HALUATKO PÄÄSTÄ EROON RAHAHUOLISTASI JA KESKITTYÄ LÄÄKÄRIN TYÖHÖSI?

Transkriptio

1 SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI FINLANDS LÄKARTIDNING FINNISH MEDICAL JOURNAL LIITE 10/2017 Lääkärin veroilmoitus vuodelta 2016 veroasiantuntija, OTK Minna Tanska AJASSA TIETEESSÄ TYÖSSÄ LIITOSSA MAAILMASSA Monta huolta vähemmän! Soita HALUATKO PÄÄSTÄ EROON RAHAHUOLISTASI JA KESKITTYÄ LÄÄKÄRIN TYÖHÖSI? Me tarjoamme sinulle huolettoman tulevaisuuden. Voit keskittyä täysillä työhösi, ja jättää raha-asiasi meidän hoidettavaksemme. Pitkällä tähtäimellä tulet vaurastumaan, eikä sinun tarvitse enää koskaan pyytää lainaa pankistasi. Olemme erikoistuneita lääkäreiden talousasioiden yksilölliseen hoitamiseen. Soita tai Dargon Oy Eiranranta HELSINKI Puhelin

2 Lääketiedotteet nyt myös lääkäreille Fimnetin Lääkekompassi avattu! Fimnetin Lääkekompassista saat lääketiedotteet niin, etteivät ne jää huomaamatta. Tutustu Lääkekompassiin jo tänään osoitteessa fimnet.fi

3 Sisältö Veroilmoitusmenettely 4 Kuittien ja tositteiden säilyttäminen 4 Jäännösverojen ja veronpalautusten korko 5 Muista ennakon täydennysmaksu! 5 Vuoden 2016 esitäytetty veroilmoitus 5 Veroilmoituslomakkeista 6 Fotolia PALKANSAAJAN VEROILMOITUS ESITÄYTETTY VEROILMOITUS 6 ILMOITUSOSA 6 1. Ansiotulot Palkka ja luontoisedut Eläkkeet Etuudet Muut ansiotulo 7 2. Ennakonpidätykset ansiotulosta 8 3. Ansiotuloista tehtävät vähennykset Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut Pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Muut vähennykset Tulonhankkimiskulut Matkakulut Pääomatulot ja 4.2 Vuokratulot ja vuokraustoiminnan tappiot ja 4.4 Arvopapereiden luovutusvoitot ja -tappiot (lomake 9A) ja 4.6 Muun omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot (lomake 9) Osakaslainat Pääomatuloa olevat eläkkeet ja suoritukset Muut pääomatulot Osingot ja ylijäämät Ennakonpidätykset pääomatuloista ja osingoista Pääomatuloista tehtävät vähennykset Arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenot Takaisin maksetut osakaslainat Muut tulonhankkimiskulut Velkojen korot Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ja PS-sopimuksen maksut Verotusyhtymän maatalouden verovuoden tappio Alijäämähyvitys Perhe- ja huoltosuhteen muutos Ulkomaan tulot Ulkomaan eläketulot Muut ulkomaan ansiotulot Ulkomaan pääomatulot Ulkomaan tulosta maksetut ulkomaiset verot Verosta tehtävät vähennykset Kotitalousvähennys Opintolainavähennys Maksetut elatusmaksut Maksetut ennakkoverot ja ennakon täydennysmaksut Varat ja velat 17 ERITTELYOSA 18 VEROTUSPÄÄTÖS 18 VEROTUSTODISTUS/TILISIIRTOLOMAKE 18 LÄÄKÄRIN YKSITYISPRAKTIIKASTA SAAMAT TULOT 18 Sähköinen veroilmoitus 19 Ammatinharjoittajan verotus 19 Kirjanpito 19 Yhdenkertaista kirjanpitoa pitävän lääkärin veroilmoitus 20 I Tuloverolaskelma 20 Elinkeinotoiminnan tuotot 20 Elinkeinotoiminnan kulut 20 II Verovuoden elinkeinotoiminnan tappio 23 III Tulojen jako yrittäjäpuolisoiden kesken 23 IV Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehtävät poistot 24 V Erittelyt yksityiskäytöstä 24 VI Lisäselvitykset ja erittelyt elinkeinotoiminnan kuluista 24 VIII Varallisuus ja nettovarallisuus 24 X Toimintavaraus ja XI maksetut palkat 25 XII Käyttöomaisuusarvopapereiden ja -kiinteistöjen luovutusvoitot 25 XIII Vaatimus pääomatulon enimmäismäärästä 25 VEROVAPAAT PÄIVÄRAHAT OIKEUSTAPAUKSIA 26 3

4 LÄÄKÄRIN VEROILMOITUS VUODELTA 2016 Tämä opas on kirjoitettu helmikuussa 2017 ennen kuin Verohallinnon ohjeet esitäytetystä veroilmoituksesta ovat ilmestyneet. Oppaassa saattaa siitä syystä olla joitain eroavuuksia lopullisen esitäytetyn veroilmoituksen ja/tai Verohallinnon täyttöohjeiden kanssa, mikä pyydetään ottamaan huomioon. VEROILMOITUSMENETTELY Kaikki luonnolliset henkilöt ja kotimaiset kuolinpesät saavat viimeistään huhtikuussa 2017 esitäytetyn veroilmoituksen. Esitäytetylle veroilmoitukselle on merkitty sivullisilta, esimerkiksi työnantajalta ja Kansaneläkelaitokselta, saadut sekä muut Verohallinnolla olevat tiedot. Verovelvollisen on tarkistettava esitäytetyt tiedot, korjattava mahdolliset virheet ja lisättävä puuttuvat tiedot. Esitäytetty veroilmoitus palautetaan vain, jos siihen on korjattavaa tai lisättävää. Viimeinen palautuspäivä on joko 9.5. tai sen mukaan, miten esitäytetyn veroilmoituksen etusivulle on merkitty. Elinkeinonharjoittajan veroilmoitus Elinkeinonharjoittajille on lähetetty elinkeinotoiminnan veroilmoitus (lomake 5) helmikuun 2017 aikana. Elinkeinotoiminnan veroilmoitus on aina annettava. Elinkeinotoiminnan veroilmoitus on siis annettava: jos Verohallinto on lähettänyt liikkeen- ja ammatinharjoittajalle veroilmoituslomakkeen jos liikkeen- ja ammatinharjoittajalla on tuloja, menoja, varoja tai velkoja jos Verohallinto sitä erikseen pyytää Esitäytetty veroilmoitus lähetetään elinkeinonharjoittajille maaliskuun alussa tai viimeistään huhtikuussa riippuen palautuspäivästä. Useimmilla elinkeinonharjoittajilla veroilmoituksen palautuspäivä on Elinkeinonharjoittajat antavat kaikki veroilmoituslomakkeensa eli esitäytetyn veroilmoituksen (palautetaan vain, jos tietoihin on korjattavaa tai lisättävää) sekä elinkeinotoiminnan veroilmoituksen mahdollisine liitelomakkeineen yhtä aikaa joko 3.4., 9.5. tai sen mukaisesti kuin esitäytetylle veroilmoitukselle on merkitty. Jos et ole saanut esitäytettyä veroilmoitustasi huhtikuun loppuun mennessä, ota yhteyttä verotoimistoon. Elinkeinonharjoittajan puoliso antaa veroilmoituksensa samaan aikaan, kuin elinkeinonharjoittaja. Elinkeinonharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytettyyn veroilmoitukseen ei ole laskettu verotuksen lopputulosta, koska elinkeinotoiminnan tiedot eivät ole vielä olleet Verohallinnon käytettävissä. Saat lopullisen verotuspäätöksen, tilisiirtolomakkeet ja verotustodistuksen lokakuun loppuun mennessä. Esitäytetyn veroilmoituksen ja elinkeinotoiminnan veroilmoituksen palauttamisaikaa voidaan yksittäistapauksessa pidentää, jos sitä koskeva perusteltu pyyntö tehdään kirjallisesti Verohallinnolle ennen edellä mainittujen määräaikojen päättymistä. Veroilmoituksen antamisajan pidennyshakemuksen (3200) löydät Verohallinnon sivuilta ( Voit tehdä vaihtoehtoisesti myös vapaamuotoisen hakemuksen. Ilmoita verkossa Verohallinto suosittelee sähköistä ilmoittamista Esitäytetyn veroilmoituksen tietoja voit täydentää tai korjata Veroilmoitus verkossa -palvelussa. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Myös liikkeen- ja ammatinharjoittajat voivat täydentää ja korjata esitäytettyä veroilmoitusta Veroilmoitus verkossa -palvelussa. Katso tästä mahdollisuudesta tarkemmin Verohallinnon täyttöoppaasta tai Verohallinnon sivuilta. Jos ilmoitat tiedot verkossa, älä palauta paperista veroilmoitusta liitelomakkeineen. Verkkopalvelu aukeaa maaliskuussa ja se on auki veroilmoituksen viimeiseen palautuspäivään asti. Veroilmoitus verkossa -palvelu aukeaa asiakkaille, joiden esitäytetyn veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on Veroilmoitus verkossa -palvelu avautuu asiak kaille, joiden esitäytetyn veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 9.5. tai KUITTIEN JA TOSITTEIDEN SÄILYTTÄMINEN Palautettavaan veroilmoitukseen ei liitetä kuitteja tai tositteita, vaan Verohallinto pyytää niitä tarvittaessa. Verovelvollisen tulee säilyttää kuitit ja tositteet kuusi vuotta verovuoden päättymisestä. Verovuoden 2016 kuitit on siis säilytettävä vuoden 2022 loppuun saakka. 4

5 Esitäytetyn veroilmoituksen tietojen tarkistamiseksi tulee säilyttää kaikki verotukseen liittyvät tositteet, muun muassa palkkatositteet. Esitäytetyn veroilmoituksen tarkistamisen jälkeen tulee säilyttää ne tositteet, joiden perusteella esitäytettyyn veroilmoitukseen on tehty muutoksia tai lisäyksiä. Näitä ovat esimerkiksi kuitit tulonhankkimiskuluista. Niistä tiedoista, jotka ovat oikein jo esitäytetyllä veroilmoituksella, ei välttämättä tarvitse säilyttää kuitteja. Tositteet omaisuuden hankinta- ja perusparannusmenoista kannattaa kuitenkin säilyttää. Tositteita voidaan tarvita tulevaisuudessa, jos lasketaan omaisuuden myymisestä syntyvää luovutusvoittoa tai -tappiota. Huom! Kotitalousvähennystä sekä luovutusvoittoja ja -tappioita koskevat kuitit ja tositteet, on kuitenkin aina säilytettävä. Tietoja ja tositteita voi Verohallinnon antamien ohjeiden mukaan säilyttää sähköisessä muodossa, kunhan ne ovat tarvittaessa paperille tulostettavissa. Teknisistä syistä Verohallinnolla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ottaa näitä tietoja vastaan sähköisessä muodossa. Verovelvollisen tulee pyydettäessä toimittaa ne verotoimistoon paperilla. JÄÄNNÖSVEROJEN JA VERONPALAUTUSTEN KORKO Verovuodelta 2016 maksettaviin jäännösveroihin ja veronpalautuksiin liittyy korko. Veronpalautuksille maksetaan korkoa 0,5 prosenttia alkaen palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun (marraskuun 2017 loppu). Jäännösveroille peritään korkoa myös 0,5 prosenttia, jos jäännösveron määrä ylittää noin euroa. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää euroa, jäännösveron korko on kuitenkin 2,0 prosenttia. Jäännösveron korkoa lasketaan alkaen jäännösveron 1. erän eräpäivään saakka Jäännösveron 2. erän eräpäivä on Palautukselle saatu korko on verovapaata tuloa ja vastaavasti jäännösverolle maksettava korko on verotuksessa vähennyskelvoton. Alle 20 euron jäännösveron korkoa ei panna maksuun, koska ennen maksuunpanoa korosta vähennetään enintään 20 euroa. MUISTA ENNAKON TÄYDENNYSMAKSU! Koron välttämiseksi voi oma-aloitteisesti maksaa ennakon täydennysmaksua saakka. Tällöin ennakon täydennysmaksu otetaan huomioon verovuoden 2016 verojen suorituksena laskettaessa jäännösveron korkoa tai palautuskorkoa. Jäännösveron koron määrää voi siis pienentää maksamalla ennakon täydennysmaksua välisenä aikana. Maksulomakkeita (5116) on saatavana verotoimistoista tai Verohallinnon sivuilta ( Jotta jäännösveron koron olisi välttänyt kokonaan, ennakon täydennysmaksu olisi tänä vuonna tullut maksaa viimeistään Sen jälkeen ennen lokakuun alkua maksettu ennakontäydennysmaksu pienentää kuitenkin korkoseuraamusta. Jatkossa on hyvä muistaa, että verovuoden ennakon täydennysmaksu on maksettava seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä, jotta välttyy kokonaan jäännösveron korolta. Jos maksat ennakon täydennysmaksua tai jäännösveroa helmikuun ja syyskuun lopun 2017 välisenä aikana, saat uuden verotuspäätöksen, jossa suoritus on otettu huomioon veron ja koron määrässä. Tässä oppaassa käsitellään ensin vuoden 2016 esitäytetyllä veroilmoituksella ilmoitettavia tietoja. Jos olet palkansaaja, riittää, että tutustut näihin tietoihin. Jos toimit ammatinharjoittajana, löydät ohjeet elinkeinotoiminnan veroilmoituksen täyttämiseen jäljempänä kohdasta Lääkärin yksityispraktiikasta saamat tulot. VUODEN 2016 ESITÄYTETTY VEROILMOITUS Korjattu veroilmoitus tulee palauttaa Verohallinnolle. Esitäytetyt veroilmoitukset palautetaan joko 3.4., 9.5. tai sen mukaan kuin veroilmoituslomakkeelle on merkitty. Veroilmoitusten korjaamiseen ja täydentämiseen on siis varattu aikaa noin kolmesta neljään viikkoa. Jos tämä aika ei yksittäistapauksessa ole riittävä tietojen tarkistamiseksi ja korjaamiseksi sekä tarpeellisten lisäselvitysten hankkimiseksi, Verohallinto voi verovelvollisen pyynnöstä pidentää veroilmoituksen palauttamisaikaa. Verovelvollinen voi veroilmoituksen antamisen jälkeenkin täydentää veroilmoitustaan lisäselvityksillä. Mikäli esitäytetyssä veroilmoituksessa ei ole mitään korjattavaa, sitä ei tarvitse palauttaa. Postitse saapunut veroilmoitus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos se on jätetty veroilmoituksen jättöaikana postin kuljetettavaksi. Sähköisesti annetut tiedot katsotaan oikeaan aikaan annetuksi silloin, kun ne ovat saapuneet Verohallintoon veroilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen kello ja lähettäjä on saanut kuittauksen ilmoituksen vastaanottamisesta. Veroilmoituksen antamisaikaa voidaan siis poikkeuksellisesti esimerkiksi sairauden perusteella pidentää, mikäli pidennystä koskeva perusteltu pyyntö tehdään kirjallisena Verohallinnolle viimeistään veroilmoituksen palautuspäivänä. Jos veroilmoituksen antamisaikaa on pidennetty, tulee veroilmoitus jättää Verohallinnolle viimeistään pidennyspäätöksessä mainittuna päivänä. Jos veroilmoitusta ei ole annettu määräajassa tai se annetaan puutteellisena, seurauksena on yleensä veronkorotus. Käytännössä muutaman päivän myöhästymisestä ei vielä määrätä veronkorotusta. Veronkorotuksen suuruus riippuu myöhästymisen pituudesta ja vaihtelee 5

6 yleensä 50 eurosta 150 euroon. Myös perusteettomista vähennysvaatimuksista voidaan määrätä veronkorotus. Veroilmoituslomakkeista Jos lääkärillä on palkkatulon lisäksi ammatinharjoittamisesta saatua tuloa, tulee esitäytetyn veroilmoituksen lisäksi täyttää elinkeinotoiminnan veroilmoitus (lomake 5). Kiinteistötietojen ilmoittamista varten Verohallinto lähettää kiinteistöverotuspäätökset maaliskuussa Kiinteistöverotuspäätöksen liitteenä on ilmoitusosa loma ke kiinteistötietojen korjausten ilmoittamista varten. Lomaketta ei tarvitse palauttaa, jos kiinteistötiedoissasi ei ole tapahtunut muutoksia. Jos tiedot ovat oikein, säilytä päätös ja tilisiirtolomakkeet. Kiinteistöveron eräpäivät ovat 4.9. ja Voit korjata tietoja myös Kiinteistötiedot verkossa palvelussa, joka aukeaa Elinkeinotoiminnan käytössä olevan rakennuksen tiedot ilmoitetaan lomakkeella 3A. Useimmiten tarvitaan edellä mainittujen lomakkeiden lisäksi vielä liitelomakkeita, joita ovat muun muassa kotitalousvähennyslomake (lomake 14A, 14B tai 14C), laskelma luovutusvoitoista (lomake 9 tai 9A) ja selvitys vuokratuloista (lomake 7 H tai 7 K). Veroilmoituslomakkeet ja niiden liitteet löytyvät Verohallinnon sivuilta ( PALKANSAAJAN VEROILMOITUS (esitäytetty veroilmoitus) Esitäytetty veroilmoitus koostuu kolmesta osasta, jotka ovat: 1. esitäytetty veroilmoitus (ilmoitusosa) 2. erittelyosa 3. verotuspäätös (tilisiirtolomakkeet ja verotustodistus) Esitäytetyllä veroilmoituksella on verovelvollisen yksilöintitietojen lisäksi Verohallinnon saamia tietoja verovelvollisen verovuonna saamista tuloista, pidätetyistä ennakoista, tietoja verovelvollisen maksamista verovähennysten perusteena olleista menoista ja muita verotukseen vaikuttavia tietoja. Tulotietoja ovat esimerkiksi saadut palkat, eläkkeet ja osingot. Vähennystietoja taas ovat esimerkiksi tiedot maksetuista velkojen koroista ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista. Muita verotukseen vaikuttavia tietoja ovat esimerkiksi verovelvollisen kotikunta ja hänen perhesuhteensa. Korjaukset tehdään Verohallinnolle palautettavaan esitäytettyyn veroilmoitukseen, sen valkoiseen sarakkeeseen, virheellisen tiedon viereen. Selvitä lisäksi korjaamasi tieto lisätiedoissa ilmoitusosan kääntöpuolella tai vapaamuotoisella liitteellä. Jos annat veroilmoituksesi sähköisesti, korjaa vastaavasti sähköisellä veroilmoituksellasi virheellinen tai puutteellinen tieto. Verohallinnolle palautetaan vain korjattu osa veroilmoituksesta, muut osat jäävät verovelvolliselle. Jos verovelvollinen on etukäteen toimittanut Verohallinnolle tietoja, esimerkiksi liitelomakkeilla, ne eivät välttämättä näy esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verovelvolliselle lähetetään tällöin uusi verotuspäätös, kun aikaisemmin toimitetut tiedot on käsitelty. ILMOITUSOSA Ilmoitusosaan on esitäytetty muun muassa työnantajilta, pankeilta, vakuutusyhtiöiltä ja eläkelaitoksilta saadut tiedot. Ilmoitusosan tiedot on tarkistettava omista kuiteista ja tositteista. Yksityiskohtaisemmat tiedot näet erittelyosasta. Jos kaikki tiedot ovat oikein, ilmoitusosalle ei tarvitse tehdä mitään. Ilmoitusosa palautetaan Verohallinnolle vain, jos siihen on tehty lisäyksiä tai korjauksia. Muutettuihin tietoihin liittyvät tositteet on säilytettävä, mutta niitä ei liitetä korjatun ilmoituksen mukaan. Ilmoitusosa allekirjoitetaan, mikäli siihen tehdään muutoksia. 1. Ansiotulot Tarkistetaan esimerkiksi joulukuun palkkakuitista, että tiedot ovat oikein. Mahdolliset sivutulot ja esimerkiksi luento- ja kirjoituspalkkiot on muistettava tarkistaa myös. Ansiotulojen ennakonpidätykset on merkitty ansiotulojen jälkeen ja pääomatulojen ennakonpidätykset pääomatulojen ja osinkotulojen jälkeen. Ennakkoverot ja ennakon täydennysmaksun näet ilmoitusosan kohdasta 13.1 ja erittelyosasta. Muista aina ilmoittaa tulot, joista olet maksanut ennakkoja tai täydennysmaksua! 1.1 Palkka ja luontoisedut Ansiotuloina verotetaan päätoimesta saatu rahapalkka sekä luontoisedut. Myös sivutoimesta ja tilapäisestä työstä saadut palkat ilmoitetaan tässä kohdassa. Ulkomailta saadun palkan osalta täytetään lomake 16 ja tieto siirretään kohtaan Tavallisimpia luontoisetuja ovat työnantajan kustantama auto-, asunto- ja ravintoetu. Myös työnantajan kustantama kotipuhelin, matkapuhelin, työsuhdematkalippu, autotalli, vapaa-ajan asunto, vene ja muut vastaavat edut tulee ilmoittaa tässä kohdassa. Etujen arvot ilmenevät työnantajalta saadusta palkkalaskelmasta. Verohallinto vahvistaa vuosittain ns. tavanomaisten luontoisetujen raha-arvot (mm. auto- ja asuntoetu). Esimerkiksi etu sekä työnantajan työntekijän kotiin kustantamasta kotipuhelimesta puhelinkuluineen että työntekijälle kustannetusta matkapuhelimesta puhelinkuluineen on kummastakin 20 euroa kuukaudessa. Verotettavaa etua puhelimesta ei synny silloin, kun työntekijä maksaa yksityispuhelunsa työnantajalle erillisen selvi- 6

7 tyksen perusteella tai työntekijä maksaa itse koko puhelinlaskun, mutta perii työnantajalta työpuheluiden osuuden. Jos työntekijällä on samanaikaisesti työnantajan järjestämä kotipuhelin ja matkapuhelin, syntyy kummastakin puhelimesta luontoisetu, jollei työntekijä itse maksa yksityispuheluitaan. Työsuhdematkalippu on verotonta 300 euroon asti. Verotonta on myös lipun hinta 750 euroa ylittävältä osalta, kuitenkin enintään euroon asti. Niiden luontoisetujen arvona, joita Verohallinto ei erikseen vahvista, pidetään niiden käypää arvoa (esimerkiksi vene-etu). Ongelmana näissä tapauksissa on, miten käypä arvo määritetään. Verovapaita päivärahoja ja matkakustannusten korvauksia ei ole merkitty esitäytettyyn veroilmoitukseen eikä niitä tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella. Verovapaan kotimaan päivärahan enimmäismäärä vuonna 2016 oli 40 euroa ja osapäivärahan 19 euroa. Verovapaa kilometrikorvaus oman auton käytöstä työajoihin oli 0,43 euroa/ km. (Katso ulkomaan päivärahat oppaan lopusta.). Jos kustannusten korvauksena on suoritettu verovapaita määriä enemmän, ovat korvaukset ylimenevältä osin veronalaista tuloa, joka tulee ilmoittaa kohdassa 1. Työnantajalta työmatkasta saatuun matkakustannusten korvaukseen rinnastetaan yleishyödylliseltä yhteisöltä (esim. rekisteröity yhdistys tai säätiö) saatu matkakustannusten korvaus yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta tehdystä matkasta, vaikka verovelvollinen ei olisikaan työsuhteessa yhteisöön tai ei muuten saisi palkkaa tekemästään työstä, johon matka liittyy. Yleishyödyllinen yhteisö voi suorittaa verovapaasti päivärahoja enintään 20 päivältä ja matkustamiskustannusten korvauksia muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdyistä matkoista enintään euroon asti kalenterivuodessa sekä majoittumiskorvauksia. Veronalainen osa matkakustannusten korvauksista merkitään veroilmoitukselle. Kohdassa 1.1. ilmoitetaan esimerkiksi: työkorvaukset silloin, kun niitä ei ilmoiteta elinkeinotoiminnan veroilmoituksella 5 yleishyödyllisten yhteisöjen maksamat veronalaiset kustannusten korvaukset 1.2 Eläkkeet Tiedot tarkistetaan. Jos ulkomaan eläkkeitä puuttuu esitäytetyistä tiedoista, ne ilmoitetaan kohdassa Etuudet Tässä kohdassa ilmoitetaan sairasvakuutuslain mukaiset päivä-, äitiys- tai isyysrahat, työttömyyspäivärahat, opintorahat, aikuiskoulutustuki ja muut vastaavat. 1.4 Muut ansiotulot Tässä kohdassa ilmoitetaan muun muassa: veronalaiset apurahat porotalouden ansiotulo palvelurahat, tulot yksityisopetuksesta yms. lomakkeella 15 ilmoitetut tulot taiteellisesta ja freelance-toiminnasta. Stipendit ja apurahat julkisyhteisöiltä opintoja tai tieteellistä tutkimusta varten ovat verovapaita tuloja. Samoin tieteellisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto on verovapaa. Julkisyhteisöjä ovat muun muassa valtio, kunnat, kuntayhtymät ja Suomen Akatemia. Suomalaisia yliopistoja ja korkeakouluja ei enää verotuksessa pidetä julkisyhteisöinä. Muilta kuin julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat ovat veronalaisia siltä osin, kuin niiden määrä yhdessä julkisyhteisöiltä saatujen stipendien, apurahojen ja tunnustuspalkintojen kanssa ylittää valtion vuotuisen taiteilija-apurahan määrän. Verovapaan apurahan määrä on ,40 euroa vuonna Jos apurahan tms. on myöntänyt oma työnantaja, apuraha on usein tulkittu palkaksi. Jos apuraha on kuitenkin annettu työssä tarvittavaa ammattitaitoa täydentävää opiskelua varten, se voidaan rinnastaa työnantajan järjestämään koulutukseen, jolloin se olisi verovapaata tuloa. Verohallinto on antanut päivitetyn ohjeen Apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen verotus ( , Diaarinumero: A48/200/2016). Löydät ohjeen Verohallinnon sivuilta kohdasta Syventävät vero-ohjeet. 7

8 2. Ennakonpidätykset ansiotulosta Tarkistetaan kohdan 2.1 tiedot. Jos olet maksanut ennakkoveroa tai ennakontäydennysmaksua, ne otetaan huomioon maksetun suuruisina. Määrän oikeellisuuden voit tarkistaa kohdasta ja erittelyosasta. 3. Ansiotuloista tehtävät vähennykset 3.1 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut samoin kuin työttömyyskassamaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Vähennyksellä ei ole enimmäismäärää. Työmarkkinajärjestön jäsenmaksua ei voi vähentää eläketuloista. 3.2 Pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Pakolliset ja muut lakisääteiset eläkevakuutusmaksut (esim. TyEL-maksut) ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia verotuksessa. Jos verovelvollinen on maksanut itse pakollisia eläkevakuutusmaksuja, maksutositteet tulee säilyttää kuten muutkin kuitit ja tositteet vuoden 2022 loppuun saakka. Yksityisenä ammatinharjoittajana toimiva lääkäri voi vähentää pakolliset eläkevakuutusmaksut (YEL-maksut) lomakkeella 5. Lakisääteisestä työntekijän eläkevakuutusmaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta on merkintä palkkatositteella, jota on verrattava veroilmoituksen tietoihin. Maksut ovat vähennyskelpoisia. 3.3 Muut vähennykset Tässä kohdassa ilmoitetaan vähennys takaisin perityistä etuuksista. Tässä kohdassa voi vaatia myös veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Ilmoita tässä kohdassa myös yliopistolle tai korkeakoululle tekemäsi lahjoitus. Lahjoitusvähennyksen voi tehdä rahalahjoituksesta, joka on osoitettu yliopistolle tai korkeakoululle ja joka on ollut vähintään 850 euroa ja enintään euroa. Jos korjaat tätä kohtaa, ilmoita lisäksi kohdassa 15 (Lisätietoja): 1) lahjansaajan nimi 2) lahjansaajan Y-tunnus 3) rahalahjan määrä 3.4 Tulonhankkimiskulut Tulonhankkimiskulut ovat vähennyskelpoisia siltä osin, kuin ne ylittävät tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärän, joka on 620 euroa (kuitenkin enintään palkkatulon määrä). Tulonhankkimiskuluista tehtävällä vähennyksellä ei ole ylärajaa. Veroilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, miten kulut ovat liittyneet tulonhankintaan. Verohallinto on antanut ohjeen Tulonhankkimiskulut ansiotuloista ( , Diaarinumero: A244/200/2016). Löydät ohjeen Verohallinnon sivuilta kohdasta Syventävät vero-ohjeet. Muita tulonhankkimiskuluja ovat esimerkiksi ammattikirjallisuuden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset sekä muut tarvikekustannukset ja ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä aiheutuneet menot, kuten erilaiset kurssimaksut. Myös opinto- tai kongressimatkoista aiheutuneet menot voivat olla joko kokonaan tai osittain vähennyskelpoisia matkan luonteesta riippuen. Opinto- ja kongressimatkojen osalta kannattaa laatia selvitys matkaohjelmasta, matkakohteesta, tilaisuuden järjestäjästä sekä siitä, miten matka liittyy tulonhankkimistoimintaan. Opintomatkoista aiheutuneina menoina voi vähentää matkakulut, majoituskulut, osallistumismaksut ja lisääntyneet elantokustannukset tositteiden mukaan. Lisääntyneet elantokustannukset voi vähentää tositteiden sijasta kaavamaisesti vähentämällä kyseisen maan ulkomaan päivärahaa vastaavan summan per päivä. Kotimaan matkoilta voit vaatia vähennettäväksi yli 6 tuntia kestäneeltä matkalta 14 euroa ja yli 10 tuntia kestäneeltä matkalta 26 euroa vuorokaudessa. Edellytyksenä on lisäksi, että ns. erityinen työntekemispaikka (eli paikka, jonne työmatka tehdään) on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty ja yli 5 kilometrin päässä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta (ks. tarkemmin Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2016 toimitettavaa verotusta varten). Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneet matkustamiskustannukset vähennetään toteutuneiden kulujen määräisinä. Muun selvityksen puuttuessa vähennys on omaa autoa käytettäessä 0,24 euroa/km. Verohallinto on antanut koulutusmenoista kaksi ohjetta: ohjeen Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus ( , Diaarinumero A195/200/2014) sekä ohjeen Koulutusmenot henkilöverotuksessa ( , Diaarinumero A70/200/2015). Jos haluat tutustua ohjeisiin tarkemmin, löydät ne Verohallinnon sivuilta kohdasta Syventävät vero-ohjeet. Ohjeissa on käsitelty erilaisten koulutusmenojen palkanluonteisuutta sekä vähennyskelpoisuutta verotuksessa ja esitelty laajasti aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä. Peruskoulutuksesta ja tutkinnon suorittamiseen tähtäävästä jatkokoulutuksesta aiheutuneita menoja on oikeuskäytännössä yleensä pidetty elantomenoina, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Verotuksessa vähennyskelpoisina on sitä vastoin pidetty koulutusmenoja, joita henkilöllä on ollut hänen tehtävässään tarvittavan ammattitaidon ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi. Verohallinnon em. ohjeiden mukaan ammatillista kehittymistä edistävää ja täydentävää MBA-koulutusohjelmaa voidaan pitää sen luonteisena koulutuksena, josta aiheutuneet kustannukset ovat koulutettavan itsensä suorittamina vähennyskelpoisia eikä niistä myöskään 8

9 työnantajan maksamina synny palkaksi katsottavaa tuloa. Edellytyksenä on, että koulutukseen osallistuva on työelämässä jo toimiva ja koulutuksen tarkoituksena on hänen nykyisen tehtävänsä vaatiman ammattitaidon säilyttäminen tai kehittäminen. Mikäli vaadit koulutuskuluja vähennettäväksi tulonhankkimiskuluina, laadi koulutuksen liittymisestä tulonhankkimistoimintaan huolellinen selvitys. Perustele, miksi koulutus/kurssi tms. on tarpeellinen nykyisissä työtehtävissäsi. Koulutuskulujen vähennyskelpoisuudesta voi hakea verottajalta myös ennakkoratkaisun. Tieteellisestä työstä johtuneet menot ovat myös vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että niitä ei ole korvattu stipendillä tai apurahalla. Tieteellisestä työstä syntyvät kustannukset voivat olla vähennyskelpoisia jo ennen kuin niitä vastaava tulo kertyy. Pääsäännön mukaan vähennys tehdään aina menon maksuvuonna. Tarvittaessa selvitä tulonmuodostus tieteellisestä työstäsi tarkemmin verottajalle. Tieteellisestä työstä aiheutuneiksi kustannuksiksi on verotus- ja oikeuskäytännössä katsottu muun muassa väitöskirjan painatuskulut (KHO T 428 ja KHO 1983 II 565). Muita tieteellisestä työstä aiheutuneita vähennyskelpoisia menoja voivat olla esimerkiksi tutkimusapulaisten palkkauksesta aiheutuneet menot sekä laboratorion, tutkimusvälineiden ja koe-eläinten käytöstä aiheutuneet menot. Myös tieteelliseen työhön liittyvistä matkoista sekä niiden aikana aiheutuneista ylimääräisistä asunto- ja muista elantomenoista aiheutuneet kustannukset voivat olla vähennyskelpoisia (ks. edellä). Tohtorinhatun ja frakin tms. juhla-asun osalta verotuskäytäntö vaihtelee. Työhön tai virkaan liittyvä vaatetus, jonka käyttö on rajoitettua ja jota ei käytetä muutoin kuin työhön- tai virkaan liittyvissä tehtävissä (esim. väitöstilaisuudet, lukukausien avajaiset ja virkaanastujaiset) tulisi hyväksyä tulonhankkimismenona vähennettäväksi. KHO:1988-B-551 Apulaisprofessorilla oli oikeus vähentää ainoastaan virkaan liittyvissä tehtävissä käyttämänsä frakin hankkimisesta aiheutuneet kustannukset mk veronalaisesta tulostaan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneina kustannuksina. Erään korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan lääketieteen professori ja ylilääkäri sai vähentää tieteellisten seurojen, kuten koti- ja ulkomaisten kirurgi- ja gynekologiyhdistysten ja Lääkäriseura Duodecimin jäsenmaksut. Nämä jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia silloin, kun ne liittyvät kiinteästi ammatin harjoittamiseen. Palkansaajan osalta on usein hyväksytty vähennykseksi se osa jäsenmaksusta, joka on korvausta yhdistyksen ammattiasioita käsittelevästä lehdestä. Omat työvälineet ovat myös vähennyskelpoisia tulonhankkimiskustannuksia edellyttäen, ettei työnantaja ole niitä korvannut. Henkilökohtaisten tietokoneiden ja ohjelmistojen hankintamenot voivat olla myös tulonhankkimismenona vähennyskelpoisia. Tietokoneiden vähennysoikeuden määränä voidaan pitää seuraavia prosenttiosuuksia hankintamenosta: 0 % ei näyttöä laitteiden käytöstä työssä 50 % näyttöä työkäytöstä 100 % näyttö pääasiallisesta työkäytöstä (esimerkiksi huomattavat sivutulot) Hankintameno vähennetään verotuksessa 25 prosentin vuotuisin poistoin. Pienet hankintamenot ja menojäännökset voidaan kuitenkin poistaa kerralla. Alle euron suuruiset hankintamenot ja menojäännökset voidaan poistaa kerralla. Esimerkki hankintamenon poistamisesta verotuksessa: Vuonna 2016 on hankittu tietokone hintaan euroa, josta työkäytön osuudeksi arvioidaan 50 prosenttia. Vähennetään vuonna % Í euroa = 250 euroa. Jää 750 euroa, joka voidaan vähentää kokonaisuudessaan vuonna Tietoliikenneyhteyden (esim. laajakaistaliittymä) kulut oikeuttavat vähennykseen siltä osin, kuin yhteyttä on käytetty tulonhankinnassa. Tulonhankinnassa käytetyn tietoliikenneyhteyden kuluista vähennys voidaan myöntää samoja prosenttiosuuksia ja periaatteita noudattaen kuin tietokoneiden hankintamenoa vähentäessä. Myös työhuonekulut ovat tulonhankkimismenoina vähennyskelpoisia, jos esimerkiksi kodin yhteydessä on erillinen työhuone, jota on käytetty työhön kuuluvien tehtävien tekemiseen tai sivutulojen hankintaan. Ensisijaisesti vähennys lasketaan todellisten kustannusten mukaisesti (yhtiövastike, sähkö tai muu vastaava) tai vaihtoehtoisesti kaavamaisen vähennyksen mukaisesti (ns. työhuonevähennys). Muun selvityksen puuttuessa työhuonevähennys on 410 euroa vuodessa niille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojensa tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi. Jos omaa asuntoa käytetään satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, myönnetään kaavamaisena vähennyksenä 205 euroa. Jos molemmat puolisot käyttävät osapäivätoimisesti pääansiotulojensa tai pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseen työhuonetta, vähennyksen määrä on puolisoilla yhteensä 615 euroa. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työhuo- 9

10 netta tai mikäli työhuonetta käytetään pääansiotulojen hankkimiseksi, on vähennyksen määrä muun selvityksen puuttuessa 820 euroa. Jos käytät työhuonetta etätyön tekemiseen, vähennyksen määrä riippuu kotona tekemiesi työpäivien määrästä: 1) Jos työpäivistä enintään 50 % on etätyöpäiviä, vähennyksen määrä on 410 euroa. 2) Jos työpäivistä yli 50 % on etätyöpäiviä, vähennyksen määrä on 820 euroa. Verohallinnon ohjeen mukaan etätyön perusteella myönnettävän työhuonevähennyksen määrään ei vaikuta se, onko työnantajasi järjestänyt työpaikalle työhuonetta. Jos käytät työhuonetta myös muiden tulojen, kuten maatalouden ja metsätalouden tulojen tai pääomatulojen hankintaan, voidaan työhuonevähennys tehdä myös näistä tuloista. Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten yhteismäärä voi kuitenkin olla enintään 820 euroa verovuodessa, jos et esitä selvitystä suuremmista kustannuksista. (ks. tarkemmin työhuonevähennyksestä Verohallinnon sivuilta, Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2016 toimitettavaa verotusta varten ). Yksityispraktiikkaa pitävä lääkäri vähentää tulonhankkimiskulunsa ja työhuonevähennyksen yleensä lomakkeella 5 (ks. jäljempänä). Työasuntovähennys Työasuntovähennys myönnetään, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: olet varsinaisen työpaikkasi sijainnin vuoksi vuokrannut käyttöösi ns. työasunnon työasunto on vuokra-asunto, työsuhdeasunto tai asumisoikeus-/osaomistusasunto (työasuntovähennykseen ei ole oikeutta, jos työasunto on omistusasunto) sinulla on työasunnon lisäksi samanaikaisesti vakituinen asunto, jossa asut puolisosi ja/tai alaikäisen lapsesi kanssa tai olet perheetön henkilö ja hankkinut työasunnon, koska sinulla on kaksi varsinaista työpaikkaa varsinainen työpaikkasi sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä vakituisesta asunnostasi työasuntosi sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä vakituisesta asunnostasi Esimerkki: Helsingissä asuvalla perheettömällä lääkärillä on virka helsinkiläisessä sairaalassa. Hän työskentelee siellä noin kolmena päivänä viikossa. Lisäksi lääkäri työskentelee säännöllisesti Tampereella olevalla lääkäriasemalla noin kahtena päivänä viikossa. Lääkäri on vuokrannut Tampereelta asunnon, jossa hän yöpyy siellä työskennellessään. Lääkärin vakituinen asunto on Helsingissä ja Tampereella oleva asunto on hänen työasuntonsa, jonka perusteella hän voi saada työasuntovähennyksen. Työasuntovähennyksenä vähennetään työasunnosta kuukaudessa maksetun vuokran määrä, kuitenkin enintään 250 euroa kuukaudessa. Työasuntovähennys myönnetään vain täysiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana käytössäsi on ollut kaksi asuntoa (vakituinen asunto ja työasunto). Myös työasuntovähennys vähennetään tulonhankkimiskuluna ja vain siltä osin kuin työasuntovähennyksen ja muiden tulonhankkimiskulujen yhteismäärä ylittää viran puolesta myönnettävän tulonhankkimisvähennyksen määrän (620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä). Täytä työasuntovähennyksestä lomake 19. Lisätietoja vähennyksestä löydät Verohallinnon julkaisusta Työasuntovähennys verotuksessa. 3.5 Matkakulut Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ylittävät 750 euroa (aiemmin omavastuu oli 600 euroa). Vähentää voi enintään euroa. Matkakulut asunnolta työpaikalle ja takaisin lasketaan halvimman kulkuneuvon mukaan (esim. kausiseutulippu Pääkaupunkiseudulla 102,40 euroa/kuukaudessa). Vaikka kulkisi työmatkansa työsuhdeautolla, voi työmatkakulut vähentää halvimman kulkuneuvon mukaisesti. Vain poikkeuksellisesti työmatkakulut voidaan vähentää myös oman auton tai työsuhdeauton käytön perusteella. Oman auton tai työsuhdeauton käyttö hyväksytään, kun työhön meno tai paluu tapahtuu yöllä tai julkisia kulkuneuvoja ei ole kohtuudella käytettävissä (vähintään 3 km:n osuudella työmatkasta). Oman auton mukaan kulut voi vähentää myös silloin, kun julkiset yhteydet ovat niin huonot, että niitä joutuisi työmatkalla (meno/paluu) odottelemaan yhteensä vähintään kaksi tuntia. Mikäli omaa autoa pidetään halvimpana kulkuneuvona, tästä aiheutuneina kuluina voi vähentää Verohallinnon päätöksen mukaan 0,24 euroa/km. Työsuhdeauton ollessa halvin kulkuneuvo asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin vähennys on 0,19 euroa/km. Moottoripyörällä vähennys on 0,15 euroa/km. Jos kulkee työmatkansa pyörällä, saa vähentää 85 euroa vuodessa. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten omavastuuosuuden korotuksen seurauksena myös työsuhdematkalipun verovapautta on muutettu siten, että työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 300 euroon asti ja 750 euroa (aiemmin 600 euroa) ylittävältä osalta 3400 euroon asti. Jos lääkäri on hankkinut asunnon vieraalta paikkakunnalta, missä hän työskentelee viikon arkipäivät ja 10

11 perhe asuu toisella paikkakunnalla, saa hän vähentää matkakustannukset kotona käynneiltä pääsääntöisesti vain kerran viikossa halvinta kulkuneuvoa käyttäen (3.5 Matkakulut, B. Viikonloppumatkat). Jos lääkäri lähtee aamulla palkkatyöhön ja jatkaa sieltä matkaansa yksityispraktiikalleen ja tulee sieltä kotiin, kodin ja työpaikan välisenä matkana pidetään matkaa aamulla palkkatyöhön ja matkaa illalla yksityisvastaanotolta kotiin. Siirtymiset vastaanotoilta toisille sen sijaan ovat ns. varsinaisia työmatkoja ja näistä aiheutuneet kulut vähennettävissä todellisten kustannusten mukaan, eikä välttämättä halvimman kulkuneuvon mukaan. Myöskään 750 euron omavastuuta ei sovelleta varsinaisiin työmatkoihin. KHO:1982-B-II-547 Henkilö K oli hoitanut varsinaisen virkansa päivittäin ja välisinä aikoina ja lisäksi hoitanut isännöitsijän tehtäviä välisenä aikana toisaalla samassa kaupungissa. Ehtiäkseen työkohteesta toiseen hän oli joutunut käyttämään omaa autoaan. Verotuksessa oli työmatkakustannukset vähennetty vain linja-auton kuukausilipun mukaan. KHO katsoi, että asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat oli vähennettävä linja-auton mukaan. Eri työpaikkojen välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset eivät olleet tulo- ja varallisuusverolain 26 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja matkakustannuksia. K:lla oli näin ollen tulo- ja varallisuusverolain 25 :n nojalla oikeus tulon hankkimisesta johtuneina menoina vähentää tulostaan oman auton käytöstä eri työpaikkojen välisiltä matkoilla aiheutuneet kulut. Työmatkakulujen osalta työnantaja voi korvata verovapaasti toissijaiseen työpaikkaan tehdystä matkasta johtuvat matka- ja majoituskustannukset sellaisille työntekijöille, jotka työskentelevät säännöllisesti useammassa saman työnantajan toimipisteessä. Toissijaisena työpaikkana pidetään sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. Sen sijaan mikäli työnantaja korvaa työntekijälle työntekijän kodin ja ensisijaisen työpaikan väliset matkakustannukset tai osan niistä, korvaus on työntekijän veronalaista palkkatuloa. Mikäli työnantaja ei ole korvannut toissijaiselle työpaikalle tehdyistä matkoista aiheutuneita matkustamiskustannuksia ja kohtuullisia majoittumiskustannuksia, verovelvollinen saa vähentää kustannukset omassa verotuksessaan (kohta 3.5 Matkakulut, D Toissijaisen työpaikan matkat). Esimerkki: Lääkäri työskentelee kuntayhtymän palveluksessa. Vakituinen koti hänellä on Joensuussa. Hän työskentelee joka viikko kolme päivää viikossa Joensuussa ja yhden päivän Liperissä sekä yhden päivän Rääkkylässä kyseisen kuntayhtymän lukuun. Joensuuta voidaan pitää hänen vakituisena työpaikkanaan ja Liperiä sekä Rääkkylää toissijaisena työpaikkana. Työnantaja voi korvata matkasekä majoittumiskustannukset Liperissä ja Rääkkylässä käynneiltä verovapaasti. Verovapaata päivärahaa ei näiltä matkoilta voida maksaa. KHO 2013:137 Silmälääkäri A oli tehnyt omistamansa B Oy:n palveluksessa asuinpaikkakunnaltaan kuudessa muussa kunnassa sijaitseviin C Oy:n optikkoliikeketjun liikkeisiin matkoja yhteensä 138 työpäivänä. B Oy:llä oli yhteistyösopimus optikkoliikeketjun kanssa siitä, että silmälääkäri tuotti lääkäripalvelut potilaille, päätti itsenäisesti palkkioista ja toimitutti laskutuksen optikkoliikkeiden kautta. Optikkoliikeketju antoi B Oy:n silmälääkärin käyttöön vastaanottotilat tarvittavine laitteineen ja avustavine henkilökuntineen, huolehti potilasasiakirjoista sekä maksun perinnästä ja tilityksestä B Oy:lle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että optikkoliikeketjun eri paikkakunnilla olevia liiketiloja oli pidettävä B Oy:n vakituisina toimipaikkoina. A:n asuinpaikkakunnalla sijaitsevia vastaanottotiloja oli pidettävä A:n ensisijaisina varsinaisina työpaikkoina ja muita mainittuja vastaanottotiloja A:n toissijaisina työpaikkoina. Kun näihin toissijaisiin työpaikkoihin tehdyistä matkoista A:lle maksettavat matkustamiskustannusten korvaukset olivat näin ollen A:n verovapaata tuloa, B Oy:n ei ollut toimitettava ennakonpidätystä maksamistaan korvauksista. 4. Pääomatulot Tässä kohdassa ilmoitettavia pääomatuloja ovat korkotulot, vuokratulot, myyntivoitot, puun myyntitulot (uusi metsäverojärjestelmä) sekä muu sellainen tulo, jota varal lisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Vuonna 2016 pääomatulojen tuloveroprosentti on 30. Jos pääomatulojen yhteismäärä ylittää euroa kalenterivuoden aikana, ylimenevästä määrästä on maksettava 34 prosentin suuruinen vero. 4.1 ja 4.2 Vuokratulot ja vuokraustoiminnan tappiot Vuokratulot osakehuoneistosta ja kiinteistöstä sekä alivuokralaistulot selvitetään liitelomakkeella 7 (H tai K) ja ilmoitetaan lomakkeen kohdassa 4.1. Verottaja tutkii muun muassa vuokratulosta vähennettyjen kulujen oikeellisuutta. Pidä saatavilla vuokraukseen liittyvät muistiinpanot ja tositteet, koska ne voidaan pyytää nähtäväksi. Verotuksessa tutkitaan myös sellais- 11

12 ten huoneistojen ja rakennusten käyttöä, joiden käyttötarkoitus ei ole Verohallinnon tiedossa. Jos palautat veroilmoituksen, voit samalla jo esittää selvityksen esimerkiksi tyhjinä pitämistäsi tai sukulaiselle yhtiövastiketta vastaan vuokraamastasi huoneistoista. Voit selvittää asian Lisätietoja -kohdassa. Vuokratulot tulostetaan viran puolesta lomakkeelle, jos tiedot ovat Verohallinnon tiedossa. Vuokratuloista vähennetään lomakkeella 7 (H tai K) vuokratulon hankkimiseen liittyvät kustannukset, kuten yhtiövastikkeet (hoitovastike) ja huoneiston kunnossapitokulut. Rahoitusvastikkeen vähennyskelpoisuus tulee aina selvittää veroilmoituksella erikseen. Rahoitusvastike on vähennyskelpoinen, jos se on luettu asunto-osakeyhtiön tuloksi (tuloutettu). Tämän tiedon voit tarkistaa asunto-osakeyhtiön isännöitsijältä. Kiinteistöstä saadusta vuokratulosta voidaan vähentää vuokrattuun osaan kohdistuva kiinteistövero. 4.3 ja 4.4 Arvopapereiden luovutusvoitot ja -tappiot (lomake 9A) 4.5. ja 4.6 Muun omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot (lomake 9) Luovutusvoitot ja -tappiot on merkitty lomakkeelle valmiiksi, mikäli voiton tai tappion määrä on Verohallinnon tiedossa. Tarkista aina esitäytetyt tiedot! Omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta luovutusvoitto voidaan laskea vähentämällä luovutushinnasta ns. hankintameno-olettama. Hankintameno-olettamaa käytetään vain luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa ja vain silloin, kun luovutusvoitto verotetaan tuloverolain mukaan. Hankintameno-olettamaa voidaan käyttää myös silloin, kun luovutetaan perintönä, lahjana tai osituksessa saatua omaisuutta. Hankintameno-olettama tarkoittaa sitä, että luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennetään aina vähintään 20 prosenttia luovutushinnasta, jos olet omistanut omaisuuden luovutushetkellä alle 10 vuoden ajan. Hankintameno-olettama on 40 prosenttia luovutushinnasta, jos olet omistanut omaisuuden luovutushetkellä vähintään 10 vuoden ajan. Hankintameno-olettama vähennetään hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta, jos hankintameno-olettaman mukaan laskettu vähennys on suurempi. Voitto lasketaan verovelvolliselle edullisemmalla tavalla. Voittoa laskettaessa vähennetään joko hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai hankintamenoolettaman mukaan laskettu vähennys, mutta ei molempia. Hankintameno-olettaman lisäksi ei siis saa vähentää (todellista) hankintamenoa tai voiton hankkimisesta olleita menoja (myyntikuluja). Uutta! Vuodesta 2016 alkaen omaisuuden myynnistä tai muusta luovutuksesta syntyneet tappiot vähennetään kaikista pääomatuloista. Ennen vuotta 2016 syntyneet myyntitappiot vähennetään vain myyntivoitoista, ei kaikista pääomatuloista. Muutos koskee siis vain vuonna 2016 tai sen jälkeen syntyneitä myyntitappioita. Vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään omaisuuden luovutuksista syntyneistä veronalaisista voitoista/kaikista pääomatuloista luovutustappion syntymisvuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Jos sinulla ei ole lainkaan pääomatuloja tai pääomatuloja on vähemmän kuin vähennettäviä myyntitappioita, vähennys siirtyy seuraaville viidelle vuodelle. Myyntitappion perusteella et kuitenkaan voi saada alijäämähyvitystä ansiotulojen verotuksessa. Jos esitäytetyt tiedot ovat virheellisiä, korjaa tiedot. Omaisuuden myynnistä tai vaihtamisesta saadut luovutusvoitot ja -tappiot selvitetään lomakkeella 9 tai 9A. Lomakkeiden mukaisesti lasketut luovutusvoitot ja -tappiot siirretään lomakkeelle kohtiin 4.3 ja 4.4. tai 4.5 ja 4.6. Myös osakkeille maksetut pääomanpalautukset on ilmoitettava. Pääomanpalautuksia verotetaan kuten luovutusvoittoja. Voit vähentää pääomanpalautuksesta ko. osakkeen hankintamenoa enintään pääomanpalautuksen määrän. Kun myöhemmin myyt osakkeet, et saa niiden luovutusvoittoa laskettaessa vähentää sitä osaa hankintamenosta, jonka olet aiemmin vähentänyt pääomanpalautuksesta. 12

13 Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto/pääomanpalautus ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun muun omaisuuden kuin tavanomaisen koti-irtaimiston yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään euroa. Sellaisen omaisuuden luovutusta, josta saatu voitto on sitä koskevien erityisten säännösten mukaan verovapaa, ei oteta huomioon euron rajaa laskettaessa. Näin ollen esimerkiksi oman asunnon verovapaa luovutusvoitto ei vaikuta vapaaosaan. Ilmoita myös verovapaat luovutusvoitot ja vähennyskelvottomat luovutustappiot. Huomattava on, että myös perintönä saadun omaisuuden (esimerkiksi asunto-osake) myynnistä syntyvästä myyntivoitosta joudutaan maksamaan myyntivoittoveroa. Myyntivoitto on näissä tapauksissa myyntihinnan ja perintöverotuksessa käytetyn verotusarvon välinen erotus ja vero tästä siis 30/34 prosenttia. Jos aikoo myydä perintönä saadun omaisuuden välittömästi perinnön saatuaan, kannattaa miettiä, kummasta verosta muodostuu suurempi rasitus, perintöverosta vai myyntivoittoverosta. Jos laskee perintöveron muodostuvan edullisemmaksi, on kannattavaa ilmoittaa perintöverotusarvo mahdollisimman korkeaksi, jolloin myyntivoittoa syntyy vähemmän. 4.7 Osakaslainat Kohdassa 4.7 ilmoitetaan osakaslaina eli osakeyhtiöstä vuonna 2016 otettu laina ja verovuoden päättyessä eli takaisin maksamatta oleva rahalaina. Edellytyksenä on, että lainansaaja, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat vähintään 10 prosenttia lainan myöntäneen yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Suoraan omistukseen rinnastetaan välillinen omistus eli omistus toisen yhtiön kautta. Osakaslaina luetaan lainan saajan pääomatuloksi, vaikka hän ei itse omistaisi lainkaan yhtiön osakkeita. Lainansaajalla on oikeus vähentää tulonhankkimismenona pääomatuloistaan tuloksi luetusta osakaslainasta takaisin maksamansa määrä, jos maksu on suoritettu vähintään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen. Mikäli aikaisempina vuosina tuloksi luetusta osakaslainasta on osa maksettu takaisin vuonna 2016, takaisin maksettu erä ilmoitetaan kohdassa Pääomatuloa olevat eläkkeet ja suoritukset Ilmoita tässä kohdassa pääomatulona verotettavat vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen (PS-sopimuksen) suoritukset. 4.9 Muut pääomatulot Tässä kohdassa ilmoitettavia tuloja ovat muun muassa seuraavat: Korkotulot Lähdeverotettuja (pankki perinyt 30 prosentin lähdeveron) tai verovapaita korkotuloja ei ilmoiteta veroilmoituksessa. Muut korkotulot tulee sen sijaan ilmoittaa kohdassa 4.9. Myös viimeksi mainittuihin liittyvä pääoma tulee ilmoittaa varallisuutena. Kurssivoitto Luonnollisen henkilön saama muuhun kuin tulonhankkimistoimintaan liittyvien kurssivoittojen yhteismäärä 500 euroon asti vuodessa on verovapaata tuloa. Mainitun määrän ylittävät kurssivoitot ovat veronalaista tuloa. Sijoitusrahaston tuotto Kotimaisen sijoitusrahaston tuotto-osuuksille maksettu vuotuinen tuotto on veronalaista pääomatuloa. Tuottoa ei kuitenkaan ilmoiteta veroilmoituksella, koska Verohallinto saa tiedot suoraan sijoitusrahastosta. Ulkomaisen sijoitusrahaston tuotto-osuus ja rahasto-osuuden pääoma on sen sijaan ilmoitettava veroilmoituksella. Sijoitusrahaston rahasto-osuuksien lunastuksista tai luovutuksista saadut voitot, jotka ovat veronalaista pääomatuloa, on ilmoitettava lomakkeella 9A. 5. Osingot ja ylijäämät Vuonna 2016 saadut ja nostettavissa olleet osingot ilmoitetaan kohdissa Osinkotulot erotellaan sen mukaan, ovatko ne saatu pörssinoteeratusta (julkisesti noteeratusta eli listatusta) yhtiöstä vai ei. Osinkotulot on merkitty ilmoitusosalle ja sinun tulee korjata niitä bruttomääräisenä. Verotuspäätöksessä näytetään Verohallinnon laskema verovapaa ja veronalainen osinko. Julkisesti noteeratun yhtiön (listatun yhtiön) jakamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Esimerkki: Anna saa vuonna 2016 pörssiyhtiöstä osinkoa euroa. Annan veronalainen osinkotulo (85 % Í e) = euroa Vero pääomatulosta (30 % Í euroa) = euroa Muun kuin julkisesti noteeratun (listaamattoman yhtiön) jakama osinko luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää

14 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia. Jos osinko on yli 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamia ja muutoin hankkimia omia osakkeita ei oteta laskelmassa huomioon. Esimerkki: Antti omistaa kaikki Yhtiö Oy:n osakkeet, joiden yhteinen matemaattinen arvo on euroa. Hän saa yhtiöstä vuonna 2016 osinkoa euroa. Osinko on alle 8 prosenttia matemaattisesta arvosta (8 % Í e = e). Antin saamasta osinkotulosta euroa on hänen veronalaista pääomatuloaan, josta menee veroa 30 % eli euroa. Loput euroa osingosta on Antille verovapaata tuloa. Esimerkki: Edellisen esimerkin Antti saakin osinkoa Yhtiö Oy:stä euroa. Osinko on yli 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta. Ylimenevästä osasta ( eurosta) on veronalaista ansiotuloa euroa (75 % Í e) ja verovapaata tuloa on euroa (25 % Í e). Vero ansiotulona verotettavasta osuudesta määräytyy Antin oman veroprosentin mukaan. Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvien osinkojen veronalainen osuus määräytyy myös sen mukaan, onko osingon jakaja julkisesti noteerattu yhtiö vai muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö. Muilta kuin julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 75 prosenttia on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 25 prosenttia on verovapaata tuloa. Julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 85 prosenttia on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 15 prosenttia on verovapaata tuloa. Jos osakkeet kuuluvat elinkeinotoiminnan varallisuuteen, saadut osingot selvitetään lomakkeella 5 (ks. jäljempänä). Ulkomaiselta yhtiöltä saadun osingon veronalaisuus määräytyy samalla tavalla kuin suomalaisesta yhtiöstä saadun osingon veronalaisuus, kun ulkomaisen yhtiön verotuksellinen kotipaikka on toisessa EU/ETA-valtiossa tai sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus. Muusta kuin EU/ETAvaltiosta tai verosopimusvaltiosta saatu osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Ulkomaisista yhtiöistä saadut osinkotulot ilmoitetaan kohdassa Osuuskunnan ylijäämät ilmoitetaan kohdissa Osuuskunnan voitonjaon verosäännökset uudistuivat vuoden 2015 alusta. Osuuspääoman korkoa verotetaan samojen säännösten mukaan kuin muuta osuuskunnan jakamaa ylijäämää. Julkisesti noteeratun osuuskunnan jakamasta ylijäämästä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa, kun saajana on yksityishenkilö tai kuolinpesä. Osuuskunta on julkisesti noteerattu esimerkiksi silloin, kun sen osuudella tai osakkeella käydään kauppaa arvopaperipörssissä. Suomessa ei ole tällä hetkellä julkisesti noteerattuja osuuskuntia. Muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saaduista ylijäämistä 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa euron vuotuiseen yhteismäärään saakka, kun saajana on yksityishenkilö. Kun ylijäämät ylittävät euroa, ylimenevästä määrästä on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia. Jos osuuskunnassa on alle 500 osuusmaksun maksanutta jäsentä, on ylijäämä saajan ansiotuloa siltä osin, kun se ylittää saajan kaikista kyseisen osuuskunnan osuuksista ja osakkeista omaan pääomaan merkitylle määrälle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton. Ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Osuuksista osuuskunnan pääomaan merkitty määrä on usein sama kuin osuudesta maksetun osuusmaksun määrä. Ansiotulona verotettaviin ylijäämiin ei sovelleta edellä mainittua euron lievennystä. Uudet verosäännökset eivät koske yksityishenkilöiden ostojensa perusteella saamia tavanomaisia bonuksia ja asiakashyvityksiä. Ne ovat edelleen verovapaita. 6. Ennakonpidätykset pääomatuloista ja osingoista Tarkistetaan tiedot. Jos olet maksanut ennakkoveroa tai ennakontäydennysmaksua, ne otetaan huomioon maksetun suuruisina. Määrän oikeellisuuden voi tarkistaa kohdasta Ennakonpidätys toimitetaan paitsi julkisesti noteeratun yhtiön myös muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista. Ennakonpidätys julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on 25,5 prosenttia. Ennakonpidätys muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on 7,5 prosenttia euron rajaan asti. Osinkojen euron ylittävästä osasta ennakonpidätys on 28 prosenttia. Osinkoa jakava yhtiö seuraa samalle saajalle maksamiensa osinkojen euron rajan ylittymistä. 14

15 7. Pääomatuloista tehtävät vähennykset 7.1 Arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenot Kyseisiä menoja koskee 50 euron omavastuuosuus, jonka Verohallinto vähentää viran puolesta. 7.2 Takaisin maksetut osakaslainat Mikäli aikaisempina vuosina tuloksi luetusta osakaslainasta on osa maksettu takaisin vuonna 2016, takaisin maksettu erä ilmoitetaan kohdassa Muut tulonhankkimiskulut Jos pääomatulojen hankintaan liittyy muita tulonhankkimiskuluja, vähennetään ne tässä kohdassa. Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi jälkimarkkinahyvitys. Tässä kohdassa ilmoitetaan myös takausvelan korot. Milloin takaaja tai muun vakuuden asettaja sitoumuksensa perusteella on maksanut takausvelan korkoja, ovat nämä vähennyskelpoisia vain, jos alkuperäisellä velallisella olisi ollut oikeus niiden vähentämiseen elinkeinotoimintaan tai maatalouteen kohdistuvina korkoina. Vähennyskelpoisia ovat ne korot, jotka ovat kertyneet sinä aikana, kun velallinen on esimerkiksi ulosotossa todettu maksukyvyttömäksi. Alkuperäinen velallinen saa vähentää takaajalle tai muulle vakuuden asettajalle maksamansa hyvitykseen sisältyvän velan korkoa vastaavan osuuden korkoa koskevia säännösten mukaan eli jos alku peräinen velka on asunto-, opinto- tai tulonhankkimisvelka Velkojen korot Korkokulut vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Jos korkoja on enemmän kuin pääomatuloja, voi pääomatuloista vähentämättä jääneet korot vähentää ansiotuloista määrättävästä verosta niin kutsuttuna alijäämähyvityksenä. Alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotulojen veroista, on 30 prosenttia siitä määrästä, jolla korkomenot ylittävät pääomatulot. Alijäämähyvityksen enimmäismäärää on rajoitettu. Korkoina voi vähentää asuntovelan ja tulonhankkimisvelan korkoja. Muiden velkojen korkoja ei voida vähentää. Vuonna 2016 vähennyskelpoista on enintään 55 prosenttia asuntolainan koroista. Muilta osin korkojen vähentämistä koskevat säännökset ovat ennallaan. Vuosina asuntolainan korkovähennysoikeus leikkaantuu 10 prosenttiyksiköllä vuosittain, jolloin vuonna 2019 enää 25 prosenttia on vähennyskelpoista. Ilmoita asuntolainan korot täysimääräisinä. Verottaja laskee vähennyskelpoisen osuuden. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen koskee sekä pääomatulosta vähennettäviä että ansiotulon verosta alijäämähyvityksen kautta vähennettäviä korkoja. Alijäämähyvityksen määrä on 30 prosenttia vähennyskelpoisen koron määrästä. Enimmäismäärää korotetaan 2 prosenttiyksiköllä siltä osin kuin kyseessä on ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan korko. Esimerkiksi vuonna 2016 maksetun, euron suuruisen asuntovelan koron perusteella vähennettävän alijäämähyvityksen määrä on (55 % Í Í 30 %) 165 euroa. Ensiasunnon korkoihin liittyy siis suurempi alijäämähyvitys kuin muihin korkoihin (32 %). Ensiasuntona pidetään vakituista asuntoa, josta verovelvollinen omistaa vähintään puolet. Ensiasunnon korot vähennetään kohdassa 7.5. Alijäämähyvityksen korotuksen saa verotuksessa enintään ensiasunnon käyttöönottovuodelta ja yhdeksältä seuraavalta vuodelta. Tulonhankkimisvelan korot ilmoitetaan kohdassa 7.6. Tulonhankkimisvelasta on kyse silloin, kun velka on otettu sellaista toimintaa varten, jolla on tarkoitus hankkia veronalaisia tuloja. Tulonhankkimisvelkaa on esimerkiksi velka, joka on otettu vuokralle annettavan asunnon hankkimista varten. Yhdenkin asunnon vuokraukseen liittyvä velka on vähennyskelpoinen tulonhankkimisvelkana. Tulonhankkimisveloista on kyse myös esimerkiksi osakesäästämiseen liittyvissä veloissa. Yritystoiminnan hankkimiseen otettujen velkojen korot vähennetään ensisijaisesti yhtiöstä saadusta tuloosuudesta tai osingosta ennen tulo-osuuden tai osingon jakoa ansio- ja pääomatuloihin. Näin korkovähennyksestä saadaan suurempi hyöty, kun korkoja voidaan vähentää osittain myös ansiotuloista, joihin kohdistuu yleensä pääomatulojen 30/34 prosentin verokantaa ankarampi progressiivinen verotus. Yritystoiminnan hankkimisveloilla (tulonhankkimisvelkoja) tarkoitetaan avoimen tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osuuden hankintaan otettuja velkoja. Yritystoiminnan hankkimisvelasta on kyse myös silloin, kun hankitaan yksin tai perheen kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista, jossa itse toimitaan johtavassa asemassa. Jos edellä mainitut korot ylittävät osingon määrän, vähennetään ylimenevä osa koroista kohdassa 7.6 tulonhankkimisvelan korkona. 7.7 Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ja PS-sopimuksen maksut Tähän kohtaan on merkitty vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut. Tiedot vakuutuksittain ilmenevät erittelyosasta. Vapaaehtoisista eläkevakuutuksista on esitäytetylle veroilmoituslomakkeelle ilmoitusosaan tulostettu verovelvollisen maksama määrä (brutto). Verotuspäätökselle sen sijaan tulostetaan verotuksessa vähennetty määrä. Jos tätä kohtaa korjataan, selvitys tulee antaa Lisätietoja -kohdassa. Myös pitkäaikaissäästämissopimuksen (PS-sopimukset) perusteella maksetut maksut on merkitty tähän kohtaan. 15

16 7.8 Verotusyhtymän maatalouden verovuoden tappio Maatalousyhtymälle verovuonna 2016 syntynyttä tappiota voidaan vähentää pääomatuloista tässä kohdassa. Tappion määrä merkitään joko prosentteina tai euroina. 8. Alijäämähyvitys Jos pääomatuloista tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin pääomatulojen yhteismäärä tai pääomatuloja ei ole lainkaan, syntyy pääomatulojen alijäämää (negatiivinen erotus). Esimerkki: Vuokratulot Korkokulut (oma ja vuokra-asunto) Alijäämä euroa euroa euroa Alijäämästä euroa 30 prosenttia voidaan vähentää ansiotuloista määrättävästä verosta. Tässä tapauksessa verosta vähennettäisiin alijäämähyvityksenä 750 euroa. Alijäämähyvitys ei voi olla rajoittamattoman suuri ja niinpä siihen liittyykin euron yläraja verovelvollista kohti. Ylärajaa korotetaan 400 eurolla yhdestä ja 800 eurolla kahdesta tai useammasta lapsesta (lapsien määrä ilmoitetaan kohdassa 8.1). Puolisot voivat esittää vaatimuksen lapsikorotuksen huomioimisesta jommallakummalla puolisoista. Lapsikorotus voidaan myös jakaa puolisoiden kesken. Puolisot voivat siirtää alijäämähyvityksen vähennettäväksi toisen puolison veroista, mikäli puolisolla itsellään ei ole ansiotuloista määrättäviä veroja tai ne eivät riitä koko alijäämähyvityksen vähentämiseen. Vaatimus siirrosta tehdään kohdassa 8.2. Jos verovelvollisen omat tai puolison verot eivät riitä alijäämähyvityksen vähentämiseen, taikka vähennykset ylittävät alijäämähyvityksen enimmäismäärän, vahvistetaan tältä osin pääomatulolajin tappio. Tappio on vähennettävissä pääomatuloista seuraavan 10 vuoden kuluessa. 9. Perhe- ja huoltosuhteen muutos Kohdassa 9.1. ilmoitetaan pysyvä puolisosta erilleenmuuttopäivä sekä kohdassa 9.2. merkitään rasti ruutuun, jos yhteishuollossa olevat lapset ovat suurimman osan verovuodesta asuneet luonasi. 10. Ulkomaan tulot 10.1 Ulkomaan eläketulot Tässä kohdassa ilmoitetaan ulkomailta saadut eläkkeet ja kohdassa niistä ulkomaille maksettu vero Muut ulkomaan ansiotulot Puutteet tai virheelliset tiedot korjataan ja ilmoitetaan lomakkeella 16. Ulkomaille maksetuista veroista olevat selvitykset on säilytettävä, kuten muut kuitit ja tositteet Ulkomaan pääomatulot Kohtaan on tulostettu ulkomailta saadut osingot (esimerkiksi Nordea), jotka ovat Verohallinnon tiedossa. Puuttuvat tiedot lisätään veroilmoituslomakkeelle. Ulkomaille maksetuista veroista olevat selvitykset on säilytettävä, kuten muut kuitit ja tositteet. 11 Ulkomaan tulosta maksetut ulkomaiset verot Ilmoita tässä kohdassa ulkomaan tulosta maksamasi ulkomaiset verot. 12. Verosta tehtävät vähennykset 12.1 Kotitalousvähennys Kotitalousvähennys merkitään ilmoituksen kohtaan Kotitalousvähennystä vaadittaessa on täytettävä lomake 14A tai 14B, jotka löytyvät Verohallinnon sivuilta. Säilytä kuitit ja tositteet itselläsi. Verohallinto pyytää niitä tarvittaessa. Vuonna 2016 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on euroa, joka koskee kaikkea vähennykseen oikeuttavaa työtä. Kotitalousvähennys myönnetään vain siltä osin kuin vähennettävä osuus kustannuksista ylittää 100 euroa. Koska vähennys tehdään verosta, suora hyöty vähennyksestä on rahallisesti enimmillään kyseinen euroa. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta ja valtion tuloveron ylittävältä osin kunnallisverosta, vakuutetun sairasvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta. Vähennys on henkilökohtainen, joten aviopuolisot voivat vähentää yhteensä enimmillään euroa (2 400 euroa molemmat). Molempia puolisoita koskee kuitenkin vähennyksen 100 euron omavastuuosuus. Puolisoille vähennys tehdään siten kuin he ovat sitä ennen verotuksen päättymistä vaatineet. Siltä osin kuin vähennystä tai osaa siitä ei voida tehdä vähennystä vaatineella puolisolla, vähentämättä jäänyt määrä vähennetään hänen puolisonsa veroista. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa yksityisen palveluntuottajan (ei esimerkiksi kunnan tuottama) tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Esimerkkeinä vähennykseen oikeuttavista töistä voidaan mainita lasten tai vanhusten hoito, siivous, ruoanlaitto sekä kodissa tai vapaa-ajan asunnossa tehty remontti. Kodinkoneiden huolto ole ei ole asunnon remontointia, eikä talon rakentaminen vähennyksen oikeuttavaa kunnossapito- tai perusparannustyötä. Myöskään sijoitusasunnossa tehty korjaus- tai perusparannustyö ei ole vähennykseen oikeuttavaa työtä. Vähennykseen oikeuttaa myös tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliiken- 16

17 neyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyön kustannukset. Verovelvollisen itsensä tai hänen kanssa samassa taloudessa asuvan tekemästä työstä ei saa kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennystä ei myönnetä myöskään, jos henkilö on saanut välittömästi samaan työsuoritukseen omaishoidon tukea, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea tai työnantajana toimivalle kotitaloudelle maksettavaa palkkatukea. Vähennyksen estää myös kunnan myöntämä sosiaali- ja terveyshuollon palveluseteli. Pientalojen lämmitystapamuutokseen saatu avustus ei estä vähennystä. Vähennyksen myöntämistä ei kuitenkaan enää estä se, että yritys/yrittäjä, jolta kotitalous ostaa palveluja, on saanut em. tukia. Vähennykseen oikeuttava työ voi olla järjestetty niin, että kotitalous palkkaa työntekijän (esimerkiksi lastenhoitajan) itse, jolloin vähennyskelpoista on 15 prosenttia lastenhoitajalle maksetusta palkasta sekä maksettuun palkkaan liittyvät sivukulut, kuten työnantajan sosiaaliturvamaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu. Esimerkki: Maksettu lastenhoitajalle palkkaa euroa. Sosiaalikuluja palkan lisäksi on maksettu 870 euroa (työeläkemaksu ym.). Kotitalousvähennyksenä voi vähentää suoraan verosta tehtävänä vähennyksenä euroa (omavastuu 100 euroa). Vähennykseen oikeuttava työ voi olla myös ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä palvelun tuottajalta, esimerkiksi remonttiliikkeeltä tai yksityiseltä kodinhoitopalvelujen tuottajalta. Tällöin kotitalousvähennyksenä voidaan vähentää 45 prosenttia työkorvauksen osuudesta. Esimerkki: Siivousta Siivouspalvelu Ahkera-Liisan lasku työ tarvikkeet alv yhteensä euroa 200 euroa 506 euroa euroa Työn osuudesta euroa sekä siihen sisältyvästä arvonlisäverosta eli 460 eurosta (2 000/2 200 Í 506) on vähennyskelpoista 45 % eli yhteensä euroa. Tästä vähennetään 100 euron omavastuu. Vuoden 2013 alusta verovelvollinen, jolla on Suomessa verotettavaa tuloa, on saanut muuna kuin palkkana maksamastaan suorituksesta kotitalousvähennyksen Suomen verotuksessa myös silloin, kun kotitalousvähennykseen oikeuttava työ on tehty toisessa Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa valtiossa. Tällöin verovelvollisen on kuitenkin osoitettava, että suorituksen saajalla ei ole olennaisia verotukseen liittyviä maksu- ja ilmoituslaiminlyöntejä tai kirjanpidon laiminlyöntejä (esim. lomakkeella 14 C tai ao. valtion veroviranomaisen antamalla todistuksella tai suorituksen saajan ennakkoperintärekisteriä vastaavalla rekisterimerkinnällä). Muutosta sovelletaan taannehtivasti: vähennyksen voi saada toisessa ETA-valtiossa tehdystä työstä jo lukien. Tällöin vähennystä on kuitenkin vaadittava erikseen tehtävällä oikaisuvaatimuksella oikaisuvaatimukselle säädettyjen määräaikojen puitteissa ja samalla selvitettävä, että vähennyksen edellytykset kaikilta osin täyttyvät. Esimerkiksi vuotta 2011 koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. Tarkempia tietoja kotitalousvähennyksestä löydät Verohallinnon ohjeesta Kotitalousvähennys ( , Diaarinumero A214/200/2015) Opintolainavähennys Kohtaan on merkitty Kelan ilmoittamat opintolainavähennykseen oikeuttavat opintolainan lyhennykset Maksetut elatusmaksut Merkitään kohtaan 12.3 kuinka monesta lapsesta elatusmaksua on maksettu. 13. Maksetut ennakkoverot ja ennakon täydennysmaksut Ennakot ja ennakon täydennysmaksut on merkitty tähän kohtaan. Maksut on otettu huomioon myös verotuspäätöksessä. Jos maksamasi maksut eivät näy tässä kohdassa, ne eivät jostain syystä ole ehtineet veroilmoitukseesi ja saat syksyllä uuden verotuspäätöksen. Tarkista uudesta verotuspäätöksestäsi tuolloin, että maksut on otettu huomioon! 14. Varat ja velat Varat Varallisuusverotus poistui verovuodesta 2006 alkaen. Varallisuus on silti edelleen ilmoitettava veroilmoituksella. Myös ulkomailla olevat varat on ilmoitettava. Varat ilmoitetaan tilanteen mukaisina. Verohallinnon tiedossa olevat varat on merkitty erittelyosalle, jos näitä tietoja korjataan tai niihin on lisättävää, kohtaan 14.1 merkitään rasti. Korjaukset ja lisäykset ilmoitetaan lisätiedoissa. Varojen arvoa ei tarvitse enää ilmoittaa. Joukkovelkakirjoista ja muista saamisista (esim. lainat 17

18 lapsille) on kuitenkin ilmoitettava niiden nimellisarvo. Velat Tarkemmat tiedot löytyvät erittelyosasta. Virheet ja puutteet korjataan ja lisäksi lisätiedoissa ilmoitetaan luoton antaja, velan määrä ja käyttötarkoitus. Velat on ilmoitettava vain jos luotonantaja on pankki tai muu luotto- ja rahoituslaitos, valtio, kunta vakuutus- tai eläkelaitos, huoltokonttori tai työnantaja. Muiden antamat lainat ilmoitetaan vain, jos lainan korko on verotuksessa vähennyskelpoinen. Muut vähennykset verotuksessa Verottaja tekee viran puolesta muun muassa seuraavat vähennykset: tulonhankkimisvähennys (620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä) lapsivähennys eläketulovähennys perusvähennys ansiotulovähennys työtulovähennys opintorahavähennys opintolainavähennys invalidivähennys elatusvelvollisuusvähennys pakolliset eläkevakuutusmaksut (työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu) Lapsivähennys Lapsivähennys on väliaikaisesti voimassa verovuosina Lapsivähennys lasketaan automaattisesti, joten sinun ei tarvitse tehdä mitään. Näet vähennyksen määrän verotuspäätöksestäsi. Lapsivähennyksen määrä on 50 euroa alaikäistä huollettavaa lasta kohden ja se myönnetään enintään neljän lapsen perusteella. Yksinhuoltajalle vähennys voidaan myöntää kaksinkertaisena. Vähennys on tulosidonnainen ja alkaa pienentyä verovelvollisen vuositulon ylittäessä euroa. Vähennysoikeus määräytyy verovuoden viimeisen päivän huoltosuhteiden mukaan. Lapsivähennys tehdään verosta. Löydät tarkempia ohjeita lapsivähennyksestä Verohallinnon julkaisusta Lapsivähennys. Veronpalautus puolisolle Mikäli veronpalautuksen haluaa siirtää käytettäväksi puolison jäännösveronmaksuun, merkitse rasti ruutuun. Ilmoita Verohallinnolle tilinumerosi, jos et ole tehnyt sitä aiemmin tai jos aikaisemmin ilmoittamasi tilinumero on muuttunut. Voit tarkistaa ja ilmoittaa tilinumeron Veroilmoitus verkossa -palvelussa veroilmoituksesi palautuspäivään saakka ja sen jälkeen osoitteessa vero.fi/ tilinumero. Ilmoituksen voi tehdä myös erillisellä paperilomakkeella (Henkilöasiakkaan ilmoitus tilinumerosta, lomake 7208). Korjattu/täydennetty ilmoitus allekirjoitetaan! ERITTELYOSA Erittelyosasta näet tarkemmin, mistä ilmoitusosan esitäytetyt tiedot koostuvat. Esimerkiksi palkkojen osalta erittelyosaan on merkitty työnantajan nimi, palkan määrä, ennakonpidätys sekä pakolliset työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut. Erittelyosassa voi olla myös seuraavia tietoja, joita ei ole merkitty ilmoitusosaan: maa- ja metsätalouden tietoja arvopapereiden, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen luovutukset, joista on itse annettava selvitys ja laskettava luovutusvoiton tai -tappion määrä muut tiedot, esimerkiksi perhesuhteet ja maksetut ennakkoverot ja ennakon täydennysmaksut Erittelyosan tiedot on tarkistettava kuiteista ja tositteista. VEROTUSPÄÄTÖS Verotuspäätökseltä (entinen verolippu) näet muun muassa, kuinka tuloja on verotettu ja mitä vähennyksiä verotuksessa on hyväksytty sekä mahdollisen veronpalautuksen tai jäännösveron määrän. Näet myös yle-veron määrän verotuspäätökseltäsi. Verottaja laskee yle-veron määrän. Yle-vero on 0,68 % ansio- ja pääomatulojesi määrästä, kuitenkin enintään 143 euroa. Veron määrä riippuu siis tulojesi määrästä. Jos veron määrä on alle 70 euroa tai verovelvollinen on alle 18-vuotias, yle-veroa ei tule maksettavaksi. Vero sisältyy verokortin ennakonpidätysprosenttiin tai ennakonkantoon. Yle-vero tuli televisiomaksun tilalle alkaen. Jos veroilmoitusta korjataan tai jos Verohallinto saa muualta verotukseen vaikuttavia lisätietoja, verovelvollinen saa lokakuun loppuun mennessä uuden verotuspäätöksen. Uutta päätöstä ei kuitenkaan lähetetä, jos tekemäsi korjaus ei vaikuta verojesi määrään. Säilytä erittelyosa ja verotustodistus, sillä erikseen tilattuna ne ovat maksullisia. Vuoden 2016 verotus päättyy VEROTUSTODISTUS/TILISIIRTOLOMAKE Verotustodistukseen on merkitty verotettavat ansio- ja pääomatulot. Säilytä verotustodistus! LÄÄKÄRIN YKSITYISPRAKTIIKASTA SAAMAT TULOT Lääkäri, jolla on praktiikkatuloja omasta vastaanotostaan, antaa esitäytetyn veroilmoituslomakkeen lisäksi elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeen 5, jossa selvitetään ammatista saadut tulot. Lomakkeella 5 ilmoitetaan vain elinkeinotoiminnan tuotot ja kulut sekä varat ja velat. Elinkeinotoiminnan 18

19 tulos lasketaan tuloverotuksessa elinkeinotoiminnan verottamisesta säädetyn lain (EVL) mukaan. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Sähköinen veroilmoitus Verohallinto suosittelee, että elinkeinotoiminnan veroilmoitus annetaan sähköisesti Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi antaa elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeen 5 sähköisesti. Jos elinkeinotoiminnan veroilmoitus annetaan sähköisesti, tulee myös mahdolliset liitteet antaa sähköisessä muodossa. Lisätietoja löydät fi/veroilmoitus/5. Sähköiseen ilmoittamiseen tarvitset henkilökohtaiset pankkitunnukset tai Katso -tunnisteen. TÄYTTÖOPAS NETISTÄ! Verohallinnon täyttöopas löytyy tänäkin vuonna netistä. Kaikille lähetetään aikaisempaa suppeampi paperinen opas, joka antaa perustiedot veroilmoituksen antamisesta veroilmoituslomakkeen sekä yksityiskohtaiset ohjeet löydät Verohallinnon sivuilta Elinkeinotoiminnan veroilmoitus. Myös osoitteesta vww.vero.fi/liikkeen- ja ammatinharjoittaja löytyy ajankohtaista tietoa elinkeinonharjoittajien verotuksesta. AMMATINHARJOITTAJAN VEROTUS Ammattitoiminnasta saatu tulo jaetaan verotuksessa ansio- ja pääomatuloksi. Ansiotulo-osuus lisätään muihin verotettaviin ansiotuloihin (esim. palkkatulot) ja näiden yhteissummasta maksetaan valtionvero progressiivisen valtion tuloveroasteikon mukaisesti sekä kunnallisvero. Ansiotulon perusteella määrätään lisäksi kirkollisvero sekä kansaneläkelaitokselle suoritettava vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Pääomatulosta maksetaan suhteellinen 30 prosentin vero (yli euron pääomatulojen yhteismäärän osalta veroprosentti on 34). Jako ansio- ja pääomatuloihin tapahtuu verovuotta edeltävän vuoden päättyessä (2015) olleen elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden perusteella. Nettovarallisuudella tarkoitetaan ammattitoimintaan kuuluvien varojen ja velkojen erotusta. Tälle erotukselle laskettu 20 prosentin vuotuinen tuotto verotetaan pääomatulona (jollet esitä vaatimusta, että vain 10 prosenttia verotetaan pääomatulona tai että yritystulo verotetaan kokonaan ansiotulona; ks. tarkemmin jäljempänä). Voit siis vaatia myös, että jaettava yritystulo verotetaan kokonaan ansiotulona. Esimerkki: Ammattitoiminnan verotettava tulo vuonna 2016 on euroa. Ammattitoiminnan nettovarallisuus verovuoden 2015 päättyessä on ollut euroa. Tilikausi on kalenterivuosi. Pääomatulo-osuus Í 20 % = euroa. Ansiotuloa euroa euroa = euroa. Tämän laskelman suorittaa verottaja viran puolesta, joten sitä ei tarvitse tehdä itse. Kirjanpito Kirjanpito muodostaa praktiikkaa harjoittavan lääkärin verotuksen perusteen. Kirjanpito on syytä pitää huolellisesti, sillä epäluotettava kirjanpito voi olla peruste arvioverotukselle. Lääkäri voi pitää joko yhdenkertaista maksuperusteista tai kahdenkertaista suoriteperusteista kirjanpitoa. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa kirjataan tulot sitä mukaan, kun ne on saatu ja menot kertaalleen sitä mukaa, kun ne on maksettu. Useimmiten pienimuotoista vastaanottoa harjoittavan lääkärin kirjanpito on yhdenkertainen. Yhdenkertaista kirjanpitoa on helppo pitää itsekin. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tulot ja menot kirjataan aina kahdelle tilille sen mukaan kuin niiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt, esimerkiksi silloin kun lasku on saapunut, vaikkei sitä vielä ole maksettu. Kahdenkertaista kirjanpitoa pidettäessä on laadittava myös 19

20 suoriteperusteinen tilinpäätös. Kahdenkertaisen kirjanpidon pitäminen vaatii useimmiten jonkin kirjanpitoohjelman hankkimista ja hieman perehtymistä kirjanpidon pitämiseen. Yhdenkertaisen kirjanpidon tilikausi on aina kalenterivuosi. Kahdenkertaista kirjanpitoa pitävillä tilikausi voi olla kalenterivuodesta poikkeava. Elinkeinotoiminnan veroilmoitus annetaan lomakkeella 5 riippumatta siitä, onko kirjanpito yhdenkertainen tai kahdenkertainen. Seuraavassa selvitetään yhdenkertaista kirjanpitoa pitävän lääkärin ammattitoiminnan veroilmoitusta, koska lääkäreiden veroilmoitukset ovat pääsääntöisesti yhdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvia. Koska tässä täyttöoppaassa on otettu esille vain lääkäreille tyypillisiä tilanteita, lisäksi kannattaa tutustua Verohallinnon täyttöoppaaseen Liikkeen- tai ammatinharjoittaja, joka postitetaan lomakkeen 5 mukana sekä Verohallinnon sivuilla oleviin yksityiskohtaisiin täyttöohjeisiin. YHDENKERTAISTA KIRJANPITOA PITÄVÄN LÄÄKÄRIN VEROILMOITUS Ammatinharjoittajan on annettava tuloverolaskelma elinkeinotoiminnan tuotoista ja kuluista lomakkeen 5 sivuilla 1 ja 2 sekä varallisuuslaskelma sivulla 4. Sivulla 3 annetaan muun muassa erittelyt yksityiskäytöstä, selvitys tilapäisestä työmatkasta aiheutuneista lisääntyneistä elantokustannuksista sekä selvitys yksityisvaroihin kuuluvan auton käytöstä elinkeinotoiminnassa. Verotettava tulo lasketaan siten, että tuloverolaskelman kohdassa 1 eriteltävistä elinkeinotoiminnan veronalaisista tuotoista vähennetään kohdassa 2 ilmoitettavat elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut. Tuloverolaskelmassa eritellään vain elinkeinotoiminnan tulolähteen tuotot ja kulut. Tuloverolaskelmassa on niiden tuottojen ja kulujen kohdissa, joissa kirjanpito ja verotus saattavat erota toisistaan, omat sarakkeensa kirjanpidon euromäärälle ja verotuksen euromäärälle. Verohallinnon ohjeen mukaan, sekä Kirjanpito - että Verotus -sarakkeet on molemmat täytettävä, vaikka luvut olisivat yhtä suuret. Merkitse luvut sentin tarkkuudella. I TULOVEROLASKELMA Elinkeinotoiminnan tuotot: Liikevaihto / tuotot ammatista yhteensä (300): Tähän kohtaan merkitään ammatista saadut tuotot ilman arvonlisäveron osuutta. Saadut avustukset ja tuet (318): Tähän kohtaan merkitään elinkeinotoimintaa varten saatujen tukien ja avustusten yms. määrä. Muut tuotot (301): Kohdassa ilmoitetaan mahdolliset muut veronalaiset tuotot. Muita tuottoja voi olla esimerkiksi ammattia varten hankitusta omaisuudesta saadut vuokratulot tai käyttöomaisuuden luovutusvoitot. Tuloutus yksityiskäytöstä: Tässä kohdassa ilmoitetaan yksityiskäytön osuus kirjanpidossa vähennetyistä kuluista. Yksityiskäytöstä aiheutuneita menoja ei voi vähentää elinkeinotoiminnan kuluina. Auton yksityiskäyttö (313): Tähän kohtaan merkitään auton yksityiskäyttöä vastaava osuus silloin, kun autoa käytetään pääasiassa elinkeinotoiminnassa ja kaikki autokulut on vähennetty elinkeinotoiminnan kuluina. Elinkeinotoiminnan tuottoihin lisätään se suhteellinen osuus kokonaiskuluista, joka johtuu muista kuin elinkeinotoiminnan ajoista. Autokulut eritellään sivulla 3 kohdassa V Erittelyt yksityiskäytöstä A. Useimmiten lääkärin omistamaa autoa ei kuitenkaan hyväksytä kuuluvaksi ammattitoiminnan tulolähteeseen, eikä siitä näin ollen voi esimerkiksi tehdä poistoja, jotka olisivat vähennyskelpoisia ammattitulosta. Auton kulut eivät tällöin ole myöskään rasittamassa ammattitoiminnan tulosta. Tällöin kohdan V A täyttäminen sivulla 3 ei ole tarpeellista. Jos autokuluja on kirjanpidossa kuitenkin vähennetty, tulee lomakkeella selvittää, mikä osa kuluista on yksityiskäytöstä johtuvaa ja mikä ammattitoiminnasta johtuvaa vähennyskelpoista menoa. Jotta auto voitaisiin hyväksyä ammattitoiminnan tulolähteeseen ja muun muassa poistot tehdä, tulee yli puolet auton käytöstä olla ammattiajoa. Tavaroiden yksityiskäyttö (314): Tässä ilmoitetaan tavaroiden tai palvelujen otto omaan käyttöön niiden alkuperäisen hankintamenon suuruisina ilman arvonlisäveroa. Muu yksityiskäyttö (315): Tässä kohdassa ilmoitetaan muun kuin auton tai tavaroiden yksityiskäytön osuus. Saadut osingot ja osuuskunnan ylijäämät: Ilmoita kohdassa 319 sellaiset osinkotulot, jotka on saatu elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden perusteella (esim. lääkäriaseman osakkeet). Kohdassa 320 ilmoitetaan osinkojen veronalainen osuus. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvien osinkojen veronalainen osuus määräytyy sen mukaan, onko osingon jakaja julkisesti noteerattu yhtiö (listattu) vai muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö (listaamaton). Muilta kuin julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 75 % on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 25 % on verovapaata tuloa. Julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 85 % on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 15 % on verovapaata tuloa. Ylijäämät julkisesti noteeratuista osuuskunnista (325/326) Ylijäämät muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista (327/328): Osuuskunnan jakamien ylijäämien verotus on muuttunut. Elinkeinotoimintaan kuuluvien ylijäämien veronalaisen osuuden määrä riippuu siitä, onko ylijäämää jakava osuuskunta julkisesti noteerattu vai 20

21 muu kuin julkisesti noteerattu. Julkisesti noteeratun osuuskunnan jakamasta ylijäämästä on 85 % veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Suomessa ei ole tällä hetkellä julkisesti noteerattuja osuuskuntia. Muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saaduista ylijäämistä 25 % on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 75 % verovapaata tuloa euron yhteismäärään saakka. Siltä osin kun tulon yhteismäärä ylittää euroa, 75 % on veronalaista tuloa ja 25 % verovapaata tuloa. Osingot ja osuuskuntien ylijäämät on maksajan antaman ilmoituksen perusteella voitu ottaa huomioon tuloina esitäytetyllä veroilmoituksella. Esitäytettyä veroilmoitusta on tarvittaessa korjattava, etteivät osingot ja osuuskuntien ylijäämät tule kahteen kertaan verotettua. Korkotuotot ja muut rahoitustuotot (323): Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi korkotuotot saamisista. Varausten vähennys (312): Tähän kohtaan merkitään varausten vähennys (esim. toimintavarauksen tuloutus, ks. kohta 871). Muut veronalaiset tuotot (324): Tässä kohdassa ilmoitetaan veronalaiset tuotot, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan. Elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä (316): Tähän kohtaan lasketaan Verotus -sarakkeesta yhteen ammattitoiminnan veronalaiset tuotot. Tuloslaskelman verovapaat tuotot (317): Kohtaan merkitään tuloslaskelmaan sisältyvien verovapaiden tuottojen määrä lisätietona Verohallinnolle. Ilmoita tässä kohdassa myös korkotulon lähdeverolain alaiset talletustilien korot. Elinkeinotoiminnan kulut: Ostot ja varastojen muutokset (333): Tässä kohdassa ilmoitetaan ostot tilikauden aikana sekä varaston muutos eli alkuvarasto (esim. myytäväksi hankitut lääkkeet) lisättynä ostoilla tilikauden aikana ja vähennettynä loppuvarastolla. Ulkopuoliset palvelut (334): Tässä kohdassa ilmoitetaan ulkopuolisilta ostettujen palvelujen hankintahinnat (esim. vastaanottotilan siivouspalvelu). Henkilöstökulut: Ammattitoimintaa harjoittava lääkäri ei voi vähentää itselleen, puolisolleen tai alle 14-vuotiaalle lapselleen maksamiansa palkkoja. Muille, kuten vastaanottoapulaiselle, maksettu palkka on vähennyskelpoinen ja ilmoitetaan kuluna kohdassa 335. Kohdassa 336 ilmoitetaan esim. työntekijöiden palkanmaksuun liittyvät henkilösivukulut. Lääkärin omat, ammattitoimintaan liittyvät pakolliset eläkevakuutusmaksut (YELmaksut) ovat myös vähennyskelpoisia ammattitoiminnan tulosta ja voidaan ilmoittaa tässä kohdassa. Sen sijaan lääkärin omien vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksut voidaan vähentää vain esitäytetyllä veroilmoituksella. Myös YEL-maksut voidaan vaihtoehtoisesti vähentää esitäytetyllä veroilmoituksella. Poistot: Jos vastaanottoa varten hankitun irtaimen käyttöomaisuuden todennäköinen taloudellinen käyttöikä on enintään kolme vuotta, voidaan tällaisen lyhytikäisen irtaimen käyttöomaisuuden hankintameno poistaa kuluna kokonaisuudessaan hankintavuonna. Jos käyttöaika todennäköisesti ylittää kolme vuotta, tulee hankintameno vähentää vuosittain tehtävin poistoin. Irtaimen käyttöomaisuuden poistot ovat 25 prosenttia kaiken irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen yhteenlasketusta hankintamenosta (menojäännös). Menojäännökseen lisätään vuosittain hankittu irtain käyttöomaisuus ja vähennetään myydyistä hyödykkeistä saadut hinnat ja näin saadusta yhteissummasta poistetaan 25 prosenttia. Vaikka hyödykkeen todennäköinen käyttöikä ylittäisi kolme vuotta ja sen hankintameno voidaan vähentää vain vuotuisin poistoin, voidaan niin sanotut pienhankinnat vähentää kokonaan jo hankintavuonna. Tämän säännön perusteella alle 850 euron arvoinen hankinta voidaan kirjata kuluksi jo hankintavuonna. Pienhankintoina voidaan vähentää verovuonna yhteensä enintään euroa. Vastaanottotilojen hallintaan oikeuttavien asuntoosakkeiden osakkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta, joista ei voi tehdä poistoja. Ilmoita kohdassa Poistot (337) kirjanpidossa vähennettyjen poistojen määrä. Jos elinkeinotoiminnan varoihin kuuluu vain irtainta käyttöomaisuutta, tarkempi erittely poistoista tulee antaa sivulla 2 kohdassa IV. Jos poistoja on tehty muustakin kuin irtaimesta omaisuudesta, tarkempi selvitys on annettava lomakkeella 62. Kohdassa 338 ilmoitetaan verotuksessa vähennyskelpoisten poistojen määrä. Edustuskulut (341/342): Edustusmenoista saa vähentää 50 prosenttia. Ilmoita kohdassa 341 kirjanpidon mukaiset edustusmenot kokonaisuudessaan ja kohdassa 342: vähennyskelpoinen osa eli puolet edustusmenojen kokonaismäärästä. Vuokrat (343): Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi vastaanottotilojen vuokrat. Muut vähennyskelpoiset kulut (344): Tässä kohdassa ilmoitetaan kaikki sellaiset elinkeinotoiminnassa vähennyskelpoiset kulut, jotka sisältyvät tilikauden tuloslaskelmaan ja joita ei ilmoiteta muissa kulukohdissa (esim. ammattiin liittyvät matkakulut, puhelinkulut, koulutusja kurssikulut, ammattikirjallisuus jne. katso tulonhankkimiskuluihin liittyen myös tämän oppaan kohta 3.4 Muut tulonhankkimiskulut). Ammattitoimintaan kohdistuvia muita vähennyskelpoisia kuluja ovat myös muun muassa vastaanottohuoneiston korjaus- ja kun- 21

22 nossapitokulut samoin kuin vastaanottohuoneistoon liittyvät muut kulut ja vakuutusmaksut. Myös tietokone yms. laite- ja ohjelmistokulut sekä muut kone- ja kalustokulut vähennetään tässä. Samoin leasingmaksut. Korkokulut (346/347): Tähän kohtaan merkitään ammattiin liittyvien lainojen korkokulut. Älä merkitse tähän kohtaan verotuksen korkoja, kuten veronlisäyksiä, viivekorkoja tai jäännösveron korkoja. Niitä ei voi vähentää verotuksessa. Muut rahoituskulut (349): Merkitse tähän kohtaan mahdolliset muut rahoituskulut. Varausten lisäys (353): Tähän kohtaan merkitään varausten lisäys. Lisävähennykset (364): Sivulla 3 kohdassa VI B1 annetaan selvitys tilapäisistä työmatkoista aiheutuneista lisääntyneistä elantokustannuksista sekä kohdassa B2 selvitys yksityisvaroihin kuuluvan auton käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Lisävähennysten määrät kohdista 388 ja 392 sivulta 3 siirretään tähän kohtaan. Lisävähennyksenä voidaan vähentää elantomenojen lisäykset, jotka ovat aiheutuneet lääkärin tulonhankkimiseen liittyvästä matkasta, jonka lääkäri tilapäisesti tekee tavanomaisen toiminta-alueensa ulkopuolelle. Verohallinnon ohjeen mukaan tavanmukaiseksi toiminta-alueeksi katsotaan ammatinharjoittajan useat pysyvät toimipisteet eli esimerkiksi vastaanottopaikat, joissa lääkäri ottaa vastaan potilaitaan säännöllisesti. Verohallinnon ohjeen mukaan pysyvällä toimipaikalla tarkoitetaan toimipaikkaa, jolla työskentely on pitkäaikaista, säännöllistä ja jatkuvaluonteista. Työskentely toimipaikalla on tällöin verrattavissa työntekijän työskentelyyn ns. varsinaisella työpaikalla. Edellytyksenä lisävähennykselle on lisäksi, että erityinen työntekemispaikka (eli paikka, jonne tilapäinen matka tehdään) on 15 kilometrin etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on myös oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Verohallinnon kustannuskorvauspäätöksen kokopäivärahan suuruisen vähennyksen tekeminen edellyttää yli 10 tuntia kestävää työmatkaa ja osapäivärahan suuruisen vähennyksen tekeminen yli 6 tuntia kestävää matkaa. Jos edellä mainituista matkoista aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia ei vähennetä kirjanpidossa, voi vähennyksen tehdä kaavamaisesti (kohta B1). Kaavamaisen vähennyksen määrät ovat samat kuin Verohallinnon kustannuskorvauspäätöksen palkansaajien verovapaat päivärahat eli kokopäiväraha 40 euroa ja osapäiväraha 19 euroa (ulkomaan päivärahat määrätty kunkin maan osalta erikseen, ks. lista jäljempänä). Jos kirjanpidossa on vähennetty matkasta aiheutuneita ylimääräisiä elantokustannuksia, vain kaavamaisen vähennyksen ja todellisten kulujen erotus voidaan vähentää lisävähennyksenä. Matkasta aiheutuneina lisääntyneinä elantokustannuksina voidaan pitää muun muassa tavanomaista suurempia ruokailukuluja ja yhteydenpitokuluja kotiin ja työhön. Ylimääräisiä elantokustannuksia eivät ole matkustamisesta ja majoittumisesta aiheutuneet kulut, jotka voidaan vähentää tositteisiin perustuen erikseen. Kaavamaisen vähennyksen saamiseksi veroilmoituksella tulee esittää selvitys matkojen lukumääristä ja matkojen kestoajoista. Lisäksi on selvitettävä, paljonko lisääntyneitä elantokustannuksia on vähennetty kirjanpidossa. Vain erotus voidaan vähentää lisävähennyksenä lomakkeella 5. Oman auton käytöstä ammattiin liittyvään matkaan voi vähentää kaavamaisena vähennyksenä 0,43 euroa/ km vähennettynä kirjanpitoon viedyillä todellisilla matkakustannuksilla (kohta B2). Ammattiin liittyvistä matkoista tulee esittää luotettava selvitys, joka käytännössä on ajopäiväkirja. Ajopäiväkirjaan merkitään elinkeinotoiminnan ajon alkamis- ja päättymisajankohta, ajon alkamis- ja päättymispaikka, matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus ja matkan tarkoitus sekä auton käyttäjä. Ajopäiväkirjasta tulee selvitä myös ajettujen kilometrien kokonaismäärä/vuosi. Ajopäiväkirjan vaihtoehtona oleva muu selvitys voi koskea yksittäistä matkaa tai vähäisiä ajomääriä. Muun selvityksen sisällön tulee kuitenkin vastata ajopäiväkirjaa. Matkan tulee liittyä ammatin harjoittamiseen, mutta sen ei tarvitse olla tilapäinen eikä siihen sovelleta kilometri- ja aikarajoja. Esimerkiksi praktiikkaa harjoittava lääkäri voi yleensä vähentää eri pysyvien toimipisteidensä väliset matkat muun selvityksen puuttuessa 0,43 euroa/km mukaisesti. Kohdassa B2 tulee selvittää yksityisvaroihin kuuluvalla autolla ajettu kokonaiskilometrimäärä (389) sekä elinkeinotoiminnan ajot (390). Jos kirjanpidossa vähennetyt määrät lisääntyneistä elantokustannuksista tai yksityisvaroihin kuuluvan auton kuluista ovat suuremmat kuin kustannuskorvauspäätöksen mukaan lasketut enimmäismäärät yhteensä, verotuksessa vähennetään todelliset kustannukset. Lisävähennystä ei ole tällöin mahdollista enää tehdä. Ammatinharjoittaja voi lisäksi olla työsuhteessa ulkopuoliseen työantajaan, jolta hän saa työsuhde-etuna luontoisetuauton. Työnantajalta saatu luontoisetuauto, leasingauto tai sopimukseen perustuvalla hallintaoikeudella hallittu auto ei kuulu elinkeinonharjoittajan yksityisiin varoihin eikä tällaisen auton käytöstä elinkeinotoiminnassa voida tehdä lisävähennystä. Tällaisten autojen käytöstä voidaan vähentää elinkeinotoiminnassa aiheutuneet todelliset kulut. Verohallinnon ohjeen mukaan vähennys voidaan tehdä myös luotettavan, elinkeinotoiminnan ajojen kilometrimäärään perustuvan laskelman mukaan. Luontoisetuauton käytöstä aiheutunei- 22

23 den kulujen vähentäminen perustuu tällöin palkaksi luetun edun määrän kilometrikohtaiseen arvoon. Verohallinto on antanut ohjeen Liikkeen- ja ammatinharjoittajien matkakustannusten vähentämisestä (Diaarinumero 410/349/2011). Löydät ohjeen Verohallinnon sivuilta kohdasta Syventävät vero-ohjeet. Ammatinharjoittajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välisten matkojen kustannukset eivät oikeuta kaavamaiseen vähennykseen ja ne vähennetään esitäytetyllä veroilmoituksella. Kirjanpidon ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut (354): Merkitse tähän kohtaan kaikki ammattitoimintaan liittyvät, verotuksessa vähennyskelpoiset kulut, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan. Tässä kohdassa ilmoitetaan mm. työhuonevähennys (ellei sitä ole ilmoitettu esitäytetyllä veroilmoituksella ks. edellä). Tässä kohdassa ilmoitetaan myös mm. elinkeinotoiminnan koulutusvähennys (erittele tiedot ja selvitä vähennyksen edellytykset lomakkeella 79 Vaatimus elinkeinotoiminnan koulutusvähennyksestä ). Koulutusvähennys on elinkeinotoimintaa harjoittavan työnantajan verotuksessa tehtävä laskennallinen lisävähennys. Työnantaja voi vähentää elinkeinotoiminnan tulosta työntekijän koulutuksesta aiheutuneiden todellisten koulutusmenojen lisäksi laskennallisen koulutusvähennyksen, joka on noin puolet koulutusajan palkkakuluista. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden per verovuosi. Koulutusvähennyksen saamisen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä työntekijän ammatillista osaamista ylläpitävä ja edistävä koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Lisätietoja koulutusvähennyksestä löydät Verohallinnon ohjeesta Työnantajan koulutusvähennys, ( , Diaarinumero A196/200/2013). Selvitys oman asunnon käyttämisestä elinkeinotoiminnassa annetaan lomakkeen sivulla 3 kohdassa VI A ja se osa oman asunnon menoista, joka kohdistuu ammattitoimintaan ja jota ei ole kirjattu kuluksi kirjanpitoon siirretään myös tähän kohtaan. Jos kulut sisältyvät kirjanpitoon, ilmoita ne kohdassa 344 (Muut vähennyskelpoiset kulut). Elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä (355): Tähän kohtaan lasketaan Verotus -sarak keesta yhteen ammattitoiminnan kulut. Vähennyskelvottomat kulut: Vähennyskelvottomat kulut ilmoitetaan vain lisätietona eikä niitä saa sisältyä kohtaan Elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä. Vähennyskelvottomiin kuluihin merkitään ne kirjanpidossa vähennetyt erät, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Välittömät verot eli tuloverot merkitään kohtaan 365: Veroina tulee ilmoittaa ammattitoiminnasta maksetut tuloverot vuoden 2016 aikana. Näihin luetaan vuonna 2016 maksetut ammattitoiminnan ennakkoverot sekä jäännösverot, jotka on maksettu vuonna 2016 vähennettynä veronpalautuksilla. Kohdassa 366 ilmoitetaan muun muassa sakot ja pysäköintivirhemaksut ym., jotka eivät ole ammattitulosta vähennyskelpoisia. Myöskään veronkorotuksia, veronlisäyksiä ja viivekorkoa ei voi vähentää verotuksessa. Muita vähennyskelvottomia kuluja (367) ovat muun muassa yrittäjän ja puolison vapaaehtoiset eläkemaksut, jotka vähennetään aina tuloverolain säännösten mukaisesti esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella sekä käyttöomaisuuteen kuuluvista osakkeista tehdyt arvonalennuspoistot. Tässä kohdassa ilmoitetaan Verohallinnon ohjeen mukaan myös pakolliset YEL-maksut silloin, kun ne sisältyvät kirjanpitoon, mutta niitä ei ole vähennetty elinkeinotoiminnan kuluissa ja haluat vähentää ne esitäytetyllä veroilmoituksella. Elinkeinotoiminnan tulos (358): kohtien 316 ja 355 positiivinen erotus Elinkeinotoiminnan tappio (359): kohtien 316 ja 355 negatiivinen erotus II VEROVUODEN ELINKEINOTOIMINNAN TAPPIO Verovuoden 2016 tappiollinen tulos voidaan joko siirtää kokonaan tai osittain vähennettäväksi pääomatuloista tai vahvistaa elinkeinotoiminnan tappioksi. Jos verovuoden 2016 tappiollinen tulos halutaan vahvistaa elinkeinotoiminnan tappioksi, vähennetään tappio elinkeinotoiminnan tuloista kymmenen seuraavan verovuoden aikana sitä mukaa, kun tuloa syntyy. Jos halutaan, että tappio tai osa siitä siirretään pääomatulosta tehtäväksi vähennykseksi, täytetään kohta II. Merkitse kohtaan 373 euromäärä, jonka haluat vähentää pääomatuloista. Mikäli haluat vähentää pääomatuloista koko verovuoden tappion, merkitse koko tappion määrä tähän kohtaan. Jos puolisot ovat harjoittaneet elinkeinotoimintaa yhdessä, vaatimus tappion vähentämisestä pääomatuloista katsotaan yrittäjäpuolisoiden yhteiseksi vaatimukseksi. Pääomatuloista vähennettävän tappion määrä jaetaan puolisoiden kesken työpanosten suhteessa (kohdat 371 ja 372). Vähennys tehdään kummankin puolison pääomatulosta. III TULOJEN JAKO YRITTÄJÄPUOLISOIDEN KESKEN Jos puolisot ovat yhdessä harjoittaneet ammattitoimintaa, jaetaan ammattitulo puolisoiden kesken. Jako edellyttää siis puolison todellista työskentelyä ammattitoiminnassa. Jaettavan ammattitulon ansiotulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Täyttä- 23

24 kää kohdat 369 ja 370 (osuudet nettovarallisuudesta) sekä kohdat 371 ja 372 (osuudet työpanoksista). Jaettavan ammattitulon pääomatulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on ammattiin kuuluvasta nettovarallisuudesta IV IRTAIMEN KÄYTTÖOMAISUUDEN HANKINTAMENOSTA TEHTÄVÄT POISTOT Tämän kohdan täyttävät vain ammatinharjoittajat, joilla on taselaskelmalla vain irtainta käyttöomaisuutta. Katso edellä kohdassa Elinkeinotoiminnan kulut poistoista esitetty. V ERITTELYT YKSITYISKÄYTÖSTÄ Kohdassa 379 eritellään elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen sisältyvät ja leasingsopimuksella yli kolmen kuukauden ajaksi vuokralle otetut ajoneuvot. Kohdassa selvitetään auton kokonaiskulut ja kokonaiskäyttö vuoden aikana. Tässä kohdassa selvitetään myös auton yksityiskäyttö. Yksityiskäytön osuus siirretään kohtaan 313 Auton yksityiskäyttö. V B Rahan nostot ja sijoitukset kirjanpidon mukaan: Huom! Tämän kohdan täyttää vain kahdenkertaista kirjanpitoa pitävä lääkäri. VI LISÄSELVITYKSET JA ERITTELYT ELINKEINOTOIMINNAN KULUISTA Ks. edellä kohta Lisävähennykset (364). VIII VARALLISUUS JA NETTOVARALLISUUS Lomakkeen 5 sivulla 4 lasketaan ammattitoiminnan nettovarallisuus. Nettovarallisuuden perusteella jaetaan ammatista saatu tulo pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Tämän vuoksi varallisuuslaskelman huolellinen täyttäminen on tärkeää. Verovuoden 2016 ansiotulo- ja pääomatulojakoa tehtäessä laskennan pohjana on kuitenkin edellisenä vuonna eli vuonna 2015 veroilmoituksella ilmoitettu nettovarallisuus (ks. edellä). Elinkeinotoiminnan varat: Kiinteistöt, rakennukset ja rakennelmat (703): Ammattitoimintaan kuuluvaksi voidaan katsoa kiinteistö (tai huoneisto), jonka tiloista yli puolet on ammatin käytössä. Tällöin kiinteistön koko arvo huomioidaan varallisuutena. Laskelmalla huomioidaan kiinteistön verotuksessa poistamaton hankintameno tai sitä suurempi verotusarvo (vuoden 2016 vertailuarvo, ks. tarkemmin Verohallinnon sivuilta). Jos elinkeinotoiminnan käytössä on alle puolet tiloista, kiinteistö/huoneisto ei miltään osin voi tulla huomioiduksi varallisuutena. Kiinteistöön/huoneistoon kohdistuvat kulut sen sijaan ovat aina vähennyskelpoisia ammattikäyttöä vastaavalta osin, vaikka kiinteistöstä/huoneistosta alle puolet olisi ammatin käytössä. Huom! Jos esim. huoneisto-osakkeet ovat kuuluneet ammatin käyttöomaisuuteen, niistä saatu luovutusvoitto on myös ammatin tuloa eikä henkilökohtaista luovutusvoittoa. Huoneisto-osakkeet merkitään kohtaan 705 Käyttöomaisuus arvopaperit. Vaihto-omaisuus (708/709): Tässä kohdassa ilmoitetaan vaihto-omaisuus (esim. myytäväksi hankitut lääkkeet) tilikauden alussa. Se osa vaihto-omaisuudesta, jota ei ole tilikauden loppuun mennessä kulutettu, kirjataan tilikauden päättyessä vaihto-omaisuudeksi. Jos vaihtoomaisuuden hankinnat ovat vähäisiä ammatista saatuihin tuottoihin nähden, kuten lääkäreillä yleensä, voidaan vaihto-omaisuuden ostohinnat vähentää kuluna kokonaisuudessaan jo hankintavuonna (vaikka kyseistä hyödykettä ei olisi tilikauden päättyessä vielä myyty). Myyntisaamiset (711): Kohtaan merkitään kaikki pitkäja lyhytaikaiset myyntisaamiset (esim. tilittämättömät palkkiot). Rahat (käteisvarat)(714): Ammattitoiminnan nettovarallisuutta laskettaessa huomioidaan vain ammattiin kuuluva varallisuus. Pankkitilit jäävät useimmiten lääkärin nettovarallisuuslaskennan ulkopuolelle, koska kyse on verovapaista tileistä. Myös lähdeveronalaiset tilit ovat verovapaita eikä niitä lueta nettovaroihin. Veronalaiset ammattitoimintaan liittyvät tilit voidaan lukea nettovaroihin. Huom! Erittely käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvista arvopareista ja arvo-osuuksista annetaan lomakkeella 8B. Arvopaperit (745): Lääkäriaseman osakkeet kuuluvat usein ammatin varoihin (ks. KHO T 6840). Oikeuskäytäntö tässä asiassa on ollut osin epäyhtenäistä ja tulkinta voi vaihdella. Oppaan liitteenä olevassa hallinto-oikeuden päätöksessä vuodelta 2004 katsottiin lääkäriaseman osakkeiden kuuluvan muihin kuin ammatin varoihin. Tällä jaottelulla on merkitystä verotuksessa, koska ammatin varoihin kuuluvien osakkeiden myynnissä ei voi käyttää ns. hankintameno-olettamaa. Muihin kuin ammatin varoihin kuuluvien osakkeiden osalta hankintameno-olettamaa voi käyttää ja luovutusvoitto sekä siitä menevä vero voivat olla pienemmät. Rajanvedolla on merkitystä myös osinkoja verotettaessa. Varoista voidaan vähentää ammattitoimintaan liittyvät elinkeinotoiminnan velat (merkitse kohtaan 749 lyhytaikaiset velat ja kohtaan 750 pitkäaikaiset velat sekä elinkeinotoiminnan velat yhteensä kohtaan 725). Velkaa pidetään lyhytaikaisena, jos se erääntyy maksettavaksi vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa. Kohtaan 733 merkitään positiivinen ammattitoiminnan nettovarallisuus. Kohtaan 734 taas negatiivinen ammattitoiminnan nettovarallisuus. 24

25 X TOIMINTAVARAUS JA XI MAKSETUT PALKAT Merkitse kohtaan 871 verovuoden 2016 toimintavarauksen määrä. Jos et ole tehnyt muita varauksia kuin toimintavarauksen, ilmoita toimintavaraus vain tässä kohdassa. Lomaketta 62 ei tarvitse täyttää. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi tehdä toimintavarauksen, jos tilikauden aikana on maksettu palkkoja. Toimintavarauksen suuruus on enintään 30 prosenttia tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista. Merkitse verovuoden 2016 päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat kokonaisuudessaan kohtaan 394. Jaettavan ammattitulon pääomatulo-osuutta laskettaessa veroviranomainen lisää verovuoden 2015 elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen 30 prosenttia vuoden 2016 aikana maksetuista ennakonpidätyksen alaisista palkoista. Verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien toimintavarausten yhteismäärä ei saa ylittää 30 prosenttia palkoista, jotka on maksettu tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Jos varaus on aiemmin tehty enimmäismääräisenä ja sen jälkeen palkat ovat vähentyneet, tehtyä varausta on vastaavasti tuloutettava. Varausten vähennys merkitään kohtaan 312. XII KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPEREIDEN JA KIINTEISTÖJEN LUOVUTUSVOITOT merkitään kohtaan 393. XIII VAATIMUS PÄÄOMATULON ENIMMÄISMÄÄRÄSTÄ Lääkäri voi vaatia, että nettovarallisuuden perusteella laskettu pääomatulo-osuus on 20 prosentin asemesta 10 prosentin vuotuista tuottoa vastaava osuus. Vaihtoehtoisesti voit myös vaatia, että yritystulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi. Tällainen vaatimus kannattaa tehdä, jos ansiotulojen vero alittaa 30 prosenttia ja lääkärin on kannattavampaa vaatia suurempi osa tuloista (tai koko tulo) ansiotuloksi kuin pääomatuloiksi. Vaatimus on tehtävä veroilmoituslomakkeen 5 sivulla 4 kohdassa XIII laittamalla rasti ruutuun kohtaan 395 (kohtaan 1 rasti, jos haluat 10 prosentin vuotuisen tuoton nettovarallisuudelle pääomatuloksi tai kohtaan 2 rasti, jos haluat, että koko yritystulosi verotetaan ansiotulona). Vaatimus tulee lain mukaan tehdä viimeistään ennen kyseisen vuoden verotuksen päättymistä. Jos puolisot harjoittavat elinkeinotoimintaa yhdessä, vaatimus pääomatulon enimmäismäärästä (rasti kohdassa tai 2) katsotaan yrittäjäpuolisoiden yhteiseksi vaatimukseksi. LIITÄ MUKAAN VAIN VEROHALLINNON LIITELOMAKKEITA Lähetä muut liitteet (esim. kuitit ja erittelyt) vain, jos Verohallinto pyytää niitä erikseen. Joskus myös esimerkiksi tietyistä kuluista on hyödyllistä tehdä liite, jossa voidaan vapaamuotoisesti perustella niiden vähennyskelpoisuutta verotuksessa. Tuloslaskelmaa ja tasetta ei myöskään tarvitse liittää veroilmoitukseen Verohallinto pyytää ne tarvittaessa nähtäväksi. Merkitse nimesi ja Y-tunnuksesi tai henkilötunnuksesi liitteisiin. Älä nido lomakkeita yhteen. HUOM! lomake 5 on päivättävä ja allekirjoitettava! Veroilmoituksesta on syytä aina säilyttää myös kopio. 25

26 VEROVAPAAT PÄIVÄRAHAT 2016 Verovapaiden ulkomaan päivärahojen enimmäismäärät eräiden maiden osalta 2016: (Täydellinen päivärahalista löytyy Verohallinnon sivulta (Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016). euroa Alankomaat 65 Australia 63 Belgia 61 Bulgaria 51 Espanja 62 Etiopia 49 Haiti 51 Indonesia 44 Intia 47 Irak 65 Iran 49 Irlanti 66 Islanti 68 Iso-Britannia 70 Lontoo 74 Israel 74 Italia 64 Itävalta 62 Japani 71 Kanada 64 Kiina 68 Hongkong 70 Macao 66 Kreikka 59 Kroatia 60 Latvia 50 Liettua 48 Luxemburg 64 Makedonia 51 Meksiko 54 Mosambik 44 Namibia 34 Norja 68 Portugali 60 Puola 56 Ranska 66 Romania 54 Ruotsi 63 Saksa 61 Slovakia 57 Slovenia 57 Sveitsi 76 Tanska 68 Tsekki 55 Unkari 54 Uusi-Seelanti 60 Venäjä 50 Moskova 62 Pietari 57 Viro 51 Yhdysvallat 67 New York, Los Angeles, Washington 73 OIKEUSTAPAUKSIA Matkakulut Korkein hallinto-oikeus ,KHO 2013:137 Silmälääkäri A oli tehnyt omistamansa B Oy:n palveluksessa asuinpaikkakunnaltaan kuudessa muussa kunnassa sijaitseviin C Oy:n optikkoliikeketjun liikkeisiin matkoja yhteensä 138 työpäivänä. B Oy:llä oli yhteistyösopimus optikkoliikeketjun kanssa siitä, että silmälääkäri tuotti lääkäripalvelut potilaille, päätti itsenäisesti palkkioista ja toimitutti laskutuksen optikkoliikkeiden kautta. Optikkoliikeketju antoi B Oy:n silmälääkärin käyttöön vastaanottotilat tarvittavine laitteineen ja avustavine henkilökuntineen, huolehti potilasasiakirjoista sekä maksun perinnästä ja tilityksestä B Oy:lle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että optikkoliikeketjun eri paikkakunnilla olevia liiketiloja oli pidettävä B Oy:n vakituisina toimipaikkoina. A:n asuinpaikkakunnalla sijaitsevia vastaanottotiloja oli pidettävä A:n ensisijaisina varsinaisina työpaikkoina ja muita mainittuja vastaanottotiloja A:n toissijaisina työpaikkoina. Kun näihin toissijaisiin työpaikkoihin tehdyistä matkoista A:lle maksettavat matkustamiskustannusten korvaukset olivat näin ollen A:n verovapaata tuloa, B Oy:n ei ollut toimitettava ennakonpidätystä maksamistaan korvauksista. Korkein hallinto-oikeus T 64 Elinkeinonharjoittaja A vaati oikaisuvaatimuksessaan, että hänen tuli saada auton käytöstä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 55 :n 1 momentin 2 kohdan mukainen lisävähennys elinkeinotoiminnan ajokilometrimäärän mukaisesti. Verotuksen oikaisulautakunta katsoi, ettei auto kuulunut elinkeinonharjoittajan yksityisvarallisuuteen, koska hän ei ollut selvittänyt ajaneensa autollaan yksityisajoja enemmän kuin elinkeinotoiminnan ajoja. Hallinto-oikeus hyväksyi A:n valituksen ja lausui, että koska elinkeinonharjoittaja ei ollut sisällyttänyt autoa elinkeinotoiminnan kirjanpitoon, se kuului hänen yksityisiin varoihinsa. Elinkeinonharjoittaja on ollut tarkoitus asettaa matkakuluvähennyksen suhteen samaan asemaan kuin verovapaita kulukorvauksia saava palkansaaja. Palkansaajan kilometrikorvausten verovapauteen ei vaikuta se, missä määrin hän käyttää autoa yksityisajoihin. Kilometrikorvausta vastaavaa vähennystä ei siten voitu hylätä sillä perusteella, ettei yksityisajojen määrää ollut selvitetty. 26

27 Korkein hallinto-oikeus lausui, että A ei ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, että autolla olisi ajettu puolet tai enemmän kuin puolet yksityisajoja. Sillä seikalla, että A ei ollut sisällyttänyt autoaan elinkeinotoiminnan kirjanpitoon, ei ollut asiassa merkitystä. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta vaatimaansa lisävähennykseen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja verotuksen oikaisulautakunnan päätös saatettiin voimaan. Korkein hallinto-oikeus T 1707 Lääkäripalveluiden myyntiä harjoittava A Oy tarjosi palvelujaan eri terveyskeskuksille ja sairaaloille. Yhtiöllä oli toimisto, jossa työskenteli kaksi kokopäiväistä työntekijää, mutta yhtiön palveluksessa olevat lääkärit eivät työskennelleet yhtiön toimistossa. Ne työvuorot, joihin sairaalat ja terveyskeskukset tarvitsivat yhtiön välittämää lääkäriä, olivat yhtiön Internet-sivuilta yhtiön palveluksessa olevien lääkäreiden luettavissa ja työvuorojen varaaminen tapahtui pääasiassa näiden sivujen kautta. Lääkäri B työskenteli päätoimisesti A Oy:n palveluksessa 5 20 työpäivää kuukaudessa tilanteesta riippuen joko samassa tai eri työpaikoissa. Lääkäri B:n matkaa asunnoltaan kulloiseenkin työpaikkaan ei voitu pitää tuloverolain 71 :ssä tarkoitettuna verovapaisiin matkakustannusten korvauksiin oikeuttavana työmatkana vaan asunnon ja varsinaisen työpaikan välisenä matkana. A Oy:n oli toimitettava ennakonpidätys ja suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu B:lle näistä matkoista maksettavista matkakustannusten korvauksista. Uudenmaan lääninoikeus Eläinlääkärillä oli palkkatuloa verovuonna markkaa. Ammattitoiminnan tuotot olivat yhteensä markkaa. Ammattitoiminnan tuotot koostuivat eläinlääkärin lyhytaikaisista lomasijaisuuksista ja viikonloppupäivystyksistä eri puolilla Suomea. Lääninoikeus hyväksyi eläinlääkärin vaatimuksen saada vähentää edellä mainituista ammatin tuloista eri paikkakunnilla työskentelemisestä aiheutuneiden ylimääräisten elantokustannusten perusteella ammatinharjoittajan päivärahan 100 markkaa per päivä yhteensä 139 matkavuorokaudelta. Korkein hallinto-oikeus T 2995 Silmälääkäri harjoitti ammattitoimintaa kuudella eri paikkakunnalla. Vastaanottoajat ja -paikat määräytyivät palvelujen kysynnän perusteella eikä vastaanottojen alkamisaika usein selvinnyt ennen kuin vasta työpäivän aamuna. Lääkäri matkusti eri vastaanottopisteisiin kotoaan omalla autolla kuljettaen mukanaan tutkimusvälineitä. Lääkärin matkat kodin ja vastaanottopisteiden välillä olivat asunnon ja työpaikan välisiä matkoja, joista aiheutuvat kulut hänellä oli oikeus vähentää vain vähennykselle tuloverolain 93 :ssä säädettyjen rajojen puitteissa (toim. huom.! eli vain kodin ja työpaikan välisiä matkoja koskevien enimmäisrajojen puitteissa). Verovuosi Äänestys 3 2. Korkein hallinto-oikeus T 2101 Lääkäri oli apulaisprofessorina A:n kaupungissa, jossa hänellä oli myös vastaanotto. Hän matkusti viikonloppuisin kotipaikkakunnalleen B:n kaupunkiin, jossa hänellä oli perheensä kanssa yhteinen asunto. Näiden matkojen yhteydessä hän piti viikonloppuisin vastanottoa kotipaikkakunnallaan B:n kaupungissa. Viikonloppumatkojen ensisijaisena tarkoituksena katsottiin olevan käynnit kotona B:n kaupungissa, minkä vuoksi niistä aiheutuneita kustannuksia pidettiin verotuksessa asunnon ja työpaikan välisinä matkakustannuksina. Korkein hallinto-oikeus 1985 II 526 Eläinlääkäri asui A:n kunnassa sekä kävi kaupungineläinlääkäri työssään B:n kaupungissa ja piti vastaanottoa sekä A:ssa että B:ssä. Matkustaessaan A:n ja B:n väliä hän joutui kuljettamaan mukanaan eläinlääkärin työssä tarvittavia välineitä ja lääkkeitä noin 70 kilon painosta. Matkakustannukset vähennettiin ammattiin kohdistuvina kuluina eläinlääkärin tulosta laskettuina oman auton käytöstä aiheutuneiden menojen mukaan. Verovuosi EVL 7. Vakituinen asunto Korkein hallinto-oikeus T 449 Puolisot olivat omistaneet X:n kunnassa vuonna 1989 valmistuneen 145 neliömetrin suuruisen omakotitalon, jota oli käytetty perheen omana vakituisena asuntona. Puolisot ja heidän kaksi alaikäistä lastaan olivat muuttaneet vuodenvaihteessa X:n kunnasta Y:n kuntaan vaimon lääkärin työpaikan takia. Tarkoituksena oli ollut muuttaa useammaksi vuodeksi Y:n kuntaan ja kotipaikka muutettiin Y:n kuntaan. Y:n kunnassa perhe oli asunut kunnan omistamassa puolisoiden yhteisen työnantajan vuokraamassa asunnossa. Y:n kunnan ja X:n kunnan välinen matka oli 275 kilometriä. Puolisot ja heidän lapsensa olivat käyttäneet X:n kunnassa sijaitsevaa omakotitaloaan viikonloppuisin ja loma-aikoina. Puolisot eivät olleet muuttaneet Y:n kunnasta takaisin X:n kuntaan. Näissä olosuhteissa X:n kunnassa sijaitsevaa omakotitaloa ei ollut pidettävä sellaisena puolisoiden vakituisena asuntona, jonka hankkimisesta johtuvan velan korot saadaan vähentää asuntolainakorkoina. Verovuosi

28 Palkkatyö vai ammattitulo? Korkein hallinto-oikeus , KHO 2008:6 Hakijoiden tarkoitus oli perustaa lääkäritoimintaa harjoittava osakeyhtiö. Lääkärit merkitsivät yhtiön osakkeet joko itse tai omistamansa holdingyhtiön kautta. Perustettavan yhtiön osakkeet jakautuivat kantaosakesarjaan ja useisiin vastaanotto-osakesarjoihin. Jokaiselle toimintaan mukaan tulevalle lääkärille oli yhtiössä oma vastaanotto-osakesarja. Yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan kunkin vastaanotto- ja kantaosakesarjan oikeus yhtiön varoihin määräytyi asianomaisen osakesarjan toimintatuloksen ja aikaisemmilta vuosilta jakamattomien toimintatulosten yhteismäärän mukaan. Kantaosakesarjan toimintatulos laskettiin hallinnointitoiminnosta ja kunkin vastaanotto-osakesarjan toimintatulos laskettiin kyseisestä vastaanottotoiminnosta. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön laskentatoimi oli hoidettava siten, että kutakin osakesarjaa vastaava toimintatulos oli todennettavissa. Kun osingon peruste oli määrätty yhtiöjärjestyksessä eikä osakkailla ollut harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken, yhtiön jakama osinko katsottiin, lainsäädännön nykytila huomioon ottaen, veronalaiseksi osinkotuloksi, joka verotetaan osingonsaajasta riippuen siten kuin tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetään. Ennakkoratkaisu verovuosille Äänestys (Huom! Pitkän ratkaisuselosteen em. päätöksestä voi lukea korkeimman hallinto-oikeuden sivuilta fi/paatokset.) Keskusverolautakunta nro 192/1995 Lääkäriasema A teki sopimuksen lääkärien kanssa lääkärien toiminnasta sekä oikeudesta käyttää korvausta vastaan lääkäriaseman tiloja, välineitä ja henkilökuntaa oman yksityispraktiikkansa harjoittamiseen. Kaikki sopimussuhteessa lääkäriasemaan olevat lääkärit olivat ennakkoperintälakiin voimaan tulleiden muutosten jälkeen saaneet toimintaansa varten ennakkoperintärekisteriotteen. Sopimuksen mukaan tutkimuksista potilaalta perittävät tutkimusmaksut jaettiin lääkäriaseman ja lääkärin välillä siten, että lääkäri sai tutkimuksesta maksettavasta kokonaishinnasta 20 prosenttia lausuntopalkkiona ja lääkäriasema sai 80 prosenttia tutkimuksen kokonaishinnasta laitososuutena. Lääkäri maksoi lisäksi lausuntopalkkioistaan vuokraa 25 prosenttia lääkäriasemalle. Lääkärin asiana oli huolehtia sopimuksessa tarkoitetun toiminnan osalta tarpeellisista yrittäjäeläke- ja riskivakuutuksista. Lääkäriaseman ja sen kanssa sopimuksen tehneiden lääkäreiden välillä ei katsottu olevan työsuhdetta. Lääkäriasema ei ollut velvollinen toimittamaan ennakonpidätystä palkkioista, jotka se maksoi sopimuksen tehneille lääkäreille, jotka oli merkitty ennakkoperintärekisteriin. Luovutusvoittoa vai peiteltyä osinkoa? Korkein hallinto-oikeus , KHO 2016:219 A oli osakkaana lääkärien omistamassa X Oy:ssä, jossa kullekin osakkaalle laskettiin tulospiste, jonka tuottoina olivat muun muassa osakkaan aikaansaama liikevaihto ja muut tuotot ja kuluina muun muassa osakkaan yhtiöltä saama palkka ja osakkeille maksetut osingot sekä osuus X Oy:n yhteisistä kuluista. Tulospisteelle laskettiin kuukausittain ja vahvistettiin vuosittain toimintatulos, joka muodostui osakkaan pääomansijoituksesta yhtiöön ja nostamattomista voittovaroista. X Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan osakkuus edellytti työskentelyä yhtiössä. Työskentelyn päättyessä osakas oli velvollinen luopumaan osakkuudestaan. A:n lopettaessa työskentelynsä X Oy:ssä ja X Oy:n hankkiessa A:n osakkeet A:n saamana luovutushintana oli A:n tulospisteelle kertyneiden jakamattomien voittovarojen määrä. Asiassa oli kysymys A:n saaman luovutushinnan verotuksesta. Kun otettiin huomioon, että A luovutti kaikki osakkeensa samanaikaisesti X Oy:lle yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti eikä A:lle suunnatulla annilla tai muutoinkaan luovutettu uudestaan X Oy:n osakkeita, A:n osakkeiden luovutuksesta saamaa voittoa oli verotettava luovutusvoittoja koskevien säännösten mukaan. Hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan luovutushintaa oli A:n yhtiöön tekemän pääomansijoituksen ylittävältä osin verotettava peiteltynä osinkona, kumottiin A:n valituksesta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön hallinto-oikeuden päätöksestä tekemä valitus, jonka mukaan luovutushintaa oli verotettava työpanososinkoa koskevan säännöksen mukaan ansiotulona, hylättiin. Verohallinnon A:lle antama ennakkoratkaisu saatettiin voimaan. Lääkäriaseman osakkeet ammattitoimintaan kuuluvaa omaisuutta Korkein hallinto-oikeus T 6840 Lääkäri A oli pitänyt vastaanottoa ja harjoittanut ammattiaan Lääkäriasema X Oy:n ylläpitämällä lääkäriasemalla. A oli vuonna 1991 myynyt omistamistaan Lääkäriasema X Oy:n 19 osakkeesta 18 osaketta. Lääkäriasema X Oy:llä oli asemalla palkatulla työvoimalla toimivat laboratorio ja lääkärien vastaanotto, ja vastaanottotiloja se vuokrasi sekä osakkeenomistajinaan olleille että muille ammattia harjoittaville lääkäreille. Vaikka vastaanottotiloja oli vuokrattu kaikille samoilla perusteilla, katsottiin, että A:lla yhtiön osakkeenomistajana oli oikeus vaikuttaa noihin perusteisiin samoin kuin siihen, ketkä ja minkä alan lääkärit saivat ja kuinka paljon vuokrata vastaanottotiloja ammattinsa käyttöön. A oli myös ainakin kahtena vuotena vähentänyt myytyjen osakkeiden hankintaa varten ottamansa lainan korot ammattinsa tulosta. Nois- 28

29 sa oloissa myytyjen osakkeiden katsottiin kuuluneen A:n ammattitoiminnan käyttöomaisuuteen ja luovutukseen sovellettiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain eikä A:n vaatimia tulo- ja varallisuusverolain säännöksiä. Verovuosi Helsingin hallinto-oikeus 2004 (julkaisematon päätös) Yksityislääkäri harjoitti vastaanottotoimintaa lääkärikeskuksen eri lääkäriasemilla. Lääkäri oli omistanut lääkärikeskuksen osakkeita. Koska verovelvollisen esittämän selvityksen mukaan hän ei osakeomistuksen perusteella saanut mitään etuja vastaanottotoiminnassaan eikä lääkäritoimen harjoittaminen eri lääkäriasemilla edellyttänyt lääkärikeskuksen osakkeiden omistamista, sanottujen osakkeiden luovutusvoitto oli lääkärin henkilökohtaisen tulolähteen eikä elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa. Auto ammattitoiminnan omaisuutena, poistot Korkein hallinto-oikeus T 1207 A:n kaupungissa asuneella erikoislääkärillä, jonka tuotot ammatista olivat olleet noin markkaa, oli ollut lääkärin vastaanottopaikat naapurikaupungeissa B:ssä ja C:ssä. Päivittäin hän piti vastaanottoa näissä kaupungeissa ainakin kahdessa eri paikassa. Vastaanotot sijaitsivat niin, että hänen aikataulunsa huomioon otettuna ainoa mahdollisuus siirtyä vastaanottopaikasta toiseen oli henkilöauton käyttäminen. Julkisten kulkuneuvojen käyttö asunnon ja työpaikan välillä ei lääkärin mukaan ollut mahdollista, koska hän joutui päivittäin kuljettamaan mukanaan kojeita, työvälineitä ja arkistoa, jotka painoivat yhteensä noin 20 kiloa. Autolla ajetuista kilometreistä 84 prosenttia oli ollut ammattiajoja. Korkein hallinto-oikeus katsoi, kun otettiin huomioon lääkärin esittämä selvitys henkilöauton tarpeellisuudesta lääkärin ammatin harjoittamisessa ja ammattiajojen määrä, että auto kuului lääkärin ammatin käyttöomaisuuteen. Hänellä oli siten oikeus vähentää auton hankintamenosta tehtävä poisto ammattitoiminnan tulosta. laskettaessa varoihin ole luettava osaakaan huoneistoosakkeiden arvosta, kun huoneisto oli pääasiallisesti verovelvollisen ja hänen perheensä vakituisena asuntona ja osakkeet eivät osaksikaan siten kuuluneet EVL 53 :n säännöksestä ilmenevän periaatteen huomioon ottaen lääkärin ammattitoiminnan käyttöomaisuuteen. Verovuosi Arvopaperikaupan verotus KHO T 3191 Henkilö, joka työskenteli päätoimisesti palkkatyössä, harjoitti arvopaperisijoitustoimintaa sivutoimisesti pääasiassa pankin välityksin ilman erityisiä toimitiloja, palkattua työvoimaa tai toiminimeä. Sijoitustoimintaa varten hänellä ei ollut sanottavaa käyttöomaisuutta, eikä hän pitänyt toiminnasta kirjanpitoa, vaan antoi veroilmoitukset osto- ja myyntitapahtumat osoittavien tositteiden perusteella. Sijoitustoimintaa oli harjoitettu usean vuoden aikana pääasiassa ansiotuloista säästetyillä ja sijoitustoiminnasta kertyneillä varoilla ilman velkarahoitusta. Vuonna 1999 oli otettu toimintaa varten laina, joka oli määrältään vähäinen suhteessa omaan rahoitukseen ja sijoitussalkun arvoon. Sijoitussalkun sisältöä oli tarkoitus muuttaa vähitellen markkinatilanteen mukaan ostojen ja myyntien kautta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei henkilön sijoitustoimintaa ollut näissä olosuhteissa elinkeinotoimintaa ja että hänen sijoitustoimintansa verotukseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. (Toim. huom. Arvopaperisalkun arvo oli keväällä 2000 ollut noin 8 miljoonaa markkaa ja salkussa oli 24 yhtiön osakkeita tai arvo-osuuksia. Vuoden 2000 tammi-huhtikuussa myynnit olivat olleet yhteensä markkaa ja ostot markkaa. Arvopaperisalkun kiertonopeus oli ollut muutamasta prosentista prosenttiin salkun arvosta. Ostot ja myynnit hoidettiin pankin välityksellä. Vuoden 1999 toiminta oli ollut myös aktiivista.) Nettovarallisuus yksityisliikkeessä asunto osittain yrityskäytössä Korkein hallinto-oikeus T 3248 Verovelvollisen pääasiallisesti omana ja perheensä vakituisena asuntona käyttämästä 119,5 neliömetrin osakehuoneistosta oli ollut hänen lääkärin ammattinsa käytössä vastaanottotilana 26 neliömetriä. LO katsoi, että vastaanottotilana käytettyä osaa vastaava osuus osakehuoneiston arvosta oli otettava huomioon nettovarallisuutta laskettaessa ja yritystulon pääomatulo-osuutta vahvistettaessa. KHO katsoi kuitenkin, ettei nettovarallisuutta 29

30 Taidot tallessa? Ammattilainen kehittää osaamistaan. -ja myös tallentaa sen talteen. Dokumentoi osaamisesi helposti. Finska Läkaresällskapet Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Suomen Lääkäriliitto

31 100jäsentapahtumaa Lähde sinäkin mukaan! Julkaisemme vuoden 2017 aikana Lääkäriliiton sosiaalisen median kanaviin kuvia tapahtumista tunnuksella #100jäsentapahtumaa. Vuoden lopussa arvomme kaikkien #100jäsentapahtumaa -tunnusta käyttäneiden kesken viisi Finnkinon leffalippupakettia.

32 Bisnode 2017 MAINOS KAUKOMATKOJA CUBA NATURAL I Havanna - Viñales - San Diego de los Banos - Playa Larga - Sikojenlahti - Cienfuegos - Trinidad - Topes de Collantes - Hanabanilla - Santa Clara - Playas del Este Havanna Patikoidaan luonnonpuistossa, tehdään veneretki vuoristojärvellä, nautitaan idyllisistä maaseutukylistä ja valkoisista hiekkarannoista sekä tutustutaan syvemmin kuubalaiseen kulttuuriin. Asiantuntijaopas Folke West VIETNAMIN KIERTOMATKA , Hanoi Hue Hoi An Ho Chi Minh Elämyksiä kaikille aisteille - kauniita maisemia, historiaa, maailmanperintökohteita, ihmisvilinää, markkinoita ja maukasta ruokaa. Asiantuntijaopas Lauri Lehtovirta ETELÄ-AFRIKAN AARTEET , KAPKAUPUNKI JA SAFARI Lumoavan kauniissa Kapkaupungissa tutuiksi tulevat niin maan historia, Pöytävuori kuin Nelson Mandelan vankilasaari. Hyväntoivonniemen retkellä suloiset pingviinit ihastuttavat ja Stellenboschin viinialue hurmaa. Sokerina pohjalla on safari Pilanesbergin kansallispuistossa, jossa voi kohdata eläinkunnan kuninkaalliset Big Fiven : norsun, sarvikuonon, afrikanpuhvelin, leijonan ja leopardin lähtö lähtö Topi Helanen HINTAAN SISÄLTYY lennot Helsinki Kapkaupunki/ Johannesburg Helsinki lento Kapkaupunki Johannesburg ohjelman mukaiset majoitukset kahden hengen huoneessa Kapkaupungissa 5 yötä ja 3 yötä safarilla ohjelman mukaiset ateriat (8 x aamiainen, 6 x lounas, 4 x illallinen) ohjelman mukaiset kuljetukset ja opastetut retket suomenkielisen asiantuntijaoppaan Topi Helasen palvelut RUSKAMATKA JAPANIIN I Osaka Kioto Nara - Himeji Marraskuu on parasta aikaa nauttia Japanin vaahteroiden ja muiden puiden täydestä väriloistosta! Asiantuntijaopas Rasmus Paltschik RISTEILYJÄ KAUKOIDÄN RISTEILY parvekkeellinen hytti ikkunallinen hytti Shanghai Xianmen Hongkong, Kiina Ho Chi Minh, Vietnam - Singapore Eksotiikkaa, mielenkiintoisia kohteita ja loistelias Suomessa rakennettu Mariner of the Seas laiva. Asiantuntijaopas Lauri Lehtovirta KULTTUURIMATKA TAITEILIJOIDEN OSLO I 876 Norjalaisen taiteen jäljillä Oslossa; Munchin museo ja Huuto, lasia, veistoksia, muinaiskoruja, puistoja ja kuninkaallisia. Asiantuntijaopas Tuija Peltomaa HUIKEAT Huippuvuoret HUIKEAT Huippuvuoret Tilaa Suomen monipuolisin esite tai selaa netissä lomalinja.fi Korkein luottoluokitus OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I 24H VERKKOKAUPASTA LOMALINJA.FI TAMPERE p I HELSINKI p I RYHMÄT p Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 23 /varaus. Verkkokaupassa palvelumaksua ei peritä.