OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 BIOINFORMAATIOTEKNOLOGIAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS Toimittanut: Johanna Mattila Kati Voutilainen

2 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo Puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@tkk.fi Picaset Oy, Helsinki 2006 ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot (henkilökunta) Yhteistyölaboratoriot Automaatiotekniikan laboratorio AS Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem Bioprosessitekniikan laboratorio Kem Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T Laskennallisen tekniikan laboratorio S Lääketieteellisen tekniikan laboratorio Tfy Optoelektroniikan laboratorio S Polymeeriteknologian laboratorio KE Sovelletun elektroniikan laboratorio S Osaston kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Rakennekaaviot Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmien moduulit ja pääaineet...32 ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto...32 Perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S903-P (80 op) Ohjelman yhteiset opinnot S903-O (20 op) Perusmoduuli Biologinen tekniikka F305-1 (20 op) Perusmoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-1 (20 op) Perusmoduuli Bioelektroniikka S121-1 (20 op)...34 Jatkomoduulit ja pääaineet...35 Pääaine Biologinen kemia ja biomateriaalit...35

4 Jatkomoduuli Biologinen kemia ja biomateriaalit KE150-2 (20 op) Pääaine Biologinen tekniikka Jatkomoduuli Biologinen tekniikka F305-2 (20 op) Pääaine Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Jatkomoduuli Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede S119-2 (20 op) Erillinen jatkomoduuli Biotroniikka S121-2 (20op) ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op) Vapaasti valittavat opinnot S903-V (10 op) Kandidaatin seminaari- ja työ S903-K (10 op) YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto Syventävät moduulit ja pääaineet PÄÄAINE Biologinen kemia ja biomateriaalit Syventävä moduuli Biomateriaalit KE152-3 (20 op) Syventävä moduuli Biologinen kemia KE151-3 (20 op) Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op) PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op) PÄÄAINE Biologinen tekniikka Syventävä moduuli Bioautomatiikka AS340-3 (20 op) Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op) Syventävä moduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op) PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka F308-C (20op) Magneettikuvauksen erikoismoduuli S351-C (20op) PÄÄAINE Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede Syventävä moduuli Bioinformatiikka ja laskennallinen systeemibiologia T290-3 (20 op) Syventävä moduuli Kognitiivinen neurotiede ja neuroinformatiikka T291-3 (20 op).. 53 PÄÄAINEEN ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Informaatiotekniikka T279-C (20 op) Erikoismoduuli Laskennallinen mallinnus ja data-analyysi S375-C (20 op) YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Tieteen metodiikan opinnot S903-M (10 op) Sivuaine (20 op + 20 op) Vapaasti valittavat opinnot S903-W (20 op) Diplomityö S903-D (30 op) Bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon mallilukujärjestys OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot... 61

5 5 3.7 Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Toisen vaiheen valinnat Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK-päärakennus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö...86

6 6 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Jatko-opintojen aloittaminen Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit

7 1. OPISKELIJAPALVELUT TARJOAVAN OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä 7 Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähköja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen osasto, perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 56 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto vastaa elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista sekä yhdessä neljän muun osaston kanssa bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi osasto vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master's Programme in Electrical Engineering Master's Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Yhteistyössä tietotekniikan osaston kanssa toteutetaan myös International Master's Programme in Telecommunication ohjelmaa. Vuoden 2005 lopussa osastolla oli yhteensä noin 3000 aktiivista tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 620 aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Osaston hallinnosta vastaavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Lisäksi osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja diplomitöiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh ). Osaston varajohtajina ovat professorit Jorma Kyyrä ( ) (huone SI 424, puh ) ja Saska Lindfors (huone SI310a, puh ).

8 8 Korkeakoulussa on myös viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto muodostaa yksin sähkötekniikan osastoryhmän ja sen tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. TKYn edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastonjohtaja professori Pekka Wallin, puh. (09) Osaston varajohtajat professori Jorma Kyyrä, puh. (09) professori Saska Lindfors, puh. (09) Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, puh. (09) Koulutusasiantuntija Perttu Puska, puh. (09) Suunnittelijat Johanna Mattila, BIO-ohjelma, tuutorointi, perusopintoasiat, puh. (09) Kati Voutilainen, perus- ja jatko-opintoasiat, puh. (09) Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, puh. (09) Osastosihteeri Katriina Nykänen, puh. (09) (aamupäivisin) Toimistosihteerit Brita Vuoristo, puh. (09) Lea Fehrmann, puh. (09) Raijaliisa Karhu, puh. (09) (iltapäivisin) Opintosihteeri Pia Dahlin, puh. (09) Kanslian käyntiosoite Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet SE411, SE413 ja SE425, Otaniemi, Espoo. Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Sähkö ja tietoliikennetekniikan osasto, PL 3000, TKK Kanslian puhelin (09) Kanslian telefax (09) Osaston kotisivu Toimikunnat ja työryhmät Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä tutkinto-ohjelma- ja tutkintotoimikunnissa. Tutkinto-ohjelmatoimikunnat (EST&TLT ja BIO) keskittyvät koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, ja tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tuutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta.

9 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) 9 Osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat 20 laboratoriota, joissa henkilökuntaa on yhteensä n Yksiköt toimivat pääosin Otakaari 5:ssä ja 7:ssä, lisäksi toimipisteitä on Mikronovassa (Tietotie 3) ja Innopoli 2:ssa (Tekniikantie 14). Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Matti Karjalainen S-89 -alkuiset kurssit Avaruustekniikan laboratorio esimies professori Martti Hallikainen S-92 -alkuiset kurssit Elektronifysiikan laboratorio esimies professori Juha Sinkkonen S-69 -alkuiset kurssit Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio esimies professori Jorma Kivilahti S-113 -alkuiset kurssit Laskennallisen tekniikan laboratorio esimies professori Jouko Lampinen S-114 -alkuiset kurssit Mittaustekniikan laboratorio esimies professori Erkki Ikonen S-108 -alkuiset kurssit Optoelektroniikan laboratorio esimies professori Harri Lipsanen S-104 -alkuiset kurssit Optiikan ja molekyylimateriaalien laboratorio esimies professori Ilkka Tittonen S-129 -alkuiset kurssit Piiritekniikan laboratorio esimies professori Kari Halonen S-87 -alkuiset kurssit Radiolaboratorio esimies professori Antti Räisänen S-26 -alkuiset kurssit Signaalinkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Jorma Skyttä S-88 -alkuiset kurssit Sovelletun elektroniikan laboratorio esimies professori Raimo Sepponen S-66 -alkuiset kurssit Sähkömagnetiikan laboratorio esimies professori Keijo Nikoskinen S-96 -alkuiset kurssit Sähkömekaniikan laboratorio esimies opettava tutkija Asko Niemenmaa S-17 -alkuiset kurssit

10 10 Sähköverkkojen ja suurjännitekniika esimies professori Matti Lehtonen S-18 -alkuiset kurssit Tehoelektroniikan laboratorio esimies professori Jorma Kyyrä S-81 -alkuiset kurssit Teoreettinen sähkötekniikka esimies professori Martti Valtonen S-55 -alkuiset kurssit Tietoliikennelaboratorio esimies professori Sven-Gustav Häggman S-72 -alkuiset kurssit Tietoverkkolaboratorio esimies ma. professori Heikki Hämmäinen S-38 -alkuiset kurssit Valaistuslaboratorio esimies professori Liisa Halonen S-118 -alkuiset kurssit 1.5 Yhteistyölaboratoriot Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelma sijoittuu sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolle ja opiskelijat kuuluvat näin ollen sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastoon. Tutkinto-ohjelman toteuttamisessa ovat mukana TKK:n useat tahot. Mukana ovat myös automaatio- ja systeemitekniikan osasto, tietotekniikan osasto, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto sekä kemian tekniikan osasto. Seuraavassa esitellään lyhyesti ne laboratoriot, jotka tuottavat opetusta tutkinto-ohjelmaan Automaatiotekniikan laboratorio AS-84 Henkilökunta Automaatiotekniikan laboratoriossa opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa 2 professoria sekä joukko tutkijoita. Henkilökuntaa on yhteensä noin 40. Tutkimus ja opetus Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat automaatiojärjestelmiä ja laitteita valmistavat yritykset, konevalmistajien automaatio-osastot, automaatiota suunnittelevat konsulttiyritykset ja suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastot. Laboratoriossa tehdään sekä itsenäistä perustutkimusta että teollisuusyritysten kanssa usein tiiviissä yhteistyössä soveltavaa tutkimusta. Laboratorio osallistuu myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Laboratorion tutkimus kohdistuu seuraaville alueille: älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka, virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutukset, energiateknologia, systeemiteoria ja signaalinkäsittelyn tutkimus ja bioprosessit.

11 11 Edellä mainittuja tutkimuksen osa-alueita painotetaan myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot tarjoavat laaja-alaiset mahdollisuudet suuntautua automaatiotekniikan alalla. Sivuaineen valinta tukee myös erikoistumista oman alan sisällä Biokemian ja mikrobiologian laboratorio Kem-30 Laboratorion opetus- ja tutkimusalat ovat soveltava biokemia ja soveltava mikrobiologia, jotka ovat biotekniikan keskeisimpiä tieteenaloja. Laboratorio toimii sekä Kemian tekniikan että Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmissa. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman Biokemia ja biomateriaalit pääaineesta vastaavat yhdessä Biokemian ja mikrobiologian laboratorio, Bioprosessitekniikan laboratorio, Fysikaalisen kemian laboratorio sekä Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio. Henkilökunta Henkilökuntaa 20, joista suurin osa väitöskirjatyötään tekeviä tutkijoita (jatko-opiskelijoita), 2 professoria, 1 opettava tutkija, 1 yliassistentti, 2 assistenttia. Soveltavan biokemian tai soveltavan mikrobiologian valitsee pääaineekseen vuosittain yhteensä noin 40 perusopiskelijaa. Yksikkö toimii Life Science Centerin tiloissa Espoon Keilaniemessä. Koulutus Soveltavan biokemian ja soveltavan mikrobiologian opetus keskittyy mm. prosessibiokemiaan, elintarvikebiokemiaan, käymisprosesseihin, mikrobigenetiikkaan, lääketieteelliseen ja elintarvikemikrobiologiaan sekä bioteknisten tuotteiden tuotekehitykseen. Yhteistyölaboratorioiden monitieteisessä opetuksessa painottuvat mm. biokemia, bioenergetiikka, proteomiikka, biofysikaalinen kemia, terapeuttiset proteiinit ja peptidit, uudet lääkkeenantoteknologiat, vasta-aine-, PCR- ja biochip tekniikat. Tutkimus Biokemian ja mikrobiologian laboratorio tutkii ja kehittää bio- ja elintarvikeprosesseja, terveysvaikutteisia tuotteita ja ratkaisuja tuotantohygieniaan sekä tuotekehitykseen. Yhdessä bioja elintarviketeollisuuden kanssa kehitetään uusia toimintamalleja ja tuotekehitysstrategioita, joiden avulla uusien innovatiivisten biolääkkeiden kaupallistamista voidaan edistää Bioprosessitekniikan laboratorio Kem-70 Laboratoriossa opetetaan ja tutkitaan biotekniikkaa prosessinäkökulmasta. Opiskelijoiden tulevia työllistäjiä ovat bio-, elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuus sekä esim. prosessisuunnitteluun erikoistuneet insinööritoimistot.. Laboratorion tutkimusaiheita ovat bioteknisesti valmistettujen tuotteiden prosessisuunnittelu ja modifiointi. Tutkimuksessa hyödynnetään geenitekniikkaa, metaboliamallinnusta, bioreaktoritekniikkaa ja erilaisia biokatalyyttien (entsyymit, solut, solukot) muokkausmenetelmiä. Tästä esimerkkinä on rehu- ja puunjalostusteollisuudessa hyödynnettävän ksylanaasientsyymin ph- ja lämpötilaoptimin muokkaus.

12 12 Henkilökunta Henkilökuntaa 22, joista 1 professori, 3 opettavaa tutkijaa, yksi assistentti sekä joukko projektitutkijoita ja tutkijatohtoreita. Koulutus Perusopetus on sovelluspainotteista ja keskittyy uusien bioteknisten tuotteiden, prosessien ja yksikköoperaatioiden suunnitteluun ja hyödyntämiseen. Pääpaino on uusilla materiaaleilla, menetelmillä ja teollisuusprosessien suunnittelulla. Keskeiset teemat opetuksessa ovat: 1. Entsyymien ja metabolian muokkaus teollisiin prosesseihin 2. Uusien entsyymi- ja solukasvatustekniikoiden kehittäminen 3. Biotekniset tuotantoprosessit ja niiden suunnittelu 4. Prosessien jälkikäsittelytekniikat ja scale-up. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat biokatalyyttien suunnittelu ja teollisesti mielenkiintoiset biokatalyyttiset prosessit. Kiinnostuksen kohteena ovat: 1. Teollisuusentsyymien muokkaus 2. Uuden entsyymiteknologian kehittäminen kiteisten entsyymien avulla 3. Mikrobimetabolian mallinnus ja muokkaus hienokemikaalituotantoa varten 4. Teollisuuden sivuvirtojen uudet sovellukset 5. Bioprosessien mallintaminen. Tutkimusta tehdään pääasiassa yhteistyönä kansallisten ja kansainvälisten teollisuuspartnerien kanssa Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio S-113 Elektroniikan valmistustekniikan laboratoriossa ( tutkitaan elektroniikan, fotoniikan ja bioelektroniikan materiaaleja, valmistusta ja luotettavuutta alkaen laitteiden suunnittelusta ja päätyen systeemitason testaukseen. Laboratorio on osa korkeakoulun ja VTT:n yhteistä Micronova-mikroelektroniikkakeskusta. Koulutus Laboratorion tarjoamat syventävät moduulit ovat Elektroniikan luotettavuus ja integrointi (EST) sekä Bioadaptiivinen tekniikka (BIO). Bioadaptiivisen tekniikan opetuksessa ja tutkimuksessa, mikä tapahtuu yhteistyössä Helsingin yliopiston biolääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa, pääpaino on elektroniikan ja materiaalitieteen biolääketieteellisissä sovelluksissa. Bioadaptiivisen tekniikan opetuksen ja tutkimuksen vahvaan poikkitieteellisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota, sillä bioadaptiivisten materiaalien ja laitteiden valmistuksessaelektroniikka, materiaalitekniikka ja biolääketiede tulevat yhdistymään osaksi laajempaa terveysteknologiaa. Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio on lisäksi vastuussa kansallisen Elektroniikan valmistuksen tutkijakoulun toiminnasta osastolla. Laboratorio on myös mukana Suomen Akatemian huippuyksikössä "Tissue Engineering and Medical, Dental and Veterinary

13 13 Biomaterial Research Group", jossa tutkitaan esimerkiksi biomateriaaleja sekä niiden ja kudosten välistä yhteensopivuutta. Tutkimus Tutkimuksen keskeinen aihe on elektroniikka-, fotoniikka- ja bioadaptiivisten laitteiden luotettavuus. Tutkimuksissa keskitytään ensisijassa erilaisten materiaalien elollisten tai elottomien rajapintayhteensopivuuteen. Tutkimustyössä pyritään yhdistämään teoreettinen mallinnus ja kokeellinen tutkimus yhtenäiseksi lähestymistavaksi. Elektroniikan materiaali- ja valmistustekniikan tutkimus- ja koulutustoimintaa tukevat Suomen Akatemia, TEKES, Euroopan yhteisö sekä lukuiset kotimaiset ja ulkomaiset elektroniikka-alan yritykset. Lisäksi tutkimusyhteistyötä harjoitetaan useiden ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Fysikaalisen kemian ja sähkökemian laboratorio Kem-31 Nimensä mukaisesti fysikaalinen kemia liikkuu fysiikan ja kemian välimaastossa. Perinteisesti se tutkii kemiallisessa systeemissä tapahtuvia tilanmuutoksia (termodynamiikka) ja muutosten nopeutta (dynamiikka). Tämän lisäksi fysikaaliseen kemiaan kuuluu myös sähkökemia sekä kvanttikemia ja spektroskopia. Fysikaalisen kemian koko skaala on siis hyvin laaja, mutta laboratoriomme päätutkimusalat ovat kemiallinen termodynamiikka ja sähkökemia. Fysikaalisen kemian sovellusalueet ovat viime vuosina muuttuneet, ja ne ovat lähestyneet voimakkaasti biotieteitä ja materiaalitutkimusta. Uusina aiheina laboratoriossamme on nanopartikkelien valmistus ja karakterisointi, uusien lääkeantotekniikoiden sekä oligonukleotidien ja polypeptidien annostelun kehitys. Myös modernia tietokoneavusteista kemiallista termodynamiikkaa kemian teollisuuden ja ympäristönsuojelun tarpeisiin tutkitaan laboratoriossamme. Koulutus Laboratorio antaa fysikaalisen kemian perusopetusta Kemian tekniikan osaston opiskelijoiden lisäksi Puunjalostus-, Materiaalitekniikan sekä Rakennus- ja ympäristötekniikan osastojen ja Bioinformatioteknologian tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden koulutus tapahtuu tutkijakoulun "Polymeerien, membraanien ja biomembraanien sähkökemia sovellutuksineen" puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopisteitä ovat: 1. Farmaseuttiset ja biologiset sähkökemialliset sovellukset 2. Polttokennot 3. Metallipintojen sähkökemiallinen karakterisointi 4. Nanoluokan kemian ilmiöt, laitteet ja sovellukset 5. Hiilidioksidin liukoisuus ja reaktiot biologisissa systeemeissä. Tutkimuksen rahoittajia ovat TEKES, Suomen Akatemia, Opetusministeriö, EU ja alan teollisuus.

14 Informaatiotekniikan laboratorio T-61, T-121 Informaatiotekniikan laboratorion tutkimuksen ja opetuksen painopistealueena on lähes neljän vuosikymmenen ajan ollut signaali-informaation tietokonepohjaisten käsittelymenetelmien tutkimus. Laboratorion tutkimusta koordinoi Neuroverkkojen tutkimusyksikkö, jonka perustaja akateemikko Teuvo Kohonen on neurolaskennan kansainvälisesti merkittävimpiä pioneereja. Neuroverkkojen tutkimusyksikkö on ollut Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö vuodesta Neuroverkot (tai keinotekoiset hermoverkot, artificial neural networks) ovat yksinkertaisista laskentaelementeistä koostuvia massiivisia verkkoja, joiden esikuvana ovat biologiset hermojärjestelmät. Informaatiotekniikan laboratoriossa neurolaskentaa on viime aikoina sovellettu moniin ongelmiin hahmontunnistuksessa, puheentunnistuksessa, kuvankäsittelyssä, biolääketieteellisessä signaalianalyysissä, kieliteknologiassa, tietoliikenteessä, bioinformatiikassa, prosessien ja laitteiden monitoroinnissa sekä suurten teksti- ja kuva-aineistojen organisoinnissa ja haussa. Lisäksi yksi laboratorion tutkimusryhmistä osallistuu Helsingin yliopiston ja laboratorion yhteiseen Datasta tietoon - huippututkimusyksikköön, joka kehittää tietokonemenetelmiä suurten ja monimutkaisten data-aineistojen käsittelyyn. Kombinatorinen hahmonsovitus ja tiedon louhinta (data mining) ovat keskeisiä menetelmätyökaluja. Datasta tietoon yksikön tutkimustuloksia käytetään molekyylibiologiassa ja bioinformatiikassa, prosessiteollisuudessa, tietoliikenteessä, ekologiassa ja kieliteknologiassa. Laboratorion bioinformatiikan alan tutkimusta tehdään yhteistyössä useiden johtavien lääketieteen ja biologian alan tutkimusryhmien kanssa. Yhteistyökumppaneihimme kuuluvat mm. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osasto, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos, Karolinska Institutet sekä Uppsalan yliopisto. Bioinformatiikan opinnot liittyvät kiinteästi edellä selostettuun tutkimusalaan. Informaatiotekniikan laboratorion kotisivut antavat lisää tietoa tutkimusprojekteista ja opetuksen sisällöstä Laskennallisen tekniikan laboratorio S-114 Laskennallisen tekniikan laboratorion keskittyy laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimiseen, käsittäen kompleksisten fysikaalisten, biologisten, teknisten, taloudellisten ja kognitiivisten prosessien ja järjestelmien mallinnuksen, analysoinnin ja visualisoinnin. Lisäksi yksikössä tehdään laskenta-algoritmien, graafisen visualisoinnin ja animaation, sekä rinnakkaislaskennan menetelmäkehitystä moniin informaatioteknologisiin sovelluksiin. Tutkimus keskittyy seuraaviin toisiinsa tukeviin aloihin: Laskennallinen materiaalitutkimus, Laskennallinen informaatiotekniikka, Kognitiivinen tiede ja teknologia sekä Laskennallinen systeemibiologia.

15 15 Koulutus Kognitiivisen neurotieteen ja neuroinformatiikan opinnot tarjoavat tietoa ihmisen havaitsemisesta, tarkkaavaisuudesta, muistista ja monista muista kognitiivisista toiminnoista. Tämän osana kieliteknologian opetus antaa valmiudet hyödyntää uusinta teknologiaa, jossa kommunikaatio on keskeisessä asemassa: puheteknologia, adaptiiviset ja tilastolliset menetelmät, erityisesti neuroverkot, sekä kielen havaitseminen ja tuottaminen. Laskennallisen systeemibiologian opinnoissa perehdytään biosysteemien molekyyli-, solu- ja kudostason rakenteiden ja prosessien perustaan, matemaattiseen mallinnukseen ja dataanalyysiin, sekä näissä tarvittavien laskennallisten menetelmien ja informaatiokäsittelytekniikoiden toteutukseen. Tutkimus Laboratorio painottaa vahvasti tutkijakoulutusta edustamillaan tieteen ja tekniikan aloilla osallistumalla useisiin valtakunnallisiin tutkijakouluihin. Lisäksi laboratoriomme toimii vuoden 2002 alussa käynnistyneen Laskennallisen informaatiotekniikan tutkijakoulun koordinaattorina. Laskennallisen tekniikan laboratorio on ollut yksi Suomen Akatemian huippuyksiköistä vuodesta 2000 alkaen. Yksikkömme nimi on Laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimuskeskus Lääketieteellisen tekniikan laboratorio Tfy-99 Laboratorion tutkimus- ja opetusalat ovat lääketieteellinen tekniikka ja elollisen aineen fysiikka. Laboratorio toimii sekä teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa että bioinformaatioteknologian koulutusohjelmassa. Laboratoriossa harjoitetaan poikkitieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta painopistealueina kardiomagnetismi ja solutason biofysiikka. Koulutus Laboratorio antaa lääketieteellisen tekniikan ja elollisen aineen fysiikan perus- ja jatko-opetusta. Syventävä moduuli on Biologinen fysiikka ja lääketieteellinen tekniikka. Laboratorion tarjoamat kurssit/opintojaksot antavat perustiedot biofysiikasta ja fysiologiasta, lääketieteellisestä fysiikasta, biosignaalien mittaustekniikasta, terveydenhuollon instrumentoinnista sekä kuvan- ja signaalinkäsittelystä. Jatko-opetusta annetaan mm. laboratorion johtaman valtakunnallisen Funktionaaliset tutkimukset lääketieteessä -tutkijakoulun puitteissa. Tutkimus Tutkimuksen painopistealueita ovat: 1. Elektro- ja magnetografia 2. Solutason biofysiikka 3. Lähi-infrapunatomografia 4. Lääketieteellinen kuvankäsittely 5. Aktuaattorimateriaalitutkimus.

16 1.5.9 Optoelektroniikan laboratorio S Optoelektroniikan laboratorion tutkimus keskittyy optoelektroniikkaan, fotoniikkaan ja nanotekniikkaan. Sovellutuskohteita ovat mm. puolijohdelaserit, ledit ja erilaiset sensorit, jotka perustuvat uusiin mikro- ja nanorakenteisiin. Funktionaaliset rakenteet valmistetaan atomikerrosten tarkkuudella käyttämällä Micronovan puhdastiloissa olevia huippuluokan laitteistoja. Lisäksi käytössä on Suomessa ainutlaatuiset MOVPE-laitteistot puolijohteiden mikro- ja nanorakenteiden valmistukseen. Materiaalitutkimuksella käyttäen mm. atomivoimamikroskopiaa, optista spektroskopiaa ja röntgenmenetelmiä on merkittävä rooli tässä kehitystyössä. Laboratoriolla on käynnissä kiinteä yhteistyö koti- ja ulkomaisten yritysten sekä tutkimuslaitosten kanssa. Opetuksessa Optoelektroniikan laboratorio vastaa optoelektroniikan, fotoniikan ja nanotekniikan opetuksesta sekä on vastuussa kansainvälisestä mikro- ja nanotekniikan maisteriohjelmasta. Lisäksi laboratorio vastaa ensimmäisen vuoden fysiikan perusopetuksesta useissa koulutusohjelmissa Polymeeriteknologian laboratorio KE-100 Polymeeriteknologian Laboratorio on yksi Kemian tekniikan osaston yhdeksästä laboratoriosta. Laboratorion tutkimus ja opetus painottuvat uusien polymeerien syntetisointiin ja karakterisointiin sekä uusien materiaalien kehittämiseen polymeeriseosten valmistamisen kautta. Polymeeriteknologian laboratoriossa polymeerialan osaaminen liittyy luontevasti muun kemian tekniikan osaamiseen. Erityisiä vahvuuksia ovat polymeerien valmistus (polymerointitekniikka) ja kemiallinen modifiointi. Näihin liittyy kiinteästi polymerointikatalyyttien, erityisesti metalloseenien, tutkimus ja soveltaminen polyolefiinien tuottamiseen. Oma tutkimusalueensa ovat biopolymeerit, joita laboratoriossa on tutkittu runsaasti. Laboratoriolla on käytössään polymeerien analysointiin soveltuva laitekanta (kuten liuos-nmr, termoanalyyttiset menetelmät, SEC, reologia), jotka mahdollistavat valmistettujen polymeerien analysoinnin. Polymeeriteknologian laboratorio kuuluu Bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmään, joka on yksi Suomen Akatemian huippuyksikköistä Sovelletun elektroniikan laboratorio S-66 Sovelletun elektroniikan laboratorio kouluttaa elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosessiin perehtyviä asiantuntijoita. Kokonaistavoitteena on, että valmistuvat opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät puhtaan tekniikan taitamisen ohella usein myös muut reunaehdot. Sovelletun elektroniikan laboratorion projektit ovat perustutkimuksen ja tuotekehityksen välimuotoja. Projekteissa on vahva teollisuusintressi ja opiskelijat perehdytetään todellisten, markkinoitavien tuotteiden kehittämiseen - sovellusalueen problematiikkaan.

17 17 Laboratorion avainosaamisalueita löytyy seuraavilta alueilta: piiritekniikka ja elektronifysiikka, radiotekniikka, signaalinkäsittely- ja ohjelmistotekniikka, lääketieteellinen tekniikka, materiaalija liitostekniikka sekä kokoonpanotekniikka ja mekatroniikka. 1.5 Osaston kirjasto Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Laura Mikkola, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to pe Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta Lisää TKK:n muista kirjastoista luvussa 3.14.

18 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 18 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

19 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: - perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; - ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva perusmoduuli ja yhden omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä - kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista.

20 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö 20 Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään tarkemmin luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa 6.

21 Bioinformaatioteknologian alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan alemman tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa Alemman perustutkinnon tavoitteet Bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle perusteet ymmärtää biologisia järjestelmiä ja niitä teorioita ja laiteteknisiä menetelmiä, joiden hyödyntämistä tarvitaan bioinformaation keräämisessä, muokkaamisessa ja siirtämisessä. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknillistieteellisen ajattelun sekä teknillistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa poikkitieteellinen lähestyminen biologiseen informaationteknologiaan, ja jota alan tieteidenvälisissä työtehtävissä toimiminen vaatii Alemman perustutkinnon rakenne Bioinformaatioteknologian alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuunottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää (ks. luku ) o ohjelman yhteiset opinnot -moduulista (O, 20 op) o kahdesta vaihtoehtoisesta perusmoduulista (A1, 20 op), jotka ovat Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede. Biologisen tekniikan perusmoduuli on pohjana biologisen tekniikan jatkomoduulille ja biologisen kemian ja biomateriaalien jatkomoduulille. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen perusmoduuli on pohjana samannimiselle jatkomoduulille. o kolmesta vaihtoehtoisesta jatkomoduulista (A2, 20 op), jotka ovat Biologinen kemia ja biomateriaalit Biologinen tekniikka Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede. Nämä ovat samalla myös bioinformaatioteknologian alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. Suositeltavat polut perusmoduuleista syventäviin moduuleihin on esitetty kaaviossa 1, sivulla 29.

22 22 o sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1). o vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) o kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 10 op). HUOM! Tutkinto-ohjelmaan on perustettu Bioelektroniikan A1- ja Biotroniikan A2 -moduulit, jotka muodostavat elektroniikkapainotteisen linjan bioinformaatioteknologiassa. Lukuvuonna moduulit voidaan sisällyttää joko alemman tai ylemmän perustutkinnon sivuaineeseen. Moduuleista ollaan valmistelemassa omaa alemman perustutkinnon pääainetta Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman osaston opintoasioista vastaavalle tai Katriina Korhoselle, puh , suunnittelija@math.hut.fi. Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodiotteessa häviää.

23 23 Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa. Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot S953-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Koodi Kurssi Laajuus op Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A 5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 5 KE Orgaaninen kemia I 4 KE Orgaaninen kemia II 3 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet L 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 Yhteensä 80 op Kurssi S Elektroniikan peruskurssi 5 op siirtyy perusopintomoduulista (S903-P) Biologisen tekniikan perusmoduuliin (F305-1), josta vastaavasti poistetaan kurssi S Fysiikka III 6 op. Laskennallisen ja kognitiivisen biotieteen pääaineen lukijoille suositellaan suoritettavaksi vapaavalintaisena myös S Elektroniikan perusteet 5 op. S953-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse matematiikasta 10 opintopistettä ja sen lisäksi fysiikan tai ohjelmoinnin kokonaisuus 10 opintopistettä. Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 FYSIIKAN KOKONAISUUS Tfy Fysiikka IIIA 5 Tfy Fysiikka IIIB 5 OHJELMOINNIN KOKONAISUUS T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 Yhteensä 20 op

24 2.3 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op

25 25 A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Tieteen metodiikan kurssiluettelo tullaan kokoamaan lukuvuoden opetusohjelmaan. Lukuvuonna tutkinto-ohjelmien suunnittelemat M-moduulin sisällöt saattavat poiketa yllämainitusta yleisohjeesta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja (professori), jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan