Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto kokoontuu Brysselissä

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM KAS Koponen Johanna(OKM) Viite EU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheilu Asia EU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto kokoontuu Brysselissä Koulutusasioissa hyväksyttäneen ehdotus neuvoston päätelmiksi varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä. Lisäksi käydään keskustelu Koulutus 2020 ohjelman väliarvioinnista ja vuoden 2015 yhteisen raportin valmistelusta. Nuorisoasioissa neuvosto hyväksynee päätelmät nuorten sosioekonomisiin haasteisiin vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämisestä sekä päätelmät nuorisotyön vahvistamisesta yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien varmistamiseksi. Ministerit keskustelevat nuorten osallistumisesta demokratian toteuttamiseen Euroopassa. Audiovisuaalisektorilla komissio esittelee Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian. Lisäksi käydään keskustelu audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toiminnasta nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kulttuuriasioissa hyväksyttäneen neuvoston päätelmät kulttuurin ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä sekä suositus neuvoston päätökseksi bulgarialaisen ja italialaisen kaupungin nimeämisestä Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi vuodeksi Urheiluasioissa hyväksyttäneen ehdotus neuvoston päätelmiksi ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa. Lisäksi käydään periaatekeskustelu liikunnasta laadukkaan opetuksen olennaisena osatekijänä kaikilla tasoilla.

2 Asialista: 2(44) MAANANTAI 18. TOUKOKUUTA Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen KOULUTUS 4. Ehdotus neuvoston päätelmiksi varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä Hyväksyminen 8397/15 EDUC 113 SOC 268 CULT 23 JEUN 33 AUDIO 10 TELECOM 98 DIGIT ET 2020:n väliarviointi ja vuoden 2015 yhteisen raportin valmistelu Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) 8039/15 EDUC 104 JEUN 28 SOC 240 EMPL 143 RECH 96 MI 235 COMPET 151 NUORISO 6. Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorten sosioekonomisiin haasteisiin tehokkaasti vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämisestä Hyväksyminen 7863/15 JEUN 24 EMPL 134 SOC 226 EDUC 95 SPORT 10 CULT Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorisotyön vahvistamisesta yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien varmistamiseksi Hyväksyminen 8407/15 JEUN 34 EDUC 114 SOC 269 EMPL Nuorten voimaannuttaminen osallistumaan poliittisesti demokratian toteuttamiseen Euroopassa Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu)

3 Muut asiat 9. Koulutus 8095/15 JEUN 31 EDUC 107 SOC 243 3(44) a) EU:n opetusministerien epävirallinen kokous kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla jatkotoimet (Pariisi, 17. maaliskuuta 2015) Puheenjohtajavaltion, Ranskan valtuuskunnan ja komission tiedotusasia 9. Nuoriso b) Toisen eurooppalaisen nuorisotyötä koskevan kokouksen yhteydessä laadittu eurooppalainen julistus nuorisotyöstä Belgian valtuuskunnan tiedotusasia o o o c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia TIISTAI 19. TOUKOKUUTA 2015 Muut kuin lainsäädäntöasiat AUDIOVISUAALIALA / KULTTUURI 10. Euroopan tuleva audiovisuaalipolitiikka ja digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) a) Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia Komissio esittelee b) Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toiminta nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Periaatekeskustelu 8351/15 AUDIO 9 DIGIT 23 COEST 127 CONSOM 69 JAI Ehdotus neuvoston päätelmiksi kulttuurin ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä Hyväksyminen 8346/15 CULT 22 DIGIT 22 REGIO 35 IND 62 SOC 262 EDUC 111 SAN 131

4 4(44) 12. Suositus neuvoston päätökseksi bulgarialaisen ja italialaisen kaupungin nimeämisestä Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi vuodeksi 2019 (*) (Oikeusperusta: päätöksen N:o 1622/2006/EY 9 artiklan 3 kohta) Hyväksyminen 8101/15 CULT /15 CULT 24 URHEILU 13. Ehdotus neuvoston päätelmiksi ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa Hyväksyminen 7875/15 SPORT 11 JEUN 25 EDUC 96 SOC 228 EMPL Liikunta laadukkaan opetuksen olennaisena osatekijänä kaikilla tasoilla urheilualan kanssa tehtävän yhteistyön mallit Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) 8096/15 SPORT 14 EDUC 108 JEUN 32 Muut asiat 15. Kulttuuri a) ISISin/Daeshin harjoittama kulttuurikohteiden tuhoaminen: Syyriaa ja Irakia koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta annetun yhteisen tiedonannon päivittäminen kulttuuria ja kulttuuriperintöä koskevien näkökohtien osalta Komission tiedotusasia b) Pienimuotoisten kulttuuri-infrastruktuurihankkeiden rahoittaminen EAKR:sta nykyisessä rahoituskehyksessä Puolan valtuuskunnan tiedotusasia c) Kulttuurialan yhteishallinnasta 26. marraskuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät tilanne Puheenjohtajavaltion tiedotusasia 8489/15 CULT 25 STATIS 39 RECH 103 REGIO Urheilu d) i) Ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujen manipuloinnista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta muiden kuin aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta ii) Ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujen manipuloinnista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta Puheenjohtajavaltion tiedotusasia e) Maailman antidopingtoimiston (WADA) kokoukset (Montreal, 12. ja 13. toukokuuta 2015)

5 EU:n jäsenvaltioiden edustajat (BE/LU/MT) WADAssa tiedottavat 5(44) o o o f) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia

6 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KOPO/so Polvinen Minna(OKM) JULKINEN 6(44) Asia EU; Koulutus; Luonnos neuvoston päätelmiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkityksestä luovuuden, innovaatioiden sekä digitaalisten taitojen edistämisessä Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus- nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston valmistelu. Päätelmien hyväksyminen. Suomi tukee päätelmien hyväksymistä koulutusneuvoston kokouksessa. Suomi on osallistunut päätelmien valmisteluun, eikä Suomen kannalta ole huomautettavaa. Suomi pitää hyvänä, että koulutusneuvosto kiinnittää laaja-alaisesti huomiota digitaalisten taitojen, luovuuden ja innovaatioiden merkitykseen perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. On hyvä, että päätelmissä on noteerattu leikin merkitys oppimisessa erityisesti varhaiskasvatuksessa, sillä innostava ja motivoiva oppimisympäristö kannustaa lasta luovuuteen ja omaehtoiseen oppimiseen. Suomi on valmistelussa muistuttanut leikin lisäksi uusien teknologioiden turvallisen ja vastuullisen käytön merkityksestä ja digitaalisen oppimisen tasa-arvoisten mahdollisuuksien turvaamisesta. Mediakasvatuksella ja kriittisellä ajattelulla on tärkeä rooli uusissa oppimisympäristöissä. Pääasiallinen sisältö Neuvosto antanee päätelmät koskien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitystä ja roolia luovuuden, innovaatioiden ja digitaalisten taitojen vahvistamisessa. Päätelmissä neuvosto tunnustaisi kansalaisten luovuuden sekä digitaalisten ja innovatiivisten taitojen merkityksen talouskasvulle. Euroopan tulee vastata ICT-ammattilaisten jatkuvaan kovaan kysyntään sekä tarjota kaikille kansalaisille mahdollisuuksia kehittää digitaalisia taitojaan. Päätelmissä korostetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aikana opittujen taitojen ja asenteiden merkitystä myöhemmällä iällä, osaamisen jatkuvaa kehittämistä sekä kansalaisilta yhä suuremmassa määrin edellytettävää muuntautumiskykyä yhteiskunnan haasteisiin vastaamiseksi.

7 7(44) Päätelmissä pidetään tarpeellisena, että opettajat ja varhaiskasvatuksesta vastaava henkilökunta kiinnittävät huomiota perustaitojen opettamisen lisäksi myös luovuuden ja innovaatioiden edellyttämien laaja-alaisten taitojen opetukseen, kuten uteliaisuuden, ongelmanratkaisun, mielikuvituksen ja kriittisen ajattelun kehittämiseen. Päätelmissä korostetaan myös leikin, pelien ja oppimisen ilon merkitystä lapsen kehittymiselle erityisesti varhaisella iällä. Tällä lähestymistavalla on merkittäviä vaikutuksia opetustapoihin, oppimateriaaleihin ja oppimisympäristöihin sekä opettajankoulutukseen. Digitaalisten taitojen osalta päätelmissä korostetaan tarvetta hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa oppilaiden opiskelumotivaation ja osaamisen tukena ja ottaen huomioon kehityksen vaikutukset pedagogisiin ratkaisuihin, arviointiin, oppimisympäristöihin ja oppimateriaaleihin. Tärkeänä pidetään myös sitä, että opetus- ja kasvatusalan henkilökunnalla on tai heillä on mahdollisuus saavuttaa tieto- ja viestintätekniikan käytössä tarvittavat taidot. Jäsenvaltioita pyydetään, subsidiariteettiperiaatteen ja institutionaalisen autonomian rajoissa, harkitsemaan mm. seuraavia toimia: - tukemaan opettajankoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta tarjoavia toimijoita kehittämään koulutustaan huomioimaan paremmin uudet oppimisvälineet sekä kehittämään luovuutta ja innovaatioita tukevaa pedagogiikkaa sekä stimuloimaan luovuutta ja kriittistä ajattelua - luomaan lapsille luovuutta ja innovaatioita kehittäviä formaalin, non-formaalin ja informaalin oppimisen mahdollisuuksia - edistämään digitaalisten taitojen merkitystä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa - varmistamaan, että digitaalisten taitojen edistämiseen on riittävät välineet - tutkimaan digitaalisten teknologioiden mahdollisuuksia edistää oppimista erilaisissa ja erilaistuvissa oppimisympäristöissä, joissa voidaan huomioida kaikenlaiset oppijat, myös erityisryhmät ja tarpeet - edistää uusien teknologioiden turvallista ja vastuullista käyttöä sekä kykyä ymmärtää, käyttää, luoda sekä kriittisesti arvioida mediasisältöjä. Jäsenvaltioita ja komissiota pyydetään mm. ryhtymään tarvittaviin toimiin luovuuden, innovaatioiden ja digitaalisten taitojen vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa eurooppalaisten resurssien tehokkaalla hyödyntämisellä esimerkiksi Erasmus+ - ja ESR-ohjelmissa. Komissiota pyydetään ohjaamaan laaja-alaisia taitoja edistävää asiantuntijatyöryhmää luovuuden, innovaatioiden sekä digitaalisten taitojen edistämistyössä sekä edistämään yhteistyötä ja vertaisoppimista Euroopan tasolla. Komission toivotaan myös kehittävän monitorointia olemassa olevien välineiden avulla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art Neuvoston päätelmä. Käsittely Euroopan parlamentissa Ei käsitellä EP:ssä. Kansallinen valmistelu

8 8(44) Eduskuntakäsittely EU-30 (koulutus) jaoston kirjallinen kommenttipyyntö EU-30 (koulutus) jaoston kokous EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely Eduskunnan sivistysvaliokunnalle aineisto toimitetaan kirjallisena Eduskunnan suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset Ei vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Päätelmät valmisteltiin koulutuskomiteassa tammi-helmikuun kokouksissa. 6528/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Opetusneuvos Minna Polvinen, OKM, p , Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto, OKM Liitteet Viite

9 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KOPO/so Polvinen Minna(OKM) JULKINEN 9(44) Asia EU; Koulutus; Ministerien keskustelu; Koulutus prosessin väliarviointi ja vuoden 2015 yhteisen raportin valmistelu Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvoston kokouksen valmistelut, ministerien julkinen keskustelu. Keskustelussa Suomi toivoisi Koulutus tavoitteiden päivittämistä siten, että Suomelle tärkeät teemat, digitaalinen osaaminen ja maahanmuuttajien osaamistason nostaminen nousisivat prioriteettien joukkoon. Koulutus ja osaaminen liittyvät vahvasti sekä talouskasvuun ja työllisyyteen että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin, sosiaaliseen koheesioon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Laadukas koulutus edistää teknologioiden kehittämistä ja niiden tehokasta käyttöönottoa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Innovaatiovetoinen kasvu ja väestön laaja osallistuminen työmarkkinoille perustuvat tulevaisuudessakin korkealaatuiseen toimivaan koulutusjärjestelmään, joka auttaa kaikkia saamaan hyvän peruskoulutuksen sosiaalisesta taustasta riippumatta. Koulutus prosessin tavoitteena tulisi jatkossakin olla oppijan kokonaisvaltaisen osaamisen ja taitojen kehittäminen. EU-yhteistyön tulee tukea jäsenmaita osaamisen kehittämisessä. Hallinnollisten rakenteiden ja raportointivelvoitteiden tulee perustua tarveharkintaan ja käyttäjien kuulemiseen. Pääasiallinen sisältö Euroopan unionilla on rajattu toimivalta koulutuspolitiikassa, sillä perustamissopimusten mukaisesti koulutuspolitiikka kuuluu ns. subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti jäsenmaille. EU:n yhteinen koulutuspolitiikka, joka muodostetaan jäsenmaiden opetusministereiden johdolla EU:n koulutus-, kulttuuri-

10 10(44) ja nuorisoasian neuvostossa, voi vain täydentää jäsenmaiden kansallista politiikkaa ja edistää jäsenmaiden välistä yhteistyötä. Komissio on pyrkinyt edistämään koulutussektorin syvenevää yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien nk. avoimen koordinaatiometodin, käytännössä yhteisen tavoitteen asetannan avulla. Vuonna 2009 Koulutus 2020 työohjelmassa jäsenmaat ovat sopivat neljästä yhteisestä tavoitteesta tälle vuosikymmenelle: 1. tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta totta; 2. parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta; 3. edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta; 4. edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla. Syksyllä 2015 tavoitteena on päivittää opetusministerien yhteiset Koulutus2020 tavoitteet komission ja neuvoston yhteisraportin avulla. Suomi on toivonut tavoitteiden päivittämistä siten, että Suomelle tärkeät teemat, digitaalinen osaaminen ja maahanmuuttajien osaamistason nostaminen nousisivat prioriteettien joukkoon. Tavoitteet asetettiin Suomen kansallisessa raportissa Opetusministerit ottanevat päivittämisen yhteydessä kantaa myös siihen, millaisia toimia radikalisoitumisen ja terroritekojen ehkäisemiseksi on mahdollista toteuttaa EU:n koulutuspolitiikan keinoin. Suomi on korostanut koulutus-, nuoriso- ja urheilualan toimet yhdistävän Erasmus+ -ohjelman mahdollisuuksia yhteistyötoimien ja hankkeiden rahoittamiseksi. Puheenjohtaja on toimittanut ministereille keskusteluasiakirjan Koulutus 2020 prosessin päivittämistä koskien. Ministerien toivotaan ottavan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Ovatko nykyiset Koulutus 2020 tavoitteet edelleen ajankohtaiset? Tulisiko tavoitteiden operationalisointia parantaa? Kuinka Koulutus2020 prosessin lisäarvoa ja vaikutusta kansallisiin koulutuspolitiikkoihin voisi parantaa? 2. Tukevatko ministerit mahdollista Koulutus 2020 prosessin työskentelysyklin pidentämistä viisivuotiseksi nykyisen kolmivuotisen sijaan? Tällöin vahvistettaisiin prosessin yhteyttä yleiseen EU:n kasvuagendaan, sekä voitaisiin vähentää raportointia. Tulisiko nykyinen vuosittainen monitorointirytmi säilyttää, millaisia olisivat mahdolliset uudenlaiset työkalut prosessin joustavoittamiseksi? 3. Millaisia toimenpiteitä tulisi toteuttaa kansallisella ja Euroopan tasolla Koulutus 2020 puitteiden alla, jotta varmistettaisiin koulutusjärjestelmien laatu ja tehokkuus oppimistulosten aikaansaamisessa sekä varmistettaisiin koulutusjärjestelmän mahdollisuudet vahvistaa työllisyyttä, kasvua ja investointeja. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ministerien keskustelu, ei päätösasia. Koulutusta koskeva oikeusperusta: SEUT art Käsittely Euroopan parlamentissa Ei EP:n käsittelyssä

11 Kansallinen valmistelu 11(44) Suomen kansallinen Koulutus 2020 raportti valmisteltiin jaostossa 30 (koulutus) Jaostoa on informoitu asian käsittelyn etenemisestä kevään 2015 kuluessa. EU-30 (koulutus) laaja kokoonpano EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely Eduskunnan sivistysvaliokunta, aineisto toimitetaan kirjallisesti Eduskunnan suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutuksia lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Ei taloudellisia vaikutuksia Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Jäsenmaiden näkemykset prioriteettien päivitystarpeesta jakautuvat. Aiemmissa keskusteluissa osa jäsenmaista on katsonut, ettei prioriteetteja saisi avata väliarvioinnissa. 8039/15 EDUC 104 JEUN 28 SOC 240 EMPL 143 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus OKM, opetusneuvos Minna Polvinen, p , Liitteet Viite

12 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI/nv Astala Seija(OKM) (44) Asia Nuoriso; Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorten sosioekonomisiin haasteisiin tehokkaasti vastaavan monialaisen politiikkayhteistyön lisäämiseksi Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvosto hyväksynee päätelmät kokouksessaan Suomi pitää tärkeänä monialaisen yhteistyön vahvistamista niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla, ja tukee siten puheenjohtajan aloitetta. Esitys vastaa Suomen kansallisia linjauksia. Suomen näkemykset on otettu päätelmien valmistelussa huomioon. Suomi voinee hyväksyä päätelmät. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajan ehdotus perustuu Eurooppa 2020 strategian tavoitteisiin, nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettuihin puitteisiin ( ) sekä nuorisoalan työsuunnitelmaan , jonka kolmesta päätavoitteesta yksi on monialaisen yhteistyön lisääminen. Korkean nuorisotyöttömyyden sekä sen sosiaalisten seurausten todetaan vaativan tehokkaita monialaisia politiikkatoimia. Vahva, näkyvä, hyvin määritelty ja koordinoitu nuorisopolitiikka voi tuottaa lisäarvoa monialaiseen politiikkayhteistyöhön. Nuorisoalalla voidaan käsitellä kysymyksiä eri tavalla kuin muilla sektoreilla. Se voi tarjota näyttöön perustuvaa tietoa myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista

13 13(44) nuorista sekä tarjota joustavan, nuorisoystävällisen, ei-leimaavan, kokonaisvaltaisen ja innovatiivisen toimintamallin nuorten tarpeiden huomioon ottamiseksi. Päätelmissä ehdotetaan seuraavia prioriteetteja monialaisen nuorisopolitiikan tehostamiseksi toissijaisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen: Laaja-alaisen toimintamallin kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi monialaisessa nuorisopolitiikassa Jäsenvaltioita pyydetään - lisäämään viestintää ja tiedon jakamista sekä lujittamaan institutionaalista yhteistyötä Euroopan, kansallisella, alueellisella sekä paikallisella tasolla sen varmistamiseksi, että nuorisokysymykset otetaan huomioon muilla politiikkaaloilla, joilla on vaikutusta nuorten sosioekonomiseen tilanteeseen; - ottamaan paikallista, alueellista ja kansallista nuorisopolitiikkaa laadittaessa mukaan kaikki asiaankuuluvat alat sekä horisontaalisiin että vertikaalisiin hallintorakenteisiin; - toteuttamaan kattavia nuorisostrategioita ja kuulemaan nuoria ja nuorisojärjestöjä niiden valmistelussa; - harkitsemaan asianmukaisten mekanismien laatimista nuorten tilanteen seuraamiseksi ja työskentelemään näyttöön perustuvan politiikan aikaansaamiseksi. Komissiota pyydetään - pitämään neuvosto ja sen valmisteluelimet ajan tasalla sellaisista EU-tason keskeisistä poliittisista asiakirjoista ja aloitteista, jotka vaikuttavat nuorten sosioekonomiseen tilanteeseen; - harkitsemaan miten komission uutta koordinoitua klusteripolitiikkamallia voidaan tehokkaasti soveltaa kun etsitään ratkaisuja nuorten haasteisiin vastaamiseksi ja konkreettisten monialaisten toimien kehittämiseksi;

14 14(44) - ottamaan huomioon monialaisen toimintamallin yhtenä keskeisenä tulevan EUtason nuorisopolitiikan toteuttamisperiaatteena ja arvioimaan EU:n nuorisoraportissa ja muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa miten nuorisokysymykset on otettu huomioon muilla politiikka-aloilla; - osallistumaan edelleen näyttöön perustuvan politiikan laatimiseen toteuttamalla tutkimushankkeita yhteistyössä muiden politiikkalohkojen kanssa. Jäsenvaltioita ja komissiota pyydetään - suunnittelemaan konkreettisia monialaisia toimia mahdollisessa tulevassa EU:n nuorisoalan työsuunnitelmassa ja ottamaan huomioon monialainen toimintamalli vuoden 2018 jälkeisissä nuorisoalan yhteistyöpuitteissa; - vahvistamaan monialaista yhteistyötä käyttäen hyväksi Erasmus+ -ohjelman tarjoamat mahdollisuudet; - keräämään tietoa mm. nuorisoalan työsuunnitelman työryhmien kautta siitä, miten monialainen politiikkayhteistyö voi saada aikaan myönteisiä tuloksia ja heijastusvaikutuksia muilla yhteiskunnan osa-alueilla; - kannustamaan yhteistyöhön muiden politiikka-alojen kanssa EU:n nuorisoraportin laadinnassa sekä ottamaan raportti huomioon Eurooppa 2020 strategian seurannassa. Räätälöityjen toimintamallien käyttäminen nuorten sosioekonomisia haasteita koskeviin hankkeisiin, aloitteisiin ja ohjelmiin Jäsenvaltioita pyydetään: - lujittamaan kumppanuuksia eri aloilla nuorisotakuun toimeenpanossa ja muissa toimenpiteissä koskien koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria sekä vaihtamaan hyviä käytäntöjä, erityisesti etsivään nuorisotyöhön liittyen; - varmistamaan asianmukainen tuki sellaisten toimien pitkäjänteiselle toteuttamiselle, joita nyt rahoitetaan nuorisotakuujärjestelmässä ja joissa nuorisosektori on mukana;

15 15(44) - vahvistamaan sellaista kohdennettua yhteistyötä epävirallisen oppimisen ja virallisen koulutusjärjestelmän välillä, jolla puututaan koulunkäynnin keskeyttämiseen ja jossa käytetään joustavia ja nuorisoystävällisiä toimintatapoja; - edistämään nuorisotyön ja sosiaalipalvelujen välistä yhteistyötä nuorten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja varhaisen puuttumisen varmistamiseksi; - ottamaan työelämä mukaan nuorten osaamista kehittävien aloitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen; - käyttämään olemassa olevia tai luomaan uusia kanavia nuorten osallistumiselle, ml. jäsennelty vuoropuhelu, ja ottamaan nuoret mukaan keskeisiin heihin vaikuttaviin toimintapoliittisiin päätöksiin ja -uudistuksiin; - tehostamaan kaikkia nuorille suunnattuja palveluja yhteistyössä paikallisviranomaisten, nuorisotyöntekijöiden ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten kanssa. Komissiota pyydetään: - helpottamaan Euroopan tasolla tapahtuvaa verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen vaihtoa nuorisotakuun kansallisen tason päätöksentekijöiden välillä; - tehostamaan komission asiaankuuluvien yksiköiden sisäistä koordinaatiota nuoria koskevien aloitteiden kehittämisessä ja EU-tason keskustelussa; - kutsumaan muiden sektoreiden toimijoita nuorisoviikon ja EU:n nuorisokonferenssin tapaisiin tapahtumiin, ja helpottamaan vuoropuhelua muiden sektoreiden kanssa. Jäsenvaltioita ja komissiota pyydetään - harkitsemaan rakennerahastojen ja Erasmus+ -ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien käyttöä, jotta nuorten sosioekonomisiin haasteisiin voitaisiin tarttua tehokkaasti konkreettisilla monialaisilla hankkeilla;

16 16(44) - kiinnittämään huomiota kysymyksiin, jotka tulevat esille tulevassa monialaista yhteistyötä käsittelevässä jäsenmaiden vertaisoppimishankkeessa osana nuorisoalan työsuunnitelman toteutusta. Nuorisotyön näkyvyyden parantaminen ja sen täydentävä tehtävä nuorten haasteiden tehokkaassa käsittelyssä Jäsenvaltioita ja komissiota pyydetään - edistämään edelleen nuorisotyön ja epävirallisen oppimisen tunnustamista selvittämällä mahdollisuuksia Youthpass-todistuksen käyttöön Erasmus+ -ohjelman ulkopuolella; - tukemaan nuorisotyötä ja lisäämään tietoisuutta nuorisotyön saavutuksista; - kehittämään ja toteuttamaan yhteisiä aloitteita virallisen koulutusjärjestelmän ja epävirallisen oppimisen välillä oppimistulosten tukemiseksi; - käyttämään tunnustamisvälineitä epävirallisen arkioppimisen kautta hankitun osaamisen tunnustamiseen ja edistämään edelleen epävirallisen oppimisen tunnustamista ja konkreettisia välineitä, kuten Youthpass-todistusta muilla aloilla, esimerkiksi työllisyydessä ja koulutuksessa, ja muiden asiaan liittyvien sidosryhmien keskuudessa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 artikla, ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. EU-jaosto 32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen menettely, EU-jaosto 32 (nuoriso ja liikunta) EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Sivistysvaliokunta, kirjallinen menettely,

17 Suuri valiokunta (44) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 7863/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM/kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, puh , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

18 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI/nv Astala Seija(OKM) (44) Asia Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorisotyön vahvistamisesta yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien varmistamiseksi Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta nuorisotyön merkityksen vahvistamisesta ja sen tarkastelusta laajemmassa eurooppalaisessa yhteydessä osana väkivaltaisen ekstremismin, rasismin, suvaitsemattomuuden ja marginalisoitumisen ehkäisyä. Pidämme tärkeänä nuorisotyön laadun ja laatujärjestelmien kehittämistä sekä tätä työtä tukevaa tutkimustoimintaa. Tuemme puheenjohtajan ehdotusta nuorisotyötä koskevan suosituksen valmistelusta. On tärkeää, että suositusta valmisteltaessa otetaan huomioon nuorisotyön monimuotoisuus ja jäsenmaiden erilaiset järjestelmät sekä paikallistason että kansalaisyhteiskunnan puitteissa tapahtuvan nuorisotyön ja nuorten tarpeet. Suomen näkemykset on otettu päätelmien valmistelussa huomioon. Suomi voinee hyväksyä päätelmät. Pääasiallinen sisältö Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetut puitteet ( ) painottavat nuorisotyön kehittämisen tarpeellisuutta ja sen arvon tunnustamista yhtenä yleisluonteisista aloitteista, joita olisi harkittava kaikilla toiminta-aloilla. Nykyisessä työsuunnitelmassa ( ) nuorisotyön ja epävirallisen ja arkioppimisen kehittäminen on yksi sen kolmesta pääkohdasta.

19 19(44) Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallinen kokous ( ) painotti julkilausumassaan, että mm. koulutukseen ja sosiaaliseen integraatioon liittyvillä aloitteilla on suuri merkitys radikalisoitumisen ehkäisyssä. EU:n opetusministereiden epävirallisessa tapaamisessa ( ) hyväksytyssä julkilausumassa korostettiin syrjäytymisen, suvaitsemattomuuden, rasismin ja radikalisoitumisen ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen sekä kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien puitteiden säilyttämiseen tähtäävien toimien tärkeyttä. Päätelmäehdotuksessa kiinnitetään huomiota nuorisoalan työsuunnitelman puitteissa toimineen nuorisotyön laatujärjestelmiä EU:n jäsenvaltioissa pohtineen työryhmän työn tuloksiin sekä komission teettämään nuorisotyötä koskeneeseen tutkimukseen Working with Young People: the Value of Youth Work in the EU. Päätelmissä painotetaan nuorisotyön merkitystä henkilökohtaisen kehityksen, sosiaalisen osallisuuden, kulttuurisen moninaisuuden, aktiivisen kansalaisuuden sekä keskinäiseen kunnioitukseen ja suvaitsevaisuuteen perustuvan vertaisympäristön luomisessa. Nuorisotyöllä on keskeinen merkitys kaikkien eritaustaisten nuorten, myös syrjäytyneiden ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tavoittamisessa. Päätelmissä korostetaan tarvetta kehittää nuorisotyötä edelleen koko Euroopassa ja EU:n yhteistyötä tällä alalla. Jäsenvaltioita kehotetaan toissijaisuusperiaate huomioon ottaen - sitoutumaan entistä paremmin nuorisotyön laadun ja nuorisotyön tarjonnan (ammattilaisten tai vapaaehtoisten tekemän työn) edelleen kehittämiseen ja toteuttamaan tukitoimia, kuten. nuorisotyöntekijöiden koulutusmahdollisuuksia kaikilla tasoilla. - laajentamaan nuorisotyön kattamaa aluetta myös vanhempiin ikäryhmiin (yli 18-vuotiaisiin) ja muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Jäsenmaita ja komissiota pyydetään näiden toimivallan puitteissa - luomaan puitteet keskinäiselle oppimiselle ja nuorisotyön laatua koskevalle hyvien käytäntöjen vaihdolle, jotta voitaisiin saavuttaa kaikki nuoret - edelleen vahvistamaan nuorisotyön laatua harkitsemalla indikaattoreiden, laatutyövälineiden ja järjestelmien kehittämistä, joita voitaisiin käyttää nuorisotyön eri muodoissa kaikilla tasoilla. - edistämään nuorisotyön tunnustamista antamalla näkyvyyttä sen määrällisille mutta myös laadullisille vaikutuksille nuorten elämään ja yhteenkuuluvuuden edistämiseen yhteiskunnassa. - ottamaan huomioon nuorisotyön alalla epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankitut tiedot ja taidot validointisuosituksen ( ) toimeenpanon tulevissa tarkasteluissa ja muissa suositukseen liittyvissä prosesseissa.

20 Komissiota pyydetään 20(44) - ottaen huomioon laatutyöryhmän tulokset toteuttamaan tutkimus laatujärjestelmistä ja puitteista EU:ssa tavoitteena yhteisten peruslaatuperiaatteiden (ja niiden täytäntöönpanoa koskevan käsikirjan) tuottaminen eurooppalaiselle nuorisotyölle. Nämä periaatteet voisivat toimia vertailukohtana ja ohjausvälineenä kansallisille nuorisopalveluille ja -järjestöille varmistaen niiden toiminnan laadun nuorille silloinkin kun he ovat mukana liikkuvuushankkeissa. - nuorisotyötä koskevien tutkimusten, asiantuntijatyöryhmän työn sekä eri kansainvälisillä foorumeilla toteutettavan toiminnan pohjalta harkitsemaan ehdotuksen laatimista neuvoston suositukseksi nuorisotyöstä. Suosituksen tulisi keskittyä nuorten sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 artikla, ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Jaosto EU-32 (kirjallinen menettely) Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta) EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely, Eduskuntakäsittely Sivistysvaliokunta, kirjallinen menettely, Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Neuvosto on hyväksynyt useita nuorisotyötä koskevia päätelmiä ja päätöslauselmia. Sekä jäsenmaat että komissio ovat julkaisseet nuorisotyötä, epävirallista ja arkioppimista koskevia tutkimuksia, kuten Working with Young People: the Value of Youth Work in the EU ja kolmen vuoden välein julkaistava monialainen Euroopan nuorisoraportti (EU Youth Report), joihin suositus voisi osaltaan perustua. Suosituksen valmistelulla pyrittäisiin ensisijaisesti nuorisotyön laadun varmistamiseen ja laatutyön

21 entistä parempaan seurantaan. Yhtenä esimerkkinä suositustasoisen välineen menestyksellisestä käytöstä on Eurooppalainen nuorisotakuu. 21(44) Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut nuorisotyön laadun kehittämiseen tähtääviä hankkeita, kuten Nuorisotutkimusverkoston hanketta nuorisotyön tunnuslukujen kehittämiseksi sekä kaupunkimaisen nuorisotyön verkoston Kanuunan nuorisotyön laatuhankkeita. Asiakirjat 8407/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM/kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, puh , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

22 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI/nv Astala Seija(OKM) (44) Asia Nuoriso; Nuorten voimaannuttaminen osallistumaan poliittisesti demokratian toteuttamiseen Euroopassa - periaatekeskustelu Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ministerit keskustelevat aiheesta puheenjohtajavaltion tausta-asiakirjan pohjalta. Suomi voinee keskustelussa nostaa esiin mm. seuraavia vuoden 2013 Nuorisobarometrin tuloksiin ja muihin tutkimuksiin perustuvia näkemyksiä: Keskusteluasiakirjassa esitetyt näkemykset nuorten ja toisaalta demokraattisten instituutioiden ja puolueiden välisen kuilun kasvamisesta eivät näyttäisi vastaavan tilannetta kaikissa EU-maissa: Suomessa nuorten luottamus poliittisiin instituutioihin on nuorisobarometrin mukaan vahvistunut tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Nuorten mielestä tehokkaimpia vaikuttamisen tapoja ovat äänestäminen ja toimiminen nuorisovaltuustoissa tai järjestöissä. Kasvanut luottamus ei kuitenkaan välttämättä kanavoidu näiden konventionaalisten vaikuttamismuotojen kautta. Nuorten osallistumisen ja osallisuuden varmistamiseksi on keskeistä luoda nuorille kokemus siitä, että heidän mielipiteitään arvostetaan ja että niillä on vaikutusta päätöksentekoon. Kuulemisjärjestelmät eivät yksinään riitä, vaan tarvitaan muutoksia asenteisiin ja toimintakulttuureihin. Nuoret eivät välttämättä koe mielekkäiksi niitä instrumentteja, joilla heidän poliittista aktiivisuuttaan pyritään edistämään. Sosiaalisen median ja e-demokratian vaikuttamismahdollisuudet ovat varsin rajalliset, ellei samalla muuteta osallistumisen kulttuurin muita rakenteita (esim. päättäjien aktiivisuutta nuorten suuntaan). Väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa tulisi vahvistaa monialaista yhteistyötä sekä kansallisella että Euroopan tasolla sekä tiivistää yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa erityisesti demokratia ja ihmisoikeuskasvatuksen aloilla. Myös Euroopan neuvoston vihapuheen vastainen nuorisokampanja on tuottanut työvälineitä ja materiaaleja, joita voidaan hyödyntää väkivaltaisen ekstremismin vastaisessa toiminnassa.

23 23(44) Pääasiallinen sisältö Poliittinen osallistuminen on demokratian keskeinen elementti ja vaalit ovat kansalaisten pääasiallinen väline saada äänensä kuuluviin politiikassa. Alhainen ja laskeva äänestysaktiivisuus saattaa heikentää hallituksen demokraattista legitimiteettiä. Yhtenä vaarana on, että nuorten keskimääräistä alhaisempi osallistumisaste saattaa vähentää hallitusten motivaatiota ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon. Samanaikaisesti on kuitenkin näyttöä siitä, että nuorten poliittinen osallistuminen on pikemminkin muuttanut muotoaan kuin vähentynyt. Nuoret ovat löytäneet uusia tapoja osallistua. Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa (SEUT art. 10.3). Unionin toiminnalla pyritään kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa (SEUT art. 165). Kokonaisäänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa vaaleissa 1980-luvun 83 prosentista 65 prosenttiin viimeisimmissä vaaleissa johtuen mm. nuorten passiivisuudesta. Sama suuntaus vähäiseen äänestysaktiivisuuteen on nähtävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Eurobarometrin mukaan (EU27) 79% vastaajista (15-30-vuotiaat) ilmoittivat, että he eivät tulisi elämänsä aikana harkitsemaan asettumista ehdokkaaksi poliittisissa vaaleissa. Kuilu Euroopan demokraattisten instituutioiden, niiden edustajien ja poliittisten puolueiden ja nuorten kansalaisten välillä näyttää syvenevän. On kuitenkin kyseenalaista merkitseekö tämä silti, että nuorten poliittinen osallistuminen on laskenut vai onko se pikemminkin muuttanut muotoaan. Turhautuneina sosiaalisesta ja poliittisesta syrjäytymisestään nuoret turvautuvat protesteihin, mutta myös poliittisiin ääriliikkeisiin ja väkivaltaan. Tästä syystä nuorten saaminen mukaan perinteisiin poliittisiin prosesseihin on tärkeää. EU:n opetusministereiden epävirallisen kokouksen julkilausuma ( ) painotti syrjäytymisen, suvaitsemattomuuden, rasismin ja radikalisaation ehkäisyä. Tässä yhteydessä on tärkeä korostaa nuorisoalan ja nuorisotyön merkitystä yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä. Nuorten osallistumista käsiteltiin myös EU:n nuorisokonferenssissa Ministereiden keskustelun tarkoituksena on yhdessä pohtia mahdollisia ratkaisuja nuorten osallistumisen lisäämiseksi. Ministereiden toivotaan ottavan kantaa seuraaviin kysymyksiin: (1) Miten voidaan lisätä nuorten poliittista osallistumista perinteisen demokratian mekanismeihin, kuten vaaleihin?

24 24(44) (2) Miten voidaan lisätä nuorten yleistä kiinnostusta ja valmiutta osallistua aktiivisesti demokratian toteuttamiseen Euroopassa? (3) Mitä erityisiä toimia tarvitaan sellaisten nuorten tavoittamiseksi, joihin ääriliikkeet ja mahdollinen radikalisoituminen saattavat vedota? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 artikla, ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. EU-jaosto 32 (nuoriso ja liikunta) ; EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely, Sivistysvaliokunta, kirjallinen menettely, Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Meneillään olevan nuorisolain uudistuksen yhteydessä arvioidaan nuorten osallisuutta koskevien säännösten toimivuutta. Uuden kuntalain (410/2015) mukaan valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumismahdollisuuksista. Erikseen säädetään, että kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain avustuksia mm. valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen toimintaan (v. 2015/11,5 milj. ), nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin ja verkkonuorisotyöhön (1 milj. ) sekä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa toteuttaviin valtakunnallisiin hankkeisiin (2 milj. ). V on käynnistynyt myös valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi.

25 8095/15 25(44) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus OKM/Nuoli/NV, kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, puh , Liitteet Viite

26 Liikenne- ja viestintäministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO 26(44) LVM VPA Thorström Elina(LVM) Asia Eurooppalaisen audiovisuaalisen politiikan tulevaisuus digitaalisilla sisämarkkinoilla: audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toimivuus tämänhetkisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto keskustelu audiovisuaalisen politiikan tulevaisuudesta Suomen kulttuuri- ja viestintäpolitiikka perustuvat lähtökohtaisesti ilmaisunvapauteen. Suomen kanta on, että tässä vaiheessa on ennenaikaista käydä keskustelua puheenjohtajamaan esittämästä teemasta direktiivin suhteesta sananvapauteen ja turvallisuuteen. Suomi kannattaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin uudelleentarkastelua konvergoituneessa mediaympäristössä ja digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi. Suomi kannattaa ensisijaisesti direktiivin tarkastelemisesta siten, että samat oikeudet ja velvoitteet kohdistuisivat teknologiariippumattomasti kaikkiin toimijoihin riippumatta siitä, millä jakelutavalla (perinteinen televisio, internet, mobiili) sisältöjä tarjotaan. Suomi pitää tärkeänä, että toimeenpantaessa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa tulee turvata sisältöjen laatu, sekä kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus. EU:n sääntely-ympäristöä tulisi kehittää ja politiikkatoimet kohdistaa niin, että ne ovat digitaaliseen toimintaympäristöön sopivia, teknologianeutraaleja ja uudet innovatiiviset liiketoimintamallit mahdollistavia. Suomi katsoo, että koska internetin televisiopalvelut ovat vielä kehittymässä, ei ole tarkoituksenmukaista rasittaa palveluja yksityiskohtaisella sääntelyllä. Internet- ja lineaarisen television sääntelyn epäsuhtaa tulisi ennemmin korjata purkamalla vanhaa televisiosääntelyä. Mahdolliset sääntelytarpeet tulisi mieluiten pyrkiä ratkaisemaan alan itse- ja yhteissääntelyn keinoin. Sisältöjen monimuotoisuutta ei voi turvata liian yksityiskohtaisen sääntelyn keinoin.

27 Pääasiallinen sisältö Kansallinen valmistelu 27(44) Suomi ottaa kantaa digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan erillisellä E- kirjeellä. Neuvostossa käytävän keskustelun teemoina ovat audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toimivuus tämänhetkisessä geopoliittisessa tilanteessa ja eurooppalainen audiovisuaalinen politiikka digitaalisilla sisämarkkinoilla. Komission on tarkoitus saada audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin toimivuusarviointi valmiiksi tämän vuoden aikana. Komission odotetaan antavan uuden lainsäädäntöehdotuksen viimeistään vuoden 2016 puolivälissä. Tässä yhteydessä tullaan tarkastelemaan direktiivin toimivuutta konvergoituneessa mediaympäristössä. Puheenjohtajamaa Latvia on valmistellut epävirallisen keskusteluasiakirjan, joka toimii tausta-asiakirjana kulttuurineuvostossa käytävässä kokouksessa Keskusteluasiakirjassa tuodaan esille kaksi kysymystä, joista ministereiden toivotaan keskustelevan kokouksessa: 1. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä ajatellen, miten voimme tasapainottaa sananvapauden julkisen edun tavoitteiden, kuten turvallisuuden ja vakauden kanssa, ja samalla huolehtia kulttuurisesti monipuolisesta ja laadukkaasta eurooppalaisesta audiovisuaalisesta tarjonnasta/mediamaisemasta? 2. Mitkä ovat niitä toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan, että kulttuurisesti monimuotoinen ja korkealaatuinen audiovisuaalinen mediasisältö otetaan huomioon digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian toimeenpanossa? Neuvoston puheenjohtajamaan Latvian tausta-asiakirjassa esitetään, että digitaalisten sisämarkkinoiden tulisi olla kuluttajaystävällisiä ja perustua tiedonvapauteen, median pluralismiin, internetin avoimuuteen sekä kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen. Samanaikaisesti tulee varmistaa julkisen edun tavoitteiden, kuten turvallisuuden ja vakauden, toteutuminen. Kuluttajilla tulee olla pääsy kulttuurisesti rikkaaseen ja laadukkaaseen sisällöntarjontaan sekä uusiin ja monipuolisiin palveluihin. Teollisuuden kasvuedellytykset tulee mahdollistaa siten, että perinteisen ja uuden median konvergenssia koskevat edut otetaan huomioon. Samanaikaisesti tulee kuitenkin estää audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarjoamien vapauksien vääränlainen hyväksikäyttö. Keskusteluasiakirjassa nostetaan esille joukko viimeaikaisia sananvapausloukkauksia ympäri Eurooppaa. Latvia tuo tässä yhteydessä keskusteluasiakirjassa esille muun muassa viimeaikaiset tapahtumat Ranskassa, joiden yhteydessä sananvapausteemat ovat nousseet esille, sekä disinformaation haitalliset vaikutukset. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi perustuu alkuperämaan periaatteeseen, jonka mukaan audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajiin sovelletaan pelkästään alkuperämaan lainsäädäntöä. Puheenjohtajamaa Latvia katsoo, että alkuperämaan periaate aiheuttaa konvergoituneessa mediaympäristössä haasteita, sillä audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoaja voi rekisteröityä yhteen EU-maahan ja kohdentaa palvelunsa toiseen EU-maahan.

28 Jaosto 31 (kulttuuri- ja audiovisuaaliset asiat) EU-ministerivaliokunnan kirjallinen käsittely (44) Eduskuntakäsittely Eduskunnan sivistysvaliokunnan kirjallinen käsittely Eduskunnan suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajamaa Latvian keskusteluasiakirja 8351/15, Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus neuvotteleva virkamies Elina Thorström, puh kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen, puh kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, puh Liitteet Viite

29 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KUPO/ta Berden Iina(OKM) (44) Asia Ehdotus neuvoston päätelmiksi kulttuurin ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto hyväksyminen Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi kannattaa päätelmien hyväksymistä. Päätelmien aiheena on kulttuurin ja luovien alojen risteymäkohdat (crossovers) muiden alojen kanssa. Näitä voidaan hyödyntää innovoinnissa ja hyvinvoinnin edistämisessä siten, että kulttuuri- ja luovien alojen tietämys ja osaaminen yhdistetään muiden toimialojen vastaaviin vahvuuksiin. Päätelmien aihe liittyy kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan Italian, Latvian ja Luxemburgin muodostaman troikan painopisteeseen vahvistaa kulttuurin roolia Eurooppa 2020 strategiassa ja tuoda esiin kulttuurin vielä osin hyödyntämättömät mahdollisuudet mm. innovaatioiden, yrittäjyyden ja työllistämisen edistäjänä. Päätelmät on tarkoitus esitellä myös kilpailukykyneuvostossa ( ). Päätelmissä tuodaan esiin hyötyjä, joita syntyy kulttuuri- ja luovien alojen vaikutuksesta eri aloilla kuten liike-elämässä, kouluissa, kunnissa ja ympäristönsuojelussa. Asiakirjassa todetaan hyödyntämisen ja yhteistyön ongelmakohdat kuten tiedon puute, hyvien toimintatapojen heikko levittäminen, vahvat sektorijaot ja investointien vähyys. Jäsenmaita kehotetaan mm. edistämään muotoiluajattelua ja luovia toimintamalleja julkisella sektorilla, edistämään alojen rahoitusta, sijoittajien tietoisuutta sekä koulutuksessa luovia taitoja, kulttuuritietoisuutta ja yrittäjyyttä.

30 30(44) Komissiota kehotetaan laatimaan kokonaisvaltainen strateginen toimintamalli alojen toiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja yhdessä EU:n tutkimuskeskuksen ja Eurostatin kanssa tuottamaan tietoa alojen vaikutuksista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 167 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu - Jaosto 31 (kulttuuri ja av-palvelut) , ( ) EU-ministerivaliokunta ( ) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta ( ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kulttuurisihteeri Iina Berden, OKM, puh Kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, OKM, puh EUTORI-tunnus Liitteet

31 Viite 31(44)

32 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KUPO/ta Berden Iina(OKM) (44) Asia Suositus neuvoston päätökseksi bulgarialaisen ja italialaisen kaupungin nimeämisestä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2019 Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto päätöksen hyväksyminen Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi kannattaa Plovdivin ja Materan nimeämistä Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi vuodeksi Euroopan kulttuuripääkaupunkien nimetään Euroopan kulttuuripääkaupunki tapahtumaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1622/2006/EY ( ) mukaisesti. Kullekin vuodelle nimetään Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi kaksi kaupunkia päätökseen sisältyvän vuorottelulistan mukaisesti. Italialla ja Bulgarialla on vuoro järjestää tapahtuma vuonna Nimeämismenettelyssä kumpikin maa valitsee oman ehdokkaansa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Neuvosto nimeää kaupungit komission suosituksesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 167 Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Jaosto 31 (kulttuuri ja av-palvelut)

33 EU-ministerivaliokunta ( ) 33(44) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta ( ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kulttuurisihteeri Iina Berden, OKM, puh Kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, OKM, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

34 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI/lv Sulander Heidi(OKM) (44) Asia EU; Urheilu; Ehdotus neuvoston päätelmiksi ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto hyväksynee päätelmät Suomen kanta Suomi voisi hyväksyä päätelmät. Suomen näkökulmat on otettu valmistelussa huomioon. Pääasiallinen sisältö Päätelmissä viitataan Eurooppa strategia, unionin urheilualan toiseen työsuunnitelma ja neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista ja todetaan, että ruohonjuuritason urheiluun osallistuminen voi kehittää henkilökohtaisia ominaisuuksia ja monialaisia taitoja. Taitojen merkitys tietoyhteiskunnassa on lisääntynyt ja työelämän nopeasti muuttuvat vaatimukset edellyttävät monialaista osaamista. Etenkin nuoret voivat oppia urheilun parissa epävirallisen ja arkioppimisen kautta taitoja, joita olisi mahdollista hyödyntää henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kehityksessä sekä työelämässä. Urheilun toimialalla ensimmäisenä askeleena tulisi lisätä tietoisuutta ja näkyvyyttä ensisijaisesti harrastajien itsensä, vanhempien, vapaaehtoisten ja muun henkilökunnan keskuudessa mutta myös laajemmin yhteiskunnassa. Urheilun toimiala vaikuttaa osaltaan EU:n strategisiin tavoitteisiin eli kasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen koheesioon. Poikkisektoriaalisella yhteistyöllä etenkin koulutus-, nuoriso-, työllisyys- ja terveyssektorien kanssa voidaan kehittää urheilun toimialan vaikuttavuutta tältä osin. Muut kuin perinteiset urheilulajit ovat usein suosittuja nuorten keskuudessa, myös niiden, joilla on muita huonommat lähtökohdat. Näiden lajien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin selvittää tarkemmin. Jäsenvaltioita kehotetaan toissijaisuusperiaate huomioon ottaen