BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS ESPOO Toimittajat: Eeva Seppä Riikka Leikola ISSN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS ESPOO Toimittajat: Eeva Seppä Riikka Leikola ISSN"

Transkriptio

1 BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO- OHJELMA ESPOO 2010 OPINTO-OPAS Toimittajat: Eeva Seppä Riikka Leikola ISSN ESPOO 2010 Multiprint Oy Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta

2 2 Opetusperiodit ja tenttikaudet lukuvuonna Lukuvuosi alkaa 1.8 ja päättyy Syyslukukausi 1.Tenttikausi ma la 4.9. *lukuvuoden avajaiset ke I Opetusperiodi ma 6.9. pe klo Tenttikausi la la II Opetusperiodi ma Tenttikausi la ke Syyslukukauden lauantaitentit: 4.9., , 30.10, , , 4.12., , Kevätlukukausi 4. Tenttikausi ma 3.1. la III Opetusperiodi ma pe Tenttikausi la 5.3. pe IV Opetusperiodi ma pe *Opetukseton aika 6. Tenttikausi la la Kevätlukukauden lauantaitentit: 15.1., 5.2., 5.3., 12.3., 16.4., 7.5., 14.5., Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PL , AALTO Otakaari 5 A Espoo vaihde kanslia sähköposti muodossa: kanslia:

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. AALTO-YLIOPISTO OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN TIEDEKUNNAN ESITTELY Laitokset Opintohallinto ja opiskelijaedustus Opintoneuvola ja laitosten opintoneuvojat Kanslia Opiskelijapalveluiden ja opinto-ohjauksen yhteystiedot TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSEN TUOTTAVAT YHTEISTYÖLAITOKSET Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Automaatio- ja systeemitekniikan laitos Mikro- ja nanotekniikan laitos Elektroniikan laitos Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Kemian laitos Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta...15 Tietojenkäsittelytieteen laitos...15 Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos OPINTOASIAT Luku- ja tenttijärjestykset Siirtyminen opiskelemaan kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijan oikeusturva Opintosuoritukset Arviointi ja arvosanat Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen...21 Vilpin seuraamukset...21 Kurinpito Valinnat maisteriohjelmiin Sisäiset siirtyjät Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Valmistuminen ja koulutusneuvoston kokoukset Kirjastot Avoin yliopisto Jatkokoulutus Palaute opetuksesta ja oppimisesta Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS... 30

4 4 OmaHOPS HOPS Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto Opintotuki...32 Terveydenhoito...32 Esteetön opiskelu...32 Opintopsykologi, kampuspapit ja Nyyti Harjoittelu OPISKELU AALTO-YLIOPISTON TEKNILLISEN KORKEAKOULUN ULKOPUOLELLA Opiskelu muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa Opiskelu Suomen muissa yliopistoissa Kansainvälinen opiskelu...37 Vaihto-opiskelu...37 Stipendit Opintojen sisällyttäminen tutkintoon...39 Tiedekunnan eurooppalaiset yhteistyöyliopistot ATT STUDERA VID AALTO-UNIVERSITETETS TEKNISKA HÖGSKOLA Aalto-universitetet Examensstruktur och målsättning Studier vid Tekniska högskolan Studier vid andra högskolor Studiehandledning BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA Tutkintojen tavoitteet ja sisältö Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet ja rakenne...52 Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa...53 Sivuaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa...53 Pää- ja sivuaineen vahvistaminen...54 Kielitaito ja sen osoittaminen...54 Suositellut opintopolut...56 Tekniikan kandidaatin tutkinnon mallilukujärjestykset TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO PERUS- JA YHTEISET OPINNOT Perusopintomoduuli S903-P...61 Ohjelman yhteisten opintojen moduuli S903-O Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä...62 Perustieteiden laajan oppimäärän perusopintomoduuli S953-P PÄÄAINEEN OPINNOT...63 Perusmoduuli Biologinen tekniikka F Perusmoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S Perusmoduuli Bioelektroniikka S Pääaine Biologinen kemia ja biomateriaalit (S3003)...66 Jatkomoduuli Biologinen kemia ja biomateriaalit KE Pääaine Biologinen tekniikka (S3002)...67 Jatkomoduuli Biologinen tekniikka F

5 5 Pääaine Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede (S3001) Jatkomoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S Pääaine Biotroniikka (S3037) Jatkomoduuli Biotroniikka S SIVUAINEEN OPINNOT Perustieteiden sivuaine VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATINTYÖ DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO...75 PÄÄAINEEN OPINNOT...75 Pääaine Biologinen kemia ja biomateriaalit (KE3005)...75 Syventävä moduuli Biomateriaalit KE Syventävä moduuli Biologinen kemia KE Pääaine Biologinen tekniikka (F3013)...77 Syventävä moduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F Erikoismoduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-C Pääaine Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede (IL3003) Syventävä moduuli Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia T Syventävä moduuli Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka T Erikoismoduuli Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi S375-C Pääaine Bioautomatiikka (AS3005) Syventävä moduuli Bioautomatiikka AS Pääaine Biotroniikka (S3037) Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C Erikoismoduuli Magneettikuvaus S351-C TIETEEN METODIIKAN OPINNOT...91 Pääaineiden ja syventävien moduulien suositellut tieteen metodiikka -moduulit...91 Tieteen metodiikka -moduulin yhteisen osuuden kurssilista SIVUAINEEN OPINNOT VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT DIPLOMITYÖ...94 LIITE Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit... 96

6 6 1. AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa Aalto-yliopiston korkeakoulut Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisemaarkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa:

7 2. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN TIEDEKUNNAN ESITTELY 7 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun neljästä tiedekunnasta. Opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa tiedekunnan 50 professoria. Tiedekunta vastaa neljästä tutkinto-ohjelmasta: Automaatio- ja systeemitekniikka (AUT), Bioinformaatioteknologia (BIO), Elektroniikka ja sähkötekniikka (EST) ja Tietoliikennetekniikka (TLT) sekä useista kansainvälisistä maisteriohjelmista. Keväällä 2010 tiedekunnassa oli yhteensä noin 3200 aktiivista perustutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan kandidaatin (TkK) tai diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 680 aktiivista jatkotutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälistyminen näkyy tiedekunnassa vahvasti, sillä joka kahdeksas ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittava on kansallisuudeltaan muu kuin suomalainen. 2.1 Laitokset ETA-tiedekunta koostuu seitsemästä laitoksesta, jotka tekevät tutkimusta ja tuottavat opetusta. Laitokset ovat: Automaatio- ja systeemitekniikan laitos, Elektroniikan laitos, Mikro- ja nanotekniikan laitos, Radiotieteen ja tekniikan laitos, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, Sähkötekniikan laitos sekä Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos. 2.2 Opintohallinto ja opiskelijaedustus Tiedekunnassa toimii tiedekuntaneuvosto sekä neljä koulutusneuvostoa. Koulutusneuvosto myöntää hakemuksesta kandidaatin tutkinnon, diplomityön aiheen sekä arvostelee ja hyväksyy diplomityön ja myöntää diplomi-insinöörin tutkinnon. Osa opintokorvaavuusasioista käsitellään koulutusneuvostossa. Tiedekuntaneuvosto käsittelee jatkoopintoasioita sekä koko tiedekuntaa koskevia asioita. Neuvostoissa on kiltojen opiskelijaedustus. Neuvostojen lisäksi tiedekunnassa on toimikuntia, joissa on myös kiltojen opiskelijaedustus. Opetuksen laatutoimikunta OpLaan tehtävä on kehittää opetusta ja tuutorointia, kirjastotoimikunta kehittää kirjaston palveluja ja tiedotustoimikunta sisäistä sekä ulkoista tiedotusta. Tiedekunnan verkkosivuilla kerrotaan neuvostojen ja toimikuntien toiminnasta. 2.3 Opintoneuvola ja laitosten opintoneuvojat Opintoneuvolan opintoneuvojat sekä kv- ja harjoitteluneuvoja ovat osa-aikaisia ylempien vuosikurssien teekkareita. Opintoneuvojat ovat tavattavissa lukukausien aikana vastaanottoaikoina, jotka löytyvät opintoneuvolan ovesta ja opintoneuvolan www-sivuilta. Opintoneuvojien puoleen voi kääntyä kaikissa opiskeluun ja opiskeluelämään liittyvissä kysymyksissä, kuten erilaisissa opintojen edistymiseen liittyvissä hakemus- ja valintati-

8 8 lanteissa, tutkintoon liittyvissä kysymyksissä, opintosuunnitelman laadinnassa, kurssien korvaavuuksissa ja opiskelun oikeusturvakysymyksissä. Kv- ja harjoitteluneuvoja auttaa erityisesti Suomeen saapuvia ja ulkomaille lähteviä opiskelijoita kaikissa kansainväliseen opiskeluun liittyvissä asioissa sekä harjoittelua koskevissa asioissa, kuten harjoittelupaikkojen etsimisessä ja harjoittelun hyväksyttämisessä. ETA-tiedekunnan laitoksilla on nimetty yksi tai useampi opintoasioista vastaava henkilö eli laitosneuvoja. Laitosneuvojat vastaavat oman laitoksensa opetuksen opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä. 2.4 Kanslia Tiedekunnan kanslia hoitaa hallintoon liittyviä tehtäviä ja huolehtii opintoasioista. Kansliassa käsitellään ja säilytetään opiskelijoita koskevat paperit ja annetaan opintoneuvontaa. Tiedekunnan kanslialla on kaksi toimipistettä, joista toinen sijaitsee TUAS-talolla ja toinen Otakaari 5 -rakennuksessa. Elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan sekä bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden asioita hoidetaan Otakaaren toimipisteessä ja automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoiden asioita TUAS-talon toimipisteessä. Kaikki tarvittavat lomakkeet on saatavissa kanslioista ja tiedekunnan opintosivuilta. Opiskelijat asioivat kanslian kanssa opintojensa aikana ja valmistumisten yhteydessä. Kanslian keskeisiä tehtäviä ovat opintosuoritusten kirjaaminen opintorekisteriin opintorekisteriotteiden antaminen opiskelijoille tutkintovaatimusten täyttymisen tarkistaminen ja todistusten kirjoittaminen opintoja koskevien hakemusten vastaanotto opintoasioita koskevien päätösten valmistelu ja päätösten tekeminen opiskelijoita koskevista päätöksistä tiedottaminen muu yleinen opintohallinto 2.5 Opiskelijapalveluiden ja opinto-ohjauksen yhteystiedot Otakaaren opintoneuvola: huone E115, puh www-sivut: opintoneuvojat harjoitteluneuvoja KV-neuvoja Laitoskohtaiset opintoneuvojat Kunkin ETA-tiedekunnan laitoksen laitosneuvojat ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta

9 Otakaaren kanslia 9 Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, kanslia p Koulutusasiantuntija Perttu Puska, kanslia p Suunnittelijat Kati Voutilainen, kanslia p Eeva Seppä, kanslia p Kv-suunnittelija Anita Bisi, kanslia p Kv-koordinaattori Jenni Tulensalo, kanslia p Osastosihteeri Katrina Nykänen, aamupäivisin, kanslia p Opintosihteeri Pia Sarpolahti, kanslia p Toimistosihteeri Raijaliisa Karhu, kanslia p Käyntiosoite Postiosoite Otakaari 5, 4. kerros E-siipi Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Elektroniikan tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, PL , AALTO Kanslian sähköposti Kanslian puhelin Kanslian fax Verkkosivut

10 3. TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSEN TUOTTAVAT YHTEISTYÖLAITOKSET 10 Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma sijoittuu elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan ja opiskelijat kuuluvat näin ollen tämän tiedekunnan palveluiden piiriin. Tutkinto-ohjelman toteuttamisessa ovat mukana Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun useat tahot. Ohjelmaa tehdään yhteistyössä informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan sekä kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan kanssa. Seuraavassa esitellään lyhyesti ne laitokset, jotka tuottavat opetusta tutkinto-ohjelmaan. 3.1 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Automaatio- ja systeemitekniikan laitos Henkilökunta Automaatiotekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa 2 professoria sekä joukko tutkijoita. Henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Tutkimus ja opetus Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat automaatiojärjestelmiä ja -laitteita valmistavat yritykset, konevalmistajien automaatioosastot, automaatiota suunnittelevat konsulttiyritykset ja suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastot. Tutkimusryhmissä tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Tutkimusryhmät osallistuvat myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Tutkimus kohdistuu seuraaville alueille: älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka, virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutukset, energiateknologia, systeemiteoria ja signaalinkäsittelyn tutkimus ja bioprosessit. Edellä mainittuja tutkimuksen osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot tarjoavat laaja-alaiset mahdollisuudet suuntautua automaatiotekniikan alalla. Sivuaineen valinta tukee myös erikoistumista oman alan sisällä. Mikro- ja nanotekniikan laitos Lisätietoja laitoksen verkkosivuilta Elektroniikan laitos Elektroniikan laitokseen sijoittuvassa elektroniikan valmistustekniikan (EVT) yksikössä tutkitaan elektroniikan ja bioelektroniikan suunnittelua, valmistusta ja luotettavuutta materiaalitiedelähtöisesti. Sovelletun elektroniikan (Sovel) yksikkö kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja -valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita elektroniikkalähtöisesti.

11 11 Kokonaistavoitteena on, että laitokselta valmistuvat BIO-opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella myös monet muut mm. toimintaympäristön, markkinoiden ja toimialakohtaiset lainsäädännön asettamat reunaehdot. Opetus EVT:n tarjoamat syventävät moduulit perusopiskelijoille ovat elektroniikan luotettavuus ja integrointi (EST) sekä bioadaptiivinen tekniikka (EST/BIO). Sovel tarjoaa perusopiskelijoille syventävät moduulit elektroniikka ja mittaustekniikka (EST) ja bioelektroniikka ja laitetekniikka (EST/BIO). EVT vastaa Suomen Akatemian kansallisesta Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulun toiminnasta, jonka puitteissa koulutetaan alan jatko-opiskelijoita. Tutkimus Tutkimuksen keskeinen aihe on elektroniikka-, fotoniikka- ja bioadaptiivisten laitteiden luotettavuus. Tutkimuksissa keskitytään ensisijassa erilaisten materiaalien elollisten tai elottomien rajapintailmiöihin, ja niitä ymmärtämällä pyritään vaikuttamaan rajapintayhteensopivuuteen. Tutkimustyössä yhdistyy teoreettinen mallinnus ja kokeellinen tutkimus yhtenäiseksi lähestymistavaksi. Tutkimusprojektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Projekteissa on vahva teollisuusintressi ja opiskelijat perehdytetään todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen - sovellusalueen problematiikkaan. Laitoksen toimintaa tukevat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan yhteisö sekä lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset elektroniikka-alan yritykset. Lisäksi tutkimusyhteistyötä harjoitetaan useiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnassa BIO- ohjelmaan osallistuvat Kemian laitos sekä Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos. Kemian laitoksella BIO-ohjelmaan opetusta antavat orgaaninen kemia ja fysikaalinen kemia. Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksella vastaavasti opetusta antavat biokemia, mikrobiologia, bioprosessitekniikka ja polymeeriteknologia. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa nämä 5 yksikköä vastaavat pääaineesta Biologinen kemia ja biomateriaalit, jossa vastuuhenkilöinä toimivat professorit Jukka Seppälä ja Matti Leisola. Syventäviä moduuleja ovat Biomateriaalit (KE152-3) ja Biologinen kemia (KE151-3). Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos Biotekniikan ja kemian tekniikan laitoksen ydinosaamisalue rakentuu teollisten prosessien ja niiden tuotteiden tutkimuksesta ja kehittämisestä. Ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat mm. biomassapohjaisten raaka-aineiden hyödyntäminen, teollisen mittakaavan biotekniset prosessit, ja erityyppisten nanorakenteisten materiaalien kehittäminen.

12 Biokemia ja mikrobiologia KE Biokemian ja mikrobiologian opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva teollisen biotekniikan ydinaineksista, tieteellisestä perustasta ja sovellutuksista. BIOopiskelijoille opetuksen painopistealueet kattavat ekotehokkaat uudet tuotantotavat, bioenergian uudet ratkaisut sekä toisaalta terveydenhuollon ja hyvinvointiteknologian kehittäminen vastaamaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän haasteisiin globaalilla tasolla. Opetus Biokemian ja mikrobiologian opetus keskittyy mm. prosessibiokemiaan, elintarvikebiokemiaan, käymisprosesseihin, mikrobigenetiikkaan, lääketieteelliseen ja elintarvikemikrobiologiaan sekä bioteknisten tuotteiden tuotekehitykseen. Yhteistyölaboratorioiden monitieteisessä opetuksessa painottuvat mm. biokemia, bioenergetiikka, biopolttoaineet, proteomiikka, biofysikaalinen kemia, terapeuttiset proteiinit ja peptidit, uudet lääkkeenantoteknologiat, kudosteknologia, vasta-aine-, PCR- ja biochip tekniikat. Tutkimus Biokemian tutkimusryhmä tutkii ja kehittää bio- ja elintarvikeprosesseja, terveysvaikutteisia tuotteita ja ratkaisuja biopolttoaineiden tuotekehitykseen. Yhdessä alan teollisuuden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotekehitysstrategioita, joiden avulla uusien innovatiivisten biolääkkeiden kaupallistamista voidaan edistää. Mikrobiologian tutkimus keskittyy mikrobiologisen riskin hallintaan biologisissa lääkkeissä, kuten esim. kudosteknologiassa poikkitieteellisessä tutkimusverkostossa, jossa toimii niin terveydenhuollon kuin tekniikan ammattilaisia kuten myös kauppatieteilijöitä ja matemaatikkoja, yliopistoissa ja alan yrityksissä. Mikrobiologisen riskin hallintaa tutkitaan myös kemian teollisuudessa, jossa tavoitteena on muodostaa uusia malleja ekotehokkaille tuotantotekniikoille. Bioprosessitekniikka KE 70 Bioprosessitekniikassa opetetaan ja tutkitaan biotekniikkaa prosessinäkökulmasta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat bio-, elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus sekä esim. prosessisuunnitteluun erikoistuneet insinööritoimistot. Laboratorion tutkimusaiheita ovat bioteknisesti valmistettujen tuotteiden prosessisuunnittelu ja modifiointi. Tutkimuksessa hyödynnetään geenitekniikkaa, metaboliamallinnusta, bioreaktoritekniikkaa ja erilaisia biokatalyyttien (entsyymit, solut, solukot) muokkausmenetelmiä. Tästä esimerkkinä on rehu- ja puunjalostusteollisuudessa hyödynnettävän ksylanaasientsyymin ph- ja lämpötilaoptimin muokkaus. Perusopetus on sovelluspainotteista ja keskittyy uusien bioteknisten tuotteiden, prosessien ja yksikköoperaatioiden suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Pääpaino on uusilla materiaaleilla, menetelmillä ja teollisuusprosessien suunnittelulla. Keskeiset teemat opetuksessa ovat: 1. Entsyymien ja metabolian muokkaus teollisiin prosesseihin 2. Uusien entsyymi- ja solukasvatustekniikoiden kehittäminen 3. Biotekniset tuotantoprosessit ja niiden suunnittelu 4. Prosessien jälkikäsittelytekniikat ja scale-up.

13 13 Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat biokatalyyttien suunnittelu ja teollisesti mielenkiintoiset biokatalyyttiset prosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat: 1. Teollisuusentsyymien muokkaus 2. Uuden entsyymiteknologian kehittäminen kiteisten entsyymien avulla 3. Mikrobimetabolian mallinnus ja muokkaus hienokemikaalituotantoa varten 4. Teollisuuden sivuvirtojen uudet sovellukset 5. Bioprosessien mallintaminen. Tutkimusta tehdään pääasiassa yhteistyönä kansallisten ja kansainvälisten teollisuuspartnerien kanssa. Polymeeriteknologia KE 100 Polymeeriteknologia Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa painottuu uusien polymeerien syntetisointiin, karakterisointiin sekä uusien polymeeripohjaisten materiaalien kehittämiseen. Uusia materiaaleja kehitetään synteesimodifioinnin, seosten ja komposiittiteknologian keinoin. Sovellusalueet ovat laajat paperin painopinnan modifioinnista kontrolloidun lääkeannostuksen materiaaleihin. Polymeerejä käytetään laajalti biomateriaaleissa mm. kudosteknologian tukirakenteissa ja erilaisissa komposiittimateriaaleissa yhdistettynä metalliin tai biokoeraameihin. Polymeeriteknologiassa perehdytään polymeereihin perustuvien teknisten materiaalien kuten muovien rakenteeseen, valmistamiseen ja työstöön liittyviin seikkoihin sekä teoria- että laboratoriokursseilla. Polymeeriteknologia on tärkeä osa-alue uusien materiaalien kehityksessä linkittyen vahvasti muuhun kemian tekniikkaan ja orgaaniseen kemiaan. Opetuksen keskeiset teemat ovat polymeeriteknologian perusteiden hallinta ja makromolekyylien erityispiirteet sekä polymerointiprosessien että karakterisoinnin osalta. Lisäksi opetusta annetaan erityis- ja syventävien kurssien puitteissa ajankohtaisista aiheista. Polymeeriteknologian tutkimus jakautuu laaja-alaisesti polyolefiinien katalyyttitutkimuksesta erityyppisiin komposiittimateriaaleihin. Oma tutkimusalueensa ovat biopolymeerit, joita laboratoriossa on tutkittu laajasti. Tutkimus on kattanut sekä massasovelluksiin soveltuvia maitohappopohjaisia biohajoavia polymeerejä että biohajoavien polymeerien kehittämistä lääketieteellisiin sovelluksiin. Biohajoavia polymeerejä on tutkittu sekä kontrolloidun lääkeaineannostuksen sovelluksiin että kudosteknologisiin tukirakenteisiin yhteistyössä yliopistoyksiköiden ja alan yritysten kanssa. Tutkimuksen painopisteitä ovat Amfifiilisten vesiliukoisten lohkopolymeerien synteesi Johdepolymeerimateriaalien kehittäminen Biohajoavien polymeerien synteesi ja soveltaminen biomateriaaleina Polyolefiinikatalyyttitutkimus Nanokomposiittitutkimus

14 Kemian laitos 14 Kemian laitos on yksi Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kuudesta alkuperäisestä laitoksesta, ja sen opetuksella ja tutkimuksella on vahvat perinteet. Nykyinen kansainvälisesti huipputasoinen tutkimuksemme painottuu orgaanisen, epäorgaanisen, fysikaalisen ja analyyttisen kemian aloille. Luonnonilmiöt ja luonnonaineet antavat virikkeen tutkimuksellemme. Yksittäisen atomin ja jopa orbitaalin tarkkuudella mallinnamme ja suunnittelemme uusia yhdisteitä, joiden valmistusta varten keksimme ja kehitämme uusia keinoja. Lopputuloksena saamme uusia kemiallisia yhdisteitä niin materiaali- kuin biolääketieteellisiin sovelluksiin. Havainnointia ja mittauksia varten kehitämme herkkiä ja luotettavia analyysimenetelmiä. Valmistusmenetelmien kehityksessä otamme huomioon molekyylin koko elinkaaren raaka-aineesta tuotteen kautta kierrätysmateriaaliksi ja sovellamme kestävän kehityksen ja vihreän kemian periaatteita. Laitokselta valmistuneet sijoittuvat työelämässä asiantuntija- ja tutkijatehtäviin niin yliopistoihin kuin monille teollisuudenaloille: esim. kemian-, lääke-, materiaali-, elektroniikka- ja energiateollisuuteen. Fysikaalisen kemia ja sähkökemia KE 31 Nimensä mukaisesti fysikaalinen kemia liikkuu fysiikan ja kemian välimaastossa. Perinteisesti se tutkii kemiallisessa systeemissä tapahtuvia tilanmuutoksia (termodynamiikka) ja muutosten nopeutta (dynamiikka). Tämän lisäksi fysikaaliseen kemiaan kuuluu myös sähkökemia sekä kvanttikemia ja spektroskopia. Fysikaalisen kemian koko skaala on siis hyvin laaja, mutta yksikön päätutkimusalat ovat kemiallinen termodynamiikka ja sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina muuttuneet, ja ne ovat lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina yksikössämme on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi, uusien lääkeantotekniikoiden sekä oligonukleotidien ja polypeptidien annostelun kehitys. Myös modernia tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin tutkitaan laboratoriossamme. Opetus Yksikkö antaa fysikaalisen kemian perusopetusta kemian- ja materiaalitekniikan sekä insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntien ohjelmiin ja verkostomaisen bioinformatioteknologian tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden koulutus tapahtuu tutkijakoulun "Polymeerien, membraanien ja biomembraanien sähkökemia sovellutuksineen" puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat: 1. Farmaseuttiset ja biologiset sähkökemialliset sovellukset 2. Polttokennot 3. Metallipintojen sähkökemiallinen karakterisointi 4. Nanoluokan kemian ilmiöt, laitteet ja sovellukset 5. Hiilidioksidin liukoisuus ja reaktiot biologisissa systeemeissä.

15 15 Tutkimuksen rahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, Opetusministeriö, EU ja alan teollisuus. Orgaaninen kemia KE 4 Yksikkö antaa nykyaikaisen synteettisen orgaanisen kemian sekä analyyttisen orgaanisen kemian opetusta. Sovellutukset ovat erityisesti painottuneet asymmetriseen synteesiin, kemialliseen biologiaan, molekyylintunnistukseen ja vihreän kemian valmistusteknologiaan (esim. organokatalyysi). Nykyaikainen synteettinen orgaaninen kemia on avainasemassa niin lääketeollisuudessa kuin materiaaliteknologiassakin. Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet orgaanikot osaavat valmistaa uusia aineita, joiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Orgaanisen kemian yksikön opetuksessa käytetään enenevästi hyväksi nykyaikaisia opiskelu- ja tiedonhakumenetelmiä. Kokeellisen työskentelyn merkitys korostuu opetuksessa, ja opiskelijoiden opinnäytetöiden tekeminen tapahtuukin usein tutkimusryhmissä. 3.3 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tavoitteena on edistää tietojenkäsittelyn matemaattisten, tilastollisten ja laskennallisten menetelmien opetusta ja tutkimusta sekä niiden soveltamista vaativien teknistieteellisten suunnittelu- ja analyysitehtävien ratkaisuun. Yksi painoalue on adaptiivinen informatiikka, missä koneoppimismenetelmin pyritään löytämään suurten tietoaineistojen rakennetta selittäviä käsitteitä, komponentteja sekä niiden välisiä suhteita. Toinen painopiste on tietojenkäsittelyteoria, missä kehitetään matemaattisia menetelmiä laskennallisten ongelmien mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun. Tietojenkäsittelytieteen laitoksessa toimii kaksi kansallista tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö sekä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön Pattern Discovery -ryhmä. Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos Tutkimuksen keskipisteessä ovat elävät ja muut kompleksiset systeemit, niiden mittaaminen, analysointi, ymmärtäminen ja hallinta. Mielenkiintomme suuntautuu pienestä isoon: kvantista, molekyylien vuorovaikutukseen; nanosysteemeistä hermostoihin, aivoihin ja sydämeen; ja tietoisuuteen, sosiaalisiin verkkoihin ja kansantalouteen; ja edelleen it-teknologiasysteemeihin. Työssämme yhdistämme kokeellista tutkimusta ja laskennallisia menetelmiä. Kehitämme algoritmeja ja uusia teknologioita, joilla selvitämme terveydenhuoltoon, lääketieteelliseen diagnostiikkaan, yhteiskuntaan, energiaan ja ympäristöön liittyviä ongelmia.

16 4. OPINTOASIAT Luku- ja tenttijärjestykset Tiedekunnassa laaditaan kurssien luku- ja tenttijärjestykset. Opetus järjestetään neljän opetusperiodin aikana ja tenttejä tarjotaan tenttikausilla sekä eräinä lauantaipäivinä. Luku- ja tenttijärjestyksistä ilmenee milloin ja missä kurssit ja tentit järjestetään. Kandidaatin tutkinnosta on laadittu myös mallilukujärjestys, joka löytyy luvusta 7.1. Tiedekunta suosittelee mallilukujärjestyksen noudattamista. ETA-tiedekunnan S-alkuisten kurssien luku- ja tenttijärjestykset löytyvät tiedekunnan internet-sivujen opintosivuilta. Muiden ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Kurssien kotisivuilta Noppa-portaalista löytyy ajankohtainen kursseja koskeva tiedotus. 4.2 Siirtyminen opiskelemaan kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään lähtien kaikki opiskelijat opiskelevat vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä. Opiskelijat, jotka on hyväksytty vuonna 2004 tai aiemmin siirtyivät vuoden 2005 tutkintosääntöön viimeistään siirtymäajan päättyessä Opintoviikkoina tehdyt opintosuoritukset eivät vanhene, mutta kokonaisuudet koostetaan uusien vaatimusten mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että sillä ei ole merkitystä mitä opintoja opiskelijan vanhoista vaatimuksista olisi puuttunut, vaan tutkintovaatimuksia tarkastellaan uuden tutkintosäännön mukaan. Opiskelijoiden jotka ovat suorittaneet opintoviikkomuotoisia opintoja tulee tehdä tutkintosäännön vaihtajan HOPS (lomake on tiedekunnan opintosivuilla), jossa sijoitetaan tehdyt opinnot uuteen rakenteeseen ja tarkastetaan mitä opintoja puuttuu. Lisätiedot tutkintosäännön vaihtamisesta ovat tiedekunnan opintosivuilla. 4.3 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Yliopistolaki (558/2009) sisältää ohjeistuksen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan yliopistossa. Lainmuutos koskee tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita. Lainmuutos koskee myös sellaisia ennen opiskelunsa jossakin koulutusohjelmassa aloittaneita opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen tutkintoohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomi-insinöörin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomiinsinööriksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta. Pelkästään ylempää tutkintoa Teknillisessä korkeakoulussa suorittavan opiskelijan diplomi-insinöörin tutkin-

17 17 non tavoiteaika on kaksi vuotta. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisaikaa ei Teknillisessä korkeakoulussa kuitenkaan erikseen tarkastella. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto enintään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tähän tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu, kun opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu myös niinä lukukausina, joina opiskelija on laiminlyönyt ilmoittautumisen. Lakisääteinen poissaolo, jota ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan, voidaan huomioida vain, jos opiskelija toimittaa siitä todistuksen. Opiskelijan ei tarvitse toimittaa todistusta, jos hän pystyy suorittamaan tutkintonsa sallitussa suorittamisajassa ilman, että tässä tarkoitettu lakisääteinen poissaolo huomioidaan. Todistus lakisääteisestä poissaolosta toimitetaan tutkinto-ohjelman kansliaan, jossa lisäaika kirjataan ilman erillistä hakemusta. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea tiedekunnalta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin toimittaa tiedekunnalle lisäaikaa koskeva hakemus, johon tulee liittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Lisäaikaa tulee hakea viimeisen lukuvuoden alkaessa hyvissä ajoin ennen kuin opiskeluoikeus päättyy. Lisäaikaa voidaan myöntää, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Huomioon otetaan voimassaolevien suoritusten määrä ja puuttuvien opintosuoritusten määrä ja laajuus suhteessa tavoitteelliseen suorittamisaikaan sekä mahdollisesti aiemmin myönnetty lisäaika. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon myös mm. opiskelijan sairauden tai vaikean elämäntilanteen, opiskeluaikaisen yhteiskunnallisen osallistumisen, kansainvälisen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistumisen sekä systemaattiseen huippu-urheiluun valmentautumisen vaikutus opiskeluun. Lisäaika myönnetään lukukausina. Kerrallaan lisäaikaa voidaan myöntää 1-4 lukukautta. Päätöksen lisäajasta tekee tiedekunnan dekaani. Myös jo päättynyt opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa. Tällöin hakemukseen tulee liittää selvitys siitä, miksi lisäaikaa ei ole haettu opiskeluoikeuden ollessa voimassa. Lisäaikahakemuksia käsitellään ETA-tiedekunnassa kerran lukukaudessa. Hakemus ja ohjeet löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Hakemukset liitteineen tulee jättää lokakuun tai huhtikuun loppuun mennessä tutkinto-ohjelman kansliaan. 4.4 Kurssit Opinnot järjestetään kursseina. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WebOodissa tai ensimmäisellä luentokerralla. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin kurssin kotisivuilta Nopasta.

18 18 Kurssille ilmoittautunut opiskelija saa suorittaa kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 58 :ssä. Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. Kaikkien kurssien kotisivut löytyvät opiskelu- ja opetusportaali Nopasta (https://noppa.tkk.fi). Kurssien kotisivut ovat kurssien arkisen työn väline. Sivuilla opettaja julkaisee mm. kurssiesitteen, kurssiuutisia, luentoaikoja ja -materiaaleja, tietoa harjoitustöistä ja kurssin tulokset. Opiskelija voi myös tilata kurssiuutiset sähköpostiinsa. Kurssien kotisivujen lisäksi Nopassa on jokaisella kirjautuneella käyttäjällä oma personoitu aloitussivunsa. Tältä aloitussivulta löytyvät mm. suorat linkit omien kurssien kotisivuille sekä koostetusti omien kurssien uusimmat uutiset ja tulevat tenttiajat. Kurssien kotisivuja voi selata myös ilman kirjautumista. Suorat osoitteet kurssien kotisivuille ovat muotoa: https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/kurssikoodi. Osalla kursseista on myös työtila verkko-opetusalusta Optimassa (https://optima.tkk.fi). Kurssien työtiloissa voi mm. tehdä ryhmätyötä, jakaa tiedostoja, käydä kurssikeskusteluja ja palauttaa harjoitustöitä. Kursseilla voidaan käyttää myös paperille painettuja oppimateriaaleja, jotka tilataan erikseen. Tarkemmat tiedot löytyvät mm. kurssien kotisivuilta. 4.5 Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen tentti, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, tenttejä suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien suoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Opiskelijan tulee ilmoittautua tenttiin viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodilla. On myös tärkeä muistaa peruuttaa tentti-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu tenttiin. Ilmoittautuminen katsotaan tenttiin osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen tentin alkamista. Tentissä kolmesti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle:

19 19 Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai tänään -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovissa Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvontaa, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää ilman valvontaa muiden tavaroiden joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähdettäessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10 15 min tentin alusta). Karenssiajan merkkinä on lappu tenttisalin ovella. Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palautettaessa. Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan teknillisen korkeakoulun www-sivuilta. 4.6 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan opintorekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu siinä laitoksessa/tiedekunnassa, joka vastaa kurssin opetuksesta. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen suorittamisesta. Laitoksen/tiedekunnan on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Suoritus merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Epävirallisen opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostiin WebOodista ja WebOodissa voi myös selailla omia suorituksia. Suoritusotteen tilaaminen edellyttää, että opiskelijan sähköpostiosoite on merkitty opintorekisteriin ja että opiskelijalla on voimassaoleva

20 20 opinto-oikeus. Virallisen paperille tulostetun, virkailijan allekirjoittaman ja leimatun opintosuoritusotteen opiskelija saa oman tiedekunnan kansliasta. Osoitteenmuutokset opiskelijarekisteriin voi tehdä tiedekunnan kansliassa, päärakennuksen opiskelijapalveluissa, sähköpostitse osoitteeseen tai WebOodin (https://oodi.tkk.fi/w) kautta. WebOodin kautta voi muuttaa opiskelijarekisteriin myös puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Postiosoitteista WebOodissa ei voi muuttaa kuin ensisijaista postiosoitetta. Lisäksi osoitteenmuutokset tulee tehdä mm. kirjastoon ja YTHS:öön. Opintotukea varten osoitteenmuutostiedot saadaan suoraan väestörekisteristä. 4.7 Opiskelijan oikeusturva Opintosuoritukset Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä laitoksen opintoneuvojaan tai kanslian opintojen suunnittelijaan. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Yliopistoasetus (115/1998) Opiskelijan on syytä itse huolehtia siitä, että opintosuoritukset kursseista tulevat opintorekisteriin ajallaan. Vanhojen kurssimerkintöjen etsiminen jälkeenpäin on hankalaa ja aikaavievää ja joissain tapauksissa mahdotonta henkilökunnan vaihduttua ja kurssien muututtua. Lisäksi on huomattava, että tenttipapereita säilytetään laitoksella vain puoli vuotta, joten pitkän ajan kuluttua suoritustietoja ei välttämättä enää löydy. Arviointi ja arvosanat Oppimisen arvioinnissa voi käyttää monenlaisia arviointimenetelmiä. Erilaisia arviointimenetelmiä ovat mm. tentti, kotitentti, esitentti, harjoitustyö, luentopäiväkirja, vertaisarviointi, itsearviointi, projektityö, portfolio, kirjallinen työ, oppimispäiväkirja, demotilaisuus ja posteritentti. Hyväksytysti osoitetuista tiedoista perustutkinnoissa käytetään seuraavia arvosanoja: kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1). Arvosanojen sanalliset kuvaukset tulevat muuttumaan Aalto-yliopiston korkeakoulujen käytäntöjä yhdistettäessä. Arvostelussa voidaan myös käyttää arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Kandidaatintyö arvostellaan arvosanoilla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty.

21 21 Tutkintosäännön mukaan opintojaksosta vastaava opettaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä mahdollisuuksien mukaan pääpiirteittäiset arvosteluperusteet toimitetaan ilmoitustaululle tai Noppa-portaaliin kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Määräaikaan voidaan erityisestä syystä myöntää pidennystä. Jos kurssi koostuu itsenäisistä osasuorituksista, on opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa ilmoitettava osasuoritusten painoarvo koko kurssin arvosanaan. Tämä arvosana merkitään opintorekisteriin kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Tutkintosäännön mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opinto-suoritukseen. Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Yliopistolain 82 4 momentin (tutkintosäännön 61 :n) mukaan muun opintosuorituksensa kuin opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan menettelyohjeiden mukaan tutkintolautakunta voi aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta palauttaa opintosuorituksen takaisin arvostelun suorittaneelle opettajalle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. Yliopistolain 82 3 momentin (tutkintosäännön 61 a :n) mukaan diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa tiedekuntaneuvoston päätöksen tiedoksisaannista. Tutkintolautakunta voi palauttaa aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta diplomityön, väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen oikaisupyynnön kohteena olleen arvostelupäätöksen tehneelle elimelle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. Edellä tarkoitetun uudelleen arvostelun johdosta kenenkään arvosana ei voi laskea. Vilpin seuraamukset Vilppi tai sen yritys tentissä tai muun opintosuorituksen yhteydessä voi johtaa opintosuorituksen hylkäämiseen ja kurinpitotoimiin.

22 22 Kurinpito Opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (Yliopistolaki 45 ) 4.8 Valinnat maisteriohjelmiin Yhteisvalinnassa valitut opiskelijat saavat suoritusoikeuden sekä alempaan että ylempään tutkintoon. Ylempiin tutkinto-ohjelmiin hakevat opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään: korkeakoulun sisällä tutkinto-ohjelmaa vaihtaviin eli sisällä siirtyjiin ja korkeakoulun ulkopuolelta tuleviin hakijoihin. Valinta ylempiin ohjelmiin tehdään paperivalintana. Tarkempia ohjeita opiskelijalle käytännön menettelystä löytyy Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun www-sivuilta. Sisäiset siirtyjät Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun opiskelijat, jotka tahtovat suorittaa ylemmän tutkinnon eri tutkinto-ohjelmassa kuin mihin ovat ensimmäisen vaiheen valinnassa saaneet opinto-oikeuden, hakevat uuteen ylempään ohjelmaan pääsääntöisesti sisäisen siirtymisen kautta. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat seuraavat hakijat: o Teknilliseen korkeakouluun ensimmäisen vaiheen valinnoissa hyväksytyt tutkinto-opiskelijat, jotka tahtovat jatkaa opintojaan englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Erasmus Mundus -ohjelmat) tai Master-ohjelmassa o Teknilliseen korkeakouluun ensimmäisen vaiheen valinnassa hyväksytyt tutkintoopiskelijat, joilla on suoritettuna joku muu toisen vaiheen valinnassa hakukelpoisuuden antava tutkinto kuin tekniikan kandidaatin tutkinto (esimerkiksi amktutkinto) Edellä mainitut kaksi hakijaryhmää voivat hakea ulkoa tulijoiden ryhmässä. Sisäistä siirtoa voi hakea ensimmäisen kerran pääsääntöisesti 3. vuoden syyslukukauden alkaessa, jolloin kahden edeltävän opiskeluvuoden kaikki suoritukset on kirjattu Oodiin. Vaihtoa haettaessa huomioidaan opiskelijan opintomenestys P-, O- ja A1 -moduuleissa sekä läsnäololukukausien määrä. Sisäisten siirtyjien haku toteutetaan kahdesti lukuvuodessa. Hakuajat löytyvät Opintotoimiston sivuilta osoitteesta: Oikeus siirtyä toiseen ylempään tutkinto-ohjelmaan on ehdollinen ja toteutuu, mikäli hakija saa kandidaatintutkintonsa valmiiksi alkuperäisessä tutkinto-ohjelmassa kahden täyden lukukauden kuluessa valintapäätöksen antamisesta. Muussa tapauksessa siir-

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA ESPOO 2011 OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Eeva Seppä Kati Voutilainen ISSN 1797-6790 ESPOO 2011 Multiprint Oy Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu 2 Opetusperiodit

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki ISSN 1797-6790 HELSINKI 2008 Edita Prima Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä ISSN 1797-6790 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS ESPOO 2010

ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS ESPOO 2010 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2010 OPINTO-OPAS 2010-2011 Toimittajat: Riikka Leikola Eeva Seppä ISSN 1797-6731 ESPOO 2010 Multiprint Oy

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TENTTIOHJESÄÄNTÖ. Tenttijärjestelyt TEKNILLINEN KORKEAKOULU

TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TENTTIOHJESÄÄNTÖ. Tenttijärjestelyt TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TENTTIOHJESÄÄNTÖ Teknillisen korkeakoulun opintotoimikunta on tarkistanut kokouksessaan 10.4.2006 tenttiohjesäännön. Tarkistetut ohjeet otetaan käyttöön

Lisätiedot

Opiskelijapalvelut / Admission and Student Services

Opiskelijapalvelut / Admission and Student Services Opiskelijapalvelut / Admission and Student Services Agora B 331 Käynti Ahlmaninkadun puolelta / Entrance: Ahlmaninkatu Olemme muuttaneet / We have new premises Tervetuloa Agoran B-siiven 3. kerrokseen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA ESPOO 2011 OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Kati Voutilainen Eeva Seppä Annika Salama ISSN 1797-6731 ESPOO 2011 Multiprint

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, 02015 TKK

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO Haluatko vaihtaa pääainetta? TAI Onko sinulla vähintään alempi korkeakoulututkinto toisesta korkeakoulusta ja haluat vaihtaa

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2005 OPINTO-OPAS 2005-2006 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8466 HELSINKI Picaset

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Johanna Mattila Kati Voutilainen 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, 02015

Lisätiedot

Erikoistumisaluevalinta 2015

Erikoistumisaluevalinta 2015 Erikoistumisaluevalinta 2015 Marja Elonheimo marja.elonheimo@aalto.fi 15.4.2015 Esityksen sisältö Erikoistumisaluevalintaprosessi yleisesti, aikataulu Valintaperusteet, lykkäys ja erikoistumisalueiden

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

Tenttiohjesääntö. 1 Tentteihin liittyvä säännöstö

Tenttiohjesääntö. 1 Tentteihin liittyvä säännöstö Tenttiohjesääntö Hyväksytty Sähkötekniikan korkeakoulun akateemisessa komiteassa 18.6.2012. Tenttiohjesääntö koskee soveltuvin osin kaikkia korkeakoulussa järjestettäviä koetilaisuuksia, jos tentin vastuullinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.9.2016 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan opintosuunnasta valmistunut kasvatustieteen kandidaatti on pätevä lastentarhanopettaja Myös esikoulun osalta Esi- ja alkuopetuksen sivuaine ei

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Tutkintosääntö 1 (6) LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö antaa ohjeita opintojen suorittamisesta ja niiden järjestelyistä. Lahden ammattikorkeakoulun hallitus

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

1. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA

1. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1 1. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 4 1.1 Yleistä 4 1.2 Hallinto ja yhteystiedot 4 1.3 Laitokset ja opetusyksiköt 5 2 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 7 2.1 Alempi perustutkinto

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

OPINTOJEN OHJAUS & OPINTOPALVELUT

OPINTOJEN OHJAUS & OPINTOPALVELUT OPINTOJEN OHJAUS & OPINTOPALVELUT 1 Opiskelijapalvelut Opintojen ohjaus -tiimimme ja opiskelijoiden asiakaspalvelutiimimme auttavat ja tukevat sinua kaikissa mahdollisissa opiskeluun liittyvissä asioissa.

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012 Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan lukujärjestys SYKSY 2012 Muutokset mahdollisia - tarkista kurssien tiedot aina WebOodista ja seuraa kurssien Noppa-sivuja! 28.6.2012 / AMa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 HELSINKI 2008

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi

Weboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi Weboodi Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi WebOodissa: Henkilötietojen ylläpito Henkilötietojen luovutusluvat ja niiden ylläpito Ilmoittautuminen opetukseen / tentteihin Virallinen suoritusrekisteri

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA VALINTAPERUSTEET 2017 KOULUTUKSEN KUVAUS Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri (KTM), pääaine laskentatoimi Opintojen laajuus: 120 opintopistettä

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Vilppiä ja plagiointia koskevia määräyksiä Jyväskylän yliopistossa

Vilppiä ja plagiointia koskevia määräyksiä Jyväskylän yliopistossa Vilppiä ja plagiointia koskevia määräyksiä Jyväskylän yliopistossa Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö 24 Kuulusteluun osallistuvat on pyrittävä sijoittamaan kuulustelutilaan siten, että jokaisella on

Lisätiedot

Humanistisyhteiskuntatieteellinen. tiedekunta. Opiskelijoiden orientaatio, Maija Pöyhönen, Salla Kujala, Tiina Rinne

Humanistisyhteiskuntatieteellinen. tiedekunta. Opiskelijoiden orientaatio, Maija Pöyhönen, Salla Kujala, Tiina Rinne Humanistisyhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opiskelijoiden orientaatio, 29.9.2017 Maija Pöyhönen, Salla Kujala, Tiina Rinne JYU. Since 1863. 10.10.2017 1 Sisältö Mikä yliopiston koulutusta ja tutkintoja

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka

Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka Ohjelmajohtajan tervehdys Johtaessani koulumme uuden kandiohjelman valmistelua olen kiinnittänyt erityistä huomiota opintojen sujuvaan etenemiseen. Tämän vuoksi olemme

Lisätiedot

Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö Fuksi-info

Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö Fuksi-info Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö 7.9.2017 Fuksi-info Vastuullisen käyttäytymisen periaatteet Miten toimin, jos olen tyytymätön saamaani arvosanaan? Miten haen vapautusta toisen kotimaisen kielen suorittamisesta?

Lisätiedot

Kauppatieteellinen tiedekunta 1

Kauppatieteellinen tiedekunta 1 Kauppatieteellinen tiedekunta 1 PERUSTUTKINTOJEN OPINTOSUORITUKSIA KOSKEVA OHJESÄÄNTÖ Vaasan yliopistossa suoritettavat opinnot arvioidaan tämän ohjeen mukaan. Opintoja arvioidaan siksi, että saadaan tietoa

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC

CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Kemian tekniikan korkeakoulu 12.9.2016 Pia Lahti Ohjelma 12.9.2016 9.15 Tutkinnon rakenne ja opintojen suunnittelu Kotitehtävä myöhemmin tällä viikolla, tulee kurssin

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.10.2015 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden

Lisätiedot

AKATEMIA SIBELIUS- OPAS 2018 VALINTA- OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO

AKATEMIA SIBELIUS- OPAS 2018 VALINTA- OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2018 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SISÄLTÖ 1. OPISKELUOIKEUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 1 2. OPISKELUOIKEUDEN VAIHTAMINEN... 1 2.1. Koulutusohjelman, pääaineen

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

Kandiuudistusinfo. Stina Immonen, (ref. Maria Ranta, tutan infotilaisuus )

Kandiuudistusinfo. Stina Immonen, (ref. Maria Ranta, tutan infotilaisuus ) Kandiuudistusinfo Teknistieteellisen kandidaattiohjelman käynnistyminen ja sen vaikutukset ennen 1.8.2013 opintonsa aloittaneisiin informaatioverkostojen opiskelijoihin Stina Immonen, 16.4.2013 (ref. Maria

Lisätiedot

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 201 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 201 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 201 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SISÄLTÖ 1. OPISKELUOIKEUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 1 2. OPISKELUOIKEUDEN VAIHTAMINEN... 1 2.1. Koulutusohjelman, pääaineen

Lisätiedot

Lapin yliopiston hallitus on 24. päivänä heinäkuuta 2009 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan tutkintosäännön:

Lapin yliopiston hallitus on 24. päivänä heinäkuuta 2009 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan tutkintosäännön: LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ 16.12.2010 Lapin yliopiston hallitus on 24. päivänä heinäkuuta 2009 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan tutkintosäännön: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö Fuksi-info

Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö Fuksi-info Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö 8.9.2016 Fuksi-info Miten toimin, jos olen tyytymätön saamaani arvosanaan? Miten haen vapautusta toisen kotimaisen kielen suorittamisesta? Vastuullisen käyttäytymisen

Lisätiedot

INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULUN TENTTIOHJESÄÄNTÖ

INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULUN TENTTIOHJESÄÄNTÖ INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULUN TENTTIOHJESÄÄNTÖ AK ENG 8/2012 Insinööritieteiden akateeminen komitea on hyväksynyt ohjesäännön 8.10.2012. Tarkistetut ohjeet otetaan käyttöön välittömästi päätöksen jälkeen.

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Opintokoordinaattori Heli Rikala Luonnontieteiden tiedekunnan alkuorientaatio 28.8.2017 28.8.2017 Luonnontieteiden tiedekunta UTA.FI/LUO 1 Tampereen yliopisto TaY nyt http://www.uta.fi/yliopisto/

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

HOPS ja tuutorointi kandivaiheessa. Anna-Kaarina Hakala Esitys perustuu tutkintorakennetyöryhmän hyväksymään ohjeeseen

HOPS ja tuutorointi kandivaiheessa. Anna-Kaarina Hakala Esitys perustuu tutkintorakennetyöryhmän hyväksymään ohjeeseen HOPS ja tuutorointi kandivaiheessa Anna-Kaarina Hakala Esitys perustuu tutkintorakennetyöryhmän hyväksymään ohjeeseen 14.8.2006 Tuutorointi kandivaiheessa järästäytyminen Fyysikkokilta jakaa opiskelijat

Lisätiedot

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 4.6.2008 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TENTIT JÄRJESTETÄÄN PÄÄRAKENNUKSESSA TAI KONETALOSSA

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-6731 ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005

KOKOUSKUTSU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Osastoneuvoston kokous 11/2005 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto KOKOUSKUTSU 2.12.2005 Aika Maanantaina 12.12.2005 kello 13.15 - Paikka TUAS-talo, kokoushuone 4126 Käsiteltävät asiat: 1. Ilmoitusasiat 2.

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA sivu 1/6 TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA Edustajiston päätös 5.8.2009, 27.1.2010, 20.4.2011 ja 20.5.2015. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala Sen lisäksi,

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET BioMediTech Johtokunta hyväksynyt 25.8.2015 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2015-2018 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset

Lisätiedot