Työnteko räjähdysvaarallisessa tilassa mitä väliä? Erikoistutkija Kaarin Ruuhilehto, VTT HenRi-hankkeen loppuseminaari , Tukes, Helsinki

Transkriptio

1 Työnteko räjähdysvaarallisessa tilassa mitä väliä? Erikoistutkija, VTT HenRi-hankkeen loppuseminaari , Tukes, Helsinki

2 Tehtäväksi sain psykologin puheenvuoro ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä räjähdysvaarallisessa tilassa eli tilanteessa, jossa työntekijät ovat tietoisia tilassa olevasta räjähdysvaarasta, ja miten se vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä Toteutukseni millainen riski räjähdys on riskien joukossa miten ihminen arvioi räjähdysriskiä mitä tekemistä havainnolla ja arviolla on käyttäytymisen kanssa mitkä muut tekijät riskikäyttäytymiseen vaikuttavat 2

3 Näkökulmia riskiin Riskin havaitseminen Subjektiivinen riski ihmisen havaitsema ja tulkitsema riski tilanteessa Objektiivinen riski tilanteen todellinen riskitaso Ilmaistu riski miten paljon ihminen ilmaisee pitävänsä jotain asiaa riskinä millaisen kuvan kokemastaan riskistä henkilö haluaa antaa muille Riskikäyttäytyminen ryhdytään toimintaan, jonka tuloksista sekä seurauksista vallitsee epävarmuus Flink-Reiman-Hiltunen,

4 itse päätetty / toisen päättämä seuraus heti / seuraus myöhemmin itsellä tietoa paljon / itsellä tietoa vähän pelottava / ei pelottava seuraukset vakavia / seuraukset lieviä Millaisia riskit ovat? asiantuntijoilla tietoa paljon / asiantuntijoilla tietoa vähän uusi, outo / tuttu, toistuva vahingoittaa yhtä kerrallaan (hitaasti) / vahingoittaa monia samalla ja äkisti altistuessaan voi itse vaikuttaa / altistuessaan ei voi itse vaikuttaa 4

5 Millainen riski räjähdys on riskien joukossa? Piirteet muodostavat kaksi ulottuvuutta: 1. riskin pelottavuus (tai vakavuus) 2. riskin tuntemattomuus (tai uutuus) Riskihavainto ja riskin todennäköisyysarvio rakentuvat sen mukaan, 1. kuinka pelottava, kontrolloimaton ja seurauksiltaan vakava riski on 2. kuinka uusi ja tuntematon riski on 3. kuinka suuri määrä ihmisiä on vaarassa riskin suhteen. 5

6 Ainutkertainen Muiden päättämä Ihmisen aiheuttama (versus luonnon) Jos riski ei ole omassa hallinnassa, Pelottava Jos hyötyä on vaikea havaita tai se menee muille, Jos asia tai tilanne on helposti mielessä kuviteltavissa vaaralliseksi, riski yliarvioidaan Uusi, ennen kokematon Harvinainen, mutta katastrofaalinen Jos arvioija kokee muista syistä johtuvia negatiivisia tunteita, Jos muutkin ryhmässä pitävät sitä riskinä, 6

7 Jos tilanne on normaali ja toistuva, eikä ole ennenkään ollut vaaraksi Jos tilanne on itse päätetty, tehdään jotain omasta halusta Jos riski on henkilökohtainen eikä kohdistu muihin, Jos potentiaalinen palkinto on suuri, Jos arvioija on elämyshakuinen persoonallisuus, riski aliarvioidaan Jos muut ryhmässä eivät ilmaise pitävänsä sitä riskinä, Jos arvioija kokee riskin niin suureksi, että turvautuu puolustusmekanismeihin, 7

8 Riskihavainnon ja riskikäyttäytymisen suhde? Oletus: Todellisuus: mitä korkeampi riskiarvio, sitä vähemmän todennäköistä riskikäyttäytyminen on ei aina pidä paikkaansa johtuen monista muista tekijöistä 8

9 Riskin havaitsemiseen ja riskikäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä ihminen pyrkii toimimaan siten kuin hän tilanteessa näkee parhaaksi (mielekkyysperiaate; eheys, hyvyys, tasapaino) tilanteen tulkintaan ja merkityksen luomiseen vaikuttavat mm. sukupuoli (naisten arviot korkeampia) ikä (vanhemmiten riskin vähättely vähenee) tunteet (negatiivinen tunnetila korottaa riskiarvioita) motivoitumisen tyyli (välttämään herkistyminen korottaa riskiarviota) sosiaalinen yhteisö todetut hyödyt persoonallisuuspiirteet (ulospäin suuntautuneisuus, neuroottisuus, avoimuus, tunnollisuus, sovinnollisuus) elämyshakuisuus (myönteistä tai kielteistä) 9

10 Muita riskin arviointiin liittyviä tekijöitä? 3/4 Persoonallisuuspiirteet Työelämän riskeihin liittyvää tutkimusta vähän, tulokset heikkoja; mahdollisesti vahvistavat vastaavan tunnetilan vaikutusta Ekstraversio koostuu mm. itsevarmuudesta, aktiivisuudesta, sosiaalisuudesta ja jännityshakuisuudesta ja on yhteydessä positiiviseen temperamenttiin Neuroottisuus koostuu jännittyneisyydestä, depressiivisyydestä, turhautuneisuudesta, syyllisyydestä ja huonosta impulssikontrollista ja on yhteydessä negatiiviseen temperamenttiin, ahdistuneisuuteen ja depressioon Avoimuus koostuu joustavuudesta, älyllisyydestä, mielikuvituksesta, taiteellisuudesta, tunteellisuudesta, seikkailunhalusta ja vapaamielisyydestä Sovinnollisuus koostuu luottavaisuudesta, altruistisuudesta, tottelevaisuudesta, vaatimattomuudesta ja herkkyydestä. Tunnollisuus koostuu velvollisuudentunnosta, järjestelmällisyydestä, harkitsevuudesta ja itsekurista (Leikas,2005) 10

11 Muita riskin arviointiin liittyviä tekijöitä? 4/4 Elämyshakuisuus taipumus etsiä monimuotoisia, uusia, monimutkaisia ja kiihkeitä elämyksiä ja kokemuksia - ylläpitämään sopivaa vireystasoa yhdistetty sekä myönteiseen että kielteiseen riskikäyttäytymiseen 4 ala-aluetta: 1. jännityshakuisuus (+) 2. kokemushakuisuus (tarve uusiin ja ei-sovinnaisiin kokemuksiin) (+) 3. itsekontrollin puute ( - ) 4. herkkyys tylsyydelle (vaikeus sietää monotonisia, toistuvia ja ennustettavia tapahtumia) ( - ) 11

12 Mitä väliä eli loppupäätelmä Kaikki edellä käsitellyt psykologiset tekijät kaipaavat lisää tutkimusta työelämän kontekstissa selitysarvo vähäinen (joka tapauksessa) Hyvä kuitenkin tuntea itsensä sekä ominaisuuksiensa ja taipumustensa merkitykset työnteossa ja elämässä Vahvempia vaikuttajia käyttäytymiseen ovat tilannekohtaiset tekijät, joihin luetaan mm. jokapäiväisen elämän tapahtumat työssä ja elämässä työolosuhteet ja työn tekemisen edellytykset, joita kehitetään ja ylläpidetään johtamalla HenRi:n tuotokset ovat oiva työkalu työskentelyn turvaamiseen räjähdysvaarallisessa ympäristössä. Menestystä sen levitykseen ja käyttöön! 12

13 Automatisoituneet toiminnot - ei tietoista ohjausta, nopeaa Ongelmanratkaisu oudossa tilanteessa - tietoista, vaivalloista Turvallinen toiminta: Tarkista työympäristö ja -olosuhteet Toiminta toistuvissa tilanteissa - tietoista, sujuvaa Turvallinen toiminta: Tarkista osaaminen ja ympäristön tarjoamat Turvallinen toiminta: Tarkista käyttäytyminen ja ohjeet Gör vården säkrare 13

14 1. TURVALLISUUS- JOHTAMINEN MIKÄ RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUDEN JOHTAMISESSA ON KAIKKEIN TÄRKEINTÄ? 1. Se, että kaikki räjähdysvaarallisessa tiloissa työskentelevät tekevät turvallisuuden varmistamiseksi kaikki ne toimenpiteet, jotka kulloisessakin tilanteessa ovat tarpeen ja joista on ohjeissa sovittu. 2. Se, että esimiehet luovat edellytykset turvallisten työtapojen noudattamiselle ja johtavat toimintaa räjähdysvaarallisissa tiloissa: opastavat ja valvovat työn tekemistä ja antavat palautetta työntekijöiden työtavoista

15 Kirjallisuus Flink, A-L., Reiman, T. ja Hiltunen, M. Heikoin lenkki? Riskienhallinnan inhimilliset tekijät. Edita Leikas, S. Riskien havaitseminen, riskiviestintä ja riskikäyttäytyminen psykologisesta näkökulmasta. Katsaus psykologiseen riskitutkimukseen VTT Tiedotteita: VTT, Espoo Turvalliset työtavat projektin oppaat: Työtapojen analyysi, Havainnointi- ja palautemenettely, Turvallisuuskeskustelut. Aineistot ladattavissa osoitteesta 15