Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti"

Transkriptio

1 Länsi-Suomen Yksikkö M10.4/2008/ Kokkola Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti Loppuraportti Heidi Laxström

2

3 Sisällysluettelo 1 KESKI-POHJANMAAN KALLIOKIVIAINES- JA LUONNONKIVIPROJEKTI Projektin tavoitteet Organisaatio Aikataulu Rahoitus 2 2 KENTTÄTYÖVAIHE Valmisteleva työ Etsintäkartoitus Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Tiedotus ja markkinointi 4 3 TULOKSET Himanka Lohtaja Kannus Kälviä Kokkola Ullava Kaustinen Veteli Halsua Toholampi Lestijärvi Perho 8 KIRJALLISUUTTA 9 LIITTEET Liite 1... Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkivi-projekti Kartoituskohteet. Liite 2... Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkivi-projekti Jatkotutkimuskohteet. Liite 3... Lupaavat kohteet kunnittain.

4 1 1 KESKI-POHJANMAAN KALLIOKIVIAINES- JA LUONNONKIVIPROJEKTI Keski-Pohjanmaan kalliokiviaines- ja luonnonkiviprojekti toteutettiin Geologian Tutkimuskeskuksen, Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien yhteisrahoitusprojektina. Projektin toiminta-alue oli Keski-Pohjanmaan maakunta. Projekti toteuteutettiin välisenä aikana. 1.1 Projektin tavoitteet Projektin yleisenä tavoitteena oli lisätä alueen luonnonkiven ja kalliokiviaineksen hyötykäyttöä paikantamalla alueen taloudellisesti ja ympäristön kannalta hyödynnettävissä olevat potentiaaliset esiintymät. Luonnonkivellä tarkoitetaan rakennuskiveksi tarkoitettua kiveä, josta tehdään mm. julkisivuja ja hautakiviä. Kalliokiviaineksella tarkoitetaan kalliosta louhittua murskekiveä jota käytetään mm. teiden kunnostukseen. Projektin tuloksilla avustetaan maankäytön suunnittelua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, luodaan parannetut raaka-aineelliset edellytykset alueen yritystoiminalle, edesautetaan maanomistajia ja yrityksiä hallitsemiensa, hyödyntämiskelpoisten esiintymien käytteenotossa. Tavoitteena oli välittää tietoa uusista esiintymistä kiinnostuneille yrittäjille, joilla harkintansa mukaan on mahdollisuus jatkaa esiintymien tutkimusta esimerkiksi tekemällä koelouhintoja ja hankkimalla tarvittavat oikeudet esiintymiin. Projektin tulokset hyödynnetään Keski-Pohjanmaan POSKI-projektissa (POSKI = Pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen). POSKI-projekti päättyy vuoden 2009 lopussa. POSKI-projekti palvelee vireillä olevaa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihetta toimien kaavan taustaselvityksenä. 1.2 Organisaatio Projektin ohjausryhmään kuuluvat edustajat Keski-Pohjanmaan maakuntaliitosta, Kokkolan seutukunnasta, Kaustisen seutukunnasta, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta ja Geologian tutkimuskeskuksesta. Projektin ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa, keväällä 2007 ja syksyllä 2007 sekä talvella Lisäksi järjestettiin syksyllä 2007 ohjausryhmälle mahdollisuus tutustua kohteisiin maastossa. Päivän aikana käytiin kahdella lupaavalla kohteella Toholammilla. Projektin käytännön tutkimuksista on vastannut GTK:n Länsi-Suomen yksikkö. Projektin vastuuhenkilö GTK:ssa oli toimialapäällikkö Olli Breilin ja raportin laatijana toimi geologi Heidi Laxström. Projektin laadullisesta seurannasta ja ohjauksesta vastasi geologi Seppo Leinonen. Projektin maastotöihin osallistuivat lisäksi geologi Reino Kesola ja teknikko Kalevi Karttunen. 1.3 Aikataulu Projekti toteutettiin vuosien aikana ja raportti valmistui maaliskuussa 2008.

5 Taulukko 1. Projektin aikataulu vuosina syys loka mar joulu tam helmimaal huhti toukokesä heinäelo syys loka mar joulu tam helmimaal Aineiston kokoaminen Kartoitus: - Potentiaaliset suuralueet - Kohteelliset tutkimukset Tutkimusaineiston käsittely Näytteiden irrotus Tallennus tietokantoihin Laboratoriotestit yms. Väliraportti Loppuraportti Markkinointi ja www Ohjausryhmän kokous 1.4 Rahoitus Projekti toteutettiin yhteisrahoitteisena Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton, seutukuntien ja GTK:n kesken. Rahoitus päätös saatiin vuoden 2006 loppupuolella. Rahoitusosuudet perustuvat kuntien maapintaaloihin. Taulukko 2. Projektin rahoitussuunnitelma vuosina RAHOITTAJA % yht K-P LIITTO / MKR 70 % KOKKOLAN SK/KOSEK 5,7 % KAUSTISEN SK 9,3 % Halsua 1,2 % Kaustinen 1,0 % Lestijärvi 1,4 % Perho 2,1 % Toholampi 1,8 % Ullava 0,5 % Veteli 1,4 % GTK 15 % YHT. 100 % Seutukuntien ja kuntien osuudet perustuvat maapinta-alojen suhteesen (lähde kuntaliitto)

6 2 KENTTÄTYÖVAIHE Valmisteleva työ Aluetta koskeva geologinen, geofysikaalinen ja ympäristöllinen tieto mukaan lukien kalliokiviainesten ja luonnonkivien käyttöä rajoittavat tekijät (suojelualueet, asutus, pohjavesialueet, valtausalueet, nykyiset kivenottoalueet) on otettu huomioon ennakkokohteiden valinnassa. Alueiden valinnassa on myös huomioitu olemassa olevien teiden sijainti ja selvitetty nykyisten ja entisten kivilouhimoiden sijainti. Ennakkokohteita kertyi noin 400 kappaletta. Vuonna 2004 Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella oli toiminnassa 9 kallionottamisaluetta (murskekivi) ja lupia oli 20 kappaletta. Luonnonkiven pienimuotoista louhintaa ja jalostusta suoritetaan Perhossa Perhon Rakennuskivi Oy:n toimesta ja Kaustisella Virkkalan Kivipajan toimesta. 2.2 Etsintäkartoitus Kenttätyövaihe eteni suunnitelmien mukaisesti ja aikataulussa. Kenttätyöt aloitettiin toukokuun alussa 2007 kahden kartoittajan voimin. Kolmas kartoittaja aloitti työt myöhemmin kesäkuun aikana. Ennakkoon valittuja kartoituskohteita oli noin 400 kpl, jotka oli valittu geologistenkarttojen, suojelualuetietojen ja muiden ennakkotietojen perusteella. Kartoitusvaihe sujui aikataulun mukaan siten että heinäkuun lopulla kohteet oli käyty läpi. Kartoituskohteita kertyi yhteensä 374 kappaletta (Liite 1). Alla olevasta taulukosta näkyy kohteiden sijainti kunnittain. Taulukko 3. Kartoituskohteet ja lisätutkimuskohteet kunnittain. Kunnat Kartoituskohteet Luonnonkivikohteet Kiviaineskohteet Kokkola 33 2 Kälviä Lohtaja Kannus Himanka Toholampi Ullava 15 1 Kaustinen 25 1 Lestijärvi Halsua 16 1 Veteli 19 1 Perho Yhteensä

7 2.3 Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Kartoituskohteista valittiin 33 lupaavinta kohdetta jatkotutkimuksia varten. Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto suoritettiin saatuamme maanomistajilta kirjalliset tutkimusluvat. Yhteensä valittiin 25 kiviaineskohdetta, kahteen ei saatu maanomistajilta lupaa näytteenottoon, joten kiviaineskohteita kertyi lopulta 23 kappaletta. Näistä kohteista otettiin noin 100 kg kiveä kiviainestestejä varten. Kiviainestesteihin sisältyvät seuraavat testit: Los Angeles-luku, Pohjoismainen kuulamyllyarvo ja litteysluku. Tarjouspyyntö kiviainestesteistä lähetettiin kolmeen eri laboratorioon, Oulun Geolab Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio. Edullisimman tarjouksen esitti Tampereen Teknillinen Yliopisto mutta ohjausryhmä päätyi kuitenkin käyttämään Oulun Geolab Oy:n palveluksia, koska heillä tulosten toimitusaika oli ylivoimaisesti lyhyin. Testit valmistuivat lokakuun lopussa. Projektin ohjausryhmän kokouksessa (14.2.) päätettiin, että tutkimustiedot siirretään alkuvaiheessa olevan Keski-Pohjanmaan POSKI-projektin käyttöön (POSKI= Pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen). POSKI-projekti palvelee vireillä olevaa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihetta toimien kaavan taustaselvityksenä. Tiedot tulevat julkisiksi, kun maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos on lausunnoilla osallisilla. Lupaavia luonnonkivikohteita löytyi 13 kappaletta ja 11 kohteesta otettiin poraamalla ja kiilaamalla edustavat näytteet kiillotettuja koelevyjä varten. Kiven laadun selvittämiseksi porattiin kaikista 14 kohteesta minikairalla 1-5 näytettä. Kolmesta kohteesta tehtiin myös luonnonkivilaattojen EN-standardien mukaiset testit. Luonnonkivitesteihin sisältyvät seuraavat testi: puristuslujuus, taivutus-veto lujuus, vedenimeytys, ominaispaino sekä kovuus. Tarjouspyyntö lähetettiin kahteen laboratorioon, jotka olivat Stone Pole Laboratory, Juukassa ja VTT:n laboratorio Espoossa. Edullisimman tarjouksen esitti Stone Pole Laboratory. Testipalat sahataan valmiiksi sopiviksi paloiksi Kuopion GTK:ssa ennen Juukaan lähettämistä. Testien tulokset valmistuivat joulukuun aikana Tiedotus ja markkinointi Projektin etenemisestä tiedotettiin lehdistötiedotteilla. Keski-Pohjanmaan maakuntaradio teki syksyllä 2006 projektia koskevan haastattelun, johon osallistui toimialapäällikkö Olli Breilin. Parhaimmista luonnonkiviesiintymistä tehdään kirjalliset esittelymateriaalit. Löydetyt esiintymät esitellään myös internetissä stone.gtk.fi internetsivuilla. Kotimaisia luonnonkiviyrityksiä informoidaan myös suorilla yrityskontakteilla. Yhteydessä ollaan esimerkiksi oltu Perhon Rakennuskivi Oy:hyn ja Virkkalan Kivipajaan. Projektin edistymistä ja osittain tuloksia esiteltiin Seinäjoen Luonnonkivi seminaarissa marraskuussa Luonnonkivikohteita ja tuloksia tullaan esittelemään Nordic Stone kivimessuilla Turun messu- ja kongressikeskuksessa

8 3 TULOKSET Himanka Himangan alueen kallioperä jakautuu erillisiin toisiaan muistuttaviin liuskevyöhykkeisiin, joiden välissä on syväkiviosueita. Pohjoisessa on suuri grano- ja kvartsidioriitti-vyöhyke, joka jatkuu pitkälle Kalajoen ja Pyhäjoen puolelle. Suurin vyöhyke Himangan alueella on liuskevyöhyke, joka sisältää kiilleliuskeita, grauvakkamaisia liuskeita, kvartsi-maasälpäliuskeita sekä emäksisiä vulkanogeenisiä liuskeita. Liuskeiden koostumus vaihtelee pienipiirteisesti ja vulkaaninen aines on usein sekoittunut sedimenttiseen ainekseen, joten eri liuskeet muistuttavat hyvin paljon toisiaan, mikä tekee luokituksen haastavaksi. Himangan alueella on vain hieman graniittia, joka esiintyy paikoin juonina. Pegmatiittista graniittia esiintyy paikoin liuskeiden välissä. Suojelualueet (Natura-alue, muutama pohjavesialue sekä arvokas kallioalue) rajoittivat hieman kartoitusta alueella. Himangan alueella kartoitettiin 24 kohdetta. Suuria luonnonkiveksi sopivia kallioita kunnasta ei löytynyt. Kahdesta kohteesta yritettiin tehdä kiillotettuja testilaattoja mutta kiven rikkonaisuuden vuoksi laatat jäivät hyvin pieniksi. Kalliokiviainesta on louhittu Himangassa ainakin Kirkkopörkkiön alueella noin 5km Himangan keskustasta. Kalliokiviaineskohteiksi sopivia kallioita löytyikin alueelta. Näistä kohteista kolmesta tehtiin kiviainestestit. 3.2 Lohtaja Pohjanmaan liuskealue ulottuu hieman Lohtajan puolelle. Tällä alueella liuskeet ovat enimmäkseen kiilleliuskeita ja kiillegneissejä. Näiden lisäksi alueen kallioperä koostuu syväkivistä (pegmatiitti, granodioriitti, gabro) sekä pintakivistä (amfiboliitti). Lohtajan rannikkoaluella on hyvin vähän kalliopaljastumia. Alueella on laajoja lentohiekkadyynejä, jotka peittävät suuren osan rannikkoa. Suojelukohteita (Natura-alue, pohjavesialue sekä arvokkaita kallioalueita) alueella on melko laajasti, nämä sijoittuvat kunnan länsiosiin sekä yhtenäisenä kaistaleena, joka kulkee koko kunnan läpi pohjois-etelä suuntaisena. Lohtajan alueelta kartoitettiin 11 kohdetta, joista kaksi (yksi luonnonkivikohde ja yksi kalliokiviaineskohde) valittiin jatkotutkimuksiin. Lupaavia luonnonkivikohteita voisi olla useampikin, mutta vain yhdestä tehtiin koelaatat. 3.3 Kannus Kannuksen kallioperän yleisin kivilaji on kiillegneissi, joka liuskevyöhykkeenä kulkee kunnan läpi pohjois-etelä suuntaisena. Kiillegneississä tavataan hyvin runsaasti koostumusvaihteluita. Tähän sedimenttisyntyiseen kivilajimuodostumaan liittyy myös joukko muita kivilajeja (kvartsiitti ja amfiboliitti sekä vulkaanisperäisiä kiviä). Alueen eteläosissa esiintyy varsin laaja graniittialue, johon liittyy pegmatiittejä. Pegmatiittisia juonia tavataan laajasti koko Kannuksen alueella. Alueen reunaosiin keskittyvät koostumukseltaan granodioriittiset syväkivet. Alueella on muutama pohjavesialue. Kannuksen kunnan alueella kartoitettiin 25 kohdetta joista kuusi kohdetta valittiin jatkotutkimuksiin. Potentiaalisia kalliokiviaineskohteita kunnasta löytyi neljä kappaletta, näistä tehtiin asiaankuuluvat testit. Kunnan alueelta löytyy myös muita potentiaalisia kalliokiviaineskohteita, joita ei tässä projektissa testattu. Alueen kauniit graniitit voisivat hyvin soveltua luonnonkivituotantoon. Potentiaalisia luonnonkivikohteita löytyikin alueelta useampi. Kahdesta kohteesta tehtiin testilaatat ja luonnonkivitestit. Näiden kallioalueiden läheisyydessä olevilta kalloilta otettiin poraamalla vertailevat tappinäytteet.

9 3.4 Kälviä Kälviä alue kuuluu osin Pohjanmaan liuskevyöhykkeeseen, jossa esiintyy eniten kiilleliuskeita ja kiillegneissejä, mutta myös amfiboliittia, kvartsiittia sekä kvartsi-maasälpäliuskeita. Kälviällä on myös laajoja syväkivialueita (graniitti, granodioriitti ja gabro). Alueella on muutama suojelualue (pohjavesi ja Natura-alue). Kalliokiviainesta, enimmäkseen liuskeita, louhitaan murskeeksi valtatie 8:an varrella Ruotsalon lähettyvillä. Samantapaista kiveä alueelta löytyy melko runsaasti. Kälviän alueella kartoitettiin noin 32 kalliota, joista valittiin kaksi kohdetta lisätutkimuksia varten. Kälviältä löytyi yksi lupaava luonnonkivikohde, josta myös testattiin soveltuminen murskekäyttöön sekä yksi potentiaalinen kalliokiviaineskohde. Luonnonkivinä kvartsidioriitit olivat kiinnostavimmat. Sepänkylän pohjoispuolella on laajoja syväkivialueita, jotka voisivat soveltua luonnonkivituotantoon Kokkola Kiilleliuske ja kiillegneissi ovat Kokkolan yleisimmät kivilajit. Öijan alueella esiintyy myös joitain syväkiviä (granodioriitti ja graniitti). Kiilleliusketta on louhittu ja louhitaan paikoittain Kokkolan alueella ja jalostetaan murskekäyttöön. Kokkolan alueella on suojelualueita vain Öijassa (Natura-alueita) sekä melko laaja pohjavesialue. Nämä sekä asutuksen tiheys rajoittivat tutkittavien kallioalueiden määrää. Kokkolassa kartoitettiin 33 kalliota, joista valittiin kaksi kiviaineskohdetta lisätutkimuksia varten. Luonnonkiveksi soveltuvia kohteita alueelta ei löytynyt. 3.6 Ullava Kallioperä Ullavan alueella on hyvin liuskevaltaista, alueelta löytyy kiilleliusketta ja kiillegneissiä sekä myös grauvakkamaista liusketta. Eteläosasta alkava liuskekaari jatkuu Toholammen kautta Lestijärvelle. Liuskekaaren emäksiset vulkaaniset liuskeet ovat koostumukseltaan hyvin vaihtelevia. Liuskeet soveltuisivat hyvin kiviaineskäyttöön, mutta louhintaan sopivaa kallioaluetta ei paljastumaköyhältä alueelta löytynyt. Toholammen puolelta tuleva laaja granodioriittialue ulottuu alueen eteläiseen osaan. Granodioriitit soveltuisivat murskeen yleiskäyttöön. Alueella on myös hieman muita syväkiviä kuten gabroa. Gabrosta tehtiin kiviainestestit ja tulokset olivat hyvät. Alue on hyvin matalaa ja suovaltaista, joten paljastuneita kallioalueita on hyvin vähän. Muutamat pohjavesialueet sekä osa Natura-alueesta rajoittivat edelleen kartoitusta. Alueella kartoitettiin 15 kalliota ja yhdestä tehtiin kiviainestestit. Vaihtelevan laatuisia kallioita, jotka soveltuvat kiviainekseksi, löytyy alueelta, mutta luonnonkiveksi soveltuvia riittävän ehjiä kallioalueita ei löytynyt. 3.7 Kaustinen Kaustisen alueen kivet ovat yleisesti karkearakeisia pegmatiitteja, joiden välissä esiintyy kiilleliuskeita ja gneissejä. Kiilleliuskeet ovat paikoin hyvin kauniisti aaltoilevia ja hyvin kiillerikkaita. Paikallinen yrittäjä hyödyntää näitä liuskeita pientuotantoon mm. takan verhoiluun. Amfiboliittia esiintyy kapeina vyöhykkeinä kiilleliuskeiden seassa kunnan pohjoisosissa. Amfiboliitti on kiviaineksena alueen mielenkiintoisin kivi ja testit osoittivat, että kivi on hyvän laatuista. Kaustisilla on kallioalueita melko laajasti mutta kivet ovat enimmäkseen liian suurirakeisia ja/tai kiillerikkaita käytettäväksi murskeena tai rakennuskivenä. Alueella on muutama pohjavesialue ja kaksi Natura-aluetta sekä arvokas kallioalue, jotka hieman rajoittivat kartoitusalaa.

10 Kaustisen kunnan alueella kartoitettiin 25 kalliota, joista yhdestä tehtiin kiviainestesti. Luonnonkivikohteita alueelta ei löytynyt Veteli Vetelin alueella kallioperä on pohjoisosassa syväkiveä (graniittia, granodioriittia ja kvartsidioriittia) sekä keski- ja eteläosissa pintakiveä (kiillegneissiä, liuskeita, metagrauvakkaa, amfiboliittia ja vulkaniittia). Amfibolitti ja muut vulkaniitit esiintyvät luode-kaakko suunnassa esiintyvissä vyöhykkeissä. Vetelissä on hyvin vähän paljastuneita kallioita. Tämä johtunee siitä että alue on hyvin matalaa ja suovaltaista. Kunnassa on iso Natura-alue, muutama pohjavesialue sekä kaksi pientä arvokkaaksi kallioalueeksi luokiteltua aluetta, jotka myös rajasivat pois joitain kallioalueita kartoituksesta. Vetelin alueelta kartoitettiin 19 kalliota, josta yhdestä tehtiin lisätutkimuksia kiviainestestien myötä. Luonnonkivikohteita alueelta ei löytynyt. 3.9 Halsua Halsuassa syväkivet (grano- ja kvartsidioriitti ja pieniä graniitti ja gabro alueita) vallitsevat. Alueen länsiosassa esiintyy myös pintakivivyöhyke (amfiboliitti). Kunnassa on vain vähän suojelualueita (pohjavesialueita). Alue on hyvin suovaltaista ja paljastuneita kallioita on hyvin vähän. Halsuan alueella kartoitettiin 18 kohdetta, joista yksi valittiin lisätutkimuksiin. Tämä oli luonnonkivikohde, joka tappinäytteiden myötä osoittautui melko rikkonaiseksi. Kalliokiviaineskohteita alueelta ei testattu Toholampi Toholammin kesiosat koostuvat syväkivistä, grano- ja kvartsidioriitti ovat yleisin kivilaji, mutta graniitteja ja gabroja esiintyy myös. Alueen syväkivet ovat yleisesti suuntautuneita ja yleiseen kiviaineskäyttöön soveltuvia. Luonnonkivikohteina Toholammin gabrot ovat mielenkiintoisimmat. Alueella (pohjois- ja eteläosissa) esiintyy myös kiilleliuskeita, kiillegneissejä ja vulkaniitteja eri laajuisina vyöhykkeinä syväkivien välissä. Eteläosassa oleva liuskekaari alkaa Ullavalta ja jatkuu Lestijärvelle. Kaaren kiviä on testattu Lestijärvellä. Vulkaniitit ovat kiviaineksen kannalta alueen potentiaalisimmat kivet. Kartoitusta eivät rajoittaneet alueen muutamat suojelualueet (Natura-alue ja 3 pientä pohjavesialuetta). Toholammilla kartoitettiin 27 kalliota, joista kolme lupaavinta kohdetta valittiin lisätutkimuksiin. Kaksi kalliokiviaineskohdetta sekä yksi luonnonkivikohde, josta tehtiin myös kiviainestesti. Luonnonkivikohde osoittautui melko tasalaatuiseksi ja mielenkiintoiseksi Lestijärvi Valtaosa Lestijärven kivistä ovat kivilajiltaan erilaisia syväkiviä (grano- ja kvartsidioriittia, hieman gabroa ja graniittia). Pohjoisosassa esiintyy pintakiviä (kiilleliuske, kiillegneissi ja vulkaniitti) kaarevana liuskejaksona, joka alkaa Ullavanjärven seudulta. Alueen eteläosassa esiintyy myös hieman metavulkaniittia. Yleisimmin tavattu kivilaji Lestijärvellä on kvartsidioriitti tai granodioriitti. Alueelta löytyy kohtalaisen paljon paljastumia, mutta siellä on myös paljon suojelualueita (Natura-alue ja pohjavesialue) jotka rajoittivat kartoitusta.

11 Lestijärven alueella kartoitettiin noin 34 kohdetta, joista kaksi valittiin lisätutkimuksiin. Molemmista kohteista tehtiin kiviainestestit ja yhdestä kohteesta myös luonnonkivitestilaatat Perho Perhossa Keski-Suomen laaja syväkivialue kohtaa Pohjanmaan alavan liuskevyöhykkeen. Alueen tavallisimmat kivilajit, intermediääriset syväkivet kuuluvat Keski-Suomen granitoidikompleksiin. Syväkivet ovat keski- tai karkearakeisia, melko tasarakeisia ja niiden koostumus vaihtelee kvartsidioriiteista graniitteihin. Selvästi yleisimpiä ovat granodioriittiset ja tonaliittiset koostumukset. Gabroa ja dioriittia esiintyy pieninä granodioriittien tai tonaliittien ympäröiminä intruusioina. Alueen pintakivet ovat pääasiassa metasedimenttejä kuten kiilleliuskeita ja grauvakkoja sekä metavulkaniitteja. Vulkaniitit ovat kiviainesta ajatellen kiinnostavimmat kivet ja alueelta löytyy sopivia kohteita sekä yleiskäyttöön että raidesepeliksi. Luonnonkivikohteita alueelta voisi löytyä useampikin, mutta mielenkiintoisin kohde on Perhon kirkonkylän lähettyvillä sijaitseva migmatiittinen kallioalue. Perhossa on melko runsaasti suojelualueita (Natura-alueita ja muutama pieni pohjavesialue) jotka hieman rajoittivat kartoitusta. Perhon kunnan alueella paljastuneita kallioalueita on runsaasti. Noin 80 kohdetta kartoitettiin kesän aikana. Näistä 80 kohteesta viisi kohdetta valittiin jatkotutkimuksiin (kaksi kalliokiviaineskohdetta ja kolme luonnonkivikohdetta). Luonnonkivikohteista yhdestä tehtiin myös kiviainestesti.

12 KIRJALLISUUTTA 9 Laitila, M., Kallioperäkartta 2322, Kokkola. Suomen geologinen kartta 1: Lonka, A., Kallioperäkartta 2323, Kaustinen. Suomen geologinen kartta 1: Neuvonen, K. J., Kallioperäkartta 2324, Kannus. Suomen geologinen kartta 1: Pipping, F., Kallioperäkartta 2332, Perho. Suomen geologinen kartta 1: Pipping, F. & Vaarma, M., Kallioperäkartta 2331, Kyyjärvi. Suomen geologinen kartta 1: Pipping, F. & Vaarma, M., Kallioperäkartta 2314, Evijärvi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2413, Kalajoki. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2341, Lestijärvi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2343, Reisjärvi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2342, Sievi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2431, Ylivieska. Suomen geologinen kartta 1:

13 10 Liite 1

14 11 Liite 2

15 LUPAAVAT KOHTEET KUNNITTAIN Liite 3 12 Seuraavissa liitteessä on esitetty lupaavat luonnonkivikohteet kunnittain seuraavassa järjestyksessä: Himanka Toholampi - Kohde 1 22-ROK-07 - Kohde 9 70-HCB-07 Lohtaja Lestijärvi - Kohde 2 38-ROK-07 - Kohde KRK-07 Kannus Perho - Kohde 3 44-ROK-07 - Kohde KRK-07 - Kohde 4 46-ROK-07 - Kohde KRK-07 - Kohde 5 48-ROK-07 - Kohde KRK-07 - Kohde 6 49-ROK-07 Kälviä - Kohde 7 40-HCB-07 Kokkola Ei luonnonkivikohteita Ullava Ei luonnonkivikohteita Kaustinen Ei luonnonkivikohteita Veteli Ei luonnonkivikohteita Halsua - Kohde 8 45-HCB-07

16 Kohde 1 13 Kuvan väri ei vastaa todellisuutta Paikka: MURAHAKORVENKANGAS Väri: Tumman vihertävä Kunta: Himanka Raekoko: Tiivis Karttalehti: Luonnonkivikohde: Kyllä Koordinaatit: x= y= Korkeus: Alin = +40m ylin = +50m Pinta-ala: 150x600m Maanomistus: Yksityinen Kivilaji: Mafinen metavulkaniitti Lähin asutus: 1km Asu, rakenne: Kerroksellinen Havaintotunnus: 22-ROK-07 Kuvaus Alue sijaitsee metsätien vieressä, 1,5km kylätieltä ja noin 16km Kannuksen keskustasta. Paljastumia esiintyy niin hakkuualueella kuin kauempana tiestä sekametsässä. Alue on melko hyvin paljastunut (noin 80 %). Kalliot kohoavat 2-5m maastosta. Sijainnin vuoksi paikka on hyvä kiviaineksenottopaikaksi. Alueella on useampi omistaja (5-6kpl), mikä voi hankaloittaa alueen hyödyntämistä. Alueen kivi on tiivistä, lujaa ja tumman vihertävää tuffiittia (kivi itsessään on suuntautumaton). Rakenne on yleisesti kerroksellinen, mutta tämä vaihtelee hieman paljastumasta toiseen. Pinta on rapautunut noin 0,5-1,0cm ja paikoin punaiseksi värjäytynyt. Rakopinnat ovat paikoin hieman ruosteiset. Kivi on hyvin rikkonainen. Tuffiitin seasta löytyy kapeita massamaisia laavakerroksia. Karbonaattia esiintyy paikoin, mikä voi hieman heikentää kiven laatua. Alueelta otettiin näytepalat kiviainestestiä sekä testilaattoja varten. Testilaatat ovat hyvin kauniita ja kiillottuvat hyvin. Haittana on kiven rikkonaisuus, joka on louhijalle hyvin haasteellinen. Pienimuotoiseen tuotantoon kivi voisi soveltua. Alueelta otettiin myös kolme minikairanäytettä. Kivi kaipaa lisätutkimuksia.

17 14 TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 3 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä Koelevyt: 15x20cm Kairaus: - Ohuthie: Kyllä Testi: Kiviainestesti (Los Angeles-luku SFS-EN , Kuulamyllyarvo PANK 2207 ja kiintotiheys PANK 2107). Kuva 1. Murhakorvenkankaan sijainti ja rajaus sekä testinäytteenottopaikka. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. Kuva 2. Murhakorvenkankaan alue sijaitsee Himangan ja Kannuksen rajalla.

18 Kohde 2 15 Kuva väri ei vastaa todellisuutta Paikka: RAUTAJALANKANGAS Kunta: Lohtaja Karttalehti: Koordinaatit: x= y= Pinta-ala: 350x80m Kivilaji: Granodioriitti Asu, rakenne: Voimakkaasti suuntautunut Väri: Tumman harmaa Raekoko: Keskirakeinen Luonnonkivikohde: Kyllä Korkeus: Alin = +27 m ylin = +35 m Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1.3km Havaintotunnus: 38-ROK-07 Kuvaus Alueella on 11 pientä paljastumaa, jotka kohoavat vain hieman maastosta. Kaikkein pohjoisin kallio kohoaa eniten, 1,5-2m maastosta. Paljastumat kulkevat kaikki luode-kaakko suuntaisesti. Alue sijaitsee metsätien vieressä, noin 10km valtatie 8:lta. Alueen kivilaji on keskirakeinen, tumman harmaa granodioriitti. Kiven rakenne on hyvin suuntautunut ja myös ryynimäinen. Kivestä voisi saada kaunista luonnonkiveä rakennustuotantoon. Kallion ehjyys vaihtelee kallioiden välillä. Kiven maksimaalinen blokkikoko on 2x2m. Kiven ongelmana ovat lukuisat vaaleat juonet sekä tummat, hienorakeiset sulkeumat. Alueelta otettiin näytepala hiottuja testilaattoja varten sekä porattiin viisi minikairanäytettä tasalaatuisuuden selvittämiseksi. Minikairanäytteet ovat hyvin tasalaatuisia. Vain vähäisiä raekoon vaihteluita esiintyy. Kiilteen määrä vaihtelee hieman, paikoin kiillettä on melko runsaasti. Kohde vaatii lisätutkimuksia, mm. todellisen ehjyyden selvittämisessä. Lisätutkimukset olisivat kallion laajempaa putsausta kairausta, maatutkausta sekä myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti koelouhintaa. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 5 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä

19 16 Koelevyt: 20 x 30 cm Kairaus: Ohuthie: Kyllä Testi: - Kuva 3. Rautajalankankaan sijainti ja rajaus sekä testinäytteenottopaikka. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. Kuva 4. Rautajalankankaan hakkuualueella olevat matalat paljastumat.

20 Kohde 3 17 Kuvan väri ei vastaa todellisuutta Paikka: MATOKANGAS Kunta: Kannus Karttalehti: Koordinaatit: x= y= Pinta-ala: 220x250m Kivilaji: Graniitti Asu, rakenne: Porfyyrinen Väri: Punaisen harmaa Raekoko: Keskirakeinen Luonnonkivikohde: Kyllä Korkeus: Alin = +55m ylin = +87 m Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1.3km Havaintotunnus: 48-ROK-07 Kuvaus Metsätien vierellä sijaitseva mäenrinne, jolla on korkeutta noin 20m. Paljastuneisuus alueella on arviltaan noin 90 %:n luokkaa. Alue sijaitsee 9km valtatie 28:lta ja 14 km Kannuksen keskustasta. Noin 500m päässä sijaitsee kiviaineksenottopaikka. Kivilajina alueella on keskirakeinen ja homogeeninen graniitti. Kivi ei ole tasalaatuinen vain hieman porfyyrinen. Väriltään kivi on punaisen harmaa. Vaakarakoilua esiintyy 0,20-1,50m välein. Pystyrakoilua esiintyy 0,20-3m välein, joten vaihtelua on runsaasti. Samaa kiveä löytyy myös läheiseltä Isotkalliot alueelta. Alueelta otettiin näytepalat hiottuja testilaattoja ja luonnonkivitestejä varten sekä porattiin minikairalla kolme testinäytettä. Testitulokset ovat hyvät. Kiven tasalaatuisuuden selvittämiseksi jatkotutkimuksia tarvitaan (kairausta, maatutkausta ja kallion paljastamista laajemmalta alueelta).

21 TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 3 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä Koelevyt: 20x30cm Kairaus: - Ohuthiet: Kyllä Testi: Luonnonkivitesti (vedenimeytys SFS-EN 13755:2002, taivutus-veto lujuus SFS-EN 12372:1999, puristuslujuus SFS-EN 1926:1999, kovuus ja ominaispaino SFS-EN 1936:1999). 18 Kuva 5. Matokankaan sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. Kuva 6. Matokankaan rajaus ja testinäytteenottopaikka sekä minikairanäytteidenottopaikat. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08.

22 Kuva 7. Matokankaan korkeat graniittikalliot. 19

23 20

24 21

25 22

26 23

27 24

28 25

29 26

30 27

31 Kohde 4 Paikka: ISOTKALLIOT Väri: Punaisen harmaa Kunta: Kannus Raekoko: Keskirakeinen Karttalehti: Luonnonkivikohde: Kyllä Koordinaatit: x= y= Korkeus: Alin = +70m ylin = +90m Pinta-ala: 50x150m Maanomistus: Yksityinen Kivilaji: Graniitti Lähin asutus: 1,2km Asu, rakenne: Massamainen Havaintotunnus: 49-ROK Kuvaus Mäenrinteessä, metsätien vierellä, sijaitsee kolme paljastumaa. Paljastumien välissä on suuria lohkareita (2x2x2m). Mäen keskikorkeus on 10m. Paljastuneisuusprosentti alueella on arvioitu olevan noin 90 %. Alue sijaitsee noin 10km valtatie 28:lta ja 14km Kannuksen keskustasta. Alueella on paljon pieniä kiviaineksenottopaikkoja. Kivi on samaa kuin Matokankaan kalliossa. Punaisen harmaata, keskirakeista ja homogeenista graniittia. Kivessä on paikoin porfyyrista rakennetta. Suuntautumista ei esiinny. Vaakarakoilua 0,20-1,0m välein ja pystyrakoilu 0,20-2,0m välein. Alueelta on otettu vertailua varten minikairanäyte. Kuva 8. Isotkalliot sijainti ja rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 1 kpl minikairanäytettä Koelevyt: - Kairaus: - Ohuthiet: - Testi: -

32 29 Kuva 9. Isonkallion homogeeninen ja keskirakeinen graniitti on hyvin samanlainen kuin Matokankaan kivi. Kuva 10. Yleiskuva Isonkallion kallioalueesta.

33 Kohde 5 30 Kuvan värit eivät vastaa todellisuutta Paikka: OJALANHAUTAKANGAS Kunta: Kannus Karttalehti: Koordinaatit: x= y= Pinta-ala: 300x400m Kivilaji: Graniitti Asu, rakenne: Massamainen Väri: Punaisen ruskea Raekoko: Keskirakeinen Luonnonkivikohde: Kyllä Korkeus: Alin = +88 m ylin = +100 m Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 2.5km Havaintotunnus: 44-ROK-07 Kuvaus Alueella on muutamia erillisiä kallioalueita, jotka sijaitsevat hakkuualueella. Lähimmät kalliot sijaitsevat noin 50m metsätieltä. Valtatie 28 sijaitsee noin 12km päässä ja Kannuksen keskusta 22km päässä. Alueen paljastuneisuus on noin 60 %. Paljastumat ovat melko matalia ja kohoavat vain 1-1,5m maastosta. Paljastumien ympärillä jatkuu mäki ja louhikko, joten kiveä esiintyy luultavasti myös paljastumiksi rajattujen alueiden ulkopuolelta. Kallioalueiden vieressä on suoalue, joka voi haitata louhintaa. Kivi on keskirakeinen, punaisen ruskea ja massamainen graniitti. Kivi on pinnasta 2-3cm rapautunut. Kvartsi on hematiitin värjäämää (punertavaa), tämä antaa kivelle erikoisen ulkonäön. Melko ehjää kiveä. Kaikki alueen paljastumat koostuvat samanlaisesta graniitista. Alueelta otettiin näytepalat testilaattoja ja luonnonkivitestejä varten sekä porattiin kolme minikairanäytettä alueen eri puolilta. Testitulokset ovat hyvät. Tasalaatuisuuden ja louhinta kelpoisuuden selvittämiseksi alueella pitää tehdä kallion laajempialaista putsausta, kairausta, maatutkausta sekä myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti koelouhintaa. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 3 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä Koelevyt: 20 x 30 cm

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Työttömyyden rakenne ja kehitys tilastojen valossa

Työttömyyden rakenne ja kehitys tilastojen valossa Työttömyyden rakenne ja kehitys tilastojen valossa Työllisyysseminaari.4. Kaustinen Veteli Kaustisen sk Toholampi Halsua Lestijärvi Keski-Pohjanmaa Kokkola Kokkolan sk Kannus Perho Työttömyys Keski-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Havaintoja Kangasniemen pitäjän Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 5x5 30x30cm 31.05 /ltk Musta liuskekivimosaiikki, jonka pinnalla

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hehku n. 54.68 /ltk Vaaleanharmaat, villinmuotoiset ja mattapintaiset

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 5 3. Kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja tentatiivikohteet

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56.

Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56. 5.5 Himanka Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 56. Kuva 56. Himangan kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe

Hankesuunnitelma. Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Hankesuunnitelma Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa (POSKI), 2. vaihe Päätoteuttaja: Lapin Liitto Osatoteuttajat: Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonvarakeskus (Luke)

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Erkki Herola Jaana Lohva Olli Sarapää 30.11.1999 Raportti M89/99/7 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4575 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS VETELIN KUNTA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Koskee 15.4.2014 päivättyä Patanan tekojärven Kettusaaren ranta-asemakaavaa Vetelin kunnassa Asemakaavanlaatija Dipl.ins. Mauno Vähämäki Kaavan hyväksymiskäsittelyt:..

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto Kunnanhallitus 181 24.10.2016 Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto 710/10.03.00.09/2016 Kunnanhallitus 24.10.2016 181 Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut pyytää

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 1 Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan ELY-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Kartat... 5

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot