Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti

Transkriptio

1 Länsi-Suomen Yksikkö M10.4/2008/ Kokkola Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti Loppuraportti Heidi Laxström

2

3 Sisällysluettelo 1 KESKI-POHJANMAAN KALLIOKIVIAINES- JA LUONNONKIVIPROJEKTI Projektin tavoitteet Organisaatio Aikataulu Rahoitus 2 2 KENTTÄTYÖVAIHE Valmisteleva työ Etsintäkartoitus Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Tiedotus ja markkinointi 4 3 TULOKSET Himanka Lohtaja Kannus Kälviä Kokkola Ullava Kaustinen Veteli Halsua Toholampi Lestijärvi Perho 8 KIRJALLISUUTTA 9 LIITTEET Liite 1... Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkivi-projekti Kartoituskohteet. Liite 2... Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkivi-projekti Jatkotutkimuskohteet. Liite 3... Lupaavat kohteet kunnittain.

4 1 1 KESKI-POHJANMAAN KALLIOKIVIAINES- JA LUONNONKIVIPROJEKTI Keski-Pohjanmaan kalliokiviaines- ja luonnonkiviprojekti toteutettiin Geologian Tutkimuskeskuksen, Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien yhteisrahoitusprojektina. Projektin toiminta-alue oli Keski-Pohjanmaan maakunta. Projekti toteuteutettiin välisenä aikana. 1.1 Projektin tavoitteet Projektin yleisenä tavoitteena oli lisätä alueen luonnonkiven ja kalliokiviaineksen hyötykäyttöä paikantamalla alueen taloudellisesti ja ympäristön kannalta hyödynnettävissä olevat potentiaaliset esiintymät. Luonnonkivellä tarkoitetaan rakennuskiveksi tarkoitettua kiveä, josta tehdään mm. julkisivuja ja hautakiviä. Kalliokiviaineksella tarkoitetaan kalliosta louhittua murskekiveä jota käytetään mm. teiden kunnostukseen. Projektin tuloksilla avustetaan maankäytön suunnittelua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, luodaan parannetut raaka-aineelliset edellytykset alueen yritystoiminalle, edesautetaan maanomistajia ja yrityksiä hallitsemiensa, hyödyntämiskelpoisten esiintymien käytteenotossa. Tavoitteena oli välittää tietoa uusista esiintymistä kiinnostuneille yrittäjille, joilla harkintansa mukaan on mahdollisuus jatkaa esiintymien tutkimusta esimerkiksi tekemällä koelouhintoja ja hankkimalla tarvittavat oikeudet esiintymiin. Projektin tulokset hyödynnetään Keski-Pohjanmaan POSKI-projektissa (POSKI = Pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen). POSKI-projekti päättyy vuoden 2009 lopussa. POSKI-projekti palvelee vireillä olevaa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihetta toimien kaavan taustaselvityksenä. 1.2 Organisaatio Projektin ohjausryhmään kuuluvat edustajat Keski-Pohjanmaan maakuntaliitosta, Kokkolan seutukunnasta, Kaustisen seutukunnasta, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta ja Geologian tutkimuskeskuksesta. Projektin ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa, keväällä 2007 ja syksyllä 2007 sekä talvella Lisäksi järjestettiin syksyllä 2007 ohjausryhmälle mahdollisuus tutustua kohteisiin maastossa. Päivän aikana käytiin kahdella lupaavalla kohteella Toholammilla. Projektin käytännön tutkimuksista on vastannut GTK:n Länsi-Suomen yksikkö. Projektin vastuuhenkilö GTK:ssa oli toimialapäällikkö Olli Breilin ja raportin laatijana toimi geologi Heidi Laxström. Projektin laadullisesta seurannasta ja ohjauksesta vastasi geologi Seppo Leinonen. Projektin maastotöihin osallistuivat lisäksi geologi Reino Kesola ja teknikko Kalevi Karttunen. 1.3 Aikataulu Projekti toteutettiin vuosien aikana ja raportti valmistui maaliskuussa 2008.

5 Taulukko 1. Projektin aikataulu vuosina syys loka mar joulu tam helmimaal huhti toukokesä heinäelo syys loka mar joulu tam helmimaal Aineiston kokoaminen Kartoitus: - Potentiaaliset suuralueet - Kohteelliset tutkimukset Tutkimusaineiston käsittely Näytteiden irrotus Tallennus tietokantoihin Laboratoriotestit yms. Väliraportti Loppuraportti Markkinointi ja www Ohjausryhmän kokous 1.4 Rahoitus Projekti toteutettiin yhteisrahoitteisena Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton, seutukuntien ja GTK:n kesken. Rahoitus päätös saatiin vuoden 2006 loppupuolella. Rahoitusosuudet perustuvat kuntien maapintaaloihin. Taulukko 2. Projektin rahoitussuunnitelma vuosina RAHOITTAJA % yht K-P LIITTO / MKR 70 % KOKKOLAN SK/KOSEK 5,7 % KAUSTISEN SK 9,3 % Halsua 1,2 % Kaustinen 1,0 % Lestijärvi 1,4 % Perho 2,1 % Toholampi 1,8 % Ullava 0,5 % Veteli 1,4 % GTK 15 % YHT. 100 % Seutukuntien ja kuntien osuudet perustuvat maapinta-alojen suhteesen (lähde kuntaliitto)

6 2 KENTTÄTYÖVAIHE Valmisteleva työ Aluetta koskeva geologinen, geofysikaalinen ja ympäristöllinen tieto mukaan lukien kalliokiviainesten ja luonnonkivien käyttöä rajoittavat tekijät (suojelualueet, asutus, pohjavesialueet, valtausalueet, nykyiset kivenottoalueet) on otettu huomioon ennakkokohteiden valinnassa. Alueiden valinnassa on myös huomioitu olemassa olevien teiden sijainti ja selvitetty nykyisten ja entisten kivilouhimoiden sijainti. Ennakkokohteita kertyi noin 400 kappaletta. Vuonna 2004 Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella oli toiminnassa 9 kallionottamisaluetta (murskekivi) ja lupia oli 20 kappaletta. Luonnonkiven pienimuotoista louhintaa ja jalostusta suoritetaan Perhossa Perhon Rakennuskivi Oy:n toimesta ja Kaustisella Virkkalan Kivipajan toimesta. 2.2 Etsintäkartoitus Kenttätyövaihe eteni suunnitelmien mukaisesti ja aikataulussa. Kenttätyöt aloitettiin toukokuun alussa 2007 kahden kartoittajan voimin. Kolmas kartoittaja aloitti työt myöhemmin kesäkuun aikana. Ennakkoon valittuja kartoituskohteita oli noin 400 kpl, jotka oli valittu geologistenkarttojen, suojelualuetietojen ja muiden ennakkotietojen perusteella. Kartoitusvaihe sujui aikataulun mukaan siten että heinäkuun lopulla kohteet oli käyty läpi. Kartoituskohteita kertyi yhteensä 374 kappaletta (Liite 1). Alla olevasta taulukosta näkyy kohteiden sijainti kunnittain. Taulukko 3. Kartoituskohteet ja lisätutkimuskohteet kunnittain. Kunnat Kartoituskohteet Luonnonkivikohteet Kiviaineskohteet Kokkola 33 2 Kälviä Lohtaja Kannus Himanka Toholampi Ullava 15 1 Kaustinen 25 1 Lestijärvi Halsua 16 1 Veteli 19 1 Perho Yhteensä

7 2.3 Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Kartoituskohteista valittiin 33 lupaavinta kohdetta jatkotutkimuksia varten. Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto suoritettiin saatuamme maanomistajilta kirjalliset tutkimusluvat. Yhteensä valittiin 25 kiviaineskohdetta, kahteen ei saatu maanomistajilta lupaa näytteenottoon, joten kiviaineskohteita kertyi lopulta 23 kappaletta. Näistä kohteista otettiin noin 100 kg kiveä kiviainestestejä varten. Kiviainestesteihin sisältyvät seuraavat testit: Los Angeles-luku, Pohjoismainen kuulamyllyarvo ja litteysluku. Tarjouspyyntö kiviainestesteistä lähetettiin kolmeen eri laboratorioon, Oulun Geolab Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio. Edullisimman tarjouksen esitti Tampereen Teknillinen Yliopisto mutta ohjausryhmä päätyi kuitenkin käyttämään Oulun Geolab Oy:n palveluksia, koska heillä tulosten toimitusaika oli ylivoimaisesti lyhyin. Testit valmistuivat lokakuun lopussa. Projektin ohjausryhmän kokouksessa (14.2.) päätettiin, että tutkimustiedot siirretään alkuvaiheessa olevan Keski-Pohjanmaan POSKI-projektin käyttöön (POSKI= Pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen). POSKI-projekti palvelee vireillä olevaa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihetta toimien kaavan taustaselvityksenä. Tiedot tulevat julkisiksi, kun maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos on lausunnoilla osallisilla. Lupaavia luonnonkivikohteita löytyi 13 kappaletta ja 11 kohteesta otettiin poraamalla ja kiilaamalla edustavat näytteet kiillotettuja koelevyjä varten. Kiven laadun selvittämiseksi porattiin kaikista 14 kohteesta minikairalla 1-5 näytettä. Kolmesta kohteesta tehtiin myös luonnonkivilaattojen EN-standardien mukaiset testit. Luonnonkivitesteihin sisältyvät seuraavat testi: puristuslujuus, taivutus-veto lujuus, vedenimeytys, ominaispaino sekä kovuus. Tarjouspyyntö lähetettiin kahteen laboratorioon, jotka olivat Stone Pole Laboratory, Juukassa ja VTT:n laboratorio Espoossa. Edullisimman tarjouksen esitti Stone Pole Laboratory. Testipalat sahataan valmiiksi sopiviksi paloiksi Kuopion GTK:ssa ennen Juukaan lähettämistä. Testien tulokset valmistuivat joulukuun aikana Tiedotus ja markkinointi Projektin etenemisestä tiedotettiin lehdistötiedotteilla. Keski-Pohjanmaan maakuntaradio teki syksyllä 2006 projektia koskevan haastattelun, johon osallistui toimialapäällikkö Olli Breilin. Parhaimmista luonnonkiviesiintymistä tehdään kirjalliset esittelymateriaalit. Löydetyt esiintymät esitellään myös internetissä stone.gtk.fi internetsivuilla. Kotimaisia luonnonkiviyrityksiä informoidaan myös suorilla yrityskontakteilla. Yhteydessä ollaan esimerkiksi oltu Perhon Rakennuskivi Oy:hyn ja Virkkalan Kivipajaan. Projektin edistymistä ja osittain tuloksia esiteltiin Seinäjoen Luonnonkivi seminaarissa marraskuussa Luonnonkivikohteita ja tuloksia tullaan esittelemään Nordic Stone kivimessuilla Turun messu- ja kongressikeskuksessa

8 3 TULOKSET Himanka Himangan alueen kallioperä jakautuu erillisiin toisiaan muistuttaviin liuskevyöhykkeisiin, joiden välissä on syväkiviosueita. Pohjoisessa on suuri grano- ja kvartsidioriitti-vyöhyke, joka jatkuu pitkälle Kalajoen ja Pyhäjoen puolelle. Suurin vyöhyke Himangan alueella on liuskevyöhyke, joka sisältää kiilleliuskeita, grauvakkamaisia liuskeita, kvartsi-maasälpäliuskeita sekä emäksisiä vulkanogeenisiä liuskeita. Liuskeiden koostumus vaihtelee pienipiirteisesti ja vulkaaninen aines on usein sekoittunut sedimenttiseen ainekseen, joten eri liuskeet muistuttavat hyvin paljon toisiaan, mikä tekee luokituksen haastavaksi. Himangan alueella on vain hieman graniittia, joka esiintyy paikoin juonina. Pegmatiittista graniittia esiintyy paikoin liuskeiden välissä. Suojelualueet (Natura-alue, muutama pohjavesialue sekä arvokas kallioalue) rajoittivat hieman kartoitusta alueella. Himangan alueella kartoitettiin 24 kohdetta. Suuria luonnonkiveksi sopivia kallioita kunnasta ei löytynyt. Kahdesta kohteesta yritettiin tehdä kiillotettuja testilaattoja mutta kiven rikkonaisuuden vuoksi laatat jäivät hyvin pieniksi. Kalliokiviainesta on louhittu Himangassa ainakin Kirkkopörkkiön alueella noin 5km Himangan keskustasta. Kalliokiviaineskohteiksi sopivia kallioita löytyikin alueelta. Näistä kohteista kolmesta tehtiin kiviainestestit. 3.2 Lohtaja Pohjanmaan liuskealue ulottuu hieman Lohtajan puolelle. Tällä alueella liuskeet ovat enimmäkseen kiilleliuskeita ja kiillegneissejä. Näiden lisäksi alueen kallioperä koostuu syväkivistä (pegmatiitti, granodioriitti, gabro) sekä pintakivistä (amfiboliitti). Lohtajan rannikkoaluella on hyvin vähän kalliopaljastumia. Alueella on laajoja lentohiekkadyynejä, jotka peittävät suuren osan rannikkoa. Suojelukohteita (Natura-alue, pohjavesialue sekä arvokkaita kallioalueita) alueella on melko laajasti, nämä sijoittuvat kunnan länsiosiin sekä yhtenäisenä kaistaleena, joka kulkee koko kunnan läpi pohjois-etelä suuntaisena. Lohtajan alueelta kartoitettiin 11 kohdetta, joista kaksi (yksi luonnonkivikohde ja yksi kalliokiviaineskohde) valittiin jatkotutkimuksiin. Lupaavia luonnonkivikohteita voisi olla useampikin, mutta vain yhdestä tehtiin koelaatat. 3.3 Kannus Kannuksen kallioperän yleisin kivilaji on kiillegneissi, joka liuskevyöhykkeenä kulkee kunnan läpi pohjois-etelä suuntaisena. Kiillegneississä tavataan hyvin runsaasti koostumusvaihteluita. Tähän sedimenttisyntyiseen kivilajimuodostumaan liittyy myös joukko muita kivilajeja (kvartsiitti ja amfiboliitti sekä vulkaanisperäisiä kiviä). Alueen eteläosissa esiintyy varsin laaja graniittialue, johon liittyy pegmatiittejä. Pegmatiittisia juonia tavataan laajasti koko Kannuksen alueella. Alueen reunaosiin keskittyvät koostumukseltaan granodioriittiset syväkivet. Alueella on muutama pohjavesialue. Kannuksen kunnan alueella kartoitettiin 25 kohdetta joista kuusi kohdetta valittiin jatkotutkimuksiin. Potentiaalisia kalliokiviaineskohteita kunnasta löytyi neljä kappaletta, näistä tehtiin asiaankuuluvat testit. Kunnan alueelta löytyy myös muita potentiaalisia kalliokiviaineskohteita, joita ei tässä projektissa testattu. Alueen kauniit graniitit voisivat hyvin soveltua luonnonkivituotantoon. Potentiaalisia luonnonkivikohteita löytyikin alueelta useampi. Kahdesta kohteesta tehtiin testilaatat ja luonnonkivitestit. Näiden kallioalueiden läheisyydessä olevilta kalloilta otettiin poraamalla vertailevat tappinäytteet.

9 3.4 Kälviä Kälviä alue kuuluu osin Pohjanmaan liuskevyöhykkeeseen, jossa esiintyy eniten kiilleliuskeita ja kiillegneissejä, mutta myös amfiboliittia, kvartsiittia sekä kvartsi-maasälpäliuskeita. Kälviällä on myös laajoja syväkivialueita (graniitti, granodioriitti ja gabro). Alueella on muutama suojelualue (pohjavesi ja Natura-alue). Kalliokiviainesta, enimmäkseen liuskeita, louhitaan murskeeksi valtatie 8:an varrella Ruotsalon lähettyvillä. Samantapaista kiveä alueelta löytyy melko runsaasti. Kälviän alueella kartoitettiin noin 32 kalliota, joista valittiin kaksi kohdetta lisätutkimuksia varten. Kälviältä löytyi yksi lupaava luonnonkivikohde, josta myös testattiin soveltuminen murskekäyttöön sekä yksi potentiaalinen kalliokiviaineskohde. Luonnonkivinä kvartsidioriitit olivat kiinnostavimmat. Sepänkylän pohjoispuolella on laajoja syväkivialueita, jotka voisivat soveltua luonnonkivituotantoon Kokkola Kiilleliuske ja kiillegneissi ovat Kokkolan yleisimmät kivilajit. Öijan alueella esiintyy myös joitain syväkiviä (granodioriitti ja graniitti). Kiilleliusketta on louhittu ja louhitaan paikoittain Kokkolan alueella ja jalostetaan murskekäyttöön. Kokkolan alueella on suojelualueita vain Öijassa (Natura-alueita) sekä melko laaja pohjavesialue. Nämä sekä asutuksen tiheys rajoittivat tutkittavien kallioalueiden määrää. Kokkolassa kartoitettiin 33 kalliota, joista valittiin kaksi kiviaineskohdetta lisätutkimuksia varten. Luonnonkiveksi soveltuvia kohteita alueelta ei löytynyt. 3.6 Ullava Kallioperä Ullavan alueella on hyvin liuskevaltaista, alueelta löytyy kiilleliusketta ja kiillegneissiä sekä myös grauvakkamaista liusketta. Eteläosasta alkava liuskekaari jatkuu Toholammen kautta Lestijärvelle. Liuskekaaren emäksiset vulkaaniset liuskeet ovat koostumukseltaan hyvin vaihtelevia. Liuskeet soveltuisivat hyvin kiviaineskäyttöön, mutta louhintaan sopivaa kallioaluetta ei paljastumaköyhältä alueelta löytynyt. Toholammen puolelta tuleva laaja granodioriittialue ulottuu alueen eteläiseen osaan. Granodioriitit soveltuisivat murskeen yleiskäyttöön. Alueella on myös hieman muita syväkiviä kuten gabroa. Gabrosta tehtiin kiviainestestit ja tulokset olivat hyvät. Alue on hyvin matalaa ja suovaltaista, joten paljastuneita kallioalueita on hyvin vähän. Muutamat pohjavesialueet sekä osa Natura-alueesta rajoittivat edelleen kartoitusta. Alueella kartoitettiin 15 kalliota ja yhdestä tehtiin kiviainestestit. Vaihtelevan laatuisia kallioita, jotka soveltuvat kiviainekseksi, löytyy alueelta, mutta luonnonkiveksi soveltuvia riittävän ehjiä kallioalueita ei löytynyt. 3.7 Kaustinen Kaustisen alueen kivet ovat yleisesti karkearakeisia pegmatiitteja, joiden välissä esiintyy kiilleliuskeita ja gneissejä. Kiilleliuskeet ovat paikoin hyvin kauniisti aaltoilevia ja hyvin kiillerikkaita. Paikallinen yrittäjä hyödyntää näitä liuskeita pientuotantoon mm. takan verhoiluun. Amfiboliittia esiintyy kapeina vyöhykkeinä kiilleliuskeiden seassa kunnan pohjoisosissa. Amfiboliitti on kiviaineksena alueen mielenkiintoisin kivi ja testit osoittivat, että kivi on hyvän laatuista. Kaustisilla on kallioalueita melko laajasti mutta kivet ovat enimmäkseen liian suurirakeisia ja/tai kiillerikkaita käytettäväksi murskeena tai rakennuskivenä. Alueella on muutama pohjavesialue ja kaksi Natura-aluetta sekä arvokas kallioalue, jotka hieman rajoittivat kartoitusalaa.

10 Kaustisen kunnan alueella kartoitettiin 25 kalliota, joista yhdestä tehtiin kiviainestesti. Luonnonkivikohteita alueelta ei löytynyt Veteli Vetelin alueella kallioperä on pohjoisosassa syväkiveä (graniittia, granodioriittia ja kvartsidioriittia) sekä keski- ja eteläosissa pintakiveä (kiillegneissiä, liuskeita, metagrauvakkaa, amfiboliittia ja vulkaniittia). Amfibolitti ja muut vulkaniitit esiintyvät luode-kaakko suunnassa esiintyvissä vyöhykkeissä. Vetelissä on hyvin vähän paljastuneita kallioita. Tämä johtunee siitä että alue on hyvin matalaa ja suovaltaista. Kunnassa on iso Natura-alue, muutama pohjavesialue sekä kaksi pientä arvokkaaksi kallioalueeksi luokiteltua aluetta, jotka myös rajasivat pois joitain kallioalueita kartoituksesta. Vetelin alueelta kartoitettiin 19 kalliota, josta yhdestä tehtiin lisätutkimuksia kiviainestestien myötä. Luonnonkivikohteita alueelta ei löytynyt. 3.9 Halsua Halsuassa syväkivet (grano- ja kvartsidioriitti ja pieniä graniitti ja gabro alueita) vallitsevat. Alueen länsiosassa esiintyy myös pintakivivyöhyke (amfiboliitti). Kunnassa on vain vähän suojelualueita (pohjavesialueita). Alue on hyvin suovaltaista ja paljastuneita kallioita on hyvin vähän. Halsuan alueella kartoitettiin 18 kohdetta, joista yksi valittiin lisätutkimuksiin. Tämä oli luonnonkivikohde, joka tappinäytteiden myötä osoittautui melko rikkonaiseksi. Kalliokiviaineskohteita alueelta ei testattu Toholampi Toholammin kesiosat koostuvat syväkivistä, grano- ja kvartsidioriitti ovat yleisin kivilaji, mutta graniitteja ja gabroja esiintyy myös. Alueen syväkivet ovat yleisesti suuntautuneita ja yleiseen kiviaineskäyttöön soveltuvia. Luonnonkivikohteina Toholammin gabrot ovat mielenkiintoisimmat. Alueella (pohjois- ja eteläosissa) esiintyy myös kiilleliuskeita, kiillegneissejä ja vulkaniitteja eri laajuisina vyöhykkeinä syväkivien välissä. Eteläosassa oleva liuskekaari alkaa Ullavalta ja jatkuu Lestijärvelle. Kaaren kiviä on testattu Lestijärvellä. Vulkaniitit ovat kiviaineksen kannalta alueen potentiaalisimmat kivet. Kartoitusta eivät rajoittaneet alueen muutamat suojelualueet (Natura-alue ja 3 pientä pohjavesialuetta). Toholammilla kartoitettiin 27 kalliota, joista kolme lupaavinta kohdetta valittiin lisätutkimuksiin. Kaksi kalliokiviaineskohdetta sekä yksi luonnonkivikohde, josta tehtiin myös kiviainestesti. Luonnonkivikohde osoittautui melko tasalaatuiseksi ja mielenkiintoiseksi Lestijärvi Valtaosa Lestijärven kivistä ovat kivilajiltaan erilaisia syväkiviä (grano- ja kvartsidioriittia, hieman gabroa ja graniittia). Pohjoisosassa esiintyy pintakiviä (kiilleliuske, kiillegneissi ja vulkaniitti) kaarevana liuskejaksona, joka alkaa Ullavanjärven seudulta. Alueen eteläosassa esiintyy myös hieman metavulkaniittia. Yleisimmin tavattu kivilaji Lestijärvellä on kvartsidioriitti tai granodioriitti. Alueelta löytyy kohtalaisen paljon paljastumia, mutta siellä on myös paljon suojelualueita (Natura-alue ja pohjavesialue) jotka rajoittivat kartoitusta.

11 Lestijärven alueella kartoitettiin noin 34 kohdetta, joista kaksi valittiin lisätutkimuksiin. Molemmista kohteista tehtiin kiviainestestit ja yhdestä kohteesta myös luonnonkivitestilaatat Perho Perhossa Keski-Suomen laaja syväkivialue kohtaa Pohjanmaan alavan liuskevyöhykkeen. Alueen tavallisimmat kivilajit, intermediääriset syväkivet kuuluvat Keski-Suomen granitoidikompleksiin. Syväkivet ovat keski- tai karkearakeisia, melko tasarakeisia ja niiden koostumus vaihtelee kvartsidioriiteista graniitteihin. Selvästi yleisimpiä ovat granodioriittiset ja tonaliittiset koostumukset. Gabroa ja dioriittia esiintyy pieninä granodioriittien tai tonaliittien ympäröiminä intruusioina. Alueen pintakivet ovat pääasiassa metasedimenttejä kuten kiilleliuskeita ja grauvakkoja sekä metavulkaniitteja. Vulkaniitit ovat kiviainesta ajatellen kiinnostavimmat kivet ja alueelta löytyy sopivia kohteita sekä yleiskäyttöön että raidesepeliksi. Luonnonkivikohteita alueelta voisi löytyä useampikin, mutta mielenkiintoisin kohde on Perhon kirkonkylän lähettyvillä sijaitseva migmatiittinen kallioalue. Perhossa on melko runsaasti suojelualueita (Natura-alueita ja muutama pieni pohjavesialue) jotka hieman rajoittivat kartoitusta. Perhon kunnan alueella paljastuneita kallioalueita on runsaasti. Noin 80 kohdetta kartoitettiin kesän aikana. Näistä 80 kohteesta viisi kohdetta valittiin jatkotutkimuksiin (kaksi kalliokiviaineskohdetta ja kolme luonnonkivikohdetta). Luonnonkivikohteista yhdestä tehtiin myös kiviainestesti.

12 KIRJALLISUUTTA 9 Laitila, M., Kallioperäkartta 2322, Kokkola. Suomen geologinen kartta 1: Lonka, A., Kallioperäkartta 2323, Kaustinen. Suomen geologinen kartta 1: Neuvonen, K. J., Kallioperäkartta 2324, Kannus. Suomen geologinen kartta 1: Pipping, F., Kallioperäkartta 2332, Perho. Suomen geologinen kartta 1: Pipping, F. & Vaarma, M., Kallioperäkartta 2331, Kyyjärvi. Suomen geologinen kartta 1: Pipping, F. & Vaarma, M., Kallioperäkartta 2314, Evijärvi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2413, Kalajoki. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2341, Lestijärvi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2343, Reisjärvi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2342, Sievi. Suomen geologinen kartta 1: Salli, I., Kallioperäkartta 2431, Ylivieska. Suomen geologinen kartta 1:

13 10 Liite 1

14 11 Liite 2

15 LUPAAVAT KOHTEET KUNNITTAIN Liite 3 12 Seuraavissa liitteessä on esitetty lupaavat luonnonkivikohteet kunnittain seuraavassa järjestyksessä: Himanka Toholampi - Kohde 1 22-ROK-07 - Kohde 9 70-HCB-07 Lohtaja Lestijärvi - Kohde 2 38-ROK-07 - Kohde KRK-07 Kannus Perho - Kohde 3 44-ROK-07 - Kohde KRK-07 - Kohde 4 46-ROK-07 - Kohde KRK-07 - Kohde 5 48-ROK-07 - Kohde KRK-07 - Kohde 6 49-ROK-07 Kälviä - Kohde 7 40-HCB-07 Kokkola Ei luonnonkivikohteita Ullava Ei luonnonkivikohteita Kaustinen Ei luonnonkivikohteita Veteli Ei luonnonkivikohteita Halsua - Kohde 8 45-HCB-07

16 Kohde 1 13 Kuvan väri ei vastaa todellisuutta Paikka: MURAHAKORVENKANGAS Väri: Tumman vihertävä Kunta: Himanka Raekoko: Tiivis Karttalehti: Luonnonkivikohde: Kyllä Koordinaatit: x= y= Korkeus: Alin = +40m ylin = +50m Pinta-ala: 150x600m Maanomistus: Yksityinen Kivilaji: Mafinen metavulkaniitti Lähin asutus: 1km Asu, rakenne: Kerroksellinen Havaintotunnus: 22-ROK-07 Kuvaus Alue sijaitsee metsätien vieressä, 1,5km kylätieltä ja noin 16km Kannuksen keskustasta. Paljastumia esiintyy niin hakkuualueella kuin kauempana tiestä sekametsässä. Alue on melko hyvin paljastunut (noin 80 %). Kalliot kohoavat 2-5m maastosta. Sijainnin vuoksi paikka on hyvä kiviaineksenottopaikaksi. Alueella on useampi omistaja (5-6kpl), mikä voi hankaloittaa alueen hyödyntämistä. Alueen kivi on tiivistä, lujaa ja tumman vihertävää tuffiittia (kivi itsessään on suuntautumaton). Rakenne on yleisesti kerroksellinen, mutta tämä vaihtelee hieman paljastumasta toiseen. Pinta on rapautunut noin 0,5-1,0cm ja paikoin punaiseksi värjäytynyt. Rakopinnat ovat paikoin hieman ruosteiset. Kivi on hyvin rikkonainen. Tuffiitin seasta löytyy kapeita massamaisia laavakerroksia. Karbonaattia esiintyy paikoin, mikä voi hieman heikentää kiven laatua. Alueelta otettiin näytepalat kiviainestestiä sekä testilaattoja varten. Testilaatat ovat hyvin kauniita ja kiillottuvat hyvin. Haittana on kiven rikkonaisuus, joka on louhijalle hyvin haasteellinen. Pienimuotoiseen tuotantoon kivi voisi soveltua. Alueelta otettiin myös kolme minikairanäytettä. Kivi kaipaa lisätutkimuksia.

17 14 TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 3 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä Koelevyt: 15x20cm Kairaus: - Ohuthie: Kyllä Testi: Kiviainestesti (Los Angeles-luku SFS-EN , Kuulamyllyarvo PANK 2207 ja kiintotiheys PANK 2107). Kuva 1. Murhakorvenkankaan sijainti ja rajaus sekä testinäytteenottopaikka. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. Kuva 2. Murhakorvenkankaan alue sijaitsee Himangan ja Kannuksen rajalla.

18 Kohde 2 15 Kuva väri ei vastaa todellisuutta Paikka: RAUTAJALANKANGAS Kunta: Lohtaja Karttalehti: Koordinaatit: x= y= Pinta-ala: 350x80m Kivilaji: Granodioriitti Asu, rakenne: Voimakkaasti suuntautunut Väri: Tumman harmaa Raekoko: Keskirakeinen Luonnonkivikohde: Kyllä Korkeus: Alin = +27 m ylin = +35 m Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1.3km Havaintotunnus: 38-ROK-07 Kuvaus Alueella on 11 pientä paljastumaa, jotka kohoavat vain hieman maastosta. Kaikkein pohjoisin kallio kohoaa eniten, 1,5-2m maastosta. Paljastumat kulkevat kaikki luode-kaakko suuntaisesti. Alue sijaitsee metsätien vieressä, noin 10km valtatie 8:lta. Alueen kivilaji on keskirakeinen, tumman harmaa granodioriitti. Kiven rakenne on hyvin suuntautunut ja myös ryynimäinen. Kivestä voisi saada kaunista luonnonkiveä rakennustuotantoon. Kallion ehjyys vaihtelee kallioiden välillä. Kiven maksimaalinen blokkikoko on 2x2m. Kiven ongelmana ovat lukuisat vaaleat juonet sekä tummat, hienorakeiset sulkeumat. Alueelta otettiin näytepala hiottuja testilaattoja varten sekä porattiin viisi minikairanäytettä tasalaatuisuuden selvittämiseksi. Minikairanäytteet ovat hyvin tasalaatuisia. Vain vähäisiä raekoon vaihteluita esiintyy. Kiilteen määrä vaihtelee hieman, paikoin kiillettä on melko runsaasti. Kohde vaatii lisätutkimuksia, mm. todellisen ehjyyden selvittämisessä. Lisätutkimukset olisivat kallion laajempaa putsausta kairausta, maatutkausta sekä myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti koelouhintaa. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 5 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä

19 16 Koelevyt: 20 x 30 cm Kairaus: Ohuthie: Kyllä Testi: - Kuva 3. Rautajalankankaan sijainti ja rajaus sekä testinäytteenottopaikka. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. Kuva 4. Rautajalankankaan hakkuualueella olevat matalat paljastumat.

20 Kohde 3 17 Kuvan väri ei vastaa todellisuutta Paikka: MATOKANGAS Kunta: Kannus Karttalehti: Koordinaatit: x= y= Pinta-ala: 220x250m Kivilaji: Graniitti Asu, rakenne: Porfyyrinen Väri: Punaisen harmaa Raekoko: Keskirakeinen Luonnonkivikohde: Kyllä Korkeus: Alin = +55m ylin = +87 m Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1.3km Havaintotunnus: 48-ROK-07 Kuvaus Metsätien vierellä sijaitseva mäenrinne, jolla on korkeutta noin 20m. Paljastuneisuus alueella on arviltaan noin 90 %:n luokkaa. Alue sijaitsee 9km valtatie 28:lta ja 14 km Kannuksen keskustasta. Noin 500m päässä sijaitsee kiviaineksenottopaikka. Kivilajina alueella on keskirakeinen ja homogeeninen graniitti. Kivi ei ole tasalaatuinen vain hieman porfyyrinen. Väriltään kivi on punaisen harmaa. Vaakarakoilua esiintyy 0,20-1,50m välein. Pystyrakoilua esiintyy 0,20-3m välein, joten vaihtelua on runsaasti. Samaa kiveä löytyy myös läheiseltä Isotkalliot alueelta. Alueelta otettiin näytepalat hiottuja testilaattoja ja luonnonkivitestejä varten sekä porattiin minikairalla kolme testinäytettä. Testitulokset ovat hyvät. Kiven tasalaatuisuuden selvittämiseksi jatkotutkimuksia tarvitaan (kairausta, maatutkausta ja kallion paljastamista laajemmalta alueelta).

21 TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 3 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä Koelevyt: 20x30cm Kairaus: - Ohuthiet: Kyllä Testi: Luonnonkivitesti (vedenimeytys SFS-EN 13755:2002, taivutus-veto lujuus SFS-EN 12372:1999, puristuslujuus SFS-EN 1926:1999, kovuus ja ominaispaino SFS-EN 1936:1999). 18 Kuva 5. Matokankaan sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. Kuva 6. Matokankaan rajaus ja testinäytteenottopaikka sekä minikairanäytteidenottopaikat. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08.

22 Kuva 7. Matokankaan korkeat graniittikalliot. 19

23 20

24 21

25 22

26 23

27 24

28 25

29 26

30 27

31 Kohde 4 Paikka: ISOTKALLIOT Väri: Punaisen harmaa Kunta: Kannus Raekoko: Keskirakeinen Karttalehti: Luonnonkivikohde: Kyllä Koordinaatit: x= y= Korkeus: Alin = +70m ylin = +90m Pinta-ala: 50x150m Maanomistus: Yksityinen Kivilaji: Graniitti Lähin asutus: 1,2km Asu, rakenne: Massamainen Havaintotunnus: 49-ROK Kuvaus Mäenrinteessä, metsätien vierellä, sijaitsee kolme paljastumaa. Paljastumien välissä on suuria lohkareita (2x2x2m). Mäen keskikorkeus on 10m. Paljastuneisuusprosentti alueella on arvioitu olevan noin 90 %. Alue sijaitsee noin 10km valtatie 28:lta ja 14km Kannuksen keskustasta. Alueella on paljon pieniä kiviaineksenottopaikkoja. Kivi on samaa kuin Matokankaan kalliossa. Punaisen harmaata, keskirakeista ja homogeenista graniittia. Kivessä on paikoin porfyyrista rakennetta. Suuntautumista ei esiinny. Vaakarakoilua 0,20-1,0m välein ja pystyrakoilu 0,20-2,0m välein. Alueelta on otettu vertailua varten minikairanäyte. Kuva 8. Isotkalliot sijainti ja rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/08. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 1 kpl minikairanäytettä Koelevyt: - Kairaus: - Ohuthiet: - Testi: -

32 29 Kuva 9. Isonkallion homogeeninen ja keskirakeinen graniitti on hyvin samanlainen kuin Matokankaan kivi. Kuva 10. Yleiskuva Isonkallion kallioalueesta.

33 Kohde 5 30 Kuvan värit eivät vastaa todellisuutta Paikka: OJALANHAUTAKANGAS Kunta: Kannus Karttalehti: Koordinaatit: x= y= Pinta-ala: 300x400m Kivilaji: Graniitti Asu, rakenne: Massamainen Väri: Punaisen ruskea Raekoko: Keskirakeinen Luonnonkivikohde: Kyllä Korkeus: Alin = +88 m ylin = +100 m Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 2.5km Havaintotunnus: 44-ROK-07 Kuvaus Alueella on muutamia erillisiä kallioalueita, jotka sijaitsevat hakkuualueella. Lähimmät kalliot sijaitsevat noin 50m metsätieltä. Valtatie 28 sijaitsee noin 12km päässä ja Kannuksen keskusta 22km päässä. Alueen paljastuneisuus on noin 60 %. Paljastumat ovat melko matalia ja kohoavat vain 1-1,5m maastosta. Paljastumien ympärillä jatkuu mäki ja louhikko, joten kiveä esiintyy luultavasti myös paljastumiksi rajattujen alueiden ulkopuolelta. Kallioalueiden vieressä on suoalue, joka voi haitata louhintaa. Kivi on keskirakeinen, punaisen ruskea ja massamainen graniitti. Kivi on pinnasta 2-3cm rapautunut. Kvartsi on hematiitin värjäämää (punertavaa), tämä antaa kivelle erikoisen ulkonäön. Melko ehjää kiveä. Kaikki alueen paljastumat koostuvat samanlaisesta graniitista. Alueelta otettiin näytepalat testilaattoja ja luonnonkivitestejä varten sekä porattiin kolme minikairanäytettä alueen eri puolilta. Testitulokset ovat hyvät. Tasalaatuisuuden ja louhinta kelpoisuuden selvittämiseksi alueella pitää tehdä kallion laajempialaista putsausta, kairausta, maatutkausta sekä myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti koelouhintaa. TUTKIMUSTIEDOT Tutkimuskaivanto: - Tutkimuslupa: Kirjallinen ensimmäiseen vaiheeseen Näytteet: 3 kpl minikairanäytettä, 1 kpl kiilausnäytettä Koelevyt: 20 x 30 cm