OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS Toimittanut: Johanna Mattila Kati Voutilainen

2 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo Puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: [email protected] Picaset Oy, Helsinki 2006 ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot (henkilökunta) Yhteistyölaboratoriot Automaatiotekniikan laboratorio AS Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem Bioprosessitekniikan laboratorio Kem Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T Laskennallisen tekniikan laboratorio S Lääketieteellisen tekniikan laboratorio Tfy Optoelektroniikan laboratorio S Polymeeriteknologian laboratorio KE Sovelletun elektroniikan laboratorio S Osaston kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Rakennekaaviot Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmien moduulit ja pääaineet...32 ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto...32 Perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S903-P (80 op) Ohjelman yhteiset opinnot S903-O (20 op) Perusmoduuli Biologinen tekniikka F305-1 (20 op) Perusmoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-1 (20 op) Perusmoduuli Bioelektroniikka S121-1 (20 op)...34 Jatkomoduulit ja pääaineet...35 Pääaine Biologinen kemia ja biomateriaalit...35

4 Jatkomoduuli Biologinen kemia ja biomateriaalit KE150-2 (20 op) Pääaine Biologinen tekniikka Jatkomoduuli Biologinen tekniikka F305-2 (20 op) Pääaine Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Jatkomoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-2 (20 op) Erillinen jatkomoduuli Biotroniikka S121-2 (20op) ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op) Vapaasti valittavat opinnot S903-V (10 op) Kandidaatin seminaari- ja työ S903-K (10 op) YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto Syventävät moduulit ja pääaineet PÄÄAINE Biologinen kemia ja biomateriaalit Syventävä moduuli Biomateriaalit KE152-3 (20 op) Syventävä moduuli Biologinen kemia KE151-3 (20 op) Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op) PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op) PÄÄAINE Biologinen tekniikka Syventävä moduuli Bioautomatiikka AS340-3 (20 op) Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op) Syventävä moduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op) PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-C (20op) Magneettikuvauksen erikoismoduuli S351-C (20op) PÄÄAINE Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Syventävä moduuli Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia T290-3 (20 op) Syventävä moduuli Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka T291-3 (20 op).. 53 PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Informaatiotekniikka T279-C (20 op) Erikoismoduuli Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi S375-C (20 op) YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Tieteen metodiikan opinnot S903-M (10 op) Sivuaine (20 op + 20 op) Vapaasti valittavat opinnot S903-W (20 op) Diplomityö S903-D (30 op) Bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon mallilukujärjestys OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot... 61

5 5 3.7 Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Toisen vaiheen valinnat Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK-päärakennus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö...86

6 6 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Jatko-opintojen aloittaminen Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit

7 1. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä 7 Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähköja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen osasto, perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 56 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto vastaa elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista sekä yhdessä neljän muun osaston kanssa bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi osasto vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master's Programme in Electrical Engineering Master's Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Yhteistyössä tietotekniikan osaston kanssa toteutetaan myös International Master's Programme in Telecommunication ohjelmaa. Vuoden 2005 lopussa osastolla oli yhteensä noin 3000 aktiivista tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 620 aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Osaston hallinnosta vastaavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Lisäksi osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja diplomitöiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh ). Osaston varajohtajina ovat professorit Jorma Kyyrä ( ) (huone SI 424, puh ) ja Saska Lindfors (huone SI310a, puh ).

8 8 Korkeakoulussa on myös viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto muodostaa yksin sähkötekniikan osastoryhmän ja sen tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. TKYn edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastonjohtaja professori Pekka Wallin, puh. (09) Osaston varajohtajat professori Jorma Kyyrä, puh. (09) professori Saska Lindfors, puh. (09) Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, puh. (09) Koulutusasiantuntija Perttu Puska, puh. (09) Suunnittelijat Johanna Mattila, BIO-ohjelma, tuutorointi, perusopintoasiat, puh. (09) Kati Voutilainen, perus- ja jatko-opintoasiat, puh. (09) Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, puh. (09) Osastosihteeri Katriina Nykänen, puh. (09) (aamupäivisin) Toimistosihteerit Brita Vuoristo, puh. (09) Lea Fehrmann, puh. (09) Raijaliisa Karhu, puh. (09) (iltapäivisin) Opintosihteeri Pia Dahlin, puh. (09) Kanslian käyntiosoite Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet SE411, SE413 ja SE425, Otaniemi, Espoo. Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Sähkö ja tietoliikennetekniikan osasto, PL 3000, TKK Kanslian puhelin (09) Kanslian telefax (09) Osaston kotisivu Toimikunnat ja työryhmät Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä tutkinto-ohjelma- ja tutkintotoimikunnissa. Tutkinto-ohjelmatoimikunnat (EST&TLT ja BIO) keskittyvät koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, ja tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tuutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta.

9 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) 9 Osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat 20 laboratoriota, joissa henkilökuntaa on yhteensä n Yksiköt toimivat pääosin Otakaari 5:ssä ja 7:ssä, lisäksi toimipisteitä on Mikronovassa (Tietotie 3) ja Innopoli 2:ssa (Tekniikantie 14). Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Matti Karjalainen S-89 -alkuiset kurssit Avaruustekniikan laboratorio esimies professori Martti Hallikainen S-92 -alkuiset kurssit Elektronifysiikan laboratorio esimies professori Juha Sinkkonen S-69 -alkuiset kurssit Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio esimies professori Jorma Kivilahti S-113 -alkuiset kurssit Laskennallisen tekniikan laboratorio esimies professori Jouko Lampinen S-114 -alkuiset kurssit Mittaustekniikan laboratorio esimies professori Erkki Ikonen S-108 -alkuiset kurssit Optoelektroniikan laboratorio esimies professori Harri Lipsanen S-104 -alkuiset kurssit Optiikan ja molekyylimateriaalien laboratorio esimies professori Ilkka Tittonen S-129 -alkuiset kurssit Piiritekniikan laboratorio esimies professori Kari Halonen S-87 -alkuiset kurssit Radiolaboratorio esimies professori Antti Räisänen S-26 -alkuiset kurssit Signaalinkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Jorma Skyttä S-88 -alkuiset kurssit Sovelletun elektroniikan laboratorio esimies professori Raimo Sepponen S-66 -alkuiset kurssit Sähkömagnetiikan laboratorio esimies professori Keijo Nikoskinen S-96 -alkuiset kurssit Sähkömekaniikan laboratorio esimies opettava tutkija Asko Niemenmaa S-17 -alkuiset kurssit

10 10 Sähköverkkojen ja suurjännitekniika esimies professori Matti Lehtonen S-18 -alkuiset kurssit Tehoelektroniikan laboratorio esimies professori Jorma Kyyrä S-81 -alkuiset kurssit Teoreettinen sähkötekniikka esimies professori Martti Valtonen S-55 -alkuiset kurssit Tietoliikennelaboratorio esimies professori Sven-Gustav Häggman S-72 -alkuiset kurssit Tietoverkkolaboratorio esimies ma. professori Heikki Hämmäinen S-38 -alkuiset kurssit Valaistuslaboratorio esimies professori Liisa Halonen S-118 -alkuiset kurssit 1.5 Yhteistyölaboratoriot Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma sijoittuu sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolle ja opiskelijat kuuluvat näin ollen sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoon. Tutkinto-ohjelman toteuttamisessa ovat mukana TKK:n useat tahot. Mukana ovat myös automaatio- ja systeemitekniikan osasto, tietotekniikan osasto, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto sekä kemian tekniikan osasto. Seuraavassa esitellään lyhyesti ne laboratoriot, jotka tuottavat opetusta tutkinto-ohjelmaan Automaatiotekniikan laboratorio AS-84 Henkilökunta Automaatiotekniikan laboratoriossa opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa 2 professoria sekä joukko tutkijoita. Henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Tutkimus ja opetus Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat automaatiojärjestelmiä ja laitteita valmistavat yritykset, konevalmistajien automaatio-osastot, automaatiota suunnittelevat konsulttiyritykset ja suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastot. Laboratoriossa tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Laboratorio osallistuu myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Laboratorion tutkimus kohdistuu seuraaville alueille: älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka, virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutukset, energiateknologia, systeemiteoria ja signaalinkäsittelyn tutkimus ja bioprosessit.

11 11 Edellä mainittuja tutkimuksen osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot tarjoavat laaja-alaiset mahdollisuudet suuntautua automaatiotekniikan alalla. Sivuaineen valinta tukee myös erikoistumista oman alan sisällä Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem-30 Laboratorion opetus- ja tutkimusalat ovat soveltava biokemia ja soveltava mikrobiologia, jotka ovat biotekniikan keskeisimpiä tieteenaloja. Laboratorio toimii sekä Kemian tekniikan että Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmissa. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman Biokemia ja biomateriaalit pääaineesta vastaavat yhdessä Biokemian ja mikrobiologian laboratorio, Bioprosessitekniikan laboratorio, Fysikaalisen kemian laboratorio sekä Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio. Henkilökunta Henkilökuntaa 20, joista suurin osa väitöskirjatyötään tekeviä tutkijoita (jatko-opiskelijoita), 2 professoria, 1 opettava tutkija, 1 yliassistentti, 2 assistenttia. Soveltavan biokemian tai soveltavan mikrobiologian valitsee pääaineekseen vuosittain yhteensä noin 40 perusopiskelijaa. Yksikkö toimii Life Science Centerin tiloissa Espoon Keilaniemessä. Koulutus Soveltavan biokemian ja soveltavan mikrobiologian opetus keskittyy mm. prosessibiokemiaan, elintarvikebiokemiaan, käymisprosesseihin, mikrobigenetiikkaan, lääketieteelliseen ja elintarvikemikrobiologiaan sekä bioteknisten tuotteiden tuotekehitykseen. Yhteistyölaboratorioiden monitieteisessä opetuksessa painottuvat mm. biokemia, bioenergetiikka, proteomiikka, biofysikaalinen kemia, terapeuttiset proteiinit ja peptidit, uudet lääkkeenantoteknologiat, vasta-aine-, PCR- ja biochip tekniikat. Tutkimus Biokemian ja mikrobiologian laboratorio tutkii ja kehittää bio- ja elintarvikeprosesseja, terveysvaikutteisia tuotteita ja ratkaisuja tuotantohygieniaan sekä tuotekehitykseen. Yhdessä bioja elintarviketeollisuuden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotekehitysstrategioita, joiden avulla uusien innovatiivisten biolääkkeiden kaupallistamista voidaan edistää Bioprosessitekniikan laboratorio Kem-70 Laboratoriossa opetetaan ja tutkitaan biotekniikkaa prosessinäkökulmasta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat bio-, elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus sekä esim. prosessisuunnitteluun erikoistuneet insinööritoimistot.. Laboratorion tutkimusaiheita ovat bioteknisesti valmistettujen tuotteiden prosessisuunnittelu ja modifiointi. Tutkimuksessa hyödynnetään geenitekniikkaa, metaboliamallinnusta, bioreaktoritekniikkaa ja erilaisia biokatalyyttien (entsyymit, solut, solukot) muokkausmenetelmiä. Tästä esimerkkinä on rehu- ja puunjalostusteollisuudessa hyödynnettävän ksylanaasientsyymin ph- ja lämpötilaoptimin muokkaus.

12 12 Henkilökunta Henkilökuntaa 22, joista 1 professori, 3 opettavaa tutkijaa, yksi assistentti sekä joukko projektitutkijoita ja tutkijatohtoreita. Koulutus Perusopetus on sovelluspainotteista ja keskittyy uusien bioteknisten tuotteiden, prosessien ja yksikköoperaatioiden suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Pääpaino on uusilla materiaaleilla, menetelmillä ja teollisuusprosessien suunnittelulla. Keskeiset teemat opetuksessa ovat: 1. Entsyymien ja metabolian muokkaus teollisiin prosesseihin 2. Uusien entsyymi- ja solukasvatustekniikoiden kehittäminen 3. Biotekniset tuotantoprosessit ja niiden suunnittelu 4. Prosessien jälkikäsittelytekniikat ja scale-up. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat biokatalyyttien suunnittelu ja teollisesti mielenkiintoiset biokatalyyttiset prosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat: 1. Teollisuusentsyymien muokkaus 2. Uuden entsyymiteknologian kehittäminen kiteisten entsyymien avulla 3. Mikrobimetabolian mallinnus ja muokkaus hienokemikaalituotantoa varten 4. Teollisuuden sivuvirtojen uudet sovellukset 5. Bioprosessien mallintaminen. Tutkimusta tehdään pääasiassa yhteistyönä kansallisten ja kansainvälisten teollisuuspartnerien kanssa Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S-113 Elektroniikan valmistustekniikan laboratoriossa ( tutkitaan elektroniikan, fotoniikan ja bioelektroniikan materiaaleja, valmistusta ja luotettavuutta alkaen laitteiden suunnittelusta ja päätyen systeemitason testaukseen. Laboratorio on osa korkeakoulun ja VTT:n yhteistä Micronova-mikroelektroniikkakeskusta. Koulutus Laboratorion tarjoamat syventävät moduulit ovat Elektroniikan luotettavuus ja integrointi (EST) sekä Bioadaptiivinen tekniikka (BIO). Bioadaptiivisen tekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa, mikä tapahtuu yhteistyössä Helsingin yliopiston biolääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa, pääpaino on elektroniikan ja materiaalitieteen biolääketieteellisissä sovelluksissa. Bioadaptiivisen tekniikan opetuksen ja tutkimuksen vahvaan poikkitieteellisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota, sillä bioadaptiivisten materiaalien ja laitteiden valmistuksessaelektroniikka, materiaalitekniikka ja biolääketiede tulevat yhdistymään osaksi laajempaa terveysteknologiaa. Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio on lisäksi vastuussa kansallisen Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulun toiminnasta osastolla. Laboratorio on myös mukana Suomen Akatemian huippuyksikössä "Tissue Engineering and Medical, Dental and Veterinary

13 13 Biomaterial Research Group", jossa tutkitaan esimerkiksi biomateriaaleja sekä niiden ja kudosten välistä yhteensopivuutta. Tutkimus Tutkimuksen keskeinen aihe on elektroniikka-, fotoniikka- ja bioadaptiivisten laitteiden luotettavuus. Tutkimuksissa keskitytään ensisijassa erilaisten materiaalien elollisten tai elottomien rajapintayhteensopivuuteen. Tutkimustyössä pyritään yhdistämään teoreettinen mallinnus ja kokeellinen tutkimus yhtenäiseksi lähestymistavaksi. Elektroniikan materiaali- ja valmistustekniikan tutkimus- ja koulutustoimintaa tukevat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan yhteisö sekä lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset elektroniikka-alan yritykset. Lisäksi tutkimusyhteistyötä harjoitetaan useiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem-31 Nimensä mukaisesti fysikaalinen kemia liikkuu fysiikan ja kemian välimaastossa. Perinteisesti se tutkii kemiallisessa systeemissä tapahtuvia tilanmuutoksia (termodynamiikka) ja muutosten nopeutta (dynamiikka). Tämän lisäksi fysikaaliseen kemiaan kuuluu myös sähkökemia sekä kvanttikemia ja spektroskopia. Fysikaalisen kemian koko skaala on siis hyvin laaja, mutta laboratoriomme päätutkimusalat ovat kemiallinen termodynamiikka ja sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina muuttuneet, ja ne ovat lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina laboratoriossamme on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi, uusien lääkeantotekniikoiden sekä oligonukleotidien ja polypeptidien annostelun kehitys. Myös modernia tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin tutkitaan laboratoriossamme. Koulutus Laboratorio antaa fysikaalisen kemian perusopetusta Kemian tekniikan osaston opiskelijoiden lisäksi Puunjalostus-, Materiaalitekniikan sekä Rakennus- ja ympäristötekniikan osastojen ja Bioinformatioteknologian tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden koulutus tapahtuu tutkijakoulun "Polymeerien, membraanien ja biomembraanien sähkökemia sovellutuksineen" puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat: 1. Farmaseuttiset ja biologiset sähkökemialliset sovellukset 2. Polttokennot 3. Metallipintojen sähkökemiallinen karakterisointi 4. Nanoluokan kemian ilmiöt, laitteet ja sovellukset 5. Hiilidioksidin liukoisuus ja reaktiot biologisissa systeemeissä. Tutkimuksen rahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, Opetusministeriö, EU ja alan teollisuus.

14 Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T-121 Informaatiotekniikan laboratorion tutkimuksen ja opetuksen painopistealueena on lähes neljän vuosikymmenen ajan ollut signaali-informaation tietokonepohjaisten käsittelymenetelmien tutkimus. Laboratorion tutkimusta koordinoi Neuroverkkojen tutkimusyksikkö, jonka perustaja akateemikko Teuvo Kohonen on neurolaskennan kansainvälisesti merkittävimpiä pioneereja. Neuroverkkojen tutkimusyksikkö on ollut Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö vuodesta Neuroverkot (tai keinotekoiset hermoverkot, artificial neural networks) ovat yksinkertaisista laskentaelementeistä koostuvia massiivisia verkkoja, joiden esikuvana ovat biologiset hermojärjestelmät. Informaatiotekniikan laboratoriossa neurolaskentaa on viime aikoina sovellettu moniin ongelmiin hahmontunnistuksessa, puheentunnistuksessa, kuvankäsittelyssä, biolääketieteellisessä signaalianalyysissä, kieliteknologiassa, tietoliikenteessä, bioinformatiikassa, prosessien ja laitteiden monitoroinnissa sekä suurten teksti- ja kuva-aineistojen organisoinnissa ja haussa. Lisäksi yksi laboratorion tutkimusryhmistä osallistuu Helsingin yliopiston ja laboratorion yhteiseen Datasta tietoon - huippututkimusyksikköön, joka kehittää tietokonemenetelmiä suurten ja monimutkaisten data-aineistojen käsittelyyn. Kombinatorinen hahmonsovitus ja tiedon louhinta (data mining) ovat keskeisiä menetelmätyökaluja. Datasta tietoon yksikön tutkimustuloksia käytetään molekyylibiologiassa ja bioinformatiikassa, prosessiteollisuudessa, tietoliikenteessä, ekologiassa ja kieliteknologiassa. Laboratorion bioinformatiikan alan tutkimusta tehdään yhteistyössä useiden johtavien lääketieteen ja biologian alan tutkimusryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneihimme kuuluvat mm. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osasto, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos, Karolinska Institutet sekä Uppsalan yliopisto. Bioinformatiikan opinnot liittyvät kiinteästi edellä selostettuun tutkimusalaan. Informaatiotekniikan laboratorion kotisivut antavat lisää tietoa tutkimusprojekteista ja opetuksen sisällöstä Laskennallisen tekniikan laboratorio S-114 Laskennallisen tekniikan laboratorion keskittyy laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimiseen, käsittäen kompleksisten fysikaalisten, biologisten, teknisten, taloudellisten ja kognitiivisten prosessien ja järjestelmien mallinnuksen, analysoinnin ja visualisoinnin. Lisäksi yksikössä tehdään laskenta-algoritmien, graafisen visualisoinnin ja animaation, sekä rinnakkaislaskennan menetelmäkehitystä moniin informaatioteknologisiin sovelluksiin. Tutkimus keskittyy seuraaviin toisiinsa tukeviin aloihin: Laskennallinen materiaalitutkimus, Laskennallinen informaatiotekniikka, Kognitiivinen tiede ja teknologia sekä Laskennallinen systeemibiologia.

15 15 Koulutus Kognitiivisen neurotieteen ja neuroinformatiikan opinnot tarjoavat tietoa ihmisen havaitsemisesta, tarkkaavaisuudesta, muistista ja monista muista kognitiivisista toiminnoista. Tämän osana kieliteknologian opetus antaa valmiudet hyödyntää uusinta teknologiaa, jossa kommunikaatio on keskeisessä asemassa: puheteknologia, adaptiiviset ja tilastolliset menetelmät, erityisesti neuroverkot, sekä kielen havaitseminen ja tuottaminen. Laskennallisen systeemibiologian opinnoissa perehdytään biosysteemien molekyyli-, solu- ja kudostason rakenteiden ja prosessien perustaan, matemaattiseen mallinnukseen ja dataanalyysiin, sekä näissä tarvittavien laskennallisten menetelmien ja informaatiokäsittelytekniikoiden toteutukseen. Tutkimus Laboratorio painottaa vahvasti tutkijakoulutusta edustamillaan tieteen ja tekniikan aloilla osallistumalla useisiin valtakunnallisiin tutkijakouluihin. Lisäksi laboratoriomme toimii vuoden 2002 alussa käynnistyneen Laskennallisen informaatiotekniikan tutkijakoulun koordinaattorina. Laskennallisen tekniikan laboratorio on ollut yksi Suomen Akatemian huippuyksiköistä vuodesta 2000 alkaen. Yksikkömme nimi on Laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimuskeskus Lääketieteellisen tekniikan laboratorio Tfy-99 Laboratorion tutkimus- ja opetusalat ovat lääketieteellinen tekniikka ja elollisen aineen fysiikka. Laboratorio toimii sekä teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa että bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa. Laboratoriossa harjoitetaan poikkitieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta painopistealueina kardiomagnetismi ja solutason biofysiikka. Koulutus Laboratorio antaa lääketieteellisen tekniikan ja elollisen aineen fysiikan perus- ja jatko-opetusta. Syventävä moduuli on Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka. Laboratorion tarjoamat kurssit/opintojaksot antavat perustiedot biofysiikasta ja fysiologiasta, lääketieteellisestä fysiikasta, biosignaalien mittaustekniikasta, terveydenhuollon instrumentoinnista sekä kuvan- ja signaalinkäsittelystä. Jatko-opetusta annetaan mm. laboratorion johtaman valtakunnallisen Funktionaaliset tutkimukset lääketieteessä -tutkijakoulun puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopistealueita ovat: 1. Elektro- ja magnetografia 2. Solutason biofysiikka 3. Lähi-infrapunatomografia 4. Lääketieteellinen kuvankäsittely 5. Aktuaattorimateriaalitutkimus.

16 1.5.9 Optoelektroniikan laboratorio S Optoelektroniikan laboratorion tutkimus keskittyy optoelektroniikkaan, fotoniikkaan ja nanotekniikkaan. Sovellutuskohteita ovat mm. puolijohdelaserit, ledit ja erilaiset sensorit, jotka perustuvat uusiin mikro- ja nanorakenteisiin. Funktionaaliset rakenteet valmistetaan atomikerrosten tarkkuudella käyttämällä Micronovan puhdastiloissa olevia huippuluokan laitteistoja. Lisäksi käytössä on Suomessa ainutlaatuiset MOVPE-laitteistot puolijohteiden mikro- ja nanorakenteiden valmistukseen. Materiaalitutkimuksella käyttäen mm. atomivoimamikroskopiaa, optista spektroskopiaa ja röntgenmenetelmiä on merkittävä rooli tässä kehitystyössä. Laboratoriolla on käynnissä kiinteä yhteistyö koti- ja ulkomaisten yritysten sekä tutkimuslaitosten kanssa. Opetuksessa Optoelektroniikan laboratorio vastaa optoelektroniikan, fotoniikan ja nanotekniikan opetuksesta sekä on vastuussa kansainvälisestä mikro- ja nanotekniikan maisteriohjelmasta. Lisäksi laboratorio vastaa ensimmäisen vuoden fysiikan perusopetuksesta useissa koulutusohjelmissa Polymeeriteknologian laboratorio KE-100 Polymeeriteknologian Laboratorio on yksi Kemian tekniikan osaston yhdeksästä laboratoriosta. Laboratorion tutkimus ja opetus painottuvat uusien polymeerien syntetisointiin ja karakterisointiin sekä uusien materiaalien kehittämiseen polymeeriseosten valmistamisen kautta. Polymeeriteknologian laboratoriossa polymeerialan osaaminen liittyy luontevasti muun kemian tekniikan osaamiseen. Erityisiä vahvuuksia ovat polymeerien valmistus (polymerointitekniikka) ja kemiallinen modifiointi. Näihin liittyy kiinteästi polymerointikatalyyttien, erityisesti metalloseenien, tutkimus ja soveltaminen polyolefiinien tuottamiseen. Oma tutkimusalueensa ovat biopolymeerit, joita laboratoriossa on tutkittu runsaasti. Laboratoriolla on käytössään polymeerien analysointiin soveltuva laitekanta (kuten liuos-nmr, termoanalyyttiset menetelmät, SEC, reologia), jotka mahdollistavat valmistettujen polymeerien analysoinnin. Polymeeriteknologian laboratorio kuuluu Bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmään, joka on yksi Suomen Akatemian huippuyksikköistä Sovelletun elektroniikan laboratorio S-66 Sovelletun elektroniikan laboratorio kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita. Kokonaistavoitteena on, että valmistuvat opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella usein myös muut reunaehdot. Sovelletun elektroniikan laboratorion projektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Projekteissa on vahva teollisuusintressi ja opiskelijat perehdytetään todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen - sovellusalueen problematiikkaan.

17 17 Laboratorion avainosaamisalueita löytyy seuraavilta alueilta: piiritekniikka ja elektronifysiikka, radiotekniikka, signaalinkäsittely- ja ohjelmistotekniikka, lääketieteellinen tekniikka, materiaalija liitostekniikka sekä kokoonpanotekniikka ja mekatroniikka. 1.5 Osaston kirjasto Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Laura Mikkola, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to pe Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta Lisää TKK:n muista kirjastoista luvussa 3.14.

18 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 18 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

19 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: - perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; - ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva perusmoduuli ja yhden omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä - kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.

20 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö 20 Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään tarkemmin luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa 6.

21 Bioinformaatioteknologian alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan alemman tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa Alemman perustutkinnon tavoitteet Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteet ymmärtää biologisia järjestelmiä ja niitä teorioita ja laiteteknisiä menetelmiä, joiden hyödyntämistä tarvitaan bioinformaation keräämisessä, muokkaamisessa ja siirtämisessä. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknillistieteellisen ajattelun sekä teknillistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa poikkitieteellinen lähestyminen biologiseen informaationteknologiaan, ja jota alan tieteidenvälisissä työtehtävissä toimiminen vaatii Alemman perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuunottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää (ks. luku ) o ohjelman yhteiset opinnot -moduulista (O, 20 op) o kahdesta vaihtoehtoisesta perusmoduulista (A1, 20 op), jotka ovat Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede. Biologisen tekniikan perusmoduuli on pohjana biologisen tekniikan jatkomoduulille ja biologisen kemian ja biomateriaalien jatkomoduulille. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perusmoduuli on pohjana samannimiselle jatkomoduulille. o kolmesta vaihtoehtoisesta jatkomoduulista (A2, 20 op), jotka ovat Biologinen kemia ja biomateriaalit Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede. Nämä ovat samalla myös bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. Suositeltavat polut perusmoduuleista syventäviin moduuleihin on esitetty kaaviossa 1, sivulla 29.

22 22 o sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1). o vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) o kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 10 op). HUOM! Tutkinto-ohjelmaan on perustettu Bioelektroniikan A1- ja Biotroniikan A2 -moduulit, jotka muodostavat elektroniikkapainotteisen linjan bioinformaatioteknologiassa. Lukuvuonna moduulit voidaan sisällyttää joko alemman tai ylemmän perustutkinnon sivuaineeseen. Moduuleista ollaan valmistelemassa omaa alemman perustutkinnon pääainetta Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman osaston opintoasioista vastaavalle tai Katriina Korhoselle, puh , [email protected]. Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodiotteessa häviää.

23 23 Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa. Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot S953-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Koodi Kurssi Laajuus op Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 5 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Orgaaninen kemia II 3 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet L 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 Yhteensä 80 op Kurssi S Elektroniikan peruskurssi 5 op siirtyy perusopintomoduulista (S903-P) Biologisen tekniikan perusmoduuliin (F305-1), josta vastaavasti poistetaan kurssi S Fysiikka III 6 op. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääaineen lukijoille suositellaan suoritettavaksi vapaavalintaisena myös S Elektroniikan perusteet 5 op. S953-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse matematiikasta 10 opintopistettä ja sen lisäksi fysiikan tai ohjelmoinnin kokonaisuus 10 opintopistettä. Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 FYSIIKAN KOKONAISUUS Tfy Fysiikka IIIA 5 Tfy Fysiikka IIIB 5 OHJELMOINNIN KOKONAISUUS T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 Yhteensä 20 op

24 2.3 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op

25 25 A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Tieteen metodiikan kurssiluettelo tullaan kokoamaan lukuvuoden opetusohjelmaan. Lukuvuonna tutkinto-ohjelmien suunnittelemat M-moduulin sisällöt saattavat poiketa yllämainitusta yleisohjeesta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja (professori), jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan

26 26 kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6.

27 Bioinformaatioteknologian ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta bioinformaatioteknologian ylemmässä tutkinto-ohjelmassa Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Bioinformaatioteknologian ylemmän perustutkinnon yleisenä tavoitteena on kouluttaa insinööritieteiden ja taidon osaajia sellaisille tieteiden leikkausalueille, jotka muodostuvat sulautettaessa perinteisiä teknillistieteellisiä aloja kuten sähkö-, informaatio- ja automaatiotekniikka sekä fysiikka ja kemia osaksi biologiaa ja lääketiedettä. Koulutuksen ammatillisena tavoitteena on antaa opiskelijalle tiedot ja taidot työskennellä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla sekä suuntautua monipuolisesti perinteisiin teknillistieteellisiin ja bioinsinööritieteellisiin tehtäviin ja toimia tutkimus-, koulutus-, tuotekehitys-, tuotanto-, suunnittelu-, ja konsultointitehtävissä. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen pohjaava bioinsinööritieteiden tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Lisäksi tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius teollisuuden tutkimustehtäviin, julkisen sektorin asiantuntijatehtäviin ja akateemiseen uraan tähtääviin jatko-opintoihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat seuraavista moduuleista: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op). Nämä kolme voivat olla esim. sivuaineen moduuli (20 op), pääainetta tukeva erikoismoduuli (C, 20 op) ja pääaineen syventävä moduuli. Tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op) sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja esimerkiksi matemaattistilastollisia menetelmiä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä. Pääaineet Bioinformaatioteknologian ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: Laskennallien ja kognitiivinen biotiede Biologinen tekniikka Biologinen kemia ja biomateriaalit,

28 28 jotka edelleen sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Ks. kaavio 1, sivu 29. Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu tavallisesti kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Perus- ja jatkomoduulit voivat olla suoritettu joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaaviossa 1, sivu 29. Tutkinnon perusrakenne on esitetty kaaviossa 2, sivu 30. Sivuaine voi muodostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja osaston osoittamasta erikoismoduulista tai muusta syventävästä moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 3 kuvaa tätä tilannetta. Tällainen tilanne esiintyy esimerkiksi seuraavassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut biologisen tekniikan perusmoduulin, biologisen tekniikan jatkomoduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat biologisen tekniikan jatkomoduuliin. Pääaine muodostuu tällöin biologisen tekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista tai kolmannesta syventävästä moduulista. Sivuaine muodostuu nyt biologisen tekniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen.

29 Rakennekaaviot Biomateriaalit A3 Biologinen kemia ja biomateriaali A2 Biologinen kemia A3 Bioadaptiivinen tekniikka A3 Biologinen tekniikka A1 Bioautomatiikka A3 Biologinen tekniikka A2 Bioelektroniikka ja Laitetekniikka A3 P- ja O- moduulit Biologinen fysiikka ja Lääketieteellinen tekniikka A3 Mikro- ja Nanosysteemit A3 Bioelektroniikka A1 Biotroniikka A2 Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede A1 Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede A2 Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemi biologia A3 Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka A3 Kaavio 1: Suositeltavat polut perusmoduuleista syventäviin moduuleihin. Lyhenteet: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, A1=perusmoduuli, A2= jatkomoduuli, A3=syventävä moduuli HUOM! Bioelektroniikan perusmoduuli ja biotroniikan jatkomoduuli eivät muodosta vielä erillistä pääainetta, mutta asia on valmisteilla.

30 30 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli B2 Erikois moduuli C Pääaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine perusmoduuli B1 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 2: Tutkinnon perusrakenne. Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö

31 31 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli A2 Sivuaine syventävä moduuli A3 B1 Pääaine erikois- tai syventävä moduuli C/A3 K V Perusopintomoduuli P Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 3: Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö Esimerkkitapaus: Alemmassa tutkinnossa pääaine koostuu Biologisen tekniikan A1 ja A2 moduuleista. Ylemmässä tutkinnossa opiskelija jatkaa Bioautomatiikan A3 moduuliin ja lukee myös Bioautomatiikan rinnalle soveltuvan erikoismoduulin. Sivuaineeksi hän haluaa opiskella Mikro- ja nanosysteemit A3 moduulin. Ylemmän tutkinnon pääaine Biologinen tekniikka: Biologinen tekniikka A1, Bioautomatiikka A3 ja erikoismoduuli C. Ylemmän tutkinnon sivuaine Mikro- ja nanosysteemit: Biologinen tekniikka A2 ja Mikro- ja nanosysteemit A3.

32 2.5 Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmien moduulit ja pääaineet 32 ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S903-P (80 op) Perusopintomoduuli tarjoaa vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan sekä perustiedot mm. kemiassa, ohjelmoinnissa ja elektroniikassa. S903-P Perusopinnot 80 op Koodi Kurssi Laajuus op Mat /1010 Matematiikan peruskurssi C1/L1 10 Mat /1020 Matematiikan peruskurssi C2/L2 10 *Mat Matematiikan peruskurssi C3-I 5 *Mat Matematiikan peruskurssi C3-II 5 *Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Orgaaninen kemia II 3 T Tietokone työvälineenä 2 T / Ohjelmoinnin perusteet L / Y S Elektroniikan peruskurssi 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 Yhteensä 80 op * Valitse joko Mat Mat tai Mat Perustieteiden laajan oppimäärän lukijat: S Elektroniikan peruskurssi 5 op suoritetaan Biologisen tekniikan perusmoduulissa (F305-1), josta poistetaan S Fysiikka III 6 op. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääaineen lukijoille suositellaan ko. kurssi suoritettavaksi vapaavalintaisena.

33 2.5.2 Ohjelman yhteiset opinnot S903-O (20 op) 33 O-moduuli sisältää ohjelmalle ominaisia opintoja. Se antaa opiskelijalle perustietoja solubiologiasta, fysiologiasta ja kognitiivisesta tiedonkäsittelystä sekä syventää kemian tietoja. Lisäksi moduuli sisältää johdatuskursseja, jotka sisältyvät 1. opiskeluvuoden opintoihin. S903-O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Eri Johdatus opiskeluun 0 S Johdatus bioinformaatioteknologian opiskeluun 1 S Solubiologian perusteet 6 Tfy Fysiologia 5 S Kognitiivinen neurotiede 5 KE Orgaanisen kemian lyhyet laboratoriotyöt 3 Yhteensä 20 op Perusmoduuli Biologinen tekniikka F305-1 (20 op) Opiskelija voi valita alemman perustutkinnon pääaineen perusmoduuliksi toisen ohjelman perusmoduuleista. Tavoite Biologisen tekniikan perusmoduuli antaa biologisen tekniikan ja biologisen kemian ja biomateriaalien pääaineiden opiskeluun tarvittavat fysikaalis-kemialliset ja mittaustekniikan perustiedot. Kuvaus Moduuli sisältää modernin fysiikan perusteiden ja fysikaalisen kemian opintoja sekä tutustuttaa mittaustekniikkaan sekä teoreettisesti että itsenäisten kokeellisten harjoitustöiden kautta. Sisältö F305-1 Biologinen tekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Fysiikka III * 6 KE Fysikaalinen kemia I 3 KE Fysikaalinen kemia II 3 S Mittaustekniikan perusteet Y 3 Tfy Ohjelmatyöt bio-insinööreille 2-3 Mat Optimoinnin perusteet 3 Yhteensä 20 op * Perustieteiden laajan oppimäärän lukijat: S Elektroniikan peruskurssi 5 op perusopintomoduulista (S903-P) Biologisen tekniikan perusmoduuliin (F305-1), josta poistetaan S Fysiikka III 6 op.

34 2.5.4 Perusmoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-1 (20 op) 34 Opiskelija voi valita alemman perustutkinnon pääaineen perusmoduuliksi toisen ohjelman perusmoduuleista. Tavoite Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perusmoduuli antaa perustiedot biologisten ja neurokognitiivisten prosessien mallinnusmenetelmistä ja tilastollisesta analyysistä. Kuvaus Moduulissa tutustutaan erilaisiin laskennallisiin ja tilastollisiin sekä signaalinkäsittely- ja optimointimenetelmiin yleisellä tasolla. Näiden menetelmien avulla voidaan selvittää erilaisten biologisten ja kognitiivisten prosessien toimintaa, esimerkiksi eliöiden molekyyli-, solu- ja kudostason rakenteiden perustaa sekä ihmisen tiedonkäsittelyprosesseja. Sovellusalueita käsitellään lähemmin Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen jatkomoduulissa. Sisältö S119-1 Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Laskennallinen tiede 5 T Datasta tietoon 4 T Datasta tietoon harjoitustyö 1 S Mallintamisen ja informaatioteorian perusteet 3 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 4 Mat Optimoinnin perusteet 3 Yhteensä 20 op Perusmoduuli Bioelektroniikka S121-1 (20 op) Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa tarjotaan lisäksi erillistä Bioelektroniikan perusmoduulia, josta voi muodostaa lukuvuonna alemman tutkinnon sivuaineen. Moduuli muodostaa perustan Biotroniikan jatkomoduulille. Moduuleista on valmisteilla alemman tutkinnon pääaine Biotroniikka lukuvuodelle Tavoite Bioelektroniikan perusmoduulin suorittaminen antaa opiskelijalle vahvat elektroniikan perustiedot ja -taidot. Tämä on tarpeen, mikäli haluaa suuntautua sellaisten elektronisten laitteiden innovointiin, joita käytetään bioinformaation hankinnassa elollisista järjestelmistä. Kuvaus Bioelektroniikan perusmoduulissa opetetaan elektroniikan perusteet teorialuennoilla, ja tutustutaan käytännössä elektroniikan suunnitteluun harjoitus- ja laboratoriotöiden muodossa.

35 35 Sisältö S121-1 Bioelektroniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Elektroniikan perusteiden työt 2 S Piirianalyysi 1 5 S Elektroniikka I 5 S Digitaalitekniikan perusteet 3 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Sovellettu kenttäteoria* 5 S Piirianalyysi 2 5 S Mittaustekniikan perusteet Y 3 AS Analoginen säätö 3 S Johdatus bioniikkaan 2 Yhteensä 20 op *Huom! S on leikkaava kurssi moduulissa F305-2 olevan Tfy kurssin kanssa Jatkomoduulit ja pääaineet Pääaine Biologinen kemia ja biomateriaalit Moduuliketju Biologinen tekniikka perusmoduuli - Biologinen kemia ja biomateriaalit jatkomoduuli Kuvaus Biologisten järjestelmien ymmärtäminen ja hyödyntäminen edellyttää näiden järjestelmien tuntemista ja tutkimista. Tähän tarvitaan vankkoja perustietoja kemiasta ja materiaalitieteestä, jotta hankittua bioinformaatiota voidaan soveltaa uusien biomateriaalien, -prosessien ja - instrumenttien kehittämiseen. Biologinen kemia ja biomateriaalit -kandidaatin tutkinnossa opiskelija saa hyvät edellytykset siirtyä suorittamaan laaja-alaisesti biologisen informaatioteknologian syventäviä moduuleja. Opetus jatkomoduulissa painottuu polymeeriteknologiaan, fysikaaliseen kemiaan ja biomateriaalitieteeseen. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus vahvistaa osaamistaan valinnaisilla biokemian, orgaanisen kemian tai elektroniikan materiaalitekniikan opinnoilla. Biologinen kemia ja Biomateriaalit pääaine antaa opiskelijalle edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet ymmärtää ja eritellä biomateriaalien varsin laaja-alaista sovellettavuutta eri teknologioissa. Tavoite Alemman perustutkinnon pääaineen Biologinen kemia ja biomateriaalit suorittaneet opiskelijat saavat hyvän perustan kemiasta ja materiaalitieteestä sekä hyvät pohjatiedot soveltaa näitä tietoja ja taitoja bioinformaatioteknologian tutkimuskohteisiin. Opiskelijoilla on hyvä perusta siirtyä syventämään osaamistaan korkeampaan korkeakoulututkintoon johtaviin moduuleihin erityisesti syventävien moduulien: Biomateriaalit, Biologinen kemia ja Bioadaptiivinen tekniikka puitteissa.

36 Jatkomoduuli Biologinen kemia ja biomateriaalit KE150-2 (20 op) Jatkomoduulin tavoitteena on syventää kemian, biokemian ja materiaalitieteen perustietoja erityisesti niille opiskelijoille, jotka suuntautuvat biomateriaaleihin, lääketeknologioihin tai biotekniikkaan. Sisältö KE150-2 Biologinen kemia ja biomateriaalit 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: KE Polymeeriteknologia I 3 KE Polymeeriteknologian lyhyet laboratoriotyöt 2 KE Fysikaalisen kemian laboratoriotyöt 1 3 S Biomateriaalitiede 6 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: KE Biokemia II 5 KE Polymeeriteknologia IIb 5 KE Orgaaninen kemia III 4 S Materiaalitieteen perusteet 5-8 Yhteensä 20 op Pääaine Biologinen tekniikka Moduuliketju Biologinen tekniikka perusmoduuli - Biologinen tekniikka jatkomoduuli. Kuvaus Biologisen tekniikan kandidaattitutkinnon pääaine antaa perustiedot biologisten systeemien käsittelyyn tarvittavasta fysiikasta ja kemiasta sekä kattaa mittaustekniikan, instrumentoinnin ja signaalinkäsittelyn perusteet. Tavoite Biologisen tekniikan kandidaattitutkinnon pääaineen tavoitteena on antaa perustiedot DI-tason pääaineopintoja varten, jotka liittyvät biologisten systeemien ja tekniikan välisten rajapintojen sovellusalueisiin Jatkomoduuli Biologinen tekniikka F305-2 (20 op) Kuvaus Moduuli syventää biologisiin systeemeihin liittyvän fysiikan ja mittaustekniikan tietoja sekä antaa opiskelijalle instrumentoinnin ja signaalinkäsittelyn perusvalmiudet. Tavoite Jatkomoduulin perehdyttää opiskelijan biologisten systeemien fysiikkaan, biosysteemeihin liittyvään instrumentointiin ja signaalinkäsittelyyn.

37 37 Sisältö F305-2 Biologinen tekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: Tfy Elollisen aineen fysiikka I 5 Tfy Biosignaalien käsittely 5 S Biotekniikan instrumentointi 5 Valitse seuraavista 5 opintopistettä: AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 Tfy Klassinen kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op Pääaine Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Moduuliketju Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede perusmoduuli - biotiede jatkomoduuli. Laskennallinen ja kognitiivinen Kuvaus Laskennallisen ja kognitiivinen biotieteen alemman perustutkinnon pääaine antaa perustiedot systeemibiologiasta, bioinformatiikasta ja neurokognitiivisesta tiedonkäsittelystä. Systeemibiologiassa ja bioinformatiikassa annetaan perustiedot biologisten systeemien molekyyli-, solu-, kudos- ja organismitason perusrakenteista ja prosesseista ja näihin biosysteemeihin liittyvien ilmiöiden, matemaattisesta mallintamisesta ja data-analyysistä. Neurokognitiivisen tiedonkäsittelyn opinnoissa perehdytään ihmisen tiedonkäsittelyn perusprosesseihin ja näiden keskushermostolliseen perustaan, sekä niiden kokeelliseen tutkimukseen, signaalianalyysimenetelmiin ja kvantitatiiviseen mallintamiseen. Tavoite Laskennallinen ja kognitiivinen biotieteen kandidaatin tutkinnon pääaineen tavoitteena on antaa perustiedot ylemmän tutkinnon pääaineopintoja varten bioinformatiikasta ja laskennallisesta systeemibiologiasta. Näiden alojen sovelluksia on mm. lääkeaineteollisuudessa, geeniteknologiassa ja muussa bioteknologiassa. Kandipääaineen opinnot antavat myös perusvalmiudet ihmisen ja koneen rajapinnan ymmärtämiseen Jatkomoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-2 (20 op) Kuvaus Moduuli syventää tietoja biologisten ja kognitiivisten prosessien analyysistä ja mallinnuksesta. Erityisesti keskitytään solujen ja geenien sekä lisäksi hermosolujen toiminnan mallinnukseen tehokkaiden laskennallisten menetelmien avulla. Sovellusalueita on mm. lääkeaineteollisuudessa, geeniteknologiassa ja signaalinkäsittelyjärjestelmien suunnittelussa.

38 38 Tavoite Jatkomoduulin tavoitteena on perehtyä biologisten systeemien molekyyli-, solu-, kudos- ja organismitason perusrakenteiden ja prosessien perustaan, matemaattiseen mallinnukseen ja data-analyysiin sekä näissä tarvittavien laskennallisten menetelmien ja tekniikoiden kehitykseen. Sisältö S119-2 Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Solubiosysteemit 5 T / 1223 Tietorakenteet ja algoritmi T / Y 5 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 S Laskennallinen systeemibiologia 5 S Computational Neuroscience 6 Mat Stokastiset prosessit 5 Yhteensä 20 op Erillinen jatkomoduuli Biotroniikka S121-2 (20op) Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa tarjotaan lisäksi erillistä Biotroniikan jatkomoduulia, josta voi muodostaa lukuvuonna yhdessä Bioelektroniikan perusmoduulin kanssa ylemmän tutkinnon sivuaineen. Moduuleista on valmisteilla alemman tutkinnon pääaine Biotroniikka lukuvuodelle Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman puitteissa biotroniikka voidaan määritellä seuraavasti. Biotroniikka on oppi informaatioteknologian hyväksikäytöstä kehitettäessä hyvinvointiteknologian koneita, laitteita ja hajautettuihin anturi/aktuaattoriverkkoihin perustuvia palveluympäristöjä sekä kehitettäessä niissä tarvittavia ohjaus- ja hallintajärjestelmiä mukaan lukien simulointi, ohjelmistosuunnittelu, biotoiminnallisuustutkimus ja loppupalvelujen tuottaminen laite-ihminen rajapintaan. Biotroniikan moduulista on luontevaa jatkaa Biologisen tekniikan ylemmän tutkinnon pääaineen syventäviin moduuleihin ja Biologisen kemian ja biomateriaalien ylemmän tutkinnon pääaineessa Bioadaptiivisen tekniikan syventävään moduuliin. Tavoite Moduulin tavoitteena on antaa hyvä järjestelmäsuunnitteluperusta, joka on edellytys biotronisten laitteiden ja laajempien terveysteknologian järjestelmien innovoinnissa. Kuvaus Biotroniikan jatkomoduulissa opiskelija oppii soveltamaan bioelektroniikan moduulissa opittuja perusteita laajempien biotronisten järjestelmien kehittämiseen. Moduulissa tarjottavaan opetukseen sisältyvien harjoitustöiden myötä opiskelijat saavat käytännön tuntumaa biotronisten järjestelmien toiminnasta ja valinnaisten kurssien myötä opintojaan voi suunnata

39 39 bioinstrumentointijärjestelmien innovointiin, valmistukseen tai biotoiminnallisuuden testaukseen. Sisältö S121-2 Biotroniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset: S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 S Elektroniikkalaitteen suunnittelu 4 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 AS Automaatio- ja systeemitekniikan lab.työt 2-6 AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 S Elektroniset mittaukset 3 S Elektroniikan häiriökysymykset 2 S Materials and Microsystems Integration 3-8 S Mikrofluidistiikka ja BioMEMS 5 Tfy Elollisen aineen fysiikka I (biofysiikka) 5 Yhteensä 20 op Huom! Mikäli suoritat Biologisen fysiikan ja lääketieteellisen tekniikan syventävän moduulin (F308-3), on kurssi Tfy sisällytettävä tähän moduuliin. ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op) Sivuaine muodostuu perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Myös toisessa korkeakoulussa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sivuaineeksi, jos se on hyväksytty opiskelijan HOPSissa. Sivuaineeksi suositellaan oman tutkinto-ohjelman toista perusmoduulia tai jatkomoduulia Vapaasti valittavat opinnot S903-V (10 op) Vapaasti vapaasti valittavien opintojen moduuliin voi sisällyttää korkeakoulutasoisia opintoja vapaasti. Alempaan perustutkintoon tulee sisältyä vapaasti valittavia opintoja vähintään 10 opintopistettä. Myös pääaineeseen tai sivuaineeseen kuulumattomat moduulit voivat muodostaa vapaasti valittavat opinnot Kandidaatin seminaari- ja työ S903-K (10 op) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Osastolla järjestetään ensimmäiset kandidaattiseminaarit lukuvuonna Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään tarkemmin luvussa 8.

40 YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto Syventävät moduulit ja pääaineet PÄÄAINE Biologinen kemia ja biomateriaalit Diplomi-insinööritutkinnon pääaine muodostuu kandidaatin pääaineesta ja sen lisäksi luettavasta syventävästä moduulista: Biomateriaalit Biologinen kemia Bioadatiivinen tekniikka. 40 Kuvaus Ylemmän perustutkinnon pääaine tarjoaa hyvät edellytykset toimia alan asiantuntijatehtävissä sekä edellytykset siirtyä syventämään alan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia edelleen tekniikan tohtorin tutkintoon tähtäävissä jatko-opinnoissa. Pääaineessa on mahdollista suuntautua Biomateriaaleihin, Biologiseen kemiaan tai Bioadaptiivisen tekniikkaan. Opiskelijan kurssivalinnoista riippuen pääaineessa painottuvat biomateriaalien lääketieteelliset sovellukset, biokemian prosessiosaaminen tai bioadaptiivisten laitteiden suunnittelu, valmistus ja testaus. Pääaine antaa hyvät edellytykset biomateriaalien tutkimukseen ja kehittämiseen sekä alalla tarvittavat tiedolliset ja taidolliset työelämävalmiudet. Pääaineen hyvä tuntemus antaa valmiudet soveltaa tieteellisiä menetelmiä yksityisen puolen työtehtävissä sekä toimia julkisen sektorin asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Tavoite Tavoite on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia biomateriaalien suunnittelun, valmistuksen ja hyödyntämisen vaativissa asiantuntijatehtävissä. Syventävissä opinnoissa tarjotaan teknillistieteellisiä teoria-, laboratoriotyö- ja erikoistyökursseja, joiden tavoitteena on valmentaa opiskelijat diplomityön menestykselliseen suorittamiseen ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen työelämässä Syventävä moduuli Biomateriaalit KE152-3 (20 op) Kuvaus Biomateriaaleilla tarkoitetaan biologisen systeemin kanssa vuorovaikuttavia materiaaleja. Ne voivat olla esimerkiksi luonnonmateriaaleja, bioyhteensopivia synteettisiä materiaaleja, bioaktiivisia materiaaleja tai vaikkapa biohajoavia materiaaleja. Biomateriaalien käyttöalueet liittyvät lääketieteellisiin kojeisiin ja laitteisiin, kirurgisiin istukemateriaaleihin ja lääkeannostelun tekniikoihin. Biomateriaalien koostumuksen, synteesin, rakenteen fysiikan, toiminnan periaatteiden ja ominaisuuksien hallinnan ymmärtäminen on syventävän moduulin Biomateriaalit keskeinen sisältö.

41 41 Tavoite Opiskelija voi painottaa opintonsa polymeerimateriaaleihin tai fysikaaliseen kemiaan ja lisäksi hankkia täydentäviä tietoja orgaanisessa kemiassa, epäorgaanisessa kemiassa, bioadaptiivisessa tekniikassa, bioelektroniikassa tai biologisessa kemiassa. Sisältö KE152-3 Biomateriaalit 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: KE Polymeeriteknologia IIb 5 KE Biopolymeerit 3 KE-31.xxxx Farmasian fysikaalinen kemia x Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: KE Polymeeriteknologian pitkät lab. työt 5 KE Polymeeriteknologian seminaari 3-9 KE Polymeeriteknologian erikoistyö 4-7 KE Polyelektrolyytit 2 KE Kuljetusprosessit elektrodeilla ja membraaneissa 4 KE Sähkökemian perusteet * 3 KE Sähkökemiallinen kinetiikka* 3 Yhteensä 20 op *Luennoidaan ensimmäisen kerran lukuvuonna , kurssia ei ole vielä perustettu Syventävä moduuli Biologinen kemia KE151-3 (20 op) Kuvaus Biologinen kemia termi viittaa elävän solun tapahtumien kemialliseen ja informaatiotieteelliseen perustaan. Molekyylibiologinen tieto tekee mahdolliseksi solun toiminnan ja sen säätelyn entistä tarkemman ymmärtämisen. Samalla on tullut mahdolliseksi yksittäisten proteiinien ja kokonaisten aineenvaihduntareittien muokkaaminen haluttujen tuotteiden tekemiseksi. Ohjelmoitujen solutehtaiden ja yksittäisten muokattujen proteiinien käyttö yleistyy kemikaalien valmistustekniikkana ja erilaisten lääkinnällisten molekyylien tuotannossa. Tavoite Tässä syventävässä moduulissa opitaan ymmärtämään orgaanisten biomolekyylien rakennetta ja toimintaa sekä proteiinien ja aineenvaihdunnan muokkaamisen periaatteita. Apuvälineinä ovat bioinformatiikka, laskennallinen systeemibiologia ja proteiinien rakenteen laskenta.

42 42 Sisältö KE151-3 Biologinen kemia 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: KE-4.xxxx Moderni synteettinen kemia* 5 KE-4.xxxx Orgaaninen rakenneanalytiikka * 5 KE Proteiinimuokkaus 5 KE Metabolian muokkaus ja mallinnus* 5 Yhteensä 20 op *Luennoidaan ensimmäisen kerran lukuvuonna , kurssia ei ole vielä perustettu Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op) Moduuliketju Biologinen tekniikka perusmoduuli - Biologinen kemia ja biomateriaalit jatkomoduuli - Bioadaptiivinen tekniikka syventävä moduuli. Kuvaus Bioadaptiivisessa tekniikassa (BAT) keskitytään bioelektroniikan lääketieteellisten sovellusten ja biomateriaalien suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen. BAT -opiskelu pohjautuu kandidaattitutkinnon Biologinen kemia ja biomateriaalit -pääaineeseen. Syventävän moduulin opetuksessa käsitellään ihmisen lääketieteellisessä tutkimuksessa, testauksessa ja hoidossa käytettäviä biomateriaaleja ja laitteita sekä näiden ominaisuuksia, toimintaperiaatteita ja valmistusta. Syventävän moduulin opetus painottuu bioyhteensopivuuden ja toiminnallisuuden tutkimus- ja mallinnusmenetelmiin ja pitkäaikaisluotettavuuteen vaikuttaviin biologisiin, fysikaalisiin ja kemiallisiin vikaantumismekanismeihin. Biotoiminnallisuuden kannalta on erityisen tärkeää ymmärtää ja hallita istutteiden ja ihmissolujen välisiä reaktioita. Näitä asioita opetetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa ja käytännössä niihin perehdytään laboratoriotöissä. Bioadaptiivisen tekniikan opinnot antavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia tieteidenvälisissä tehtävissä perinteisten teknologioiden ja tieteiden leikkausalueilla. Sähkö ja tietoliikenneteknikan osaston Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa tarjottava BAT -syventävä moduuli eroaa Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman vastaavasta moduulista siten, että Bioniikan pääaineessa opinnot painottuvat soveltavaan bioelektroniikkaan ja biomateriaalisovelluksiin kun taas Biologinen kemia ja biomateriaalit pääaineessa opinnot painottuvat bioyhteensopivuuteen, rajapintailmiöihin ja biomateriaalitieteeseen. Tavoite Bioadaptiivisen tekniikan syventävässä moduulissa on tavoitteena kouluttaa diplomiinsinöörejä, joilla on valmiudet toimia tieteidenvälisissä tehtävissä perinteisten teknologioiden ja tieteiden kuten elektroniikan ja lääketieteen leikkausalueilla. Tämän vuoksi opiskelijoiden perus- ja kandidaattiopintoja pyritään syventämään tässä moduulissa eloperäisten ja synteettisten materiaalien vuorovaikutuksia ja yleistä materiaalitiedettä käsittelevillä luentokursseilla, valmistus- ja tutkimusmenetelmiin perehdyttävillä kursseilla, ammatillisia taitoja syventävillä tutkielmilla ja kokeellisilla laboratorio- ja erikoistöillä, jotka valmentavat opiskelijat diplomityön menestykselliseen suorittamiseen ja kehittävät käytännön työelämävalmiuksia.

43 43 Sisältö S360-3 Bioadaptiivinen tekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Rajapintailmiöt kudoksen ja vierasesineen välillä 6 S Bioadaptiivisen tekniikan laboratoriotyöt 1-5 S Bioadaptiivinen tekniikka 7 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: S Biomateriaalitiede 6 S Bioadaptiivisen tekniikan tutkimusmenetelmät 6 S Bioadaptiivisen tekniikan erikoistyöt 3-8 KE Polymeeriteknologian lyhyet laboratoriotyöt 2 S Materiaalitieteen perusteet 5-8 Yhteensä 20 op PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT Erikoismoduulin tarkoitus on tukea ja syventää esimerkiksi pääaineen opintoja. Se voi muodostua myös ulkomailla suoritetuista opinnoista, seminaarikursseista tai muista suorituksista. Myös pää-/sivuaineeseen kuulumaton syventävä moduuli voi olla erikoismoduulin asemassa. Jos erikoismoduulin sisältöä ei ole vahvistettu tutkintovaatimuksissa, tulee sen sisältö hyväksyttää osastolla. Jatkossa vahvistetaan lisää erikoismoduuleja, joten jokaiselle pääaineelle löytyy sitä tukeva erikoismoduuli. Suositukset erikoismoduulien valinnasta on mainittu ylemmän perustutkinnon pääaineiden ja syventävien moduulien yhteydessä Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op) Sisältö S360-C Bioadaptiivisen tekniikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valiste seuraavista vähintään 20 opintopistettä: S Bioadaptiivisen tekniikan tutkimusmenetelmät 6 S Biomateriaalitiede 6 S Bioadaptiivisen tekniikan erikoistyö 3-8 S Materiaalitieteen perusteet 5-8 KE Polymeeriteknologia I 3 KE Polymeeriteknologian pitkät laboratoriotyöt 5 S Elektroniikan luotettavuuden perusteet 6 S Elektroniikan luotettavuus 6 S Biosähköiset ilmiöt 4 S Mikrosysteemitekniikan laboratoriokurssi 5 S Nanotekniikka 5

44 AS C/C++ -ohjelmoinnin jatkokurssi 4 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Elektroniikan häiriökysymykset 2 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 Yhteensä 20 op Moduulin sisältö sovitaan ohjaajan kanssa täydentämään pääaineen A3-moduulia. PÄÄAINE Biologinen tekniikka 44 Diplomi-insinööritutkinnon pääaine muodostuu kandidaatin pääaineesta ja sen lisäksi luettavasta syventävästä moduulista: Bioautomatiikka Bioelektroniikka ja laitetekniikka Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka Mikro- ja nanosysteemit Pääaineen opintoja suositellaan tuettavaksi erikoismoduuleilla. Kuvaus Biologisen tekniikan ylemmän tutkinnon pääaineessa koulutetaan biologisten järjestelmien ja materiaalien ominaisuuksia ja toimintaa ymmärtäviä tekniikan osaajia, jotka suuntautuvat monipuolisesti biologisten systeemien ja tekniikan välisten rajapintojen sovellusalueisiin. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden työskennellä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla erilaisissa tutkimus-, tuotekehitys-, suunnittelu-, koulutus- ja konsultointitehtävissä. Valmistuneet sijoittuvat esim. tutkimuslaitoksiin, sairaaloihin, lääketieteellisen tekniikan yrityksiin, lääkeaineteollisuuteen tai tietoteollisuuden palvelukseen. Pääaine antaa ammatilliseen erikoisosaamiseen ja tutkijakoulutukseen tarvittavat perustiedot valitun syventävän moduulin erityisalueelta. Tavoite Tavoitteena on, että DI-tason pääaineen opiskelijat saavat hyvät matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet ja teknillistieteellisen osaamisen biologisten systeemien ymmärtämiseen ja käsittelyyn sekä sovellusten kehittämiseen biosysteemien ja tekniikan rajapinnoille. Pääaine tarjoaa hyvän perustan tohtorin tutkinnon suorittamiseen Syventävä moduuli Bioautomatiikka AS340-3 (20 op) Professori Aarne Halme, TKK, TUAS 2565, puh , [email protected] Professori Arto Visala, TKK, TUAS 2564, puh , [email protected] Moduuliketju Biologinen tekniikka perusmoduuli Biologinen tekniikka jatkomoduuli Bioautomatiikka. Tavoite Bioautomatiikan syventävän moduulin kautta opiskelijan on mahdollista syventyä elävien olioiden rakenteiden, mekanismien ja toimintatapojen soveltamiseen älykkäiden koneiden ja laitteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

45 45 Kuvaus Perusmääritelmän mukaan bioniikassa tutkitaan ja kehitetään teknologioita, joiden perusajatus on lähtöisin elävästä luonnosta. Luonto ja evoluution kautta muodostuneet biologiset "laitteet" ja järjestelmät tarjoavat monia mielenkiintoisia ja toimivia ratkaisumalleja myös insinööritieteisiin. Bioautomatiikan alueeseen kuuluvat erilaiset anturit, kontrollijärjestelmät, liikuntamekanismit, energiaratkaisut. Myös solujen ja eräiden alempien ja ylempien eläinten muodostamat yhteisölliset rakenteet, joissa kommunikaatiolla on keskeinen rooli, ovat mielenkiintoisia hajautettujen järjestelmien malleja. Bioautomatiikan syventävän moduulin yksi keskeinen tavoite on antaa opiskelijalle kuva näistä mahdollisuuksista. Toinen syventävän moduulin opetukseen liittyvä aihepiiri liittyy ihmisen varaosiin ja hyvinvointiteknologiaan, jotka tukevat ihmisen selviytymistä elämän eri vaiheissa. Nämä muodostavat kasvavan teknologia-alueen tulevaisuudessa. Bioautomatiikan syventävässä moduulissa sovelletaan hyvinvointiteknologian laitteiden ja koneiden kehittämiseen robotiikan, automaation signaalinkäsittelyn sekä yleisemmin systeemitekniikan menetelmiä. Sovellutukset voivat liittyä ihmiseen itseensä, esimerkkinä proteesitekniikka, tai hänen toimintojaan tukevaan välittömään ympäristöön, esimerkkinä tehostettu kotiautomaatio. Sisältö AS340-3 Bioautomatiikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: AS Robotiikka 3 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 AS Automaatiotekniikan seminaari 3 AS Bioniikka 3 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: AS Automaatiojärjestelmät 3 AS Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät L 3 AS Koneaistit L 3 AS Paikannus- ja navigointimenetelmät L 3 AS Kenttä- ja palvelurobotiikka L 4 AS Käyttäytymispohjainen robotiikka L 3 AS Automaation käyttöliittymät L 3 AS Kinematiikka ja liikesuunnittelu L 3 AS Pienikokoisten autonomisten laitteiden mekatroniikka 3 AS Epälineaarinen mallintaminen ja ohjaus L 3 AS Automaatiojärjestelmien projektityö 3 AS Reaaliaikaohjelmointi 3 AS Automaatiotekniikan projektityöt V 2-9 Yhteensä 20 op

46 Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op) Professori Raimo Sepponen, huone SG 309, puh , 46 Moduuliketju Biologinen tekniikka perusmoduuli Biologinen tekniikka jatkomoduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka syventävä moduuli. Tavoite Moduulin tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka hallitsevat eläviin organismeihin liittyvät mittausongelmat sekä kliinisen laitetekniikan jota tarvitaan lääketieteellisten laitteiden suunnittelussa sekä ekologiset mittausmenetelmät, joita tarvitaan ympäristön tilan ja ympäristövaikutusten entistä luotettavampaan mittaamiseen. Asiantuntijat toimivat lääketieteellisen ja ympäristöelektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosesseissa, tai oman alansa asiantuntijana vaihtelevissa tehtävissä, esimerkiksi eri alojen tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Valmistuneella on edellytykset toimia esimerkiksi tutkijana, projektipäällikkönä, sairaalainsinöörinä tai tuotepäällikkönä. Koulutus antaa perusvalmiudet myös tieteelliselle uralle tai itsenäiseksi yrittäjäksi. Kuvaus Opetus: Opetukseen kuuluvat luennot ja harjoitukset sekä pienehköt tutkielmatehtävät. Erikoistyönä tehdään projekti, jossa opiskellaan bioelektronisen laitteen tai tuotteen suunnittelu- ja toteutusmenetelmien käyttöä teollisuudessa noudatettavien toimintatapojen mukaan. Tavoitteeseen pyritään toimimalla ryhmässä sovitun työnjaon mukaan tekemällä selvityksiä ja materiaalihakuja sekä esittämällä tuloksia suunnittelupalavereissa. Sovellukset: Opetettavia taitoja tarvitaan lääketieteellisen elektroniikan lisäksi kaikilla aloilla, joissa tarvitaan korkeatasoista instrumentointia. Sovellusalueille on luonteenomaista monitieteellisyys; uusien mittausmenetelmien ja tuotteiden kehittäminen edellyttää perusteellista syventymistä sovellusalueen problematiikkaan. Sovellusten painopisteitä ovat usein anturi- ja mittauselektroniikka, käyttäjäliityntä sekä sulautetut järjestelmät. Sisältö S250-3 Bioelektroniikka ja laitetekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Biosähköiset ilmiöt 4 S Bioelektroniikan erikoistyö 5-8 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: S Elektroniikan luotettavuus 3 S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Tuotekehitys 5 S Tuotesuunnittelu 5 S Sovelletun elektroniikan erikoistyö 4-8 S Ekologiset mittausmenetelmät ja instrumentointi 5 S Kvantitatiivinen MRI L 6 Tfy Elollisen aineen fysiikka I (biofysiikka) 5

47 Tfy Elollisen aineen fysiikka II (elektrofysiologia) L 4-5 Tfy Biosignal Processing 5 Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät 5 S Elektroniikan häiriökysymykset 2 S Mittauselektroniikka 5 S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset L 4 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-3 (20 op) Professori Ari Koskelainen, Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto, huone F204, [email protected] 47 Moduuliketju Biologinen tekniikka perusmoduuli Biologinen tekniikka jatkomoduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka syventävä moduuli. Tavoite Ryhmä 1 (Biologinen fysiikka): Tavoitteena on kouluttaa opiskelijoita ymmärtämään, mallintamaan ja soveltamaan elävässä aineessa esiintyviä fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä sekä antaa perustiedot biologisen fysiikan tutkimusmenetelmistä. Ryhmä 2 (Lääketieteellinen kuvantaminen): Perehtyä modernien lääketieteellisten kuvantamismenetelmien toiminnan fysikaalisiin perusteisiin, teknisiin toteuttamismuotoihin ja eri menetelmien vahvuuksiin ja heikkouksiin kuvantamisen kullakin kliinisellä sovellusalueella. Oppia ymmärtämään lääketieteellisen digitaalisen kuvankäsittelyn keskeiset menetelmät ja kuvankäsittelyn tuoma lisäarvo lääketieteellisen kuvantamisen eri osa-alueilla. Ryhmä 3 (Fysiologiset systeemit): Oppia ymmärtämään ihmisen elämää ja selviytymistä ylläpitävien fysiologisten järjestelmien normaalia toimintaa ja sairauksien aiheuttamia keskeisiä muutoksia sekä näiden seuraamiseen ja tutkimukseen liittyvät moderneja mittausmenetelmiä. Järjestelmistä tärkeimpiä ovat hengitys, verenkierto, aistien välittämän tiedon käsittely sekä kehon sisäinen viestiliikenne. Kuvaus Ryhmä 1 (Biologinen fysiikka): Ryhmän opinnoissa perehdytään fysiikan lähtökohdista elävän aineen rakenneyksiköihin ja vuorovaikutuksiin molekyylitasolta aina kudos- ja yksilötasolle saakka. Opetus keskittyy biologisten makromolekyylien rakenteeseen ja fysiikkaan, biologisten systeemien sähköisiin signalointimekanismeihin ja molekyyli- ja solutason biofysiikan tutkimusmenetelmiin. Ryhmä 2 (Lääketieteellinen kuvantaminen): Ryhmän opinnot antavat opiskelijalle valmiudet ymmärtää mm. röntgen-, isotooppi-, magneetti- ja ultraäänikuvauksen uusinta tekniikkaa ja menetelmiä sekä sovellusalueita. Lisäksi kuvankäsittelyn alueella opitaan kuvien peruskäsittelyä, kolmiulotteisten kuvien käsittelyä ja visualisointia sekä eri kuvantamismenetelmillä otettujen kuvien sulauttamista.

48 48 Ryhmä 3 (Fysiologiset systeemit): Ryhmän opinnot antavat opiskelijalle valmiudet ymmärtää syvällisesti ihmiskehon järjestelmien toimintoja ja keskinäisiä vuorovaikutuksia. Opetus sisältää myös mittaustekniikkaa diagnostisiin sovelluksiin ja jatkuvaan potilasvalvontaan sekä nykyaikaisten hoitomenetelmien fysiikkaa ja tekniikkaa. Myös elävien järjestelmien monimutkaisuudesta johtuvia mittausmenetelmien haasteita painotetaan. Sisältö F308-3 Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: Tfy Biofysiikan ja lääketieteellisen tekniikan erikoistyö 5-8 Tfy Lääketieteellisen tekniikan seminaari 3 Valitse kurssit joko ryhmästä 1, 2 tai 3 siten, että 20 opintopistettä täyttyy: RYHMÄ 1: Tfy Elollisen aineen fysiikka II (elektrofysiologia) 5 Tfy Elollisen aineen fysiikka III (molekulaarinen biofys.) 5 Tfy Methods in cellular biophysics 5 RYHMÄ 2: Tfy Current methods and issues in monitoring 5 physiological systems Tfy Medical physics II 5 Tfy Ihmisaivojen rakenne ja toiminta 5 Tfy Funktionaalinen kuvantaminen lääketieteessä 5 RYHMÄ 3: Tfy Lääketieteellinen fysiikka I 5 Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät 5 Tfy Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa 5 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op) Opinnoista vastaavat professorit: Professorit Ilkka Tittonen ja Harri Lipsanen Moduuliketju Biologinen tekniikka perusmoduuli Biologinen tekniikka jatkomoduuli Mikro- ja nanosysteemit syventävä moduuli. Kuvaus Mikro- ja nanosysteemit ovat funktionaalisia kokonaisuuksia, joissa yhdistyy mikro- ja nanotason valmistustekniikka siten, että tuloksena on systeemi, joka voi havannoida ympäristöä, suorittaa biospesifisiä analyysejä, prosessoida dataa ja tuottaa usein sähköisen mittaussignaalin. Tämä syventävä moduuli antaa myös mahdollisuuden jäljitellä biologisia järjestelmiä ja pelkistää niistä uusia rakenteita ja fysikaalisia ideoita. Esimerkkejä ovat fotosynteesi, kestävät pinnoitteet

49 49 ja tukirakenteet, optiset ilmiöt, ionien kuljetusilmiöt, kaasujen detektointi ja tunnistus, osmoottiset kalvot ja mikrofluidistiikka. Pääaineen täydentäminen mikro- ja nanosysteemien syventävällä moduulilla antaa hyvät valmiudet toimia nopeasti kehittyvillä biologiaa ja kovia insinööritieteitä yhdistäviä nano- ja mikrosysteemialoilla. Moduuliin kuuluu sekä valmistustekniikkaan liittyviä että alaa tukevia teoreettisia kursseja. Mikro- ja nanosysteemien syventävän moduulin valinneiden odotetaan sijoittuvan vaativiin asiantuntija- ja tuotekehitystehtäviin. Se antaa myös hyvät valmiudet jatkaa opintoja tutkijan uralle. Mikro- ja nanosysteemien syventävälle moduulille ei ole erityisiä esitietovaatimuksia, mutta käytännössä opintojen menestyksellinen suorittaminen edellyttää hyviä peruskurssien tietoja. Tämä moduuli antaa myös mahdollisuuden syventää elektroniikan, fysiikan ja kemian ammattitaitoa biosysteemien suuntaan. Kokonaisuus on erityisen monitieteinen, elektroniikan mikro- ja nanosysteemit lähestyvät biologisia ja biokemiallisia järjestelmiä. Tavoite Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat menetelmiin, joilla valmistetaan mikro- ja nanomittakaavan rakenteita biologisiin ja biokemiallisiin sovelluksiin. Uudet nanomateriaalit sekä kehittyneet sähköiset ja optiset mittausmenetelmät ovat moduulin keskeistä sisältöä. Sisältö S351-3 Mikro- ja nanosysteemit 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Mikrosysteemitekniikka 5 S Nanotekniikka 5 S Mikrofluidistiikka ja BioMEMS 5 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: S Nanotekniikan laboratoriotyöt 5 S Mikrosysteemitekniikan laboratoriokurssi 5 S Puolijohdeteknologia II 5 S Optoelektroniikan ja nanotekniikan erikoistyö 8 S Sähköfysiikan erikoistyö 2-8 S Nanoscience I: Introduction to Nanoscience 3 S Nanoscience II: Nanostructures 5 S Nanoscience III: Molecular Nanoscience 5 S Nanoscience IV: Bionanoscience 5 Tfy Elollisen aineen fysiikka II (elektrofysiologia) 4-5 Tfy Methods in cellular biophysics 5 Yhteensä 20 op

50 50 PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT Erikoismoduulin tarkoitus on tukea ja syventää esimerkiksi pääaineen opintoja. Se voi muodostua myös ulkomailla suoritetuista opinnoista, seminaarikursseista tai muista suorituksista. Myös pää-/sivuaineeseen kuulumaton syventävä moduuli voi olla erikoismoduulin asemassa. Jos erikoismoduulin sisältöä ei ole vahvistettu tutkintovaatimuksissa, tulee sen sisältö hyväksyttää osastolla. Jatkossa vahvistetaan lisää erikoismoduuleja, joten jokaiselle pääaineelle löytyy sitä tukeva erikoismoduuli. Suositukset erikoismoduulien valinnasta on mainittu ylemmän perustutkinnon pääaineiden ja syventävien moduulien yhteydessä Erikoismoduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-C (20op) Sisältö F308-C Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: Tfy Elollisen aineen fysiikka II 5 Tfy Elollisen aineen fysiikka III 5 Tfy Methods in cellular biophysics 5 Tfy Current methods and issues in monitoring 5 physiological systems Tfy Medical physics II 5 Tfy Ihmisaivojen rakenne ja toiminta 5 Tfy Funktionaalinen kuvantaminen lääketieteessä 5 Tfy Lääketieteellinen fysiikka I 5 Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät 5 Tfy Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa 5 Yhteensä 20 op Magneettikuvauksen erikoismoduuli S351-C (20op) Professori Raimo Sepponen, huone G309, puh , [email protected] Tavoite Moduuli on tarkoitettu opiskelijalle, joka haluaa saada täydelliset tiedot magneettikuvantamisen perusteista sekä lääketieteellisistä ja teknillisistä sovelluksista. Moduuli koostuu 4 uudesta kurssista, jotka on suunniteltu siten, että ne muodostavat saumattoman kokonaisuuden NMRilmiön perusteista magneettikuvaustekniikkaan, instrumentointiin ja tekniikan käytännön

51 51 sovelluksiin. Kurssit muodostavat 20 opintopisteen kokonaisuuden siten, että koodijärjestyksessä alempi kurssi on esitietovaatimuksena seuraavalle kurssille. Opetus Opetukseen kuuluvat luennot ja harjoitukset sekä käytännön harjoitustehtävät laboratorion Merit-magneettikuvauslaitteella. Sovellukset Vaikka pääosa opetuksesta käsitteleekin lääketieteellisiä sovelluksia, on moduulin yhtenä tarkoituksena laajentaa kuvantamistekniikan sovelluksia myös uusille aloille, esimerkiksi teollisuuden instrumentointiin ja ekologisiin mittauksiin. Sisältö S351-C Magneettikuvauksen erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S NMR-perusteeet 5 S Magneettikuvauksen perusteet 5 S Magneettikuvauksen instrumentointi 5 S Magneettikuvauksen sovellukset 5 Yhteensä 20 op PÄÄAINE Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Ylemmän perustutkinnon pääaine muodostuu kandidaatin pääaineesta ja sen lisäksi luettavasta syventävästä moduulista: Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka. Pääaineen sisältönä on perus- ja jatkomoduulin lisäksi yksi seuraavista syventävistä moduuleista: Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia sekä Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka. Pääaineen opintoja suositellaan tuettavaksi toisella erikoismoduuleista Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi tai Informaatiotekniikka. Tavoite Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen DI-tason pääaineessa koulutetaan biolaskennan, systeemibiologian, signaalinkäsittelyn ja neurokognitiivisen tiedonkäsittelyn osaajia, jotka suuntautuvat monipuolisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan sekä biotieteisiin. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden työskennellä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla sekä lääkeaine- että tietoteollisuuden ja bioteknologian palveluksessa erilaisissa tutkimus- koulutus-, tuotekehitys-, suunnittelu-, ja konsultointitehtävissä. Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittavien formaalien käsitteiden ja menetelmien hallinta on keskeisessä asemassa opetuksessa. Pääaine tarjoaa näin hyvän perustan tohtorikoulutukselle.

52 52 Kuvaus Laskennallisen ja kognitiivinen biotieteen DI-tason pääaine antaa ammatilliseen erikoisosaamiseen ja tutkijakoulutukseen tarvittavat perustiedot valitun syventävän moduulin erityisalueelta. Eri moduulivaihtoehtojen opintojen tarkempi sisältö on eritelty kunkin syventävän moduulin kuvauksen yhteydessä Syventävä moduuli Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia T290-3 (20 op) Moduuliketju Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perusmoduuli Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen jatkomoduuli Bioinformatiikan ja laskennallisen systeemibiologian syventävä moduuli. Tavoite Moduulissa perehdytään laskennallisiin menetelmiin ja informaationkäsittelytekniikoihin, joita tarvitaan biologisten systeemien ymmärtämisessä, niistä mitattujen suurten tietoaineistojen analysoinnissa ja modernien biologisten ja lääketieteellisten tutkimusongelmien ratkaisussa. Moduulin tavoitteena on kouluttaa monipuolisia asiantuntijoita tutkimus-, koulutus-, tuotekehitys- ja suunnittelutehtäviin tutkimuslaitoksissa, lääketeollisuudessa, biotekniikkayrityksissä ja tietoteollisuusalan yrityksissä. Kuvaus Laskennallisten menetelmien käyttö mullistaa biologiaa ja lääketiedettä, tällä hetkellä erityisesti molekyyli-, solu- ja kudostason rakenteiden ja prosessien analysoinnissa. Tässä työssä tarvitaan vankkaa laskenta-, mallitus-, ja data-analyysimenetelmien asiantuntemusta, jota yhdistetään tässä moduulissa perustietoon biologisista systeemeistä. Moduuli antaa mahdollisuuden varsin yksilöllisen opintosuunnitelman laatimiseen. Keskeisten perustietojen hankkimisen jälkeen moduulissa voi syventyä joko bioinformatiikkaan tai laskennalliseen systeemibiologiaan. Näiden lisäksi hankitaan vahva yleiskäyttöinen menetelmäperusta valitsemalla kursseja mm. tiedon louhinnasta, tilastollisesta mallituksesta, koneoppimisesta, hahmontunnistuksesta, signaalinkäsittelystä ja biofysikaalisesta mallinnuksesta. Sisältö T290-3 Bioinformatiikka ja laskennallinen 20 op systeemibiologia Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset Mikäli eivät sisälly aiempiin opintoihin: S Laskennallinen systeemibiologia 5 Vähintään toinen seuraavista: T High-throughput bioinformatics 5-7 T Computational genomics 4-7 Valinnaisia opintoja siten, että 20 opintopistettä täyttyy (kaksi suosituspolkua): Bioinformatiikka (jokin seuraavista) T Modeling biological networks 5-7 T Bioinformatiikan erikoiskurssi I 3-7 T Bioinformatiikan erikoiskurssi II 3-7

53 Laskennallinen systeemibiologia (jokin seuraavista): S Laskennallisen systeemibiologian erikoistyö 3-7 S Yksilöllisiä laskennallisen systeemibiol. opintoja 2-8 S Laskennallinen solubiologia 5-7 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: T Hahmontunnistuksen perusteet 4 T Neuraalilaskennan perusteet 5 T Signaalien tilastollinen mallinnus 5 T Digitaalinen kuvankäsittely 5 T Informaation visualisointi 5 T Neuraalilaskennan jatkokurssi 5 T Oppivat mallit ja menetelmät 5 T Tiedon louhinnan algoritmiset menetelmät 5 T Merkkijonoalgoritmit 5 S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi I 6 S Bayesilaisen mallintamisen perusteet 5 S Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen seminaari 2-3 S Molekyylilaskenta 5-8 S Kompeksiset verkot 3-6 Mat Systeemien identifiointi 4 T Graafiteoria 5 T Kombinatoriset mallit ja stokastiset algoritmit 6 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka T291-3 (20 op) Moduuliketju Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perusmoduuli Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen jatkomoduuli Kognitiivisen neurotieteen ja neuroinformatiikan syventävä moduuli. Tavoite Moduuli syventää Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perus- ja jatkomoduuleissa hankittuja tietoja kognition hermostollisesta perustasta sekä signaalianalyysi- ja mallinnusmenetelmistä. Kuvaus Kognitiivisella neurotieteellä ja neuroinformatiikalla tarkoitetaan kognitiivisten prosessien (ajattelu-, muisti- ja havaintoprosessit jne.) hermostollisen perustan tutkimusta ja kvantitatiivista mallinnusta, erityisesti integroimalla informaatiota neurotieteen eri tarkastelutasojen ylitse. Tekniset kehitysaskeleet aivotutkimusmenetelmissä mahdollistavat yhä monipuolisemman kognition hermostollisen perustan tutkimuksen. Informaatioteknologiaa on hyödynnetty niin neurotieteellisen tutkimusaineiston sähköisiin datapankkeihin sijoittamisessa (mikä mahdollistaa tiedon louhinnan, meta-analyysit ja laskennallisen mallien kehittämisen/validoinnin), datan etsintä- ja analysointialgoritmien kehittämisessä, sekä aivojen laskennallisten mallien kehittämisessä. Lisääntyvä tieto aivojen toiminnasta antaa parempia mahdollisuuksia niin kliinisten sovellusten kehittämiseen (esim. kognitiivisten puutosten diagnosointi ja seuranta neurologisissa ja neuropsykiatrisissa sairauksissa), edistysaskeliin

54 54 keinotekoisten aistien, uudentyyppisten tekoälyalgoritmien ja robotiikan kehittämisessä, kuin myös ihmisten käyttämien kommunikaatioteknologia- ja informaatioteknologiasovellusten kehittämiseen. Sisältö T291-3 Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset Mikäli ei sisälly aiempiin opintoihin: S Neuroinformatiikka 5 Toinen seuraavista: S Havaitseminen ja toiminta 4-6 S Emootiot ja kommunikaatio 6 Lisäksi: T Signal Processing in Neuroinformatics 5 Valitse niin, että 20 opintopistettä täyttyy (kaksi suosituspolkua): Tfy Elollisen aineen fysiikka II 4-5 AS Käyttäytymispohjainen robotiikka 3 S Näkemisen mallintaminen L 5 S Puheen havaitseminen ja tuottaminen 6 S Kognitiivisen tieteen ja teknologian erikoistyö 1-6 Tfy Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa 5 T Käyttöliittymäpsykologia 3 T Käytettävyyden arviointi 6 T Hahmontunnistuksen perusteet 4 T Tietokonenäkö 5 T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 Tfy Elollisen aineen fysiikka III 6 T Neuraalilaskennan perusteet 5 T Neuraalilaskennan jatkokurssi 5 S Bayesilaisen mallintamisen perusteet 5 T Laskennallisen logiikan erikoiskurssi 4 T Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 5 TAI AS C/C++ ohjelmointi 4 T Tietokonegrafiikan perusteet 3 S Tietoliikenneverkot 5 Yhteensä 20 op Moduuliin tulee sisältymään valinnaisena myös opintojaksoa Kem Molekyylibiologian ja geenitekniikan menetelmät II vastaava kurssi. PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT Erikoismoduulin tarkoitus on tukea ja syventää esimerkiksi pääaineen opintoja. Se voi muodostua myös ulkomailla suoritetuista opinnoista, seminaarikursseista tai muista suorituksista. Myös pää-/sivuaineeseen kuulumaton syventävä moduuli voi olla erikoismoduulin asemassa.

55 55 Jos erikoismoduulin sisältöä ei ole vahvistettu tutkintovaatimuksissa, tulee sen sisältö hyväksyttää osastolla. Jatkossa vahvistetaan lisää erikoismoduuleja, joten jokaiselle pääaineelle löytyy sitä tukeva erikoismoduuli. Suositukset erikoismoduulien valinnasta on mainittu ylemmän perustutkinnon pääaineiden ja syventävien moduulien yhteydessä. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääaineen lukijoille suositellaan seuraavia erikoismoduuleja Erikoismoduuli Informaatiotekniikka T279-C (20 op) Vastuuprofessorit: prof. Erkki Oja, ma.prof. Timo Honkela, prof. Olli Simula, prof. Juha Karhunen, prof. Heikki Mannila, ma.prof. Jaakko Hollmén, prof. Samuel Kaski Kuvaus Informaatiotekniikan syventävä erikoismoduuli tarjoaa laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääaineen opiskelijoille mahdollisuuden syventää osaamistaan joltain informatiikan erikoisalueelta. Muiden pääaineiden opiskelijat voivat käyttää moduulia syventääkseen tietämystään informaatiotekniikan alalta. Moduulin sisällöstä sovitaan yksilöllisesti professorin kanssa Erikoismoduuli Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi S375-C (20 op) Tavoite Moduuli täydentää mallinnuksen ja data-analyysin metodisia tietoja. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää ja soveltaa tilastollisen mallinnuksen uusimpia menetelmiä. Moduuli tukee erityisesti laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääainetta. Kuvaus Laskennallinen mallintaminen ja data-analyysi on keskeisessä roolissa biologisten järjestelmien tutkimuksessa, DNA- ja proteiinitason ilmiöistä aivojen toiminnan ja kognitiivisten funktioiden tutkimukseen. Mitä laajempia kokonaisuuksia pyritään ymmärtämään, sitä oleellisemmaksi tulevat mallintamiseen liittyvät kysymykset, kuten mallin muodostaminen, sovittaminen dataaineistoon ja validoiminen. Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi-moduuli täydentää pääaineessa tarvittavia mallintamisen metodisia opintoja mm. tilastollisen mallinnuksen ja oppivien menetelmien osalta. Moduulin sisältö sovitaan ohjaajan kanssa täydentämään pääaineen syventävää moduulia.

56 Sisältö S375-C Laskennallisen mallinnuksen ja data-analyysin 20 op erikoismoduuli Koodi Kurssi Laajuus op Suositeltavat valinnaiset opintojaksot. Valitse niin, että 20 op täyttyy: S Laskennallisen tekniikan seminaari 3 S Laskennallisen tekniikan erikoistyö 3-8 S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi 6 S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi II 3-6 S Bayesilaisen mallintamisen perusteet 5 S Bayesilaisen mallintamisen erikoiskurssi L 1-8 S Kompleksiset verkot 3-6 T Oppivat mallit ja menetelmät 5 T Neuraalilaskennan jatkokurssi 5 T Signaalien tilastollinen mallinnus 5 Mat Stokastiset prosessit 5 Mat Systeemien identifiointi 4 Yhteensä 20 op 56 YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Tieteen metodiikan opinnot S903-M (10 op) Moduuli sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä. Lukuvuodelle määritellään tieteen metodiikan kurssiluettelo, jos opiskelija valitsee yhden kurssin. Toinen määritellään tutkinto-ohjelman puolesta. Opintojen tulee tukea diplomityön tekemistä. Lukuvuonna M-moduulin sisällöstä voi neuvotella professorin ja suunnittelijan kanssa Sivuaine (20 op + 20 op) Sivuaien ei ole pakollinen ylemmässä perustutkinnossa. Sivuaine muodostuu perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Myös toisessa korkeakoulussa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sivuaineeksi, jos se on hyväksytty opiskelijan HOPSissa. Sivuaineeksi suositellaan oman tutkinto-ohjelman perus- ja jatkomoduulia tai jatko- ja syventää moduulia. S- tai T-osastot tarjoavat myös muita sivuaineiksi soveltuvia moduuleja Vapaasti valittavat opinnot S903-W (20 op) Vapaasti vapaasti valittavien opintojen moduuliin voi sisällyttää korkeakoulutasoisia opintoja vapaasti. Ylempään perustutkintoon tulee sisältyä vapaasti valittavia opintoja vähintään 20

57 57 opintopistettä. Myös pääaineeseen tai sivuaineeseen kuulumattomat moduulit voivat muodostaa vapaasti valittavat opinnot Diplomityö S903-D (30 op) Diplomityön laajuus on 30 opintopistettä. Diplomityö tehdään yleensä pääaineen alalta, mutta myös Teknillisessä korkeakoulussa suoritettuun sivuaineeseen on mahdollista anomuksesta tehdä diplomityö silloin, kun pääaineen professori katsoo sen koulutusohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta mahdolliseksi ja perustelluksi. Opiskelijan on kirjoitettava diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä diplomityön alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli kielitaito on osoitettu jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä, sitä ei tarvitse osoittaa enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus. Diplomityöhön liittyviä ohjeita löytyy osaston WWW-sivulta osoitteesta Diplomityötä käsitellään luvussa Bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon mallilukujärjestys Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman mallilukujärjestys on tarkoitettu auttamaan opiskelijaa opintojensa suunnittelussa. 1. ja 2. lukuvuoden mallilukujäjestys julkaistaan tutkinto-ohjelman www-sivulla elokuussa Mallilukujärjestykseen sisällytetään perusopintomoduulin P ja ohjelman yhteisiä (O-moduuli) opintoja. Perus- ja jatkomoduulien opintojen sijoittuminen tulee suunnitella itsenäisesti valintojen ja omien resurssien mukaan. Opiskelija voi myös itse suunnitella omat opintonsa haluamallaan tavalla. Omaa suunnitelmaa laadittaessa on kuitenkin hyvä muistaa muutamia opinnoille asetettuja vaatimuksia, kuten mahdolliset opintoaikojen rajaukset. Mallilukujärjestys on rakennettu siten, että tutkinnon suorittamisaika on noin kolme vuotta.

58 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: 1. Tenttijakso I Opetusjakso Tenttijakso II Opetusjakso Tenttijakso Tenttijakso III Opetusjakso Tenttijakso IV Opetusjakso Tenttijakso Pääsiäisloma on Korkeakoulun avajaiset pidetään Lauantaitentit syyslukukaudella 2006: 9.9., 30.9., , , , , 9.12., Lauantaitentit kevätlukukaudella 2007: 13.1., 3.2., 17.2., 3.3., 10.3., 31.3., 14.4., 5.5., Luku- ja tenttijärjestykset Tutkinto-ohjelmista vastaavat osastot laativat luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien alussa sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys, johon on koottu P-moduuliin (P = perusopinnot) kuuluvat kurssit. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman luku- ja tenttijärjestykset löytyvät osoitteesta: Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Tietoa kursseista löytyy myös WWWTopi-järjestelmästä. 3.3 HOPS Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa, joka on opiskelijan kulkema tie henkilökohtaisine valintoineen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Opintopolusta pyritään saamaan mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä.

59 59 Velvoite HOPSin tekemiseen on opiskelijalla itsellään. Osaston tulee muistuttaa opiskelijaa HOPSin pakollisuudesta. Vahvistettu HOPS on edellytys kandidaatinseminaarin aloittamiseen ja diplomityön aiheen hyväksyttämiseen. HOPS velvoittaa molempia sopimuksen osapuolia: opiskelijaa ja Teknillistä korkeakoulua. HOPSin tarkastuksesta osasto päättää itsenäisesti. Luonteva paikka HOPSin läpikäymiseen on henkilökohtaisen tuutorointitapaamisen yhteydessä. Tällä hetkellä HOPS tehdään paperimuotoisena ja paperiset versiot säilytetään osaston oman päätöksen mukaisesti niille osoitetussa paikassa. HOPSeista lisää luvussa Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Teknillinen korkeakoulun uusi tutkintosääntö tuli voimaan Uuden tutkintosäännön mukaan tutkintorakenne muuttuu kaksiportaiseksi, jolloin opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Vuoden 2005 tutkintosäännön mukainen opetus annetaan kursseina, joiden laajuus lasketaan opintopisteinä. Opintopisteen laajuus on määritelty tarkemmin luvussa 2. Opiskelijan tavoitteellisen opiskelutahdin mukaan opiskelijan tulisi suorittaa 60 opintopistettä vuodessa. Tutkintosäännön mukaan kandidaatin tutkintoon johtavan, ensimmäisen vuosiluokan mukainen opetus on järjestettävä kursseina lukuvuonna Vuonna 2005 opintonsa aloittavat suorittavat opinnot pääsääntöisesti kursseina. Osastot voivat tarjota myös vuoden 1995 tutkintosääntöön perustuvaa, opintojaksoihin pohjautuvaa opetusta. Opintojaksojen laajuus määritellään opintoviikkoina, jolloin 1 opintoviikko vastaa 40 työtuntia. Jos opinnot etenevät keskimääräistä nopeammassa tahdissa, voi opiskelija suorittaa myös opintojaksoja. Tällöin opintojaksosuoritukset kirjataan opintorekisteriin opintoviikkoina. Opiskelijan opintorekisterissä voi siis olla sekä opintopisteitä että opintoviikkoja. Tulevina lukuvuosina siirrytään uusimuotoiseen opetukseen vaiheittain siten, että alempaan ja ylempään perustutkintoon kuuluva opetus annetaan kokonaisuudessaan kurssimuotoisena viimeistään lukuvuonna Varsin monet osastot käyttävät kuitenkin hyväkseen tutkintosäännön tarjoamaa mahdollisuutta siirtyä antamaan uuden rakenteen mukaista opetusta nopeammassa tahdissa. Monilla osastoilla opetus tarjotaan jo lukuvuonna pääsääntöisesti kurssimuotoisena. Siirtymäsäännöksistä kerrotaan tarkemmin tutkintosäännön 66 :ssä. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla ja sen tuottamissa tutkinto-ohjelmissa siirtyminen uuden tutkintorakenteen mukaiseen opetukseen tapahtuu pääsääntöisesti lukuvuodesta alkaen: opetus tarjotaan kurssimuotoisena. Jos opintojaksosta ei ole vastaavaa uutta kurssia, voidaan sitä tarvittaessa luennoida edelleen.

60 3.5. Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat 60 Yliopistolain muutos (556/2005) sisältää ohjeistuksen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan ko. yliopistossa. Lainmuutos koskee tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita sekä TKK:n jossakin koulutusohjelmassa jo opiskelevia opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen tutkintoohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomi-insinöörin/arkkitehdin/maisema-arkkitehdin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomi-insinööriksi/ arkkitehdiksi/maisema-arkkitehdiksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta (3+2). Koska diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnan kautta opiskeluoikeuden saaneet opiskelijat saavat opiskeluoikeuden suoraan ylempään tutkintoon, ei tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisaikaa Teknillisessä korkeakoulussa erikseen tarkastella. Pelkästään ylempää tutkintoa Teknillisessä korkeakoulussa suorittavan opiskelijan diplomi-insinöörin/arkkitehdin/maisemaarkkitehdin tutkinnon tavoiteajaksi on asetettu kaksi vuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tuohon tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta ja äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi lukukausi-ilmoittautumisten yhteydessä. Tällöin esimerkiksi yhteisvalinnan kautta opinto-oikeuden saaneella opiskelijalla voi olla diplomi-insinööriksi/arkkitehdiksi/maisema-arkkitehdiksi valmistumiseen aikaa yhdeksän vuotta (5+2+2), minkä lisäksi lakisääteiset poissaolot voivat vielä pidentää tuota yhdeksää vuotta, koska ne eivät kuluta sallittua tutkinnon suorittamisaikaa. Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea osastolta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin esittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma ja lisäaika myönnetään, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon opiskelijan opintojen kulku ja elämäntilanne. Esimerkiksi pitkäaikainen sairaus tai kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun osallistumisesta johtuva opintojen hidastuminen voidaan hyväksyä perusteluksi. Opintojen viivästymiseen vaikuttaneet syyt opiskelijan on esitettävä jatkoaikaa hakiessaan. Osastot antavat tarkemmat ohjeet lisäajan hakemisesta hakuprosessin tullessa ajankohtaiseksi muutaman vuoden kuluttua.

61 Kurssit ja opintojaksot Alla esitetyt ohjeet ja käytännöt koskevat myös opintojaksoja. Kurssille ilmoittautuminen Tutkintorakenteen moduulit koostuvat kursseista. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Yleensä kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WWWTopilla ( tai ensimmäisellä luentokerralla. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin esim. kurssin www-sivuilta. Kielikeskuksen kursseille pitää ilmoittautua WWWTopin kautta. Kurssin osittain muuttuminen tai lakkauttaminen Kurssille ilmoittautunut opiskelija saa suorittaa kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 58 :ssä. Päällekkäiset kurssit Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. 3.7 Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, kokeita suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WWWTopilla. On myös tärkeä muistaa peruuttaa koe-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu kokeeseen. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla hyväksytystä Teknillisen korkeakoulun tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle:

62 62 Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuutta. Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai 'tänään' -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovella. Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen. Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvonta, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää valvonnatta muiden tavaroiden joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähtiessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen. Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10-15 min tentin alusta). Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan. Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita. Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista. Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palautettaessa. Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan opintorekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu sillä osastolla, joka vastaa kurssin opetuksesta. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytystä opintosuorituksesta ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Osaston on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Suoritus merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostitse osoitteesta: Tämä edellyttää, että opiskelijan s-postiosoite on merkitty opintorekisteriin ja että opiskelijalla on voimassaoleva opinto-oikeus. Virallisen paperille tulostetun ja virkailijan allekirjoittaman sekä leimatun opintosuoritusotteen opiskelija saa oman osastonsa kansliasta. S-postiosoite ja mahdolliset muut muutokset tulee ilmoittaa osaston kansliaan tai s-postilla opintoasiaintoimiston opiskelijapalveluun osoitteeseen WebOodin

63 63 käyttöönoton myötä opiskelijalla on mahdollisuus käydä itse Oodissa muuttamassa yhteystietojaan sekä seurata omia Oodiin kirjautuneita suorituksiaan. 3.9 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä opintoneuvojiin tai opintojen suunnittelijaan. Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Yliopistoasetus (115/1998) Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Muun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Diplomityön osalta oikaisupyyntö tehdään osastoneuvostolle. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisuaika alkaa siis kulua vasta siitä ajankohdasta, josta lähtien molemmat edellä mainitut seikat ovat opiskelijan tiedossa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian osastoneuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi saattaa asian muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon osastoneuvoston oikaisua koskevasta päätöksestä. Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua muutoksenhakulautakunnalta 14 kuluessa siitä, kun hän on saanut osastoneuvoston päätöksestä tiedon. Kurinpito Yliopistolain 19 :ssä tarkoitetusta opetus tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Yliopistoasetus 20

64 Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Uuden tutkintosäännön mukaan opiskelevilla ei ole tutkinto-ohjelman vaihto-oikeutta kesken ohjelman. Vaihto voi tapahtua vain kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen; tutkintoohjelmakohtaisten kiintiöiden puitteissa, opintomenestyksen perusteella ja edellyttäen, että opinnot on suunnattu tulevien opintojen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Opintojen suuntaaminen neuvotellaan HOPSin hyväksymisen yhteydessä. Koska vuonna 2005 hyväksytyt opiskelijat eivät olleet keväällä 2005 hakuvaihtoehtoja miettiessään tienneet tutkinto-ohjelman vaihtomahdollisuuden muutoksesta (verrattuna entiseen koulutusohjelmavaihdon käytäntöön), käytetään näiden opiskelijoiden kohdalla poikkeussääntöä. Sen mukaan tutkinto-ohjelman vaihto on mahdollista, jos hyväksymispisteet (ensisijaisuuspisteet vähennettyinä) olisivat riittäneet siihen tutkinto-ohjelmaan, johon opiskelija haluaa vaihtaa tai hänen vaihtonsa on erityisellä opintomenestyksellä osoitettu ja muuten hyvin perusteltu. Tutkinto-ohjelman vaihto tällä poikkeussäännöllä on mahdollista viimeisen kerran lokakuussa 2006 (koskee vain vuonna 2005 hyväksyttyjä!). Vuonna 2006 ja sen jälkeen opintonsa uudessa tutkintosäännössä aloittaneet voivat vaihtaa tutkinto-ohjelmaa ainoastaan kandidaatintutkinnon suoritettuaan. Koulutusohjelman vaihto Vuonna 2004 ja sitä ennen hyväksytyt opiskelijat hakevat koulutusohjelman vaihtoa entisten sääntöjen mukaisesti. Kriteerit ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta: Mikäli vaihto hyväksytään, he jatkavat opintojaan vuoden 1995 tutkintosäännön mukaisesti. Pääsykokeiden kautta koulutusohjelmaa vaihtavat siirtyvät uuteen tutkintosääntöön Toisen vaiheen valinnat Uudessa tutkintorakenteessa tutkinto-ohjelman vaihtoa voi hakea ensimmäisen kerran pääsääntöisesti 3. vuoden syyslukukauden alkaessa, jolloin kahden edeltävän opiskeluvuoden kaikki suoritukset ovat kirjautuneet Oodiin. Vaihtoa haettaessa huomioidaan opiskelijan opintomenestys P-, O- ja A1 -moduuleissa sekä läsnäololukukausien määrä. Opiskelijaa käsitellään tällöin ns. sisällä siirtyjänä eli opiskelija hakee siirtoa johonkin muuhun TKK:n ylempään tutkinto-ohjelmaan kuin siihen, johon hän alun perin ensimmäisen vaiheen opiskelijavalinnassa on saanut oikeuden. Ensimmäisen kerran tutkinto-ohjelman vaihtajia käsitellään syksyllä Siitä eteenpäin sisällä siirtyjät voivat hakea tutkinto-ohjelman vaihtoa kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätlukukaudella. TKK:n hallitus päättää vuosittain osastojen esityksestä kunkin tutkinto-ohjelman kiintiöt sisäisille siirtyjille. Oikeus siirtyä toiseen ylempään tutkinto-ohjelmaan on ehdollinen ja toteutuu, mikäli hakija saa kandidaatintutkintonsa valmiiksi tietyn määräajan kuluessa valinnan

65 65 tekemisestä. Muussa tapauksessa siirtymisoikeus ylemmän tutkinto-ohjelman suorittamiseen palautuu alkuperäiseen ohjelmaan. Vanhaan tutkintorakenteeseen kuulunut mahdollisuus koulutusohjelman vaihtoon sisäänpääsyvuonna saavutetun koepistemäärän perusteella poistuu vuonna 2006 opintonsa aloittavien osalta kokonaan. Tarkat käytännön ohjeet tutkinto-ohjelman vaihtoa koskien annetaan TKK:n opintotoimistosta syksyn 2006 aikana Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintosäännön 57 :n mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Osasto päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. Opintohyvityksiin liittyvissä asioissa opiskelijan tulee ottaa yhteyttä oman tutkinto-ohjelman kansliaan Tutkintotodistukset ja valmistuminen Teknillinen korkeakoulu luovuttaa perustutkinnon suorittaneelle tutkintotodistuksen edellyttäen, että henkilö on täyttänyt säädetyt velvoituksensa yliopistoa ja sen ylioppilaskuntaa kohtaan. Osoituksena säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä ovat: 1) esteettömyystodistus osastolta ja pääkirjastolta 2) esteettömyystodistus Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnalta Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Opiskelija täyttää todistushakemuksen, kun tutkintovaatimusten mukaiset opinnot on suoritettu. Hakemus jätetään osaston kansliaan viimeistään viikkoa ennen tutkintotoimikunnan kokousta eli kaksi viikkoa ennen osastoneuvoston kokousta. Kokousajat voit tarkistaa kansliasta ja wwwsivuilta. Kokousajat voit tarkistaa kansliasta ja www-sivuilta. Kun olet suorittanut n. 140 opintopistettä (P-, O-, A1-moduulit ja osan muita opintoja), ota yhteyttä kansliaan opintojesi ryhmittelemiseksi. Ryhmittelyn pohjana käytetään HOPSia. Ryhmittely on hyvä tehdä ennen kuin valmistuminen on ajankohtaista, sillä silloin tarkastetaan, että kaikki vaaditut opinnot on suoritettu/suunniteltu suoritettavaksi. Kun kandidaatin työ ja muut seminaarin osat on suoritettu, voit hakea työn hyväksymistä osastolta. Sen voi tehdä erikseen tai valmistumisen yhteydessä. Kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, voit anoa osastolta tekniikan kandidaatin tutkintoa. Tarkemmat ohjeet ja tarvittavat lomakkeet saat osaston www-sivulta ja kansliasta. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä kandidaatintyössään kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Maininta

66 66 voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja kandidaatintyön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Kun olet suorittanut n. 80 opintopistettä ylemmän tutkinnon opinnoista, ota yhteyttä osaston kansliaan opintojesi ryhmittelemiseksi. Ryhmittelyn pohjana käytetään HOPSia. Ryhmittely on hyvä tehdä ennen kuin valmistuminen on ajankohtaista, sillä silloin tarkastetaan, että kaikki vaaditut opinnot on suoritettu/suunniteltu suoritettavaksi. Kun diplomityö on valmis, voit hyväksyttää sen erikseen tai valmistumisen yhteydessä. Kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, voit anoa osastolta diplomi-insinöörin tutkintoa. Tarkemmat ohjeet ja tarvittavat lomakkeet saat osaston www-sivulta ja kansliasta. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti-maininnan antamisesta päättää osasto. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu yliopiston ulkopuolella, oivallisesti- mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu yliopistossa Todistuksenjakotilaisuus Teknillisen korkeakoulun rehtori antaa tutkintotodistuksen juhlallisessa tilaisuudessa, joita järjestetään noin kerran kuussa. Tutkintotodistusten jakotilaisuuksien päivämäärät ovat osoitteessa Henkilö, joka ei voi osallistua tilaisuuteen, voi noutaa tutkintotodistuksen opintoasiain toimiston opiskelijapalveluista (huone Y224b) tilaisuuden jälkeisenä arkipäivänä tai jättää valtakirjan ( opintoasiain toimistolle tutkintotodistuksen vastaanottamista ja postittamista varten. Tutkintotodistusta noudettaessa opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä Ura- ja rekrytointipalvelut Innovaatiokeskuksen Ura- ja rekrytointipalvelut opastaa ja tukee opiskelijan siirtymistä työelämään. Uran rakentaminen alkaa ensimmäisestä kesä- tai harjoittelupaikasta ja jatkuu läpi koko työuran. Ura- ja rekrytointipalvelut neuvoo omien tavoitteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä tarjoaa työkaluja työnhakuun ja työpaikan valitsemiseen. Ura- ja messutapahtumissa esitellään

67 67 eri toimialojen työnkuvia ja uramahdollisuuksia. Koulutustilaisuuksissa opastetaan työnhaussa ja työnhakupapereiden laadinnassa. Palveluihin kuuluvat myös henkilökohtainen cv- ja uraneuvonta sekä kotimaan ja ulkomaan harjoittelupaikkojen välitys ja apurahojen myöntö ulkomaan harjoittelua varten. Lisätietoja Ura- ja rekrytointipalvelujen tarjonnasta osoitteessa Alumnitoiminta Alumnitoiminta ylläpitää ja edistää Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneiden (alumnien) ja Teknillisen korkeakoulun välisiä suhteita. Alumniyksikkö välittää tietoa TKK:n tapahtumista, seminaareista ja konserteista, järjestää alumneille suunnattuja tilaisuuksia ja palveluja, ylläpitää alumnitietokantaa sekä suunnittelee ja koordinoi opiskelija-alumni mentorointiohjelmaa ja yrityskummitoimintaa. Lisätietoja alumnitoiminnasta sekä liittymislomakkeen TKK:n asiantuntija- ja ystävyysverkostoon PoliAlumniin saat alumnikoordinaattori Nora Kuusikoskelta tai osoitteesta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Teknillisen korkeakoulun kirjasto on paitsi TKK:n kirjasto myös tieteellinen keskuskirjasto. Kirjasto tarjoaa opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tueksi laajat kokoelmat, jotka koostuvat painetusta ja elektronisesta aineistosta sekä tietokannoista. Suurin osa tilatuista tieteellisistä aikakauslehdistä on elektronisessa muodossa. Ne on hankittu pääosin kampuslisenssillä, jolloin aineiston käyttö on mahdollista koko korkeakoulun alueella. Asiakkaille on elektronisen aineiston käyttöä varten tarjolla mikrotyöasemia. Kirjastossa on myös kurssikirjoja. Ajantasaisista kokoelmatietokannoista ja -luetteloista voi tarkistaa, onko julkaisu kokoelmissa, missä muodossa ja kuinka käytettävissä. Uusin tieto palveluista, käyttöyhteydet ja -ohjeet löytyvät kirjaston wwwsivujen kautta. Kirjaston palveluihin kuuluu lainaus, kaukopalvelu, jäljennepalvelut, lehtikierto, kirjastoluetteloiden ylläpito, tiedonhaut sekä kirjallisuusselvitykset, asiakkaiden opastaminen kirjastonkäytössä sekä tiedonhauissa, ja räätälöity tiedonseuranta. Opiskelijoille järjestetään kirjaston käytön opetusta ja teknistieteellisen tiedon hakuun perehdyttäviä kursseja. Kirjasto on avoinna arkisin klo 8-21, lauantaisin klo 9-16 ja pyhien aattona klo 8-16 (kesäkuukausina maanantaina klo 8-18, tiistaista perjantaihin klo 8-16 ja lauantaisin suljettuna). Kirjasto sijaitsee osoitteessa Otaniementie 9. Lisätietoa kirjaston palveluista ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta

68 Muut kirjasto Lisäksi muilla osastoilla sekä kieli- ja viestintäkeskuksella on omia kirjastoja, joissa on alan erityiskirjallisuutta. Erilliskirjastot ovat pääsääntöisesti auki Matematiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 1 M, huone U359A, puh Samassa yhteydessä on myös sovelletun matematiikan, fysiikan ja mekaniikan kirjasto. Teknillisen fysiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 3A, 2.krs, puh VTT Tietopalvelu, VTT:n päärakennus, Vuorimiehentie 5, puh. vaihde (09)4561. Helsingin yliopiston pääkirjasto, Unioninkatu 36, yliopiston vaihde (09)1911. Avoinna lukukausien aikana: ma-pe la Itsenäisen tiedonhaun tueksi opiskelijan kannattaa suorittaa opintojakso Eri Tieteellisen tiedon haku (sähkö- ja tietoliikennetekniikka). Kurssi on tiivis katsaus tieteellisten tiedonlähteiden käyttöön kirjastossa ja tietoverkossa.

69 4. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA 4.1 Tuutorointi 69 Syksystä 2005 alkaen opettajatuutorointi on ollut pakollista osaston uusille perustutkintoopiskelijoille koko opiskeluajan, mistä lähtien kaikki osastot ovat olleet velvoitettuja tarjoamaan tuutorointipalveluita. Osastoja suositellaan järjestämään mahdollisuuksien mukaan tuutorointia myös aikaisemmille opiskelijavuosikerroille. Opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti opintojen alkumetreillä, jotta opiskelun liikkeellelähtö on mahdollisimman joustavaa ja jotta tavoitteellinen opiskeluaika on mahdollista saavuttaa. Jotta opiskelijalle tarjottava tuki olisi mahdollisimman tehokasta, tulisi osaston opetus- ja hallintohenkilöstön tuntea oman tutkintorakenteen sisältö. Muuta tukea ja apua tuutorointitapaamisten sisältöihin löytyy tuutorointioppaasta ( Lisäksi tuutorit voivat tehdä yhteistyötä killan ISOhenkilöiden kanssa. 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa, joka on opiskelijan kulkema tie henkilökohtaisine valintoineen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Opintopolusta pyritään saamaan mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä. Tätä varten Teknillisessä korkeakoulussa on käytössä kahdenlaisia HOPSeja. HOPS Vahvistetussa HOPSissa valinnat tehdään moduulitasolla, poikkeuksena henkilökohtaisesti sovitut kokonaisuudet, kuten C-moduulin sisältönä suoritetut opinnot ulkomailla. Tällöin HOPSiin tulee liittää osaston puoltama, kurssitasoinen kuvaus henkilökohtaisesti sovitusta kokonaisuudesta. Osasto nimeää henkilöt, joilla on oikeus vahvistaa HOPSit. HOPS laaditaan erikseen kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnosta, mutta sen voi halutessaan laatia myös kerralla molempien tutkintojen osalta. Halutessaan suorittaa opintoja kotimaassa jossakin toisessa yliopistossa, opiskelijan on saatava osastoltaan oikeus suorittaa kyseinen moduuli ennen JOO-oikeuden anomista, eli JOO-opinnot tulee olla sijoitettuna HOPSiin ennen oikeuden anomista. Mikäli JOO-opinto-oikeutta ei myönnetä, opiskelijan lupa liittää kyseinen moduuli osaksi tutkintoaan kumoutuu. Ulkomaisessa yliopistossa suoritettavista opinnoista kirjataan osaston hyväksyminen vahvistettuun HOPSiin, sillä tarkkuudella (moduuli, kokonaisuus, kurssiaiheet, yms.) miten se on mahdollista. Opiskelijalla voi olla kerrallaan vain yksi vahvistettu HOPS. Mikäli opiskelija haluaa muuttaa HOPSiaan, hänen tulee vahvistuttaa HOPS uudelleen.

70 70 HOPSia varten tulee jatkossa työkalu OODIin. Siihen asti HOPS tehdään asianomaisella lomakkeella. OmaHOPS OmaHOPS on opiskelijan henkilökohtainen opiskelunsuunnitelma ja niitä voi olla useita erilaisia versioita. OmaHOPSin voi toistaiseksi tehdä WWWTopin työkalulla, mutta jatkossa OODI tarjoaa myös tähän työkalun. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää lähtökohtana henkilökohtaisissa tuutorointitapaamisissa yhdessä opettajatuutorin kanssa keskusteltaessa opiskelijan opintoja koskevista valinnoista ja opintojen etenemisestä. Ensimmäisenä syksynä Johdatus opiskeluun-kurssin yhteydessä opiskelija tekee omahopsin kurssitasolla kandidaatin tutkinnon opinnoista ja moduulitasolla diplomi-insinöörin tutkinnon opinnoista. Tämän omahopsin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija tutkinnon rakenteeseen. Henkilökohtaista opintojen suunnittelua kannattaa tehdä myös tarkemmalla tasolla. Oman viikkosuunnitelman teko helpottaa luentojen, laskuharjoitusten, laboratoriotöiden sekä itsenäisen työskentelyn organisointia. Tenttikausien suunnittelu ja toiminnan ennakointi on tärkeää. Suunnittelun tarkoituksena on jakaa opiskelu mahdollisimman tasaisesti koko lukuvuoden ajalle. 4.3 Opinto- ja harjoitteluneuvojat Opintoneuvojat ja harjoitteluneuvoja ovat osa-aikaisia ylempien vuosikurssien teekkareita. Suomenkielisenä opintoneuvojana toimii Vesa Linja-aho ja ruotsinkielisenä opintoneuvojana Robert Albrecht. Harjoittelu/kv-neuvoja on Tu Duong. Lisäksi jokaisessa laboratoriossa joku henkilökunnasta vastaa oman laboratorionsa opetukseen (mm. pää- ja sivuainekohtainen) opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä (nk. laboratoriokohtainen opintoneuvoja). Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman yhteistyöosastojen yhteyshenkilöt ovat v seuraavat: Automaatio ja systeemitekniikka: tutkija Pekka Appelqvist Kemiantekniikka: tutkija Risto Hakala Sähkö- ja tietoliikennetekniikka: tutkija Markus Turunen Teknillinen fysiikka ja matematiikka: assistentti vs. Frans Vinberg Tietotekniikka: tutkija Janne Nikkilä. Osaston opintoneuvojat ovat tavattavissa lukukausien aikana vastaanottoaikoina, jotka löydät opintoneuvolan ovesta ja opintoneuvolan WWW-sivuilta ( Ruotsiksi kysymyksiin vastaa ainakin ruotsinkielinen opintoneuvoja. Opintoneuvojien puoleen voi kääntyä kaikissa opiskeluun ja opiskeluelämään liittyvissä kysymyksissä. He neuvovat mm. erilaisissa opintojen edistymiseen liittyvissä hakemus- ja valintatilanteissa, tutkintoon liittyvissä kysymyksissä, opintosuunnitelman laadinnassa, kurssien korvaavuuksissa ja opiskelun oikeusturvakysymyksissä.

71 71 Opintoneuvola päivystää arkisin opintoneuvolan ovessa tiedotettavina aikoina. huone SE115 puh Sähköpostiosoitteet opintoneuvolaan: opintoneuvojat: harjoitteluneuvoja: KV-neuvoja: KV-neuvoja opastaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja hankkii heille opiskelijatutorit. Lisäksi hän opastaa myös ulkomaille lähteviä opiskelijoita. Osaston kv-neuvoja toimii lisäksi harjoitteluneuvojana, ja hän ilmoittaa virallisten harjoittelun välitysorganisaatioiden kautta tulevista harjoittelupaikoista sekä mahdollisuuksien mukaan järjestää harjoittelupaikkoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Harjoitteluneuvojaa voi käydä tapaamassa kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa. 4.4 Kanslia Osaston kanslia hoitaa hallintoon liittyviä tehtäviä sekä huolehtii opintoasioista. Kansliassa käsitellään ja säilytetään opiskelijoita koskevat paperit ja sieltä saa myös lisätietoja opintoja koskevissa asioissa. Kanslia sijaitsee 4. kerroksessa huoneessa E411. Kansliasta löytyvät myös kaikki tarvittavat lomakkeet. Kun haet lomakkeita, muista mainita, minkä lukuvuoden opintooppaan mukaan opiskelet. Kanslian keskeisiä tehtäviä ovat opintosuoritusten kirjaaminen rekisteriin opintorekisteriotteiden antaminen opiskelijoille tutkintovaatimusten tarkistaminen ja todistusten kirjoittaminen opintoja koskevien hakemusten vastaanotto opintoasioita koskevien päätösten valmistelu ja päätösten tekeminen opiskelijoita koskevista päätöksistä tiedottaminen muu yleinen opintohallinto. Kanslian toimihenkilöt: hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka , E423 projektipäällikkö Pirjo Putila , H301C projektisihteeri Matleena Varinen , H301D projektikoordinaattori Hanna Toivonen , H301C toimistosihteeri Brita Vuoristo , E425 toimistosihteeri Lea Fehrmann , E413 osastosihteeri Katrina Nykänen , E413 (aamupäivisin) toimistosihteeri Raijaliisa Karhu , E413 (iltapäivisin) opintosihteeri Pia Dahlin , E411 osastosihteeri Kiia Haapaniemi , E421

72 osastosihteeri Kaija Talja , E415 kehityspäällikkö Jussi Liesiö , E422 suunnittelija Anita Bisi , E424 suunnittelija Kati Voutilainen , E417 suunnittelija Johanna Mattila , E425 koulutusasiantuntija Perttu Puska , E Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK-päärakennus 72 Opintotoimiston tehtäviin kuuluvat mm. opiskelijarekrytointi (Abi-info) ja valinnat, opiskelijoiden ilmoittautuminen ja rekisteröinti, tutkintotodistusten valmistelu ja todistustenjakotilaisuuksien järjestäminen, opintohallinnon tietojärjestelmien (Oodi, WWWTopi) ylläpito ja kehittäminen, opintoasiain hallinnonalan lakiasiat, tutkintorakenteen kehittäminen, jatko-opintoja ja tutkintoja koskevat hallinnolliset asiat, opintotukiasiat, koulutusohjelmien/tutkinto-ohjelmien ja yliopistojen vaihdot, kotimainen yliopistojen välinen opintoyhteistyö, kansainväliset opiskelijapalvelut (SOKRATES/ ERASMUS, kahdenväliset sopimukset) ja pohjoismainen opintoyhteistyö (Nordtek, Nordplus), Avoin yliopisto, opetusohjelman toimittaminen, sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan liikunta-asiat. Yhteystiedot: Opiskelijoiden asiointipalvelu (huone Y223) on avoinna lukukausien aikana ma-ke, pe klo 9-12 ja to 9-17, puh Poikkeavat aukioloajat (mm. kesällä) selviävät opintotoimiston www-sivulta Ilmoitathan osoitteen tai s- postiosoitteen muutoksen sähköpostilla osoitteeseen Sähköpostiosoitteeseen voi lähettää opintoasioihin liittyviä kysymyksiä. Muistathan liittää opiskelijanumerosi viestiin. Opintotuen asiointipalvelu sijaitsee huoneissa Y220 ja Y231 opintotoimiston käytävällä ja se on avoinna arkisin klo 9-12, lukukausien ajan lisäksi torstaisin klo Opintotuen neuvontapuhelin on ja sähköpostipalvelu: Opintotoimiston verkkosivut: Kansainvälisten opiskelijapalveluiden Tietotori (Y239) on avoinna arkisin klo 9-12 ja sen puhelinnumero on Lisätietoja Tietotorista osoitteesta Opintotuki TKK:n opintotuen henkilökunta neuvoo opintotukeen liittyvissä kysymyksissä ja käsittelee opintotukihakemukset. Opintotuen opiskelijapalvelu sijaitsee päärakennuksen 2. kerroksessa, opintoasiain toimiston käytävän huoneissa Y220 ja Y231. Opintotuen opiskelijapalvelu on avoinna ma-pe 9-12 ja lisäksi to klo (kesällä arkisin 9-12).

73 73 Neuvontapuhelin (09) ja sähköpostipalvelu vastaavat opintotukeen liittyviin kysymyksiin. TKK:n opintotuen verkko-osoite on Opintotukitietoa löytyy myös Kelan verkkosivuilta osoitteesta http// Terveydenhoito Opiskelijaterveydenhoito on lakisääteistä ja siitä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä terveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa käyttämään YTHS:n jokaisen terveydenhoitajan palveluja. YTHS:n kotisivuilta osoitteesta löytyy tietoa mm. säätiön palveluista sekä linkit terveydenhoitoasemien sivuille. Helsinki-Espoon terveydenhoitoaseman Otaniemen toimipisteen käyntiosoite on Otakaari 20. Toimipisteen aukioloajat löytyvät www-sivuilta TKY:n opintososiaaliset palvelut Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan (TKY) sosiaalisektori valvoo opiskelijan etua niin paikallisella kuin valtakunnallisella ja kansainväliselläkin tasolla sekä tiedottaa opiskelijan hyvinvointiin liittyvistä asioista. Osoitteesta löytyy linkki ylioppilaskunnan tarjoamiin sosiaalisiin palveluihin Muita palveluja TKK:n opintopsykologi ohjaa ja tukee opiskelijoita oppimiseen, motivaatioon, tavoitteiden asetteluun sekä jaksamiseen liittyvissä ongelmissa. Opintopsykologin ohjaukseen voi varata ajan puhelimitse numerosta tai sähköpostilla osoitteesta Sähköpostitse aikaa varatessasi liitä sähköpostiin oma puhelinnumerosi ensimmäistä käyntikertaa edeltävää kartoituskeskustelua varten. Opintopsykologin palvelut ovat TKK:n opiskelijoille maksuttomia. Opintopsykologi Timo Tapola palvelee TKK:n opiskelijoita Innovaatiokeskuksessa. Tarkemmat tiedot mm. vastaanottoajoista ja paikasta löytyy osoitteesta Tapiolan ev.lut. seurakunnan palveluksessa on kaksi korkeakoulupastoria eli Otapappia. Heidän ja seurakunnan muusta opiskelijoille tarjoamasta palvelusta löytyy tietoa seurakunnan www-sivuilta osoitteesta Nyyti ry. on opiskelijoiden oma mielen hyvinvointia edistävä yhteisö. Sen toiminnassa on mukana eri yliopistojen opiskelijoiden lisäksi myös Suomen mielenterveysseura ja YTHS. Sen tehtävänä on kehittää ja tuottaa mielen hyvinvointia edistäviä palveluja opiskelijoille ja opiskelijayhteisöille. Nyyti ry:n toiminnasta löytyy tietoa osoitteesta

74 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Lähiopetus Lähiopetuksella tarkoitetaan opetustilanteita, joissa opettaja ja opiskelijat ovat yhteisessä tilassa yhteisellä ajalla oppimassa jotakin. TKK:lla lähiopetustilanteita ovat mm. luennot, laskuharjoitukset, laboratoriotyöt, demonstraatiot, seminaarit ja exkursiot. Lähiopetuksena voidaan pitää myös osaa verkon välityksellä tapahtuvasta opiskelusta. Verkko-opiskelu Joillakin kursseilla osa toiminnasta tapahtuu verkon välityksellä. Verkkoa voidaan käyttää lähiopetuksen välittäjänä, ryhmätyöalustana, tehtävien palautuksessa tai materiaalien jaossa. Itsenäinen työskentely Kurssien mitoituksesta selviää miten paljon opiskelijan aikaa on ajateltua käytettävän itsenäiseen opiskeluun. Mitoituksella tarkoitetaan tietoa siitä, mihin eri asioihin opiskelijan oletetaan mitenkin paljon aikaa käyttävän. Opetusmenetelmät lähiopetuksessa Lähiopetuksessa voi käyttää hyvin monenlaisia menetelmiä. Luennolla ei ole pakko vain luennoida tai laskuharjoituksessa vain laskea. Opettajien tulisi hallita ja osata hyödyntää monenlaisia opetusmenetelmiä. Mahdollisia opetusmenetelmiä ovat mm.: - Näyttelykävely - Opetuskävely - Askel askeleelta keskustelu - Kalamalja - Cross-over groups (Vastavuoroiset ryhmät) - Yksilöllinen työskentely - Aktivoivat kirjoitustehtävät - Kyselevä opetus - Oheislukemistot - Käsitekartta - Porinaryhmä - Opetuskeskustelu - Oppimispäiväkirja - Tietopohjan kokoaminen - Alkukoe - Yhteistoiminnallinen oppiminen - Symposium - Paneelikeskustelu

75 - Ryhmätyö - Ongelmaperustainen oppiminen - Projektityöskentely - Kumuloituva ryhmä lumipallo - Roolipeli - Pelit - Muistitekniikat opetuksessa - Argumentointi väittely - Case opetus (Tapausopetus) - Luova työ - Draamapedagogiikka - Esitelmöinti (luennointi) - Lukupiiri - Aivoriihi - Dialogi itsen kanssa - Osallistujat opettaa - Yhteenvedot - Learning cafe oppimiskahvila. 75 Näistä opetusmenetelmistä löytyy lisää tietoa: Arviointi ja arvosanat Oppimisen arvioinnissa voi käyttää monenlaisia arviointimenetelmiä. Erilaisia arviointimenetelmiä ovat mm.: - Palautetuokiot - Kirjalliset työt - Portfolio - kehittämiskansio - Projektityö - Oppimispäiväkirja - Luentopäiväkirja - Vertaisarviointi - Itsearviointi - Opiskelija opettaa - Harjoitustyö - Mind map eli miellekartta - Demotilaisuus - Vuorovaikutteiset tilaisuudet - Tentit o Kehitettävä tentti o Suullinen tentti o Esitentti o Kotitentti o Perinteinen tentti

76 o Kirjadialogitentti o Portfoliotentti o Oppimispäiväkirjatentti o Verkkotentti o Aineistotentti o Pikaraportit o Posteritentti o Ideakortit o Tulevaisuusverstas o Tutkimusprojektit o Draamatentti o PBL-tentti o Luentodialogitentti o Monivalintatentit. 76 Näistä arviointimenetelmistä löytyy lisää tietoa: Arvosanat Perus- ja jatkotutkinnoissa käytetään hyväksytysti osoitetuista tiedoista seuraavia arvosanoja: kiitettävä (5) erittäin hyvä (4) hyvä (3) erittäin tyydyttävä (2) tyydyttävä (1). Arvostelussa voidaan myös käyttää arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Tutkintosäännön mukaan opintojaksosta vastaava opettaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä mahdollisuuksien mukaan pääpiirteittäiset arvosteluperusteet toimitetaan ilmoitustaululle kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Määräaikaan voidaan erityisestä syystä myöntää pidennystä. Jos kurssi koostuu itsenäisistä osasuorituksista on opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa ilmoitettava osasuoritusten painoarvo koko kurssin arvosanaan. Tämä arvosana merkitään opintorekisteriin kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Tutkintosäännön mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opinto-suoritukseen. Opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta kerrotaan luvussa 3.8.

77 5.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen 77 Vastuu oppimisesta on opettajilla ja opiskelijoilla. Parhaiten oppiminen kehittyy yhteistyössä. Opiskelijan saama palaute Palautteella tarkoitetaan sitä informaatiota, jota opiskelijat saavat opiskelustaan ja opettajat opetuksestaan. Palaute antaa tietoa toiminnan tuloksista ja sen avulla voidaan arvioida onko asetettuihin tavoitteisin päästy. Palautetta voidaan käyttää sekä opiskelijan että opettajan toiminnan kehittämisen välineenä. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on taito, jonka opettelu on osa opiskelua. Oppimisen ja opetuksen kehittäminen Opiskelua ja opetusta voidaan kehittää arvioimalla sitä. Kehityksen pitää tapahtua opettajien ja opiskelijoiden yhteistyön kautta. Erilaisia tapoja arvioida ja kehittää opiskelua ja opetusta ovat mm. Ulkopuolinen arviointi Keskustelut opiskelijoiden kanssa Kysymykset opiskelijoille Omat havainnot Opintosuoritukset Kyselylomakkeet (avoimet kysymykset / numeromuotoiset kysymykset) Vertaisopettajan havainnot Opettajan päiväkirja Kurssityöryhmä Haastattelut Opiskelijoiden tai opettajien itsearviointi. Näistä arviointi- ja kehittämismenetelmistä löytyy lisää tietoa:

78 78 6. HARJOITTELU Tutkintoon voi sisältyä pakollista ja vapaaehtoista harjoittelua. Harjoittelu on suositeltavaa, koska se kehittää osaamista sekä rakentaa ammatti-identiteettiä. Harjoitteluaikana on hyvä luoda yhteyksiä työelämään. Opiskeluaikainen harjoittelu voi myös helpottaa valmistumisen jälkeistä työn löytämistä. 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Ura- ja rekrytointipalvelut (Innopoli 2, 3krs.) toimii TKK:n opiskelijan linkkinä työelämään. Tule rohkeasti kysymään neuvoa tai laita sähköpostia Autamme työnhakupapereiden teossa ja työnhaussa, koti- tai ulkomaan harjoittelupaikan etsinnässä sekä urasuunnittelussa. Opiskeluun ja oppimiseen liittyvissä asioissa saa tukea opintopsykologilta. Lisäksi järjestämme tapahtumia, joissa voi luoda henkilökohtaisia kontakteja eri tekniikan alojen työnantajiin. Kannattaa rekisteröityä TKK:n Uraverkko-palveluun osoitteessa Tekniikan alan laajimmassa rekrytointikanavassa on tarjolla projektitöitä, diplomi- ja harjoittelupaikkoja sekä vakituisia työpaikkoja. Työnantajat voivat tehdä Uraverkossa ansioluettelohakuja. Kaikista Ura- ja rekrytointipalveluiden palveluista ja tapahtumista saa tietoa www-sivuiltamme osoitteesta Harjoittelun tavoitteet Alemman tutkinnon harjoittelun tavoite on kehittää ammattitaitoa sekä perehdyttää harjoittelija yrityksen sosiaaliseen ja fyysiseen työympäristöön. Harjoittelun tarkoitus on mm. nähdä työntekijän näkökulmasta työntekoa oikeassa työympäristössä sekä huomioida esimiesalaissuhteita. Ylemmän tutkinnon harjoittelun tavoite on syventää ammattitaitoa ja tehdä diplomiinsinööritasoisia töitä ohjattuna. Harjoittelun tulee pohjautua opintoihin, joten ylemmän tutkinnon harjoittelua voi tehdä vasta kandidaattitutkinnon jälkeen. 6.3 Harjoittelupaikan hakeminen Harjoittelupaikan hankkiminen on osa työharjoittelua ja siksi opiskelja vastaa itse harjoittelupaikan hankinnasta. Apua saa Ura- ja rekrytointipalveluista sekä osaston harjoitteluneuvojalta (Tu Duong, Kattavimman tiedon ajankohtaisista harjoitteluasioista, harjoitteluohjelmista sekä avoimista harjoittelu- ja työpaikoista löydät sekä Uraverkko-palvelustamme osoitteesta

79 6.4 Kansainvälinen harjoittelu 79 Kansainvälinen harjoittelu on erittäin suositeltavaa. Ulkomaan harjoittelussa on olennaista tutustua tekniikan alaan kansainvälisessä ympäristössä, oppia työskentelemään toisen kulttuurin työympäristössä sekä parantaa kielitaitoa. Ulkomaan harjoittelusta kiinnostuneiden kannattaa tutustua verkkosivuillamme esiteltyihin kansainvälisiin harjoitteluohjelmiin, hakuaikoihin ja kansainvälisen harjoittelun apurahoihin. Parhaiten saat tietoa liittymällä Ura- ja rekrytointipalvelujen kansainvälisen harjoittelun sähköpostilistalle. Listalle pääset laittamalla viestin Voit hakea ulkomaille harjoitteluun harjoitteluohjelmien kautta tai itsenäisesti. IAESTEohjelma tarjoaa kaikentasoisia harjoittelumahdollisuuksia ympäri maailmaa. Haku ohjelmaan tapahtuu alkuvuodesta, lue ohjelmasta tarkemmin Muita mahdollisuuksia ovat mm. Finpro, Vulcanus ja CERN harjoittelut. Lisäksi kannattaa tutustua opiskelijajärjestöjen tarjoamiin harjoittelumahdollisuuksiin. Harjoittelupaikan ulkomailta voi hankkia myös omatoimisesti esim. ottamalla itse yhteyttä ulkomaiseen yritykseen. Lue lisää www-sivuiltamme paikan hankkimisesta itse. Voit myös piipahtaa toimistollamme kysymässä vinkkejä kansainväliseen työnhakuun sekä noutamaan työhakemuksen malleja eri kielillä. 6.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat Korkeakoulu myöntää ulkomailla harjoitteleville opiskelijoille matka- ja harjoitteluapurahaa. Apurahoja voidaan myöntää opiskelijoille, jotka ovat edenneet opinnoissaan kohtuullisesti. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Ura- ja rekrytointipalveluihin ennen harjoittelun alkamista. Hakemuspohjat, ohjeet ja apurahojen määrät löydät verkkosivuilta tai osaston harjoitteluneuvojalta, Tu Duong 6.6 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoittelun hyväksymisen ehtona ovat harjoittelun ohjaus työpaikan puolesta (nimetty ohjaaja), opiskelijan kirjoittama harjoitteluraportti sekä työtodistus. Osastot antavat harjoittelutyötehtävien sisällöstä tarkemmat ohjeet. Ennen opiskelun alkua tehty harjoittelu voidaan hyväksyä edellyttäen, että harjoittelu täyttää sille asetetut vaatimukset Harjoitteluraportti Harjoitteluraportin tarkoituksena on vahvistaa harjoittelun arvoa opintojen osana. Raportin tulisi sisältää tyypillisesti mm. huomioita esimies-alaissuhteesta, työsuojelusta, organisaation

80 80 rakenteesta, diplomi-insinöörin työroolista ja tehtävien hoidosta korostaen yleispäteviä havaintoja ja välttäen harjoittelupaikan arvostelua. Raportti saa olla vapaamuotoinen, mutta oikeakielisyyteen tulee kiinnittää huomiota Harjoittelun opintopisteet Kahden viikon kokopäiväinen harjoittelu vastaa yhden opintopisteen suoritusta. Harjoittelu voi olla myös osa-aikaista, jolloin yhtä opintopistettä vastaa 80 tunnin harjoittelu. Opintopisteitä tuottavan harjoittelun minimipituus on neljä viikkoa. Samoissa työtehtävissä harjoittelusta voi saada minimissään 2 pistettä ja maksimissaan 4 pistettä (vähintään 8 viikon harjoittelusta). Jos työtehtävät ovat olennaisesti muuttuneet harjoittelujakson aikana, voidaan pitkäkestoinen harjoittelu katsoa kahdeksi jaksoksi. Jokaisesta harjoittelujaksosta tulee tällöinkin tehdä erillinen raportti. Osasto päättää harjoittelusta ylempään ja alempaan tutkintoon maksimissaan hyväksyttävän opintopistemäärän (ks. seuraava luku). Kansainvälisen harjoittelun perusteella korotetaan maksimipistemäärää 2-4 opintopisteellä. Lisäksi harjoittelukirjasta voi saada yhden opintopisteen. 6.7 Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet Harjoittelua voi hyväksyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin (V- tai W moduuli), mutta se ei ole pakollista. - Alempaan perustutkintoon voi sisältyä työympäristö- ja/tai ammattiharjoittelua enintään neljä (4) opintopistettä. Lisäksi harjoittelukirjasta voi saada yhden opintopisteen. - Ylempään perustutkintoon voi sisältyä ammattiharjoittelua kahdeksan (8) opintopistettä, josta kotimaista ammattiharjoittelua voi olla enintään neljä (4) opintopistettä. Lopun ammattiharjoittelun tulee siis olla kansainvälistä. Lisäksi harjoittelukirjasta voi saada yhden opintopisteen. Molemmissa tutkinnoissa harjoittelu voi olla myös kokonaan kansainvälistä. Työympäristöharjoittelu Työympäristöharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija teknisen alan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Työympäristöharjoitteluksi katsotaan työskentely työntekijän asemassa tekniikan alalla, esim. sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, konepajassa, suurehkossa korjauspajassa, koneiden ja kojeistojen asennustöissä, rakennustyömaalla tai telakalla. Työympäristöharjoittelu on viisainta suorittaa heti ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden jälkeen. Ammattiharjoittelu Ammattiharjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämässä tarvittavaa suoritusvalmiutta sovellettaessa teoreettisia perustietoja käytännön ratkaisuihin. Ammattiharjoitteluksi katsotaan tutkinto-ohjelman aineopintoihin liittyvä työskentely esim. erilaisissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Diplomityönä tehty työ ei käy ammattiharjoitteluksi.

81 81 Harjoittelijalla tulee aina olla nimettynä tehtäviin perehtynyt ohjaaja harjoittelupaikassa. Harjoittelukirja Harjoittelukirja on raportti harjoittelupaikasta ja opiskelijan työstä siellä. Harjoittelijan on tarkasteltava työpaikkaa omakohtaisen näkemyksensä valossa. Harjoittelukirjan sisältö voi koostua esim. seuraavasti: harjoittelupaikan lyhyt historiikki nykyinen tilanne: tehtaat, tuotanto, organisaatio tulevaisuuden näkymät oma harjoittelupaikka organisaatiossa: harjoittelupaikan tai osaston tehtävät ja organisaatio oma työ (sekalaisesta työstä lyhyt kuvaus, suuremmasta yhtenäisestä työstä voi laatia laajemmankin selostuksen) työpaikan terveydenhuolto ja työsuojelu työntekijän sosiaaliset edut koulutusmahdollisuudet laitoksessa tai sen tukemana Opiskelija voi laatia harjoittelukirjan jostakin harjoittelupaikasta, jossa hän on ollut vähintään 8 viikkoa (4 op). Harjoittelukirja suositellaan tehtäväksi vasta toisen opiskeluvuoden jälkeisestä harjoittelusta ja mieluummin ammattiharjoittelusta. Harjoittelukirja arvostellaan hyväksytty/hylätty, ja se vastaa 1 opintopistettä. Lisäohjeita saa harjoitteluneuvojalta opintoneuvolasta tai suunnittelijalta. Harjoittelun hyväksyminen Työympäristöharjoittelu ja ammattiharjoittelu voidaan hyväksyttää erikseen. Harjoittelu on syytä hyväksyttää mahdollisimman pian sen suorittamisen jälkeen. Harjoittelun hyväksymistä haetaan erillisellä lomakkeella (löytyy osoitteesta Liitteinä vaaditaan työtodistusten oikeaksi todistetut kopiot. Hakemus on jätettävä osaston kansliaan lokakuun tai helmikuun loppuun mennessä, jolloin ne käsitellään vastaavasti joulukuun tai huhtikuun kuluessa.

82 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Elokuun 2004 alusta voimaan tulleella valtakunnallisella joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksella pyritään laajentamaan kotiyliopiston opetustarjontaa ja edistämään tutkintojen suorittamista. Sopimus antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja tai opintokokonaisuuksia muiden yliopistojen opetustarjonnasta. Sopimuksen piiriin kuuluvat Suomen kaikki yliopistot. Verkkopalvelussa on hakulomakkeen lisäksi tietoa JOO-sopimuksesta, sen soveltamisesta ja opinto-oikeuden hakemiseen liittyvistä käytännön asioista. Lukuvuoden aikana siirryttiin JOO-opinto-oikeuden hakemisessa käyttämään sähköistä hakujärjestelmää. Vuoden 2006 alusta ovat ko. järjestelmän piirissä Teknillisen korkeakoulun lisäksi Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Sähköinen hakulomake on sivulla -> JOO-hakujärjestelmään. Lisätietoja: Käytännöstä Sähköisessä haussa opiskelija täyttää lomakkeen, joka siirtyy sähköisesti opiskelijan oman osaston JOO-asioita käsittelevälle henkilölle puollettavaksi. Myönteisen puoltopäätöksen jälkeen hakemus siirtyy sähköisesti kohdeyliopistoon opinto-oikeuden myöntämistä varten. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tekee aina opetuksen järjestävä yliopisto. JOO-opiskelijana lukuvuosi-ilmoittautuminen tulee tehdä sekä Teknilliseen korkeakouluun että kohdeyliopiston ohjeiden mukaisesti yleensä myös kohdeyliopistoon. Ylioppilaskunnan maksut suoritetaan vain omalle ylioppilaskunnalle lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä. Opintosuoritusten hyväksyminen tutkintoon Muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää aina opiskelijan kotiyliopisto. Teknillisen korkeakoulun hallitus on tehnyt seuraavan yleispäätöksen: 1. Opiskelijan suoritukset kotimaisessa yliopistossa hyväksytään täysimääräisenä tutkintoon edellyttäen, että opintosuunnitelma on vahvistettu osastolla. 2. Opintosuunnitelma laaditaan yhteistyössä asianomaisen professorin kanssa, joka myös hyväksyy suunnitelman. 3. Päätöksen opintosuoritusten hyväksymisestä tekee asianomainen osastoneuvosto. 4. Todistuksen myöntäminen Teknillisestä korkeakoulusta edellyttää, että pääosa opinnoista diplomityö mukaan lukien on suoritettu Teknillisessä korkeakoulussa. 5. Jos Teknillinen korkeakoulu tekee opintoyhteistyösopimuksen toisen yliopiston kanssa, noudatetaan edellä mainittuja periaatteita soveltuvin osin. Lisätietoja JOO-opiskelusta saa edellä mainitun verkkopalvelun lisäksi yliopistojen opintotoimistoista ja opintojen suunnittelijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät JOOPAS-

83 83 palvelusta. Teknillisessä korkeakoulussa sopimuksiin liittyvää yleistä neuvontaa antaa opintoasiain toimisto, puh JOO-opiskeluun liittyviä kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: Tutkinto-ohjelmakohtaista neuvontaa saa tutkintoohjelmien kanslioista ja opintoneuvontahenkilökunnalta. 7.2 Kansainvälinen opiskelu Teknillisen korkeakoulun sopimuksiin perustuvaa opiskelijavaihtoa hallinnoi kansainväliset opiskelijapalvelut. Kansainväliset opiskelijapalvelut käsittelee sekä vaihto-opiskeluhakemukset että ulkomaisiin opintoihin myönnettävät TKK:n apurahat. Hakuajat eri opiskelupaikkoihin vaihtelevat jonkin verran. Tarkista hakuajat opintoasiain toimiston kansainvälisistä opiskelijapalveluista tai www-sivuilta osoitteesta Opiskelu ulkomailla on sijoitus tulevaisuuteen ja meriitti, jota työnantajat arvostavat. Paitsi akateemista hyötyä, ulkomailla opiskelu antaa henkistä ja kulttuurista pääomaa, suhteita ja kielitaitoa. TKK:n opiskelijavaihto-ohjelmat Pohjoismaat NORDTEK/Nordplus Eurooppa - Sokrates/Erasmus TIME-ohjelma Eurecom ISEP-US ja ISEP Multilateral GE4 - verkosto TKK:n kahdenväliset sopimukset opiskelijavaihdosta. Lisää tietoa opiskelijavaihto-ohjelmista osoitteesta Ulkomaisten korkeakouluopintojen hyväksi lukeminen tutkinnossa Kaikilta TKK:n opiskelijavaihto-ohjelmassa lähteviltä opiskelijoilta sekä opiskelijoilta, joille myönnetään TKK:n stipendi ulkomaisia opintoja varten, edellytetään opintosuunnitelma ennen ulkomaille lähtöä. TKK:n professorin tulee hyväksyä suunnitelma. Tällä varmistetaan se, että opiskelija voi palattuaan hyväksi lukea ulkomaiset opinnot TKK:lla suoritettavaan tutkintoon mahdollisimman helposti ja täysimääräisesti. Lisätietoja ulkomaisten opintojen hyväksi lukemisesta saat oman tutkinto-ohjelmasi suunnittelijalta. Kustannukset ja rahoitus - TKK:n stipendit Opiskelukustannukset vaihtelevat paljonkin kohdemaasta ja yliopistosta riippuen. Tärkeimmät välttämättömät kustannuserät ovat matkat, mahdolliset lukukausimaksut, asumis- ja elinkustannukset, vakuutukset sekä oppimateriaali. Yleensä ei ole mahdollista löytää yhtä rahoituskanavaa, joka kattaisi kaikki kustannukset, vaan rahoituksen joutuu hankkimaan useasta eri lähteestä. Teknillinen korkeakoulu myöntää apurahoja ulkomaisia opintoja varten perustutkinto-opiskelijoille. Stipendiä voivat hakea sekä TKK:n vaihto-ohjelmissa lähtevät että paikan itse hankkineet opiskelijat. Opiskelijat voivat hakea myös lukukausimaksutukea. Tarkempia tietoja stipendeistä osoitteesta

84 84 Apurahoja voi hakea myös eri säätiöiltä ja rahastoilta, jotka ilmoittavat hakuajoista mm. päivälehdissä. Myös opintotukea ja asumislisää voidaan myöntää ulkomaan opintoihin. Kotikansainvälistyminen TKK:lla on tarjolla useita englanninkielisiä ohjelmia sekä yksi ruotsin- ja englanninkielinen ohjelma, jotka ovat avoimia myös TKK:n omille opiskelijoille. Lisätietoa osoitteesta Kotimaassa voit kansainvälistyä myös toimimalla kv-isohenkilönä. Kv-ISOhenkilö auttaa tulevia ulkomaalaisia opiskelijoita käytännön asioissa. Jos haluat kv-isohenkilöksi, ota yhteyttä osaston kv-neuvojaan. Lisätietoja opiskelijavaihdosta Lisätietoja saat TKK:n kansainvälisistä opiskelijapalveluista ja siellä erityisesti Tietotorilta (huone Y249c, päärakennuksen 2. krs.). Kansainvälisten opiskelijapalveluiden suunnittelijoiden yhteystiedot ja vastuualueet löydät osoitteesta muista myös... osaston kv neuvojat ja suunnittelijat, professorit, erityisesti oma professorisi (heillä on usein kansainvälisiä suhteita) osastojen kv ilmoitustaulut TKY:n www-sivut osoitteessa -> palvelut jäsenille -> kansainväliset palvelut TKY:n yhdistykset (IAESTE, AIESEC, jne.) Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, eri maiden kulttuuri-instituuteista ja konsulaateista. 7.3 Suomen virtuaaliyliopisto Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) ( on vuonna 2001 perustettu kaikkien Suomen yliopistojen muodostama yhteistyöverkosto. Virtuaaliyliopistotoiminta on sekä yliopiston sisäistä että yliopistojen välistä yhteistyötä ja verkottumista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi opetuksen ja opiskelun tukena. Opiskelijalle virtuaaliyliopistoyhteistyö antaa mahdollisuuden opiskella joustavasti verkon kautta oman yliopistonsa sisällä tai hakeutua muiden yliopistojen tai yliopistojen yhteistyössä tuottamille verkkokursseille hyödyntää opintojen suunnittelun ja ohjauksen verkkopalveluja käyttää joustavan opiskelun sähköisiä asiointipalveluja. Joustava opinto-oikeus ja opiskelijaliikkuvuus Suomen yliopistoissa Elokuun 2004 alusta voimaan tulleella valtakunnallisella joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksella pyritään laajentamaan tarkoituksenmukaisesti kotiyliopiston opintotarjontaa ja edistämään tutkintojen suorittamista. Sopimus antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille

85 85 mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoaan ja sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja ja opintokokonaisuuksia muiden yliopistojen opintotarjonnasta. Valtakunnallinen JOO-opintojen hakulomake JOOPAS-verkkopalvelusta JOO-opinto-oikeuden haku tapahtuu kaikissa yliopistoissa samalla valtakunnallisella hakulomakkeella. Sen voi tulostaa SVY:n portaalin JOOPAS-verkkopalvelusta Lomakkeen lisäksi palvelussa on ohjeet JOO-opintoihin hakemisesta sekä tietoa yliopistojen opintotarjonnasta. Sähköinen JOO-hakujärjestelmä JOOPAS-palveluun kehitetään vaiheittain käyttöön otettavaa valtakunnallista sähköistä JOOopinto-oikeuden hakujärjestelmää. Lukuvuonna sähköinen JOO-haku on käytössä seuraavissa yliopistoissa: Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto (kevät 2007) Kuopion yliopisto (lokakuussa 2006) Svenska handelshögskolan (lokakuussa 2006) Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Teknillinen korkeakoulu. Näihin yliopistoihin ei voi jättää paperihakemuksia. SVY:n valtakunnalliset verkkopalvelut opiskelijoille SVY:n opiskelijapalvelut ovat keskitetysti saatavilla portaalista Opintoihin hakeutumisen verkkopalveluja: JOOPAS joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelu perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille Kurssitarjonta perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille tarkoitettujen yliopistojen ja tieteenalaverkostojen verkkokurssien hakupalvelu Verkko-opintojen opas käytännön vinkkejä verkko-opintoihin hakeutumisesta ja verkko-opintojen suorittamisesta. Opintojen suunnittelun ja ohjauksen palveluja: OVI-sivusto tietoa ja harjoituksia opiskelun suunnitteluun ja toteutukseen IQ Learn työkaluja oppimistaitojen arviointiin ja kehittämiseen IQ Team tietoa, tukea ja ohjausta ryhmätoimintaan.

86 8. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI 86 Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Aiheesta sovitaan kandidaattityön ohjaajan kanssa, joka seuraa kandidaattityön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä osastolla. 8.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyö on osa 10 opintopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluu lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on: luoda tiedonhaun, tieteellisen ajattelun, tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyön aihe sovitaan kandidaattiseminaarin alussa ja kandidaatintyö tehdään seminaarin aikana. Kandidaattiseminaarin on tarkoitus tukea kandidaatintyön tekemistä ja siihen kuuluu osaston järjestämän opetuksen lisäksi kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta. Työn valmistuttua opiskelijat esittelevät työnsä seminaariryhmässä ja opponoivat toisten opiskelijoiden töitä. 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaatintyö ja kypsyysnäyte laaditaan suomeksi tai ruotsiksi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, kandidaatintyö on mahdollista laatia vastuuopettajan suostumuksella ja kypsyysnäyte osaston suostumuksella myös muulla kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa paitsi kielitaitoa myös perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on samalla osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä osastolla. 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus Kandidaatintyötä ja kandidaattiseminaaria koskevat tarkemmat ohjeet valmistellaan siten, että kandidaattiseminaarit toteutetaan uudenmuotoisina kaikilla osastoilla viimeistään syyslukukaudella 2007, jolloin lukuvuonna 2005 hyväksytyt uudet opiskelijat aloittavat opintojensa kolmatta vuotta ja kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari ovat ajankohtaisia.

87 87 Lukuvuotta varten on vahvistettu kandidaattiseminaarin ja kandiaatintyön väliaikaista suoritustapaa koskeva soveltamisohje (rehtorin päätös ) ), jota noudatetaan niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat siirtyneet uuteen tutkintosääntöön ja ovat aloittamassa kandidaatintyötään. Vanhasta tutkintosäännöstä uuteen siirtyvä opiskelija voi korvata kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön osaston hyväksymillä aiemmilla opinnoilla. Jos näistä opinnoista puuttuu jokin kandidaattiseminaarin osa-alueen opintoja vastaava suoritus, se on mahdollista suorittaa annetun soveltamisohjeen pohjalta osaston määrittelemällä vaihtoehtoisella tavalla. Tarkempia tietoja saa osastolta koulutusasiantuntija Perttu Puskalta ja suunnittelija Kati Voutilaiselta.

88 88 9. DIPLOMITYÖ 9.1 Diplomityön aihe ja kieli Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimisen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityön aiheen ja kielen vahvistaa osasto sekä nimittää diplomityölle valvojan ja ohjaajan. Osasto voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Osasto päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Diplomityön valvojan tulee olla yliopiston professori ja työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus. Seminaariesitelmän pitämisestä sovitaan professorin kanssa Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmässä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 op. Aiheanomus jätetään kansliaan viimeistään yhtä viikkoa ennen tutkintotoimikunnan kokousta. Osastonjohtaja vahvistaa aiheet. Diplomityön määräaika on yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa, ja opiskelijan tulee hakea osastolta uutta diplomityön aihetta Diplomityön arviointi ja arvostelu Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti osastolta. Valvojan tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksineen pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä osastolla. Se on luovutettava vähintään kahtena kappaleena.

89 9.2 Kypsyysnäyte 89 Opiskelijan on kirjoitettava diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä diplomityön alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteen suorittamisesta sovitaan professorin kanssa.

90 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Avoin yliopisto-opetus Teknillisen korkeakoulun avoin yliopisto-opetus tarjoaa mahdollisuuden teknillistieteellisen alan yliopisto-opintoihin kaikille opiskelijan pohjakoulutuksesta tai iästä riippumatta. Opiskelun tavoitteena voi olla tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden saavuttaminen, ammatillinen täydennyskoulutus tai yleissivistävä opiskelu. Avoimen yliopiston opetustarjonta on Teknillisen korkeakoulun opetusohjelman mukaista, ja opetuksesta vastaavat pääsääntöisesti TKK:n omat opettajat. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot voidaan sisällyttää tutkintoon, mikäli opiskelija saa myöhemmin tutkinnon suoritusoikeuden. Opetuksen järjestäminen Teknillisen korkeakoulun Avoin yliopisto järjestää opetusta Otaniemessä ja Lahdessa. Opetuksesta tiedotetaan www-sivustolla Opiskelijavalinta ja opintosuoritukset Opiskeluoikeuden avoimen yliopisto-opetuksen kursseille voi saada kuka tahansa. Mikäli kurssilla on esitietovaatimuksia, niistä mainitaan erikseen kurssista tiedotettaessa. Opiskelijat valitaan kullekin kurssille erikseen etukäteen ilmoitetun ilmoittautumisajan puitteissa ilmoittautumisjärjestyksessä. Avoimessa yliopistossa suoritetut kurssit vastaavat Teknillisen korkeakoulun perusopetusta. TKK:n opiskelijoiden ei tarvitse anoa TKK:n Avoimessa yliopistossa suoritettujen kurssien hyväksymistä tutkintoonsa erikseen. Avoimen yliopisto-opetuksen suoritukset viedään opintorekisteri Oodiin (Ako- tai Akl- alkuisilla koodeilla, Akl = suoritus Lahden avoimessa). Maksut Avoimen yliopiston kursseille osallistumisesta peritään ilmoittautumismaksu, jolla katetaan opintohallinnolliset kustannukset. Teknillisessä korkeakoulussa tutkintoa suorittavat opiskelijat saavat ilmoittautumismaksusta 10%:n alennuksen. Ilmoittautumismaksut v ovat: Itseopiskelutentti 35 eur Opintojakso 1-3 ov / 1-5 op 60 eur Opintojakso 4 ov ->/ 6 op -> 100 eur Opintokokonaisuus ov /20 op 350 eur Verkkokurssi 100 eur Maksu suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä annettavien ohjeiden mukaisesti. Opiskelusta voi koitua myös muita kustannuksia, joista opiskelijat vastaavat itse (esim. kirjat, monisteet, laskimet, kytkentäalustat tms). Avoin yliopisto koordinoi myös kesäopetuksen, joka on TKK:n läsnäoleville tutkinto-opiskelijoille maksutonta.

91 Lisätietoja Avoin yliopisto/otaniemi, Otakaari 1, PL 1100, TKK puh , Avoin yliopisto/tkk Lahden keskus, Saimaankatu 11, LAHTI puh

92 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä.

93 93 Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 40 op Täydentävän aihealueen opinnot S 20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 10 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 opintopistettä. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi opiskelija suorittaa täydentävän aihealueen opintojen moduulin, laajuudeltaan 20 opintopistettä, jonka opinnot tukevat opiskelijan opinnäytetyön tekemistä ja opiskelijan tutkimusalaa. Tämä moduuli muodostetaan toisen tutkimusalan opinnoista tai se voidaan myös koostaa useamman tutkimusalan opinnoista, jotka muodostavat kokonaisuuden. Moduuli voi muodostua myös muussa yliopistossa suoritetuista opinnoista. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( Lisäksi tutkintoon kuuluu moduuli tieteen käytännöt ja periaatteet, laajuudeltaan 10 opintopistettä. Moduulin opintojen tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa tieteelliseen työskentelyyn ja perehdyttää hänet tutkimustiedon soveltamiseen ja välittämiseen. Tähän moduuliin voidaan sisällyttää tutkimusmetodologisia opintoja, tutkimusetiikan ja tieteen historian ja filosofian opintoja. Osa moduulista voi olla yliopistokäytänteiden oppimista, kuten opettamista ja tutkimustyön ohjausta. Se voi sisältää osin myös tutkimusprojektiin liittyviä tieteellisiä valmistelutehtäviä sekä esiintymistä oman alan tieteellisessä konferenssissa. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatkoopintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja

94 94 jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Osasto voi tarvittaessa määrätä jatkokoulutukseen hyväksytylle myös muita opintoja suoritettavaksi esimerkiksi siinä tapauksessa, että muualla suoritetun tutkintokokonaisuuden laajuus ei vastaa Teknillisessä korkeakoulussa jatko-opintojen pohjaksi vaadittavan tutkinnon laajuutta. Osasto päättää opiskelijan aineyhdistelmästä ja tutkintoon hyväksyttävistä opinnoista. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa. Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön mukaan väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yksittäinen tutkimus (monografia) tai riittäväksi katsottu määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muut vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Väitöskirjalautakunta on antanut väitöskirjojen tekijöille tarkemmat ohjeet ( Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimus voi niin ikään olla joko monografia tai artikkeleista koostuva yhdistelmäteos taikka muut vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan myös hyväksyä tutkimusalaan kuuluvaan aihepiiriin hyvää ja kriittistä perehtyneisyyttä osoittava kirjallisuustutkimus. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä Jatko-opintojen aloittaminen Jatko-opintojen suunnittelu voidaan aloittaa jo hyvissä ajoin ennen kuin ylempi perustutkinto on suoritettu loppuun. Jatko-opinnoista kiinnostuneen henkilön kannattaa ottaa yhteyttä suunnitellusta tutkimusalasta vastaavaan professoriin ja keskustella hänen kanssaan jatkoopintojen aloittamisesta. Jatko-opinnot on mahdollista suorittaa myös muulla alalla/osastolla kuin ylempi perustutkinto. Mikäli henkilö haluaa suorittaa tohtoriopinnot toisella alalla, esimerkiksi muulla alalla hankitun työkokemuksen tai muun kiinnostuksen johdosta, keskustellaan valitun tutkimusalan professorin kanssa jatko-opintoihin tarvittavista esitiedoista.

95 95 Jatko-opinto-oikeutta haetaan siltä osastolta, johon valitun tutkimusalan professori kuuluu. Osasto päättää Teknillisessä korkeakoulussa ylemmän perustutkinnon suorittaneen henkilön jatko-opinto-oikeudesta. Jatko-opintoihin voidaan valita henkilö, joka on suorittanut Suomessa soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai ulkomailla vastaavantasoisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin yliopisto-opintoihin. Osasto järjestää opiskelijavalinnan ja arvioi hakijan tutkinnon tason ja soveltuvuuden Teknillisen korkeakoulun jatko-opintoja varten. Teknillinen korkeakoulu koordinoi 15 opetusministeriön rahoittamaa tutkijakoulua ( jotka järjestävät jatko-opiskelijoille erilliset hakunsa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla toimii oma tukijakoulu, joka on toiminut vuodesta 1997 alkaen. Se kokoaa siipiensä suojaan ne sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston jatkoopiskelijat, jotka työskentelevät kokopäiväisesti tutkijoina osaston laboratorioiden projekteissa. Muita osastolla tehtyyn tutkimukseen liittyviä tutkijakouluja on lueteltu osaston jatkokoulutussivuilla Lisätietoja jatko-opinnoista Tarkempia tietoja jatko-opinnoista löytyy Teknillisen korkeakoulun jatkokoulutussivuilta sekä osaston jatkokoulutussivuilta Osastolla jatkokoulutuksen yhdyshenkilönä toimii osastosihteeri Katrina Nykänen, puh: ja sähköposti: Osaston tutkijakoulun koordinaattori on koulutusasiantuntija Perttu Puska, ja sähköposti:

96 STUDIERÅDGIVNING Denna guide innehåller viktig information om studierna vid Tekniska högskolan och examensprogrammet för bioinformations teknologi. Detta kapitel är en sammanfattning av några viktiga punkter i den finska texten, men innehåller också specifik information bl.a. om svenskspråkiga studier och studierådgivning Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik hör till avdelningsgruppen för elektrooch telekommukationsteknik, som består endast av avdelningen för elektro- och telekommukationsteknik. Avdelningen leds av avdelningsrådet och det finns även ett antal kommittér som förbereder och besluter om olika ärenden. Avdelningen består av ett antal laboratorier som ansvarar för undervisning och forskning Examensstruktur och målsättning Vid Tekniska högskolan avläggs grundexamen i två steg. Detta innebär att studeranden först avlägger en lägre högskoleexamen, teknologie kandidatexamen och därefter en högre högskoleexamen, dvs. en diplomingenjörs-, arkitekt- eller landskapsarkitektexamen. Studiernas omfattning mäts i studiepoäng (sp). Studeranden beräknas avlägga 60 studiepoäng per läsår vilket motsvarar 1600 h arbete. Teknologie kandidatexamen omfattar 180 sp och kan avläggas på tre år. Diplomingenjörs-, arkitekt- och landskapsarkitektexamen beräknas omfatta 120 sp och kan avläggas på två år. Den utbildning som leder till grundexamina planeras och anordnas i form av examensprogram Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Målsättning Den utbildning som leder till lägre grundexamen skall enligt Tekniska högskolans examensstadga (10 ) ge den studerande: grunderna i de studier som hör till examensprogrammet och förutsättningar att följa utvecklingen på området, förmåga till vetenskapligt tänkande och de kunskaper och färdigheter som krävs för ett vetenskapligt arbetssätt eller för konstnärligt arbete, förutsättningar för den utbildning som leder till högre högskoleexamen och för kontinuerligt lärande, förmåga att förstå och specificera teknikens inverkan och i vilken grad den kan utnyttjas, förmåga till samarbete och målmedvetet grupparbete, förmåga att tillämpa inhämtade kunskaper i arbetslivet,

97 97 de kunskaper i finska och svenska och främmande språk som förutsätts i examensförordningen, samt sådana kommunikativa färdigheter som behövs i arbetslivet. Utbildningen grundar sig på vetenskaplig forskning eller konstnärlig verksamhet samt på praxis inom området. Examensstrukturen I de studier som leder till lägre grundexamen ingår: en modul för grundstudier P (80 sp), som består av de matematisk-naturvetenskapliga och andra grundstudier som förutsätts i examensprogrammet; en modul för programmets gemensamma studier O (20 sp); tre moduler av vilka minst en skall vara en fortsättningsmodul som hör till det egna examensprogrammet ( sp); fritt valbara studier V (minst 10 sp); samt ett kandidatseminarium med tillhörande kandidatarbete K (totalt 10 sp). I examensprogrammet för arkitekter och landskapsarkitekter ingår i den lägre grundexamen tre vittomfattande grundmoduler och därmed urskiljer man inte på huvud- och biämne. Fortsättningsmodul A2 20 sp Grundmodul B1 20 sp Kandidatarbete o. seminarium K 10 sp Valfria studier V 10 sp Grundmodul A1 20 sp Grundstudier P 80 sp Programmets gemensamma studier O 20 sp Bild 4. Examensstrukturen för teknologie kandidatexamen 180 sp Avdelningarna gör egna modell läsordningar över grundstudierna så att de skall vara möjliga att avlägga under de två första studieåren. Modell läsordningen fås från avdelningens kansli.

98 98 Huvudämnet i lägre grundexamen består av den grundmodul som ingår i examensprogrammet och av dess fortsättningsmodul. Biämnet består av en annan grundmodul eller en annan fortsättningsmodul som grundar sig på grundmodulen i huvudämnet. Valet av huvud- och biämne bestyrks och godkänns i samband med den individuella studieplanen. Kandidatseminariet och det kandidatarbete utgör en studiehelhet som behandlar vetenskapligt tänkande, informationssökning, strukturering och behandling av information samt språkliga och kommunikativa färdigheter. Mera information om examens uppbyggnad och dess olika delområden finns på adressen Närmare information om studierna i det andra inhemska språket och det främmande språket finns på Språkcentrets www-sida på adressen och Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Målsättning Den utbildning som leder till högre grundexamen skall enligt Tekniska högskolans examensstadga (21 ) ge den studerande: goda kunskaper i det huvudämne som hör till examensprogrammet, förmåga att tillämpa vetenskaplig kunskap och vetenskapliga metoder eller färdigheter för självständigt och krävande konstnärligt arbete samt färdigheter för kontinuerligt och flexibelt lärande, förmåga att förstå problem inom sitt område med tanke på användarna, de tekniska systemen, samhällssystemen och miljön, förutsättningar att vara verksam i arbetslivet som sakkunnig inom sitt område och på ett sätt som utvecklar området, tillräckliga språkkunskaper för nationella och internationella uppgifter inom området, samt färdigheter för vetenskaplig eller konstnärlig forskarutbildning. Utbildningen baserar sig på vetenskaplig forskning eller konstnärlig verksamhet samt praxis inom området. Examensstrukturen I de studier som leder till högre grundexamen ingår: - studier i vetenskapsmetodik M (10 sp); - tre moduler av vilka minst en skall vara en fördjupad modul i huvudämnet enligt det egna examensprogrammet ( sp); - fritt valbara studier W (minst 20 sp); samt

99 - ett diplomarbete D (30 sp). Ämnesstudier och fördjupade studier ingår i modulerna. 99 Valfria studier W 20 sp Studier i vetenskaplig metodik M 10 sp Diplomarbete D 30 sp Fördjupande modul A3 20 sp Fortsättningsmodul B2 20 sp Specialmodul C 20 sp Bild 5. Examensstrukturen för diplomingenjörsexamen 120 sp Huvudämnet består av tre moduler som hör till examensprogrammet: en grundmodul som avlagts i lägre eller högre grundexamen och av dess fortsättningsmodul samt av en till fortsättningsmodulen tillhörande fördjupande modul. Biämnet bildas av en grundmodul och dess fortsättningsmodul eller av en fortsättningsmodul och dess fördjupande modul. Samma moduler kan inte ingå i huvud- och biämnet. Valet av huvud- och biämne bestyrks och godkänns i samband med den individuella studieplanen. Specialmodulen (20 sp) kan vara en modul som planerats av avdelningen eller en modul bestående av den studerandes personliga studier och vars innehåll godkänts av avdelningen. Studierna i vetenskaplig metodik (10 sp) bildas av två kurser med omfattningen 5 sp. Kurserna väljas från en kurslista så att de stöder diplomarbetet. Mera information om examens uppbyggnad och dess innehåll finns på adressen Praktik I examen kan det ingå frivillig eller obligatorisk praktik. I lägre grundexamen (teknologie kandidatexamen) ingår ev. obligatorisk praktik i grundmodulen och ev. frivillig praktik i fritt valbara studier. I högre grundexamen (diplomingenjörsexamen) ingår ev. frivillig praktik i fritt valbara studier och ev. obligatorisk praktik i någon modul. Information om praktik kan fås av avdelningens praktikrådgivare Tu Duong ([email protected]) samt från rekryteringtjänsten i Innopoli 2, 3:e vån. eller www-sidorna på adressen

100 Att studera vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Vid Tekniska högskolan består ett läsår av fyra undervisningsperioder som följs av en tentamensperiod. Undervisnings- och tentamensperioderna samt lördagstenterna under läsåret finns på adressen Undervisningen kan förverkligas bl.a. genom föreläsningar, räkneövningar, övningsarbeten, grupparbeten, laborationer, seminarier, exkursioner, problembaserad inlärning (PBL), portfolion och inlärningsdagböcker. Examination kan ske med hjälp av tenter och mellanförhör eller andra metoder så som t.ex. portfolion och inlärningsdagböcker. Tekniska högskolans tentanvisningar finns på adressen Kursutvärdering är ett viktigt redskap för utveckling av undervisningen. Med hjälp av utvärdering får såväl studerande som lärare information om hur målsättningarna för kursen uppnåtts. Utvärderingen kan exempelvis göras med hjälp av utvärderingsblanketter eller i form av en utvärderingsdiskussion i grupp. I grund- och forskarexamina används för visade godkända insikter vitsorden berömlig (5), synnerligen god (4), god (3), synnerligen nöjaktig (2) och nöjaktig (1). Även vitsorden godkänd och underkänd används. Studerande har rätt att göra begäran om rättelse av den lärare som bedömt kursen. Rättelsebegäran bör göras inom 14 dagar från den tidpunkt den studerande fått bedömningen/vitsordet till känna Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Läs- och tentordning för examensprogrammet för bioinformations teknologi finns på adressen De övriga examensprogrammens läs- och tentordningar finns på adressen Studerande bör anmäla sig till de kurser han/hon ämnar delta i. Anmälan sker i allmänhet elektroniskt med WWWTopi-systemet ( Anmälningsförfarandet bör kontrolleras på den ifrågavarande kursens www-sida. Studerande bör även anmäla sig till tentamen en vecka före tenten ifall inte läraren meddelar om annat. Tentanmälan görs oftast via WWWTopi. I tenter är det bra att känna till Tekniska högskolans gemensamma tentanvisningar som finns på adressen

101 101 Studieplanering m.h.a. en individuell studieplan underlättar studierna och vid Tekniska högskolan används två olika studieplaner som redskap vid planeringen: - den egna individuella studieplanen som kan göras på kursnivå m.h.a. WWWTopi:s studieplaneringsprogram samt - den bestyrkta och godkända studieplanen som görs på modulnivå (förutom C-modulen vars innehåll bör klargöras t.ex. om den innehåller studier utomlands). Under studietiden gör studerande en studieplan för studierna som siktar till kandidatexamen samt en studieplan för studierna som siktar till DI-, arkitekt- eller landskapsarkitektexamen. Att göra ändringar till den godkända studieplanen är möjligt, men då bör studerande åter söka godkännande till den nya studieplanen Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Enligt examensstadgan år 2005 ges undervisningen i form av kurser vars omfattning mäts i studiepoäng (se kap. 12.2). Studerande som påbörjat sina studier enligt examensstadgan år 2005 avlägger examen i huvudsak enligt kurser. Avdelningarna kan t.o.m. den även erbjuda undervisning i form av studieperioder enligt examensstadgan år Studieperiodernas omfattning mäts i studieveckor och en studievecka motsvara 40 h arbete. Studerande som påbörjat sina studier enligt examensstadgan år 2005 kan även avlägga studieperioder ifall studierna framskrider snabbare än övergången till den nya undervisningen. Då kan studerandes studieregisterutdrag innehålla både studiepoäng och studieveckor. Under de följande läsåren sker Tekniska högskolans övergång till den nya undervisningen enligt examensstadgan 2005 stegvis så, att senast under läsåret ges undervisning för grundexamina i sin helhet i form av kurser i stället för studieperioder. Många avdelningar övergår dock snabbare till att ge undervisning enligt den nya examensstrukturen eftersom examensstadgan ger denna möjlighet. På många avdelningar har undervisningen i huvudsak erbjudits enligt kurser redan under läsåret Närmare information om övergångsbestämmelserna finns i examensstadgan 66. Information om den egna avdelningen och examensprogrammets övergång till undervisning enligt examensstadgan år 2005 kan fås från den egna avdelningens kansli eller studierådgivning Att studera på svenska Grundkurser på svenska erbjuds bl.a. inom matematik, fysik, datateknik, produktionsekonomi och talkommunikation. Mera information hittar du på adressen Tekniska högskolan är ett tvåspråkigt universitet, vilket bl.a. innebär att svenskspråkiga har rätt att använda sitt modersmål i tenter, övningsarbeten och seminarier. Kom ihåg att be om svenskspråkiga tentfrågor senast 2 veckor före tenten! Vid behov kan även svenskspråkiga övningsgrupper arrangeras kom ihåg att själv vara aktiv i denna fråga!

102 102 FIF eller framtidens industriföretag heter den svensk-/engelskspråkiga huvudämneshelheten som består av studier inom produktionsekonomi och verkstadsindustri ( Ordlistor. Största delen av kurslitteraturen är på finska och engelska. Det är viktigt att du även känner till terminologi på ditt modersmål. Till vissa kurser hör en liten ordlista, som bifogas kompendierna. I biblioteken och på webben finner man också ett antal nyttiga ordböcker och listor. Du kan även utnyttja Tekniska högskolans samarbetsavtal för att avlägga studier på svenska. Som exempel kan nämnas JOO-avtalet och Språkalliansen. Under läsåret erbjuder Språkalliansen språkkurser i finska för svenskspråkiga samt kurser i vetenskapligt skrivande. Mera information om JOO-avtalet och Språkalliansen finns i kapitel Målsatta studietider Enligt ändringen av universitetslagen (556/2005) finns det målsatta studietider då den studerande har rätt att genomföra studier enligt viss tid. En studerande anses inleda studier för examen vid den tidpunkt då han eller hon tar emot en studieplats vid ett universitet. Lagändringen berör bl.a. studerande som beviljats studierätt den eller senare. Den målsatta studietiden för teknologie kandidatexamen är tre år och för diplomingenjörs-, arkitekt- och landskapsarkitektexamen två år. Den målsatta studietiden för avläggandet av grundexamen är alltså totalt fem år (3+2). Studerande som antagits via den gemensamma antagningen för diplomingenjörs- och arkitektutbildningen får direkt studierätt till den högre högskoleexamen. Därmed görs ingen skild uppföljning av studietiden för avläggandet av teknologie kandidatexamen vid Tekniska högskolan. För studerande som avlägger endast högre högskoleexamen vid Tekniska högskolan är den målsatta studietiden för avläggandet av diplomingenjörs-, arkitekt- och landskapsarkitektexamen två år. Ifall den studerande inte avlagt examen inom den tillåtna studietiden men vill slutföra sina studier, bör han eller hon ansöka om extra tid för slutförandet av studierna av avdelningen. Avdelningarna ger noggranna anvisningar för ansökan om extra tid när ansökningsprocessen blir aktuell om några år. Mera information om målsatta studietider finns på adressen: Byte av examensprogram Studerande som blivit antagna år 2006 har inte rätt att byta examensprogram mitt under studierna. Byte av examensprogram kan endast göras efter avlagd kandidatexamen och bytet sker då enligt vissa förutbestämda kriterier. Eftersom beslutet om begränsningen av bytet av examensprogram inte fanns då urvalet gjordes år 2005 har studerande som blivit antagna år 2005 möjlighet att tillämpa en undantagsregel. Undantagsregeln, som är i kraft t.o.m. oktober 2006, ger studerande som blivit antagna år 2005 rätt att ansöka om byte av examensprogram t.o.m. oktober Studerande som blivit antagna år 2004 eller tidigare har rätt att byta utbildningsprogram enligt examensstadgan från år Notera att studerande som byter utbildningsprogram via urvalsproven övergår till den nya examensstadgan från år Mera information om byte av examensprogram/utbildningsprogram finns på adressen:

103 Studier vid andra högskolor I det landsomfattande avtalet om flexibel studierätt (JOO-avtalet) ingår alla Finlands universitet. Avtalet berättigar Tekniska högskolans grund- och forskarstuderande att ansöka om rätt att avlägga studiehelheter eller enskilda kurser vid ett annat universitet. Flexibel studierätt bör ansökas på ansökningsblankett i god tid före man ämnar avlägga studierna vid det andra universitetet. JOOPAS tjänsten på adressen innehåller information om JOO-avtalet, studier och kurser vid andra universitet, ansökningsförfaranden samt elektroniska och utskrivbara ansökningsblanketter. Ett annat speciellt samarbetsnätverk är Språkalliansen som är ett samarbetsnätverk mellan Tekniska högskolan, Helsingfors universitet, Svenska handelshögskolan, Svenska social- och kommunalhögskolan vid HU, Sibelius-Akademin och Teaterhögskolan. Syftet med Språkalliansen är att förbättra regionens svenskspråkiga universitetsstuderandes möjligheter att studera språk utgående från sitt modersmål. Studierätt för språkalliansens gemensamma kurser beviljas i samband med anmälan till kursen, av det samarbetsuniversitet vid vilket kursen ordnas. Mera information finns på adressen: Information fås även av [email protected], tfn Tekniska högskolan har många samarbetsavtal med utländska universitet och högskolor runt om i världen. NORDTEK är ett exempel på ett samarbetsprogram och genom programmet kan man söka om studierätt för att avlägga studier i något land i Norden. Ansökningstiderna för Nordtek utbyte är den 15.3 och Mera information om studier utomlands hittar du på Information fås även av [email protected], tfn Information om Öppna universitetets studier finns på adressen Studiehandledning Studiehandledning för första och andra årets teknologer ges i smågrupper av tutorlärare och storasyskon. Tutorverksamheten arrangeras i samarbete med avdelningen, gillet och Teknologföreningen. Avdelningens studierådgivare finns till för att bl.a. hjälpa studeranden med olika studierelaterade ansökningar, med studieplanering samt att informera om aktuella studiefrågor och om studier vid andra högskolor. Studierådgivarna är studerande med några studieår bakom sig. Svenskspråkig studiehandledning fås av studierådgivare Hanna Koskisto. I studierådgivningen finns det även en internationell studierådgivare som hjälper med internationella frågor så som utbytesstudier. Praktikrådgivaren tar hand om frågor gällande arbetspraktik och rekrytering till arbetslivet. Uppgifter om mottagningstider finns på anslagstavlan och på adressen

104 104 Svenskspråkig studiehandledning kan även fås vid Tekniska högskolans studiebyrå av studieplanerare Pia Rydestedt (grundstudier) och Johanna Söderholm (forskarstudier). Svenskspråkig info finns på adressen Utdrag ur studieregistret och andra löpande ärenden sköts av avdelningens kansli. Till kansliet hör (bl.a.) planerare Kati Voutilainen. (rum 417, tfn , planerare Anita Bisi (rum 424, tfn , planerare Johanna Mattila (rum xxx, tfn ) och sekreterare tfn Studerande som behöver hjälp med frågor berörande inlärning, motivation och målsättningar samt välbefinnandet kan få råd och stöd av TKK:s studiepsykolog Timo Tapola. Mera information finns på adressen De viktigaste infoställena i högskolan är anslagstavlorna och webben. Ifall det uppstår frågor gällande någon speciell kurs, lönar det sig att i första hand se på kursens hemsida, anslagstavla eller WWWTopi. Kontaktinformation Studierådgivningen rum E115 tfn [email protected] planerare Pia Rydestedt rum Y191 tfn [email protected] planerare Johanna Söderholm rum Y236 tfn [email protected] Teknologföreningen, Otsvängen 22 tfn [email protected] Studiebyrån planerare Pia Rydestedt rum Y191b tfn [email protected] planerare Ida Kåll rum Y236 tfn [email protected] Studiesekreterare (Abi-info) rum Y224c tfn [email protected] Teknologföreningen Otsvängen 22 tfn [email protected] Karriär- och rekryteringstjänsten Studiepsykolog Timo Tapola Innopoli, Teknikv. 2 tfn [email protected]

105 105 LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit Huomaa, että - yhden kurssin suoritus ei välttämättä tuo riittävästi pisteitä (3 op), vaan tarvitaan useampia kursseja - kurssin arvosanan tulee olla vähintään 3 tai hyväksytty (arvostelussa hyväksytty/hylätty). Arvosanavaatimus ei koske ennen syksyä 2005 suoritettuja kursseja. Englannin kieli Kie Englannin suullisen kielitaidon valmennuskurssi Kie Tiedottavat esitelmät (2-3 op) Kie Suostuttelevat esitelmät (2-3 op) Kie Väittelytaito (3 op) Kie Konferenssi- ja seminaariesitelmät (2 op) Kie Kokous- ja neuvotteluenglantia (1-2 op) Kie Englannin ääntämisharjoituksia A (1-2 op) Kie Englanniksi kirjoittamisen perusteet I (1 op) Kie Englanniksi kirjoittamisen perusteet II (1 op) Kie Englanniksi kirjoittamisen perusteet III (1 op) Kie Akateeminen kirjoittaminen (2 op) Kie Teknisen englannin kirjoituskurssi (1 op) Kie Kirjoitusklinikka (1 op) Kie Työnhaku englanniksi (1 op) Kie Liike-elämän kirjoitusviestintä (2 op) Kie Aktivoi englantisi (4 op) Kie Englannin tekstin ymmärtäminen (3 op) Kie Tieteellisen englannin luku- ja keskustelukurssi (3 op) Kie Englannin kirjallinen koe (1 op) Kie Englannin suullinen koe (2 op) Espanjan kieli Kie Espanja 5A (2 op) Kie Espanja 5B (2 op) Kie Espanja 6A (2 op) Kie Espanja 6B (2 op) Kie Latinalaisen Amerikan kulttuurit 1 (1 op) Kie Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1 op) Kie Espanjan keskustelukurssi 1 (1 op) Kie Espanjan keskustelukurssi 2 (1 op) Kie Tekniikan espanjaa (4op) Kie Espanjaa itsenäisesti 1 (1 op) Kie Espanjaa itsenäisesti 2 (2 op) Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1 op) Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kie Espanjankielinen elokuva 1 (2 op) Kie Espanjankielinen elokuva 2 (2 op) Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos (4 op) Japanin kieli Kie Japani 5 (4 op) Kie Japani 6 (4 op) Kie Tekniikan japanin seminaari 1 (2 op) Kie Tekniikan japanin seminaari 2 (2 op) Kie Japanilaista kulttuuria (2 op) Kie Japanilainen yhteiskunta (2 op) Kie Japaninkielistä ammattikirjallisuutta (2 op) Kie Japaninkielistä kaunokirjallisuutta (2 op) Kie Japaninkielinen kirjallinen viestintä (2 op) Kie Joukkoviestinnän japania (2 op) Kie Liike-elämän japania (2 op) Kie Tekniikan sanastoa japanin kielessä (2 op) Kie Teknisen japanin lukukurssi (2 op) Kie Vientikaupan japania (2 op) Kie Ympäristöalan japania (2 op) Ranskan kieli Kie Ranska 5A (2 op)

106 Kie Ranska 5B (2 op) Kie Ranska 6A (2 op) Kie Ranska 6B (2 op) Kie Ranska 7A (2 op) Kie Ranska 7B (2 op) Kie Ranska 8A (2 op) Kie Ranska 8B (2 op) Kie Liike-elämän ranskaa 1 (2 op) Kie Liike-elämän ranskaa 2 (2 op) Kie Liike-elämän ranskaa 3 (2 op) Kie Liike-elämän ranskaa 4 (2 op) Kie Tekniikan ranskaa 1 (2 op) Kie Tekniikan ranskaa 2 (2 op) Kie Tekniikan ranskaa 3 (2 op) Kie Tekniikan ranskaa 4 (2 op) Kie Civilisation française 1 (1 op) Kie Civilisation française 2 (1 op) Kie Civilisation française 3 (1 op) Kie Civilisation française 4 (1 op) Kie Français pour les stagiaires 1(1 op) Kie Français pour les stagiaires 2(1 op) Kie Français pour les stagiaires 3(1 op) Kie Français pour les stagiaires 4 (1 op) Kie Ranskaa itsenäisesti 1 (1 op) Kie Ranskaa itsenäisesti 2 (2 op) Kie Grammaire française 1 (2 op) Kie Grammaire française 2 (2 op) Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1 op) Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2 op) Kie Ranskan kielen ääntäminen 1 (2 op) Kie Ranskan kielen ääntäminen 2 (2 op) Kie Francophonie 1 (1 op) Kie Francophonie 2 (1 op) 106 Kie Kie Teknisten alojen erikoiskursseja Saksan kieli Kie Saksa 5B (2 op) Kie Saksa 6A (2 op) Kie Saksa 6B (2 op) Kie Saksan kielioppia 2 (2 op) Kie Median saksaa (2 op) Kie Saksan keskustelukurssi (1 op) Kie Saksan kirjallinen viestintä (2 op) Kie Landeskunde-kurssi 1(1 op) Kie Landeskunde-kurssi 2 (1 op) Kie Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) Kie Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) Kie Liike-elämän saksaa A (2 op) Kie Liike-elämän saksaa B (2 op) Kie Vientikaupan saksaa (2 op) Kie Suullista viestintää (2 op) Kie Saksaa itsenäisesti 1 (1 op) Kie Saksaa itsenäisesti 2 (2 op) Kie Tekniikan saksan tekstikurssi (2-3 op) Kie Tekniikan saksaa 1 (2 op) Kie Tekniikan saksaa 2 (2 op) Kie Arkkitehtien saksaa (2 op) Kie Elektroniikka-alan saksaa (2 op) Kie Energiatekniikan saksaa (2 op) Kie Kemistien saksaa (2 op) Kie Konetekniikan saksaa (2 op) Kie Puunjalostusalan saksaa (2 op) Kie Rakentajien saksaa (2 op) Kie Sähkövoimatekniikan saksaa (2 op) Kie Ympäristötekniikan saksaa (2 op) Venäjän kieli Kie Venäjä 6B (2 op) Kie Liike-elämän venäjää 1 (2 op) Kie Liike-elämän venäjää 2 (2 op) Kie Liike-elämän venäjää 3 (1 op)

107 Kie Talouselämän venäjää 1 (2 op) Kie Talouselämän venäjää 2 (2 op) Kie Joukkoviestinnän venäjää 1 (2 op) Kie Joukkoviestinnän venäjää 2 (1 op) Kie Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 1 (2op) Kie Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi 2 (1op) Kie Tekniikan venäjää 1 (2 op) Kie Tekniikan venäjää 2 (1 op) Kie Venäjän kirjallisuutta 1 (1 op) Kie Venäjän kirjallisuutta 2 (2 op) Kie Venäjän maantuntemusta 1 (1 op) Kie Venäjän maantuntemusta 2 (1 op) Kie Venäjää itsenäisesti 2 (1 op) 107