OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki ISSN HELSINKI 2008 Edita Prima Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta

2 2 Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@tkk.fi Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN TIEDEKUNNAN ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Yhteistyölaitokset Elektroniikan, tietolilikenteen ja automaation tiedekunta... 9 Automaatio- ja systeemitekniikan laitos... 9 Mikro- ja nanotekniikan laitos... 9 Elektroniikan laitos Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta (KM) Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Kemian laitos Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Rakennekaaviot Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmien moduulit ja pääaineet ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S903-P (80 op) Ohjelman yhteiset opinnot S903-O (20 op) Perusmoduuli Biologinen tekniikka F305-1 (20 op) Perusmoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-1 (20 op) Perusmoduuli Bioelektroniikka S121-1 (20 op) Jatkomoduulit ja pääaineet PÄÄAINE Biologinen kemia ja biomateriaalit Jatkomoduuli Biologinen kemia ja biomateriaalit KE150-2 (20 op) Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

4 Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas PÄÄAINE Biologinen tekniikka Jatkomoduuli Biologinen tekniikka F305-2 (20 op) PÄÄAINE Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Jatkomoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-2 (20 op) PÄÄAINE Biotroniikka Jatkomoduuli Biotroniikka S121-2 (20op) ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op) Vapaasti valittavat opinnot S903-V (10 op) Kandidaatin seminaari- ja työ S903-K (10 op) YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto Syventävät moduulit ja pääaineet PÄÄAINE Biologinen kemia ja biomateriaalit Syventävä moduuli Biomateriaalit KE152-3 (20 op) Syventävä moduuli Biologinen kemia KE151-3 (20 op) PÄÄAINE Biologinen tekniikka Syventävä moduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-3 (20 op). 45 PÄÄAINE Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Syventävä moduuli Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia T290-3 (20 op) Syventävä moduuli Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka T291-3 (20 op).. 49 PÄÄAINE Bioautomatiikka Syventävä moduuli Bioautomatiikka AS340-3 (20 op) PÄÄAINE Biotroniikka Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op) Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op) ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op) Erikoismoduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-C (20op) Erikoismoduuli Magneettikuvaus S351-C (20op) Erikoismoduuli Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi S375-C (20 op) YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Tieteen metodiikan opinnot S903-M (10 op) LINKKILISTA TKK:N ULKOPUOLISESTA KURSSITARJONNASTA Sivuaine (20 op + 20 op) Vapaasti valittavat opinnot S903-W (20 op) Diplomityö S903-D (30 op) Bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon mallilukujärjestys OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet... 69

5 Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Toisen vaiheen valinnat Sisäiset siirtyjät Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK-päärakennus Opintotuki Terveydenhoito Esteetön opiskelu TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Hyvän kurssin tunnusmerkit HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto (SVY)... 96

6 6 8. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Jatko-opintojen aloittaminen Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

7 1. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN TIEDEKUNNAN ESITTELY 1.1 Yleistä 7 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Teknillisen korkeakoulun neljästä tiedekunnasta. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat tiedekunnan 51 professoria. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta vastaa automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan sekä tietoliikennetekniikan tutkintoohjelmista ja verkostomaisen bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi tiedekunta vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master s Programme in Electrical Engineering Master s Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Master s Degree Programme in Space Science and Technology Yhteistyössä informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan kanssa toteutetaan myös International Master s Programme in Telecommunication ohjelmaa. Vuoden 2008 alussa tiedekunnassa oli yhteensä noin 2700 aktiivista tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 600 aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälisiä opiskelijoita tiedekunnassa oli vuoden 2008 alussa n. 11%. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tiedekuntaneuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Tiedekunnan hallinnosta vastaavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani, 7 laitoksen johtajaa, tiedekuntaan kuuluvan erillisen laitoksen johtaja, 4 muun henkilökunnan edustajaa, 4 opiskelijoiden edustajaa ja 2 yliopiston ulkopuolista edustajaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä, koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin. Lisäksi tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä hallitukselle esitykset mm. tiedekunnan uusien opiskelijoiden määrästä, koulutusta koskevista asioista, tulossopimuksesta ja määrärahojen jakamisesta, määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat, arvostella väitöskirjat ja Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

8 8 lisensiaatintutkimukset sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot ja vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien koulutuksen sisällöt. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani, esittelijöinä hallintopäällikkö ja suunnittelijat. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Dekaanina toimii professori Jorma Kyyrä (huone I 424, puh ). Tiedekunnan varadekaaneina ovat professorit Jorma Skyttä (huone G407, puh ) ja Raimo Sepponen (huone G309, puh ). Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, Huone E423, kanslia, puh. (09) Koulutusasiantuntija Perttu Puska, puh. (09) Suunnittelijat Johanna Mattila, perus- ja jatko-opintoasiat, BIO-ohjelma, OpLaa, Huone E 415, kanslia puh. (09) Ville Kivimäki, perusopintoasiat, JOO-opinnot, kurssipalautejärjestelmä Huone E 415, kanslia, puh. (09) Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, Huone E 419, kanslia, puh. (09) Osastosihteeri Katrina Nykänen, aamupäivisin: huoneessa E 413, puh iltapäivisin: huoneessa C 211, puh Opintosihteeri Pia Dahlin, puh. (09) , E411 Toimistosihteerit Lea Fehrmann, huone E 425, kanslia, puh. (09) Raijaliisa Karhu, puh. (09) (iltapäivisin) Kanslian käyntiosoite Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet E411, E413 ja E425, Otaniemi, Espoo. Kanslian sähköposti sahko-kanslia@tkk.fi Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Elektroniikan tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, PL 3000, TKK Kanslian puhelin (09) Kanslian telefax (09) Osaston kotisivu Opintoneuvola sopinto@cc.hut.fi 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Tiedekunnassa toimii useita toimikuntia tiedekunnan johdon apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat tiedekuntaneuvoston, koulutusneuvostojen tai dekaanin päätettäväksi ja kehittää tiedekunnan toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Tutkintotoimikunnassa käsitellään jatko-opintoasioita: tutkintovaatimusten hyväksyttämiseen, opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. vastaamalla kurssipalautejärjestelmästä, järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

9 9 tuutor-toimintaa. Lisäksi tiedekunnassa on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Yhteistyölaitokset Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma sijoittuu elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan ja opiskelijat kuuluvat näin ollen tämän tiedekunnan palveluiden piiriin. Tutkintoohjelman toteuttamisessa ovat mukana TKK:lla useat tahot. Ohjelmaa tehdään yhteistyössä informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan sekä kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan kanssa. Seuraavassa esitellään lyhyesti ne laitokset, jotka tuottavat opetusta tutkinto-ohjelmaan Elektroniikan, tietolilikenteen ja automaation tiedekunta Automaatio- ja systeemitekniikan laitos Henkilökunta Automaatiotekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa 2 professoria sekä joukko tutkijoita. Henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Tutkimus ja opetus Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat automaatiojärjestelmiä ja - laitteita valmistavat yritykset, konevalmistajien automaatio-osastot, automaatiota suunnittelevat konsulttiyritykset ja suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastot. Tutkimusryhmissä tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Tutkimusryhmät osallistuvat myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Tutkimus kohdistuu seuraaville alueille: älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka, virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutukset, energiateknologia, systeemiteoria ja signaalinkäsittelyn tutkimus ja bioprosessit. Edellä mainittuja tutkimuksen osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot tarjoavat laaja-alaiset mahdollisuudet suuntautua automaatiotekniikan alalla. Sivuaineen valinta tukee myös erikoistumista oman alan sisällä. Mikro- ja nanotekniikan laitos Lisätietoja laitoksen verkkosivuilta Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

10 10 Elektroniikan laitos Elektroniikan laitokseen sijoittuvassa elektroniikan valmistustekniikan (EVT) yksikössä tutkitaan elektroniikan ja bioelektroniikan suunnittelua, valmistusta ja luotettavuutta materiaalitiedelähtöisesti. Sovelletun elektroniikan (Sovel) yksikkö kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita elektroniikkalähtöisesti. Kokonaistavoitteena on, että laitokselta valmistuvat BioIt-opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella myös monet muut mm. toimintaympäristön, markkinoiden ja toimialakohtaiset lainsäädännön asettamat reunaehdot. Koulutus EVT:n tarjoamat syventävät moduulit perusopiskelijoille ovat elektroniikan luotettavuus ja integrointi (EST) sekä bioadaptiivinen tekniikka (EST/BIO). Sovel tarjoaa perusopiskelijoille syventävät moduulit elektroniikka ja mittaustekniikka (EST) ja bioelektroniikka ja laitetekniikka (EST/BIO). EVT vastaa Suomen Akatemian kansallisesta Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulun toiminnasta, jonka puitteissa koulutetaan alan jatko-opiskelijoita. Tutkimus Tutkimuksen keskeinen aihe on elektroniikka-, fotoniikka- ja bioadaptiivisten laitteiden luotettavuus. Tutkimuksissa keskitytään ensisijassa erilaisten materiaalien elollisten tai elottomien rajapintailmiöihin, ja niitä ymmärtämällä pyritään vaikuttamaan rajapintayhteensopivuuteen. Tutkimustyössä yhdistyy teoreettinen mallinnus ja kokeellinen tutkimus yhtenäiseksi lähestymistavaksi. Tutkimusprojektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Projekteissa on vahva teollisuusintressi ja opiskelijat perehdytetään todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen - sovellusalueen problematiikkaan. Laitoksen toimintaa tukevat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan yhteisö sekä lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset elektroniikka-alan yritykset. Lisäksi tutkimusyhteistyötä harjoitetaan useiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta (KM) Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnassa BioIT ohjelmaan osallistuvat Kemian laitos sekä Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos. Kemian laitoksella BioIT ohjelmaan opetusta antavat orgaaninen kemian ja fysikaalinen kemia. Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksella vastaavasti

11 11 opetusta antavat biokemia, mikrobiologia, bioprosessitekniikka ja polymeeriteknologia. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa nämä 5 yksikköä vastaavat pääaineesta Biologinen kemia ja biomateriaalit, jossa vastuuhenkilöinä toimivat professorit Jukka Seppälä ja Matti Leisola. Syventäviä moduuleja ovat Biomateriaalit (KE152-3) ja Biologinen kemia (KE151-3). Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen ydinosaamisalue rakentuu teollisten prosessien ja niiden tuotteiden tutkimuksesta ja kehittämisestä. Ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat mm. biomassapohjaisten raaka-aineiden hyödyntäminen, teollisen mittakaavan biotekniset prosessit, ja erityyppisten nanorakenteisten materiaalien kehittäminen. Biokemia ja mikrobiologia KE 30 Biokemian ja mikrobiologian opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva teollisen biotekniikan ydinaineksista, tieteellisestä perustasta ja sovellutuksista. BioIT opiskelijoille opetuksen painopistealueet kattavat ekotehokkaat uudet tuotantotavat, bioenergian uudet ratkaisut sekä toisaalta terveydenhuollon ja hyvinvointiteknologian kehittäminen vastaamaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän haasteisiin globaalilla tasolla. Opetus Biokemian ja mikrobiologian opetus keskittyy mm. prosessibiokemiaan, elintarvikebiokemiaan, käymisprosesseihin, mikrobigenetiikkaan, lääketieteelliseen ja elintarvikemikrobiologiaan sekä bioteknisten tuotteiden tuotekehitykseen. Yhteistyölaboratorioiden monitieteisessä opetuksessa painottuvat mm. biokemia, bioenergetiikka, biopolttoaineet, proteomiikka, biofysikaalinen kemia, terapeuttiset proteiinit ja peptidit, uudet lääkkeenantoteknologiat, kudosteknologia, vasta-aine-, PCR- ja biochip tekniikat. Tutkimus Biokemian tutkimusryhmä tutkii ja kehittää bio- ja elintarvikeprosesseja, terveysvaikutteisia tuotteita ja ratkaisuja biopolttoaineiden tuotekehitykseen. Yhdessä alan teollisuuden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotekehitysstrategioita, joiden avulla uusien innovatiivisten biolääkkeiden kaupallistamista voidaan edistää. Mikrobiologian tutkimus keskittyy mikrobiologisen riskin hallintaan biologisissa lääkkeissä, kuten esim. kudosteknologiassa poikkitieteellisessä tutkimusverkostossa, jossa toimii niin terveydenhuollon kuin tekniikan ammattilaisia kuten myös kauppatieteilijöitä ja matemaatikkoja, yliopistoissa ja alan yrityksissä. Mikrobiologisen riskin hallintaa tutkitaan myös kemian teollisuudessa, jossa tavoitteena on muodostaa uusia malleja ekotehokkaille tuotantotekniikoille.

12 12 Bioprosessitekniikka KE 70 Bioprosessitekniikassa opetetaan ja tutkitaan biotekniikkaa prosessinäkökulmasta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat bio-, elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus sekä esim. prosessisuunnitteluun erikoistuneet insinööritoimistot.. Laboratorion tutkimusaiheita ovat bioteknisesti valmistettujen tuotteiden prosessisuunnittelu ja modifiointi. Tutkimuksessa hyödynnetään geenitekniikkaa, metaboliamallinnusta, bioreaktoritekniikkaa ja erilaisia biokatalyyttien (entsyymit, solut, solukot) muokkausmenetelmiä. Tästä esimerkkinä on rehu- ja puunjalostusteollisuudessa hyödynnettävän ksylanaasientsyymin ph- ja lämpötilaoptimin muokkaus. Perusopetus on sovelluspainotteista ja keskittyy uusien bioteknisten tuotteiden, prosessien ja yksikköoperaatioiden suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Pääpaino on uusilla materiaaleilla, menetelmillä ja teollisuusprosessien suunnittelulla. Keskeiset teemat opetuksessa ovat: 1. Entsyymien ja metabolian muokkaus teollisiin prosesseihin 2. Uusien entsyymi- ja solukasvatustekniikoiden kehittäminen 3. Biotekniset tuotantoprosessit ja niiden suunnittelu 4. Prosessien jälkikäsittelytekniikat ja scale-up. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat biokatalyyttien suunnittelu ja teollisesti mielenkiintoiset biokatalyyttiset prosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat: 1. Teollisuusentsyymien muokkaus 2. Uuden entsyymiteknologian kehittäminen kiteisten entsyymien avulla 3. Mikrobimetabolian mallinnus ja muokkaus hienokemikaalituotantoa varten 4. Teollisuuden sivuvirtojen uudet sovellukset 5. Bioprosessien mallintaminen. Tutkimusta tehdään pääasiassa yhteistyönä kansallisten ja kansainvälisten teollisuuspartnerien kanssa. Polymeeriteknologia KE 100 Polymeeriteknologia TKK:lla painottuu uusien polymeerien syntetisointiin, karakterisointiin sekä uusien polymeeripohjaisten materiaalien kehittämiseen. Uusia materiaaleja kehitetään synteesimodifioinnin, seosten ja komposiittiteknologian keinoin. Sovellusalueet ovat laajat paperin painopinnan modifioinnista kontrolloidun lääkeannostuksen materiaaleihin. Polymeerejä käytetään laajalti biomateriaaleissa mm. kudosteknologian tukirakenteissa ja erilaisissa komposiittimateriaaleissa yhdistettynä metalliin tai biokoeraameihin. Polymeeriteknologiassa perehdytään polymeereihin perustuvien teknisten materiaalien kuten muovien rakenteeseen, valmistamiseen ja työstöön liittyviin seikkoihin sekä teoria- että

13 13 laboratoriokursseilla. Polymeeriteknologia on tärkeä osa-alue uusien materiaalien kehityksessä linkittyen vahvasti muuhun kemian tekniikkaan ja orgaaniseen kemiaan. Opetuksen keskeiset teemat ovat polymeeriteknologian perusteiden hallinta ja makromolekyylien erityispiirteet sekä polymerointiprosessien että karakterisoinnin osalta. Lisäksi opetusta annetaan erityis- ja syventävien kurssien puitteissa ajankohtaisista aiheista. Polymeeriteknologian tutkimus jakautuu laaja-alaisesti polyolefiinien katalyyttitutkimuksesta erityyppisiin komposiittimateriaaleihin. Oma tutkimusalueensa ovat biopolymeerit, joita laboratoriossa on tutkittu laajasti. Tutkimus on kattanut sekä massasovelluksiin soveltuvia maitohappopohjaisia biohajoavia polymeerejä että biohajoavien polymeerien kehittämistä lääketieteellisiin sovelluksiin. Biohajoavia polymeerejä on tutkittu sekä kontrolloidun lääkeaineannostuksen sovelluksiin että kudosteknologisiin tukirakenteisiin yhteistyössä yliopistoyksiköiden ja alan yritysten kanssa.. Tutkimuksen painopisteitä ovat Amfifiilisten vesiliukoisten lohkopolymeerien synteesi Johdepolymeerimateriaalien kehittäminen Biohajoavien polymeerien synteesi ja soveltaminen biomateriaaleina Polyolefiinikatalyyttitutkimus Nanokomposiittitutkimus Kemian laitos Kemian laitos on yksi TKK:n kuudesta alkuperäisestä laitoksesta, ja sen opetuksella ja tutkimuksella on vahvat perinteet. Nykyinen kansainvälisesti huipputasoinen tutkimuksemme painottuu orgaanisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja analyyttisen kemian aloille. Luonnonilmiöt ja luonnonaineet antavat virikkeen tutkimuksellemme. Yksittäisen atomin ja jopa orbitaalin tarkkuudella mallinnamme ja suunnittelemme uusia yhdisteitä, joiden valmistusta varten keksimme ja kehitämme uusia keinoja. Lopputuloksena saamme uusia kemiallisia yhdisteitä niin materiaali- kuin biolääketieteellisiin sovelluksiin. Havainnointia ja mittauksia varten kehitämme herkkiä ja luotettavia analyysimenetelmiä. Valmistusmenetelmien kehityksessä otamme huomioon molekyylin koko elinkaaren raaka-aineesta tuotteen kautta kierrätysmateriaaliksi ja sovellamme kestävän kehityksen ja vihreän kemian periaatteita. Laitokselta valmistuneet sijoittuvat työelämässä asiantuntija- ja tutkijatehtäviin niin yliopistoihin kuin monille teollisuudenaloille: esim. kemian-, lääke-, materiaali-, elektroniikka- ja energiateollisuuteen. Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio KE 31 Nimensä mukaisesti fysikaalinen kemia liikkuu fysiikan ja kemian välimaastossa. Perinteisesti se tutkii kemiallisessa systeemissä tapahtuvia tilanmuutoksia (termodynamiikka) ja muutosten nopeutta (dynamiikka). Tämän lisäksi fysikaaliseen kemiaan kuuluu myös sähkökemia sekä

14 14 kvanttikemia ja spektroskopia. Fysikaalisen kemian koko skaala on siis hyvin laaja, mutta laboratoriomme päätutkimusalat ovat kemiallinen termodynamiikka ja sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina muuttuneet, ja ne ovat lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina laboratoriossamme on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi, uusien lääkeantotekniikoiden sekä oligonukleotidien ja polypeptidien annostelun kehitys. Myös modernia tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin tutkitaan laboratoriossamme. Koulutus Laboratorio antaa fysikaalisen kemian perusopetusta kemian- ja materiaalitekniikan sekä insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntien ohjelmiin ja verkostomaiseen bioinformatioteknologian tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden koulutus tapahtuu tutkijakoulun "Polymeerien, membraanien ja biomembraanien sähkökemia sovellutuksineen" puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat: 1. Farmaseuttiset ja biologiset sähkökemialliset sovellukset 2. Polttokennot 3. Metallipintojen sähkökemiallinen karakterisointi 4. Nanoluokan kemian ilmiöt, laitteet ja sovellukset 5. Hiilidioksidin liukoisuus ja reaktiot biologisissa systeemeissä. Tutkimuksen rahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, Opetusministeriö, EU ja alan teollisuus. Orgaaninen kemia KE 4 Laboratorio antaa nykyaikaisen synteettisen orgaanisen kemian sekä analyyttisen orgaanisen kemian opetusta. Sovellutukset ovat erityisesti painottuneet asymmetriseen synteesiin, kemialliseen biologiaan, molekyylintunnistukseen ja vihreän kemian valmistusteknologiaan (esim. organokatalyysi). Nykyaikainen synteettinen orgaaninen kemia on avainasemassa niin lääketeollisuudessa kuin materiaaliteknologiassakin. TKK:lta valmistuneet orgaanikot osaavat valmistaa uusia aineita, joiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Orgaanisen kemian laboratorion opetuksessa käytetään enenevästi hyväksi nykyaikaisia opiskelu- ja tiedonhakumenetelmiä. Kokeellisen työskentelyn merkitys korostuu opetuksessa, ja opiskeli ja opinnäytetöiden tekeminen tapahtuukin usein tutkimusryhmissä.

15 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tavoitteena on edistää tietojenkäsittelyn matemaattisten, tilastollisten ja laskennallisten menetelmien opetusta ja tutkimusta sekä niiden soveltamista vaativien teknistieteellisten suunnittelu- ja analyysitehtävien ratkaisuun. Yksi painoalue on adaptiivinen informatiikka, missä koneoppimismenetelmin pyritään löytämään suurten tietoaineistojen rakennetta selittäviä käsitteitä, komponentteja sekä niiden välisiä suhteita. Toinen painopiste on tietojenkäsittelyteoria, missä kehitetään matemaattisia menetelmiä laskennallisten ongelmien mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun. Tietojenkäsittelytieteen laitoksessa toimii kaksi kansallista tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö sekä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön Pattern Discovery -ryhmä. Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Tutkimuksen keskipisteessä ovat elävät ja muut kompleksiset systeemit, niiden mittaaminen, analysointi, ymmärtäminen ja hallinta. Mielenkiintomme suuntautuu pienestä isoon: kvantista, molekyylien vuorovaikutukseen; nanosysteemeistä hermostoihin, aivoihin ja sydämeen; ja tietoisuuteen, sosiaalisiin verkkoihin ja kansantalouteen; ja edelleen it-teknologia systeemeihin. Työssämme yhdistämme kokeellista tutkimusta ja laskennallisia menetelmiä. Kehitämme algoritmeja ja uusia teknologioita, joilla selvitämme terveydenhuoltoon, lääketieteelliseen diagnostiikkaan, yhteiskuntaan, energiaan ja ympäristöön liittyviä ongelmia Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto tarjoaa tieto- ja kirjastopalveluja tutkimuksen ja opiskelun tarpeisiin. Kirjasto hankkii käyttöön erityisesti tiedekunnan tutkimusalojen aineistoja. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Kirjaston palveluluihin kuuluu aikakausjulkaisuja, kirjallisuutta, opinnäytteitä, kurssikirjoja, opetusmonisteita,

16 16 opinnäytteiden elektroninen arkisto, tietokantoja, lukusali, ryhmätyöhuoneita, työasemia Kirjaston henkilökunta opastaa tietoaineistojen ja muiden palvelujen käytössä. Kaikki elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmiin sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla tiedekunnan kirjastossa. Kurssikirjat ovat luettavissa kirjastossa, ja niistä on myös lainattavia kappaleita. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Sähkötekniikan talo G-siipi, toinen kerros, huone G 205 Otakaari 5 A Espoo puh. (09) s-posti sahko.kirjasto tkk.fi Aukioloajat ma-to klo pe klo Katso kesäajan aukiolo kirjaston www-sivuilta. Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Anne Pänkäläinen, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Tietotekniikan talon kirjasto Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelmaan sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla Tietotekniikan talon kirjastossa. Tietotekniikan talon kirjasto Konemiehentie Espoo puh. (09)

17 17 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä - työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

18 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva perusmoduuli ja yhden omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.

19 19 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään tarkemmin luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): - suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä - vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville teekkareille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie Kie ) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa (suorituksesta sovittava kielikeskuksessa) 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy liitteestä 1 sivulta 121 oppaan lopusta ja kielikeskuksen sivuilta osoitteesta

20 20 Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa Bioinformaatioteknologian alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan alemman tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa Alemman perustutkinnon tavoitteet Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteet ymmärtää biologisia järjestelmiä ja niitä teorioita ja laiteteknisiä menetelmiä, joiden hyödyntämistä tarvitaan bioinformaation keräämisessä, muokkaamisessa ja siirtämisessä. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknillistieteellisen ajattelun sekä teknillistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa poikkitieteellinen lähestyminen biologiseen informaationteknologiaan, ja jota alan tieteidenvälisissä työtehtävissä toimiminen vaatii Alemman perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuunottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää (ks. luku ) o ohjelman yhteiset opinnot -moduulista (O, 20 op) o kolmesta vaihtoehtoisesta perusmoduulista (A1, 20 op), jotka ovat Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Bioelektroniikka

21 21 Biologisen tekniikan perusmoduuli on pohjana biologisen tekniikan jatkomoduulille ja biologisen kemian ja biomateriaalien jatkomoduulille. Bioelektroniikan perusmoduulista on mahdollista jatkaa biotroniikan tai biologisen tekniikan jatkomoduuliin. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perusmoduuli on pohjana samannimiselle jatkomoduulille. o neljästä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista (A2, 20 op), jotka ovat Biologinen kemia ja biomateriaalit Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Biotroniikka Nämä ovat samalla myös bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon pääaineiden nimikkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. Suositeltavat polut perusmoduuleista syventäviin moduuleihin on esitetty kaaviossa 1, sivulla 29. o sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1) o vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) o kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 10 op) Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysi laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa.

22 22 Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodi-rekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman tutkinto-ohjelman opintoasioista vastaavalle tai Katriina Korhoselle, puh , Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodi-otteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistuksensa suoritusotteeseen. Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot S953-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Koodi Kurssi Laajuus op Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIA 5 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 5 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Polymeeriteknologia I 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T /1206 Ohjelmoinnin perusteet L /Y 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 Yhteensä 80 op Kurssi S Elektroniikan peruskurssi 5 op siirretään perusopintomoduulista (S953-P) Biologisen tekniikan perusmoduuliin (F305-1), josta vastaavasti poistetaan kurssi S Fysiikka III 6 op. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääaineen lukijoille suositellaan suoritettavaksi vapaavalintaisena myös S Elektroniikan perusteet 5 op.

23 23 S953-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse matematiikasta 10 opintopistettä ja sen lisäksi fysiikan tai ohjelmoinnin kokonaisuus 10 opintopistettä. Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 FYSIIKAN KOKONAISUUS Tfy Fysiikka IIIA 5 Tfy Fysiikka IIIB 5 OHJELMOINNIN KOKONAISUUS T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 Yhteensä 20 op

24 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Pääaine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja.

25 25 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Laajan oppimäärän opinnot, perustieteiden sivuaine Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista www-osoitteessa Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tiedekunnan suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetty pakollisia vaatimuksia M-moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 op). Samoin osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia M-moduuliin soveltuvista kursseista (maksimissaan 5 op). Suositellut ja pakolliset M-moduulin kurssit löytyvät listattuna luvusta Tieteen metodiikan opinnot S902-M. Moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään kolme opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty luvussa Tieteen metodiikan opinnot S902-M.

26 26 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja (professori), jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy oppaan lopusta liitteestä 1. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää kappaleessa Bioinformaatioteknologian ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta bioinformaatioteknologian ylemmässä tutkinto-ohjelmassa.