Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti"

Transkriptio

1 Länsi-Suomen Yksikkö M10.4/2008/ Kokkola Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti Loppuraportti Heidi Laxström

2

3 Sisällysluettelo 1 KESKI-POHJANMAAN KALLIOKIVIAINES- JA LUONNONKIVIPROJEKTI Projektin tavoitteet Organisaatio Aikataulu Rahoitus 2 2 KENTTÄTYÖVAIHE Valmisteleva työ Etsintäkartoitus Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Tiedotus ja markkinointi 4 3 TULOKSET Himanka Lohtaja Kannus Kälviä Kokkola Ullava Kaustinen Veteli Halsua Toholampi Lestijärvi Perho 8 KIRJALLISUUTTA 9 LIITTEET Liite 1... Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkivi-projekti Kartoituskohteet. Liite 2... Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkivi-projekti Jatkotutkimuskohteet. Liite 3... Lupaavat kohteet kunnittain.

4 1 1 KESKI-POHJANMAAN KALLIOKIVIAINES- JA LUONNONKIVIPROJEKTI Keski-Pohjanmaan kalliokiviaines- ja luonnonkiviprojekti toteutettiin Geologian Tutkimuskeskuksen, Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien yhteisrahoitusprojektina. Projektin toiminta-alue oli Keski-Pohjanmaan maakunta. Projekti toteuteutettiin välisenä aikana. 1.1 Projektin tavoitteet Projektin yleisenä tavoitteena oli lisätä alueen luonnonkiven ja kalliokiviaineksen hyötykäyttöä paikantamalla alueen taloudellisesti ja ympäristön kannalta hyödynnettävissä olevat potentiaaliset esiintymät. Luonnonkivellä tarkoitetaan rakennuskiveksi tarkoitettua kiveä, josta tehdään mm. julkisivuja ja hautakiviä. Kalliokiviaineksella tarkoitetaan kalliosta louhittua murskekiveä jota käytetään mm. teiden kunnostukseen. Projektin tuloksilla avustetaan maankäytön suunnittelua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, luodaan parannetut raaka-aineelliset edellytykset alueen yritystoiminalle, edesautetaan maanomistajia ja yrityksiä hallitsemiensa, hyödyntämiskelpoisten esiintymien käytteenotossa. Tavoitteena oli välittää tietoa uusista esiintymistä kiinnostuneille yrittäjille, joilla harkintansa mukaan on mahdollisuus jatkaa esiintymien tutkimusta esimerkiksi tekemällä koelouhintoja ja hankkimalla tarvittavat oikeudet esiintymiin. Projektin tulokset hyödynnetään Keski-Pohjanmaan POSKI-projektissa (POSKI = Pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen). POSKI-projekti päättyy vuoden 2009 lopussa. POSKI-projekti palvelee vireillä olevaa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihetta toimien kaavan taustaselvityksenä. 1.2 Organisaatio Projektin ohjausryhmään kuuluvat edustajat Keski-Pohjanmaan maakuntaliitosta, Kokkolan seutukunnasta, Kaustisen seutukunnasta, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta ja Geologian tutkimuskeskuksesta. Projektin ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa, keväällä 2007 ja syksyllä 2007 sekä talvella Lisäksi järjestettiin syksyllä 2007 ohjausryhmälle mahdollisuus tutustua kohteisiin maastossa. Päivän aikana käytiin kahdella lupaavalla kohteella Toholammilla. Projektin käytännön tutkimuksista on vastannut GTK:n Länsi-Suomen yksikkö. Projektin vastuuhenkilö GTK:ssa oli toimialapäällikkö Olli Breilin ja raportin laatijana toimi geologi Heidi Laxström. Projektin laadullisesta seurannasta ja ohjauksesta vastasi geologi Seppo Leinonen. Projektin maastotöihin osallistuivat lisäksi geologi Reino Kesola ja teknikko Kalevi Karttunen. 1.3 Aikataulu Projekti toteutettiin vuosien aikana ja raportti valmistui maaliskuussa 2008.

5 Taulukko 1. Projektin aikataulu vuosina syys loka mar joulu tam helmimaal huhti toukokesä heinäelo syys loka mar joulu tam helmimaal Aineiston kokoaminen Kartoitus: - Potentiaaliset suuralueet - Kohteelliset tutkimukset Tutkimusaineiston käsittely Näytteiden irrotus Tallennus tietokantoihin Laboratoriotestit yms. Väliraportti Loppuraportti Markkinointi ja www Ohjausryhmän kokous 1.4 Rahoitus Projekti toteutettiin yhteisrahoitteisena Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton, seutukuntien ja GTK:n kesken. Rahoitus päätös saatiin vuoden 2006 loppupuolella. Rahoitusosuudet perustuvat kuntien maapintaaloihin. Taulukko 2. Projektin rahoitussuunnitelma vuosina RAHOITTAJA % yht K-P LIITTO / MKR 70 % KOKKOLAN SK/KOSEK 5,7 % KAUSTISEN SK 9,3 % Halsua 1,2 % Kaustinen 1,0 % Lestijärvi 1,4 % Perho 2,1 % Toholampi 1,8 % Ullava 0,5 % Veteli 1,4 % GTK 15 % YHT. 100 % Seutukuntien ja kuntien osuudet perustuvat maapinta-alojen suhteesen (lähde kuntaliitto)

6 2 KENTTÄTYÖVAIHE Valmisteleva työ Aluetta koskeva geologinen, geofysikaalinen ja ympäristöllinen tieto mukaan lukien kalliokiviainesten ja luonnonkivien käyttöä rajoittavat tekijät (suojelualueet, asutus, pohjavesialueet, valtausalueet, nykyiset kivenottoalueet) on otettu huomioon ennakkokohteiden valinnassa. Alueiden valinnassa on myös huomioitu olemassa olevien teiden sijainti ja selvitetty nykyisten ja entisten kivilouhimoiden sijainti. Ennakkokohteita kertyi noin 400 kappaletta. Vuonna 2004 Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella oli toiminnassa 9 kallionottamisaluetta (murskekivi) ja lupia oli 20 kappaletta. Luonnonkiven pienimuotoista louhintaa ja jalostusta suoritetaan Perhossa Perhon Rakennuskivi Oy:n toimesta ja Kaustisella Virkkalan Kivipajan toimesta. 2.2 Etsintäkartoitus Kenttätyövaihe eteni suunnitelmien mukaisesti ja aikataulussa. Kenttätyöt aloitettiin toukokuun alussa 2007 kahden kartoittajan voimin. Kolmas kartoittaja aloitti työt myöhemmin kesäkuun aikana. Ennakkoon valittuja kartoituskohteita oli noin 400 kpl, jotka oli valittu geologistenkarttojen, suojelualuetietojen ja muiden ennakkotietojen perusteella. Kartoitusvaihe sujui aikataulun mukaan siten että heinäkuun lopulla kohteet oli käyty läpi. Kartoituskohteita kertyi yhteensä 374 kappaletta (Liite 1). Alla olevasta taulukosta näkyy kohteiden sijainti kunnittain. Taulukko 3. Kartoituskohteet ja lisätutkimuskohteet kunnittain. Kunnat Kartoituskohteet Luonnonkivikohteet Kiviaineskohteet Kokkola 33 2 Kälviä Lohtaja Kannus Himanka Toholampi Ullava 15 1 Kaustinen 25 1 Lestijärvi Halsua 16 1 Veteli 19 1 Perho Yhteensä

7 2.3 Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Kartoituskohteista valittiin 33 lupaavinta kohdetta jatkotutkimuksia varten. Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto suoritettiin saatuamme maanomistajilta kirjalliset tutkimusluvat. Yhteensä valittiin 25 kiviaineskohdetta, kahteen ei saatu maanomistajilta lupaa näytteenottoon, joten kiviaineskohteita kertyi lopulta 23 kappaletta. Näistä kohteista otettiin noin 100 kg kiveä kiviainestestejä varten. Kiviainestesteihin sisältyvät seuraavat testit: Los Angeles-luku, Pohjoismainen kuulamyllyarvo ja litteysluku. Tarjouspyyntö kiviainestesteistä lähetettiin kolmeen eri laboratorioon, Oulun Geolab Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio. Edullisimman tarjouksen esitti Tampereen Teknillinen Yliopisto mutta ohjausryhmä päätyi kuitenkin käyttämään Oulun Geolab Oy:n palveluksia, koska heillä tulosten toimitusaika oli ylivoimaisesti lyhyin. Testit valmistuivat lokakuun lopussa. Projektin ohjausryhmän kokouksessa (14.2.) päätettiin, että tutkimustiedot siirretään alkuvaiheessa olevan Keski-Pohjanmaan POSKI-projektin käyttöön (POSKI= Pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen). POSKI-projekti palvelee vireillä olevaa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihetta toimien kaavan taustaselvityksenä. Tiedot tulevat julkisiksi, kun maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos on lausunnoilla osallisilla. Lupaavia luonnonkivikohteita löytyi 13 kappaletta ja 11 kohteesta otettiin poraamalla ja kiilaamalla edustavat näytteet kiillotettuja koelevyjä varten. Kiven laadun selvittämiseksi porattiin kaikista 14 kohteesta minikairalla 1-5 näytettä. Kolmesta kohteesta tehtiin myös luonnonkivilaattojen EN-standardien mukaiset testit. Luonnonkivitesteihin sisältyvät seuraavat testi: puristuslujuus, taivutus-veto lujuus, vedenimeytys, ominaispaino sekä kovuus. Tarjouspyyntö lähetettiin kahteen laboratorioon, jotka olivat Stone Pole Laboratory, Juukassa ja VTT:n laboratorio Espoossa. Edullisimman tarjouksen esitti Stone Pole Laboratory. Testipalat sahataan valmiiksi sopiviksi paloiksi Kuopion GTK:ssa ennen Juukaan lähettämistä. Testien tulokset valmistuivat joulukuun aikana Tiedotus ja markkinointi Projektin etenemisestä tiedotettiin lehdistötiedotteilla. Keski-Pohjanmaan maakuntaradio teki syksyllä 2006 projektia koskevan haastattelun, johon osallistui toimialapäällikkö Olli Breilin. Parhaimmista luonnonkiviesiintymistä tehdään kirjalliset esittelymateriaalit. Löydetyt esiintymät esitellään myös internetissä stone.gtk.fi internetsivuilla. Kotimaisia luonnonkiviyrityksiä informoidaan myös suorilla yrityskontakteilla. Yhteydessä ollaan esimerkiksi oltu Perhon Rakennuskivi Oy:hyn ja Virkkalan Kivipajaan. Projektin edistymistä ja osittain tuloksia esiteltiin Seinäjoen Luonnonkivi seminaarissa marraskuussa Luonnonkivikohteita ja tuloksia tullaan esittelemään Nordic Stone kivimessuilla Turun messu- ja kongressikeskuksessa

8 3 TULOKSET Himanka Himangan alueen kallioperä jakautuu erillisiin toisiaan muistuttaviin liuskevyöhykkeisiin, joiden välissä on syväkiviosueita. Pohjoisessa on suuri grano- ja kvartsidioriitti-vyöhyke, joka jatkuu pitkälle Kalajoen ja Pyhäjoen puolelle. Suurin vyöhyke Himangan alueella on liuskevyöhyke, joka sisältää kiilleliuskeita, grauvakkamaisia liuskeita, kvartsi-maasälpäliuskeita sekä emäksisiä vulkanogeenisiä liuskeita. Liuskeiden koostumus vaihtelee pienipiirteisesti ja vulkaaninen aines on usein sekoittunut sedimenttiseen ainekseen, joten eri liuskeet muistuttavat hyvin paljon toisiaan, mikä tekee luokituksen haastavaksi. Himangan alueella on vain hieman graniittia, joka esiintyy paikoin juonina. Pegmatiittista graniittia esiintyy paikoin liuskeiden välissä. Suojelualueet (Natura-alue, muutama pohjavesialue sekä arvokas kallioalue) rajoittivat hieman kartoitusta alueella. Himangan alueella kartoitettiin 24 kohdetta. Suuria luonnonkiveksi sopivia kallioita kunnasta ei löytynyt. Kahdesta kohteesta yritettiin tehdä kiillotettuja testilaattoja mutta kiven rikkonaisuuden vuoksi laatat jäivät hyvin pieniksi. Kalliokiviainesta on louhittu Himangassa ainakin Kirkkopörkkiön alueella noin 5km Himangan keskustasta. Kalliokiviaineskohteiksi sopivia kallioita löytyikin alueelta. Näistä kohteista kolmesta tehtiin kiviainestestit. 3.2 Lohtaja Pohjanmaan liuskealue ulottuu hieman Lohtajan puolelle. Tällä alueella liuskeet ovat enimmäkseen kiilleliuskeita ja kiillegneissejä. Näiden lisäksi alueen kallioperä koostuu syväkivistä (pegmatiitti, granodioriitti, gabro) sekä pintakivistä (amfiboliitti). Lohtajan rannikkoaluella on hyvin vähän kalliopaljastumia. Alueella on laajoja lentohiekkadyynejä, jotka peittävät suuren osan rannikkoa. Suojelukohteita (Natura-alue, pohjavesialue sekä arvokkaita kallioalueita) alueella on melko laajasti, nämä sijoittuvat kunnan länsiosiin sekä yhtenäisenä kaistaleena, joka kulkee koko kunnan läpi pohjois-etelä suuntaisena. Lohtajan alueelta kartoitettiin 11 kohdetta, joista kaksi (yksi luonnonkivikohde ja yksi kalliokiviaineskohde) valittiin jatkotutkimuksiin. Lupaavia luonnonkivikohteita voisi olla useampikin, mutta vain yhdestä tehtiin koelaatat. 3.3 Kannus Kannuksen kallioperän yleisin kivilaji on kiillegneissi, joka liuskevyöhykkeenä kulkee kunnan läpi pohjois-etelä suuntaisena. Kiillegneississä tavataan hyvin runsaasti koostumusvaihteluita. Tähän sedimenttisyntyiseen kivilajimuodostumaan liittyy myös joukko muita kivilajeja (kvartsiitti ja amfiboliitti sekä vulkaanisperäisiä kiviä). Alueen eteläosissa esiintyy varsin laaja graniittialue, johon liittyy pegmatiittejä. Pegmatiittisia juonia tavataan laajasti koko Kannuksen alueella. Alueen reunaosiin keskittyvät koostumukseltaan granodioriittiset syväkivet. Alueella on muutama pohjavesialue. Kannuksen kunnan alueella kartoitettiin 25 kohdetta joista kuusi kohdetta valittiin jatkotutkimuksiin. Potentiaalisia kalliokiviaineskohteita kunnasta löytyi neljä kappaletta, näistä tehtiin asiaankuuluvat testit. Kunnan alueelta löytyy myös muita potentiaalisia kalliokiviaineskohteita, joita ei tässä projektissa testattu. Alueen kauniit graniitit voisivat hyvin soveltua luonnonkivituotantoon. Potentiaalisia luonnonkivikohteita löytyikin alueelta useampi. Kahdesta kohteesta tehtiin testilaatat ja luonnonkivitestit. Näiden kallioalueiden läheisyydessä olevilta kalloilta otettiin poraamalla vertailevat tappinäytteet.

9 3.4 Kälviä Kälviä alue kuuluu osin Pohjanmaan liuskevyöhykkeeseen, jossa esiintyy eniten kiilleliuskeita ja kiillegneissejä, mutta myös amfiboliittia, kvartsiittia sekä kvartsi-maasälpäliuskeita. Kälviällä on myös laajoja syväkivialueita (graniitti, granodioriitti ja gabro). Alueella on muutama suojelualue (pohjavesi ja Natura-alue). Kalliokiviainesta, enimmäkseen liuskeita, louhitaan murskeeksi valtatie 8:an varrella Ruotsalon lähettyvillä. Samantapaista kiveä alueelta löytyy melko runsaasti. Kälviän alueella kartoitettiin noin 32 kalliota, joista valittiin kaksi kohdetta lisätutkimuksia varten. Kälviältä löytyi yksi lupaava luonnonkivikohde, josta myös testattiin soveltuminen murskekäyttöön sekä yksi potentiaalinen kalliokiviaineskohde. Luonnonkivinä kvartsidioriitit olivat kiinnostavimmat. Sepänkylän pohjoispuolella on laajoja syväkivialueita, jotka voisivat soveltua luonnonkivituotantoon Kokkola Kiilleliuske ja kiillegneissi ovat Kokkolan yleisimmät kivilajit. Öijan alueella esiintyy myös joitain syväkiviä (granodioriitti ja graniitti). Kiilleliusketta on louhittu ja louhitaan paikoittain Kokkolan alueella ja jalostetaan murskekäyttöön. Kokkolan alueella on suojelualueita vain Öijassa (Natura-alueita) sekä melko laaja pohjavesialue. Nämä sekä asutuksen tiheys rajoittivat tutkittavien kallioalueiden määrää. Kokkolassa kartoitettiin 33 kalliota, joista valittiin kaksi kiviaineskohdetta lisätutkimuksia varten. Luonnonkiveksi soveltuvia kohteita alueelta ei löytynyt. 3.6 Ullava Kallioperä Ullavan alueella on hyvin liuskevaltaista, alueelta löytyy kiilleliusketta ja kiillegneissiä sekä myös grauvakkamaista liusketta. Eteläosasta alkava liuskekaari jatkuu Toholammen kautta Lestijärvelle. Liuskekaaren emäksiset vulkaaniset liuskeet ovat koostumukseltaan hyvin vaihtelevia. Liuskeet soveltuisivat hyvin kiviaineskäyttöön, mutta louhintaan sopivaa kallioaluetta ei paljastumaköyhältä alueelta löytynyt. Toholammen puolelta tuleva laaja granodioriittialue ulottuu alueen eteläiseen osaan. Granodioriitit soveltuisivat murskeen yleiskäyttöön. Alueella on myös hieman muita syväkiviä kuten gabroa. Gabrosta tehtiin kiviainestestit ja tulokset olivat hyvät. Alue on hyvin matalaa ja suovaltaista, joten paljastuneita kallioalueita on hyvin vähän. Muutamat pohjavesialueet sekä osa Natura-alueesta rajoittivat edelleen kartoitusta. Alueella kartoitettiin 15 kalliota ja yhdestä tehtiin kiviainestestit. Vaihtelevan laatuisia kallioita, jotka soveltuvat kiviainekseksi, löytyy alueelta, mutta luonnonkiveksi soveltuvia riittävän ehjiä kallioalueita ei löytynyt. 3.7 Kaustinen Kaustisen alueen kivet ovat yleisesti karkearakeisia pegmatiitteja, joiden välissä esiintyy kiilleliuskeita ja gneissejä. Kiilleliuskeet ovat paikoin hyvin kauniisti aaltoilevia ja hyvin kiillerikkaita. Paikallinen yrittäjä hyödyntää näitä liuskeita pientuotantoon mm. takan verhoiluun. Amfiboliittia esiintyy kapeina vyöhykkeinä kiilleliuskeiden seassa kunnan pohjoisosissa. Amfiboliitti on kiviaineksena alueen mielenkiintoisin kivi ja testit osoittivat, että kivi on hyvän laatuista. Kaustisilla on kallioalueita melko laajasti mutta kivet ovat enimmäkseen liian suurirakeisia ja/tai kiillerikkaita käytettäväksi murskeena tai rakennuskivenä. Alueella on muutama pohjavesialue ja kaksi Natura-aluetta sekä arvokas kallioalue, jotka hieman rajoittivat kartoitusalaa.

10 Kaustisen kunnan alueella kartoitettiin 25 kalliota, joista yhdestä tehtiin kiviainestesti. Luonnonkivikohteita alueelta ei löytynyt Veteli Vetelin alueella kallioperä on pohjoisosassa syväkiveä (graniittia, granodioriittia ja kvartsidioriittia) sekä keski- ja eteläosissa pintakiveä (kiillegneissiä, liuskeita, metagrauvakkaa, amfiboliittia ja vulkaniittia). Amfibolitti ja muut vulkaniitit esiintyvät luode-kaakko suunnassa esiintyvissä vyöhykkeissä. Vetelissä on hyvin vähän paljastuneita kallioita. Tämä johtunee siitä että alue on hyvin matalaa ja suovaltaista. Kunnassa on iso Natura-alue, muutama pohjavesialue sekä kaksi pientä arvokkaaksi kallioalueeksi luokiteltua aluetta, jotka myös rajasivat pois joitain kallioalueita kartoituksesta. Vetelin alueelta kartoitettiin 19 kalliota, josta yhdestä tehtiin lisätutkimuksia kiviainestestien myötä. Luonnonkivikohteita alueelta ei löytynyt. 3.9 Halsua Halsuassa syväkivet (grano- ja kvartsidioriitti ja pieniä graniitti ja gabro alueita) vallitsevat. Alueen länsiosassa esiintyy myös pintakivivyöhyke (amfiboliitti). Kunnassa on vain vähän suojelualueita (pohjavesialueita). Alue on hyvin suovaltaista ja paljastuneita kallioita on hyvin vähän. Halsuan alueella kartoitettiin 18 kohdetta, joista yksi valittiin lisätutkimuksiin. Tämä oli luonnonkivikohde, joka tappinäytteiden myötä osoittautui melko rikkonaiseksi. Kalliokiviaineskohteita alueelta ei testattu Toholampi Toholammin kesiosat koostuvat syväkivistä, grano- ja kvartsidioriitti ovat yleisin kivilaji, mutta graniitteja ja gabroja esiintyy myös. Alueen syväkivet ovat yleisesti suuntautuneita ja yleiseen kiviaineskäyttöön soveltuvia. Luonnonkivikohteina Toholammin gabrot ovat mielenkiintoisimmat. Alueella (pohjois- ja eteläosissa) esiintyy myös kiilleliuskeita, kiillegneissejä ja vulkaniitteja eri laajuisina vyöhykkeinä syväkivien välissä. Eteläosassa oleva liuskekaari alkaa Ullavalta ja jatkuu Lestijärvelle. Kaaren kiviä on testattu Lestijärvellä. Vulkaniitit ovat kiviaineksen kannalta alueen potentiaalisimmat kivet. Kartoitusta eivät rajoittaneet alueen muutamat suojelualueet (Natura-alue ja 3 pientä pohjavesialuetta). Toholammilla kartoitettiin 27 kalliota, joista kolme lupaavinta kohdetta valittiin lisätutkimuksiin. Kaksi kalliokiviaineskohdetta sekä yksi luonnonkivikohde, josta tehtiin myös kiviainestesti. Luonnonkivikohde osoittautui melko tasalaatuiseksi ja mielenkiintoiseksi Lestijärvi Valtaosa Lestijärven kivistä ovat kivilajiltaan erilaisia syväkiviä (grano- ja kvartsidioriittia, hieman gabroa ja graniittia). Pohjoisosassa esiintyy pintakiviä (kiilleliuske, kiillegneissi ja vulkaniitti) kaarevana liuskejaksona, joka alkaa Ullavanjärven seudulta. Alueen eteläosassa esiintyy myös hieman metavulkaniittia. Yleisimmin tavattu kivilaji Lestijärvellä on kvartsidioriitti tai granodioriitti. Alueelta löytyy kohtalaisen paljon paljastumia, mutta siellä on myös paljon suojelualueita (Natura-alue ja pohjavesialue) jotka rajoittivat kartoitusta.

11 Lestijärven alueella kartoitettiin noin 34 kohdetta, joista kaksi valittiin lisätutkimuksiin. Molemmista kohteista tehtiin kiviainestestit ja yhdestä kohteesta myös luonnonkivitestilaatat Perho Perhossa Keski-Suomen laaja syväkivialue kohtaa Pohjanmaan alavan liuskevyöhykkeen. Alueen tavallisimmat kivilajit, intermediääriset syväkivet kuuluvat Keski-Suomen granitoidikompleksiin. Syväkivet ovat keski- tai karkearakeisia, melko tasarakeisia ja niiden koostumus vaihtelee kvartsidioriiteista graniitteihin. Selvästi yleisimpiä ovat granodioriittiset ja tonaliittiset koostumukset. Gabroa ja dioriittia esiintyy pieninä granodioriittien tai tonaliittien ympäröiminä intruusioina. Alueen pintakivet ovat pääasiassa metasedimenttejä kuten kiilleliuskeita ja grauvakkoja sekä metavulkaniitteja. Vulkaniitit ovat kiviainesta ajatellen kiinnostavimmat kivet ja alueelta löytyy sopivia kohteita sekä yleiskäyttöön että raidesepeliksi. Luonnonkivikohteita alueelta voisi löytyä useampikin, mutta mielenkiintoisin kohde on Perhon kirkonkylän lähettyvillä sijaitseva migmatiittinen kallioalue. Perhossa on melko runsaasti suojelualueita (Natura-alueita ja muutama pieni pohjavesialue) jotka hieman rajoittivat kartoitusta. Perhon kunnan alueella paljastuneita kallioalueita on runsaasti. Noin 80 kohdetta kartoitettiin kesän aikana. Näistä 80 kohteesta viisi kohdetta valittiin jatkotutkimuksiin (kaksi kalliokiviaineskohdetta ja kolme luonnonkivikohdetta). Luonnonkivikohteista yhdestä tehtiin myös kiviainestesti.

12 KIRJALLISUUTTA 9 Laitila, M., Kallioperäkartta 2322, Kokkola. Suomen geologinen kartta 1: Lonka, A., Kallioperäkartta 2323, Kaustinen. Suomen geologinen kartta 1: Neuvonen, K. J., Kallioperäkartta 2324, Kannus. Suomen geologinen kartta 1: Pipping, F., Kallioperäkartta 2332, Perho. Suomen geologinen kartta 1: Pipping, F. & Vaarma, M., Kallioperäkartta 2331, Kyyjärvi. Suomen geologinen kartta 1: Pipping, F. & Vaarma, M., Kallioperäkartta 2314, Evijärvi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2413, Kalajoki. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2341, Lestijärvi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2343, Reisjärvi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2342, Sievi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2431, Ylivieska. Suomen geologinen kartta 1:

13 10 Liite 1

14 11 Liite 2

15 LUPAAVAT KOHTEET KUNNITTAIN Liite 3 12 Seuraavissa liitteessä on esitetty lupaavat luonnonkivikohteet kunnittain seuraavassa järjestyksessä: Himanka Toholampi - Kohde 1 22-ROK-07 - Kohde 9 70-HCB-07 Lohtaja Lestijärvi - Kohde 2 38-ROK-07 - Kohde KRK-07 Kannus Perho - Kohde 3 44-ROK-07 - Kohde KRK-07 - Kohde 4 46-ROK-07 - Kohde KRK-07 - Kohde 5 48-ROK-07 - Kohde KRK-07 - Kohde 6 49-ROK-07 Kälviä - Kohde 7 40-HCB-07 Kokkola Ei luonnonkivikohteita Ullava Ei luonnonkivikohteita Kaustinen Ei luonnonkivikohteita Veteli Ei luonnonkivikohteita Halsua - Kohde 8 45-HCB-07

16 Kohde 1 13 Kuvan väri ei vastaa todellisuutta Paikka: MURAHAKORVENKANGAS Väri: Tumman vihertävä Kunta: Himanka Raekoko: Tiivis Karttalehti: Luonnonkivikohde: Kyllä Koordinaatit: x= y= Korkeus: Alin = +40m ylin = +50m Pinta-ala: 150x600m Maanomistus: Yksityinen Kivilaji: Mafinen metavulkaniitti Lähin asutus: 1km Asu, rakenne: Kerroksellinen Havaintotunnus: 22-ROK-07 Kuvaus Alue sijaitsee metsätien vieressä, 1,5km kylätieltä ja noin 16km Kannuksen keskustasta. Paljastumia esiintyy niin hakkuualueella kuin kauempana tiestä sekametsässä. Alue on melko hyvin paljastunut (noin 80 %). Kalliot kohoavat 2-5m maastosta. Sijainnin vuoksi paikka on hyvä kiviaineksenottopaikaksi. Alueella on useampi omistaja (5-6kpl), mikä voi hankaloittaa alueen hyödyntämistä. Alueen kivi on tiivistä, lujaa ja tumman vihertävää tuffiittia (kivi itsessään on suuntautumaton). Rakenne on yleisesti kerroksellinen, mutta tämä vaihtelee hieman paljastumasta toiseen. Pinta on rapautunut noin 0,5-1,0cm ja paikoin punaiseksi värjäytynyt. Rakopinnat ovat paikoin hieman ruosteiset. Kivi on hyvin rikkonainen. Tuffiitin seasta löytyy kapeita massamaisia laavakerroksia. Karbonaattia esiintyy paikoin, mikä voi hieman heikentää kiven laatua. Alueelta otettiin näytepalat kiviainestestiä sekä testilaattoja varten. Testilaatat ovat hyvin kauniita ja kiillottuvat hyvin. Haittana on kiven rikkonaisuus, joka on louhijalle hyvin haasteellinen. Pienimuotoiseen tuotantoon kivi voisi soveltua. Alueelta otettiin myös kolme minikairanäytettä. Kivi kaipaa lisätutkimuksia.

17 14 TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 3 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä Koelevyt: 15x20cm Kairaus: - Ohuthie: Kyllä Testi: Kiviainestesti (Los Angeles-luku SFS-EN , Kuulamyllyarvo PANK 2207 ja kiintotiheys PANK 2107). Kuva 1. Murhakorvenkankaan sijainti ja rajaus sekä testinäytteenottopaikka. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. Kuva 2. Murhakorvenkankaan alue sijaitsee Himangan ja Kannuksen rajalla.

18 Kohde 2 15 Kuva väri ei vastaa todellisuutta Paikka: RAUTAJALANKANGAS Kunta: Lohtaja Karttalehti: Koordinaatit: x= y= Pinta-ala: 350x80m Kivilaji: Granodioriitti Asu, rakenne: Voimakkaasti suuntautunut Väri: Tumman harmaa Raekoko: Keskirakeinen Luonnonkivikohde: Kyllä Korkeus: Alin = +27 m ylin = +35 m Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1.3km Havaintotunnus: 38-ROK-07 Kuvaus Alueella on 11 pientä paljastumaa, jotka kohoavat vain hieman maastosta. Kaikkein pohjoisin kallio kohoaa eniten, 1,5-2m maastosta. Paljastumat kulkevat kaikki luode-kaakko suuntaisesti. Alue sijaitsee metsätien vieressä, noin 10km valtatie 8:lta. Alueen kivilaji on keskirakeinen, tumman harmaa granodioriitti. Kiven rakenne on hyvin suuntautunut ja myös ryynimäinen. Kivestä voisi saada kaunista luonnonkiveä rakennustuotantoon. Kallion ehjyys vaihtelee kallioiden välillä. Kiven maksimaalinen blokkikoko on 2x2m. Kiven ongelmana ovat lukuisat vaaleat juonet sekä tummat, hienorakeiset sulkeumat. Alueelta otettiin näytepala hiottuja testilaattoja varten sekä porattiin viisi minikairanäytettä tasalaatuisuuden selvittämiseksi. Minikairanäytteet ovat hyvin tasalaatuisia. Vain vähäisiä raekoon vaihteluita esiintyy. Kiilteen määrä vaihtelee hieman, paikoin kiillettä on melko runsaasti. Kohde vaatii lisätutkimuksia, mm. todellisen ehjyyden selvittämisessä. Lisätutkimukset olisivat kallion laajempaa putsausta kairausta, maatutkausta sekä myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti koelouhintaa. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 5 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä

19 16 Koelevyt: 20 x 30 cm Kairaus: Ohuthie: Kyllä Testi: - Kuva 3. Rautajalankankaan sijainti ja rajaus sekä testinäytteenottopaikka. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. Kuva 4. Rautajalankankaan hakkuualueella olevat matalat paljastumat.

20 Kohde 3 17 Kuvan väri ei vastaa todellisuutta Paikka: MATOKANGAS Kunta: Kannus Karttalehti: Koordinaatit: x= y= Pinta-ala: 220x250m Kivilaji: Graniitti Asu, rakenne: Porfyyrinen Väri: Punaisen harmaa Raekoko: Keskirakeinen Luonnonkivikohde: Kyllä Korkeus: Alin = +55m ylin = +87 m Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1.3km Havaintotunnus: 48-ROK-07 Kuvaus Metsätien vierellä sijaitseva mäenrinne, jolla on korkeutta noin 20m. Paljastuneisuus alueella on arviltaan noin 90 %:n luokkaa. Alue sijaitsee 9km valtatie 28:lta ja 14 km Kannuksen keskustasta. Noin 500m päässä sijaitsee kiviaineksenottopaikka. Kivilajina alueella on keskirakeinen ja homogeeninen graniitti. Kivi ei ole tasalaatuinen vain hieman porfyyrinen. Väriltään kivi on punaisen harmaa. Vaakarakoilua esiintyy 0,20-1,50m välein. Pystyrakoilua esiintyy 0,20-3m välein, joten vaihtelua on runsaasti. Samaa kiveä löytyy myös läheiseltä Isotkalliot alueelta. Alueelta otettiin näytepalat hiottuja testilaattoja ja luonnonkivitestejä varten sekä porattiin minikairalla kolme testinäytettä. Testitulokset ovat hyvät. Kiven tasalaatuisuuden selvittämiseksi jatkotutkimuksia tarvitaan (kairausta, maatutkausta ja kallion paljastamista laajemmalta alueelta).

21 TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 3 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä Koelevyt: 20x30cm Kairaus: - Ohuthiet: Kyllä Testi: Luonnonkivitesti (vedenimeytys SFS-EN 13755:2002, taivutus-veto lujuus SFS-EN 12372:1999, puristuslujuus SFS-EN 1926:1999, kovuus ja ominaispaino SFS-EN 1936:1999). 18 Kuva 5. Matokankaan sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. Kuva 6. Matokankaan rajaus ja testinäytteenottopaikka sekä minikairanäytteidenottopaikat. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08.

22 Kuva 7. Matokankaan korkeat graniittikalliot. 19

23 20

24 21

25 22

26 23

27 24

28 25

29 26

30 27

31 Kohde 4 Paikka: ISOTKALLIOT Väri: Punaisen harmaa Kunta: Kannus Raekoko: Keskirakeinen Karttalehti: Luonnonkivikohde: Kyllä Koordinaatit: x= y= Korkeus: Alin = +70m ylin = +90m Pinta-ala: 50x150m Maanomistus: Yksityinen Kivilaji: Graniitti Lähin asutus: 1,2km Asu, rakenne: Massamainen Havaintotunnus: 49-ROK Kuvaus Mäenrinteessä, metsätien vierellä, sijaitsee kolme paljastumaa. Paljastumien välissä on suuria lohkareita (2x2x2m). Mäen keskikorkeus on 10m. Paljastuneisuusprosentti alueella on arvioitu olevan noin 90 %. Alue sijaitsee noin 10km valtatie 28:lta ja 14km Kannuksen keskustasta. Alueella on paljon pieniä kiviaineksenottopaikkoja. Kivi on samaa kuin Matokankaan kalliossa. Punaisen harmaata, keskirakeista ja homogeenista graniittia. Kivessä on paikoin porfyyrista rakennetta. Suuntautumista ei esiinny. Vaakarakoilua 0,20-1,0m välein ja pystyrakoilu 0,20-2,0m välein. Alueelta on otettu vertailua varten minikairanäyte. Kuva 8. Isotkalliot sijainti ja rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 1 kpl minikairanäytettä Koelevyt: - Kairaus: - Ohuthiet: - Testi: -

32 29 Kuva 9. Isonkallion homogeeninen ja keskirakeinen graniitti on hyvin samanlainen kuin Matokankaan kivi. Kuva 10. Yleiskuva Isonkallion kallioalueesta.

33 Kohde 5 30 Kuvan värit eivät vastaa todellisuutta Paikka: OJALANHAUTAKANGAS Kunta: Kannus Karttalehti: Koordinaatit: x= y= Pinta-ala: 300x400m Kivilaji: Graniitti Asu, rakenne: Massamainen Väri: Punaisen ruskea Raekoko: Keskirakeinen Luonnonkivikohde: Kyllä Korkeus: Alin = +88 m ylin = +100 m Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 2.5km Havaintotunnus: 44-ROK-07 Kuvaus Alueella on muutamia erillisiä kallioalueita, jotka sijaitsevat hakkuualueella. Lähimmät kalliot sijaitsevat noin 50m metsätieltä. Valtatie 28 sijaitsee noin 12km päässä ja Kannuksen keskusta 22km päässä. Alueen paljastuneisuus on noin 60 %. Paljastumat ovat melko matalia ja kohoavat vain 1-1,5m maastosta. Paljastumien ympärillä jatkuu mäki ja louhikko, joten kiveä esiintyy luultavasti myös paljastumiksi rajattujen alueiden ulkopuolelta. Kallioalueiden vieressä on suoalue, joka voi haitata louhintaa. Kivi on keskirakeinen, punaisen ruskea ja massamainen graniitti. Kivi on pinnasta 2-3cm rapautunut. Kvartsi on hematiitin värjäämää (punertavaa), tämä antaa kivelle erikoisen ulkonäön. Melko ehjää kiveä. Kaikki alueen paljastumat koostuvat samanlaisesta graniitista. Alueelta otettiin näytepalat testilaattoja ja luonnonkivitestejä varten sekä porattiin kolme minikairanäytettä alueen eri puolilta. Testitulokset ovat hyvät. Tasalaatuisuuden ja louhinta kelpoisuuden selvittämiseksi alueella pitää tehdä kallion laajempialaista putsausta, kairausta, maatutkausta sekä myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti koelouhintaa. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 3 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä Koelevyt: 20 x 30 cm

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2. Kalliokiviainesraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 109/2014 7.11.2014 L/72/42/2013 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 2 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. L/72/42/2013 Hakemusnumero 819727 Projektikoodi

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2013

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2013 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 20/2012 Risto Vartiainen 27.2.2012 LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2013 Väliraportti vuoden 2011 toiminnasta 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä rakennuskivituotannosta ja kiviainestuotannosta Maailmassa tuotetun rakennuskiven

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti

Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1. Kalliokiviainesraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 131/2013 28.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan POSKI vaihe 1 Kalliokiviainesraportti Heidi Laxström Dno. POPELY/77/07.04/2010 Hakemusnumero 807742 Projektikoodi

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 18.5.2015 Raportti 12/2015 Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/2015

Lisätiedot

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä 1 (24) Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä Heikki Nurmi Pirkanmaalla inventoitiin vuosina 2001 2005 rakennuskivivarantoja 23 kunnan alueella (Härmä et al). Kahdeksan kivialan yrityksen

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI

KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI Pohjois-Suomen yksikkö M10.1/2005/1/86 Risto Vartiainen 20.1.2005 2 SISÄLLYS Sivu 1 ESIPROJEKTI 2001 3 1.1 Tausta 1.2 Tutkimukset vuonna 2001 2

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014 Loppuraportti

LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014 Loppuraportti Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Raportti 41/2014 Vartiainen, Risto & Lintinen, Panu 28.2.2014 LÄNSI-LAPIN LUONNONKIVI- JA KIVIAINESPROJEKTI 2011-2014 Loppuraportti 2 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi

Kallioperän kartoituskurssi Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 2009 Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Keski-Pohjanmaan loppuraportti Salla Valpola, Emmi Rankonen, Ari Lyytikäinen, Heidi Laxström,

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Raahe-Pyhäjoki alueen kiviainesselvitys

Raahe-Pyhäjoki alueen kiviainesselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 103/2013 6.3.2013 Raahe-Pyhäjoki alueen kiviainesselvitys Heidi Laxström Juha Davidila Dno. L/187/42/2012 Hakemusnumero 818548 Projektikoodi A32184

Lisätiedot

HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS. Kandidaatintyö Matti Kauppi

HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS. Kandidaatintyö Matti Kauppi HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS Kandidaatintyö Matti Kauppi Johdanto Hiljaiset päällysteet vähentävät liikenteen melua Normaalin asfalttipäällysteen kiviaineksen nastarengaskulutuskestävyyttä

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989 RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET INARIN ANGELISSA HEINÄKUUSSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Erkki Herola Jaana Lohva Olli Sarapää 30.11.1999 Raportti M89/99/7 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4575 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000

Lisätiedot

Keski-Suomen luonnonkivilouhimoiden sivukivet

Keski-Suomen luonnonkivilouhimoiden sivukivet 1 Itä-Suomen yksikkö 18.8.2009 Kuopio Keski-Suomen luonnonkivilouhimoiden sivukivet POSKI-Projekti Timo Heino, Reino Kesola ja Akseli Torppa Tilaaja: 2 Sisällysluettelo Yleistä...3 Raportoidut luohimoalueet...4

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001

KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KESKI-POHJANMAAN TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi 2010-2012

Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi 2010-2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi 2010-2012 Seppo Leinonen Risto Vartiainen Panu Lintinen Heidi Laxström Ilkka Pirttikoski Dno. K/577/41/2009 Hakemusnumero

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Liikunta kuntien strategioissa

Liikunta kuntien strategioissa Liikunta kuntien strategioissa Liikunnan merkitys yhteiskunnassa kasvaa Liikunnasta/fyysisestä aktiivisuudesta on moneksi Suurin rooli kotitalouksien jälkeen on kunnilla Poikkihallinnollisuudessa liikunnan

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Hankesuunnitelma Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Päätoteuttaja: Lapin Liitto Osatoteuttajat: Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonvarakeskus (Luke)

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 3

KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 3 76 Lullinvuori MUURAME KAO090154 Karttalehti: 3211 06 Alueen pinta-ala: 196 ha Korkeus: 195 mpy Suhteellinen korkeus: 117 m Kallioalueen sijainti: Päijänteen Ristinselän pohjoispuolella, Muuratsalon eteläosassa.

Lisätiedot

Kiviainestestien vertailukokeet 2015

Kiviainestestien vertailukokeet 2015 Kiviainestestien vertailukokeet 2015 Los Angeles -koe, SFS-EN 1097-2 Kuulamyllykoe, SFS-EN 1097-9 Micro Deval koe, SFS-EN 1097-1 Litteysluku, SFS-EN 933-3 Kiintotiheys, verkkokori, SFS-EN 1097-6 Annex

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus HAKEOSUUSKUNTIEN perustamisbuumi loppui Puun energiakäytön pitäisi koko ajan vauhdittua, mutta

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi Lemminkainen MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Tilalle Juho Kula 636-416-5-65 10.3.2014 Poytyan kunnan Kumilan kylassa 1 (7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA Kumilan kyla Tila Juho Kula 5:65

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 2331 ja 2332 Explanation to the maps of Sheet 2331 and 2332 Pre-Quaternary rocks Markus Vaarma ja Fredrik

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

M19/3441,3443/2007/30 Drno 490/41/2006 Timo Heino Itä-Suomen yksikkö LOPPURAPORTTI PUOLANGAN LIUSKEKIVIEN MAASTO- JA LABORATORIOTÖIDEN TOTEUTTAMISESTA

M19/3441,3443/2007/30 Drno 490/41/2006 Timo Heino Itä-Suomen yksikkö LOPPURAPORTTI PUOLANGAN LIUSKEKIVIEN MAASTO- JA LABORATORIOTÖIDEN TOTEUTTAMISESTA M19/3441,3443/2007/30 Drno 490/41/2006 Timo Heino Itä-Suomen yksikkö LOPPURAPORTTI PUOLANGAN LIUSKEKIVIEN MAASTO- JA LABORATORIOTÖIDEN TOTEUTTAMISESTA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET.

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot