Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely Tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja mediatekniikan laitosten esittely Mediatekniikan laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietotekniikan laitos Laitosten yhteystiedot Hallinto ja yhteystiedot Neuvostot ja toimikunnat Tietotekniikan talon kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet Tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot Perusaineiden laaja oppimäärä tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa Tietotekniikan tieteen metodiikan opinnot M (10 op) Kieliopinnot Pakollinen vieras kieli Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Diplomityö Aiheen vahvistaminen Arvostelu ja julkisuus Kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä Suositeltavaa luettavaa diplomityöntekijälle TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN PÄÄAINEET Ohjelmistotekniikan pääaine (T3001) Tietojenkäsittelyteorian pääaine (T3002) Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan pääaine (T3003) Mediatekniikan pääaine (T3004) Tietoliikenneohjelmistojen pääaine (T300) Informaatiotekniikan pääaine (T3006) Laskennallisen tieteen pääaine (IL3001) Framtidens industriföretag (FIF) (TU3006) Communications Systems (Institut Eurécom) (T3007) Kansainväliset Master-ohjelmat / International Master s Programmes Master s Programme in Foundations of Advanced Computing Master s Programme in Machine Learning and Data Mining Master s Programme in Mobile Computing Services and Security Master s Programme in Bioinformatics...92

2 NordSecMob - Master's Programme in Security and Mobile Computing TIETOTEKNIIKAN SIVUAINEMODUULIT MUILLE KUIN T-TUTKINTO-OHJELMAN OPISKELIJOILLE KANSAINVÄLINEN OPISKELU Opiskelijavaihto Tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteistyöyliopistot Hakuajat Kustannukset ja rahoitus TKK:n stipendit Ulkomaalaisten korkeakouluopintojen hyväksilukeminen Tietotekniikan kansainväliset yhteistyöohjelmat Kaksoistutkinto-ohjelmat (NordSecMob, Cluster Dual Master) Ulkomailla suoritettavat pääaineet (Eurécom, FIF Framtidens industriföretag) HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Lisätietoja JOO-OPINNOT Valtakunnallinen JOO-sopimus Suomen virtuaaliyliopisto OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Tietotekniikan alemman tutkinto-ohjelman malliohjelma Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijan tietojärjestelmät Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen erinomaisesti Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen oivallisesti Todistuksenjakotilaisuus Alumnitoiminta Teknillisen korkeakoulun kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Pienryhmätoiminta opinnoissa ja opintojen ohjauksessa Tuutorointi Pienryhmät laskuharjoitusryhminä Tietokillan isohenkilötoiminta ja phuksiryhmät...134

3 3 9.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS Vahvistettu HOPS OmaHOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintojen suunnittelijat Opintotoimisto/TKK-päärakennus Ura- ja rekrytointipalvelut Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatkotutkinnon opinnot Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning...11

4 4

5 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta yhdistää teknillisen fysiikan, matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät pitkät perinteet. Vuoden 2008 alusta entiset teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden osastot yhdistettiin tiedekunnaksi. Kaikilla näillä kolmella osastolla oli omat, vahvat opetus- ja tutkimusperinteensä, mutta myös paljon yhteistä. Tiedekunnan muodostamat entiset osastot kuuluivat pitkään hallinnollisesti saman sateenvarjon alle informaatiotekniikan osastoryhmässä ja tätä ennen tietotekniikan suurosastossa. Tiedekunta ei kuitenkaan ole pelkästään kolmen vanhan osaston yhteenliittymä. Laitoksia muodostettaessa yksiköitä siirtyi myös vanhojen osastorajojen yli informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan. Laskennallisen tekniikan laboratorio sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastosta yhdistyi lääketieteelliseen tekniikkaan. Mediatekniikan laitos puolestaan syntyi tietotekniikan osaston multimedia- ja virtuaalitekniikasta sekä automaatio- ja systeemitekniikan osaston viestintätekniikasta. Nämä yksiköt sopivatkin opetus- ja tutkimusalueensa puolesta erinomaisesti vahvistamaan informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan laitoksia. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos, tuotantotalouden laitos sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. Yhteistä tiedekunnan yksiköille on laaja yhteisen perusopetuksen vastuu TKK:ssa. Tiedekunnan tarjoamat neljä tutkinto-ohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Viides tutkinto-ohjelma on kansainvälinen kaksoistutkintoon johtava maisteriohjelma NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus). Perusopiskelijoiden määrä tiedekunnassa on hiukan vajaa 3000, mikä on noin neljäsosa koko TKK:n opiskelijamäärästä. Jatko-opiskelijoita tiedekunnassa on hieman yli tuhat. Tiedekunnassa on nyt yhteensä noin 80 professoria yhdeksässä eri yksikössä. Tiedekunta profiloituu voimakkaasti perustutkimukseen. Tiedekunnassa on kolme tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan huippuyksikkö (AIRC), Laskennallinen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö (LCE) ja Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (COMP). Lisäksi tiedekunta on osallisena muiden yliopistojen kanssa yhteisissä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikössä ja Inversio-ongelmien huippuyksikössä.

6 Tiedekunta pähkinänkuoressa 6 perusopiskelijoita 2994 jatko-opiskelijoita 1036 henkilöstö 992 professoreita 80 vuonna 2007 suoritetut tutkinnot 367 vuonna 2007 väitelleitä tutkintoa suorittavat kansainväliset opiskelijat 260 (kevät 2008) kansainvälisten ohjelmien määrä 1.2 Tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja mediatekniikan laitosten esittely Teknillisen korkeakoulun informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja mediatekniikan laitokset tarjoavat maan laajinta ja monipuolisinta tietotekniikan opetusta. Laitosten perustehtävänä on vastata elinkeinoelämän ja tietoyhteiskunnan muuttuviin haasteisiin harjoittamalla kansainvälisesti arvostettua tietotekniikan tutkimusta ja kouluttamalla haastaviin tehtäviin kykeneviä, eettisesti vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä tietotekniikan asiantuntijoita. Laitokset vastaavat tietotekniikan tutkinto-ohjelman sekä kansainvälisen kaksoistutkintoon johtavan tutkinto-ohjelman NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus) opetuksesta. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan on lisäksi sulautettu neljä Master s-ohjelmaa: Master s Programme in Mobile Computing Services and Security, Master s Programme in Bioinformatics, Macadamia Master s Programme in Machine Learning and Data Mining sekä Master s Programme in Foundations of Advanced Computing. Vuoden 2008 alussa tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa oli 162 perusopiskelijaa. Jatkoopiskelijoita tietotekniikan tutkimusaloilla oli Mediatekniikan laitos Mediatekniikan laitoksen toimialaan kuuluu digitaalinen media kaikissa muodoissaan, niin julkaisualustana kuin vuorovaikutteisena ympäristönäkin. Tavoitteena on edistää sitä monitahoista teknistä, sisällöllistä ja psykologistakin osaamista, mitä nykyaikaisten mediatuotteiden ja -järjestelmien rakentaminen vaatii. Tuote voi sisältää monia eri medialajeja (kuva, ääni, video, 3D-grafiikka jne.), joita on osattava käsitellä erilaisilla teknisillä alustoilla (esim. pöytätietokone, WWW, pelikonsoli, mobiililaitteet), minkä lisäksi on otettava huomioon käyttäjän vaatimukset. Tutkimuksen painopistealueita ovat tietokonegrafiikka ja vuorovaikutustekniikka, virtuaaliympäristöt, digitaalisen kuvan laatu sekä erilaiset wwwpalvelujen tekniikat mukaan lukien semanttinen web. Opetuksessa digitaalista mediaa lähestytään toisaalta teknisestä näkökulmasta, so. miten mediaa esitetään digitaalisena ja kuinka sitä käsitellään algoritmisesti. Toisena näkökulmana on mediasisällön tuotantoprosessi sekä siinä tarvittavat suunnittelutaidot - käytettävyyttä ja esteettisyyttäkään unohtamatta. Laitos vastaa tietotekniikan tutkinto-ohjelman mediatekniikka-

7 7 pääaineen ohella myös viestintätekniikan pääaineesta automaatio- ja systeemitekniikan tutkintoohjelmassa sekä osallistuu aktiivisesti informaatioverkostojen tutkinto-ohjelman toteutukseen Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tavoitteena on edistää tietojenkäsittelyn matemaattisten, tilastollisten ja laskennallisten menetelmien opetusta ja tutkimusta sekä niiden soveltamista vaativien teknistieteellisten suunnittelu- ja analyysitehtävien ratkaisuun. Yksi painoalue on adaptiivinen informatiikka, missä koneoppimismenetelmin pyritään löytämään suurten tietoaineistojen rakennetta selittäviä käsitteitä, komponentteja sekä niiden välisiä suhteita. Toinen painopiste on tietojenkäsittelyteoria, missä kehitetään matemaattisia menetelmiä laskennallisten ongelmien mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun. Tietojenkäsittelytieteen laitoksessa toimii kaksi kansallista tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö sekä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön Pattern Discovery -ryhmä Tietotekniikan laitos Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laaja-alaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista. Se huolehtii myös koko TKK:n yhteisestä tieto- ja ohjelmistotekniikan perusopetuksesta. Ohjelmistotekniikan osa-alueen (OT) opetus ja tutkimus kattaa ohjelmistojen suunnittelu- ja toteutustekniikat sekä niihin liittyen keskeiset tietoteknisten järjestelmien komponentit, kuten tiedonhallintajärjestelmät, kääntäjät, käyttöjärjestelmät sekä sulauteutut ja hajauteutut järjestelmät. Tietoliikenneohjelmistoissa perehdytään internet-teknologian perusteisiin ja kehitykseen sekä IP-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Internetin lisäksi tarkastellaan erityisesti mobiiliverkkoja ja sovellusten ja palveluiden toteutusta erilaisissa verkkoympäristöissä. Keskeisiä alueita Internetille ja mobiiliverkoille ovat tietoturvallisuus ja palveluarkkitehtuurit, sekä palveluiden hallintaan liittyvät asiat kuten liikkuvuus, palvelunlaatu ja laskutus. Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon osa-alueella (SoberIT) tutkitaan mm. ohjelmistoarkkitehtuureja ja -prosesseja, ohjelmistointensiivistä tuote- ja palveluliiketoimintaa, hajautettua tuotekehitystä, digitaalista taloutta, tuotetiedonhallintaa, informaatioergonomiaa sekä tietotekniikkaoikeutta. Tietotekniikan laitoksen tutkimuksen ja opetuksen tavoitteena on olla sekä käytännöllisesti merkityksellistä että akateemisesti korkeatasoista. Tutkimusprojektit toteutetaan läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja akateemisten yhteistyökumppanien kanssa. Ne ovat usein poikkitieteellisiä ja luonteeltaan konstruktiivisia. Henkilökuntaan kuuluu mm. insinöörejä, kauppatieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja psykologeja.

8 1.3 Laitosten yhteystiedot 8 Mediatekniikan laitos Laitoksen johtaja: professori Tapio Takala T-111 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitoksen johtaja: professori Pekka Orponen T-61 ja T-79 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) Tietotekniikan laitos Laitoksen johtaja: professori Heikki Saikkonen T-76, T-86, T-93, T-106, T-109, T-110, T-121, T-124 ja T-128 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) (T-93, T-106, T-109, T-110) Innopoli 2 (Tekniikantie 14) (T-76, T-86, T-121, T-124, T-128) 1.4 Hallinto ja yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tkk.fi YLEISHALLINTO Dekaani professori Olli Simula, p. (09) Varadekaani professori Hannele Wallenius, p. (09) Hallintopäällikkö Ilse Muroke, p. (09) Tutkinto-ohjelman vastuuprofessori professori Ilkka Niemelä, p. (09) KANSLIA Kanslian käyntiosoite Kanslian postiosoite Tietotekniikan talo Konemiehentie 2, Otaniemi, Espoo Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma PL 400, 0201 TKK Kanslian telefax (09) Tutkinto-ohjelman kotisivu Perusopintoasiat Suunnittelija Opintosihteeri Tiina Kerola (vv.), Johanna Bovellán (vs.), p. (09) , huone C213 Päivi Koivunen, p. (09) , huone C212

9 9 Kansainväliset asiat Suunnittelija Projektisihteeri Projektisihteeri Jatko-opintoasiat Suunnittelija Opintosihteeri Eija Kujanpää, p. (09) , huone B233 Katja Pitkänen, p. (09) , huone B231 kansainväliset maisteriohjelmat (NordSecMob) Karoliina Kekko, p. (09) , huone B231 kansainväliset maisteriohjelmat Mari Knuuttila, jatko-opintoasiat, erillisopintoasiat (JOOopinnot) p. (09) , huone B212 Marjo Korhonen, jatko-opintoasiat, p. (09) , huone C Neuvostot ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto tekee esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin ja vahvistaa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat. Tiedekuntaneuvosto päättää jatkoopiskelijoiden tutkimusalan, vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa sekä käsittelee jatkoopiskelijoiden opinnäytteisiin liittyvät asiat. Tiedekuntaneuvosto myös arvostelee lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat sekä hyväksyy lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani Olli Simula ja pöytäkirjanpitäjänä osastosihteeri Riitta Aalto. Tietotekniikan koulutusneuvosto hyväksyy diplomitöiden valvojat ja ohjaajat, arvostelee diplomityöt sekä hyväksyy diplomi-insinöörin tutkinnot. Tietotekniikan koulutusneuvosto tekee ehdotukset tiedekuntaneuvostolle opetussuunnitelmasta. Tietotekniikan koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Antti Ylä-Jääski ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Päivi Koivunen. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto käsittelee tiedekunnan kandidaattiohjelmiin liittyviä asioita, mm. nimittää kandidaattiseminaarin vastuuopettajan. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja hyväksyy tietotekniikan tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnot. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii varadekaani Hannele Wallenius ja pöytäkirjanpitäjänä osastosihteeri Pirjo Ruuskanen. Tiedekunnassa on lisäksi toimikuntia ja työryhmiä, joiden tehtävänä on kehittää tietotekniikan tutkinto-ohjelmaa ja valmistella asioita koulutusneuvostojen, tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätettäväksi. Tutkinto-ohjelmatoimikunta käsittelee tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan liittyviä asioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Antti Ylä-Jääski ja sihteerinä suunnittelija Johanna Bovellán. Tietotekniikan jatkokoulutustoimikunta käsittelee jatko-opintoihin liittyviä asioita. Puheenjohtajana toimii professori Lauri Savioja ja sihteerinä suunnittelija Mari Knuuttila.

10 10 Tietotekniikan opetuksen arviointityöryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa arviointimenetelmien ja palautekäytäntöjen kehittäminen. Työryhmän sihteerinä toimii Mari Knuuttila. Tietoa neuvostojen ja työryhmien toiminnasta saa niiden sihteereiltä, puheenjohtajilta sekä Tietokillan opintomestarilta. 1.6 Tietotekniikan talon kirjasto Käyntiosoite Konemiehentie 2, 1. kerros Otaniemi, Espoo Puhelin (09) Telefax (09) Sähköpostiosoite Internet -osoite Kirjasto on avoinna ma, ke ti, to, pe 9 1 kesällä ma-pe aattopäivien ja loma-aikojen aukioloajat löytyvät kirjaston www-sivuilta: Muiden kuin kurssikirjojen sekä konferenssijulkaisujen laina-aika on 28 vuorokautta. Kurssikirjojen laina-aika on 14 vuorokautta. Myös opinnäytteiden laina-aika on 14 vuorokautta. Alle vuoden vanhoja opetusmonisteita lainataan yölainana ja sitä vanhempia 14 vuorokaudeksi. Käsikirjaston reference-kappaleita sekä lehtiä ei lainata. Kurssikirjojen käsikirjastokappaleita annetaan yö- ja viikonloppulainaksi; lainaus alkaa 1 tunti ennen sulkemisaikaa. Lainat tulee palauttaa tai uusia viimeistään eräpäivänä. Lainat voi uusia lainaustiskillä, itsepalveluautomaatilla, puhelimitse, sähköpostitse tai TEEMU -järjestelmän kautta. Varattua aineistoa ja yölainoja ei voi uusia.

11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 11 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. Tutkinto-ohjelman edellyttämät opinnot muodostuvat opintopisteen laajuisista moduuleista. Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö löytyy osoitteesta Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

12 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne 12 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusmoduuli A1 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine (40 opintopistettä) muodostuu kahdesta moduulista: tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista. Sivuaine (20 opintopistettä) muodostuu yhdestä moduulista: joko toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Alempaan tutkintoon on sisällyttävä sivuaine.

13 13 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaatintyö ja seminaari on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyötä ja seminaaria käsitellään luvussa 2.8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Vieraan kielen suoritukseen kuuluu sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon osoittaminen. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelu sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6.

14 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito; valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli C (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön pääaineen professori hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Ylemmän tutkinnon rakenne voi poiketa kuvassa 2 esitetystä rakenteesta esimerkiksi siinä tapauksessa, että ylemmässä tutkinnossa on uusi, perus-, jatko- ja syventävästä moduulista

15 1 muodostuva pääaine. Suoritettavat moduulit vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine (60 opintopistettä) muodostuu kolmesta moduulista: alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista, perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista sekä jatkomoduuliin pohjautuvasta syventävästä moduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine (40 opintopistettä) koostuu kahdesta, pääaineeseen kuulumattomasta, moduulista: joko alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta perusmoduulista ja tähän pohjautuvasta jatkomoduulista tai alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta jatkomoduulista ja tähän pohjautuvasta syventävästä moduulista. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön pääaineen professori hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Yhteisen osan kurssitarjonta löytyy kappaleesta 2.6. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Tutkinto-ohjelmat voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa tutkinto-ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmakohtaiset tieteen metodiikan kurssit löytyvät kappaleesta 2.6. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä tietotekniikan koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 2.9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut

16 16 kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Vieraan kielen suoritukseen kuuluu sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon osoittaminen. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu on vapaavalintaista ja se sisällytetään vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet Tietotekniikan tutkinto-ohjelman vastuuprofessori on Ilkka Niemelä. Tietotekniikan tutkinto-ohjelma järjestetään tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja mediatekniikan laitoksen yhteistyönä. Nämä laitokset ovat kansainvälisesti arvostettuja, maan johtavia alansa opetus- ja tutkimusyksikköjä, joiden tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja tietoyhteiskunnan muuttuviin haasteisiin harjoittamalla kansainvälisesti arvostettua tietotekniikan tutkimusta ja kouluttamalla haastaviin tehtäviin kykeneviä, eettisesti vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä tietotekniikan asiantuntijoita. Laitosten tarjoama opetus antaa laajan pohjan tutkinto-ohjelmalle ja opiskelijoille valmiudet menestykselliseen tietotekniikan kehittämiseen ja soveltamiseen sekä kokonaisuuksien hallintaan monilla tekniikan ja yhteiskunnan aloilla. Tutkinto-ohjelman keskeisenä tavoitteena on tuottaa hyvin koulutettua työvoimaa yhteiskunnan tarpeisiin sekä luoda tutkimuksen ja koulutuksen avulla osaamispohjaa yritysten innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman kandidaattitutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle tietotekniikan perustiedot ja näin edellytykset tietotekniikan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, alan kehityksen seuraamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä. Tärkeää on myös saavuttaa riittävät yhteistyö-, ryhmätyöskentely-, kieli- ja viestintätaidot.

17 17 Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle alan teknistieteellisen ajattelun sekä teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, jonka varaan voidaan rakentaa valmiudet tieteelliseen työskentelyyn, kehittymiseen vaativiin tietotekniikan asiantuntijatehtäviin sekä valmiudet ymmärtää ja eritellä tietotekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman diplomi-insinööritutkinnon tavoitteena on saavuttaa jonkin tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus, valmiudet tietotekniikan alan tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet tietotekniikan jatkokoulutukseen. Tutkinto antaa valmiudet toimia työelämässä tietotekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä, joka ymmärtää tietotekniikan alan ongelmat laaja-alaisesti käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta. 2.4 Tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot Tietotekniikan tutkinto-ohjelman P, O ja A1 -moduulien sisältö on seuraava (kts. kuva 1): T901-P PERUSOPINNOT P Vastuuprofessorit: prof. Antti Ylä-Jääski ja prof. Ilkka Niemelä koodi kurssin nimi op Mat Matematiikan peruskurssi C 1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C 2 10 Mat- Matematiikan peruskurssi /1132 C 3-I tai C 3-11 Mat- Sovellettu todennäköisyyslaskenta /2620 A tai B Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 Tfy Fysiikka IIB 3 Kie- Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) /7001 kokeen kirjallinen osio Kie- Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) /7002 kokeen suullinen osio Kie-98.xxxx Vieras kieli (kts. kappale 2.7.1) 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 TKK:lla T Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkintoohjelmassa 1 T Ohjelmoinnin perusteet T (Java) T Tietorakenteet ja algoritmit T T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) 6 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 S Digitaalitekniikan perusteet 3 T Tiedonhallintajärjestelmät Valitse seuraavia laboratoriotyökursseja vähintään 2 op:n verran: T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen 3 harjoitustyö Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2

18 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 S Digitaalitekniikan työt 2 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Yhteensä T901-O OHJELMAN YHTEISET OPINNOT O Vastuuprofessorit: Antti Ylä-Jääski ja Ilkka Niemelä koodi kurssin nimi op T Johdatus tietoliikenteeseen TAI T Introduktion till datakommunikation T Multimediatekniikka 4 T Johdatus käyttäjäkeskeiseen 2 tuotekehitykseen T Datasta tietoon 4 Valitse jokin seuraavista op:n laajuisista kursseista tai kurssiyhdistelmistä: Mat Matematiikan peruskurssi C3-I TAI Mat Matematiikan peruskurssi C3-II TAI TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU Tuotantotalouden harjoitus 1 Yhteensä 20 PERUSMODUULIT A1: Valitaan joko tietotekniikan tai informaatiotekniikan perusmoduuli sen mukaan, minkä jatkomoduulin haluaa suorittaa. T202-1 TIETOTEKNIIKKA T Vastuuprofessorit: Antti Ylä-Jääski ja Ilkka Niemelä koodi kurssin nimi op T Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli) 6 T Introduction to Software Engineering T Logiikka tietotekniikassa: perusteet 4 S Tietokoneen arkkitehtuuri Yhteensä 20 T203-1 INFORMAATIOTEKNIIKKA I Vastuuprofessorit: Erkki Oja, Olli Simula, Juha Karhunen, Heikki Mannila (vv.) ja Samuel Kaski koodi kurssin nimi op T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 T Hahmontunnistuksen perusteet 4 T Signaalien tilastollinen mallinnus T Machine Learning: Basic Principles Yhteensä 20

19 19 T901-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Lisätietoa kandidaattiseminaarista löytyy osoitteista ja T901-K KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI koodi kurssin nimi op TIK.kand Kandidaatintyö ja seminaari 10 TIK.kyps Kypsyysnäyte 0 Yhteensä Perusaineiden laaja oppimäärä tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa Perusaineiden laajan oppimäärän laajuus on 8 op, joista 6 op sijoittuu P-moduuliin ja 20 op sivuainemoduuliin. Sivuainemoduuli on perustieteiden sivuaine alemmassa tutkinnossa. P-moduuliin sijoittuva osa laajoja perusopintoja koostuu matematiikasta (30 op), fysiikasta (20 op), sovelletusta matematiikasta ( op) ja tietotekniikasta (10 op) oheisen kaavion mukaisesti. Lisätietoja T91-1 Perusopinnot laajalla oppimäärällä P (80 op) Vastuuprofessorit: Antti Ylä-Jääski, Ilkka Niemelä Koodi Kurssin nimi op T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 Matematiikka (30 op) Mat Matematiikan peruskurssi L 1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L 2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L 3 10 Fysiikka (20 op) Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIA Tfy Fysiikka IIB Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Sovellettu matematiikka ( op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A Tietotekniikka (10 op) T Ohjelmoinnin perusteet T (Java) T Tietorakenteet ja algoritmit T Oman tutkinto-ohjelman opintoja (9 op) T Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkinto- 1

20 ohjelmassa T Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 S Digitaalitekniikan perusteet 3 Kie /7001 ja Kie / 7002 Kielet ( op) 20 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen ja suullinen osio Kie-98.xxxx Vieras kieli (kts. kappale 2.7.1) 3 Yhteensä 80 Perustieteiden sivuainemoduuli tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa (20 op) (Perusaineen laajan oppimäärän sivuaine) Vastuuprofessorit: Antti Ylä-Jääski, Ilkka Niemelä Sivuainemoduuli (20 op) koostuu matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opinnoista. Moduuliin on sisällyttävä vähintään 10 opintopistettä matematiikan opintoja sekä Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) (6 op). Moduulin muita kursseja valitaan siten, että 20 op täyttyy. 1+1 Koodi Kurssin nimi op Mat Matematiikan peruskurssi L 4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet Mat Johdatus stokastiikkaan Mat Stokastiset prosessit T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) 6 T Tiedonhallintajärjestelmät Tfy Fysiikka IIIA Tfy Fysiikka IIIB Yhteensä 20 Suoritettuaan perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija voi halutessaan suorittaa perustieteiden sivuainemoduulin jatkoksi matematiikka-, fysiikka- tai tietotekniikkapainotteisen henkilökohtaisen jatkomoduulin. Näin opiskelijalle muodostuu ylempään tutkintoon henkilökohtainen sivuaine (B1 alemmassa tutkinnossa ja B2 ylemmässä tutkinnossa). Halutessaan suorittaa matematiikka-, fysiikka- tai tietotekniikkapainotteisen henkilökohtaisen jatkomoduulin on opiskelijan otettava yhteyttä matematiikan laitoksen tai tietotekniikan tutkintoohjelman perusopintoasioiden suunnittelijaan. 2.6 Tietotekniikan tieteen metodiikan opinnot M (10 op) Vastuuprofessori: Ilkka Niemelä Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja

21 21 insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Tietotekniikan tutkinto-ohjelma on lisäksi määritellyt tutkintoohjelmakohtaisia menetelmäopintoja. Opiskelija valitsee tieteen metodiikan opintoja TKK:n yhteiseltä listalta vähintään 3 opintopisteen verran. Loput 7 opintopistettä opiskelija voi valita joko yhteiseltä listalta tai tietotekniikan tutkinto-ohjelmakohtaiselta listalta. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa ei ole määritelty pakollisia menetelmäkursseja, mutta pääainekohtaisia suosituksia voidaan esittää. T901-M Tieteen metodiikan moduuli A. Yhteinen lista (valittava vähintään 3 op): Koodi Kurssin nimi op A Tutkimusmetodologia AS Tietokonemallintaminen Kon Kokeelliset menetelmät Maa Maanmittaustieteiden metodologiaa Mat Tieteen filosofia I & II Mat Tieteen historia I & II Mat Tilastollinen päättely Mat Filosofia ja systeemiajattelu 3 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Mat Tilastollisen analyysin perusteet Mat Riskianalyysi (ei luennoida lv ) S Sähkötekniikan historia 3 S Teknologian filosofia 3 T Signaalien tilastollinen mallinnus T Machine Learning: Basic Principles T Information Visualization T Methods for Software Engineering 3 Research TU Industrial Management Research Methods TU Laadulliset tutkimusmenetelmät Kie Thesis Writing 2 Kie Conference Talk 2 Kie Tieteellinen kirjoittaminen 1 Eri Diplomityöntekijän työkalut 3 Vie Väittelytaito 2 B. TKK:n ulkopuolinen kurssitarjonta: Språkalliansen Kurssi: Vetenskapligt skrivande 1 (2 sp) TKK:n yhteyshenkilö on suunnittelija Johanna Söderholm (opintotoimisto). Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Sopivia metodikursseja mm. Kriittinen ajattelu ja Argumentaatio tutkimuksessa. Kurssien suorittaminen edellyttää JOO-opinto-oikeutta: Yhteyshenkilö: tutkimuskoordinaattori Juha Tuunainen, Helsinki Institute of Science and Technology Studies

22 C. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman lista Koodi Kurssin nimi op Mat Diskreetin matematiikan perusteet Mat Optimoinnin perusteet 3 Mat Simulointi L T Search problems and algorithms 4 T Parallel and distributed systems 4 T Cryptography and data security 4 T Computational complexity theory P T Ohjelmistotekniikan laboratoriotyöt Kieliopinnot Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muuten osoittaa toisen kotimaisen kielen (suomi tai ruotsi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Äidinkieleksi katsotaan se kieli, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli suomi vai ruotsi. Opiskelijan toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvioidaan arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellisen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. riittävä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Kieliopinnoista alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa kerrotaan myös kappaleissa kielitaito alemmassa korkeakoulututkinnossa ja kielitaidon osoittaminen ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Lisätietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta sekä vieraan kielen kursseista saa Kielikeskuksen www-sivuilta Pakollinen vieras kieli Pakollisen vieraan kielen suoritukseksi kelpaavat kielten kurssit, lukuvuosi Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa pakollista vierasta kieltä on suoritettava vähintään kolmen opintopisteen verran. S: kelpaa suullisen kielitaidon suoritukseksi K: kelpaa kirjallisen kielitaidon suoritukseksi Englanti Kie Tekniikan englannin lukukurssi (2op) S Kie Tekniikan englannin kirjoituskurssi (2op) K Kie Konferenssi- ja seminaariesitelmät (2op) S Kie Opinnäytetyö englanniksi L (2op) K Kie Englannin kirjallinen koe (1op) K Kie Englannin suullinen koe (2op) S

23 Espanja Kie Espanjaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie Espanjaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie Espanja 6A (2op) S+K Kie Espanja 6B (2op) S+K Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1op) S Kie Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1op) S+K Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2op) S Kie Viestintää hispaanisessa maailmassa (2op) S+K Kie Espanjankielinen elokuva 1 (2op) S+K Kie Tekniikan espanjaa (4op) S+K Kie Espanjankielinen elokuva 2 (2op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 1 (2op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 2 (2op) S+K Japani Kie Japani (4op) S+K Kie Japani 6 (4op) S+K Kie Japanilaista kulttuuria (2op) S+K Kie Japanilainen yhteiskunta (2op) S+K Kie Japaninkielistä ammattikirjallisuutta (2op) S+K Kie Japaninkielistä kaunokirjallisuutta (2op) S+K Kie Joukkoviestinnän japania (2op) S+K Kie Liike-elämän japania (2op) S+K Kie Japani-Suomi sanakirjaprojekti (1op) S+K Kie Vientikaupan japania (2op) S+K Kie Ympäristöalan japania (2op) S+K Kie Japanin kielen tulkkaus (2op) S+K Kie ICT-japania (2op) S+K Kie Tekniikan japanin seminaari 1 (2op) S+K Kie Tekniikan japanin seminaari 2 (2op) S+K Ranska Kie Ranska B (2op) S+K Kie Ranska 6A (2op) S+K Kie Ranska 6B (2op) S+K Kie Ranska 7A (2op) S+K Kie Ranska 7B (2op) S+K Kie Ranska 8A (2op) S+K Kie Ranska 8B (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 1 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 08-09) Kie Liike-elämän ranskaa 2 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 08-09) Kie Liike-elämän ranskaa 3 (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 4 (2op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 1 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 08-09) Kie Tekniikan ranskaa 2 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 08-09) Kie Tekniikan ranskaa 3 (2op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 4 (2op) S+K Kie Civilisation française 1 (1op) S+K 23

24 Kie Civilisation française 2 (1op) S+K Kie Français pour les stagiaires 1 (1op) S+K Kie Français pour les stagiaires 2 (1op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie Grammaire française 2 (2op) K Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2op) S+K Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2op) S+K Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1op) K Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2op) K Kie Architecture (2op) S+K Kie Chimie technique (2op) S+K Kie Génie électrique (2op) S+K Kie Génie informatique (2op) S+K Kie Physique et mathématiques (2op) S+K Kie Transformation du bois (2op) S+K Saksa Kie Saksa B (2 op) S+K Kie Saksa 6A (2 op) S+K Kie Saksa 6B (2 op) S+K Kie Saksan kielioppia 2 (2 op) K Kie Median saksaa (2 op) S Kie Saksan keskustelukurssi (1 op) S Kie Saksan kirjallinen viestintä (2 op) K Kie Landeskunde 1 (1 op) S+K Kie Landeskunde-kurssi 2 (1op) S+K Kie Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) S Kie Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) S Kie Liike-elämän saksaa A (2op) S+K Kie Liike-elämän saksaa B (2op) S+K Kie Suullista viestintää (2op) S Kie Saksaa itsenäisesti 1 (1 op) K Kie Saksaa itsenäisesti 2 (2 op) K Kie Teknisen saksan tekstikurssi (2-3 op) K Kie Tekniikan saksaa 1 (2 op) S+K Kie Tekniikan saksaa 2 (2 op) S+K Kie Tekniikan erikoisalojen saksaa (2-4 op) K Venäjä Kie Venäjä 6B (2op) S+K Kie Yritysviestinnän venäjää (2-4 op) S+K Kie Talouselämän venäjää (2-4op) Kie Joukkoviestinnän venäjää (1-3 op) S+K Kie Venäjän maantuntemusta (1-2op) S+K Kie Venäjän kirjallisuutta (1-2 op) S+K Kie Venäjän kielen erikoistyö (2 op) S+K Kie Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi (1-3 op) S+K Kie Tekniikan venäjää (1-3 op) S+K 24

25 2.8 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari 2 Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan tutkintoohjelman alaan liittyvästä aiheesta Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari on 10 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on luoda: tiedonhaun, tieteellisen ajattelun, tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyön aihe sovitaan kandidaattiseminaarin alussa ja kandidaatintyö tehdään seminaarin aikana. Kandidaattiseminaarin on tarkoitus tukea kandidaatintyön tekemistä, ja siihen kuuluu tutkinto-ohjelman järjestämän opetuksen lisäksi kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta. Työn valmistuttua opiskelija esittelee työnsä seminaarissa Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaatintyö ja kypsyysnäyte laaditaan suomeksi tai ruotsiksi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, kandidaatintyö ja kypsyysnäyte on mahdollista laatia vastuuopettajan suostumuksella myös muulla kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa paitsi kielitaitoa myös perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Suoritettuaan kypsyysnäytteen hyväksytysti opiskelija on osoittanut, että hänellä on erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. 2.9 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä ylemmän perustutkinnon tutkintoohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimisen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Koulutusneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja ohjaajan. Diplomityön valvojan tulee olla TKK:n professori, TKK:ssa toimiva akatemiaprofessori tai TKK:n professorin virasta virkavapaalla oleva, TKK:ssa muissa tehtävissä toimiva henkilö. Työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Koulutusneuvosto voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Koulutusneuvosto päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus Aiheen vahvistaminen Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmässä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 4 op. Diplomityön aihetta haetaan

26 26 tutkinto-ohjelman verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, joka palautetaan tutkinto-ohjelman kansliaan. Aihetta ja diplomityötä ei voi hyväksyttää samassa koulutusneuvoston kokouksessa. Diplomityön määräajasta sopivat työn valvoja ja tekijä niin, että se on korkeintaan yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa, ja opiskelijan tulee hakea koulutusneuvostolta uutta diplomityön aihetta. Diplomityön tekoaikana valvojan tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä Arvostelu ja julkisuus Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti koulutusneuvostolta. Lomake löytyy tutkinto-ohjelman verkkosivuilta. Valvojan tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksineen pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty. Työn hyväksyminen ja arvostelu edellyttää myös ohjaajan, tai mikäli valvoja toimii myös ohjaajana, toisen, asiaan perehtyneen henkilön, lausuntoa. Koulutusneuvosto päättää diplomityön hyväksymisestä ja arvosanasta. Diplomityö arvostellaan asteikolla 0 -, jossa 0 on hylätty, 1 tyydyttävä, 2 erittäin tyydyttävä, 3 hyvä, 4 erittäin hyvä ja kiitettävä. Diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua ensivaiheessa arvostelun suorittaneelta koulutusneuvostolta ja koulutusneuvoston päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta (ks. kappale 8.8). Diplomityön arviointiohje löytyy sivulta Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. Kansitettu diplomityö luovutetaan valvojalle ja kansliaan. Kansliaan luovutettu diplomityö toimitetaan hyväksymisen jälkeen tietotekniikan kirjastoon Kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä Opiskelijan on kirjoitettava diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä diplomityön alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Diplomityöhön kuuluu myös lyhyt seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus. Seminaariesitelmien ajankohdista ja käytännöistä saa lisätietoa diplomityön valvojalta tai laitoksilta Suositeltavaa luettavaa diplomityöntekijälle Diplomityön tekemiseen ja valmistumiseen liittyvät tietotekniikan tutkinto-ohjelman ohjeet ja lomakkeet löytyvät tutkinto-ohjelman verkkosivuilta Diplomityön tekemiseen liittyvää materiaalia on koottu TKK:n opintotoimiston verkkosivuille osoitteeseen Kauranen I., Ropponen P., Aaltonen M.: Tutkimusraportin kirjoittamisen opas, Teknillinen korkeakoulu opintotoimisto, Otaniemi 1993.

27 27 Laakso T. I.: Näin kirjoitan diplomityön, TKK Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Otaniemi Suomen Standardisoimisliitto ry.: SFS-käsikirja 19: Suureet ja yksiköt sekä Suomen standardisoimislautakunnan julkaisemat SFS-sanastot. Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö, joka löytyy verkko-osoitteesta Tirronen, K.: Teknisen kirjoituksen laatiminen, Suomen Teknillinen Seura ja Teknillisten Tieteiden Akatemia, Jyväskylä, Gummerus Tutkimuseettinen neuvottelukunnan julkistamat, uudistetut tutkimuseettiset ohjeet "Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen". Teknillinen korkeakoulu on sitoutunut noudattamaan ohjeita, jotka löytyvät verkko-osoitteesta Walla, E.: Så skriver du bättre tekniska rapporter, Lund 1990.

28 28 3. TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN PÄÄAINEET Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa pääaineita ovat ohjelmistotekniikka, tietojenkäsittelyteoria, ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta, mediatekniikka, tietoliikenneohjelmistot, informaatiotekniikka, Communications Systems, Framtidens industriföretag ja laskennallinen tiede. Communications Systems -pääaineeseen ja Framtidens industriföretag -pääaineeseen on erillinen haku. Framtidens industriföretag ja laskennallinen tiede ovat ainoastaan ylemmän tutkinnon pääaineita. Näiden lisäksi on kansainvälinen kaksoistutkintoon johtava maisteriohjelma NordSecMob, joka on oma tutkinto-ohjelmansa, sekä neljä T-tutkintoohjelmaan sulautettua Master-ohjelmaa (katso kpl 3.10 ja 3.11). Alemman ja ylemman tutkinnon pääaineet perusmoduulit/ A1 jatkomoduulit/ A2 syventävät moduulit/ A3 Ohjelmistojärjestelmät Hajautettujen järjestelmien ohjelmistotekniikka Ohjelmistotekniikka Sulautetut järjestelmät Tietoliikenneohjelmistot Tietoliikenneohjelmistot Tietoverkkoliiketoiminta Tietotekninen turvallisuus Ohjelmistotuotanto Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta Yrityksen tietojärjestelmät Teknologiaoikeus Tietotekniikka Käyttöliittymät ja käytettävyys Digitaalinen media Mediatekniikka Sisällöntuotanto Kognitiivinen neurotiede Informaatiotekniikka Informaatiotekniikka Informaatiotekniikka Kieliteknologia Tietojenkäsittelyteoria Communications Systems (Institut Eurécom) Tietojenkäsittelyteoria Communications Systems (Institut Eurécom) Ylemmän tutkinnon (DI) pääaineet Laskennallinen tiede Framtidens industriföretag FIF Framtidens industriföretag FIF

29 29 Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa on kaksi perusmoduulia: tietotekniikan perusmoduuli ja informaatiotekniikan perusmoduuli. Tietotekniikan perusmoduulista voi jatkaa ohjelmistotekniikan, tietojenkäsittelyteorian, tietoliikenneohjelmistojen, mediatekniikan sekä ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan jatkomoduuliin. Informaatiotekniikan perusmoduulista voi jatkaa informaatiotekniikan ja mediatekniikan jatkomoduuliin. Kognitiivisen neurotieteen A3-moduuliin johtavat moduulipolut ovat seuraavat: Informaatiotekniikka A1 Informaatiotekniikka A2 Kognitiivinen neurotiede A3 TAI Tietotekniikka A1 Mediatekniikka A2 Kognitiivinen neurotiede A Ohjelmistotekniikan pääaine (T3001) (Programteknik, Software Technology) Vastuuprofessorit: T-106 Prof. Eljas Soisalon-Soininen T-106 Prof. Lauri Malmi T-106 Prof. Heikki Saikkonen T-106 Prof. Jorma Tarhio T-93 Prof. Markku Syrjänen Ohjelmistotekniikan pääaineessa koulutetaan henkilöitä teollisuuden ja tutkimuksen vaativimpiin ohjelmistotekniikan tehtäviin. Opetuksen ydinalueita ovat tehokkaiden tietokoneohjelmien, käyttöjärjestelmien, tietokantajärjestelmien, rinnakkaisten ja hajautettujen järjestelmien, ohjelmointikielten kääntäjien ja tekoälyratkaisujen tekninen suunnittelu ja toteutus. Tekoälyn osalta painopistealueita ovat ongelma-alueen looginen mallintaminen, joka käsittää toisaalta ontologian (opin asioista, joiden oletetaan olevan olemassa) toisaalta näiden olemassa olevien asioiden välisten suhteiden kuvaamisen. Pääaineeseen kuuluu yksi A2- moduuli ja kolme vaihtoehtoista syventävää moduulia: ohjelmistojärjestelmät, hajautettujen järjestelmien ohjelmistotekniikka ja sulautetut järjestelmät. On mahdollista suorittaa myös enemmän kuin yksi A3 -moduuli. Lisätietoja Tietotekniikan laitoksen kotisivuilta Pääaineeseen kuuluvat seuraavat jatko- ja syventävät moduulit: T220-2 Ohjelmistotekniikka A2 T221-3 Ohjelmistojärjestelmät A3 T224-3 Hajautettujen järjestelmien ohjelmistotekniikka A3 T22-3 Sulautetut järjestelmät A3 T220-2 Ohjelmistotekniikka A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Lauri Malmi, Heikki Saikkonen, Eljas Soisalon-Soininen, Markku Syrjänen, Jorma Tarhio Ohjelmistotekniikan A2-moduulissa laajennetaan merkittävästi opiskelijoiden valmiuksia soveltaa erilaisia teknisiä menetelmiä ja välineitä vaativien ohjelmistoteknisten ongelmien

30 30 ratkaisemiseen. Tavoitteena on saavuttaa hyvä yleiskuva käyttöjärjestelmien ja kääntäjien toiminnasta sekä syventää oleellisesti erilaisten algoritmien tuntemusta. Koodi Kurssin nimi op T Algoritmien suunnittelu ja analyysi T Käyttöjärjestelmät T Johdatus kääntäjätekniikkaan T Tekoälyn perusteet Yhteensä 20 T221-3 Ohjelmistojärjestelmät A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Lauri Malmi, Heikki Saikkonen, Eljas Soisalon-Soininen, Markku Syrjänen, Jorma Tarhio Ohjelmistojärjestelmät A3 -moduulin tavoitteena on valmentaa ammattilaisia suurta luotettavuutta ja tehokkuutta vaativien, kuten reaaliaikaisten ja hajautettujen järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjelmistojärjestelmien asiantuntijat sijoittuvat työelämässä tutkimuksen ja teollisuuden vaativiin ohjelmistotehtäviin. Ohjelmistojärjestelmien opetuksen painopistealueita ovat tietorakenteet ja algoritmit sekä vaativat ohjelmistoteknologiat: sulautetut järjestelmät, käyttöjärjestelmät ja tietokantajärjestelmät. Tehokkaiden ohjelmistojen suunnittelumenetelmät sekä ohjelmistojen suorituskyvyn arviointi kokeellisesti ja analyyttisesti ovat alan koulutuksen keskeisintä sisältöä. Professori Saikkosen kiinnostuksen kohteet ovat ohjelmointijärjestelmät, rinnakkaisohjelmointi, käyttöjärjestelmät, hajautetut järjestelmät, sulautetut järjestelmät ja ohjelmistoarkkitehtuurit. Professori Soisalon-Soinisen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat tietokantajärjestelmät sekä algoritmiset menetelmät ohjelmistojen laatimisen taustalla. Professori Tarhio on erityisesti kiinnostunut ohjelmointikieliin ja kääntäjiin, ohjelmien visualisointiin, biolaskentaan ja merkkijonoalgoritmeihin liittyvästä tutkimuksesta. Professori Malmin kiinnostuksen kohteina ovat tietotekniikan opetustutkimus, verkko-opetus, ohjelmien visualisointi, ohjelmien automaattinen arviointi, tietorakenteet ja algoritmit sekä kokeellinen algoritmitutkimus. Professori Syrjäsen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat tietämyksen esittäminen, siihen liittyvä päättely ja semanttinen web. Ohjelmistojärjestelmien syventävässä moduulissa täydennetään opintoja eri ohjelmistotekniikan erikoisalueilta. Moduulin suorittamisessa keskeisenä osana on laaja projektikurssi, jossa opiskelijat joutuvat soveltamaan tietojaan ja taitojaan toteuttamalla ratkaisuja vaativiin ohjelmistoteknisiin ongelmiin.

31 Koodi Kurssin nimi op Pakollinen projekti (jokin seuraavista): T Ohjelmistotekniikan projekti -10 T Käyttöjärjestelmäprojekti T Ohjelmistokehitysprojekti I* -6 Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy (vähintään kuitenkin kaksi luentokurssia ja korkeintaan yksi seminaarikurssi): T Logiikka- ja rajoiteohjelmointi T Ohjelmistotekniikan laboratoriotyöt 3-8 T Transaktionhallinta tietokantajärjestelmissä 4 T Hajautetut tietokannat 4 T Hajautetut järjestelmät T Embedded Systems T Merkkijonoalgoritmit T Kääntäjätekniikan jatkokurssi T Concurrent Programming T Ohjelmistotekniikan seminaari 3-10 Yhteensä 20 * Kurssin T Ohjelmistokehitysprojekti aiheesta tulee sopia T kurssin opettajan kanssa. Huom. Projektia ei vaadita tässä moduulissa, jos opiskelija on suorittanut Hajautettujen järjestelmien ohjelmointitekniikka -moduulissa tai Sulautetut järjestelmät -moduulissa olevan projektin. 31 T224-3 Hajautettujen järjestelmien ohjelmistotekniikka A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Heikki Saikkonen, Eljas Soisalon-Soininen Hajautettu järjestelmä koostuu ohjelmallisesti viestien avulla keskenään kommunikoivista tietokoneista. Niillä ei ole yhtä yhteistä kelloa, jolloin ohjelmasuoritukset eri koneissa etenevät asynkronisesti rinnakkain, ja järjestelmän yhteisen hetkellisen tilan määrittely on haasteellista. Koneet voivat myös vikaantua toisistaan riippumatta. Yksittäisten koneiden poistumisen ja lisäämisen pitäisi siis onnistua järjestelmän toimiessa, muita häiritsemättä. Koneet voivat olla myös perustaltaan erilaisia, kunhan ne käyttävät samaa ohjelmallista viestinvälitystä eli yhteyskäytäntöä. Hajautettu sovellus tai palvelu toteutuu useampaan järjestelmän koneeseen asennettujen ohjelmakomponenttien yhteistoimintana, esimerkkinä asiakas-palvelin malli. Komponentteja on voitava ladata dynaamisesti eri koneille palvelutarpeiden vaihdellessa. Hajautetun järjestelmän ohjelmistoteknisiä haasteita ovat siis mm. rinnakkaisuus, hajautetun tilan hallinta, heterogeenisyys, avoimuus, skaalautuvuus, laajennettavuus, vikasietoisuus, turvallisuus, sekä läpinäkyvyys. Tunnetuin hajautettu järjestelmä on Internet ja sen varaan rakennetut ohjelmistot ja sovellukset kuten WWW. Moduulin tarkoituksena on perehdyttää opiskelija hajautettujen järjestelmien ohjelmistoihin sekä niiden suunnittelun ja toteuttamisen menetelmiin, arkkitehtuureihin, algoritmeihin ja työkaluihin.

32 Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Hajautetut järjestelmät T Hajautettujen järjestelmien projekti* -10 Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Hajautettujen järjestelmien seminaari 3-10 T Hajautettujen järjestelmien erikoistyö -8 T Concurrent Programming T Hajautetut tietokannat 4 Sekä enintään yksi kurssi seuraavista: T Network Application Frameworks T Applications and Services in Internet 4 T Internet Technologies for Mobile Computing 4 T WWW Applications 4 Yhteensä 20 *Mikäli opiskelija on suorittanut jonkin seuraavista projektikursseista T Ohjelmistotekniikan projekti T Käyttöjärjestelmäprojekti T Sulautettujen järjestelmien projekti T Ohjelmistokehitysprojekti I hän voi korvata kurssin T moduulin valinnaisilla kursseilla. 32 T22-3 Sulautettujen järjestelmien syventävä moduuli A3 (20 op) Vastuuprofessori: Heikki Saikkonen Monet uudet tuotteet, lähtien kodinkoneista, kännyköistä ja viihde-elektroniikasta aina teollisuuden ja tutkimuksen järjestelmiin asti sisältävät paljon tietotekniikkaa, kuten mikroprosessoreita, antureita, radioita jne. Tällaista ns. "isäntä"-tuotteeseen sisältyvää digitaalista järjestelmää kutsutaan sulautetuksi. Sulautetulla järjestelmällä parannetaan vanhaa tuotetta, esimerkkinä auton ABS-jarrut, tai luodaan kokonaan uusia, kuten esimerkiksi GPSnavigaattori. Järjestelmältä vaaditaan sopeutumista isäntänsä fyysisen ympäristön rajoitteisiin, kuten reaaliaikaisuus, tilarajoitteet ja energian kulutus. Tuotteille asetettavien vaatimusten kasvun sekä lyhenevien kehityssyklien tähden yhä suurempi osa tyypillisen sulautetun järjestelmän toiminnallisuudesta perustuu standardimikroprosessorien varassa toimiviin ohjelmistoihin. Ohjelmiston kehittäminen tapahtuu kehitysympäristössä, eli tietokoneilla ja ohjelmistotyökaluilla, jotka poikkeavat yleensä suuresti isäntätuotteesta eli kohdeympäristöstä. Moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijalle yleiskuva sulautetuista järjestelmistä sekä valmius sulautettujen järjestelmien ohjelmistokehitykseen. Tällainen kehitystyö on monialaista ja laiteläheistä. Moduulissa keskitytään käyttöjärjestelmien sekä laiteläheisen ohjelmistotekniikan työkalujen ja suunnittelumenetelmien hallitsemiseen. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Embedded Systems T Käyttöjärjestelmäprojekti*

33 Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Kääntäjätekniikan jatkokurssi T Concurrent Programming T Sulautettujen järjestelmien seminaari 3-10 T Sulautettujen järjestelmien erikoistyö -8 T Sulautettujen järjestelmien projekti -10 Sekä enintään yksi kurssi seuraavista: T Mobiilijärjestelmien ohjelmointi T Parallel and distributed systems 4 AS Automaation tietotekniset järjestelmät AS Reaaliaikajärjestelmien mallintaminen 3 Yhteensä 20 *Mikäli opiskelija on suorittanut jonkin seuraavista projektikursseista T Ohjelmistotekniikan projekti T Sulautettujen järjestelmien projekti T Hajautettujen järjestelmien projekti T Ohjelmistokehitysprojekti I hän voi korvata kurssin T moduulin valinnaisilla kursseilla Tietojenkäsittelyteorian pääaine (T3002) (Teoretisk datalogi, Theoretical computer science) Vastuuprofessorit: T-119 Prof. Ilkka Niemelä T-79 Prof. Kaisa Nyberg T-79 Prof. Pekka Orponen Tietojenkäsittelyteoria kehittää ja soveltaa matemaattisia menetelmiä tietojenkäsittelytehtävien systemaattiseen mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun. Tietojenkäsittelyteoreettiset menetelmät ovat keskeisellä sijalla esimerkiksi ohjelmistojärjestelmien suunnittelutekniikoissa, rinnakkaisten tietokonearkkitehtuurien suunnittelussa, tietoliikenneverkkojen reititysalgoritmeissa ja protokollissa, kryptografiassa, VLSI-suunnittelussa sekä ohjelmointikielten ja niiden kääntäjien kehittämisessä. Tietojenkäsittelyteorian pääaine antaa opiskelijalle perustiedot tietoteknisten järjestelmien mallintamisesta ja analyysista, laskennallisesta vaativuusteoriasta ja kryptologiasta sekä syvälliset tiedot 1-2 pääaineen erikoisalalta: laskennallinen logiikka, laskennan vaativuus, verifiointi ja kryptologia. Tavoitteena on saavuttaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin sekä vaativiin tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin: laajojen ja monimutkaisten järjestelmien ja niiden kriittisten osien täsmälliseen tarkasteluun sekä edellytykset hyödyntää uusinta tutkimusta käytännön sovellutuksissa. Tietojenkäsittelyteorian pääaine muodostuu tietotekniikan perusmoduulin T pohjalle rakentuvasta tietojenkäsittelyteorian jatkomoduulista A2 ja syventävästä moduulista A3. Lisätietoja tietojenkäsittelyteorian pääaineen kotisivuilta

34 34 Pääaineeseen kuuluvat seuraavat jatko- ja syventävät moduulit: T230-2 Tietojenkäsittelyteoria A2 T231-3 Tietojenkäsittelyteoria A3 T230-2 Tietojenkäsittelyteorian jatkomoduuli A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Ilkka Niemelä, Kaisa Nyberg, Pekka Orponen Moduuli antaa perusteet tietojenkäsittelyteorian alueen opintoihin: tietoteknisten järjestelmien mallintamiseen ja analyysiin sekä kryptologiaan. Tavoitteena on antaa valmiuksia syventäviin opintoihin, kandidaatintyöhön ja työssä oppimiseen. Koodi Kurssin nimi op T Seminar on Theoretical Computer Science 3 T Algoritmien suunnittelu ja analyysi* Valitse lisäksi seuraavista kursseista siten, että 20 op täyttyy: T Search Problems and Algorithms 4 T Parallel and Distributed Systems 4 T Cryptography and Data Security 4 S Laskennallinen tiede Yhteensä 20 * Kurssin T asemesta suoritetaan kurssi T Computational Complexity Theory siinä tapauksessa, että T joudutaan sijoittamaan johonkin muuhun moduuliin. T231-3 Tietojenkäsittelyteorian syventävä moduuli A3 (20 op) Moduulissa opiskelijan on mahdollista suunnata syventävät opinnot yhdelle tai kahdelle pääaineen erikoisalalle: laskennallinen logiikka, laskennan vaativuus, verifiointi ja kryptologia. Seuraavassa kuvataan lyhyesti nämä erikoisalueet ja annetaan moduulin kurssirakenne sekä suositellut kurssiyhdistelmät. Laskennallinen logiikka Vastuuprofessori: Ilkka Niemelä Laskennallisella logiikalla tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea logiikan käyttöä ja soveltamista tietotekniikassa. Logiikka luo pohjan tietokoneiden perustana olevien digitaalipiirien toiminnalle ja niiden suunnittelulle. Se on tärkeä osa ohjelmointikieliä ja tietokantoja sekä ohjelmistojen määrittely- ja verifiointimenetelmiä. Logiikkaan perustuvia automaattisen päättelyn menetelmiä käytetään tekoälyohjelmistoissa, tietämysteknisissä järjestelmissä sekä verifiointi- ja testaustyökaluissa. Logiikka on myös keskeinen työväline selvitettäessä ongelmien laskennallista vaativuutta ja tietojenkäsittelyn periaatteellisia rajoja. Pääaineessa laskennallisen logiikan opetus suuntautuu logiikan insinöörisovellutuksiin, erityisesti automaattisten päättelyjärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen ja soveltamiseen. Mielenkiintoisia käyttökohteita näille löytyy sovellutuksista, joissa pitää yhdistellä

35 3 monimutkaista tietämystä ja rajoitteita, kuten esimerkiksi tuotekonfiguraattoreissa, rajoiteohjelmointijärjestelmissä, automaattisessa testauksessa ja tietokoneavusteisessa järjestelmäsuunnittelussa. Laskennan vaativuus Vastuuprofessori: Pekka Orponen Tietojenkäsittelytehtävien vaikeutta voidaan mitata niiden ratkaisemiseen tarvittavien laskentaresurssien, esimerkiksi laskenta-ajan, muistitilan tai tiedonsiirron määrällä. Laskennan vaativuusteoria kehittää menetelmiä tehtävien ja niiden ratkaisutekniikoiden arviointiin tästä näkökulmasta sekä uusia lähestymistapoja vaikeiden laskentatehtävien käsittelyyn. Alan tutkimus on toisaalta nostanut esiin eräitä nykymatematiikan haastavimpia avoimia ongelmia (kuuluisimpana ns. "P?= NP" -ongelma), toisaalta tutkimusta motivoivat sovellusalojen kehityksen synnyttämät konkreettiset tarpeet uudenlaisten laskentatehtävien ratkaisuun. Ajankohtaisia haasteita alalla tarjoavat erityisesti uudet laskentaympäristöt, kuten rinnakkaiset ja hajautetut järjestelmät, sekä muista tieteistä, viime aikoina erityisesti fysiikasta ja biologiasta, nousevat laskentatehtävät ja -ideat. Oheisessa kurssitaulukossa suositeltujen kurssien lisäksi on tietyn erityisalan (esim. logiikka, verifiointi, kryptologia, hajautetut järjestelmät) vaativuuskysymyksiin suuntautuneen opiskelijan syytä suorittaa myös valitsemansa alan kursseja. Vaativuuskysymyksistä kiinnostuneen on myös hyvä sisällyttää tutkintoonsa matematiikan opintoja mahdollisimman paljon ja monipuolisesti; tutkinnon pakollisten perusopintojen antamaa pohjaa tulisi vahvistaa ainakin algebran ja todennäköisyyslaskennan osalta, mutta myös esimerkiksi tilastotiede ja optimointiteoria tarjoavat tärkeitä perustyökaluja. Verifiointi Vastuuprofessori: Ilkka Niemelä Verifioinnin erikoisala keskittyy rinnakkaisten ja hajautettujen järjestelmien suunnittelu- ja analysointimenetelmiin. Mallipohjainen kehitysprosessi on muodostumassa keskeiseksi menetelmäksi tehostaa tällaisten järjestelmien tuotekehitystä. Ajatuksena on, että järjestelmästä laaditaan jo määrittelyvaiheessa malli, jota analysoidaan ja asteittain tarkennetaan kohti varsinaista toteutusta. Näin voidaan löytää suunnitteluvirheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja välttyä kalliilta uudelleensuunnittelulta. Toisaalta paljon resursseja vaativaa testausvaihetta voidaan myös tehostaa käyttämällä malleja lopullisen järjestelmän automaattisessa testauksessa. Alueen tutkimuksen eräänä painopisteenä on ollut työkalujen kehittäminen rinnakkaisten järjestelmien mallintamiseen ja mallien analysointiin. Tämän tuloksena on syntynyt kansainvälisestikin laajalle levinneitä mallintarkastustyökaluja (mm. PROD ja Maria). Rinnakkaiset ja hajautetut järjestelmät ovat yleistyneet nopeasti esim. tietoliikenteessä ja sulautetuissa järjestelmissä. Monet kielet, kuten Java ja UML, tukevat suoraan hajautettujen järjestelmien toteuttamista. Erikoisalan opetus keskittyy rinnakkaisten järjestelmien suunnittelussa ja analysoinnissa tarvittavien mallinnus- ja mallintarkastusmenetelmien, sekä näihin perustuvien työkalujen periaatteisiin ja käyttöön.

36 36 Hyvä tietotekniikan peruskoulutus, varsinkin logiikan sekä tietojenkäsittelyteorian perusteiden alueella, on eduksi. Lisäksi ohjelmoinnin sekä tietoliikenteen kurssit tukevat verifioinnin opiskelua. Kryptologia Vastuuprofessori: Kaisa Nyberg Kryptologia on turvallisen kommunikoinnin tiede. Kryptologian piiriin kuuluu paitsi salausalgoritmien suunnittelu ja analyysi, myöskin menetelmät sähköiseen tunnistamiseen sekä anonymiteetin ja yksityissuojan turvaamiseen. Kryptologia muodostaa matemaattisen perustan tietoturvalle ja tästä johtuen kryptologin odotetaan tuntevan laaja-alaisesti matematiikkaa sekä kykenevän soveltamaan sitä käytäntöön. Esimerkkejä nykyisistä ja lähitulevaisuuden arkipäiväisistä sovelluskohteista ovat matkapuhelinjärjestelmät, turvalliset etäyhteydet, sähköiset allekirjoitukset, ja sähköisen kaupankäynnin järjestelmät. Esitietoina edellytetään diskreettiä matematiikkaa ja algebraa. Algoritmien analyysin ja laskennan vaativuusteorian tuntemus on myös eduksi. Moduulin T231-3 Tietojenkäsittelyteoria A3 kurssirakenne ja suositellut kurssiyhdistelmät: Koodi Kurssin nimi op Valitse ainakin yksi seuraavista: T Advanced Course in Computational Logic 4 T Computational Complexity Theory T Reactive Systems 4 T Cryptology Koodi Kurssin nimi op LL LV VE KR Valitse lisäksi seuraavista kursseista siten, että 20 op täyttyy: T Student Project in Theoretical o o o o Computer Science T Advanced Course in 4 x o Computational Logic T Special Course in Computational Logic 4 x T Computational Complexity Theory x x o o T Discrete Structures 4 x o T Combinatorial Algorithms 4 x o T Graph Theory x o T Combinatorial Models and Stochastic Algorithms 6 x o T Reactive Systems 4 o x T Symbolic Model Checking 4 o x T Formal Conformance Testing 4 x T Formal Methods 4 x T Cryptology x

37 T Advanced Course in Cryptology x 37 Yhteensä 20 Lyhenteet: LL LV VE KR x o Laskennallinen logiikka Laskennan vaativuus Verifiointi Kryptologia Suositellaan erityisesti Suositellaan Vaihtoehtoisiin kursseihin on mahdollista sisällyttää myös muita, pääaineen professorin kanssa sovittavia kursseja esimerkiksi matematiikan alalta. Näistä kursseista on sovittava kirjallisesti professorin kanssa. 3.3 Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan pääaine (T3003) (Programvaruproduktion och -affärsverksamhet, Software Engineering and Business) Vastuuprofessorit: T-76 Prof. Reijo Sulonen T-76 Prof. Tomi Männistö T-76 Prof. Juha Laine T-128 Ma. prof. Jussi Autere ja Marjo Kauppinen T-121 Prof. Marko Nieminen T-86 Prof. Martti Mäntylä (vv) T-86 Ma. prof. Matti Hämäläinen Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan pääaine on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat oppia perusteet ohjelmistotuotannon ja -tuotekehityksen menetelmistä, ml. käyttäjäkeskeinen tuotekehitys ja käytettävyys, ohjelmistoihin kohdistuvasta tai tietojärjestelmin tuetusta liiketoiminnasta, sekä näihin liittyvistä juridisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Lisätietoja Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon kotisivuilta ja Ohjelmistoliiketoiminnan kotisivuilta Pääaineeseen kuuluvat seuraavat jatko- ja syventävät moduulit: T240-2 Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta A2 T241-3 Ohjelmistotuotanto A3 T242-3 Käyttöliittymät ja käytettävyys A3 T243-3 Teknologiaoikeus A3 T244-3 Yrityksen tietojärjestelmät A3 Lisäksi erikoismoduuli: T249-C Käytettävyyskoulu C

38 38 T240-2 Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan jatkomoduuli A2 Vastuuprofessorit: Reijo Sulonen, Juha Laine, Marko Nieminen, Tomi Männistö, Marjo Kauppinen Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan A2-moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijoille tarvittavat tiedot ja valmiudet, jotta he voivat toimia ohjelmisto- ja tietotekniikan tuotteiden kehittämisessä ja siihen liittyvässä liiketoiminnassa. Moduulin keskeisiä alueita ovat ohjelmistotuotanto, ohjelmistoliiketoiminta, ohjelmistojen tuotteistus, käyttöliittymät ja käytettävyys, yrityksen tietojärjestelmät sekä teknologiaoikeus, painotettuna opiskelijan kiinnostuksen mukaisesti. Moduuli antaa tarpeelliset perustiedot pääaineen A3-moduuleja varten. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Ohjelmistokehityksen menetelmät 6 Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Johdatus ohjelmistoliiketoimintaan B 2 T Ohjelmistokehitysprojekti I 8 T Tietotekniikkaoikeus 4 T ICT Enabled Service Business and Innovation 4-6 Yhteensä 20 T241-3 Ohjelmistotuotannon syventävä moduuli A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Tomi Männistö, Reijo Sulonen Ohjelmistotuotannon opetuksen tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka kykenevät digitalisoituvassa toimintaympäristössä kehittämään ja hyödyntämään tietojärjestelmiä ymmärtäen yhteiskunnallisia, liiketoiminnallisia ja ihmiskeskeisiä tekijöitä Asiantuntijat kykenevät menestyksellisesti toimimaan kansainvälisesti verkostoituneessa maailmassa tunnistaen, soveltaen ja kehittäen tilannekohtaisesti toimivia, ja tehokkaita lähestymistapoja, malleja ja käytäntöjä. Ohjelmistotuotannon A3-moduulin opetuksessa syvennytään ohjelmistotuotantoon liittyviin tekniikoihin ja menetelmiin, ja annetaan opiskelijalle laaja-alainen ymmärrys erilaisten ohjelmistojen, kuten ohjelmistojärjestelmien, -tuotteiden ja tuoteperheiden kehittämisestä yrityksessä. Moduulissa tutustutaan ohjelmistokehityksen eri prosessimalleihin, menetelmiin, sekä ohjelmistoprojektien johtamiseen ja ohjelmistoprosessin parantamiseen. Menestyksellinen opiskelu edellyttää hyvää tietotekniikan ja ohjelmoinnin osaamista. Ohjelmistotuotekehitykseen suuntautuneet diplomi-insinöörit sijoittuvat tyypillisesti ohjelmistojen suunnittelu- ja toteutustehtäviin, projektinjohtoon, laatuorganisaatioon tai yrityksen menetelmäkehitykseen. Tyypillisiä toimenkuvia ovat esimerkiksi ohjelmistoarkkitehti, software engineer, projektipäällikkö, tuotepäällikkö, laatupäällikkö ja prosessinkehittäjä.

39 39 Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Ohjelmistokehitysprojekti II 8 T-76.xxxx Seminaari 3- Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus T Software Architectures T Ohjelmistoprosessit 4 T Ohjelmistoprojektien hallinta 4 T Vaatimusten määrittely ja -hallinta 2-4 Yhteensä 20

40 Ohjelmistotuotannon opintokokonaisuus: 40

41 T242-3 Käyttöliittymät ja käytettävyys A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Marko Nieminen, Petri Vuorimaa, Tapio Takala 41 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun tavoitteena ovat käyttäjien näkökulmasta helppokäyttöiset ja selkeästi ymmärrettävät tuotteet ja järjestelmät. Käyttöliittymät ja käytettävyys -moduulissa perehdytään vuorovaikutteisten järjestelmien käyttöliittymien ja käytettävyyden suunnitteluun. Moduulin kurssikokonaisuuden suorittamisen jälkeen opiskelijalla on tiedot ja taidot käyttäjäkeskeisten suunnittelu- ja arviointimenetelmien hyödyntämisestä ja soveltamisesta järjestelmä- ja tuotekehitysprojekteissa. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa huomioidaan ihmisen toiminta ja piirteet vuorovaikutteisten laitteiden käyttäjänä, käyttö- ja toimintaympäristön asettamat vaatimukset sekä teknisten ratkaisujen luomat mahdollisuudet. Moduulin oppisisältö luo opiskelijalle edellytykset työskentelyyn monialaisessa tuotekehitysympäristössä. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmät 2 T Käyttäjätutkimus 3 T Käytettävyyden arviointi Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Ihminen ja vuorovaikutteiset käyttöliittymät 3 T Käyttöliittymäsuunnittelu 3-4 T Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu 4 T Käyttöliittymien ja käytettävyyden erikoistyö 1-8 T Käytettävyyden yksilöllinen opintojakso 1-10 T Käyttöliittymien ja käytettävyyden seminaari 3-8 T Opinnäyteseminaari 2 T Ohjelmistokehitysprojekti II 6-8 Yhteensä 20 T243-3 Teknologiaoikeus A3 Vastuuprofessorit: Juha Laine (Tietotekniikan laitos) ja Ari Ekroos (Maanmittaustieteiden laitos) Opintokokonaisuus perehdyttää tietoyhteiskunnan ja -talouden keskeisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Tarkasteltavia aihealueita ovat mm. tietoverkkoliiketoiminnan oikeudelliset puitteet, perusoikeudet tietoyhteiskunnassa, sähköinen asiointi, informaatiomarkkinoiden sääntely, sisällön sääntely, tietotuotteisiin liittyvät immateriaalioikeudet kuten tekijänoikeus, tietokantasuoja ja ohjelmistopatentit, immateriaalioikeuksien ja kilpailuoikeuden välinen suhde, tietotuotteiden lisensiointi, sähköinen kaupankäynti, kuluttajansuoja, tietosuoja ja tietoturva. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Tietotekniikkaoikeus 4 T Tietotekniikkaoikeuden seminaari 3

42 42 T Oikeus tietoyhteiskunnassa 4 Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Legal Aspects of Service Management 3 Maa Patenttilainsäädäntö 3 Maa Sopimusoikeus 4 Maa Kilpailuoikeus 3 Maa Talousoikeuden vaihtuva kurssi 2-6 Maa Patentti-, tavaramerkki- ja tekijäoikeuden perusteet 2-4 Maa Kansainvälinen sopimusoikeus 3-6 Yhteensä 20 op T244-3 Yrityksen tietojärjestelmät A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Juha Laine, Reijo Sulonen, Matti Hämäläinen Motivaatio: Tietojärjestelmien tehokas hyödyntäminen liiketoiminnan tukena on yksi yrityksen tärkeä menestystekijä. Tietojärjestelmät ja uudet tekniikat parantavat mahdollisuuksia uusiin liiketoimintatapoihin ja -prosesseihin. Internetin, mobiilitekniikoiden, elektronisen kaupan ja markkinoiden kehittymisen myötä yritysten yhteistoiminnan merkitys asiakkaiden, toimittajien, viranomaisten ja rahoituslaitosten suuntaan on korostunut. Tarkoitus: Yrityksen tietojärjestelmät -moduulissa tarkastellaan yritysten toiminnan kannalta keskeisiä tietoa hallitsevia, käyttäviä ja jalostavia tietojärjestelmiä. Huomiota kiinnitetään erityisesti tällaisten järjestelmien soveltamisen, rakentamisen ja integroinnin kannalta oleellisiin tietoteknisiin menetelmiin. Yrityksen tietojärjestelmien ja niiden integroinnin mahdollistamat yrityksen toimintatavat ja liiketoimintamallit sekä järjestelmiin perustuvan toiminnan yhteiskunnallinen ja juridinen viitekehys ovat myös moduulin keskeistä sisältöä. Moduulin tarkoituksena on kouluttaa ihmisiä, jotka kykenevät kehittämään tietoteknisiä järjestelmiä organisaatioiden liiketoiminnan tueksi ja soveltamaan näitä organisaation toiminnan kehittämisessä. Esimerkkitehtävänkuvia: Opiskelijat sijoittuvat työmarkkinoilla yrityksen tietojärjestelmien tutkimus-, suunnittelu-, määrittely-, soveltamis- ja toteutustehtäviin, tietojärjestelmien ja niihin perustuvan liiketoiminnan kehittämis- ja tutkimustehtäviin, sekä näiden tehtävien johtamiseen. Tällaisia tehtäviä on tarjolla toisaalta tietojärjestelmiä hyödyntävissä yrityksissä ja toisaalta tietotekniikan palveluyrityksissä. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit op: T Enterprise Systems Architecture 4 T Special Course in Information Systems Integration 6-10 Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Yrityksen tietojärjestelmien erikoistyö 3-10 T Tuotannon tietotekniikan erityiskysymyksiä -10 T Seminar on Enterprise Information Systems 3-8

43 T Implementig Service-Oriented Architectures 2-6 T ICT Enabled Service Business and Innovation 4-6 T Seminar on Venturing in Digital Economy 3 T Semantic Data Management 4 T Software Architectures Yhteensä 20 Opiskelija voi sisällyttää moduulin vaihtoehtoisiin opintoihin esim. T-, TU- tai AS -kursseja tai HKKK:n kursseja sopimalla asiasta moduulista vastaavan professorin kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se liitetään vahvistettuun opintosuunnitelmaan. 43 T249-C Käytettävyyskoulu C (20 op) Vastuuprofessori: Marko Nieminen Käytettävyyskoulun C-moduuli syventää käyttöliittymien ja käytettävyyden sekä käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen opintoja. Käytettävyyskoulu on TKK:n, Taideteollisen korkeakoulun sekä Helsingin yliopiston opetuksesta muodostuva monitieteinen opintokokonaisuus. Moduulin opintosisältö vahvistetaan vuosittain kunkin korkeakoulun kurssitarjonnasta. Esimerkkejä muiden korkeakoulujen kurssiteemoista ovat kognitiotieteen perusteet ja käyttäjäkeskeinen tuoteideointi ja -konseptointi. Käytettävyyskoulun opinnoissa perehdytään työskentelyyn ja yhteistoimintaan monialaisessa tuotesuunnitteluympäristössä. TKK:ssa opittua teknistä suunnitteluosaamista täydennetään teollisen muotoilun ja kognitiotieteen opinnoilla yhteistyöyliopistoissa. Käytettävyyskouluun valitaan vuosittain viisi opiskelijaa Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Helsingin yliopistosta. Hakuaika käytettävyyskouluun TKK:ssa on toukokuussa. Opiskelijat saavat kahden vuoden opinto-oikeuden käytettävyyskoulun kursseille. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen erikoistyö 1-8 Cog101 (HY) Johdatus kognitiotieteeseen (TaiK) User Inspired Design 10 Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T-121.xxx kurssit ja seminaarit Cog402 (HY) Kokeellinen harjoituskurssi 6 Cog211 (HY) Kognitiivinen psykologia 6 Cog202 (HY) Havaintopsykologia 6 (TaiK) Ergonomia Opiskelija voi sisällyttää moduulin opintoihin muitakin teollisen muotoilun (TaiK) tai kognitiotieteen (HY) kursseja sopimalla asiasta moduulista vastaavan

44 professorin kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti ja se liitetään vahvistettuun opintosuunnitelmaan. Yhteensä Mediatekniikan pääaine (T3004) (Mediateknik, Media Engineering) Vastuuprofessorit: T-111 Prof. Petri Vuorimaa T-111 Prof. Lauri Savioja T-111 Prof. Tapio Takala T-121 Prof. Marko Nieminen Digitaalisen median merkitys jokapäiväisessä elämässä kasvaa koko ajan. Alan tekninen kehitys etenee nopeasti, ja uusien innovaatioiden myötä sovellusalueiden kirjo levenee entisestään. Pääaineen kannalta nykyisin merkittävistä alueista mainittakoon erityisesti WWW, digi-tv, tietokonepelit sekä niiden tarvitsemat tekniikat, sisällöntuotanto ja käyttöliittymät. Mediatekniikan pääaineessa käsitellään digitaalisen median kenttää hyvin laaja-alaisesti. Jatkomoduuli antaa perusvalmiudet alalla toimimiseen, kun taas syventävissä opinnoissa on valittavana neljä erillistä moduulia. Digitaalisen median syventävä moduuli on näistä kaikkein teknisin. Siellä keskeisiä osa-alueita ovat multimediajärjestelmät, tietokonegrafiikka, 3dmallintaminen ja keinotodellisuus. Sisällöntuotannon moduulissa keskitytään erilaisten viestinten sisältötarpeisiin ja niiden täyttämiseen sekä alan palvelu- ja liiketoimintaan. "Käyttöliittymät ja käytettävyys" -moduulista vastaa tietotekniikan laitos. Neljäntenä vaihtoehtona on kognitiivisen neurotieteen moduuli. Mediatekniikan laitoksella on runsaasti tutkimustoimintaa digitaalisen median alueella. Tästä syystä opetuksessa pystytään perusasioiden lisäksi syventymään aina myös alan uusimpaan kehitykseen. Pääaine tarjoaa hyvän pohjan elinkeinoelämässä toimimiseen, mutta luo myös oivallisen pohjan digitaalisen median jatko-opintojen suorittamista varten. Lisätietoja mediatekniikan laitoksen kotisivuilta Pääaineeseen kuuluvat seuraavat jatko- ja syventävät moduulit: T20-2 Mediatekniikka A2 T21-3 Digitaalinen media A3 T22-3 Sisällöntuotanto A3 T242-3 Käyttöliittymät ja käytettävyys A3 T274-3 Kognitiivinen neurotiede A3 T20-2 Mediatekniikka A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Lauri Savioja, Tapio Takala, Petri Vuorimaa, Marko Nieminen Mediatekniikan jatkomoduuli antaa perustiedot digitaalisesta mediasta. Moduulin aiheina ovat mm. vuorovaikutustekniikka, multimedia, hypermedia, tietokonegrafiikka ja sisällöntuotanto.

45 4 Moduuliin kuuluu myös ohjelmointipainotteinen projektityö, jonka liittyy johonkin edellä mainituista aiheista. Projektityön aiheesta tulee sopia jonkun moduulin vastuuprofessorin kanssa. Mediatekniikan opintoja voi syventää joko digitaalisen median, sisällöntuotannon tai käyttöliittymien ja käytettävyyden syventävissä moduuleissa. Koodi Kurssin nimi op T Käyttöliittymäsuunnittelu 4 T Tietokonegrafiikan perusteet 3 T WWW-palvelun suunnittelu 4 T Konseptointi ja käsikirjoitus 4 T Ohjelmistokehitysprojekti I* Yhteensä 20 *Jos kurssi T on sijoitettava toiseen moduuliin, korvataan se moduuleista ohjelmistotekniikka A2, informaatiotekniikka A2 tai viestintätekniikka A2 vapaasti valittavilla kursseilla siten, että 20 op täyttyy. T21-3 Digitaalinen median syventävä moduuli A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Lauri Savioja, Tapio Takala, Petri Vuorimaa Digitaalisella medialla tarkoitetaan tietotekniikan sovelluksia, joissa hyödynnetään tekstiä, kuvaa, ääntä, animaatiota ja videota. Moduuli antaa perustietoja ja -taitoja eri medioiden tuotanto-, käyttö- ja siirtotekniikoista. Keskeisiä opetusalueita ovat multimedia, tietokonegrafiikka, virtuaalitekniikka sekä WWW-tekniikat. Moduuli tarjoaa laajan näkökulman digitaalisen median tekniikoihin. Sovellusalueet vaihtelevat mobiilipeleistä suuriin WWWjärjestelmiin ja isojen virtuaalilaitteistojen hyödyntämiseen. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Tietokonegrafiikan jatkokurssi 4 Yksi seuraavista: T Tietokonegrafiikan seminaari 4 T Multimedian seminaari 4 T Sisällöntuotannon seminaari 4 Valitse seuraavista kursseista siten, että 20 op täyttyy: T Tietokoneanimaatio 6 T Keinotodellisuus 4 T WWW-applications 4 T Multimedia Programming 4 T Digitaalisen median erikoistyö 2-4 T Digitaalisen median erikoiskurssi 2-8 AS Semantic Web 4 Yhteensä 20

46 T22-3 Sisällöntuotannon syventävä moduuli A3 (20 op) Vastuuprofessori: Tapio Takala, Petri Vuorimaa 46 Digitaalisen median (eli uusmedian) sisällöntuotanto on pääasiassa sähköisille viestimille laaditun kulttuurin, dokumenttien, opetuksen, tutkimuksen, viihteen tai markkinoinnin ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää palvelu- ja liiketoimintaa. Sisällöntuotannolle ominaista on ilmaisumuotojen jatkuva muuntuminen tekniikan antamien mahdollisuuksien mukana. Tällä hetkellä tärkeimpiä muotoja ovat WWW-sivut ja CD-ROM - tuotteet sekä tietokonepelit ja animaatiot. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä laitteiden, ohjelmistojen ja sisällön integroituminen monimuotoisiksi digitaalisiksi palveluiksi. Toiminta-alustana niissä voi olla yhtä lailla digitaali-tv, pelikonsoli tai multimediakännykkä kuin tavanomainen työasemakin. Sisältö voi liittyä sähköiseen kaupankäyntiin, yhteiskunnallisiin terveys- ja virastopalveluihin, informatiikkaan, julkaisutoimintaan, kulttuuriin, viihteeseen tai vaikkapa tietokoneavusteiseen opetukseen. Itse informaatiosisällön organisoinnin ja esitystavan ohella opetuksen ja tutkimuksen kohteena ovat tekniset välineet sekä tuotantoprosessi yhteiskunnallisine reunaehtoineen (taloudelliset, oikeudelliset ja poliittiset tekijät). Sisällöntuotantoprosessi vaatii monien eri alojen osaamista (tietotekniikka, äänisuunnittelu, kuvallinen ilmaisu, käsikirjoitus, projektinhallinta) ja on luonteeltaan ryhmätyötä. Niinpä merkittävä osa koulutuksesta on projektitöihin osallistumista, joissa pyritään kokeellisesti kehittämään uusia sisällöllisiä ideoita. Tuloksena on tuotantoprosessin kokonaisvaltainen hallinta ja kyky soveltaa tätä erilaisilla toimialoilla. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Multimedian projektityö T Sisällöntuotannon projektityö 6-9 Valitse seuraavia kursseja, siten että 20 op täyttyy: T Elokuvakerronta T Kuvallinen ilmaisu 3 T D-tuotanto T Sisällöntuotannon erikoiskurssi 2-6 T Sisällöntuotannon seminaari 4-8 Inf Estetiikka Yhteensä 20 T242-3 Käyttöliittymät ja käytettävyys A3 (20 op) Kts. kappale 3.3

47 T274-3 Kognitiivisen neurotieteen syventävä moduuli A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Mikko Sams, Tapio Takala ja Erkki Oja 47 Kognitiivisen neurotieteen moduuli muodostaa poikkitieteellisen kokonaisuuden, jossa perehdytään ihmisen kognitiivisten prosessien (havaitseminen, tarkkaavaisuus, puheen tuottaminen ja havaitseminen, muisti ja emootiot) toimintaan. Näiden prosessien ymmärtämistä ja niihin liittyviä insinööritieteellisiä valmiuksia tarvitaan mm. kehitettäessä ihmisten käyttämää kommunikaatio- ja informaatioteknologiaa. Opetuksessa käsitellään ihmisen kognitiivisten prosessien toimintaa sekä niiden ominaisuuksien että niiden hermostollisen perustan näkökulmista. Moduuli tukee mm. informaatiotekniikan, mediatekniikan, käytettävyystutkimuksen sekä biotieteiden opintoja ja sopii kaikille ihmisen toiminnasta kiinnostuneille opiskelijoille, ja erityisen hyvin alan tutkijoiksi hakeutuville. Opetus koostuu luento- ja harjoituskursseista. Moduulipolut: A1 ja A2 Informaatiotekniikka + A3 Kognitiivinen neurotiede A1 Tietotekniikka + A2 Mediatekniikka + A3 Kognitiivinen neurotiede Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: Tfy Johdatus ihmisaivojen rakenteeseen ja toimintaan Tfy Ihmisaivojen toiminnan jatkokurssi Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Tfy Fysiologia Tfy Aivojen informaationkäsittely Tfy Ei-invasiivisen aivokuvantamisen harjoituskurssi Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät S Kommunikaation ja kognition erikoiskurssi 1-6 S Kommunikaatio ja kognitio -tutkijaseminaari 1-6 S Yksilöllisiä kommunikaation ja kognition opintoja 1-9 T Machine learning: basic principles T Signal processing in Neuroinformatics T Image analysis in Neuroinformatics Yhteensä 20

48 3. Tietoliikenneohjelmistojen pääaine (T300) (Datakommunikationsprogram, Data Communications Software) Vastuuprofessorit: T-110 Prof. Tuomas Aura T-109 Prof. Antti Ylä-Jääski T-106 Ma. Prof. Sasu Tarkoma 48 Tietoliikennetekniikan ja tietotekniikan avulla luodut palvelut ovat arkipäiväistyneet osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Suuri osa väestöstä on tottunut käyttämään langatonta viestintää puhelinpalveluna, ja myös Internet koetaan oleelliseksi osaksi nykyaikaista yhteiskuntaa. Tietotekniikan yhdentyminen (konvergenssi) tarkoittaa kehitystä, jonka seurauksena tietojenkäsittely (information technology), perinteinen teletekniikka (telecom) ja tietokoneverkot (datacom) yhdentyvät uudeksi tekniikan ja liiketoiminnan alueeksi. Tietoliikenneohjelmistojen pääaine tarjoaa monipuolisen näkökulman tietoliikennetoimialan teknologiaan ja kehitykseen. Alan teknologinen muutos etenee edelleen nopeasti ja ohjelmistojen rooli osana tietoliikennejärjestelmiä korostuu samalla kun yhä uusia palvelusovelluksia tuodaan markkinoille. Opinnot koostuvat verkkoympäristössä toimivien järjestelmien perusteita käsittelevistä kursseista sekä syventävistä moduuleista, joissa voi suuntautua tietoverkkojen arkkitehtuureihin ja palveluihin, tietoturvaan ja liiketoimintaan. Näitä osa-alueita tarkastellaan erityisesti sovellustason Internet-teknologioiden ja mobiiliverkkojen näkökulmasta. Pääaineen suorittaneet opiskelijat sijoittuvat työelämään monipuolisesti. Suuret yritykset, erityisesti tietoliikennejärjestelmien toimittajat, päätelaitteiden valmistajat, ohjelmistotalot sekä verkko- ja palveluoperaattorit tarvitsevat merkittävän määrän tämän alan osaajia. Lisäksi joukko menestyviä PK-yrityksiä toimii tietoliikenneohjelmistojen ja siihen liittyvien ohjelmistotuotteiden alueilla. Monet opiskelijat ovat myös päätyneet itsenäisiksi yrittäjiksi. Tyypillisiä tehtäväalueita työelämässä ovat esimerkiksi ohjelmistojen tuotekehitys, tutkimus, asiantuntijatehtävät, projektien johtaminen, tuotemarkkinointi ja tietoturva. Lisätietoja: Pääaineeseen kuuluvat seuraavat jatko- ja syventävät moduulit: T260-2 Tietoliikenneohjelmistot A2 T261-3 Tietoverkkoliiketoiminta A3 T262-3 Tietoliikenneohjelmistot A3 T263-3 Tietotekninen turvallisuus A3 T260-2 Tietoliikenneohjelmistot A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Tuomas Aura, Antti Ylä-Jääski, Sasu Tarkoma Moduuli antaa monipuoliset perustiedot verkkoympäristöissä toimivista järjestelmistä ja palveluista. Moduuliin kuuluu opintoja Internetin ja mobiiliverkkojen teknologioista, palveluista, tietoturvasta ja liiketoiminnasta. Opittujen tietojen käytännön soveltamista harjoitellaan laajemmassa projektityössä. Moduulin pohjalta voi jatkaa syventymällä johonkin kolmesta

49 49 syventävästä moduulista: Tietoliikenneohjelmistot, Tietotekninen turvallisuus tai Tietoverkkoliiketoiminta. Koodi Kurssin nimi op T Tietokoneverkot 4 T Tietoturvallisuustekniikka 3 T Network Services Business Models 3 T Ohjelmistokehitysprojekti I* T Käyttöjärjestelmät* * Jos T tai T kuuluvat johonkin aikaisempaan moduuliin, niin opiskelija voi korvata kurssin Tietoliikenneohjelmistot A2 moduulissa jollakin seuraavista kursseista kurssit siten, että 20 op tulee täyteen: T Ohjelmistokehitysprojekti II, tai mikä tahansa Tietoliikenneohjelmistojen, Tietoverkkoliiketoiminnan tai Tietoteknisen turvallisuuden A3 moduulin valinnainen kurssi. Yhteensä 20 T261-3 Tietoverkkoliiketoiminta A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Heikki Saikkonen, Reijo Sulonen, Antti Ylä-Jääski, Heikki Hämmäinen Tietoverkkoliiketoiminnan syventävässä moduulissa perehdytään tietoliikennetekniikkaan siihen liittyvän liiketoiminnan näkökulmasta. Tarkoituksena on kouluttaa ihmisiä, jotka hallitsevat laaja-alaisesti sekä toimialan teknologian perustiedot että sen liiketoiminnan erityispiirteet. Keskeisiä alueita opetuksessa ovat teleoperaattorien liiketoiminta, teknologiajohtaminen ja palvelutuotanto tietoverkoissa. Moduulin suorittaneet opiskelijat voivat sijoittua työelämässä esimerkiksi tuotehallinnan, tuotemarkkinoinnin, myynnin ja T&K projektien johtotehtäviin tietoliikenneyrityksissä. Tuotantotalouden B1-moduuli suositellaan suoritettavaksi yhdessä tämän moduulin kanssa. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: S Telecommunications Forum 1- T Teknologiajohtaminen tietoliikenneteollisuudessa 3 S Operaattoriliiketoiminta 3- Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Research Seminar on Telecommunications Business T Tietokoneverkot II - edistyneet ominaisuudet 4 T Internet and Computing Forum 2 T Verkottuneet liiketoimintaprosessit ja -mallit 4 TU Strategic Management of Technology and Innovation T ICT Enabled Service Business and Innovation 6 T Yrityspeli 3 Yhteensä 20

50 T262-3 Tietoliikenneohjelmistot A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Antti Ylä-Jääski, Sasu Tarkoma 0 Tietoliikenneohjelmistojen syventävässä moduulissa perehdytään tietoliikennearkkitehtuurien kehitykseen, palveluihin ja niihin liittyvään tekniikkaan. Internet-arkkitehtuurin vakiinnutettua asemansa johtavana tietoliikennearkkitehtuurina, on luonnollista paneutua Internet-teknologian perusteisiin sekä Internet-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Tässä syventävässä moduulissa tarkastellaan Internetin lisäksi erityisesti mobiiliverkkoja. Keskeisiä alueita Internetille ja mobiiliverkoille ovat tietoverkkosovellukset ja palvelut, sekä palveluiden hallintaan liittyvät asiat kuten liikkuvuus, tietoturva, palvelun laatu ja laskutus. Tietotekniikan näkökulmasta pääpaino on palveluiden ja palvelualustojen arkkitehtuureissa ja teknologioissa, kun Internet-pohjaisiin järjestelmiin ja mobiiliverkkoihin kehitetään sovelluksia. Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Tietoliikenneohjelmistojen laboratoriotyöt 4 T Seminar on Internetworking 4 Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Tietokoneverkot II - edistyneet ominaisuudet 4 T Next Generation Wireless Networks 4 T Mobiilijärjestelmien ohjelmointi T Network Application Frameworks T Cryptosystems 4 T Teknologiajohtaminen tietoliikenneteollisuudessa 3 T Internet and Computing Forum 2 T Tietoliikenneohjelmistojen erikoistyö 2-10 T Tietoliikenneohjelmistojen yksilölliset opinnot 2-10 T Tietoliikenneohjelmistojen erikoiskurssi 2-10 T Sovellukset ja palvelut Internetissä 4 Yhteensä 20 T263-3 Tietotekninen turvallisuus A3 (20 op) Vastuuprofessori: Tuomas Aura Turvallisuus on keskeinen osa tietoteknisiä järjestelmiä. Erityisen tärkeä se on tietoverkkoja hyväkseen käyttävissä järjestelmissä, kuten esimerkiksi sähköisessä kaupankäynnissä. Moduulin tarkoituksena on opettaa tietotekniikan ja -liikenteen perustiedot omaaville opiskelijoille miten nämä järjestelmät voidaan tehdä turvallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija pystyy toimimaan osana järjestelmää kehittävää työryhmää ja suunnittelemaan sekä toteuttamaan järjestelmän turvallisuusominaisuudet. Työelämässä moduulin suorittanut henkilö saattaa sijoittua esimerkiksi tietoturvallisuustuotteita valmistavan yrityksen eri tehtäviin, yleisesti ohjelmakehityksen turvallisuusasiantuntijaksi tai järjestelmiä tai tietoliikennettä käyttävän organisaation tietoturvallisuuspäälliköksi.

51 Koodi Kurssin nimi op Pakolliset kurssit: T Tietoturvallisuuden laboratoriotyöt 4 T Seminar on Network Security 4 Valitse yksi seuraavista kursseista: T Cryptosystems 4 T Cryptology T Cryptography and Data Security 4 Valinnaiset kurssit: T Cryptosystems 4 T Tietoturva ja käytettävyys 3 T Special Course in Practical Security of Information Systems T Internet and Computing Forum 2 T Tietoturvallisuuden erikoistyö 2-10 T Tietoturvallisuuden yksilölliset opinnot 2-10 T Tietoturvallisuuden erikoiskurssi 2-10 Yhteensä Informaatiotekniikan pääaine (T3006) (Informationsteknik, Computer and Information Science) Vastuuprofessorit: T-11 Prof. Olli Simula T-61 Prof. Erkki Oja T-122 Prof. Heikki Mannila (vv) T-120 Prof. Juha Karhunen T-61 Prof. Samuel Kaski Informaatiotekniikan pääaine antaa valmiudet monenlaisista lähteistä peräisin olevan datan, kuten mittaustiedon, kuvien, signaalien ja puheen teoreettisten ja laskennallisten käsittelymenetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen. Informaatiotekniikan opetusalueita ovat signaalien estimointi ja suodatus, hahmontunnistus, tiedon louhinta, signaalien ja kuvien digitaalinen käsittely, tietokonenäkö, bioinformatiikka, informaation visualisointi, kieliteknologia sekä neuraalilaskenta ja sen sovellukset. Informaatiotekniikan pää- ja sivuaine ovat tiiviisti yhteydessä tutkimukseen. Laitoksen tutkimusryhmissä kehitettyjä menetelmiä on sovellettu menestyksekkäästi muun muassa kuvatietokantojen indeksointiin, tietoliikenneverkkojen analysointiin, prosessien valvontaan, tiedon hakuun, suurten tietomassojen analysointiin ja lääketieteellisten systeemien ymmärtämiseen. Kieliteknologian sovelluksia ovat esimerkiksi puheentunnistus, puhesynteesi, automaattinen kielen kääntäminen, tiedonhaku ja järjestäminen. Tietojenkäsittelykapasiteetin halvetessa informaatiotekniikan menetelmät ovat saamassa yhä merkittävämmän sijan useilla aloilla.

52 2 Informaatiotekniikan pääaineen tutkimusaloilla toimii Tietojenkäsittelytieteen laitoksen yhteydessä kaksi Suomen Akatemian huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö (AIRC) ja Algoritmisen data-analyysin huippuyksikkö (Algodan). Yksiköt johtavat aktiivisia ja tunnettuja tutkimusryhmiä, jotka jakavat alan uusinta tietämystä lukuisina vaihtuva-aiheisina erikoiskursseina. Informaatiotekniikan pääaine antaakin erityisen hyvät mahdollisuudet myös jatko-opintoihin. Alan ammattikuva on erittäin laaja. Pääaineesta valmistuneiden työtehtävät ulottuvat fysiikan menetelmiä soveltavista tutkijoista tietokonejärjestelmien ja ohjelmistojen suunnittelijoihin. Myös opetus- ja tutkimustehtävät työllistävät monia tällä nopeasti kehittyvällä alalla. Lisätietoja pääaineesta Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kotisivuilta Pääaineeseen kuuluvat seuraavat jatko- ja syventävät moduulit: T270-2 Informaatiotekniikka A2 T271-3 Informaatiotekniikka A3 T273-3 Kieliteknologia A3 T274-3 Kognitiivinen neurotiede A3 Lisäksi erikoismoduulit: T277-C Kieliteknologian erikoismoduuli C T279-C Informaatiotekniikan erikoismoduuli C Informaatiotekniikan perusmoduuli (A1 ja B1) antaa informaatiotekniikan opinnoissa ja sovelluksissa tarvittavat perustiedot hahmontunnistuksesta ja signaalien käsittelystä ja mallinnuksesta. T270-2 Informaatiotekniikka A2 (20 op) Vastuuprofessorit: Olli Simula, Erkki Oja, Heikki Mannila (vv), Juha Karhunen, Samuel Kaski Informaatiotekniikan jatkomoduulissa täydennetään opintoja opiskelijan valitsemilta informaatiotekniikan osa-alueilta. Esitiedot: T Datasta tietoon (4 op) tai vastaavat tiedot. Koodi Kurssin nimi op Ellei jo sisälly aikaisempaan moduuliin: T Machine Learning: Basic Principles Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Information visualization T Algorithmic methods of data mining P T Computer vision P T Digitaalinen kuvankäsittely T Machine Learning and Neural Networks T Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods T Speech recognition S Laskennallinen tiede

53 S Laskennallinen systeemibiologia Mat Optimoinnin perusteet 3 Yhteensä 20 3 T271-3 Informaatiotekniikka A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Olli Simula, Erkki Oja, Heikki Mannila (vv), Juha Karhunen, Samuel Kaski Informaatiotekniikan syventävä moduuli syventää osaamista informaatiotekniikan pääaineen erikoisaloilta. Luentokurssien lisäksi opiskelija voi valita vaihtuvasisältöisiä erikoiskursseja, joilla käsitellään ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä. Moduuli antaa hyvät valmiudet jatkoopintoihin sekä vaativiin tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin: signaalien ja monimutkaisten tietomassojen mallintamiseen ja analysointiin sekä edellytykset hyödyntää uusinta tutkimusta käytännön sovellutuksissa. Koodi Kurssin nimi op I Pakolliset kurssit. Valitse vähintään 10 op ryhmistä IA ja IB, elleivät jo sisälly muihin moduuleihin: IA. Taustatietokurssit. Valitse vähintään yksi seuraavista kursseista, ellei jo sisälly aiempaan moduuliin: T Algorithmic methods of data mining P T Machine Learning and Neural Networks T Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods IB. Muut pakolliset kurssit. Valitse seuraavia kursseja siten, että pakollisten kurssien 10 op täyttyy: T Information visualization T Computer Vision P T Digitaalinen kuvankäsittely II Vaihtoehtoiset kurssit. Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: T Special Course in Computer and Information Science 3-7 T I-VI S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi I 6 Tfy Ihmisaivojen rakenne ja toiminta 4 Tfy Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa S Digital Signal Processing* S Digitaalinen signaalinkäsittely* S Adaptiiviset signaalinkäsittelyjärjestelmät 4 S Bayesilaisen mallintamisen perusteet S Audio Signal Processing T Combinatorial models and stochastic algorithms P 6 T Research Project in Computer and Information -10 Science T Speech recognition *Valitaan joko S tai S Yhteensä 20

54 4 T273-3 Kieliteknologia A3 (20 op) Vastuuprofessorit: Erkki Oja ja Samuel Kaski Kieliteknologian syventävä moduuli tarjoaa perusosaamisen puheeseen ja kirjoitettuun kieleen liittyvistä teknisistä sovellusalueista sekä menetelmistä. Kieliteknologialla tarkoitetaan tietotekniikkaa, jolla käsitellään ja hyödynnetään ihmisen puhumaa tai kirjoittamaa kieltä. Kieliteknologian sovellutuksia ovat esimerkiksi puheentunnistus, puhesynteesi, automaattinen kielen kääntäminen, tiedonhaku ja järjestäminen. Moduuli on luonteeltaan poikkeuksellisen poikkitieteellinen. Opintoihin kuuluu TKK:n omien kurssien lisäksi Helsingin yliopiston tarjoamaa opetusta. Moduuli tarjoaa lähinnä välttämättömät tiedot ja taidot kieliteknologiasta näiden soveltamiseksi eri osa-alueilla. Spesifien sovellusalueiden hallinta edellyttää lisää syventäviä opintoja esimerkiksi C-moduulin tai valinnaisten kurssien muodossa. Koodi Kurssin nimi op Clt190 (HY) Kieliteknologian johdantokurssi* 4 S Puheen havaitseminen ja tuottaminen 6 Kaksi seuraavista kursseista: T Statistical Natural Language Processing P S Puheenkäsittely T Speech recognition Yhteensä 20 *Kurssi luennoidaan Helsingin yliopistolla 6:n opintopisteen laajuisena: luentokurssin osuus on 3 op ja harjoitusten 3 op. TKK:n opiskelijat suorittavat kurssin syventävässä moduulissa 4 op:n laajuisena luentokurssina (3 op + ylimääräinen 1 op:n osuus). Harjoitusosuus, 3 op, suositellaan valittavaksi erikoismoduuliin C. HY:llä merkityt kurssit ovat Helsingin yliopiston kursseja. T274-3 Kognitiivinen neurotiede A3 (20 op) Katso kpl 3.4. T279-C Informaatiotekniikan erikoismoduuli C (20 op) Vastuuprofessorit: Erkki Oja, Olli Simula, Juha Karhunen, Heikki Mannila (vv), Samuel Kaski Informaatiotekniikan syventävä erikoismoduuli tarjoaa informaatiotekniikan pääaineen opiskelijoille mahdollisuuden syventää osaamistaan joltain pääaineen erikoisalueelta. Muiden pääaineiden opiskelijat voivat käyttää moduulia syventääkseen tietämystään informaatiotekniikan alalta. Moduulin sisällöstä sovitaan yksilöllisesti professorin kanssa.

55 T277-C Kieliteknologian erikoismoduuli C Vastuuprofessorit: Erkki Oja ja Samuel Kaski Koodi Kurssin nimi op Valitse seuraavia kursseja siten, että 20 op täyttyy: S Ääniteknologian perusteet S Kommunikaatioakustiikka S Puheenkäsittelytekniikan metodit 3 S Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuvaaiheinen) S Puheenkäsittelytekniikan erikoistyö 1-10 T Special Course in Language Technology 3-7 T Hahmontunnistuksen perusteet 4 T Signaalien tilastollinen mallinnus T Machine Learning: Basic Principles T Special Course in Computer and Information Science I-V, aiheiltaan soveltuvat T Datasta tietoon 4 Clt103/Vfo Fonetiikan perusteet kieliteknologeille 2 11 (HY) Clt107/Vfo Fonetiikan harjoituksia (HY) Vfo12(HY) Puhesynteesin perusteet 3- Vfo24(HY) Puhekorpusten käsittely 3 Cyk110(HY) Yleisen kielitieteen perusteet 2 Cyk111/Cyk13 Fonologian ja morfologian harjoitukset 3 0(HY) Clt12(HY) Syntaksin harjoituskurssi 3 Clt260(HY) Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat 3 Clt261(HY) Syntaktiset kielenkäsittelyohjelmat 3 Clt404(HY) Kieliteknologian johdantokurssin harjoitukset * 3 Yhteensä Laskennallisen tieteen pääaine (IL3001) Vastuuprofessorit: prof. Samuel Kaski, prof. Jouko Lampinen, prof. Heikki Mannila, prof. Kimmo Kaski, prof. Erkki Oja, prof. Jukka Tulkki Pääaineessa pyritään vahvaan laskennallisten menetelmien hallintaan. Valinnanvaraisiin kursseihin sisältyy algoritmiikkaa, matematiikkaa, informaatiotekniikkaa, laskennallista fysiikkaa, signaalinkäsittelyä ja systeemianalyysiä. Opiskelija voi painottaa pääainetta

56 6 laskennallisen biologian ja lääketieteen, kompleksisten systeemien ja verkostojen, tai mallien ja menetelmien suuntiin. Luonnonilmiöiden ja teknisten, taloudellisten ja yhteiskunnan järjestelmien kuvaaminen ja analysointi perustuvat keskeisesti numeerisiin malleihin, jotka ratkaistaan tietokoneiden avulla. Laskennallinen tiede kattaa laajasti perustieteiden ja soveltavan tutkimuksen kentän, ja sen piiriin kuuluu tietokoneilla tapahtuvaan informaation käsittelyyn ja mallinnukseen sekä numeerisiin ratkaisumenetelmiin liittyviä kysymyksiä. Laskennallisen tieteen pääaineen tavoite on antaa opiskelijalle laaja-alaiset valmiudet erilaisten kompleksisten fysikaalisten, biologisten, teknisten, taloudellis-yhteiskunnallisten ja kognitiivisten systeemien ja prosessien mallinnukseen ja analysointiin. Pääaineesta valmistuvat sijoittuvat hyvin moninaisiin tehtäviin lähinnä tutkimuksen ja tuotekehityksen piirissä. Laskennallinen tiede sopii yleisyytensä vuoksi hyvin jatko-opintojen pohjaksi sekä jatkoopintoihin sisällytettäväksi pää- tai sivuaineeksi, mitä tukevat myös ComMIT- ja Hecsetutkijakoulut. T230-2 Tietojenkäsittelyteorian jatkomoduuli A2 (20 op) Katso kpl 3.2. T270-2 Informaatiotekniikan jatkomoduuli A2 (20 op) Katso kpl 3.6. T27-3 Laskennallisen tieteen syventävä moduuli A3 Vastuuprofessorit: Samuel Kaski, Jouko Lampinen, Heikki Mannila (vv), Kimmo Kaski, Erkki Oja ja Jukka Tulkki Pääaineessa pyritään vahvaan laskennallisten menetelmien hallintaan. Valinnanvaraisiin kursseihin sisältyy algoritmiikkaa, matematiikkaa, informaatiotekniikkaa, laskennallista fysiikkaa, signaalinkäsittelyä ja systeemianalyysiä. Opiskelija voi painottaa pääainetta laskennallisen biologian ja lääketieteen, kompleksisten systeemien ja verkostojen, tai mallien ja menetelmien suuntiin. Koodi Kurssin nimi op Esitiedot: S Laskennallinen tiede Pakolliset kurssit: S Laskennallisen tekniikan erikoistyö Valinnaisia opintoja siten, että 20 op täyttyy; kolme suosituspolkua: Laskennallinen biologia ja lääketiede (Vähintään 10 op seuraavista) T Computational Genomics T High-Throughput Bioinformatics Tfy Laskennallinen lääketiede

57 Kompleksiset systeemit ja verkostot (Vähintään 10 op seuraavista): Tfy Statistinen fysiikka S Kompleksiset verkostot T Modeling biological networks Mallit ja menetelmät (vähintään 10 op seuraavista): S Laskennallisen tekniikan erikoiskurssi S Bayesiläisen mallintamisen perusteet T Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods Täydentäen tarvittaessa: S Laskennallisen tieteen erikoiskurssi T Special Course in Computer and Information I-VI 6060 T Special Course in Bioinformatics I-II 6080 Yhteensä 20 7 T276-C Laskennallisen tieteen erikoismoduuli C Vastuuprofessorit: Samuel Kaski, Jouko Lampinen, Heikki Mannila (vv), Kimmo Kaski, Erkki Oja ja Jukka Tulkki Laskennallisen tieteen syventävä erikoismoduuli tarjoaa Laskennallisen tieteen pääaineen opiskelijoille mahdollisuuden syventää osaamistaan joltain pääaineen erikoisalueelta. Muiden pääaineiden opiskelijat voivat käyttää moduulia syventääkseen tietämystään informaatiotekniikan alalta. Moduulin sisällöstä sovitaan yksilöllisesti professorin kanssa, esimerkiksi seuraavista kursseista. Koodi Kurssin nimi op Moduulin sisältö sovitaan yksilöllisesti professorin kanssa, esimerkiksi seuraavista kursseista: S Laskennallisen tieteen erikoiskurssi T Special Course in Computer and Information I-VI 6060 T Special Course in Bioinformatics I-II 6080 S Bioinformaatioteknologian seminaari 2-3 S Laskennallisen tekniikan seminaari 3 T Signal Processing in Neuroinformatics T Image Analysis in Neuroinformatics T Machine Learning and Neural Networks Tfy Ihmisaivojen rakenne ja toiminta 4 Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät KE Biokemia I 4 S Mallintamisen ja informaatioteorian perusteet 3

58 8 T Merkkijonoalgoritmit T Graph theory T Combinatorial models and stochastic algorithms 6 S Yrityspeli 3 Mat Systeemien identifiointi 4 Yhteensä Framtidens industriföretag (FIF) (TU3006) Vastuuprofessorina tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa: Matti Hämäläinen Pääaineeseen on erillinen haku. Framtidens industriföretag on ainoastaan ylemmän tutkinnon pääaine. Framtidens industriföretag on yhteispohjoismainen pääaine tietotekniikan, konetekniikan, elektroniikka ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan sekä tuotantotalouden tutkintoohjelmissa. Opintokokonaisuuden johtaja on laadunohjauksen professori Paul Lillrank. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa kokonaisuudesta vastaa professori Matti Hämäläinen. FIF on korkeatasoinen, poikkitieteellinen ja hauska opintokokonaisuus, jossa perehdytään kokonaisvaltaisesti nykyaikaisen yrityksen tuotantoprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Ohjelma painottuu erityisesti tuotantojärjestelmiin, tuotannonohjaukseen sekä tietotekniikan teollisiin sovelluksiin. Kokonaisnäkemystä teollisuusyrityksen liiketoimintaprosesseista kehitetään mm. laadunohjaukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja yritysstrategiaan liittyvillä kursseilla. Opetuskielet ovat ruotsi ja englanti. Ohjelma kestää lukuvuoden, ja se on järjestetty siten, että ohjelman suomalaiset osanottajat opiskelevat yhden lukukauden (kaksi periodia) KTH:ssa Tukholmassa, Linköpingin teknillisessä korkeakoulussa (LiTH) tai NTNU:ssa Norjassa. Ohjelma jatkuu seuraavana lukukautena TKK:ssa yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten opiskelijoiden kanssa. FIF -ohjelman kurssisisältöön mahdollisesti tulevista muutoksista tiedotetaan osoitteessa Osallistujat voivat hakea mm. Nordplus- ja TKK:n vaihto-opiskelustipendejä. Lisätietoja ohjelmasta saa opintotoimistosta Pia Rydestedtiltä (huone Y191b), puh , pia.rydestedt@tkk.fi tai FIF koordinaattorilta fif@hut.fi, KTH, Stockholm (30 sp) Deltagarna väljer kurser från ämnesområdet så att minst 30 ECTS poäng uppnås. Bl.a. följande kurser kan väljas. Kurserna markerade med " * " är obligatoriska: Kod Kursens namn Studiepoäng MG2030 * Industriell produktion - simulering av fabriker, flöden och processer 6

59 9 MG2020 * Modulindelning av produkter 6 MG2203 * Process control and management (Eng) 9 MG2031 Tillverkningsteknik, fk II 6 MG2026 Integration av industriella IT-system 6 ME1007 Strategisk Ledning 6 ME1008 Arbetsorganisation och ledarskap 6 MG1002 Automatiseringsteknik 6 MG2027 Projektkurs Industriell production 6 MG203 PDM / PLM 6 ME2044 Human resource management 6 ME204 Organisationsförändring 6 LiTH, Linköping (30 sp) Av nedanstående kurser väljs sammanlagt minst 30 ECTS poäng Kod Kursens namn Studiepoäng TNMM01 Introduktion till simuleringar 6 TMPS22 Monteringsteknik 6 TMPS24 Datorstödd produktframställning 6 TMPS26 Industrirobotteknik 6 TMPS29 Produktionssystem projektkurs 12 TKMM01 Produktionssimulering 6 NTNU, Norge (30 sp) Av nedanstående kurser väljs sammanlagt minst 30 ECTS poäng Kod Kursens namn Studiepoäng TPK413 Produksjonslogistikk 7, TPK4130 Baerkraftig industriell produksjon 7, TPK410 Bearbeidingsteknik 7, TPK4140 Driftssikkerhet, vedlikeholdsstyring 7, TTK4100 Kybernetikk, introduksjon 7, TPK480 Experter i team, tverrfaglig prosjekt 7, TKK (30 sp) Obligatoriska kurser: Kod Kursens namn Studiepoäng TU Quality Management 3 T Datateknik inom produktionen, speciella -10 föreställningar I T Entreprise Systems Architecture 4 Minst en av kurserna markerade med *: *TU Introduction to Services L 4 *TU Advanced Project-based Management 3 *TU Project Marketing and Customer Management II Välj bland följande kurser så att helheten blir total minst 30 sp: Kon Produktutveckling Kon Produktutvecklingsprojekt 10 TU Advanced Case-Seminar in Strategy 2- TU New Venture Development I 3 TU Economics of European Integration 3

60 60 TU Strategic Management of Technology and Innovation Observera att förändringar i kurslistan kan förekomma, på grund av förändringar i kursutbudet vid de utländska universiteten. Tilläggsinformation på Modulerna: T229-2 Framtidens industriföretag, fortsättningsmodul T230-3 Framtidens industriföretag, fördjupande modul T231-C Framtidens industriföretag, specialmodul Kurser grupperas i modulerna i enlighet med studieplanen. 3.9 Communications Systems (Institut Eurécom) (T3007) Major: Communications Systems Professor in charge: T-11 Olli Simula Institut Eurécom Modules: T226-2 Intermediate Module in Communications Systems T227-3 Advanced Module in Communications Systems T228-C Special Module in Communications Systems Institut Eurécom is an engineering school and research center in communications systems created in 1991 in Sophia Antipolis (France) by Télécom Paris (École Nationale Supérieure des Télécommunications) and EPFL (École Polytechnique Fédérale de Lausanne). Institut Eurécom has both academic and industrial partners. Academic Partners: Helsinki University of Technology, Politecnico di Torino, Ecoles Polytechniques of Lausanne and Zurich, Telecom ParisTech, Telecom Bretagne, Telecom SudParis, Technische Universität München. Industrial Partners: Swisscom, Thales, SFR, ORANGE, Hitachi Europe, STMicroelectronics, Bouygues Telecom, Sharp, Cisco Systems, BMW Group Research and Technology, SAP. TKK can send yearly -10 students to Institut Eurécom. The courses (taught in English) at the Institut Eurécom last two semesters (spring + autumn) and during the third semester (spring) the thesis is usually written at some partner company or research institute of Eurécom. The studies completed at Eurécom can be transferred to TKK degree as major-studies (60 credits of courses + 30 credits thesis). There is a separate application process to Eurecom-studies. The applicants should have completed at least ECTS credits including General Studies module P, Programme Studies module O and Level 1 module A1. In addition, the applicant should have completed the Bachelor s thesis seminar and the Elective Studies module of the Bachelor s degree. The application deadline is yearly and the studies begin in February. For further information, contact Prof. Olli Simula (olli.simula@tkk.fi) or Planning Officer Eija Kujanpää (eija.kujanpaa@tkk.fi).

61 61 Study Tracks at Institut Eurécom Networking Today s Internet consists of a large number of interconnected autonomous systems. The design of the internet strikes a careful balance between the simplicity of the network elements and the sophistication of the algorithms running in the end-systems, which makes it possible to support a wide range of applications in a cost efficient manner. This study profile provides the students with a wide range of competences necessary to understand today s networks and to keep up with their evolution. The students will not only acquire an in-depth understanding of the different protocols and concepts in networking but also become familiar with the principles of software engineering and performance analysis. The set of skills acquired will allow the students to respond both to the needs of today s industry and, in the long term, to successfully compete in (and adapt to) a fast changing environment. Security in Communications Systems This study profile provides a solid background both for engineers involved in the design of secure systems and security officers in charge of corporate IT security. The main focus is the analysis of vulnerabilities and related solutions it the area of networking, computer systems and imaging. Various solutions ranging from cryptography and its applications to intrusion detection and practical countermeasures against network attacks through watermarking of images and biometric identification techniques are addressed in several courses. Web Engineering The Web is perhaps the most important revolution in content distribution and communication since the invention of the television and the telephone. At its origins, mastering the Web was equivalent to mastering HTML, HTTP and browser and server software. But today s Web mastery goes far beyond those technologies, to include document language theory, client and server side scripting, Internet commerce, secure document transfer, middleware, P2P networking, content distribution networks, voice browsing, content transcoding, search and indexing theory, and intelligent systems. There is already an awesome array of Web applications in use today, including document search, Web-based , secure commerce, PDA access, file sharing, video on demand, television/web integration, e-learning, and many more. This speciality area investigates the underlying principles of the Web as well as emerging Web technologies and applications. Multimedia This study profile offers a comprehensive view of multimedia by providing students with an interesting trade-off between computer sciences and signal processing, as well as technology and research. Students who elect the Multimedia track are exposed to a wide range of topics, including object distribution protocols, multimedia document specifications, image compression, information visualization, and remote speech recognition. Students receive this exposure in the classroom, with the concepts being reinforced with laboratory work. In addition, via the menu, students will have the opportunity to design a more specific multimedia sub track according their preferences in: - wireless multimedia - networking multimedia - security in multimedia

62 62 - digital multimedia signal processing - multimedia over the web Mobile Communications In today s telecommunication world, mobile communication systems are one of the most active areas in research and technology development. Mobile communication engineering involves expertise in several inter-related areas, ranging from physical layer transmission technology (radio engineering, signal processing, synchronization, equalization, channel coding) to multiple access protocols, up to particular networking aspects such as radio resource and mobility management. This study profile offers a comprehensive and interdisciplinary view of mobile communications by covering most of the above mentioned aspects. Transmission Techniques Communication systems are getting more and more complex and more and more diversified. For instance, twenty years ago only a small fraction of the advanced techniques that were taught in school were actually used in industry. Nowadays it is only possible to teach a fraction of the advanced algorithms that appear in standards and hence get used in industry (consider e.g. the five generations of speech coding standards for GSM). To be able to advance the state of the art in a certain part of the system, a communications engineer needs to be fairly specialized it that part. The spectrum of communication technologies that are used in today s communication systems is ever evolving. Furthermore the number of signal processing and/or digital communications operations that get executed at the physical layer is ever increasing. The goal of the Transmission Techniques track is to study all physical layer aspects of all existing transmission technologies. This means addressing newer technologies such as xdsl systems, gigabit Ethernet, power line communications, digital broadcasting systems, optical communications, and systems that are not covered in the other study profiles. Nevertheless, it is clear that wireless systems constitute a key topic also in this track. But, as the emphasis is on the physical layer, this study profile attempts a complete coverage of physical layer aspects and caters to students who are more interested in this part of communication systems. Real Time and Embedded Systems This study profile is targeted at preparing careers at the mainstream and ASIC semiconductor companies currently developing hardware and software systems for real-time and embedded applications in communication systems (e.g wireless devices, multimedia applications, networking equipment). In addition to basic courses in Computer Architecture and Operating Systems, this track should cover both hardware and software aspects in the following areas: 1. Embedded systems 2. Acquisition and conversion technology 3. ASIC and FPGA design for communication systems 4. System-on-a-chip (SoC) architectures. Real-time Algorithmic 6. PC-based DSP In each study track, the students have both compulsory and optional courses. All the details are available at the Eurecom website

63 63 List of technical courses 3-D and Virtual Imaging (Analysis and Synthesis) Advanced Topics in Multimedia Advanced Topics in Wireless Communications Channel Coding Theory Digital Communications Electronic Design for Communications Image and Video Compression and Processing Information Theory Intelligent Systems Multimedia Indexing and Retrieval Mobile Communication Techniques Mobile Networking Mobile Application and Services Introduction to Computer Networking & Internet Operational Network Security Practical Computer System Performance Modeling Security Applications in Networking and Distributed Systems Signal Processing Technologies Software Development Methodologies Speech and Audio Processing UML for Embedded Systems Applied Algorithm Design Advanced Topics in Security Corporate Networking Technologies and Design Modern Computer Architecture Distributed Software and Middleware Security of Security Hardware Imaging for Security Applications Watermarking & Biometrics Internet Applications Mathematical Methods for Engineers Multimedia Technology Mobile Advanced Networks Wireless Access Technologies Mobile Communication Systems Internetworking Architectures and Protocols Operating Systems Radio Engineering Secure Communications SoC Architectures versus Applications Signal Processing for Communications Statistical Signal Processing Web Technologies

64 64 List of non-technical courses Business Simulation Innovation and New Product Development Introduction to Management Project Management Sociological Approaches of Telecom Technologies Entrepreneurship General Introduction to Law: Contracts, Setting Up a Business People and Organization Industrial Property Law Details of the courses are available at the Eurécom website Kansainväliset Master-ohjelmat / International Master s Programmes Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa on neljä englanninkielistä opintokokonaisuutta (ylempi perustutkinto): FAdCo - Master s Programme in Foundations of Advanced Computing Macadamia - Master's Programme in Machine Learning and Data Mining Master's Programme in Mobile Computing - Services and Security MBI - Master's Programme in Bioinformatics Kansainvälisten Master-ohjelmien opetus- ja tutkintokieli on englanti. Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden lisäksi Master-ohjelmiin voivat hakea myös Teknillisessä korkeakoulussa tai muussa kotimaisessa korkeakoulussa alemman tutkinnon suorittaneet. Master-ohjelmat ovat kaksivuotisia ja niiden laajuus on 120 op. Kansainvälisiin Master-ohjelmiin on erillinen haku ja ohjelmien kotisivuilta löytyy lisätietoa hakuajoista ja valintaperusteista. Teknillinen korkeakoulu on jäsenenä tekniikan alan huippuyliopistojen Cluster-verkostossa ( Seuraavat tietotekniikan Master-ohjelmat ovat solmineet kaksoistutkintosopimuksen espanjalaisen Universitat Politècnica de Catalunyan kanssa (UPC, Technical University of Catalonia, FAdCo - Master s Programme in Foundations of Advanced Computing + UPC/FIB: Master s Programme in Information Technology (MTI), Specialisation: Fundamentals of Computation Macadamia - Master s Programme in Machine Learning and Data Mining + UPC/FIB: Master s Programme in Information Technology (MTI), Specialisation: Information Management and Use

65 6 Macadamia - Master s Programme in Machine Learning and Data Mining + UPC/LSI: Master s Degree in Artificial Intelligence (MIA) Master s Programme in Mobile Computing Services and Security + UPC/FIB: Master s Programme in Information Technology (MTI), Specialisation: Telematic Networks and Operating Systems Kaksoistutkinto-ohjelmassa opiskelevat opiskelijat opiskelevat vähintään yhden lukukauden partneriyliopistossa ja valmistuvat kahdesta yliopistosta. Tietotekniikan laitos tarjoaa lisäksi kansainvälistä kaksoistutkintoon johtavaa erillistä maisteriohjelmaa, johon sisältyy opintoja kahdessa yliopistossa: NordSecMob - Master's Programme in Security and Mobile Computing Ohjelmaan osallistuvat korkeakoulut ovat TKK (Tietotekniikan laitos), Kungliga Tekniska Högskolan (KTH) Ruotsi, Danmarks Tekniske Universitet (DTU) Tanska, Norges Teknisk- Naturvitenskapelige Universitet (NTNU) Norja ja Tartu Ülikool (UT) Viro. Katso lisätietoa Opinto-oppaan luvusta Edellä mainittuihin yhteistyöyliopistoihin voi lähteä myös vaihto-opiskelijaksi (Nordplus, Erasmus) ja hyödyntää etukäteen suunniteltuja opintokokonaisuuksia. Tarkemmat tiedot opetussuunnitelmista Lisätietoja Master-ohjelmista: Suunnittelija Eija Kujanpää (eija.kujanpaa@tkk.fi) ja Projektisihteeri Karoliina Kekko (karoliina.kekko@tkk.fi) Master s Programme in Foundations of Advanced Computing Degree Programme of Computer Science and Engineering Degree: Master of Science in Technology M.Sc. (Tech) 120 ECTS Major: Theoretical Computer Science (T3002) Director of the programme: Professor Ilkka Niemelä Professors of the major: T-119 Prof. Ilkka Niemelä T-79 Prof. Kaisa Nyberg T-79 Prof. Pekka Orponen Academic coordinator of the programme: Harri Haanpää Objectives of the programme The global computing infrastructure of the future will be founded on a complex and extensively distributed network of heterogeneous subsystems of varying degrees of autonomy. The emergence of this structure will lead to fundamentally new practices in how computing systems and services are designed, developed, implemented, and applied. Students in the Master's Programme in Foundations

66 66 of Advanced Computing will receive a solid and versatile methodological education preparing them for a career in exploiting and advancing these exciting new computing technologies. The Master s Programme in Foundations of Advanced Computing consists of six study modules: 1. Intermediate Module in Theoretical Computer Science A2 (20 cr) 2. Advanced Module in Theoretical Computer Science A3 (20 cr) 3. Special Module in Foundations of Advanced Computing (20 cr) 4. Methodological Principles (10 cr). Elective Studies (20 cr) 6. Master s Thesis (30 cr) T230-2 Intermediate Module in Theoretical Computer Science A2 (20 cr) Professors in charge of the module: Prof. Niemelä, Prof. Nyberg, Prof. Orponen Description of the module: This module provides the student with fundamental conceptual tools for the modelling, design and analysis of advanced computing systems. Code Course Cr T Search Problems and Algorithms 4 T Parallel and Distributed Systems 4 T Cryptography and Data Security 4 T Seminar on Theoretical Computer Science 3 T Design and Analysis of Algorithms Total 20 T231-3 Advanced Module in Theoretical Computer Science A3 (20 cr) Professors in charge of the module: Prof. Niemelä, Prof. Nyberg, Prof. Orponen Description of the module: In this module the student is exposed to the four focus areas of the programme: computational logic, computational complexity, verification, and cryptology. Code Course Cr T Introduction to Advanced Computing Research 2 T Advanced Course in Computational Logic 4 T Computational Complexity Theory T Reactive Systems 4 T Cryptology Total 20 One of the A3 courses can be replaced by the course T Student Project in Theoretical Computer Science ( cr). T232-C Special Module in Foundations of Advanced Computing (20 cr) Professors in charge of the module: Prof. Niemelä, Prof. Nyberg, Prof. Orponen

67 67 Description of the module: In this module the student specialises in one or two of the focus areas of the programme: computational logic, computational complexity, verification, and cryptology. The content is agreed with the supervising professor. The studies typically consist of a list of elective courses, for a total of 20 cr from the list below but may also include studies on application areas or studies abroad. Code Course Cr T Student Project in Theoretical Computer Science T Special Course in Computational Logic 4 T Discrete Structures 4 T Combinatorial Algorithms 4 T T T T T T Graph Theory Combinatorial Models and Stochastic Algorithms Symbolic Model Checking Formal Conformance Testing Formal Methods Advanced Course in Cryptology Select some to complete Methodological Principles (10 cr) Code Course Cr Choose at least one of the following courses: T Information Visualization T Machine Learning: Basic Principles In addition, students can select from the common list of methodological principles courses offered by TKK or from the methodological principles course list of the Degree Programme of Computer Science and Engineering courses to complete 10 cr. Total 10 Elective Studies (20 cr) Code Course Cr Compulsory courses ( cr): T Kie Kie IT Services at TKK English Reading/Writing Test English Oral Skills Test The English tests may be replaced by any other Kie-98.xxx course that fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, a total of 3 ECTS credits (oral and written skills)

68 Select any TKK courses to complete 20 credits for the Elective Studies module. The following courses are recommended: T-79-xxxx Courses not part of another module Kie Finnish 1A 2 Kie Finnish 1B 2 Kie Kie T- xx.xxxx Finnish 2A Finnish 2B Practical training Total 20 Master s Thesis (30 cr)

69 69 Cluster Dual Degree Helsinki University of Technology TKK Universitat Politècnica de Catalunya UPC, Barcelona, Spain TKK TKK/Department of Information and Computer Science Master s Programme in Foundations of Advanced Computing UPC UPC/FIB Barcelona School of Informatics Master s Programme in Information Technology (MTI) Specialisation: Fundamentals of Computation Professors in charge: Professor Pekka Orponen (pekka.orponen@tkk.fi ) Professor Ilkka Niemelä (ilkka.niemela@tkk.fi) Contact persons: Dra Gemma Sesé (vd.postgrau@fib.upc.edu) Ms Nuria Castell (Vd.internationals@fib.upc.edu) Description of the Master s Programme in Information Technology, Fundamentals of Computation Master graduates who have specialised in this area have an in-depth understanding of computer science. They are able to tackle problems that require in-depth knowledge of the foundations of computer science and a system-wide view of all the levels in a computer system. They are able to assess the difficulty of a computing problem and recommend the most suitable machines, languages and programming paradigms for designing a solution. Modules in the Cluster Dual Master Programme: T230-2 Intermediate Module in Theoretical Computer Science T231-3 Advanced Module in Theoretical Computer Science T232-C Special Module in Foundations of Advanced Computing Txxx-3 UPC/FIB Advanced Module in Fundamentals of Computation

70 70 Cluster Dual Degree Curriculum (120 ECTS) FIRST YEAR TKK as home university UPC as home university First autumn courses at TKK First autumn courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr T Search Problems and Algorithms T Parallel and Distributed Systems T Cryptography and Data Security T Design and Analysis of Algorithms T Introduction to Advanced Computing Research X-xx.xxxx Methodological Principles course* X-xx.xxxx Elective courses T IT Services at TKK AC Computer Architecture ES1 Software Engineering I IA Artificial Intelligence PROP Programming Project PROSO Operating Systems Project Total 30 Total 31.2 First spring courses at TKK First spring courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr T Seminar on Theoretical Computer Science T Advanced Course in Computational Logic T Reactive Systems T Cryptology X-xx.xxxx Methodological Principles course* X-xx.xxxx Elective courses Kie-98.xxxx Foreign language course/test** CL Compilers ESII Software Engineering II XC Computer Networks PESBD Software Engineering and Databases Project HITI Information Resources in Information Technologies Total 30 Total 28.8 *Methodological Principles course: courses in the common list of methodological principles courses offered by TKK or in the methodological principles course list of the degree programme of Computer Science and Engineering. **TKK requirement: Compulsory foreign language course or test, minimum of 3 ECTS credits including both oral and written requirements, for example Kie English Reading/Writing Test, 1 cr (written skills) Kie English Oral Skills Test, 2 cr (oral skills) or any other Kie-98.xxx course which fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, total of 3 ECTS credits (oral and written skills).

71 71 Notes: If a student starting his/her first year at TKK has already taken the course T Design and Analysis of Algorithms (or a corresponding course) as part of his/her Bachelor s level studies, then the course T Computational Complexity is taken instead, and consequently the second year course COM Complexity at UPC is replaced by some other UPC elective course. If the student has a Bachelor s degree from TKK, the course T IT Services at TKK can be replaced by some elective course. One of the spring semester T-79.xxx courses can be replaced by the course T Student Project in Theoretical Computer Science. SECOND YEAR Admission requirements for the second year students: UPC: Second year students entering MTI must satisfy the first year s admission requirements. Additionally, students must be able to successfully participate in advanced courses in the chosen specialisation field, and to complete a 30 ECTS Master Project in this field. TKK: Undergraduate automata theory, logic, and design & analysis of algorithms (corresponding TKK courses: T , T , T ). Basic knowledge of undergraduate discrete mathematics, probability theory and algebra (corresponding TKK courses Mat , Mat , Mat ). TKK as host university UPC as host university Second autumn courses at TKK Second autumn courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr T Search Problems and Algorithms T Parallel and Distributed Systems T Cryptography and Data Security T Introduction to Advanced Computing Research T Computational Complexity Theory T-79.xxxx Special studies courses T IT Services at TKK Kie-98.xxxx Foreign language course/test* COM Complexity 24 ECTS from the following: Algorithmics Artificial Intelligence Applications Machine Learning Cutting-Edge Computer Architectures Complexity Data and Image Compression Numerical Computation Cryptography Structure and Design of Operating Systems Physical Fundamentals of Computer Technologies Computational Geometry Programming Languages Logic in Information Technology

72 72 Total 30 Second spring at TKK Multiprocessors Concurrent and Distributed Programming Awareness of Architecture in Programming Internet and Multimedia Application Protocols Security in Information Technology Systems Distributed and Networked Operating Systems Information Retrieval Information and Coding Theory Total Second spring at UPC Master s Thesis (30 ECTS) supervised by both universities *TKK requirement: Compulsory foreign language course or test, minimum of 3 ECTS credits including both oral and written requirements, for example Kie English Reading/Writing Test, 1 cr (written skills) Kie English Oral Skills Test, 2 cr (oral skills) or any other Kie-98.xxx course which fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, total of 3 ECTS credits (oral and written skills) Master s Programme in Machine Learning and Data Mining Degree Programme of Computer Science and Engineering Degree: Master of Science in Technology M.Sc. (Tech) 120 ECTS Major: Computer and Information Science (T3006) Director of the programme: Professor Erkki Oja Professors of the major: T-61 Prof. Erkki Oja T-122 Prof. Heikki Mannila T-61 Prof. Samuel Kaski T-11 Prof. Olli Simula T-120 Prof. Juha Karhunen Academic coordinator of the programme: Tapani Raiko Objectives of the programme The programme gives a strong basic understanding of modern computational data analysis and modelling methodologies. It builds on the strong research of two centres of excellence, appointed by the Academy of Finland, in machine learning and data mining. These methods are applicable and needed in a wide variety of fields ranging from process industry to mobile communications. Recent

73 73 spearhead application areas include bioinformatics, computational linguistics and natural language processing, and multimodal interfaces. The programme provides an excellent basis for doctoral studies as well as industrial research and development work. The offered courses are a focused part of the major subject Computer and Information Science. The Master s Programme in Machine Learning and Data Mining consists of six study modules: 1. Computer and Information Science A2 (20 cr) 2. Computer and Information Science A3 (20 cr) 3. Special Module in Computer and Information Science C (20 cr) 4. Methodological Principles (10 cr). Elective Studies (20 cr) 6. Master s Thesis (30 cr) T270-2 Computer and Information Science A2 (20 cr) Professor in charge of the module: Prof. Oja Description of the module: The intermediate module of Computer and Information Science gives the knowledge required in further studies and applications of machine learning and data mining. Code Course Cr Compulsory courses: T T T T Machine Learning: Basic Principles Machine Learning and Neural Networks Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods Algorithmic Methods of Data Mining Total 20 T271-3 Computer and Information Science A3 (20 cr) Professor in charge of the module: Prof. Oja Description of the module: The advanced module of Computer and Information Science provides in-depth knowledge of the various areas of the major. In addition to the lectured courses, the student can choose seminar courses with yearly varying content on current research topics. The module gives the student the necessary skills for post-graduate studies as well as for demanding tasks in research and development: analysis and modelling of signals and complex data sets, and ability to take advantage of the current research results in practical applications. Code Course Cr Compulsory course: T Research Project in Computer and Information Science -10 Select some to complete 20 cr: T T T T T Computer Vision Speech Recognition Special Course in Computer and Information Science I Special Course in Computer and Information Science II Special Course in Computer and Information Science III

74 T T T T S Special Course in Computer and Information Science IV Special Course in Computer and Information Science V Special Course in Computer and Information Science VI Combinatorial Models and Stochastic Algorithms Introduction to Bayesian Modelling Total T279-C Special Module in Computer and Information Science C (20 cr) Professor in charge of the module: Prof. Oja Description of the module: The advanced special module of Computer and Information Science provides the students of the programme with a possibility to gain in-depth knowledge in some areas of Computer and Information Science. The contents of the module are agreed individually with a professor. May include studies on application areas or studies abroad. Code Course Cr Possible courses at TKK include: T T T T T T T-61.6xxx Statistical Natural Language Processing High-Throughput Bioinformatics Computer Vision Signal Processing in Neuroinformatics Image Analysis in Neuroinformatics Speech Recognition Special Courses (see above) Total 20 Methodological Principles (10 cr) The objective of the methodological principles module is to support the Master's thesis work. Code Course Cr Compulsory course: T Information Visualization Select some to complete 10 cr: T Search Problems and Algorithms 4 T Parallel and Distributed Systems 4 T Cryptography and Data Security 4 T Kie Kie Computational Complexity Theory Thesis Writing Conference Talk Total Elective Studies (20 cr)

75 7 Elective studies module gives an opportunity to familiarize oneself with any other field at the whole university, including languages. Code Course Cr Compulsory courses ( cr): T Kie Kie IT Services at TKK English Reading/Writing Test English Oral Skills Test The English tests may be replaced by any other Kie-98.xxx course that fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, a total of 3 ECTS credits (oral and written skills). Select any TKK courses to complete 20 credits for the Elective Studies module. The following courses are recommended: All courses listed above and not part of another module Kie Finnish 1A 2 Kie Finnish 1B 2 Kie Kie T- xx.xxxx Finnish 2A Finnish 2B Practical training Total 20 Master s thesis (30 cr)

76 76 Cluster Dual Degree 1 Helsinki University of Technology TKK Universitat Politècnica de Catalunya UPC, Barcelona, Spain TKK TKK/Department of Information and Computer Science Master s Programme in Machine Learning and Data Mining Professor in charge: Professor Samuel Kaski (samuel.kaski@tkk.fi) Coordinator: Dr Tapani Raiko (tapani.raiko@tkk.fi) UPC UPC/FIB Barcelona School of Informatics Master s Programme in Information Technology (MTI), Specialisation: Information Management and Use html Contact person: Dra Gemma Sesé (vd.postgrau@fib.upc.edu) Description of the Master s Programme in Information Technology (MTI), Information Management and Use Master graduates who have specialised in this area are experts in managing and using information in organisations. They are able to organise, maintain, explore and present the information available within an organisation. They know how to use a wide range of computing techniques in order to analyse this information and acquire new knowledge. Based on this knowledge, they know how to help organisations to take strategic decisions and how to plan processes and actions, in addition to anticipating and assessing the results of these actions. Modules in the Cluster Dual Master Programme: T270-2 Computer and Information Science T271-3 Computer and Information Science T279-C Special Module in Computer and Information Science Txxx-3 UPC/FIB Advanced Module in Information Management and Use

77 77 Cluster Dual Degree Curriculum (120 ECTS) FIRST YEAR TKK as home university UPC as home university First autumn courses at TKK First autumn courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr Kie-98.xxxx Foreign language test/course* T IT Services at TKK T Machine Learning: Basic Principles T Machine Learning and Neural Networks T Algorithmic Methods of Data Mining 3 2 AC Computer Architecture ES1 Software Engineering I IA Artificial Intelligence PROP Programming Project PROSO Operating Systems Project and 10 cr from the following: T Signal Processing in Neuroinformatics T Computational Complexity Theory S Introduction to Bayesian Modelling T-61.60xx Special Course(s) in Computer and Information Science 3-7 Total 30 Total 31.2 First spring courses at TKK First spring courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr T Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods T Information Visualization and 20 cr from the following: T Statistical Natural Language Processing T High-Throughput Bioinformatics T Computer Vision T Image Analysis in Neuroinformatics T-61.60xx Special Course(s) in Computer and Information Science T Combinatorial Models and Stochastic Algorithms CL Compilers ESII Software Engineering II XC Computer Networks PESBD Software Engineering and Databases Project HITI Information Resources in Information Technologies Total 30 Total 28.8

78 78 *TKK requirement: Compulsory foreign language course or test, minimum of 3 ECTS credits including both oral and written requirements, for ex. Kie English Reading/Writing Test, 1 cr (written skills) Kie English Oral Skills Test, 2 cr (oral skills) Or any other Kie-98.xxx course which fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, total of 3 ECTS credits (oral and written skills). SECOND YEAR Specific requirements for the second year students: TKK: Second year students entering TKK/Macadamia must to satisfy the first year s admission requirements. Additionally, we require the following: -the student should minimally have had prior courses that introduce the basics of data analysis and modeling methodologies, with applicable mathematical and computational skills so that he or she can understand advanced topics, including current research articles. UPC: Second year students entering UPC/MTI must satisfy the first year s admission requirements. Additionally, students must be able to successfully participate in advanced courses in the chosen specialisation field, and to complete a 30 ECTS Master Project in this field. TKK as host university UPC as host university Second autumn courses at TKK Second autumn courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr Kie-98.xxxx Foreign language test/course* T Machine Learning: Basic Principles T IT Services at TKK (recommended) and 20 cr from the following: T Research Project in Computer and Information Science T-61.60xx Special Course(s) in Computer and Information Science T Machine Learning and Neural Networks T Algorithmic Methods of Data Mining T Signal Processing in Neuroinformatics T Computational Complexity Theory S Introduction to Bayesian Modelling At least 18 cr from the following: Artificial Intelligence Applications Simulation Operations Research Models for Decision Making Information Retrieval Natural Language Processing (if not done in Finland) Design and Administration of Databases Database and Object Management Systems Decision Making and Project Management in Business 12 cr from the following: Logic in Information Technology Concurrent and Distributed Programming Data and Image Compression Information and Coding Theory Robotics

79 79 Total 30 Second spring at TKK Computer Vision, 6 (if not done in Finland) Numerical Computation Complexity, 6 (if not done in Finland) Total Second spring at UPC Master s Thesis (30 ECTS) supervised by both universities *TKK requirement: Compulsory foreign language course or test, minimum of 3 ECTS credits including both oral and written requirements, for ex. Kie English Reading/Writing Test, 1 cr (written skills) Kie English Oral Skills Test, 2 cr (oral skills) or any other Kie-98.xxx course which fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, total of 3 ECTS credits (oral and written skills)

80 80 Cluster Dual Degree 2 Helsinki University of Technology TKK Universitat Politècnica de Catalunya UPC, Barcelona, Spain TKK TKK/ Department of Information and Computer Science UPC UPC Software Department (LSI) Departament de Llenguatges i Sistemes Informàtics Master s Programme in Machine Learning and Data Mining Master s Degree in Artificial Intelligence (MIA) Professor in charge: Professor Samuel Kaski (samuel.kaski@tkk.fi) Coordinator: Dr Tapani Raiko (tapani.raiko@tkk.fi) Contact persons: Dr René Alquézar (alquezar@lsi.upc.edu) Coordinator: Professor Ulises Cortés (ia@lsi.upc.edu) Description of the Master s Programme in Artificial Intelligence (MIA) The Artificial Intelligence Master Program aims at providing a solid background and advanced knowledge in Artificial Intelligence for qualified professionals that must able take high responsibility positions in industry or start research activities in theoretical or practical aspects of Artificial Intelligence. The students completing the master will be competent for: - professional jobs making strategic decisions, and requiring a high capacity of analysis and the resolution of complex problems, - creating and transferring research-based knowledge in the professional world, - starting an academic career in research, by entering a Ph.D. program. Modules in the Cluster Dual Master Programme: T270-2 Computer and Information Science T271-3 Computer and Information Science T279-C Special Module in Computer and Information Science Txxx-3 UPC/LSI Advanced Module in Artificial Intelligence

81 81 Cluster Dual Degree Curriculum (120 ECTS) FIRST YEAR TKK as home university UPC as home university First autumn courses at TKK First autumn courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr Kie-98.xxxx Foreign language test/course* T IT Services at TKK T Machine Learning: Basic Principles T Machine Learning and Neural Networks T Algorithmic Methods of Data Mining and 10 cr from the following: T Signal Processing in Neuroinformatics T Computational Complexity Theory S Introduction to Bayesian Modelling T-61.60xx Special Course(s) in Computer and Information Science Artificial Intelligence Logic in Computer Science Computer Vision Compilers At least one course from the following: Programming Project Software Engineering I Computer Networks Project Visualization and Graphics Interaction Total 30 Total 31.2 First spring courses at TKK First spring courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr T Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods T Information Visualization and 20 cr from the following: T Statistical Natural Language Processing T High-Throughput Bioinformatics T Computer Vision T Image Analysis in Neuroinformatics T-61.60xx Special Course(s) in Computer and Information Science T Combinatorial Models and Stochastic Algorithms Machine Learning Data Mining Artificial Intelligence Applications Natural Language Processing At least 1 course from the following: Software Engineering II Robotics Information Recovery Total 30 Total 30

82 82 *TKK requirement: Compulsory foreign language course or test, minimum of 3 ECTS credits including both oral and written requirements, for ex. Kie English Reading/Writing Test, 1 cr (written skills) Kie English Oral Skills Test, 2 cr (oral skills) Or any other Kie-98.xxx course which fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, total of 3 ECTS credits (oral and written skills) SECOND YEAR Specific requirements for second year students: TKK: Second year students entering TKK/Macadamia must to satisfy the first year s admission requirements. Additionally, we require the following: -the student should minimally have had prior courses that introduce the basics of data analysis and modeling methodologies, with applicable mathematical and computational skills so that he or she can understand advanced topics, including current research articles. TKK as host university UPC as host university Second autumn courses at TKK Second autumn courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr Kie-98.xxxx Foreign language test/course* T Machine Learning: Basic Principles T IT Services at TKK (recommended) and 20 cr from the following: T Research Project in Computer and Information Science T-61.60xx Special Course(s) in Computer and Information Science T Machine Learning and Neural Networks T Algorithmic Methods of Data Mining T Signal Processing in Neuroinformatics T Computational Complexity Theory S Introduction to Bayesian Modelling At least 30 cr from the following: Machine Learning in Multi- Agent Systems Intelligent Decision Support Systems Multi-Agent Systems Advanced Techniques in Machine Learning Natural Language Processing for Man-Machine Communication Natural Language Processing for Massive Textual Data Mining Computational Logic for Artificial Intelligence Constraint Programming and Problem Solving Neural and Evolutionary Computation Data Mining II Total 30 Total 30 Second spring at TKK Second spring at UPC Master s Thesis (30 ECTS) supervised by both universities

83 83 *TKK requirement: Compulsory foreign language course or test, minimum of 3 ECTS credits including both oral and written requirements, for ex. Kie English Reading/Writing Test, 1 cr (written skills) Kie English Oral Skills Test, 2 cr (oral skills) Or any other Kie-98.xxx course which fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, total of 3 ECTS credits (oral and written skills) Master s Programme in Mobile Computing Services and Security Degree Programme of Computer Science and Engineering Degree: Master of Science in Technology M.Sc (Tech) 120 ECTS Major: Mobile Computing - Services and Security (T3010) Director of the programme: Professor Antti Ylä-Jääski Professors of the major: T-110 Prof. Antti Ylä-Jääski T-110 Prof. Tuomas Aura T-110 Prof (pro tem) Sasu Tarkoma Academic coordinator of the programme: Prof. Antti Ylä-Jääski Objectives of the programme The Finnish Information and Communications Technologies industry and TKK are global leaders in research and education in mobile computing technologies. This two year full-time Master's programme extends the students computer science skills towards the mobile computing area. The courses in the programme address the modern data communications architecture evolution from several aspects. The students will gain practical knowledge and theoretical insights in the fields of network applications, services, information security and mobile networking. After completion of this programme, the graduates will have a broad knowledge basis of mobile computing and they are equipped to design and develop their own solutions for the mobile Internet, having both the practical skills and the capability to follow the scientific research. The Internet technologies form the technical framework of the Mobile Computing programme. The key subject areas for both the Internet and mobile networks are applications and services, including service management issues like mobility, quality of service, charging and security. The students are required to both study and create practical implementations based on the current technologies and to learn the emergent trends of the research community. Special attention is paid to information security, which is a critical issue when developing and deploying services on public networks. The Mobile Computing programme graduates are equipped to be employed internationally by both industry and academia, having acquired the necessary skills for various work positions including expert role, R&D, research and management. This programme gives a solid basis to continue academic career towards the doctoral level. The graduates have been very well and broadly employed in both Finnish and international job markets. Admission criteria Admission criteria to the programme is a high quality Bachelor's degree encompassing a minimum of 180 ECTS credits in Engineering (Computer Science or Information Technology) or equivalent studies i.e. must be a degree of at least three years of full-time studies.

84 84 The applicants should have solid knowledge of mathematics (discrete mathematics), programming skills, data structures and algorithms, computer architecture and basics of computer networks. In addition, a basic knowledge of the following subject areas will be an advantage: software engineering, operating systems, concurrent programming, databases and database management, logic in computer science and principles of theoretical computer science. The language of instruction in the programme is English and the applicants are expected to have an excellent command of English. Within the programme the students have an opportunity to apply for the dual-degree studies in Universitat Politechnica de Catalunya UPC (Barcelona, Spain) or Instituto Superior Téchnico IST (Lissabon, Portugal). For further information on admission and application deadline, see The Master s Programme in Mobile Computing Services and Security consists of six study modules: 1. Advanced Module in Technical Information Security (20 cr) 2. Advanced Module in Network Services and Applications (20 cr) 3. Special Module in Computer Science (20 cr) 4. Methodological Principles (10 cr). Elective Studies (20 cr) 6. Master s Thesis (30 cr) T402-3 Advanced Module in Technical Information Security (20 cr) Professor in charge of the module: Prof. Aura Description of the module: This module consists of comprehensive courses in technical security including basics of cryptography and cryptosystems, and information technology and network security. The module provides both theoretical knowledge and practical skills for understanding and developing secure systems. Code Course Cr Compulsory courses: T Information Security Technology 3 T Cryptosystems 4 Choose one of the following: T Seminar on Network Security 4 T Seminar on Internetworking 4 Optional courses: select as many as needed to complete the module. See the list of optional courses below. Total 20 T401-3 Advanced Module in Network Services and Applications (20 cr) Professors in charge of the module: Prof. Ylä-Jääski and Prof. Tarkoma

85 8 Description of the module: This module pertains to understanding and developing network based services and applications. Both practical skills and theoretical knowledge are considered with an emphasis on system architecture and business models. The module covers state-of-the-art protocols, systems, and architectures. Practical experience is provided through laboratory assignments. Code Course Cr Compulsory courses: T T T Network Services Business Models Computer Networks II Advanced Features Next Generation Wireless Networks Choose one of the following: T Laboratory Works in Data Communications Software 4 T Laboratory Works on Information Security 4 Optional courses: select as many as needed to complete the module. See the list of optional courses below. Total T403-C Special Module in Computer Science C (20 cr) or studies abroad (to be agreed with the professor of the major) Professors in charge of the module: Prof. Ylä-Jääski, Prof. Tarkoma and Prof. Aura Description of the module: This module is programming oriented and includes a software development project and a course in data communications software. The module provides implementation oriented view to the development of networked systems. The module can also be taken abroad, which needs to be agreed with the professor of the major. Code Course Cr Compulsory courses: T Software Development Project I 6 T Special Course in Data Communication Software Choose one of the following: T Embedded Systems T Concurrent Programming Optional courses: select as many as needed to complete the module. See the list of optional courses below. Total 20 Optional courses for the Advanced Module in Technical Information Security, Advanced Module in Network Services and Applications and Special Module in Computer Science: T Embedded Systems cr T Concurrent Programming cr T Data Communications Software Project cr T Laboratory Works in Data Communications Software 4 cr

86 T Mobile Systems Programming cr T Network Application Frameworks cr T Seminar on Internetworking 4 cr T Laboratory Works on Information Security 4 cr T Information Security and Usability 3 cr T Special Course in Practical Security of Information 4 cr Systems T Seminar on Network Security 4 cr T Internet and Computing Forum 2 cr T Special Assignment in Data Communications Software 2-10 cr T Individual Studies in Data Communications Software 2-10 cr T Special Course in Data Communication Software 2-10 cr T Special Assignment in Information Security 2-10 cr T Individual Studies in Information Security 2-10 cr T Special Course in Network Security 2-10 cr T Applications and Services in Internet 4 cr T Internet Technologies for Mobile Computing 4 cr T Research Seminar on Data Communications Software 3- cr T Special Course in Operating System Security 3-8 cr T Special Course in Communication Security 3-8 cr T Research Seminar on Network Security 4 cr T Cryptology cr T Advanced Course in Cryptology cr 86 T901-M Methodological Principles (10 cr) Select from the common list of methodological principles courses offered by TKK or from the methodological principles course list of the Degree Programme of Computer Science and Engineering courses to complete 10 cr. The following courses are recommended and they are offered in English. Code Course Cr Select some to complete 10 cr: T T T T T T Information Visualization Machine Learning: Basic Principles Search Problems and Algorithms Parallel and Distributed Systems Cryptography and Data Security Computational Complexity Theory Total 10 Elective Studies (20 cr) Code Course Cr Compulsory courses ( cr): T Kie IT Services at TKK English Reading/Writing Test English Oral Skills Test 2 1

87 Kie The English tests may be replaced by any other Kie-98.xxx course that fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, a total of 3 ECTS credits (oral and written skills). Select any TKK courses to complete 20 credits for the Elective Studies module. The following courses are recommended: 87 T Software Development Project II 6-8 Kie Finnish 1A 2 Kie Finnish 1B 2 Kie Kie T- xx.xxxx Finnish 2A Finnish 2B Practical training Total 20 Master s Thesis (30 cr)

88 88 Cluster Dual Degree Helsinki University of Technology TKK Universitat Politècnica de Catalunya UPC, Barcelona, Spain TKK TKK/Department of Computer Science and Engineering Master s Programme in Mobile Computing Services and Security Professor in charge: Professor Antti Ylä-Jääski (antti.yla-jaaski@tkk.fi) Teaching Researcher Sanna Suoranta (sos@tml.hut.fi) UPC UPC/FIB Barcelona School of Informatics Master s Programme in Information Technology (MTI) Specialisation: Telematic Networks and Operating Systems Contact person: Dra Gemma Sesé (vd.postgrau@fib.upc.edu) Description of the Master s Programme in Information Technology, Telematic Networks and Operating Systems Master graduates who have specialised in this area are trained to design, scale, install, manage, maintain and assess telematic networks and operating systems. They are professionals trained to build computer systems based on uniprocessors and multiprocessors and design their interconnections and basic software. They are able to select the most appropriate interface according to the requirements of each application and architecture. They are also experts in the different types of telematic networks and network applications. They are able to design remote network systems at all levels and develop distributed Internet applications, taking into account features related to security and data protection in computer systems. Modules in Cluster Dual Master Programme: T402-3 Advanced Module in Technical Information Security T401-3 Advanced Module in Network Services and Applications T403-C Special Module in Computer Science Txxx-3 UPC/FIB Advanced Module in Telematic Networks and Operating Systems

89 89 Cluster Dual Degree Curriculum (120 ECTS) FIRST YEAR TKK as home university UPC as home university First autumn courses at TKK First autumn courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr T Information Security Technology T /200 Laboratory Works Course T Cryptosystems T Next Generation Wireless Networks T Special Course in Data Communication Software T Concurrent Programming** T Seminar on Network Security*** Courses from the elective studies list (see below) AC Computer Architecture ES 1 Software Engineering I IA Artificial Intelligence PROP Programming Project PROSO Operating Systems Project Kie-98.xxxx Foreign language course/test* 3 Total 30 Total 31.2 First spring courses at TKK First spring courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr T Network Services Business Models T Seminar on Internetworking*** T Embedded Systems** T Information Visualization (Methodological Principles course) Courses from the elective studies list (see below) CL Compilers ESII Software Engineering II XC Computer Networks PESBD Software Engineering and Databases Project HITI Information Resources in Information Technologies 1.2 Total 30 Total 28.8 ** either one of these courses *** either one of these courses *TKK requirement: Compulsory foreign language course or test, minimum of 3 ECTS credits including both oral and written requirements, for example Kie English Reading/Writing Test, 1 cr (written skills) Kie English Oral Skills Test, 2 cr (oral skills)

90 or any other Kie-98.xxx course which fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, total of 3 ECTS credits (oral and written skills). 90 SECOND YEAR Admission requirements for second year students: UPC: Second year students entering MTI must satisfy the first year s admission requirements. In addition, the students must be able to successfully participate in advanced courses in the chosen field of specialisation, and to complete a 30 ECTS Master s Project in this field. TKK: Second year students entering TKK must satisfy the first year s admission requirements. In addition, the students must be able to successfully participate in advanced courses in the chosen field of specialisation, and to complete a 30 ECTS Master s Project in this field. TKK as host university UPC as host university Second autumn courses at TKK Second autumn courses at UPC Code, Course Cr Code, Course Cr T / Laboratory Works Course T T Computer Networks II Advanced Features T Seminar on Network Security T Cryptosystems Kie-98.xxxx Foreign language course/test* X-xx.xxxx Methodological Principles course** Courses from the elective studies list (see below) Telematic Networks and Operating Systems - package But NOT the following courses: Cryptography Concurrent and Distributed Programming Internet and Multimedia Application Protocols Security in Information Technology Systems Total Second spring at TKK 30 Total 30 Second spring at UPC Master s Thesis (30 ECTS) supervised by both universities *TKK requirement: Compulsory foreign language course or test, minimum of 3 ECTS credits including both oral and written requirements, for example Kie English Reading/Writing Test, 1 cr (written skills) Kie English Oral Skills Test, 2 cr (oral skills) or any other Kie-98.xxx course which fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, total of 3 ECTS credits (oral and written skills) **Methodological Principles course: courses in the common list of methodological principles courses offered by TKK or in the methodological principles course list of the Degree Programme of Computer Science and

91 Engineering. 91 List of elective studies in the Mobile Computing programme (TKK): Code Course ECTS Period T Embedded Systems III-IV T Concurrent Programming I-II T Information Security Technology 3 II T Data Communications Software Project T Laboratory Works in Data Communications 4 I-II Software T Computer Networks II - Advanced Features 4 I-II T Next Generation Wireless Networks 4 II T Mobile Systems Programming III-IV T Network Application Frameworks III-IV T Seminar on Internetworking 4 III-IV T Laboratory Works on Information Security 4 I-II T Cryptosystems 4 I-II T Information Security and Usability 3 III T Special Course in Practical Security of 4 III-IV Information Systems T Seminar on Network Security 4 I-II T Internet and Computing Forum 2 III-IV T Special Assignment in Data Communications 2-10 I-II, III-IV Software T Individual Studies in Data Communications 2-10 I-II, III-IV Software T Special Course in Data Communication Software 2-10 I-II, III-IV T Special Assignment in Information Security 2-10 I-II, III-IV T Individual Studies in Information Security 2-10 I-II, III-IV T Special Course in Network Security 2-10 I-II, III-IV T Applications and Services in Internet 4 I-II T Internet Technologies for Mobile Computing 4 III-IV T Research Seminar on Data Communications 3- I-II, III-IV Software T Special Course in Operating System Security 3-8 I-II, III-IV T Special Course in Communication Security 3-8 I-II, III-IV T Research Seminar on Network Security 4 I-II, III-IV T Software Development Project I -8 I-III T Cryptology III-IV T Advanced Course in Cryptology II List of elective studies in MTI (FIB/UPC): Operating Systems Administration Cutting-Edge Computer Architectures Data and Image Compression System Performance Evaluation

92 Cryptography Design of Web-Based Systems Structure and Design of Operating Systems Operations Research Models for Systems Analysis Multiprocessors Concurrent and Distributed Programming Computer Networks and Operating Systems Project Internet and Multimedia Application Protocols Security in Information Technology Systems Public Data Services Distributed and Networked Operating Systems Information and Coding Theory 92 Detailed information on the courses can be found at the UPC/FIB web site. Please, click on the selected subject at Master s Programme in Bioinformatics Degree Programme of Computer Science and Engineering Degree: Master of Science in Technology M.Sc. (Tech) 120 ECTS Major: Bioinformatics (T3012) Professor in charge: Samuel Kaski, Heikki Mannila (vv) Other contact person at TKK: Lecturing Researcher Jarkko Salojärvi Bioinformatics as a Discipline Bioinformatics is a new field of science that seeks answers to the questions of life, raised by biology and medicine, with computational means. It is possible to study the infective potential of a virus by modelling its three-dimensional surface structure. The function of genes can be uncovered by a computational study of DNA sequences. The utilization of renewable resources for, e.g. biofuel production can be improved by metabolic modelling. Machine learning can be used to seek cellular mechanisms of cancer from gene expression and metabolomics data. Analysis of measurement data is of vital importance in modern research in biology and medicine. Understanding such data requires both robust statistical modelling and methods which are computationally feasible. In general terms, bioinformatics is computer-aided collecting, processing and analysing of biological and medical information. Mathematics, statistics and computer science methods provide the foundation of bioinformatics, but it is necessary to have a thorough understanding of both the application area and methods. Thus, a bioinformatician often acts as an important mediator between the methodological and biological sciences. Helsinki University of Technology (TKK) and the University of Helsinki (HY) offer excellent opportunities for bioinformatics studies. Research in bioinformatics at the institutions is of the highest quality in Europe. The universities have extensive contacts to universities and research institutes abroad. This guarantees a wide range of options for student exchange and postgraduate studies.

93 93 Employment of Bioinformaticians Universities and other research institutes employ bioinformaticians in various research positions. Biotechnology companies have also been employing bioinformaticians as specialists in growing numbers. Biological and medical research groups require bioinformaticians for data analysis tasks and development of biodatabases. Furthermore, bioinformatics research groups need more theoretically oriented bioinformaticians for developing new statistical and computational bioinformatics methods. The current state of employment is very good: it has been estimated that the need for bioinformaticians will greatly exceed the number of bioinformaticians currently employed. Organization The Master's Degree Programme in Bioinformatics (MBI) is organized jointly by the University of Helsinki and Helsinki University of Technology. At the University of Helsinki, member faculties are the Faculties of Science, Biosciences, Medicine, and Forestry and Agriculture. At Helsinki University of Technology, the programme is organized by the Faculty of Information and Natural Sciences. The teaching is given by people working on the cutting edge of bioinformatics research. For instance, people from three research units chosen to be Centres of Excellence by the Academy of Finland have a central role in the development and implementation of the programme. Degrees The basic degree offered by the MBI programme is Master of Science (in HY: MSc, filosofian maisteri; in TKK: MSc (Tech), diplomi-insinööri), with bioinformatics as the major subject. The scope of the degree is 120 credits, and requires a suitable Bachelor s level degree as a prerequisite. The MSc degree consists of a minimum of 70 credits of advanced studies in bioinformatics and a minimum of 40 credits of minor subject studies, including biology, computer science and mathematics. Both the MSc degree and the MSc (Tech) degree have been designed to be as similar as possible. The biological minor subject courses are offered by the Faculties of Biosciences, Medicine as well as Forestry and Agriculture at the University of Helsinki. The intended time to complete the degree is two years. The detailed structure of the MSc degree is described in the section on degree requirements. Obtaining the Right to Study The right to study is obtained via successful application. The calls for application for the academic year will be published in autumn Selection protocols, criteria and the schedule will be published on the web pages of the Master's Degree Programme in Bioinformatics ( Students who are admitted may be required to complete a maximum of 60 ECTS credits of studies that supplement their prior education. These supplementary studies are not included in the minimum scope (120 ECTS credits) of the Master s degree. Recommended Contents of a Bachelor's Degree

94 94 It is recommended that an applicant to the Programme would have studied some of the following subjects: algorithms, biomathematics, computational modeling, databases, discrete mathematics, linear algebra, probability calculus and statistics. Student Counselling and the Personal Study Plan Students are required to make a personal study plan (FM-HOPS in HY, HOPS in TKK) as part of their MSc degree, which is approved by the special tutor of the programme and the supervising professor. The personal study plan is to be approved by the end of the first period of the first year of study in the Programme. The study plan will be updated when needed as the studies progress. In particular, it is important that the minor subject studies are planned to complement the previous studies in the Bachelor s degree, so that the methodological studies and biological studies form a meaningful whole. Counseling for students is given by the following people: University Lecturer Esa Pitkänen, Special Tutor of the Programme, Computer Science (HY) Professor Elja Arjas, Mathematics and Statistics (HY) University Lecturer Päivi Onkamo, Minor Subject Studies in Biology (HY) University Lecturer Outi Monni, Minor Subject Studies in Medicine (HY) Lecturing Researcher Jarkko Salojärvi (TKK) More information can be found on the web pages on student counseling: Degree Requirements Students who have obtained the right to study in the Master's Degree Programme in Bioinformatics in 2008 in Helsinki University of Technology will follow these requirements. Requirements for the University of Helsinki (HY) can be found in the study programme of HY. The Master's Programme in Bioinformatics consists of six study modules: 1. Level 2 module T420-2 Bioinformatics A2 (20 cr) 2. Level 3 module T272-3 Bioinformatics A3 (20 cr) 3. T421-C Biological Special Module for Bioinformaticians C (20 cr) or T279-C Special Module in Computer and Information Science C (20 cr) 4. Methodological Principles T901-M (10 cr). Elective Studies T901-W (20 cr) 6. Master's Thesis T901-D (30 cr) The courses in the study modules are listed below, the non-tkk course codes are the course codes of the University of Helsinki.

95 9 Level 2 module T420-2 Bioinformatics A2 (20 cr) Professor in charge (TKK): Prof. Kaski Description of the module: The module contains basic bioinformatics courses from the University of Helsinki. The aim of the module is to introduce the student to the key research questions and methods in bioinformatics. Code Course Cr Introduction to Bioinformatics Practical Course on Biodatabases 4 4 Choose from the updated list available on the web to get the total of 20 cr. For example the following are recommended: XXXXXX XXXXX XXXXX Mathematical Modeling Biological Sequence Analysis Metabolic Modeling Spatial Models in Ecology and Evolution Protein Informatics Evolution and the Theory of Games Relevant Seminars on Bioinformatics Practical Course on Phylogenetic Analysis Total or 8 20 Level 3 module T272-3 Bioinformatics A3 (20 cr) Professor in charge: Prof. Kaski Description of the module: The module consists of advanced studies in at least one of the subfields of bioinformatics or neuroinformatics. The aim of the module is to provide an advanced understanding of the computational, modeling, and data mining methods for understanding biological and medical systems, analyzing large datasets measured from them, and solving biomedical research problems. Code Course Cr At least cr from the following: T T T T T T T High-Throughput Bioinformatics Modeling Biological Networks Computational Genomics Special Course in Bioinformatics I Special Course in Bioinformatics II Signal Processing in Neuroinformatics Image Analysis in Neuroinformatics or 7 or Choose from the following to get the total of 20 cr: T Principles of Pattern Recognition 4

96 96 T T T T T T T Statistical Signal Modeling Machine Learning: Basic Principles Machine Learning and Neural Networks Information Visualization Algorithmic Methods of Data Mining Digital Image Processing Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods Total 20 T421-C Biological Special Module for Bioinformaticians C (20 cr) Professor in charge (TKK): Prof. Kaski Description of the module: The module consists of biological courses tailored to provide the necessary biological background for studying bioinformatics. The courses are given at the University of Helsinki. The aim of the module is to provide an understanding of the current research questions in biology and to offer a hands-on experience in studying those questions. Code Course Cr This is the recommended list. Alternatives will be specified in the Web Biology for Methodological Scientists Measurement Techniques for Bioinformatics 8 6 Choose from the following to get the total of 20 cr: Human Genetics Genetic Analysis Genomes Genetic Bioinformatics Exercises in Bioinformatics Exercises in Protein Informatics Practical Bioinformatics From Genomes to Gene Function Population and Quantitative Genetics Total T279-C Special Module in Computer and Information Science C (20 cr) Content agreed individually with the professor in charge. T901-M Methodological Principles (10 cr) Select from the common list of methodological principles courses offered by TKK or from the methodological principles course list of the Degree Programme of Computer Science and Engineering courses to complete 10 cr.

97 97 T901-W Elective studies (20 cr) Code Course Cr Compulsory courses ( cr): T Kie Kie IT Services at TKK English Reading/Writing Test English Oral Skills Test The English tests may be replaced by any other Kie-98.xxx course that fulfills the requirements for the obligatory foreign language course, a total of 3 ECTS credits (oral and written skills). Select any TKK courses to complete 20 credits for the Elective Studies module. The following courses are recommended: Kie Finnish 1A 2 Kie Finnish 1B 2 Total 20 T901-D Master's thesis D (30 cr) An additional requirement is that the Bachelor's and Master's degree together must contain: -studies in Biology, Medicine or other suitable subjects, minimum of 2 credits -studies in Mathematics, Statistics and Computer Science, minimum of 60 credits Master's Thesis The Master's thesis is the final thesis done independently by the student for the MSc degree. The extent of the thesis is 30 credits (TKK) or 40 credits (HY). In the Master's Degree Programme in Bioinformatics, the Master's thesis is written during the second year of studies. In addition to the written thesis, students are expected to complete a scientific writing course, and participate in the Master s thesis seminar of MBI and give their Master s thesis presentation there (see below). The topic of the thesis is agreed upon with a professor of the programme. Usually the topic is related to research problems of a bioinformatics research group. Ideally, the work involves members from both methodological and application fields. The following list provides the names and some research interests of persons working with methodological bioinformatics. The list serves as a starting point for finding a suitable topic for the Master's thesis.

98 98 Biological data fusion: Samuel Kaski, Hannu Toivonen Biological data mining: Heikki Mannila, Hannu Toivonen Functional genomics: Liisa Holm, Samuel Kaski, Juho Rousu Gene expression data analysis: Elja Arjas, Samuel Kaski Genetic mapping: Elja Arjas, Heikki Mannila, Hannu Toivonen, Esko Ukkonen Sequence analysis: Heikki Mannila, Esko Ukkonen Metabolic networks: Juho Rousu, Esko Ukkonen Structured population dynamics, evolution and natural selection, ecological modelling: Mats Gyllenberg A more complete list is provided on the web pages of the Programme. The writing work is divided into three phases. The first phase involves writing a one-page subject proposal where the research question is formulated. During the second phase, a research plan is written. The research plan should already contain most of the literature references of the final thesis. Both the proposal and the research plan must be approved by the instructor of the thesis. Finally, the thesis is written. Master s Thesis Seminar While working on the Master s thesis, the student is expected to participate in the Master s thesis seminar of MBI and present the research plan and give the Master s thesis presentation. In addition, successful completion of the seminar requires attending the seminar presentations of other students. The Master s thesis seminar operates throughout the year. Scientific Writing in English The students are expected to take a course on scientific writing in English during their studies. More details in the web pages. General Study Instructions Bioinformatics studies consist both of lectures and practical work. Major subject studies involve mostly lecture courses, where a lecture course may include practical project work. In minor subject courses in biology, practical work may include either computer classes, laboratory work (wetlab), or both. Lecture Courses A lecture course typically contains lectures and exercises. As a general rule of thumb, a student should spend double the amount of time used for lectures and exercises for each course. In addition, attention should be paid to fulfilling the prerequisites before attending the course. Passing a lecture course usually requires completion of a sufficient number of exercises, and passing the course exam. An alternative way to pass a course is by a separate exam. Laboratory Courses ( wetlab ) Sufficient skills for further biological laboratory work will be provided during the courses Biology for methodological scientists and Measurement techniques for bioinformatics. The student is required to take these courses if he or she has not taken equivalent courses earlier.

99 99 Registration for the Courses and Examinations Students register for courses and separate examinations offered by Helsinki University of Technology with the following registration system: Students register for courses and separate examinations offered by the University of Helsinki according to the registration practices in the department organizing the course. At the Department of Computer Science, the web address of the registration system is and at the Department of Mathematics and Statistics, the address is Teaching Schedule Teaching is given in four periods that are slightly different between TKK and HY: TKK: I II III IV HY: I II III IV Each period consists of six weeks of teaching, followed by an exam week. Advanced Internship The degree includes a highly recommended advanced internship phase. The internship position is intended to be either in a research group or in a company working in a related field. The aim of the internship is to familiarise the student with real-world bioinformatics and with people working with it. The internship position is agreed on with the student counsellor as a part of the study plan. Some available positions for the internship will be announced on the MBI web page: Grading All courses are graded either on the six-step scale 0 or the two-step scale fail/pass. The lowest passing grade is 1/, for which the student usually needs to gain half the maximum points. For the highest grade /, the student usually needs at least /6 of the maximum points. Teaching Language The teaching language in the programme is primarily English. Exceptions are noted in the Teaching programme. Course Descriptions Available from the programme s webpages:

100 100 Maturity Test At Helsinki University of Technology, the maturity test is required only if the student has not already given one at the Bachelor level. At the University of Helsinki, the maturity test required for the Master's degree is taken as a separate exam when the Master's thesis has been submitted for evaluation. A new test is required even if the student has given the test at the Bachelor level. Post-graduate Studies Post-graduate studies aiming for a Doctor of Science in Technology, Licenciate of Technology, Doctor of Philosophy or Licenciate of Philosophy degree are typically pursued in conjunction with research groups working in the field of Bioinformatics. A list of such groups can be found on the web pages of the Master's programme. The Graduate School in Computational Biology, Bioinformatics, and Biometry: ComBi The Graduate School in Computational Biology, Bioinformatics, and Biometry (ComBi) is a post-graduate programme jointly offered by the Universities of Helsinki, Tampere and Turku as well as Helsinki University of Technology. The school was established at the beginning of 1998, and the Department of Computer Science at the University of Helsinki is the coordinating institution. The research goal of ComBi is to develop computational, mathematical, and statistical methods and models for natural sciences. The thesis projects are carried out in close cooperation with one or more research groups in the application fields (such as biochemistry, molecular biology, genetics and biotechnology, ecology, research into evolution and systematics, geography and economics). More information including activities, application deadlines, funding of studies, etc. may be acquired from the director of the graduate school, Academy Professor Heikki Mannila (UH), and from the general secretary Heikki Lokki (UH) as well as electronically on the web page or by to combi@cs.helsinki.fi. ComBi is a partner programme in Bioinformatics Research and Education Workshop (BREW). BREW aims to introduce PhD students to the work modes of international conferences at an early stage in their PhD work, to bring together PhD students and experienced researchers in an atmosphere of cooperation and inspiration, to establish research contacts across Europe, to be utilized in the student's subsequent research and to contribute to the development of bioinformatics education and to the formation of the research community across Europe. More information on BREW is available on the ComBi web page. Other related graduate schools The following list includes graduate schools that offer postgraduate programmes in fields related to bioinformatics in the Helsinki region. Contact information for graduate schools can be found on the MBI web pages. Biomaterial Graduate School Clinical Drug Trials Graduate School

101 Finnish Graduate School in Plant Biology Finnish Graduate School of Neuroscience Functional Research in Medicine Graduate School Graduate School in Computational Methods of Information Technology (ComMIT) Graduate School in Pharmaceutical Research Helsinki Biomedical Graduate School Helsinki Graduate School in Biotechnology and Molecular Biology Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering (HeCSE) National Graduate School of Clinical Investigation The Finnish Graduate School on Applied Bioscience: Bioengineering, Food & Nutrition Environment (ABS) Viikki Graduate School in Biosciences 101 Teachers Please contact teachers during their office hours. Contact information and office hours are available at Arjas, Elja, PhD, Professor, HY Geritz, Stefan, PhD, University Lecturer, HY Gyllenberg, Mats, D.Sc. (Tech.), Professor, HY Hautaniemi, Sampsa, D.Sc. (Tech.), Adjunct Professor, HY and TKK Helenius, Elina, MSc, Assistant, HY Holm, Liisa, PhD, Professor, HY Hoyer, Patrik, D.Sc. (Tech.), HY Hyvönen, Saara, D.Sc. (Tech.), HY Hyvärinen, Aapo, PhD, Adjunct Professor, Senior Research Scientist, HY Kaski, Samuel, D.Sc. (Tech.), Professor, TKK Kivinen, Jyrki, PhD, Professor, HY Kivioja, Teemu, PhD, HY Koistinen, Petri, D.Sc. (Tech.), HY Korpelainen, Helena, PhD, Adjunct Professor, University Lecturer, HY Kääriäinen, Matti, PhD, HY Lindström, Jan, PhD, HY Mannila, Heikki, PhD, Academy Professor, HIIT and TKK Mäkinen, Veli, PhD, Postdoctoral Fellow, HY Monni, Outi, PhD, Adjunct Professor, HY Niklander-Teeri, Viola, PhD, Adjunct Professor, HY Onkamo, Päivi, PhD, Adjunct Professor, University Lecturer, HY Palva, Tapio, PhD, Professor, HY Pitkänen, Esa, MSc, University Lecturer, Coordinator, HY Pitkänen, Kari K., PhD, University Lecturer, Language Centre, HY Rousu, Juho, PhD, Adjunct Professor, Professor, HY Salojärvi, Jarkko, MSc (Tech.), Lecturing Researcher, TKK Schröder, Jim, PhD, Professor, HY Sevon, Petteri, PhD, HY Teeri, Teemu, PhD, Professor, HY Toivonen, Hannu, PhD, Professor, HY Ukkonen, Esko, PhD, Professor, Research Director of HIIT, HY Valkonen, Jari, D.Sc. (Agr. & For.), Academy Professor, HY Varvio, Sirkka-Liisa, PhD, Adjunct Professor, HY

102 102 Vehtari, Aki, D.Sc. (Tech.), Adjunct Professor, TKK and HY Vigario, Ricardo, D.Sc. (Tech.), Adjunct Professor, TKK Yangarber, Roman, PhD, HY 3.11 NordSecMob - Master's Programme in Security and Mobile Computing Degree: Master of Science (Technology) 120 ECTS, Security and Mobile Computing Major: Security and Mobile Computing T3011 Professors: Prof. Antti Ylä-Jääski, Prof. Tuomas Aura, Prof. (pro tem) Sasu Tarkoma Administrative Coordinator: Eija Kujanpää Objectives of the Programme The Nordic countries are very innovative in mobile communications and an industrial and scientific cluster has formed to serve this area. The NordSecMob-Master's Programme in Security and Mobile Computing is based on the research cooperation between the participating universities and it offers in-depth knowledge in the field of data communications, mobile computing and information security. This Master's programme extends the students computer science skills towards the mobile computing area. The courses in the programme address the modern data communications architecture evolution from several aspects. The students will gain practical knowledge and theoretical insights in the fields of network applications, services, information security and mobile networking. After completion of this programme, the graduates will have a broad knowledge basis of mobile computing and they will be able to design and develop their own solutions for the mobile Internet, having both the practical skills and the capability to follow the scientific research. The Internet technologies form the technical framework of the NordSecMob programme. The key subject areas for both the Internet and mobile networks are applications and services, including service management issues like mobility, quality of service, charging and security. The students are required to both study and create practical implementations based on the current technologies and to learn the emergent trends in the research community. Special attention is paid to the information security, which is a critical issue when developing and deploying services on public networks. NordSecMob is a full-time Master of Science degree programme with duration of 2 years. The programme is coordinated by Helsinki University of Technology (TKK), Department of Computer Science and Engineering. The other four Nordic partner universities are Technical University of Denmark (DTU), The Royal Institute of Technology (KTH) in Sweden, The Norwegian University of Science and Technology (NTNU) and University of Tartu (UT) in Estonia. NordSecMob - Master's Programme in Security and Mobile Computing is one of the European top-quality Masters Courses selected by the European Commission Erasmus Mundus Programme. Erasmus Mundus, which is a co-operation and mobility programme, both promotes the European Union as a centre of excellence in higher education around the world and supports

103 103 European top-quality Masters Courses. Erasmus Mundus programmes offer culturally enriching higher education opportunities for both European and Non-European students. Students from any country can apply to the NordSecMob - Master's Programme in Security and Mobile Computing. Non-European students have the opportunity to apply for the Erasmus Mundus Scholarship ( Euro for a two-year programme). European students selected to the NordSecMob-programme can apply for the Erasmus or Nordplus-scholarships for the duration of their studies at the host university. The NordSecMob-programme gives the students a chance to experience the cultures of two Northern European countries. After completing the two-year programme successfully, the students will be awarded two officially recognized M.Sc. degrees: one from each university where they studied. The NordSecMob programme graduates are equipped to be employed internationally by both industry and academia, having acquired the necessary skills for various work opportunities including expert role, R&D, research and management positions. This programme gives a solid basis to continue academic career towards the doctoral level; it also provides the students with experience of international R&D environments, and enables access to major international networks. Admission Criteria Admission criteria to the programme is a high quality Bachelor's degree encompassing a minimum of 180 ECTS credits in Engineering (Computer Science or Information technology) or equivalent studies i.e. must be a degree of at least three years of full-time studies. The applicants should have solid knowledge of mathematics (discrete mathematics), programming skills, data structures and algorithms, computer architecture and basics of computer networks. In addition, a basic knowledge of the following subject areas will be an advantage: software engineering, operating systems, concurrent programming, databases and database management, logic in computer science and principles of theoretical computer science. The language of instruction in the programme is English and the applicants are expected to have an excellent command of English. For further information on admission and application deadline, see Mobility of Students A joint curriculum is defined for the programme and it involves always two universities. The 120 ECTS credit points are divided into two blocks: 1-2 semesters of teaching (30-60 ECTS credit points) will be provided by the home university and 1-2 semesters of teaching (30-60 ECTS credit points) will be provided by the host university. The student takes courses focusing on advanced topics on the selected area of specialization: TKK: Technical Information Security and Network Services KTH: Communications Systems Design NTNU: Information Security DTU: Software Security UT: Mathematical Foundations of Cryptography

104 104 The first autumn term studies are taken at one of the three home universities: TKK, KTH or NTNU. Students with the specialization "Software Security" move from home university to DTU for the first spring semester and stay the second year at DTU. Students with other specialization tracks move after the first year studies to other host universities (TKK, NTNU, KTH and UT) for the second year studies. The programme includes three semesters of courses followed by a fourth research semester (Master's thesis 30 credits) under the supervision and evaluation of both the home and host university. This two-year NordSecMob-programme, encompassing 120 ECTS credit points, leads to two officially recognized M.Sc.degrees issued by the home and host university (double degree). Structure and the Content of the Study Programme TKK: Technical Information Security and Network Services KTH: Communications Systems Design NTNU: Information Security DTU: Software Security UT: Mathematical Foundations of Cryptography TKK: Technical Information Security and Network Services Professor in charge: Professor Antti Ylä-Jääski T410-3 Advanced Module in Security and Mobile Computing T411-3 Advanced Module in Security and Mobile Computing T412-C Special Module in Security and Mobile Computing The focus of the TKK semesters are: First autumn: hands on learning of security and computer networks through laboratory works and with focus on basic courses of security and mobile computing. First spring: advanced courses in mobile computing, security, and services including interactive courses, project works and seminars. Second autumn: advanced courses in mobile computing, security, and services including interactive courses, project work and seminars. TKK as home university (first year students) First autumn 2008 T Information Security Technology 3 ECTS T Laboratory Works in Data Communications Software 4 ECTS or T Laboratory Works on Information Security 4 ECTS T Cryptosystems 4 ECTS