Opetus- ja kulttuuriministeriö

Transkriptio

1 Opetus ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KOPO/so Polvinen Minna(OKM) JULKINEN Asia EU; Koulutus; Luonnos neuvoston ja komission vuoden 2015 yhteiseksi raportiksi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisen kehyksen (ET2020) täytäntöönpanemisesta. Uudet painopisteet eurooppalaiselle yhteistyölle koulutuksen alalla. Kokous Koulutus (EU30) U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Suomen kannan valmisteleminen. Koulutuskomitea käsittelee raporttiluonnosta Luxemburgin pjkaudella. Raportti on tarkoitus hyväksyä koulutusneuvoston kokouksessa Suomi pitää komission luonnosta yhteiseksi raportiksi hyvänä, jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen ja tavoitteiden toiminnallistamiseen pyrkivänä pohjana tulevalle eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle. On tärkeää käsitellä koulutuspolitiikkaa kokonaisuutena varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Komission ehdotukset painopisteiksi ja toiminnallisiksi kysymyksiksi kattavat koulutuspolitiikan laajaalaisesti työllisyyden ja talouden edistämistä tukevista toimista sosiaaliseen inkluusioon, oppimisympäristöjen modernisoinnista koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen, perustaitojen ja laadukkaiden oppimistulosten tukemisesta syrjinnän ehkäisyyn. Ehdotetut painopisteet soveltuvat hyvin tukemaan kansallista työtä hallituskauden tavoitteiden toteuttamiseksi. Suomi pitää painopisteiden laajaalaisuutta tärkeänä. Suomi tukee komission näkemystä eurooppalaisten koulutusjärjestelmien haasteista. Suomi kiittää komissiota avoimen ja innovatiivisen koulutuksen sekä digitalisaation nostamisesta prioriteettien joukkoon Suomen tavoitteiden mukaisesti. Oppimisympäristöjen modernisoimisen, digitalisaation ja uuden pedagogiikan hyödyntäminen opetuksessa on olennaista koko Euroopan kilpailukyvylle. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin sekä korkean osaamistason yhteyttä kilpailukykyyn tulee painopisteissä vahvistaa. Suomi jakaa komission näkemyksen laadukkaan opettajankoulutuksen ja opettajien osaamisen kehittämisen merkityksestä. Jatkoyhteistyössä Suomi tulee korostamaan tutkimuksellisen yhteistyön merkitystä opettajankoulutuksen kehittämisessä ja opettajien pedagogista osaamista kaikilla

2 2(7) koulutusasteilla. Myös työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa ja ohjauksessa opettajien ja ohjaajien osaamista tulee kehittää. Osallistavaa koulutusta, tasaarvoa ja kansalaistaitojen kehittämistä koskevassa toimenpidekokonaisuudessa tulee kiinnittää erityistä huomiota varhaiskasvatukseen; toimenpidekokonaisuus antaa myös hyvän mahdollisuuden maahanmuuttajien koulutusta koskevaan vertaisoppimiseen. Suomi kiinnittää huomiota työpaikalla tapahtuvan oppimisen eri muotojen edistämiseen ammatillisessa koulutuksessa ja pitää tärkeänä ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden varmistamista. Työelämälähtöisyys ja läheisyys ovat relevantteja teemoja myös korkeakoulutuksessa. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevien aloitteiden osalta Suomi toivoo lisätietoja digitaalisesti hankittujen taitojen osalta. Koulutus voidaan järjestää digitaalisten välineiden tukemana ja digioppiminen on yksi oppimisen muoto. Jos kyse on tutkintojen tunnustamisesta, Suomessa on siihen tarvittava lainsäädäntö ja käytännöt. Epävirallisen ja arkioppimisen osalta kaikessa koulutuksessa aiemmin hankittu, tutkintovaatimuksiin sisältyvä osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa riippumatta siitä, missä ja miten se on hankittu, kattaen myös digitaalisen oppimisen. On tärkeää, että osaamisen tunnustamista ja tunnistamista koskevassa yhteistyössä pidettäisiin lähtökohtana ensisijaisesti oppijan ja osaamisen näkökulmaa. Hallinnollisten rakenteiden luomisen tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen, tarveharkintaan ja käyttäjien kuulemiseen. ET2020 puitteiden merkitystä jäsenmaissa voidaan vahvistaa komission ehdottamalla tavalla tarjoamalla jäsenmaille mahdollisuus valita tiiviimmän yhteistyön alansa yhteisesti sovitusta toimenpideohjelmasta. Suomi pitää hyvänä, että ehdotuksessa korostetaan järjestelyn vapaaehtoisuutta sekä eurooppalaisen yhteistyön tarjoamaa lisäarvoa jäsenmaille vertaisoppimisen kautta. Yhteistyöstä tulisi jatkossa olla hyötyä myös pidemmälle kehittyneille jäsenvaltioille. Opetusministerien Pariisissa maaliskuussa 2015 antaman terrorismin ja radikalisoitumisen vastaisen julistuksen toimeenpano on syytä liittää ET2020 puitteiden kokonaisuuteen komission esityksen mukaisesti. Pääasiallinen sisältö Komissio on pyrkinyt edistämään koulutussektorin syvenevää yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien nk. avoimen koordinaatiometodin, käytännössä yhteisen tavoitteiden asettamisen avulla. Vuonna 2009 Koulutus 2020 työohjelmassa jäsenmaat sopivat neljästä yhteisestä tavoitteesta tälle vuosikymmenelle: 1. tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta totta 2. parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta 3. edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta 4. edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteet jakautuivat 13 painopistealaan. Syksyllä 2015 tavoitteena on Koulutus 2020 tavoitteiden päivittäminen neuvoston ja komission yhteisen raportin avulla. Valmistelun yhteydessä Suomi on toivonut tavoitteiden päivittämistä siten, että digitaalinen osaaminen ja maahanmuuttajien osaamistason nostaminen nousisivat prioriteettien joukkoon.

3 Komission ehdotuksessa yhteiseksi raportiksi vahvistetaan, että vuonna 2009 sovittujen strategiset tavoitteet toimivat yhteistyön pohjana vuoteen 2020, samalla todetaan tarve tehostaa toimintaa. Komissio ehdottaa painopistealojen vähentämistä 13:sta kuuteen. Painopistealat jaetaan konkreettisiksi kysymyksiksi. Aloja seurattaisiin ET 2020:n työmenetelmillä ja sen välineillä. Jäsenvaltiot voivat valita omien painopistealojensa mukaisesti ne alat ja kysymykset, joihin ne haluavat osallistua yhteistyön puitteissa. Komissio nojaa ehdotuksessaan vuonna 2014 toteutettuun väliarvioon ET 2020:n strategisesta kehyksestä. Väliarvioinnissa komissio pitää tärkeänä, että on olemassa kaikki koulutusasteet kattava ET2020 puite. ET 2020:n neljä strategista tavoitetta ja nykyiset EU:n vertailuarvot tarjoavat edelleen vankan perustan ET 2020 toimille vuoteen 2020 saakka. Politiikan painopistettä on kuitenkin komission mukaan uudistettava, jotta kiireellisiin talouden ja työllisyyden haasteisiin voidaan reagoida sekä noteerata aiempaa paremmin koulutuksen rooli tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden edistämisessä sekä perusarvojen, kulttuurienvälisen osaamisen ja aktiivisen kansalaisuuden välittämisessä. ET 2020:n roolia koko EU:n työpaikkojen, kasvun ja investointien strategiassa, mukaan lukien eurooppalainen ohjausjakso, on edelleen syvennettävä. Tämä merkitsee tiedon keräämisen ja vastavuoroisen oppimisen tehostamista uudistushaasteiden yhteydessä sekä kehyksen maakohtaisen merkityksen lisäämistä. Komissio ehdottaa, että unionin yhteistyötä ohjataan tässä kehyksessä vuoteen 2020 saakka, ja työskentelyjakso pidennetään kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Lähtökohtana tarvittaville toimenpiteille komissio nostaa esille seuraavat haasteet: Perustaitojen alhainen taso Euroopassa vaikeuttaa talouden kehitystä ja rajoittaa merkittävästi henkilöiden ammatillista, sosiaalista ja henkilökohtaista kehitystä. Esimerkiksi vasta 16 jäsenvaltiota on ottanut käyttöön elinikäisen oppimisen strategioita. Varhaiskasvatus on yksi tehokkaimmista keinoista kohentaa avaintaitoja, mutta saatavuuden ja laadun osalta on edelleen haasteita. Palveluiden tarjoaminen alle 3vuotiaille on EU:n tasolla erityisen ongelmallista. Kaikki jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön toimenpiteitä koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi, mutta nämä eivät aina muodosta kokonaisvaltaista strategiaa. Oppisopimuskoulutus ja ammatillisen koulutuksen kaksoisjärjestelmät ovat tärkeitä, koska ne helpottavat työmarkkinoille siirtymistä. Korkeaasteen koulutuksen järjestelmien pitäisi edistää tietoon perustuvaa taloutta. Korkeaasteen koulutuksella olisi vastattava tehokkaasti muuttuvan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden vaatimuksiin varmistamalla, että nykyaikaistamisessa keskitytään opetuksen, tutkimuksen ja innovoinnin väliseen yhteisvaikutukseen, korkeaasteen koulutuslaitosten ja paikallisyhteisöjen ja alueiden välisiin yhteyksiin sekä innovatiivisiin lähestymistapoihin, joilla parannetaan opetussuunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta muun muassa tieto ja viestintätekniikkaa (TVT) käyttämällä. Valmistuneiden määrän lisääminen erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa on haaste monille jäsenvaltioille. Koulutuksen eriarvoisuus on kasvanut, syrjäytymisen ja radikalisoitumisen ehkäisy vaatii toimia. Koulutuksella on edistettävä sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tasaarvoa, syrjimättömyyttä ja kansalaistaitoja. Asianmukaisen ja laadukkaan oppimisen varmistamisen komissio katsoo edellyttävän innovatiivisten opetusmenetelmien sekä digitaalisten taitojen ja välineiden aktiivisempaa käyttöä vahvaa tukea opettajille oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottamista EU:n tutkintojen avoimuutta ja tunnustamista koskevien välineiden vahvistamista ja yksinkertaistamista: avoimuusvälineiden sijaan siirrytään tutkintojen tunnustamiseen 3(7)

4 4(7) kaikkialla Euroopassa vahvistamalla eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen roolia ja edistämällä epävirallisen ja arkioppimisen validointia. Komissio mainitsee myös erikseen digitaalisesti hankittujen tietojen ja taitojen tunnustamis ja validointivälineet. koulutusta koskevan investointivajeen täyttämistä. Koulutukseen investointi on kasvun lähde, kuitenkin useat jäsenvaltiot leikkaavat edelleen koulutusmenojaan. Hallintotavan osalta komissio haluaa edelleen kehittää analyyttistä näyttöä ja seurantamenetelmiä, kehittää raportointia sekä tiivistää koulutuksen, liiketoiminnan sekä työmarkkinaosapuolten ja tutkimuksen kanssa. Yhteyttä Eurooppa2020 tavoitteisiin ja eurooppalaiseen ohjausjaksoon vahvistettaisiin korostamalla yhteistyön maakohtaisuutta; jäsenmaille annettaisiin mahdollisuus tiivistää yhteistyötä muiden vastaavia haasteita kokevien jäsenmaiden kanssa vapaaehtoispohjalta vertaisoppimisen menetelmin. ET2020 prosessille valmistellaan päivittyvä työsuunnitelma. Komissio esittää liitteessä ehdotuksen painopistealueiden toiminnallistamiseksi. Ehdotuksessa esitetään kuutta toimenpiteiden kokonaisuutta. 1. Merkittävät ja laadukkaat taidot ja pätevyydet keskittyen oppimistuloksiin, työllistyvyyteen, innovointiin ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Sisältää mm. digitaalisten, yrittäjyyttä koskevien ja kielellisten valmiuksien vahvistaminen EU:n yhteisten puitteiden ja itsearviointivälineiden kanssa varhaiskasvatuksen saatavuuden edistäminen ja laatupuitteiden täytäntöönpano koulutuksen siirtymävaiheisiin vastaaminen 2. Osallistava koulutus, tasaarvo, syrjimättömyys ja kansalaistaitojen edistäminen, mm. sukupuolten välisen kuilun kurominen umpeen koulutuksessa tehokkaan työskentely ja opiskelukielen omaksumisen helpottaminen maahanmuuttajien koulutuksessa 3. Avoin ja innovatiivinen koulutus ja digitaalisen aikakauden täysimääräinen omaksuminen, mm. innovatiivisten ja aktiivisten opetusmenetelmien valtavirtaistaminen osallistavan hallinnon edistäminen digitaalisten taitojen ja pätevyyksien kehittäminen 4. Vahva tuki opettajille, mm. opettajan ammattiin hakevien rekrytoinnin, valinnan ja perehdyttämisen vahvistaminen, opettajien peruskoulutuksen ja ammatillisen kehityksen tukeminen 5. Avoimuus sekä taitojen ja pätevyyksien tunnustaminen koulutuksen ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi, mm. avoimuuden, laadunvarmistuksen, taitojen ja pätevyyksien validoinnin ja tunnistamisen edistäminen ml. pätevyydet, jotka on hankittu digitaalisessa, verkko ja avoimessa koulutuksessa 6. Kestävä investointi, koulutusjärjestelmien toimivuus ja tehokkuus, mm. Euroopan investointiohjelman käyttömahdollisuuden tutkiminen koulutuksen alalla Konkreettiset kysymykset ja toimenpiteet olisivat yhteisiä kaikille koulutusasteille, ja niiden tueksi on tarkoitus perustaa asiantuntijaryhmiä. Komissio tekee ehdotuksen uusista asiantuntijaryhmistä käsittelyn edetessä. Asiantuntijaryhmien ja painopisteiden toiminnallistamiseen jäsenvaltiot voisivat osallistua kiinnostuksensa mukaan. Liitteessä 2 neuvosto ja komissio vahvistaisivat Riian epävirallisessa ammatillisen koulutuksen ministerikokouksessa sovitut ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen painopisteet vuoteen 2020 saakka.

5 5(7) Valmistelun yhteydessä Suomi on toivonut tavoitteiden päivittämistä siten, että digitaalinen osaaminen ja maahanmuuttajien osaamistason nostaminen nousisivat prioriteettien joukkoon. Lisäksi Suomi on toivonut prosessin yhteyttä eurooppalaiseen ohjausjaksoon selkeytettävän jäsenmaille vapaaehtoisena vertaisoppimisen prosessina, jossa jäsenmaat voisivat tehdä halutessaan tiiviimpää yhteistyötä klustereittain. Suomen tavoitteet toteutuvat komission ehdotuksessa hyvin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art. 165, 166 / neuvoston päätelmät Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU30 jaoston laaja kokoonpano Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ei vaikutuksia Ahvenanmaan asemaan. Kyseessä on puite tulevalle yhteistyölle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 11554/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Minna Polvinen, opetusneuvos, OKM, minna.polvinen@minedu.fi; puh Tarja Riihimäki, opetusneuvos, OKM, tarja.riihimaki@minedu.fi; Johanna Moisio, ylitarkastaja, OKM, johanna.moisio@minedu.fi, Anna Mikander, ylitarkastaja, OKM; anna.mikander@minedu.fi; Petri Haltia, opetusneuvos, OKM; petri.haltia@minedu.fi, EUTORItunnus

6 6(7) Liitteet Komission tiedonanto KOM(2015) 408 lopullinen Viite

7 7(7) Asiasanat jaosto koulutus (EU 30) Hoitaa OKM Tiedoksi ALR, EUE, STM, TEM, VM, VNK