GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset. Työraportti G Veikko Hakkarainen OLKILUODON JA SEN YMPARISTON GEOLOGINEN SELVITYS
|
|
- Jukka-Pekka Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Y30/84/1
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Työraportti G Veikko Hakkarainen OLKILUODON JA SEN YMPARISTON GEOLOGINEN SELVITYS Työraportti kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston rahoittamasta tutkimuksesta. Espoo, joulukuu 1984
3 OLKILUODON JA SEN YMPARISTON GEOLOGINEN SELVITYS 1. JOHDANTO 2. TUTKIMUSALUE 2.1 Kaukoalue 2.2 Lahialue 3. KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET 3.1 Olkiluodon kallioperan pääpiirteet 4. KIVILAJIT 4.1 Kiillegneissi 4.2 Rapakivi 4.3 Satakunnan hiekkakivi 4.4 Diabaasit 5. TUTKIMUSALUEEN LINEAMENTTITULKINNAT 5.1 Lineamenttien luokittelu 5.2 1:l milj. satelliittikuvan tulkinta Kaukoalueen tulkinta Lähialueen tulkinta 5.3 1: satelliittikuvan lineamenttitulkinta 5.4 Ilmakuvien linearnenttitulkinta 5.5 Korkeuskayrakartan lineamenttitulkinta 5.6 Pal jastumaelementin lineamenttitulkinta 6. SATELLIITTIKUVATULKINNAN VERTAILU ERI KARTTOIHIN 6.1 Kallioperakartta 6.2 Aeromagneettinen kartta 6.3 Painovoimakartta 6.4 Maaperakartta 6.5 Maannousukart t a 7. YHTEENVETO VIITTEET LIITELUETTELO
4 1 JOHDANTO Ydinvoimaa käyttävien voimalaitosten toimiluvissa edellytetään voimayhtiöiden itse huolehtivan laitosten tuottamasta voimalaitosjätteestä. Tällä hetkellä Teollisuuden Voima Oy suunnittelee voimalaitosjätteen loppusijoituspaikkaa omalle voimalaitosalueelleen Olkiluotoon. Lisaksi Olkiluodon aluetta käytetään käytetyn polttoaineen loppusijoituksen turvallisuusanalyysin mallitulkinnoissa esimerkkialueena. Olkiluodon saaren kallioperätutkimukset ovat keskittyneet tähän asti saaren länsipäähän voimayhtiöiden omistamille alueille. Geologinen tutkimuslaitos on tehnyt kallioperäkartoituksen saaren länsi- ja keskiosasta. Tavoitteena on selvittää Olkiluodon ja sen ympäristön kivilajit ja kallioperän rakenne. Tällöin saadaan perustietoa alueen mahdolliselle seismiselle käyttäytymiselle ja lisätietoa Olkiluodon geologisen ja hydrogeologisen mallin tulkintaan. Tämä raportti on väliraportti, ja se käsittelee lähinnä kallioperän heikkousvyöhykkeiden tulkintaa eri kuva- ja karttaelementeiltä. Lisaksi väliraportissa on esitetty ruhjeiden korrelaatiota eri kivilajirajoihin, maaperään sekä geofysikaalisiin karttoihin.
5 2 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue on jaettu lähialueeseen ja kaukoalueeseen. alue käsittää Olkiluodon U'lkopaanniemestai n. 10 km sateisen alueen. Kaukoalue rajoittuu linjaan Kankaanpzä - Tampere - Somero - Parainen. (~iite 1) Lahi- 2.1 Kaukoalue Kaukoalue jakaantuu alueellisilta korkeussuhteiltaan kolmeen osaan siten, että linjan Pomarkku - Huittinen - Lappi - Aura - Salo länsipuoli on yleistopografialtaan 0-50 m mpy, linjalla Kankaanpää - Vammala - Forssa - Somero korkeudet ovat m mpy ja tutkimusalueen koillisosan korkeudet ovat m mpy. Paikallisen topografiavaihtelun mukaan voidaan alue jakaa karkeasti kahteen osaan. Linjan Raisio - Somero pohjoispuoli on tasaisempaa ja loivapiirteisempaa kuin ko. linjan eteläpuoli, jota luonnehtivat lukuisat korkeat kallio- tai moreenikumpareet. Alueen suurimmat järvet ovat Tampereen Pyhajarvi, Sakylan Pyhäjarvi seka Kulovesi - Rautavesi. Näiden lisäksi isohko ja järviä ovat Isojärvi, Karhi jarvi, Saaksjarvi, Köyliönjärvi ja Tammelan Pyhajarvi. Suurin jokisysteemi on Kokemaenjoki - Loimijoki, jonka vaikutus- alue kattaa melkein tutkimusalueen koko pohjoisosan. kulkusuunnan suhteen voidaan linjaa Turku - Hämeenlinna - Vesistöjen Tampere pitää vedenjakajana, jonka kaakkoispuoli viettää Suomenlahteen ja luoteispuoli Pohjanlahteen. Soita alueella on vähän. Huomattavimmat suot ovat Tammelan Torronsuo, Huittisten luoteispuolella oleva suoalue, Eurajoen Irjanteen - Panelian välinen suoalue seka Sakylan Pyhäjärven lounaispuolella, Karjalan ja Ylaneen välillä oleva n. 10 x 30km alue, jossa on runsaasti eri kokoisia soita.
6 Tutkimusalueen yleisimmat maalajit ovat savi ja siltti, jotka kattavat noin 50% tutkimusalueen pinta-alasta. Huomattavin hiekka-sora vyöhyke on harjujakso, joka alkaa Säkylän etelapuolelta ja jatkuu Poriin. Noin 20% pinta-alasta on moreenin peittamaa ja loput 30% on avokallioita tai hyvin ohuen moreenikerrostuman peittamaa kalliota. Kasvillisuuden suhteen rnetsamaiden osuus on n. 60% koko tutkimusalueen pinta-alasta. 2.2 Lahialue Olkiluodon lahialue sijaitsee Eurajoen ja Rauman maalaiskunnan alueilla. Olkiluodon saaren erottaa mantereesta m levyinen salmi. Sahan salmeen laskee Lapinjoki. Saaren pohjoispuolellaolevaan n. 6km pitkään kaakkois-luode suuntaiseen lahteen laskee Eurajoki. Topografialtaan saari on melko tasainen. Sen korkeimmat kohdat ovat Otpaa, Liiklankallio, Syöpanvuori ja Selkanummen harju. Niiden korkein kohta on n. 20 m mpy. Muita korkeahko ja alueita (10-15 m mpy) ovat Ulkopaa, Liiklanperan itaosa, Itaranta seka Ilavaisten niemi. Muilta osin korkeuserot ovat matalia ja loivia. Saaren keskivaiheilla olevan teko järven ymparistössa on n. 2 km2 alue, josta paljastumat puuttuvat kokonaan. Asutus on keskittynyt saaren i tapaahän, lähinnä Ilavaisten ja Santalahden väliselle alueelle. Lisäksi Munakarissa ja Mantykarissa sekä Syöpanveden saarissa on jonkinverran loma-asutusta. Saaren ympäristössä oreva merialue on melko matalaa. Merenpohja syvenee tasaisesti. Puolen kilometrin paassa rantaviivasta on veden syvyys keskimäärin 5 metriä. Ulkopaanniemen ja Munakari-Mantykari edustoilla merenpohja syvenee kuitenkin huomattavasti jyrkemmin kuin muualla. Saaren ranta-alueen (0.5 km) syvimmat kohdat ovat em. Ulkopaan ja Munakarin - Mantykarin edustat.
7 3 KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Olkiluodon kallioperä (Liite 2) kuuluu svekokarjalaisiin muodostumiin ( Ma). Olkiluodon itapuoelle, lähinnä Eurajoensalmen pohjukkaan ulottuu idästä pain huomattavasti nuorempaa kivilajia ( Ma), Laitilan rapakivigraniittimassiivi, jolla on melko pystyt kontaktit ympäristön kivilajeihin nähden. Eurajoensalmen pohjoispuolella Kuivalahden tasolla migmatiittinen kiillegneissi vaihettuu granodioriitiksi. Etelään pain kalliopera jatkuu samanlaisena Rauman eteläpuolelle asti. Olkiluodon koillispuoella, kapeahkon diabaasi- ja rapakivialueen takana on Satakunnan hiekkakivi ( Ma) /1/. 3.1 Olkiluodon kallioperän pääpiirteet Olkiluodon alueella ( Liite 3) liuskeisuuden yleinen suuntaus on i täläntinen. Saaren keskiosassa, nykyisen maantien eteläpuolella on vallitseva liuskeisuuden suunta lansilounainen. TV0:n alueella liuskeisuuden suunta poikkeaa jonkin verran yleisestä suuntauksesta. Voimalaitosten länsipuolella olevassa niemessä yleinen suuntaus on koillis-lounainen. Ulkopäänniemen paljastumissa liuskeisuus vaihtelee itä-länsisuunnasta hieman koilliseen. Liuskeisuuden kaade on yleisesti melko jyrkkä (60'- 90'). Kaa- teen suunta on yleisimmin etelän ja kaakon välillä. Monin pai- koin on myös havaittu viivaus, jonka kaade vaihtelee välillä 0 20' - 40, joskin 30' - 35 on yleisin kaateen arvo. Kaateen suunta on melkein kaikissa mittauksissa ollut itään tai kaak- koon. Kiillegneisseissa on monin paikoin havaittavissa pienoispoimutusta. Pomuakselin kulku- ja kaadesuunnat ovat todennäköisimmin samat kuin paljastumien mineraaleista havai-- tut viivaussuunnat. Heikosti liuskeisille, graniittisille k'ivilajille on tyypillistä kolme toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaa rakosuuntaa. Olkiluodon lansipäässa yleisimmat rakosuunnat ovat pohjois-etelä-, itä-länsisuunta sekä vaakarakoilu. Imatran Voiman alueella
8 vallitseva rakoilu on pohjois-eteläsuuntaista pystyrakoilua seka vaakarakoilua. Edellisten lisäksi on rakoja, joiden kulku vaihtelee 2 25' pohjoissuunnasta. Pystyrakoilusta pokkeavien rakojen kaade on yleisimmin raon suunnasta riippuen joko etelaan tai itaan. Rako tiheydel taän alue on harvarakoista. Ulkopaanniemessa rakoilun luonne hieman muuttuu. Yleisimmat suunnat ovat pohjoinen, luoteinen ja koillinen. Vaakarakoilu on melko vähäistä. Rakoilun kaade vaihtelee pystyrakoilun molemmin puolin. Yleisesti rakoilun kaade Ulkopäanniemen alueella on melko pysty. Itaanpain mentäessä rakoilun pääsuunnat muuttuvat ita-1ansisuuntaisiksi.. Rakoilu on pystyä tai jyrkasti etelaan kaatuvaa. Toinen suunta on pohjois-eteläsuunta, jossa kaade on pysty tai jyrkasti itaan. Rakotiheydeltään länsiosa on harvarakoista. Raot ovat yleensä tiiviitä ja heikosti rapautuneita. Olkiluodon länsipääta kokonaisuutena tarkasteltaessa ei alueella ole havaittavissa suoranaisesti selviä ruhjeita. Kuitenkin esim. Ulkopäanniemen rantaviivat kuvastavat tiettyä suuntausta. Nämä suunnat ovat kaakko-luode (Iso Kaalonpera-Flutanperä-Liiklanpera) ja itakoillinen (Ulkopäänniemen pohjoisranta). Lisäksi voimalaitosalueella on muutamia lyhyitä, karkeasti pohjois-etelasuuntaisia, pieniä heikkousvyohykkeita ilmentäviä painanteita.
9 4 KIVILAJIT 4.1 Kiillegneissi Länsi-Suomen liuskevyöhykkeen, johon myös Olkiluoto kuuluu, kivilajit ovat etupäässä metamorfoituneita savi- ja hiesusedimentte ja. Nykyisessä asussaan ne ovat Rauman - Eurajoen seuduilla kiilleliuskeita ja kiillegneisse ja. Rauman seuduilla yleisimpiä ovat runsaasti kiillettä sisältävät gneissit. Näissä vaaleina aineksina ovat kvartsi ja maasälvat sekä tummina aineksina biotiitti, joskus myös sarvivälke. Mitä kiillerikkaampi gneissi on, sitä selvempi on sen liuskeisuus. Väriltään ne ovat maasälpien mukaan joko punaisia tai harmaita tai biotiitin mukaan usein melkein mustia. Kemialliselta koostumukseltaan kiillegneissit vastaavat useimmiten graniitin koostumusta. Monin paikoin kiillegneississä näkyy primäärisesta kerroksellisuudesta johtuvaa juovaisuutta / 2/. Länsi-Suomen liuskealueen kiillegneissien syntyyn on oleellisena osana kuulunut myös syväkivien tunkeutuminen liuskeisiin. Yleensa graniittinen aines tunkeutui metamorfoosin loppupuolella bio- tiitti- tai kiillegneissiin liuskepintoja pitkin. Tällainen migmatiittiutuminen tekee kivi lajin rakenteen erittäin epähomogeeniseksi. Yleensa kiillegneissin ja graniittisen ainek- sen kontakti on vaihteleva,mutta kontakti voi olla myös terävä, jolloin kivilajia nimitetään suonigneissiksi. Graniittisen aineksen päämineraali t ovat kvartsi, kalimaasalpä ja biotiitti. Monin paikoin kalimaasavan osuus pienenee ja plagioklaasin osuus vastaavasti kasvaa, jolloin kivilajin nimi on granodioriitti tai tonaliitti. Graniittinen aines voi esiintyä myös juonista ja suonista poiketen suurempina alueina. Olkiluodossa saaren luoteisosassa, keskellä sekä kaakkoisosassa, graniittia ja granodioriittia esiintyy suurehkoina erillisinä osueina. Nämäkään eivät ole täysin homogeenisia, mutta niissä graniittinen aines on jonkin verran vallitsevampi kuin migmatiittinen kiillegneissi.
10 4.2 Rapakivi Laitilan rapakivimassiivi on pinta-ala1 taan n km2 ja muodoltaan se on pohjoiseen kapeneva "pisara", jonka pituus on n. 50 km ja levein kohta myös n. 50 km. Pohjoispaassa massiivi leviää hieman lanteen ja se ulottuu Eurajoenlahden pohjukkaan. Rapakivet ovat anorogeenisia kivilajeja, eli ne ovat asettuneet paikalleen vuorijonomuodostuksen jälkeen jo jahmettyneen ja kiteytyneen kallioperan murroksia pitkin. Laitilan massiivin paksuudeksi on gravimetristen tutkimusten perusteella arvioitu useita kilometre ja. Zirkonista tehdyn ikamaarityksen mukaan on rapakiven ikä n Ma /1/. Rapakivigraniitit ovat yleensa karkearakeista, porfyysisia gra- niitteja, joiden paamineraalit ovat kvartsi, maasalvat ja bio- tiitti. Luonteenomaista rapakivigraniiteille on suuret orto- klaasiovoidit, joita vielä viborgiitti-tyypissa reunustaa ohut plagioklaasikeha. Rapakivet ovat suuntautumattomia. Laitilan rapakivimassiivi on pääosin pyterliittia, jossa kalimaasalpaovoidit ovat yleensa ilman plagioklaasikehaa. Massiivin alueella on muitakin rapakivimuunnoksia, joiden kontaktit toisiinsa nähden saattavat olla hyvin jyrkät. Massiivin pohjoispaassa oleva, lanteen- päin suuntautuva '~pikkumassiivi" on eräs tällainen graniittimuunnos. Eurajoen keskustan ja Eurajoenlahden välistä osuetta kutsutaan Vakkaran graniitiksi, joka koostuu neljästä hieman toisistaan poikkeavasta graniittimuunnoksesta. Vakkaran granii ttia ympäröi Tarkin graniitti, joka on homogeeninen, keskirakeinen rapakivi- muunnos. Kummassakin rapakivigraniittimuunnoksessa on tavattu tinamineralisaatioita /1,2,3,4/. Laitilan rapakivimassiivi on kokonaisuutena tarkastellen suhtel- lisen ehyt, joskin muodostuman koillisosaan on tunkeutunut run- saasti nuorempaa postjotunista diabaasia (ika Ma).
11 4.3 Satakunnan hiekkakivi Satakunnan hiekkakivi on rnetarrnofoiturnaton kivilaji, joka on kerrostunut kiteisen kallioperan päälle. Satakunnan hiekkakivi on iältään Ma /1/. Hiekkakivirnuodosturna on luode-kaakkosuuntainen, n. 20 km leveä kerrostuma, joka alkaa Säkylän Pyhäjärvestä ja jatkuu n. 70 km mantereelta Pohjanlahden pohjassa. Porin eteläpuolella tehdyn syvakairauksen perusteella, hiekkakivirnuodosturnan paksuus on vähintään 600 rn /2/. Satakunnan hiekkakivi on punaista arkoosihiekkakivea, jossa on ohuita punaisia tai mustia savikivivälikerroksia. Se on koostunut yhteen iskostuneista kvartsija rnaasalparakeista (yleisimmin kalirnaasalpa), jotka ovat heikosti pyöristyneet ja lajittuneet. Maasalpien osuus koko aineksesta on 20-40%. Hiekkakivessä esiintyvät mineraalit osoittavat sen aineksen olevan peräisin ympäristön rnetarnorfisista kivistä Hiekkakiven kerrosturnistaso on yleensä vaakasuora ja siinä esiintyvä virtakerrokse11isuus, sadepi saramerkit yrns. osoittavat kerrosturnisen tapahtuneen mantereisissa olosuhteissa /l, Diabaasit Satakunnan hiekkakivessä ja rapakivessa esiintyy postjotunisia diabaase ja. Ne ovat anorogeenisia rnagrnaintruusioita, jotka ovat tunkeutuneet jo kiteytyneen (rapakivi) tai kovettuneen (hiekkakivi) kallioperan rakoja tai ruhjeita pitkin maan pinnalle. Diabaasit ovat suuntautumattomia, massiivisia kiviä, joiden paamineraalit ovat plagioklaasi, augiitti ja oliviini. Yleisesti diabaasit ovat aiheuttaneet ylöspäin purkautuessaan joko osittain tai täydellisen sivukiven kontaktivyöhykkeen sulamisen. Näissä vyöhykkeissa päamineraaleina ovat kvartsi ja alkalirnaasälvät. Satakunnan diabaasien iäksi on arvioitu Ma /l/.
12 5 TUTKIMUSALUEEN LINEAMENTTITULKINNAT 5.1 Lineamenttien luokittelu Tutkimusalueen lineamenttitulkinnat tehtiin seuraavasta kuva- ja kartta-aineistosta: 1. 1:l milj. Landsat -kesamosaiikki 2. 1: II 3. 1: mustavalkoiset ilmakuvat 4. 1: II II (lähialueelta) 5. 1: peruskartto jen korkeuskayraelementi t 6. 1: maaperäkartto jen pal jastumaelementit Kuva- ja kartta-aineiston peittoalueet ilmenevät liitteestä 1. Lineamentit luokiteltiin pituuden perusteella neljään luokkaan: 1 luokka = alueelliset lineamentit pituus > 100 km, II luokka = alueellis-paikalliset lineamentit, pituus km ja II1 luokka = paikalliset lineamentit, pituus 5-20 km IV - paikalliset lineamentit luokka - 5 km Peruskarttatulkintaan ja maastossa tehtyihin havaintoihin perustuen voidaan sanoa, että suurin osa tutkitun alueen linea- menteista on kallioperan ruhjeita. Lineamenttiluokitusta voi- daan näin ollen pitää myös ruhjeluokituksena. Ruhjeiden syvyyk- sista on yleensä melko vähän tietoa, joten luokituksessa on paäasiallisena perusteena pidetty lineamentin pituutta ja suoravii- vai suutta. Voidaan kuitenkin olettaa, että mi ta pidempi ruh je on sitä syvempi se myös on. Ruhjeiden leveyttä on vaikea määritellä pel- källä kartta- tai kuvatulkinnalla. Maanpinnalla näkyvä
13 ruhjelaakso on yleensä huomattavasti leveämpi kuin syvemmällä oleva osa, koska jääkauden aikainen mannerjää on kuluttanut näitä ruhjeiden pintaosia :l milj. satelliittikuvan lineamenttitulkinta Kaukoalueen tulkinta 1:l miljoonaa satelliittikuvan lineamenttitulkinta on esitetty liitteessä 4. Tulkintatuloksena erottuu neljä selvää tineamenttien paasuun- taa: 015' k loo, 040' f 10' 080' '10' ja 340' i 10' Alueellisia (1 -luokan) 015'-suuntaisia lineamentte ja on alu- eella kaksi (Tampere - Hanko ja Kankaanpää - Rymättylä), 040'- suuntaisia kaksi (Nokia - Taivassalo ja Parkano - Uusikaupunki ), 080' -suuntaisia kolme (Pengonpohja - Pori, Porras - Houtskari ja Karkkila - Nauvo S) sekä 340' -suuntaisia kaksi (~ankaanpää- Lohja ja Pyharanta - Dragsfjärd). Lisäksi alueella on yksi n. 300' -suuntainen 1 -luokan lineamentti (Pori - Harjavalta - Urjala). Aluellis-paikallisia (II -luokan) lineamentteja on kaukoalueella melko runsaasti. Poikkeuksen muodostaa alue, jota rajaa Pori - Lavia - Pöytyä ja Uusikaupunki. Tällä alueella II -luokan lineamentteja esiintyy vain sen keskiosassa luode - kaakko suuntaisessa vyöhykkeessä. Pyhäjärven eteläpuolelta, Ylaneen seutuvilta lahtee kolme luoteeseen suuntautuvaa lineamenttia, joista yksi kulkee Rauman eteläpuolelta, yksi Eurajoen kautta ja kolmas Pyhäjärven poikki kohti Poria. Tämä lineamentti jatkuu myös etelään. Olkiluoto on kahden II -luokan, n. 310' -suuntaisen lineamentin välissä. Näistä eteläinen (Olkiluod~nvesi) kääntyy Rauman itä- puolella itään ja kulkee Euran ja Urjalan kautta -kohti Härneenlimaa.
14 Saaren pohjoispuolen (Eurajoensalmi) lineamentti on ruhje, joka jatkuu Ylaneen lounaispuolelle. Sorkan (~auma N) seudulta alkava koillis-lounaiss~untainen, Eurajoen keskustan kautta kulkeva lineamentti leikkaa Porin itäpuolella (Nakkila - ~ullaa) kahta 1 -luokan lineamenttia. Lisäksi em. (Eurajoen) lineamentti leikkaa kahta muuta II -luo- kan lineamenttia Irjanteen ja Hormistonmaen kohdalla Lähialueen tulkinta Olkiluoto sijaitsee II -luokan ruhjeiden muodostamaan pieneen nelikulmioon (Sorkan - Kullaan -ruhje, Eurajoenlahti ja Olkiluodonvesi). Tätä nelikulmiota lävistää kaksi n. 10 km ja yksi 20 km pitkää paikallista eli II1 -luokan ruhjetta. Merialueella, n. 5 km päässä on todennäköisesti II -luokan ruhje, jonka suunta on koillis-luoteinen. Lähin 1 -luokan ruiije on n. 20 km päässä Olkiluodos+a lounaaseen (merialueella) : satelliittikuva; lineamenttitulkinta 1: satelliittikuvan lineamenttitulkinta on esitetty liitteessä 5. Tulkinta on pääpiirteiltään yhtenevainen 1:l milj. satelliittikuvatulkinnan kanssa (Liite 3), joskin mittakaavan suuretessa tulkinta tulee yksityiskohtaisemmaksi. Niinpä eräät ruhjeet, jotka 1:l miljoonan tulkinnassa ovat yhtenäisiä viivoja, hahmottuvat useina, osittain rinnakkain kulkevina ruh jepareina tai jonoina. 5.4 Ilmakuvien lineamenttitulkinnat Ilmakuvien 1: lineamenttitulkinta kattoi vain osan Kauko- alueesta (Liite 6). Tulkinnassa on käytetty neljää ruhjeluok- kaa, joista 1 - II1 ovat samat kuin satelliittikuvatulkinnassa ja luokka IV on pituudeltaan alle 5 km. Tulkintaa tarkasteltaessa, huomio kiinnittyy vyöhykkeeseen, jossa on runsaasti IV -luokan ruhjeita (Olkiluoto - Kaarojarvi -
15 Turajärvi). Tama ruhjeinen alue kuvastaa melko tarkasti migmatiittista kiillegneissivyöhykettä. Vyöhykkeestä on erotettavissa kaksi ehyempää lohkoa, Kaarojärven ympäristö ja Lapijoen länsiosa. Nämä ovat kivilajeiltaan massamaista gabroa. Muissa osin tulkittua aluetta II -luokan ruhjeet ovat vallitsevia ja yleisin suunta on länsiluoteinen. Näitä leikkaavat IIja II1 -luokan ruhjeet ovat lähes suorassa kulmassa toisiinsa nähden, joka on tyypillistä graniittisille kivilajille. Tama alue on Laitilan rapakivimassiivin pohjoisosaa, jossa rapakivialue tekee jyrkän mutkan lounaaseen. Tämän mutkan lounaisosa on melko ehyt, sen rikkoo vain yksi II -luokan ruhje. 5.5 Korkeuskäyräkartan lineamenttitulkinta Peruskartan pienennösten (1:50000 ) lineamenttitulkinta on esitetty liitteessa 7. korkeuskäyräkarttojen Verrattaessa karttatulkintaa ilmakuvatulkintaan, voidaan myös havaita eri kivilajille ominainen ruhjeverkosto, jonka perus- teella liuskealue erottuu graniittimassiivista. Näiden kahden tulkinnan välinen selvä ero ilmenee lineamenttien jatkuvuudessa. Karttatulkinnassa lineamenti t ovat huomattavasti pidempiä ja suoremp ia kuin ilmakuvatulkinnassa. Pääsyynä on todennäköisesti se, että karttatulkinnassa tulkittava alue nakyy alueellisesti suurempana kokonaisuutena. Tällöin pitkät, joslxs "ieikostikin erottuvat piirteet näkyvät selvemmin kuin ilmakuvissa, joissa ko. kohteesta nakyy kerralla vain lyhyt, luon- nossa muutaman kilometrin mittainen osa. 5.6 Paljastumaelementin lineamenttitulkinta Maaperäkarttojen (1: ) paljastumaelementeilta tehty line- amenttitulkinta on esitetty liitteessa 8. Paljastumakartasta tehtyä tulkintaa tarkasteltaessa kiinnittyy huomio lineamenttien määrään. Tulkinnassa tulevat esiin pää- asiassa 1- ja II -luokan lineamentit. Tässä tapauksessa ei
16 kiillegneissi ja rapakivigraniitin ero ole läheskään niin selvä kuin tulkinnoissa, joissa myös 111- ja IV -luokkien lineamentit erottuvat. Toisaalta hiekkakivi erottuu selvasti, johtuen paljastumien puutteesta. Hiekkakivialueella olevat diabaasit tulevat selvästi esille. Rapakivimassiivin keskellä, Säkylän Pyhäjärven länsipuolella, erottuu neljä eri kokoista rengasrakennetta, joita ei muissa tulkinnoissa ole tullut esille. Ne saattavat ilmentää rapakivimassiivin magmatektonisia rakenteita.
17 6 SATELLIITTIKUVAN VERTAILUA ERI KARTTOIHIN Mittakaavaltaan 1: 1 mil j. tulkinta tuo esille kallioperän päärakenteita ja tassa mittakaavassa voidaan hyvin suorittaa eri kartta-aineistojen yleistä alueellista vertailua. Tällöin suuret alueelliset piirteet tulevat helpommin esille kuin suurimittakaavaisessa pieneltä alueelta otetussa kuvassa. Toinen syy on käytännöllinen. Useat koko Suomea käsittelevät geologiset ja geofysikaaliset kartat on julkaistu tassa 1: 1 mil j. mittakaavassa. 6.1 Kallioperäkartta Verrattaessa lineamenttitulkintaa kallioperäkarttaan (Liite 9) /6/, voidaan monin paikoin todeta yhtäläisyyksiä kivilajirajojen ja ruhjeiden suhteen. Tutkitun alueen eteläosassa kivilajit ovat pääasiassa graniittia, migmatiittista kiillegneissiä ja metabasalttia tai amfiboliittia. Varsinkin amfiboliittien kivilajirajat noudattavat usein 1- tai II -luokan ruhjeita. Graniitit ovat suurimmaksi osaksi migmatiittiutuneet ja niiden ylimalkainen suuntaus noudattelee yleisintä ruhjeiden suuntaa /5/. Laitilan rapakivimassiivin kivilajirajat, eteläreunaa lukuunottamatta, rajoittuvat suurelta osin II- ja II1 -luokan ruhjeisiin. Samoin rapakivimassiivin ja hiekkakiven alueella olevat diabaasit rajoittuvat II -luokan ruhjeisiin. Lavian Karhijärven kaakkoispuolelta alkava ruhje kaartaa em. järven pohjoispuolella luoteeseen jatkuen Merikarvian kautta merelle. Kallioperäkartalla kulkee samalla kohdin kapeahko migmatiittinen kiillegneissivyöhyke. 6.2 Aeromagneettinen kartta Aeromagneettisessa kartassa (~iite 10) /7/ huomio kiinnittyy gra- niittisiin alueisiin, jotka ovat anomaalisempia kuin liuske- alueet. Lineamenttikarttaan verrattuna graniittiset alueet ovat "homogeenisial', joten niissä ei ole suuntauksia näkyvissä. Liuskealueella erottuvat aeromagneettisen kartan lineamenti t ovat yleensä yhteneviä satelliittikuvalineamentten kanssa.
18 Paikallisena esimerkkinä mainittakoon tutkitun alueen pohjoisosassa olevat kaksi luoteeseen kaartuvaa ruhjetta. Edellämainittu Lavia - Merikarvian ruhje erottuu kallioperakartalla, mutta ei aerornagneettisella kartalla. Kokemäeltä alkava, Kullaan kautta Merikarvialle kulkeva linearnentti ei suoranaisesti erotu kallioperankartalla, mutta aeromagneettisella kartalla vastaavassa vyöhykkeessa on selvä lineamentti. 6.3 Painovoirnakartta Painovoimakartassa (Liite 11) /8/ erottuu kolme selvää pääsuuntaa. Naista parhaiten erottuva si joi ttuu Satakunnan hiekkakiven koillisreunaan, lähinnä rnigmatiittisen kiillegneissin ja sitä vastassa olevan. granorioriitin reunaan. Huittisten seudulla suuntaus kääntyy etelään muuttuen uudestaan Alastaron seudulla luode- kaakkoissuuntaiseksi ja jatkuu heikornpana poikki Forssa - Pöytyän arnfibiotiittirnuodosturnan paattyen Sornerniernen seudulle. Kaksi muuta selvää suuntaa ovat koillis- lounaissuuntaisia. Kurnrnatkin päättyvät edellä kuvattuun Pori - Sornernierni linjaan. Naista kahdesta pohjoinen, joka alkaa Iniö - Kustavin seuduilta ja päättyy Yläne - Alastaron alueille, on voimakkaampi ja noudattelee saman suuntaista migmatiittista kiillegneissivyöhyketta. Eteläisernpi jakso alkaa Gullkronan selalta ja päättyy Mellilan seudulle kulkien paaas iassa graniittivyöhykkeessä. 6.4 Maaperäkartta Maaperäkartan /9/ selvimmät yhteiset piirteet linearnentt itulkinnan kanssa ovat Mynämaen - Rauman ja Eura - Nakkilan De Geer-rnoreeni- en yhteinen suuntaus linearnenttien päasuunnan kanssa sekä erilaiset maaperämuotojen suunnat Huittisten - Merikarvian välisellä alueella. Mynämaen - Rauman rnoreenirnuodosturnat ovat koillislounaissuuntaisia. Tämä suunta yhtyy alueellisen Nokia - Taivassalo ruhjeen suuntaan.
19 Huittisten - Merikarvian alueen kaarevat, lineamenttitulkinnan kanssa yhtyvät maaperämuodot johtuvat pääasiassa kallioperän muodoista. Tätä todistavat pitkänomaiset kalliopaljastumat ja pitkät kapeat savikot, jotka yleisimmin muodostuvat ruhjelaaksoihin ja syvänteisiin. Muutamat maaperäkartan linearnenti t osuvat harjujen kohdille, kuten esim. Hämeenkangas ja Somero - Säkylä - Porin harju. Toisaalta harjut, varsinkin isot, ovat usein muodostuneet kallioperan ruhjeisiin. 6.5 Maannousukartta Maannousukartan (Liite 12) /10/ isobaasit kulkevat yleensä koillis- lounaissuuntaisina. Tampere - Forssa välisellä alueella iso- baasit tekevät "p~irnun~~, jonka harja on pohjoissuuntainen. Lineamenttitulkintaan verrattuna isobaasien suunta on yhtenevä tutkimusalueen yhden pääruhjesuunnan kanssa. Tampere - Forssan isobaasitaive erottuu myös lineamenttitulkinnassa. Taipeen kyl- kien suunnassa kulkee muutama II -luokan ja yksi 1 -luokan ruhje ja 4,8 mm;n isobaasin taipeen eteläpuolella on lineamenttikartassa pieni ehyt lohko.
20 7 YHTEENVETO Olkiluodon ympäristö on tassa tutkimuksessa jaettu kauko- ja lahialueeseen. Kaukoalue on noin 120 km sateinen alue Olkiluodosta mantereelle ja lahialue noin 10 km sateinen alue Ulkopaanniemi keskustana. Lähinnä kaukoalueelta tehtiin lineamenttitulkintoja 1:l milj. ja 1: mittakaavaisilta satelliittikuvilta noin 1: ja noin 1: mittakaavaisilta stereoilmakuvasarjoilta seka korkeuskayra- ja pal jastumakartoilta. Lisäksi 1:l milj. satelliittitulkintaa verrattiin geologisiin ja geofysikaalisiin karttoihin. Lineamentit on jaettu neljään luokkaan (1 - IV), joista luokka 1 on pituuudeltaan yli 100 km, luokka II km, luokka II km ja luokka IV alle 5 km. Maastotutkimusten perusteella voidaan lineamenttien sanoa yleensä olevan kallioperan ruhjeita. Olkiluoto sijaitsee kolmen 1 -luokan ruhjeen muodostaman lohkon keskellä. Lahimmillaan naista on Rauman eteläpuolella oleva pohjois-luodesuuntainen ruhje, joka todennäköisesti jatkuu myös merellä noin 20 km:n päässä Olkiluodon lounaispuolella. Paikallisesti on Olkiluodon valittömassä läheisyydessä viisi II -luokan ruhjetta, joista kaksi on saaren ulkopuolella ja kolme on saaren alueella. Luokan II1 ruhjeita on lukuisia ja niistä kolme on Ulkopaänniemen alueella. Karttavertailussa Olkiluodon koillispuolella on painovoimakartassa selvä koillissuuntainen taive samanarvokayrissa kun taas aeromagneettsessa kartassa alue on melko homogeeninen. Nykyinen maankohoamisnopeus Olkiluodon alueella on n. 7 mm vuodessa. Tata tutkimusta on tarkoitus jatkaa siten, että nyt esitetyistä tulkinnoista tehdään kompleksitulkinta, jonka tuloksena saadaan Olkiluodon ympäristön kallioperan rakennekartta. Tämän kartan ja seismisten tietojen avulla pyri taän analysoimaan alueen seismotektoniset rakenteet. Samassa yhteydessä tutkitaan myös merialueen kallioperan rakennetta, sekä tutkimusalueen kallioperan hydrogeologiaa.
21 LIITELU 'ETTE Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Indeksikartta Kallioperäkartta (Vorma 1976) Olkiluodon kallioperäkartta (keskeneräinen) 1 1 m l. satelliittikuvatulkinta 1: : ilmakuvatulkinta 1: korkeuskäyräelementtitulkinta 1 : maaperäkartan pal jastumaelementin tulkinta Kallioperäkartta (Simonen 1980) Aeromagneettinen kartta Painovoimakartta Maannousukart t a
22 VIITTEET Simonen, A., The Precambrian in Finland. Bull. Geol. Surv. Finland, 304, Simonen, A., Suomen geologia (toim. K. Rankama). Kirjayhtymä, Helsinki, Vorma, A.,On the petrochemistry at rapakivi granites with special reference to the Laitila massif, southwestern Finland. Bull. Geol. Surv. Finland, Haapala, I., Petrography and geochemistry of the Eurajoki stock, a rapakivi-grani te complex wi th greisen-type mineralization in southwestern Finland, Harme, M., Suomen geologinen yleiskartta, lehti B1-Turku, kivilajikartan selitys, Simonen, A., Suomen kallioperä, 1:l milj. Geologinen tutkimuslaitos, Räsänen, V., (toim.) Aeromagneettinen korkealentokartta, julkaisematon työkartta. Geologian tutkimuskeskus. Honkasalo, A., Painovoimakartta, julkaisematon työkartta. Suomen geodeettinen laitos. Kujansuu, R., Niemelä, J. (toim. ) Suomen maaperä, 1 : 1 milj. Geologian tutkimuskeskus, Kääriäinen, E.,The second levelling of Finland in , Suomen geodeettisen laitoksen julkaisuja, No 61, Suominen, V., Olkiluodon kallioperäkartta. Julkaisematon työkartta. Geologinen tutkimuslaitos, 1981.
23
24 \ LIITE 2 Kallioperakartta (Vorma 1976) 1. Orogeenisia kivilajeja (kiillegneissi - granodioriitti) 2-8 Eri rapakivigraniittimuunnoksia 9 Anortosiitti 10 Oliviinidiabaasi 11 Hiekkakivi Kemiallisesti analysoituja näytteitä
25
26
27 Liite 5
28
29
30
31
32 '3 0 Z W E o w z n z w O U t J 3 2 s HO?C 3"" 022 Liite 10
33 Liite 11
34 OLKILUODON YMPARISTON NYKYINEN MAANKOHOAMINEN (Kääriäinen 1966) SELITYS - MAANKOHOAMISEN ISO- BAASIT (MM/WOSI) --- INTERPOLOIDUT ISO- BAASIT GEOEIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Piirustus G-3.1-1/12
35
1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotKELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotJuuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.
33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella
Lisätiedotv. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...
v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
LisätiedotTurku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
LisätiedotTervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotUtö 63193/ Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella.
Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella. Jurmo 63193/33-2fc Saari on pääasiassa II1 SS:ä (SrHk). Saaren N-reunalla on runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaapeite on todennaköisesti
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotGeoretki Rautalammilla 11.9. 2011
Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotAkaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017
1 Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Valvonta... 4 Tulos... 7 Lähteet... 7 Kansikuva: Valvonnassa
LisätiedotLiite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus
Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus 1. Perustiedot Inventointialue: Kiantajärven Saukkojärven tervahaudan tarkastuspaikka sijaitsee
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotVXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA
ARKISTOKAPPALE I / Juho Hyyppa Geologinen tutkimuslaitos Maaperaosasto VXLIRAPORTTI LOVIISAN H~~STHOLMENIN POHJAVEDEN GEOKEMIALLISESTA TUTKIMUKSESTA 31.8.19 82 Imatran Voima Oy ja Geologinen tutkimuslaitos
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotPoliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotVaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotMaanpinnan kallistumien Satakunnassa
Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna
LisätiedotKutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000
Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Timo Jussila Kustantaja: Kaakkois-Suomen tiepiiri 2 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen
LisätiedotSUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA
SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA Tärkeimpiä poimintoja reviireittäin Lounais-Suomen DNAtuloksista kaudelta 2017 2018. (Pori Tampere Helsinki linjan lounaispuoli.) Antti Härkälä / Luke, suurpetotutkimus
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976
M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotMaanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :
Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotMyönnetyt valtionavustukset
Lähes 4 miljoonaa euroa toiminnan järjestämiseksi lapsille ja nuorille vuoden 2018 määrärahoista Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt valtionavustusta 3 820 000 euroa nuorten tukemiseen. Etsivään
LisätiedotVARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
Lisätiedot/ b. biotiittiraitainen grgn, yleensa hyvin snt plagioklaasi ha jarakeinen grgn, yl.
' Outokumpu Oy Malminetsintä Viereman alueesta (3324-3342) yleisimmat 'c. tyypit \d. Alueen kivistä suurin osa kuuluu graniittigneisseihin. Niihin on tunkeutunut monenlaisia juonikiviä, joista "vanhimmat?"
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKarstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014
Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi
LisätiedotEurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/523/2018 13.3.2018 Liitteet 1 kpl Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Eurajoen alueella
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotVäestönmuutos Pohjolassa
Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi
LisätiedotSiikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.
1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotMänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015
1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotIkaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...
LisätiedotM 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotGravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2001-0 5 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Seppo Elo Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotSuomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen
Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotVAMMALA Kaukola Juvela
VAMMALA Kaukola Juvela Koekaivaus rautakautisella röykk iöa 1uee11 a Matti Bergström 1986 VAMMALA Kaukola Juvela Kunta: Vammala (ent. Tyrvää) Ky l ä : Kauko l a Tila: Määräala tilasta Juvela RNo 17, omistaa
LisätiedotNousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Lisätiedot