KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE
|
|
- Armas Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIVI- JA VIHER- RAKENNUSOPAS PYHÄJÄRVEN KIVIALAN KEHITTÄMISHANKE
2 Alkusanat Tämän kivi- ja viherrakennusoppaan keskeinen tarkoitus on lisätä kotimaisen kiven käyttöä pihaja muussa ympäristörakentamisessa. Teoksen tarkoitus on madaltaa kynnystä kivien monipuoliseen käyttämiseen ja yhdistää niitä viherrakentamisen kanssa. Oppaassa olevat kuvat ovat monissa tapauksissa suurista kivirakennuskohteista, mutta niistä voi saada ja saa ideoita myös yksityisen ihmisen pienempiin kohteisiin. Tämä opas on syntynyt Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman Pyhäjärven kivialan kehittämishankkeen tuloksena. Oppaan teksti on mukailtu geologian tohtori Kalle Taipaleen alkuperäisestä tekstistä. Kuvat on ottanut insinööri Matti Peltola, ja ne ovat veloituksetta kaikkien hyödynnettävissä. Opasta luettaessa on huomioitava, että oppaan koostaja ja allekirjoittanut on rakennuskivialan harrastelija, joten oppaan näkökulmat kiveen ja maaperään ovat sen mukaisia. Tohtori Taipaleen tekstiä on mukailtu sen mukaan, miltä se näyttää kivialan harrastelijan ja piharakentajan näkökulmasta. Opas painottuu kuvalliseen ilmaisuun ja sopii tietolähteeksi nimenomaan visuaalisen oppimistyylin omaaville. Pyhäjärvellä Matti Peltola Insinööri (ylempi AMK) ~ 1 ~
3 Rakennuskivi lähtee kallioperästä Suomen vanha ja vakaa kallioperä on pitkän ja monivaiheisen kehityksen tulos. Sen historiasta yli miljoonan vuoden ajalta on kuitenkin saatu kohtalaisen hyvä kuva siitä huolimatta, että kallioista on paljaana vain kolmisen prosenttia koko maan pinta-alasta. Loppu on vesistöjen, maapeitteen ja soiden kätköissä. Kuva maamme kallioperän koostumuksesta ja rakenteesta synnystä perustuu havaintoihin ja tulkinta syntyhistoriasta ns. aktualismin periaatteeseen eli käsitykseen nykyisyys on menneisyyden avain. Ajatuksen esitti brittiläinen geologi Sir Charles Lyell vuonna Sen mukaan maapallolla nykyisin toimivat geologiset tapahtumasarjat ovat toimineet likimain samalla tavalla kautta aikain. Maa on järissyt ja tulivuoret purkautuneet, maat ovat vierineet ja joet kuljettaneet hiekkaa ja savea niin kuin nykyäänkin. Suomen kallioperän vanhimmilla osilla on ikää yli miljoonaa vuotta. Todennäköisesti maa ei tuolloin toiminut aivan samalla tavalla kuin nykyään, sillä maapallon sisus oli nykyistä kuumempi ja geologiset prosessit kiivaampia. Tulivuoret toimivat, maa järisi, oli meriä ja vuoristoja ja muodostuivat maamme kallioperän vanhimmat osat, joita nimitetään arkeeiseksi ja niiden ikä vaihtelee välillä miljoonaa vuotta. Suomen kallioperästä noin kolmannes on iältään arkeeista. Suomen rakennuskivistä Itä-Suomen vuolukivet kuuluvat tähän ikäryhmään. Vanhin kallioperä Suomessa keskittyy Itä- ja Pohjois-Suomeen ja koostuu laajoista alueista graniitin sukuisia vaaleita, syvällä maankuoressa kiteytyneitä kiviä, joiden keskellä on pitkiä, kapeita ns. vihreäkivivyöhykkeitä, jotka ovat muinoin valtameren pohjalle purkautuneiden tulivuorten purkaustuotteita. Vihreäkivet ovat saaneet nimensä rapautumispintansa samean vihreästä väristä. Proterotsooinen aika käsittää jakson miljoonaa vuotta sitten. Valtaosa Suomen kallioperästä syntyi ajanjaksolla miljoonaa vuotta sitten. Nykykäsityksen mukaan oletetaan, että arkeeisen mantereen alle maan vaippaan kehittyi virtauksia, jotka toivat alhaalta töyhtöinä lämpöä, kohottivat maankuoren kupoleiksi, joiden kohdalla kuori oheni ja ohenneisiin kohtiin syntyi lopulta toisiinsa liittyviä kolmihaaraisia repeämiä noin miljoonaa vuotta sitten. Muutamin paikoin Itä-Suomessa ja rajantakaisessa Karjalassa on paikkoja, joissa välittömästi arkeeisten gneissien päältä löytyy jäätikkösyntyisiä muodostumia, tilliittejä. Nämä ovat todiste yhdestä maapallon vanhimmista jääkausista. Nämä muinaiset moreenit ovat jopa 400 metrin paksuisia. Jäätikkösyntyisten kerrostumien päälle kasautui kvartsihiekkoja, joille tyypillistä ovat virtaavan veden synnyttämät kerrostumisrakenteet. Muodostuma kerrostui pääasiassa jokisuistoihin ja kenties tulvalaakiolle. Kun hiekat kivettyivät, niistä tuli kvartsiitteja. Kehitysvaihe edustaa vakaata kerrostumisympäristöä, alkuvaiheessaan ehkä Itä-Afrikan repeämälaakson kaltaista vajoamaa, joka leveni ja täyttyi vedellä ja muistutti kenties nykyistä Punaistamerta. ~ 2 ~
4 Arkeeisen kuoren repeily aiheutti korkeuseroja, mikä kiihdytti rapautumista. Mantereen reunukselle mereen kerrostui mantereelta vyöryvistä sorista ns. turbidiitteja sekä hienorakeisempia grafiittipitoisia savikerroksia sekä kemiallisia sedimenttejä kauemmas rannikosta kokonaan merelliseen ympäristöön. Matalasta merestä, todennäköisimmin vuorovesilaakioista, todistavat hienojakoisimmista sedimenteistä, fylliiteistä, löytyvät kuivumisraot. Ne ovat auringonpaahteessa halkeilleen saven hiekan täyttämiä rakoja. Samoin aallonmerkit kertovat matalahkosta vedestä. Näihin aikoihin, eli noin miljoonaa vuotta sitten, maapallo sai myös hapellisen ilmakehän. Edellä kuvattuja ns. karjalaisia kivilajeja esiintyy kapeana vyöhykkeenä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Lapissa. Mm. Itä- ja Pohjois-Suomen korkeat vaarat ja tunturit, kuten Koli, Vuokatti, Ruka, Pyhätunturi ja Luosto ovat nykymuodossaan ammoin sitten merenpohjaan kerrostuneista hiekoista syntyneitä erittäin kovia ja kulutusta kestäviä kvartsiitteja. Rakennuskiviksi kvartsiittia louhitaan ainakin Nilsiässä. Arkeeisen kuoren repeily kulminoitui noin miljardia vuotta sitten, jolloin repeämät olivat laajenneet valtamereksi. Näihin aikoihin kuorta repivä voima heikkeni ja sen korvasi voima, joka alkoi sulkea merta. Laajat alueet merenpohjaa työntyi lounaasta arkeeisen kuoren päälle. Ylityöntymisen minimimatkaksi on arvioitu jopa kilometriä deformaation vaikutuksista päätellen. Näitä ikivanhoja merenpohjan kappaleita on nähtävissä Outokummun ympäristössä sekä Kajaanin pohjoispuolella Jormuassa. Suunnilleen samaan aikaan, noin miljoonaa vuotta sitten, alkoi syntyä vulkaaninen saarikaari. Tämä kaari kehittyi nykyisen Raahen tienoilta kohti Savoa. Myöhemmin vulkaanisia saarikaaria syntyi etelämmäksi, Tampereen tienoille ja lähelle Suomen etelärannikkoa. Nämä tuliperäisistä kivilajeista koostuvat kaaret ulottuvat Ruotsin puolelle, Tampereen liuskejakso koukkaa Pohjanmaan kautta Skellefteån tienoille ja eteläisempi Keski-Ruotsin malmialueelle Bergslageniin. Varsinainen kiivas vuorijonon muodostusvaihe eli svekofennialainen orogenia ajoittuu aikavälille miljoonaa vuotta sitten. Tuolla ajanjaksolla syntyi valtavat määrät graniitteja ja muita graniitin sukuisia syväkiviä, jotka nykyisessä kallioperässä peittävät reilusti yli 50 % Keski- ja Etelä-Suomen alueesta. Tämän ikäryhmän rakennuskiviä ovat kaikki Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Uudenmaan punaiset ja harmaat graniitit sekä mustan-punaisenkirjavat seoskivet eli migmatiitit. Uusi lämpöpulssi kohtasi vasta kehittynyttä maankuorta noin miljoonaa vuotta sitten. Maankuori kohosi jälleen kupoleiksi ja alkoi repeillä. Rakoja pitkin tunkeutui kohti maanpintaa graniittinen kivisula, joka kiteytyi rapakiviksi. Rapakiviä esiintyy pitkin etelärannikkoa Viipurista Vehmaalle ja Ahvenanmaalle. Niitä on myös Ruotsin ja Viron puolella. Suomen tunnetuimmat rakennuskivet louhitaan ns. Viipurin rapakivestä Kaakkois-Suomessa ja Vehmaan rapakivestä Lounais-Suomessa. ~ 3 ~
5 Rapakivien muodostumisen jälkeen Suomen kallioperässä on tapahtunut hyvin vähän mitään sellaista, josta olisi jäänyt merkkejä tähän aikaan saakka. Kuva 1. Kivi kestää ja monet kivirakennukset ovat kokeneet pommituksiakin ~ 4 ~
6 Kallioperä ja kivilajit Syntytapansa perusteella kivilajit on tapana jakaa kolmeen ryhmään: magma-, sedimentti- ja metamorfisiin kiviin. Näistä magmakivet ovat syntyneet sulasta kiviaineksesta eli magmasta kiteytymällä joko syvällä maankuoressa hitaasti tai maan pinnalle purkautuneesta laavasta nopeasti jähmettymällä. Syvällä maan kuoressa magma jäähtyy hitaasti ja siitä kiteytyvät mineraalit kasvavat suuriksi, jolloin syntyvät kivet ovat useimmiten karkearakeisia. Esimerkistä käy vaikkapa kauppanimellä Taivassalon Punainen myyty graniitti. Sedimenttikivet syntyvät irtonaisesta maa-aineksesta tiivistymällä ja myöhemmin kivettymällä päälle kerrostuneen aineksen aiheuttamassa paineessa. Sedimenttikivä voi syntyä myös eloperäisistä kerrostumista, kuten koralleista tai merieläinten kalkkikuorista tai kasvinjätteistä. Suomen kallioperä on niin vanhaa ja muuttunutta, että sedimenttikivet ovat harvinaisuus. Meillä niitä ei louhita rakennuskiviksi, vaikka muualla ne ovat hyvin suosittuja. Metamorfiset kivet syntyvät kahden edellä kuvatun ryhmän kivistä paineen ja lämpötilan sekä maankuoren liikuntojen muokkaamina. Tyypillisiä metamorfisia kiviä ovat gneissit ja liuskeet, jotka ovat useimmiten rakenteeltaan suuntautuneita. Valtaosa Suomen kallioperästä on metamorfisia kiviä eli ne ovat alkujaan magma- tai sedimenttikiviä, jotka ovat myöhemmin joutuneet oloihin, jossa niiden rakenne ja mahdollisesti myös mineraalikoostumus ovat muuttuneet. Suomen kallioperä on pääosin kierrätystavaraa. Maan kuoren yleisimmät alkuaineet pii, alumiini, rauta, kalsium, magnesium, natrium, kalium ja happi säätelevät magmojen koostumusta. Kivikunnassa valtaosa alkuaineista on happeen yhdistyneinä silikaattimineraaleina, ja siksi on tapana kuvata niin kivilajien kuin magmojenkin kemiallisia ominaisuuksia oksideina esimerkiksi SiO2, Al2O3, FeO, MgO, CaO, H2O jne. Ylivoimaisesti yleisin kivilajien koostumusosanen on SiO2. Piihappopitoisuuden mukaan magmat voidaan jakaa karkeasti kolmeen tyyppiin: basalttisiin, andesiittisiin ja ryoliittisiin suliin. Näistä ensin mainittu sisältää noin 50 prosenttia SiO2:ta, toinen noin 60 ja kolmas vastaavasti noin 70 prosenttia piihappoa. Näitä vastaavat tavalliset pintasyntyiset magmakivet ovat basaltteja, andesiitteja ja ryoliitteja ja syvällä maan kuoressa kiteytyneet vastaavasti gabroja, dioriitteja ja graniitteja. ~ 5 ~
7 Kiven ominaisuudet Luonnonmateriaalina kiven ulkonäkö ja tekniset ominaisuudet vaihtelevat, samoin laadun tasaisuus. Rakennuskivissä, kuten lattia- ja seinälaatoissa sekä muuri- ja porraskivissä on tasalaatuisuus erityisen tärkeä ominaisuus, kotipuutarhan rakenteissa ei niinkään. Rakennustarkoituksiin käytetyltä luonnonkiveltä vaaditaan käyttökohteesta riippuen koko joukko erilaisia fysikaalisia ja ulkonäöllisiä ominaisuuksia. Fysikaaliset ominaisuudet määritetään puolueettomissa testilaboratorioissa. Nämä ominaisuudet antavat yleiskuvan kiviaineksen teknisestä luonteesta, sään ja kulutuksen kestävyydestä, likaantuvuudesta sekä toimivat pohjatietona kiven kiinnityksen suunnittelussa. Tutkittavia fysikaalisia ominaisuuksia ovat kiven tiheys eli kiven painon ja tilavuuden suhde. Tiheys kertoo kiven koostumuksesta ja tiiviydestä. Vedenimukyky (% aineen kuivapainosta) kuvaa kiven taipumusta imeä itseensä vettä ja sillä on merkitystä, kun arvioidaan kivipinnan likaantumisherkkyyttä sekä pakkaskestävyyttä. Puristuslujuutta käytetään kantavien rakenneosien, esimerkiksi kulkuväylien kivipintojen mitoituksessa. Taivutusvetolujuutta puolestaan käytetään, kun mitoitetaan taivutusrasituksen alaisia rakenneosia, esimerkiksi kivilaattoja. Kovuus ja kulutuskestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia kohteissa, joissa kivi joutuu mekaanisen kulutuksen kohteeksi. Näillä ominaisuuksilla on merkitystä, kun suunnitellaan kiven pintakäsittelyä. Muita tarpeellisia ominaisuuksia ovat lämpö- ja kosteusmuodonmuutos sekä kiinnityksen lohkeamiskapasiteetti. Kotipuutarhan kivirakentajille näillä ominaisuuksilla ei ole kovin suurta merkitystä. Sen sijaan kiven ulkonäkö saattaa olla tärkeäkin seikka viihtyisän puutarhan rakennustyössä. Kiven ulkonäön määräävät sen mineraalien väri, raekoko, muoto sekä niiden tapa liittyä yhteen eli kiven rakenne. Syväkivet, kuten graniitit ja gabrot, ovat yleensä tasarakeisia ja suuntauksettomia. Graniitit voivat olla myös porfyyrisiä, jolloin tasarakeisessa mineraalimassassa on suurempia hajarakeita. Metamorfiset kivet ovat yleensä suuntautuneita sekä usein raitaisia ja poimuttuneita. Kuva 2. Kivet ovat sinällään jo pihaelementti ilman asettelua, työstöä tai muuta muotoilua ~ 6 ~
8 Kiven louhinta ja jalostus Viherrakentamisessa voidaan käyttää luonnosta sellaisenaan kerättyjä ns. maakiviä tai lohkottuja liuskekappaleita tai kalliosta louhittuja ja eri tavoin käsiteltyjä laatta-, nupu-, noppa- tai muurikiviä. Tarvekiven louhinnassa kalliosta irrotetaan mahdollisimman suorakaiteen muotoisia lohkareita, jotka mahdollisesti vielä lohkotaan pienemmiksi paloiksi jo louhimolla. Suomen kallioperä on vanhaa ja kovia kokenutta ja siksi jalostukseen saatavan kiven osuus kaikesta louhitusta kivestä on kivilajista riippuen vain 5 40 %. Louhijan kannalta vaativimpia ovat mustat kivet, joissa saanti on useimmiten alle 10 %. Tarvekiveä irrotetaan kalliosta poraamalla, räjäyttämällä, kiilaamalla tai sahaamalla joko moottorisahan tapaisella ketjusahalla tai vaijerilla. Vaijeri voi olla pelkkä pitkä teräslanka ja abrasiivijauhe tai -liete tai timanttipintaisilla kovametallipaloilla terästetty vaijeri. Lohkareiden irrotuksessa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi kallion luonnollista rakoilua. Näin säästetään poraus- ja räjähdysainekustannuksissa. Kiven irrotus tapahtuu useassa vaiheessa menetelmästä riippuen. Kuva 3. Kallio itsessään on kaunista katseltavaa ja sen päälle voi rakentaa arvorakennuksia ~ 7 ~
9 Puutarhan ja puiston kivirakenteet Kiviä on Suomen maankamarassa ylen määrin. Kivillä on ominaisuuksia, joiden vuoksi ne sopivat erinomaisesti erilaisiin puutarhan rakenteisiin. Kerran paikoilleen asennettuina ne palvelevat parhaimmillaan vuosisatoja. Ne eivät tarvitse huoltoa tai kunnossapitoa eivätkä kulu käytössä. Vuosikymmenien mittaan ne voivat jäkälöityä tai sammaloitua, mutta tätäkin voi pitää pelkkänä plussana. Kivien paino vaihtelee graniittien kilosta gabrojen ja muiden mustien kivien yli kiloon kuutiometriltä. Niinpä hyvän muotoinen lohkare, muotoiltu tai luonnon muovaama, pysyy esimerkiksi muurissa paikallaan vaikka muuraamatta. Kivet keräävät päivän mittaan lämpöä ja luovuttavat sitä auringon laskettua. Niinpä kivimuurin vieressä kasvavat kukkaset saattavat selvitä kylmistä öistä paremmin kuin kaukana kivistä kukoistavat. Luonnon kivipinta on harvoin kovin liukas ja kalliosta lohkotuista liuskelaatoista saa vähällä vaivalla kestäviä ja näyttäviä polkuja ja teitä. Sahatut ja hiotut laatat sen sijaan ovat liukkaita, eivätkä sovi ollenkaan lumisille ja jäisille kulkuteille. Rakennusmateriaalina kivet ovat kovia ja kotikonstein vaikeasti työstettäviä, mutta eivät sentään aivan mahdottomia. Liuskekiviä voi muotoilla karkeasti taltan ja vasaran avulla. Graniitit vaativat järeämpiä työkaluja, vähintään poravasaran ja joukon kiiloja. Osittain käsiteltyjä kiviä kannattaa käydä kysymässä kiviveistämöiltä. Niiden liepeillä on jalostuksessa yli jäänyttä kivimateriaalia, ns. rääppiä, jota yleensä saa kohtuuhintaan tai jopa ilmaiseksi. Puutarhaan saa näyttäviä kivirakenteita, kuten muureja ja kivireunuksia, pelkistä luonnon muovaamista maakivistäkin. Kivirakentaminen on raskasta puuhaa, joten jokainen rakenne kannattaa tehdä mielellään vain kerran eli aina ennen aloittamista vaaditaan hyvä suunnitelma. Moni talonrakentaja on rakennusurakan valmistuessa väsynyt ja pankkitilikin on niin tyhjä, ettei piha- tai puutarhasuunnitelmaa voi kuvitellakaan teettävänsä ammattilaisella. Rakentamista seuraavana vuonna tilanne voi olla jo parantunut ja pihatyöt voi aloittaa. Ammattilaisen tekemän suunnitelman pohjalta toteutettu piha on useimmiten parempi ja toimivampi kuin täysin omasta päästä tehty. Suunnitelma voi maksaa muutamasta satasesta muutamaan tuhanteen euroon, mutta rahaa voi säästää jo siinä, että asiantuntijan valitsemia kasveja ei tarvitse istuttaa moneen kertaan. Oikea kasvi oikeaan paikkaan löytyy heti ja lopputulos on helppohoitoinen. ~ 8 ~
10 Pihat, käytävät ja polut Kivi puutarhassa tuonee useimmille mieleen liuskepolut ja -käytävät. Käytävälaatoiksi sopivia liuskekiviä löytyy Suomen kallioperästä kohtalaisen runsaasti. Niiden irrottaminen, lohkominen ja muotoon pilkkominen on toki raskasta työtä. Liuskekiven irrotus vaatii myös maanomistajan luvan. Helpompi on käydä valikoimassa liusketta jalostavien yritysten jätekivikasoilta sopivia palasia, vaikka niistä joutuisikin maksamaan jonkin verran. Käytävät ja polut on perustettava kunnollisesti ja niiden tekemiseen löytyy erilaisia oppaita. Kuva 4. Yksinkertaisimmillaan käytävä tai polku voi olla erikokoisia littanoita luonnonkiviä ladottuna vierekkäin asennushiekkaa välissä ~ 9 ~
11 Kuva 5. Viherrakentamisalueita voi myös rajata kivirakentamisella, esim. käytävillä ja poluilla. Kuva 6. Noppakivien latominen viuhkaan vaatii enemmän taitoa ~ 10 ~
12 Kuva 7. Vähän jalostuneempaa pintaa ja polkua Kuva 8. Piha-alueiden vedet voi johtaa pois kivisellä kourulla ~ 11 ~
13 Kuva 9. Suuria kivialueita voi pehmentää raidoilla Kuva 10. Raita voi rajata monella tapaa ~ 12 ~
14 Kuva 11. Kestävää ja ekologista pelirakentamista Kuva 12. Käytävän ei tarvitse johtaa minnekään ~ 13 ~
15 Kivi ja viherrakennusopas Portaat ja reunukset Erilaiset tasoerot piristävät piharakenteita. Portaita voi rakennella, vaikka ne eivät johdakaan minnekään. Lisäksi portailla voi rajata erilaisia alueita. Kuva 13. Yksinkertaisimmillaan kauniit ja ekologiset portaat saa valmiista kivenlohkareista Kuva 14. Vaihtoehtona vähän jalostuneemmat portaat yhdistettynä aistilliseen viherrakentamiseen ~ 14 ~
16 Kuva 15. Luonnonkiviportaat Kuva 16. Portaat eivät johda minnekään, mutta ovat silti paikallaan ~ 15 ~
17 Muurit, pylväät ja portinpielet Luonnonkivimuureilla on helppo rajata eri alueita. Lisäksi muurilla voidaan laajentaa pihaalueita pengertämällä jyrkkiä rinteitä tms. Kuva 17. Muurin ja/tai pengerryksen ei tarvitse olla jalostunut ja silti se on luonnonkivisenä kaunis ja monipuolinen. Viherrakentaminen korostaa luonnonkiveä piharakenteissa. ~ 16 ~
18 Kuva 18. Viimeistely on tarpeellista Kuva 19. Pengertämällä saadaan lisää tilaa ~ 17 ~
19 Kuva 20. Isoihin tiloihin tulevat isot muurit Kuva 21. tai monta kerrosta muuria ~ 18 ~
20 Kuva 22. Pengerrys tämäkin luonnonkivistä luonnollisesti Kuva 23. Kivipollarilla voidaan suojata arvokasta kivirakennusta ~ 19 ~
21 Kuva 24. Kivi kestää portinpielissä ~ 20 ~
22 Kasvialtaat Kasvialtaat rajaavat tilaa ja ovat kivestä rakennettuina myös näyttäviä. Kuva 25. Allas taitaa olla rikkakasvien valtaama, mutta aidon kivisenä siltikin kaunis Kuva 26. Kiveä ja betonia, jokainen voi itse valita, mikä on arvokkaan näköistä ~ 21 ~
23 Kuva 27. Kasvialtaita nämäkin Kuva 28. Luonnonkivellä voi rajata kasvialueita eri tavalla ~ 22 ~
24 Kuva 29. Tässä altaassa "kasvaa" kiviä Kuva 30. Kasviallas voi olla vain aukko pihakivetyksessä ~ 23 ~
25 Pihakalusteet Kivikalusteet kestävät eivätkä tarvitse huoltoa, maalausta tai muutakaan pintakäsitellä. Ne voidaan huoletta, ja niiden massan vuoksi onneksi, jättää ulos kaikkina vuodenaikoina, ja silti niille uskaltaa luvata tuhansien vuosien takuuajan. Tuhansien vuosien käyttöhistorian aikana kukaan ei uskalla sanoa, etteivät ne olisi ajanmukaisia ja arvokkaan näköisiä. ~ 24 ~
26 Kuva 31. Taatusti uniikki ruokailuryhmä Kuva 32. Espoon Marketanpuiston kalusteet odottavat käyttäjiä ~ 25 ~
27 Kuva 33. Ei ole tämäkään korkeasti jalostettu, mutta silti luonnonkiveä ja arvokkaan näköinen Kuva 34. Tässä on koko kalustus puulla täydennettynä, muut materiaalit sopivat yhteen kiven kanssa. ~ 26 ~
28 Vesielementit Veden liplatus rauhoittaa ja luo mukavaa tunnelmaa. Pumppukalusto on kehittynyttä ja pitkäikäistä, vettä pystytään kierrättämään, joten vesielementti saadaan usein vähäiselläkin vaivalla. Kuva 35. Pieniin kohteisiin pieni puro Kuva 36. Mikkelinpuistossa vesi luo omaa tunnelmaansa luonnonkivien ja viherkasvien ympäröimänä ~ 27 ~
29 Kuva 37. Isoille pihoille sopivat isot vesielementit. Tosin tämäkin voisi olla vain neliön kokoinen, mutta silti näyttävä. Kuva 38. Vesi nousee jalostetusta kivestä ~ 28 ~
30 Kivirakennukset Kivestä on rakennettu 1800-luvun alkupuolella isoja rakennuksia, jotka ovat edelleen arvorakennuksia, vaikka niitä olisi käyttöhistoriansa aikana korjattu väärinkin. Vastakohtana voi mainita, että luvulla rakennettuja betonielementtitaloja puretaan. Tässä yhteydessä herää kysymys siitä. että onko luonnonkivi se rakennusmateriaali, jonka hiilijalanjälki on pienin, kun rakennuksen koko elinkaari huomioidaan. Kuva 39. Aidon kivirakennuksen ei tarvitse olla suurensuuri Kuva 40. Aito kivitalo kestää vuosisatoja ~ 29 ~
31 Kuva 41. Pelkkä kiviverhous ulkoseinissä luo rakennukselle arvokkuutta Kuva 42. Kivirakennuksissa on muotoja ja tyyliä ~ 30 ~
32 Teokset Muistomerkit ja teokset ovat perinteisiä kiviesineitä. Pieniä taideteoksia voi sijoitella myös pihalle ja varsinkin julkisiin rakennuskohteisiin. Kuva 43. Tämä ei ole kiveä, mutta on kiven päällä. Sinällään ruostumaton teräs sopii hyvin kivirakentamisen yhteyteen, esimerkiksi kiviset tolpat ja kaide ruostumattomasta teräksestä. Kuva 44. Nämä Espoon Marketanpuiston taideteokset sopivat vaikka minne ~ 31 ~
33 Kuva 45. Yksinkertainen on kaunista, vaikka se olisi umpikieroa - pääasia, että se on luonnonkiveä (kuvat Espoon Marketanpuistosta) ~ 32 ~
Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotSuomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit
Suomen kallioperä Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Karjalaiset muodostumat Arkeeisen kuoren päälle tai sen välittömään läheisyyteen kerrostuneita
LisätiedotSuomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen
Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue
LisätiedotKivipolku Lappeenrannan linnoituksessa
Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotSisällys. Maan aarteet 7
Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24
Lisätiedotwww.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta
www.ikikivi.fi Kulumatonta kauneutta sisustuskivet Suomalainen sisustuskivi on sekä kaunis että käytännöllinen. Kivi kestää arjen kulutusta ja on värisävyiltään ajaton. Sisustuskivellä voit tuoda kulumatonta
Lisätiedot40 Hinnasto alv 24% Murske 0-16 mm 82,00. Asennushiekka 0-8 mm 80,00. Turvahiekka 1-8 mm 102,00. Kuorikate 145,00
40 Hinnasto alv 24% Luonnonkivet, mullat, kuorikatteet Somero (singeli) on pyöreäksi hioutunutta, sorasta erilleen seulottua luonnonkiveä. Se soveltuu hyvin koristeluun, pihatielle, sokkelin viereen ja
LisätiedotKulumatonta kauneutta
Kulumatonta kauneutta Rakennuskivet......kaikkeen rakentamiseen! Biolan Oy:n pääkonttori Sisustuskivet... Pihakivet... Suomalainen kivi on luonnostaan vahva. Ja kaunis katsella. Suomalainen kivi kestää!
Lisätiedot5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.
JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia
LisätiedotVihervi sikko Oy Koristekivet & koristesorat
Viherviisikko Oy Koristekivet & koristesorat 0 S i v u Koristekivet: Rantakivi Rantakivi on veden hioma luonnonkivi, jossa on paljon kauniita värisävyjä. Rantakiveä voi käyttää monipuolisesti kaikkialla
LisätiedotLATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ
LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna
LisätiedotMaa-ainekset ja rakennuskivet.
Maa-ainekset ja rakennuskivet. Määritelmiä : Maankuori : Maaperä eli erilaiset maalajit : Eloperäiset maalajit ; humus ja turve Maa-aines : kivet, sora, hiekka, siltti, hiesu ja savet. Kiinteä kallioperä
LisätiedotLATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ
LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotKivirakentaja, rakennusalan perustutkinto. Kivirakentaminen
Kivirakentaminen Kivirakentaminen on toimialana erittäin laaja ja monipuolinen. Työtehtävien ja toimintojen kokonaiskuva ulottuu louhimoista ja kaivoksista, jatkojalostusyrityksiin, materiaali- ja valmistekauppaan,
LisätiedotAinulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle
Ainulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle Ikuistettu Oy Muistomerkkikuvasto Surun hetkellä kaipaus saa näkyä Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin. Surun kohdatessa jäämme
LisätiedotViipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa
Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotLATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ
LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna
LisätiedotHinnat sisältävät arvonlisäveron
LIUSKEKIVET Altan Harmaa 1-2 cm 5-10 palaa/m2 Tasavahva, harmaa liuskekivi kovaan käyttöön.soveltuu sisälle ja ulos mm. seinien, lattioiden ja tulisijojen 45 kg verhoiluun. Hinta/pakkaus 29.90 /m2 29.90
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT
GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotVuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista
Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka
LisätiedotRenne Sänisalmi. Maa-ainesseminaari 6.5.2010 Kajaani
Renne Sänisalmi Kouluttaja, Kainuun ammattiopisto KIVIAINEKSET JA YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Maa-ainesseminaari 6.5.2010 Kajaani AIKUISOPISTO Esityksen sisältöä: viher- ja ympäristörakentaminen kiviainesten
LisätiedotEntisajan tunnelmaa. Käytännöllisyyttä pihaan. Ryhdikkyyttä puutarhaan
Entisajan tunnelmaa Käytännöllisyyttä pihaan Ryhdikkyyttä puutarhaan Betoninen pihakiviratkaisu on pitkäikäinen. Se on tehty kestämään kovaakin kulutusta. 50 ja 60 mm paksuiset pihakivet on tarkoitettu
LisätiedotSuomen kallioperä. Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta
Suomen kallioperä Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta Metamorfoitumattomat sedimenttikivet Satakunnan, Muhoksen ja Hailuodon muodostumat Iältään 1600 600 miljoonaa vuotta
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotKorkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009
Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä
LisätiedotKIVEENHAKATUT K I V I T U O T T E E T T I L A U K S E S T A H A U T A K I V E T
H A U T A K I V E T T I M E L E S S S T Y L E Hautakivissä on monia erilaisia malleja ja viimeistelyjä. Tässä esittelemme niistä suosituimpia. Voimme toteuttaa myös omasta suunnitelmasta veistetyn kiven
LisätiedotLuonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)
Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää
LisätiedotGeologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010
Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,
LisätiedotRAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!
RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä
LisätiedotHB-JUHA-JULKISIVUHARKKO. Elävää, kaunista ja kestävää pintaa
HB-JUHA-JULKISIVUHARKKO Elävää, kaunista ja kestävää pintaa HB-JUHA tuo sävyjä julkisivuihin ja sisätiloihin HB-JUHA-harkko luo elävän, valon ja varjon sävyillä leikittelevän pinnan, joka on luonnollinen
LisätiedotLisätietoja Suomen Kivikeskuksesta: www.kivikeskus.com. Tässä opettajan käsikirjassa on käytetty seuraavia symboleja:
NEED -hanke Kivet ympärillämme -opetuspaketti on tuotettu Joensuun yliopistolla, Northern Environmental Education Development (NEED) -hankkeessa. NEED on kansainvälinen Euroopan Unionin Northern Periphery
LisätiedotKainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset
Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille
LisätiedotKAIKEN MAAILMAN KIVIÄ
SISUSTUSKIVET RAKENNUSKIVET KAIKEN MAAILMAN KIVIÄ PIHAKIVET Lataa katalogi QR-koodilla: Sisustuskivet KIVI JOKA KODIN SISUSTAMISEEN Majakiven sisustuskivet ovat suunnitel tu jokaisen kodin pintojen päällystä
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotKaipaus ei katso hintaa
Kaipaus ei katso hintaa Hautakivi halvemmalla Muistomerkkikuvasto Surun hetkellä kaipaus saa näkyä Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin. Surun kohdatessa jäämme kaipaamaan
LisätiedotLuonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta
Kaivannaisalan ympäristöpäivät 15 16.9.2009 Lappeenranta 1 Luonnonkiven kriteerit - Eheys - Vähän rakoja, suuri blokkikoko - Tasalaatuisuus - Tasavärinen ja rakenteinen - Ulkonäkö - Mahdollisimman vähän
LisätiedotLuonnonkivilaatat. Since
Luonnonkivilaatat Since 1996 Näyttelytila Mannerheimintie 162 (Sanitäärinkatu) 00300 Helsinki info@lkp.fi 050-468 5559 LUONNONKIVI PALIN OY Käyntiosoite Hämeentie 101 322200 Loimaa myynti@lkp.fi 044-5111
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotIloitse pihasta. HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa. mielikuvituksellesi monimuotoisia ja. värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja,
HB-Pihapäällysteet HB-pihapäällystevalikoima tarjoaa mielikuvituksellesi monimuotoisia ja värikkäitä virikkeitä! Yhdistele muotoja, Iloitse pihasta. värejä ja kuviointeja, löydä pihasi luonne ja tee tyylikäs
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotSurun hetkellä kaipaus saa näkyä
Muistomerkkikuvasto Surun hetkellä kaipaus saa näkyä Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivät milloinkaan jätä yksin. Surun kohdatessa jäämme kaipaamaan läheistämme. Kun kaipuu koskettaa, yhdessä elettyjen
LisätiedotHinnat sisältävät arvonlisäveron
LIUSKEKIVET Altan Harmaa XL (3-4 cm) 1-3 palaa/m2 90 kg Andien Vaalea Tasavahva, näyttävä liuskekivi piha-alueille, poluille ja patioille. Palakoko 1-3 palaa /m2. Vahvuus 3-4 cm L = 3-7 palaa /m2 Näyttävä
LisätiedotETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ
ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinnan Teknillisen Yliopiston Geologian Instituutti Turun yliopisto, Geologian laitos ETELÄ-SUOMEN JA VIRON PREKAMBRINEN KALLIOPERÄ Tallinna 2007 ETELÄ-SUOMEN
LisätiedotGeologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus
Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista
LisätiedotTurun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
LisätiedotKivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia.
1 313 Luonnonkivipäällystäminen 3132.1 Kiveyksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli
LisätiedotRAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!
RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä
LisätiedotLiitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
LisätiedotHyvä piha kestää elämää
Hyvä piha kestää elämää RAKENNUSBETONI- JA ELEMENTTI OY RAKENNA ITSELLESI TOIMIVA PIHA Kuvassa Wanha Hollola -80 väri ruskea ja musta RB-päällystetuotteilla rakennat itsellesi toimivan pihan Pihakivistä
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
LisätiedotPyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta
9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
LisätiedotKatso uudet pintakuviot ja koot!
Katso uudet pintakuviot ja koot! 2 LUJA - Anna ideoiden lentää! IDEOITA PIHAAN Luja-pihakiviratkaisulla saat kestävää kauneutta pihapiiriisi. Monikäyttöisillä pihakivillä ja niitä täydentävillä muilla
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotLuonnonkivimuurit ja -tukimuurit
Helsingin kaupunkitilaohje Luonnonkivimuurit ja -tukimuurit http://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/luonnonkivi-massiivikivi-graniitti-liuskekivi/ Luonnonkiveä voidaan käyttää erittäin monipuolisesti muurien
LisätiedotJYNKÄN JA SAARISTOKAUPUNGIN KIVIRETKEILY
Itä-Suomen yksikkö K 21.7/2010/49 Kuopio JYNKÄN JA SAARISTOKAUPUNGIN KIVIRETKEILY Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen järjestämä retkeily Geologian päivänä 25.9.2010 Opastus: Heikki Lukkarinen Geologian
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotJÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK
1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotJAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT
JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?
LisätiedotTehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta
Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta S@ Etsi vastauksia Pyhii-Luoston kansallispuiston esitteestd ja luontokeskuksen nayttelystri. Apuna voit kriyftrid my6s tietokonetta (esim. www.luontoon.fi
LisätiedotHänen muistolleen ARVO KOVA OY
Hänen muistolleen ARVO KOVA OY Kaipuu saa näkyä Vaikka läheinen on poissa, voimme hiljentyä kiven ääreen muistelemaan rakasta ihmistä. Kivi kertoo kaipauksesta ja eletystä, ainutkertaisesta elämästä. Muistokiven
LisätiedotLAMINAATTI- JA PUUTASOT KAUNIIT & KESTÄVÄT TASOT. Vaikka laatu ratkaisee, tyylistäkään ei tarvitse tinkiä.
LAMINAATTI- JA PUUTASOT KAUNIIT & KESTÄVÄT TASOT Vaikka laatu ratkaisee, tyylistäkään ei tarvitse tinkiä. TYÖTASOJA POLVIJÄRVELTÄ Ecolamin valmistamat työtasot tunnetaan ensiluokkaisesta laadustaan ja
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta
LisätiedotMak-33.151 Geologian perusteet II
Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan
LisätiedotKUOPION VALKEISENLAMMEN GEORETKI
Itä-Suomen yksikkö 29/2011 Kuopio KUOPION VALKEISENLAMMEN GEORETKI Kuva: Heikki Lukkarinen Geologian päivänä 17.9.2011 Heikki Lukkarinen Geologian tutkimuskeskus www.gtk.fi Kuopion Valkeisenlammen georetkiopas
LisätiedotKaakkois-Suomen kallioperän synty. Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.
Kaakkois-Suomen kallioperän synty Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.2016, Imatra Kaakkos-Suomen kallioperä www.helsinki.fi/yliopisto 30.8.2016 1
LisätiedotRobert Wilson/ Tapio Wirkkalan puisto
Robert Wilson/ Tapio Wirkkalan puisto Puiston avajaiset 22.10.2012 Polku Punaiset kivipaadet kuva: Päivi Kiuru kuva: Päivi Kiuru TAPIO WIRKKALAN PUISTO Kun Robert Wilson piirsi puiston suunnitelman, se
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotGeologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita
Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari
LisätiedotKalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla
Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotTop Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio
XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa
LisätiedotGeoretki Rautalammilla 11.9. 2011
Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän
LisätiedotLUJA-MUURIKIVET RYHDIKKYYTTÄ PIHALLE JA PUUTARHAAN LUJA-MUURIKIVIVALIKOIMA ON TÄYDENTYNYT - WWW.LUJABETONI.FI
LUJA-MUURIKIVET RYHDIKKYYTTÄ PIHALLE JA PUUTARHAAN LUJA-MUURIKIVIVALIKOIMA ON TÄYDENTYNYT - WWW.LUJABETONI.FI LUJA-MUURIKIVILLÄ VAIHTELUA PIHALLE Lujabetoni Oy on johtava betoniteollisuusyritys Suomessa.
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotViher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2
Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja
LisätiedotKylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu
ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto
Lisätiedot17. Tulenkestävät aineet
17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin
LisätiedotCronvall verkot rakentamiseen, pihaan ja puutarhaan
Cronvall verkot rakentamiseen, pihaan ja puutarhaan Rakentaminen Cronvall rappausverkko Cronvall rappausverkko valmistetaan teräslangasta hitsaamalla ja on kuumasinkitty. Ruostumaton rappausverkko on AISI
LisätiedotLuku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki
Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET mantereen ikivanha pintakivipeite Kauko Laajoki Karjalaiset liuskealueet koostuvat varhaisproterotsooisista, 2 500 1 900 miljoonaa vuotta vanhoista metamorfoituneista sedimenttikivistä
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotGeoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0
5.7.2012 1 (6) GEOENERGIAKARTTA Prosessikuvaus Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 5.7.2012 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan
LisätiedotHinnat sisältävät arvonlisäveron
LIUSKEKIVET Altan Harmaa M (1-2 cm) 5-10 palaa/m2 Tasavahva, harmaa liuskekivi kovaan käyttöön.soveltuu sisälle ja ulos mm. seinien, lattioiden ja tulisijojen 45 kg verhoiluun. Hinta/pakkaus 32.50 /m2
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA
MUURAMEN KUNTA Teknisten palveluiden lautakunta 40951 MUURAME MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA MUURAMEN KUNTA Muuramen kylä Riuttamäki (16:20) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA 1. PERUSTIEDOT 1.1 Alueen sijainti
LisätiedotKAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ
VERHOILUKIVET RAKENNUSKIVET KAIKEN MAAILMAN RAKENNUSKIVIÄ PIHAKIVET SISUSTUSKIVET Sisustuskivet ovat luonnonkivisiä ratkaisuja rakennuksen sisäpintojen verhoiluun. KIVI JOKA KODIN SISUSTAMISEEN Majakiven
LisätiedotHienon asuinalueen muodostuminen
Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan
Lisätiedot3. Muotinvalmistuksen periaate
3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
Lisätiedot