OPINTO-OPAS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS"

Transkriptio

1 BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki ISSN HELSINKI 2008 Edita Prima Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta

2 2 Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN TIEDEKUNNAN ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Yhteistyölaitokset Elektroniikan, tietolilikenteen ja automaation tiedekunta... 9 Automaatio- ja systeemitekniikan laitos... 9 Mikro- ja nanotekniikan laitos... 9 Elektroniikan laitos Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta (KM) Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Kemian laitos Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Rakennekaaviot Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmien moduulit ja pääaineet ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S903-P (80 op) Ohjelman yhteiset opinnot S903-O (20 op) Perusmoduuli Biologinen tekniikka F305-1 (20 op) Perusmoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-1 (20 op) Perusmoduuli Bioelektroniikka S121-1 (20 op) Jatkomoduulit ja pääaineet PÄÄAINE Biologinen kemia ja biomateriaalit Jatkomoduuli Biologinen kemia ja biomateriaalit KE150-2 (20 op) Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

4 Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas PÄÄAINE Biologinen tekniikka Jatkomoduuli Biologinen tekniikka F305-2 (20 op) PÄÄAINE Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Jatkomoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-2 (20 op) PÄÄAINE Biotroniikka Jatkomoduuli Biotroniikka S121-2 (20op) ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op) Vapaasti valittavat opinnot S903-V (10 op) Kandidaatin seminaari- ja työ S903-K (10 op) YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto Syventävät moduulit ja pääaineet PÄÄAINE Biologinen kemia ja biomateriaalit Syventävä moduuli Biomateriaalit KE152-3 (20 op) Syventävä moduuli Biologinen kemia KE151-3 (20 op) PÄÄAINE Biologinen tekniikka Syventävä moduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-3 (20 op). 45 PÄÄAINE Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Syventävä moduuli Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia T290-3 (20 op) Syventävä moduuli Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka T291-3 (20 op).. 49 PÄÄAINE Bioautomatiikka Syventävä moduuli Bioautomatiikka AS340-3 (20 op) PÄÄAINE Biotroniikka Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op) Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op) ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op) Erikoismoduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-C (20op) Erikoismoduuli Magneettikuvaus S351-C (20op) Erikoismoduuli Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi S375-C (20 op) YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Tieteen metodiikan opinnot S903-M (10 op) LINKKILISTA TKK:N ULKOPUOLISESTA KURSSITARJONNASTA Sivuaine (20 op + 20 op) Vapaasti valittavat opinnot S903-W (20 op) Diplomityö S903-D (30 op) Bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon mallilukujärjestys OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet... 69

5 Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Toisen vaiheen valinnat Sisäiset siirtyjät Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK-päärakennus Opintotuki Terveydenhoito Esteetön opiskelu TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Hyvän kurssin tunnusmerkit HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto (SVY)... 96

6 6 8. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Jatko-opintojen aloittaminen Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

7 1. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN TIEDEKUNNAN ESITTELY 1.1 Yleistä 7 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Teknillisen korkeakoulun neljästä tiedekunnasta. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat tiedekunnan 51 professoria. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta vastaa automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan sekä tietoliikennetekniikan tutkintoohjelmista ja verkostomaisen bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi tiedekunta vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master s Programme in Electrical Engineering Master s Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Master s Degree Programme in Space Science and Technology Yhteistyössä informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan kanssa toteutetaan myös International Master s Programme in Telecommunication ohjelmaa. Vuoden 2008 alussa tiedekunnassa oli yhteensä noin 2700 aktiivista tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 600 aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälisiä opiskelijoita tiedekunnassa oli vuoden 2008 alussa n. 11%. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tiedekuntaneuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Tiedekunnan hallinnosta vastaavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani, 7 laitoksen johtajaa, tiedekuntaan kuuluvan erillisen laitoksen johtaja, 4 muun henkilökunnan edustajaa, 4 opiskelijoiden edustajaa ja 2 yliopiston ulkopuolista edustajaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä, koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin. Lisäksi tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä hallitukselle esitykset mm. tiedekunnan uusien opiskelijoiden määrästä, koulutusta koskevista asioista, tulossopimuksesta ja määrärahojen jakamisesta, määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat, arvostella väitöskirjat ja Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

8 8 lisensiaatintutkimukset sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot ja vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien koulutuksen sisällöt. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani, esittelijöinä hallintopäällikkö ja suunnittelijat. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Dekaanina toimii professori Jorma Kyyrä (huone I 424, puh ). Tiedekunnan varadekaaneina ovat professorit Jorma Skyttä (huone G407, puh ) ja Raimo Sepponen (huone G309, puh ). Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, Huone E423, kanslia, puh. (09) Koulutusasiantuntija Perttu Puska, puh. (09) Suunnittelijat Johanna Mattila, perus- ja jatko-opintoasiat, BIO-ohjelma, OpLaa, Huone E 415, kanslia puh. (09) Ville Kivimäki, perusopintoasiat, JOO-opinnot, kurssipalautejärjestelmä Huone E 415, kanslia, puh. (09) Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, Huone E 419, kanslia, puh. (09) Osastosihteeri Katrina Nykänen, aamupäivisin: huoneessa E 413, puh iltapäivisin: huoneessa C 211, puh Opintosihteeri Pia Dahlin, puh. (09) , E411 Toimistosihteerit Lea Fehrmann, huone E 425, kanslia, puh. (09) Raijaliisa Karhu, puh. (09) (iltapäivisin) Kanslian käyntiosoite Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet E411, E413 ja E425, Otaniemi, Espoo. Kanslian sähköposti Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Elektroniikan tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, PL 3000, TKK Kanslian puhelin (09) Kanslian telefax (09) Osaston kotisivu Opintoneuvola 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Tiedekunnassa toimii useita toimikuntia tiedekunnan johdon apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat tiedekuntaneuvoston, koulutusneuvostojen tai dekaanin päätettäväksi ja kehittää tiedekunnan toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Tutkintotoimikunnassa käsitellään jatko-opintoasioita: tutkintovaatimusten hyväksyttämiseen, opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. vastaamalla kurssipalautejärjestelmästä, järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

9 9 tuutor-toimintaa. Lisäksi tiedekunnassa on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Yhteistyölaitokset Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma sijoittuu elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan ja opiskelijat kuuluvat näin ollen tämän tiedekunnan palveluiden piiriin. Tutkintoohjelman toteuttamisessa ovat mukana TKK:lla useat tahot. Ohjelmaa tehdään yhteistyössä informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan sekä kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan kanssa. Seuraavassa esitellään lyhyesti ne laitokset, jotka tuottavat opetusta tutkinto-ohjelmaan Elektroniikan, tietolilikenteen ja automaation tiedekunta Automaatio- ja systeemitekniikan laitos Henkilökunta Automaatiotekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa 2 professoria sekä joukko tutkijoita. Henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Tutkimus ja opetus Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat automaatiojärjestelmiä ja - laitteita valmistavat yritykset, konevalmistajien automaatio-osastot, automaatiota suunnittelevat konsulttiyritykset ja suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastot. Tutkimusryhmissä tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Tutkimusryhmät osallistuvat myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Tutkimus kohdistuu seuraaville alueille: älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka, virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutukset, energiateknologia, systeemiteoria ja signaalinkäsittelyn tutkimus ja bioprosessit. Edellä mainittuja tutkimuksen osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot tarjoavat laaja-alaiset mahdollisuudet suuntautua automaatiotekniikan alalla. Sivuaineen valinta tukee myös erikoistumista oman alan sisällä. Mikro- ja nanotekniikan laitos Lisätietoja laitoksen verkkosivuilta Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman opinto-opas

10 10 Elektroniikan laitos Elektroniikan laitokseen sijoittuvassa elektroniikan valmistustekniikan (EVT) yksikössä tutkitaan elektroniikan ja bioelektroniikan suunnittelua, valmistusta ja luotettavuutta materiaalitiedelähtöisesti. Sovelletun elektroniikan (Sovel) yksikkö kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita elektroniikkalähtöisesti. Kokonaistavoitteena on, että laitokselta valmistuvat BioIt-opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella myös monet muut mm. toimintaympäristön, markkinoiden ja toimialakohtaiset lainsäädännön asettamat reunaehdot. Koulutus EVT:n tarjoamat syventävät moduulit perusopiskelijoille ovat elektroniikan luotettavuus ja integrointi (EST) sekä bioadaptiivinen tekniikka (EST/BIO). Sovel tarjoaa perusopiskelijoille syventävät moduulit elektroniikka ja mittaustekniikka (EST) ja bioelektroniikka ja laitetekniikka (EST/BIO). EVT vastaa Suomen Akatemian kansallisesta Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulun toiminnasta, jonka puitteissa koulutetaan alan jatko-opiskelijoita. Tutkimus Tutkimuksen keskeinen aihe on elektroniikka-, fotoniikka- ja bioadaptiivisten laitteiden luotettavuus. Tutkimuksissa keskitytään ensisijassa erilaisten materiaalien elollisten tai elottomien rajapintailmiöihin, ja niitä ymmärtämällä pyritään vaikuttamaan rajapintayhteensopivuuteen. Tutkimustyössä yhdistyy teoreettinen mallinnus ja kokeellinen tutkimus yhtenäiseksi lähestymistavaksi. Tutkimusprojektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Projekteissa on vahva teollisuusintressi ja opiskelijat perehdytetään todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen - sovellusalueen problematiikkaan. Laitoksen toimintaa tukevat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan yhteisö sekä lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset elektroniikka-alan yritykset. Lisäksi tutkimusyhteistyötä harjoitetaan useiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta (KM) Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnassa BioIT ohjelmaan osallistuvat Kemian laitos sekä Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos. Kemian laitoksella BioIT ohjelmaan opetusta antavat orgaaninen kemian ja fysikaalinen kemia. Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksella vastaavasti

11 11 opetusta antavat biokemia, mikrobiologia, bioprosessitekniikka ja polymeeriteknologia. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa nämä 5 yksikköä vastaavat pääaineesta Biologinen kemia ja biomateriaalit, jossa vastuuhenkilöinä toimivat professorit Jukka Seppälä ja Matti Leisola. Syventäviä moduuleja ovat Biomateriaalit (KE152-3) ja Biologinen kemia (KE151-3). Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen ydinosaamisalue rakentuu teollisten prosessien ja niiden tuotteiden tutkimuksesta ja kehittämisestä. Ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat mm. biomassapohjaisten raaka-aineiden hyödyntäminen, teollisen mittakaavan biotekniset prosessit, ja erityyppisten nanorakenteisten materiaalien kehittäminen. Biokemia ja mikrobiologia KE 30 Biokemian ja mikrobiologian opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva teollisen biotekniikan ydinaineksista, tieteellisestä perustasta ja sovellutuksista. BioIT opiskelijoille opetuksen painopistealueet kattavat ekotehokkaat uudet tuotantotavat, bioenergian uudet ratkaisut sekä toisaalta terveydenhuollon ja hyvinvointiteknologian kehittäminen vastaamaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän haasteisiin globaalilla tasolla. Opetus Biokemian ja mikrobiologian opetus keskittyy mm. prosessibiokemiaan, elintarvikebiokemiaan, käymisprosesseihin, mikrobigenetiikkaan, lääketieteelliseen ja elintarvikemikrobiologiaan sekä bioteknisten tuotteiden tuotekehitykseen. Yhteistyölaboratorioiden monitieteisessä opetuksessa painottuvat mm. biokemia, bioenergetiikka, biopolttoaineet, proteomiikka, biofysikaalinen kemia, terapeuttiset proteiinit ja peptidit, uudet lääkkeenantoteknologiat, kudosteknologia, vasta-aine-, PCR- ja biochip tekniikat. Tutkimus Biokemian tutkimusryhmä tutkii ja kehittää bio- ja elintarvikeprosesseja, terveysvaikutteisia tuotteita ja ratkaisuja biopolttoaineiden tuotekehitykseen. Yhdessä alan teollisuuden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotekehitysstrategioita, joiden avulla uusien innovatiivisten biolääkkeiden kaupallistamista voidaan edistää. Mikrobiologian tutkimus keskittyy mikrobiologisen riskin hallintaan biologisissa lääkkeissä, kuten esim. kudosteknologiassa poikkitieteellisessä tutkimusverkostossa, jossa toimii niin terveydenhuollon kuin tekniikan ammattilaisia kuten myös kauppatieteilijöitä ja matemaatikkoja, yliopistoissa ja alan yrityksissä. Mikrobiologisen riskin hallintaa tutkitaan myös kemian teollisuudessa, jossa tavoitteena on muodostaa uusia malleja ekotehokkaille tuotantotekniikoille.

12 12 Bioprosessitekniikka KE 70 Bioprosessitekniikassa opetetaan ja tutkitaan biotekniikkaa prosessinäkökulmasta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat bio-, elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus sekä esim. prosessisuunnitteluun erikoistuneet insinööritoimistot.. Laboratorion tutkimusaiheita ovat bioteknisesti valmistettujen tuotteiden prosessisuunnittelu ja modifiointi. Tutkimuksessa hyödynnetään geenitekniikkaa, metaboliamallinnusta, bioreaktoritekniikkaa ja erilaisia biokatalyyttien (entsyymit, solut, solukot) muokkausmenetelmiä. Tästä esimerkkinä on rehu- ja puunjalostusteollisuudessa hyödynnettävän ksylanaasientsyymin ph- ja lämpötilaoptimin muokkaus. Perusopetus on sovelluspainotteista ja keskittyy uusien bioteknisten tuotteiden, prosessien ja yksikköoperaatioiden suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Pääpaino on uusilla materiaaleilla, menetelmillä ja teollisuusprosessien suunnittelulla. Keskeiset teemat opetuksessa ovat: 1. Entsyymien ja metabolian muokkaus teollisiin prosesseihin 2. Uusien entsyymi- ja solukasvatustekniikoiden kehittäminen 3. Biotekniset tuotantoprosessit ja niiden suunnittelu 4. Prosessien jälkikäsittelytekniikat ja scale-up. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat biokatalyyttien suunnittelu ja teollisesti mielenkiintoiset biokatalyyttiset prosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat: 1. Teollisuusentsyymien muokkaus 2. Uuden entsyymiteknologian kehittäminen kiteisten entsyymien avulla 3. Mikrobimetabolian mallinnus ja muokkaus hienokemikaalituotantoa varten 4. Teollisuuden sivuvirtojen uudet sovellukset 5. Bioprosessien mallintaminen. Tutkimusta tehdään pääasiassa yhteistyönä kansallisten ja kansainvälisten teollisuuspartnerien kanssa. Polymeeriteknologia KE 100 Polymeeriteknologia TKK:lla painottuu uusien polymeerien syntetisointiin, karakterisointiin sekä uusien polymeeripohjaisten materiaalien kehittämiseen. Uusia materiaaleja kehitetään synteesimodifioinnin, seosten ja komposiittiteknologian keinoin. Sovellusalueet ovat laajat paperin painopinnan modifioinnista kontrolloidun lääkeannostuksen materiaaleihin. Polymeerejä käytetään laajalti biomateriaaleissa mm. kudosteknologian tukirakenteissa ja erilaisissa komposiittimateriaaleissa yhdistettynä metalliin tai biokoeraameihin. Polymeeriteknologiassa perehdytään polymeereihin perustuvien teknisten materiaalien kuten muovien rakenteeseen, valmistamiseen ja työstöön liittyviin seikkoihin sekä teoria- että

13 13 laboratoriokursseilla. Polymeeriteknologia on tärkeä osa-alue uusien materiaalien kehityksessä linkittyen vahvasti muuhun kemian tekniikkaan ja orgaaniseen kemiaan. Opetuksen keskeiset teemat ovat polymeeriteknologian perusteiden hallinta ja makromolekyylien erityispiirteet sekä polymerointiprosessien että karakterisoinnin osalta. Lisäksi opetusta annetaan erityis- ja syventävien kurssien puitteissa ajankohtaisista aiheista. Polymeeriteknologian tutkimus jakautuu laaja-alaisesti polyolefiinien katalyyttitutkimuksesta erityyppisiin komposiittimateriaaleihin. Oma tutkimusalueensa ovat biopolymeerit, joita laboratoriossa on tutkittu laajasti. Tutkimus on kattanut sekä massasovelluksiin soveltuvia maitohappopohjaisia biohajoavia polymeerejä että biohajoavien polymeerien kehittämistä lääketieteellisiin sovelluksiin. Biohajoavia polymeerejä on tutkittu sekä kontrolloidun lääkeaineannostuksen sovelluksiin että kudosteknologisiin tukirakenteisiin yhteistyössä yliopistoyksiköiden ja alan yritysten kanssa.. Tutkimuksen painopisteitä ovat Amfifiilisten vesiliukoisten lohkopolymeerien synteesi Johdepolymeerimateriaalien kehittäminen Biohajoavien polymeerien synteesi ja soveltaminen biomateriaaleina Polyolefiinikatalyyttitutkimus Nanokomposiittitutkimus Kemian laitos Kemian laitos on yksi TKK:n kuudesta alkuperäisestä laitoksesta, ja sen opetuksella ja tutkimuksella on vahvat perinteet. Nykyinen kansainvälisesti huipputasoinen tutkimuksemme painottuu orgaanisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja analyyttisen kemian aloille. Luonnonilmiöt ja luonnonaineet antavat virikkeen tutkimuksellemme. Yksittäisen atomin ja jopa orbitaalin tarkkuudella mallinnamme ja suunnittelemme uusia yhdisteitä, joiden valmistusta varten keksimme ja kehitämme uusia keinoja. Lopputuloksena saamme uusia kemiallisia yhdisteitä niin materiaali- kuin biolääketieteellisiin sovelluksiin. Havainnointia ja mittauksia varten kehitämme herkkiä ja luotettavia analyysimenetelmiä. Valmistusmenetelmien kehityksessä otamme huomioon molekyylin koko elinkaaren raaka-aineesta tuotteen kautta kierrätysmateriaaliksi ja sovellamme kestävän kehityksen ja vihreän kemian periaatteita. Laitokselta valmistuneet sijoittuvat työelämässä asiantuntija- ja tutkijatehtäviin niin yliopistoihin kuin monille teollisuudenaloille: esim. kemian-, lääke-, materiaali-, elektroniikka- ja energiateollisuuteen. Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio KE 31 Nimensä mukaisesti fysikaalinen kemia liikkuu fysiikan ja kemian välimaastossa. Perinteisesti se tutkii kemiallisessa systeemissä tapahtuvia tilanmuutoksia (termodynamiikka) ja muutosten nopeutta (dynamiikka). Tämän lisäksi fysikaaliseen kemiaan kuuluu myös sähkökemia sekä

14 14 kvanttikemia ja spektroskopia. Fysikaalisen kemian koko skaala on siis hyvin laaja, mutta laboratoriomme päätutkimusalat ovat kemiallinen termodynamiikka ja sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina muuttuneet, ja ne ovat lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina laboratoriossamme on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi, uusien lääkeantotekniikoiden sekä oligonukleotidien ja polypeptidien annostelun kehitys. Myös modernia tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin tutkitaan laboratoriossamme. Koulutus Laboratorio antaa fysikaalisen kemian perusopetusta kemian- ja materiaalitekniikan sekä insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntien ohjelmiin ja verkostomaiseen bioinformatioteknologian tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden koulutus tapahtuu tutkijakoulun "Polymeerien, membraanien ja biomembraanien sähkökemia sovellutuksineen" puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat: 1. Farmaseuttiset ja biologiset sähkökemialliset sovellukset 2. Polttokennot 3. Metallipintojen sähkökemiallinen karakterisointi 4. Nanoluokan kemian ilmiöt, laitteet ja sovellukset 5. Hiilidioksidin liukoisuus ja reaktiot biologisissa systeemeissä. Tutkimuksen rahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, Opetusministeriö, EU ja alan teollisuus. Orgaaninen kemia KE 4 Laboratorio antaa nykyaikaisen synteettisen orgaanisen kemian sekä analyyttisen orgaanisen kemian opetusta. Sovellutukset ovat erityisesti painottuneet asymmetriseen synteesiin, kemialliseen biologiaan, molekyylintunnistukseen ja vihreän kemian valmistusteknologiaan (esim. organokatalyysi). Nykyaikainen synteettinen orgaaninen kemia on avainasemassa niin lääketeollisuudessa kuin materiaaliteknologiassakin. TKK:lta valmistuneet orgaanikot osaavat valmistaa uusia aineita, joiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Orgaanisen kemian laboratorion opetuksessa käytetään enenevästi hyväksi nykyaikaisia opiskelu- ja tiedonhakumenetelmiä. Kokeellisen työskentelyn merkitys korostuu opetuksessa, ja opiskeli ja opinnäytetöiden tekeminen tapahtuukin usein tutkimusryhmissä.

15 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tavoitteena on edistää tietojenkäsittelyn matemaattisten, tilastollisten ja laskennallisten menetelmien opetusta ja tutkimusta sekä niiden soveltamista vaativien teknistieteellisten suunnittelu- ja analyysitehtävien ratkaisuun. Yksi painoalue on adaptiivinen informatiikka, missä koneoppimismenetelmin pyritään löytämään suurten tietoaineistojen rakennetta selittäviä käsitteitä, komponentteja sekä niiden välisiä suhteita. Toinen painopiste on tietojenkäsittelyteoria, missä kehitetään matemaattisia menetelmiä laskennallisten ongelmien mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun. Tietojenkäsittelytieteen laitoksessa toimii kaksi kansallista tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö sekä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön Pattern Discovery -ryhmä. Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Tutkimuksen keskipisteessä ovat elävät ja muut kompleksiset systeemit, niiden mittaaminen, analysointi, ymmärtäminen ja hallinta. Mielenkiintomme suuntautuu pienestä isoon: kvantista, molekyylien vuorovaikutukseen; nanosysteemeistä hermostoihin, aivoihin ja sydämeen; ja tietoisuuteen, sosiaalisiin verkkoihin ja kansantalouteen; ja edelleen it-teknologia systeemeihin. Työssämme yhdistämme kokeellista tutkimusta ja laskennallisia menetelmiä. Kehitämme algoritmeja ja uusia teknologioita, joilla selvitämme terveydenhuoltoon, lääketieteelliseen diagnostiikkaan, yhteiskuntaan, energiaan ja ympäristöön liittyviä ongelmia Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto tarjoaa tieto- ja kirjastopalveluja tutkimuksen ja opiskelun tarpeisiin. Kirjasto hankkii käyttöön erityisesti tiedekunnan tutkimusalojen aineistoja. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Kirjaston palveluluihin kuuluu aikakausjulkaisuja, kirjallisuutta, opinnäytteitä, kurssikirjoja, opetusmonisteita,

16 16 opinnäytteiden elektroninen arkisto, tietokantoja, lukusali, ryhmätyöhuoneita, työasemia Kirjaston henkilökunta opastaa tietoaineistojen ja muiden palvelujen käytössä. Kaikki elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmiin sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla tiedekunnan kirjastossa. Kurssikirjat ovat luettavissa kirjastossa, ja niistä on myös lainattavia kappaleita. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Sähkötekniikan talo G-siipi, toinen kerros, huone G 205 Otakaari 5 A Espoo puh. (09) s-posti sahko.kirjasto tkk.fi Aukioloajat ma-to klo pe klo Katso kesäajan aukiolo kirjaston www-sivuilta. Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Anne Pänkäläinen, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Tietotekniikan talon kirjasto Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelmaan sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla Tietotekniikan talon kirjastossa. Tietotekniikan talon kirjasto Konemiehentie Espoo puh. (09)

17 17 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä - työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

18 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva perusmoduuli ja yhden omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.

19 19 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään tarkemmin luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): - suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä - vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville teekkareille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie Kie ) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa (suorituksesta sovittava kielikeskuksessa) 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy liitteestä 1 sivulta 121 oppaan lopusta ja kielikeskuksen sivuilta osoitteesta

20 20 Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa Bioinformaatioteknologian alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan alemman tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa Alemman perustutkinnon tavoitteet Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteet ymmärtää biologisia järjestelmiä ja niitä teorioita ja laiteteknisiä menetelmiä, joiden hyödyntämistä tarvitaan bioinformaation keräämisessä, muokkaamisessa ja siirtämisessä. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknillistieteellisen ajattelun sekä teknillistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa poikkitieteellinen lähestyminen biologiseen informaationteknologiaan, ja jota alan tieteidenvälisissä työtehtävissä toimiminen vaatii Alemman perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuunottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää (ks. luku ) o ohjelman yhteiset opinnot -moduulista (O, 20 op) o kolmesta vaihtoehtoisesta perusmoduulista (A1, 20 op), jotka ovat Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Bioelektroniikka

21 21 Biologisen tekniikan perusmoduuli on pohjana biologisen tekniikan jatkomoduulille ja biologisen kemian ja biomateriaalien jatkomoduulille. Bioelektroniikan perusmoduulista on mahdollista jatkaa biotroniikan tai biologisen tekniikan jatkomoduuliin. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perusmoduuli on pohjana samannimiselle jatkomoduulille. o neljästä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista (A2, 20 op), jotka ovat Biologinen kemia ja biomateriaalit Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Biotroniikka Nämä ovat samalla myös bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon pääaineiden nimikkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. Suositeltavat polut perusmoduuleista syventäviin moduuleihin on esitetty kaaviossa 1, sivulla 29. o sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1) o vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) o kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 10 op) Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysi laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa.

22 22 Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodi-rekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman tutkinto-ohjelman opintoasioista vastaavalle tai Katriina Korhoselle, puh , Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodi-otteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistuksensa suoritusotteeseen. Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot S953-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Koodi Kurssi Laajuus op Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIA 5 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 5 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Polymeeriteknologia I 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T /1206 Ohjelmoinnin perusteet L /Y 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 Yhteensä 80 op Kurssi S Elektroniikan peruskurssi 5 op siirretään perusopintomoduulista (S953-P) Biologisen tekniikan perusmoduuliin (F305-1), josta vastaavasti poistetaan kurssi S Fysiikka III 6 op. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääaineen lukijoille suositellaan suoritettavaksi vapaavalintaisena myös S Elektroniikan perusteet 5 op.

23 23 S953-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse matematiikasta 10 opintopistettä ja sen lisäksi fysiikan tai ohjelmoinnin kokonaisuus 10 opintopistettä. Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 FYSIIKAN KOKONAISUUS Tfy Fysiikka IIIA 5 Tfy Fysiikka IIIB 5 OHJELMOINNIN KOKONAISUUS T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 Yhteensä 20 op

24 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Pääaine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja.

25 25 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Laajan oppimäärän opinnot, perustieteiden sivuaine Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista www-osoitteessa Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tiedekunnan suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetty pakollisia vaatimuksia M-moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 op). Samoin osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia M-moduuliin soveltuvista kursseista (maksimissaan 5 op). Suositellut ja pakolliset M-moduulin kurssit löytyvät listattuna luvusta Tieteen metodiikan opinnot S902-M. Moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään kolme opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty luvussa Tieteen metodiikan opinnot S902-M.

26 26 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja (professori), jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy oppaan lopusta liitteestä 1. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää kappaleessa Bioinformaatioteknologian ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta bioinformaatioteknologian ylemmässä tutkinto-ohjelmassa.

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä ISSN 1797-6790 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 HELSINKI 2008

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X HELSINKI Edita Prima

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, 02015 TKK

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2005 OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8466 HELSINKI Picaset

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Johanna Mattila Kati Voutilainen 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, 02015

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8458 HELSINKI 2007 Picaset Oy Teknillinen

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8458 HELSINKI 2006

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS ESPOO Toimittajat: Eeva Seppä Riikka Leikola ISSN

BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS ESPOO Toimittajat: Eeva Seppä Riikka Leikola ISSN BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO- OHJELMA ESPOO 2010 OPINTO-OPAS 2010-2011 Toimittajat: Eeva Seppä Riikka Leikola ISSN 1797-6790 ESPOO 2010 Multiprint Oy Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Elektroniikan,

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2005 OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8458 HELSINKI 2005

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN

10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN 80 10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN Teknillisen korkeakoulun tutkinto-ohjelmat esittelevät tässä luvussa moduulit siltä osin, kuin ne ovat

Lisätiedot

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ TUTKINTO vm. 1995 PÄÄAINE SIVUAINE o DI-tutkinto o 1 ov o Suoritusaika 180 ov 40 h 5 v SUUNNAN OPINNOT 30 OV TUTKINNON I OSA 70 OV TF-koulutusohjelma o 3 suuntaa

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2005 OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA ESPOO 2011 OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Eeva Seppä Kati Voutilainen ISSN 1797-6790 ESPOO 2011 Multiprint Oy Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu 2 Opetusperiodit

Lisätiedot

Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET... 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely... 1.2 Tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma

Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma AALTO UNIVERSITY Sähkötekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma 2013-2014 Opintojen tavoitteet ja sisältö 5/6/2013 1 (7) Sisältö Sähkötekniikan kandidaattiohjelman perusopinnot (70 op ) ELEC.A...

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja TEKNILLINEN KORKEAKOULU Matematiikan laitos PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina 1995-96, 1996-97 ja 1997-98 MATEMATIIKKA lukuvuosi 1997-98 Mat-1.301 Matematiikan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo Katri Suorsa 08.09.2017 Monipuolinen luonnontieteellinen Tutkintoohjelmat Luonnontieteellinen tiedekunta: - Biologia - Maantiede - Matemaattiset ja fysikaaliset

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Pe mennessä opintoasiain toimistoon

Pe mennessä opintoasiain toimistoon TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1 (2) Opintoasiain toimisto 05.11.2008 Tiedekuntien dekaaneille, opintoasioiden suunnittelijoille ja opintosihteereille LUKUVUODEN 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMATIETOJEN KERÄÄMINEN

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Elintarviketieteiden kandiohjelma

Elintarviketieteiden kandiohjelma Elintarviketieteiden kandiohjelma MMTDK Ravitsemustiede, kiintiö 15 MMTDK Elintarviketieteet, kiintiö 60 MMTDK + BYTDK Molekyylibiotieteet, kiintiö 60 ETK ETK LuK 15 max 5 max 15 max 35 max 10 max 15 max

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

1. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA

1. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1 1. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 4 1.1 Yleistä 4 1.2 Hallinto ja yhteystiedot 4 1.3 Laitokset ja opetusyksiköt 5 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 7 2.1 Alempi perustutkinto

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006. Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Johanna Uusitalo

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006. Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Johanna Uusitalo Kemian tekniikan osasto KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut Johanna Uusitalo Toimitustyöhön osallistunut kanslian väki. ISSN 1795-827X Helsinki 2005 Picaset TEKNILLINEN

Lisätiedot

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Eija Zitting ISSN X. Helsinki 2006 Picaset

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS Kemian tekniikan osasto. Toimittanut Eija Zitting ISSN X. Helsinki 2006 Picaset Kemian tekniikan osasto KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut Eija Zitting ISSN 1795-827X Helsinki 2006 Picaset TEKNILLINEN KORKEAKOULU Kemian tekniikan osasto 2 OPINTO-OPPAAN

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot