Valtatien 3 Kanta-Hämeen alueen kehittämislinjausten esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtatien 3 Kanta-Hämeen alueen kehittämislinjausten esiselvitys"

Transkriptio

1 Valtatien 3 Kanta-Hämeen alueen kehittämislinjausten esiselvitys On odotettavissa, että valtatien 3 nykyiset liikennemäärät kasvavat Kanta-Hämeenkin alueella nykyiseltä ajoneuvon tasolta ajoneuvon tasolle. Kasvu voi kuitenkin uusien liikenteen ratkaisujen ansiosta jäädä arvioitua vähäisemmäksi. Valtatielle 3 tarvitaan joka tapauksessa uusia kehittämistoimenpiteitä turvallisuuden, uusien palvelujen toimivuuden ja uusiin ajoneuvoihin liittyvien erityistarpeiden vuoksi. Tässä esiselvityksessä pyritään arvioimaan mahdollisia tien kehittämistarpeita ja niiden taustalla olevia muutoksia Kohateam Oy 1

2 Sisällys Tiivistelmä... 3 Esipuhe... 4 Tavoitteena varautuminen Johdanto Tavoitteet Lähtökohdat Vt 3 Kanta-Häme Liikenneinfrastruktuurin hallinto... 7 Yli 90 % päästöistä tulee käytöstä Ympäristö Ilmastonmuutos Perinteiset ennusteet ja kehittämislinjaukset Tieliikenteen kasvu ja valtatien 3 liikennemäärät Maankäyttö ja aluerakenne Keskittyminen vai maaseutu Valtatie 3 ja Päärata Suomen kasvukäytävä Liittymien kehittäminen Liikenneturvallisuus Palvelutaso Liikenneväylä kehittämisen alustana Palvelujen kehittämisalusta Osana liikennekäytävää Liikenne palveluna Asukkaat ja työ Vapaa-aika ja harrastukset Matkailu Valtatie 3 Hämeen ulkoisena yhteytenä Valtatien 3 kehittäminen Tielinja ja tilavaraukset Liittymät Poikittais- ja rinnakkaisyhteydet Tiejaksokohtainen ennakointi Uusi teknologia muuttaa tietä Vt 3 Hämeen alueen ulkopuolella Teknologian muutostrendit Ajoneuvoteknologia kehittyy Digitalisaatio - IoT Automaatio ja robottiajoneuvot Logistiikka ja tiekuljetukset Kuljetuskalusto Palveluistuva tieliikenne Sähköautot Uudet energiaratkaisut Uudet liikenteen muodot

3 Tiivistelmä Esiselvityksessä on tarkasteltu valtatien 3 pitkän aikavälin kehittämistarpeisiin varautumista Kanta-Hämeen maakuntakaavoituksessa. Tulevaisuuden ennustaminen on epävarmaa. Tässä selvityksessä on nostettu esille tuleviin tarpeisiin vaikuttavia mahdollisia taustoja ja arvioitu, miten mahdollisiin ja osin ennakoimattomissa oleviinkin muutoksiin ja tarpeisiin tulisi valtatien 3 kohdalla varautua. Trendit ja media vaikuttavat ajatusmaailmaamme. Melkein kaikki uskovat robottiautoihin, monet Hyperloop`in tyhjiöputkikuljetukseen ja joku uskoo lentäviin autoihinkin. Liikenne on murroksessa digitalisoitumisen, esineiden internetin (IoT) ja automatiikan nopeasti kehittyessä. Liikkumisen tarpeet ja tieliikenne ovat kasvaneet viime vuosikymmenien aikana melko hyvin ennustettavasti. Todennäköisesti kasvu jatkuu. Työn luonteen muuttuminen ja vapaaajan sekä matkailun kasvaminen lisäävät liikennettä. Toiminnan keskittyminen Etelä- Suomeen ja suuriin keskuksiin lisää liikennepaineita valtatiellä 3. Uudet tekniikat ja liikenteen toimintamallit tuovat uusia tarpeita teille ja liikenneympäristöön. Liikenteen palveluistuminen ja monimuotoisten matkaketjujen sujuvan käytön mahdollistuminen sekä tiekuljetusten kehittyminen tuovat myös uusia tilatarpeita tielle ja tieympäristöön. Maankäytön suunnittelussa on varauduttava riittäviin tilavarauksiin. Moottoritien kaistamäärän lisääminen kaistaiseksi koko Kanta-Hämeen alueella on todennäköistä pitkällä aikavälillä. Uudet käyttövoimaratkaisut vaativat tilavarauksia latauspisteille ja esimerkiksi sähkön syöttölinjoille ja/tai kaasun siirtoputkistolle. Lisäksi väylän varteen on varattava riittävä alue meluhaittojen vähentämiseksi (asumisen etäisyys, meluvallit tai -aidat) meluherkillä alueilla. Uusia liittymiä tarvitaan: Hattulan Merven yritysalueen liittymä Hämeenlinnan Moreenin ja Janakkalan Rastikankaan yritysalueiden yhteinen liittymä Kanta-Hämeen alueella valtatie 3 voidaan jakaa selvästi neljään suhteellisen homogeeniseen jaksoon, joilla on omat erityistarpeensa. Riihimäen kaupunkiseudulla kolmas kaista tulee ajankohtaiseksi todennäköisesti Riihimäeltä etelään jo 2020 luvulla. Tämä edellyttää myös keskustan ja pohjoisen (kt 54) liittymien kehittämistä. Poikittais- ja rinnakkaisyhteyksistä kehittyvät kt 54, läntinen ohikulkuyhteys ja Arolammin liittymän yhteydet. Riihimäki Hämeenlinna välille voisi olla luontevaa sijoittaa sähköautojen latauskaistajaksot, jos liikkuvan auton latauksesta muodostuu standardi tulevaisuudessa. Hämeenlinnan kaupunkiseudulla kolmas kaista voi nousta esille joukkoliikenteen tarpeisiin jo 2020 luvulla välille Turengin liittymä Parolan liittymä. Samalla se merkitsee liittymien parantamistarvetta. Kaupunkiseudulla on Moreenin/Rastikankaan ja Merven kasvavien yritysalueiden uusien liittymien tarve. Hämeenlinnan keskustan kohdalla tien ahtaus ja vilkkaat liittymät sekä joukkoliikenteen tarpeet tulevat edellyttämään uusia ratkaisuja sekä moottoritiellä, liittymissä että terminaalialueilla. Lisäksi Tiiriön alueen kehittyminen ja liikenteen kasvu tullee edellyttämään myös moottoritieliittymän kehittämistä. Hämeenlinna Akaa välillä kolmas kaista tulee ajankohtaiseksi erityistarpeiden (raskas liikenne/joukkoliikenne) sitä edellyttäessä. Esiselvityksen tuloksena voidaan arvioida, että uusi liikkuminen ja uudet teknologiat tulevat vaikuttamaan myös tien ja tieympäristön rakenteisiin ja tilatarpeeseen. Kanta-Hämeen näkökulmasta muutokset ja muutostarpeet eivät rajaudu vain maakunnan alueelle. Valtatien 3 kehittämisessä Hämeenkin tarpeita ajatellen tärkeätä on sujuva liikenne pääkaupunkiseudun sisääntuloväylillä sekä lentokenttäja satamayhteyksillä. 3

4 Esipuhe Valtatien 3 kehittäminen Kanta-Hämeen alueella on pienimuotoinen esiselvitys valtatien 3 pitkän aikavälin kehittämistarpeisiin varautumisesta maakuntakaavoituksessa ja mahdollisiin varautumistarpeisiin vaikuttavista tekijöistä. Taustalla ovat mahdolliset, todennäköiset muutokset toimintaympäristössä, liikenteen tekniikassa ja liikkumisen tarpeissa. Tässä selvityksessä lähtökohtana ovat tehdyt ennusteet ja erilaiset tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kehitystä arvioivat selvitykset ja odotukset. Tulevaisuuden tarkka ennustaminen edellyttäisi aikakoneen käyttöä. Ainakin toistaiseksi se on mahdotonta. Siksi tässä selvityksessä onkin pyritty arvioimaan erilaisia liikenneväylän kehittämistarpeisiin vaikuttavia mahdollisia muutoksia mahdollisimman avoimesti. Odotettavissa on, että tulevaisuus tuo joukon melko todennäköisiä muutoksia. Varmaa on, että se tulee sisältämään myös yllätyksiä, joiden ennustaminen on vain arvailua tai jopa mahdotonta mutta joiden tulemiseen voidaan ehkä kuitenkin jollain tavalla varautua. Työmenetelmänä on ollut analyyttinen tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksien ja -odotusten arviointi ja heijastaminen valtatien 3 kehittämistarpeisiin käyttäen lähtökohtana vuoden 2014 valtakunnallista liikenne-ennustetta, jonka oletetaan pitävän sisällään todennäköisen maankäytön ja toimintojen muutokset. Tarkastelu on tehty kirjalliseen aineistoon perustuen. Arviointia on kuitenkin pyritty vahvistamaan käytyjen keskustelujen avulla. Selvityksen ovat laatineet DI Anneli Tanttu ja DI Reijo Lehtinen Kohateam Oy:stä. Työtä on ohjannut Hämeen liiton suunnittelujohtaja, yliinsinööri Heikki Pusa. Tieliikenteen kokeilut ovat vieneet suomalaisyrityksiä maailmalle ja automaatio on laajentanut tieliikenteen liiketoimintamahdollisuuksia. Ratkaisevassa roolissa on ollut kotimarkkinoilla harjoittelu ja ennakkoluulottomat kokeilut. Suomalainen ICT osaaminen on hyödyttänyt automaattiliikennettä selvästi. Liikenteen tietoa hyödyntävät yritykset ovat onnistuneet luomaan markkinat uusille palveluille. Kysymyksessä ei enää ole liikennetai liikennejärjestelmän tietojen yhdistäminen, vaan se kattaa koko yhteiskunnan tietomassan. Tiedon irrottaminen käyttöön ja hyödyntäminen on todella yksinkertaista ja helppoa, mikä tukee ja mahdollistaa uusien kilpailukykyisten palveluiden tuottamisen. (Liikenteen tila 2030, TRAFI) If you design a system to do something, don t be surprised if it does it, (Sir Ken Robinson, Keynote Speaker - Big Bang 2016) Valtatien 3 tulevaisuus Kanta-Hämeessä Tie Liittymät Ympäristö Ajoneuvot liikenne Liikennemäärät kapasiteetti Uudet tarpeet Kehittämislinjat Tulevaisuus Mahdollisuudet Vaikuttavuus Kehittämismahdollisuuksien varmistaminen Kohateam Oy

5 Tavoitteena varautuminen Nykytilanteen perusteella on varmuus siitä, että Suomen käytävä (HHT) on Kanta-Hämeen ja Suomen tärkein kehittämisakseli. Valtatie 3 on sen oleellinen liikenneväylä, jonka säilyminen toimivana ja kehittäminen muuttuvia tarpeita vastaavana liikenteen valtaakselina on yksi maakunnan kehittymisen edellytyksistä. Tulevaisuuden muutokset ja erityisesti automaation kehitys edellyttää avoimuutta ja varautumista odottamattomiinkin muutoksiin, joiden nopeus voi yllättää. Klassiset strategisen johtamisen sisällöt kuten muutosten ennakoiminen ja niihin sopeutuminen ovat jatkuvaa toimintaa. Ihminen ei kykene ennakoimaan maailman muutosta täysin. Silti muutoksiin voidaan varautua ja varautua yllättäväänkin kehitykseen. Liikennemäärät Liikenteen luonne Ajoneuvoteknologia Digitalisaatio Automaatio Kilpailevat vaihtoehdot Valtatie 3 Ihmisten tarpeet Liikkuminen Maankäyttö Aluerakenne Talous Valtatien 3 kehittämistoimenpiteisiin tulevina vuosikymmeninä vaikuttavat monet vielä osin tai täysin tunnistamattomat muutokset. Maakuntakaavatasolla voidaan ja on syytä varautua erilaisiin kehittämismahdollisuuksiin, jotka varmistavat tämän Kanta-Hämeen kannalta keskeisen liikenneyhteyden toimivuuden ja palvelukyvyn kaikissa tulevaisuuden tilanteissa. Nykytilanne Päämäärä Tavoitteet Epävarmuus tulevaisuudesta Tunnistettu Varma kehitys Tunnistettu Epävarma kehitys Tunnistamaton kehitys Toimenpiteiden ennakointi Varautuminen Mahdollisiin toimenpiteisiin Varautuminen yllätyksiin Kehityspolku: Varmat toimenpiteet Mahdolliset ratkaisut Yllättävät ratkaisut 5

6 1. Johdanto 1.1 Tavoitteet Tavoitteena on selvittää mahdollisuudet kytkeä valtatien 3 kehittäminen moottoritienä tulevaisuuden liikenteen tarpeita vastaavalla tavalla osaksi Etelä-Suomen liikennejärjestelmää. Selityksessä kartoitetaan todennäköisiä liikenteen muutoksia valtatiellä 3 Kanta-Hämeen alueella ja arvioidaan millaisiin valtatien 3 kehittämistoimiin maakuntakaavan tarkistuksessa tulisi varautua muuttuvan liikenteen perusteella. 1.2 Lähtökohdat Lähtökohtana ovat aiemmin tehdyt valtatien 3 liikennettä koskevat selvitykset, ennusteet ja suunnitelmat sekä erityisesti voimakkaan muutoksen kohteena olevan liikenteen erilaiset muutosarviot sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. LVM:n Liikenneverkkoyhtiöselvitys ja VTT:n liikenneinfrastruktuuri 2040 skenaarioselvitys avasivat keskustelun merkittävästi nykyistä suuremmista investointitarpeista ja niiden toteuttamistavasta. Huolimatta liikenneverkkoyhtiön kehittämisen pikaisesta lopettamisesta sen perusteet pysyvät ja taustalla olevat muutostarpeet tulevat nostamaan teiden ylläpidon ja kehittämisen organisoinnin yhä uudelleen esille. Valtatien 3 Kanta-Hämeen alueelle sijoittuva osuus osana Suomen kattavaa verkkoa. 1.3 Vt 3 Kanta-Häme Valtatie 3 on kiistatta Kanta-Hämeen keskeisin ja tärkein liikenneväylä. Se yhdistää Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseudut. Se on suora yhteys pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Valtatien 3 merkitys Kanta-Hämeen kehitykselle on ollut ja tulee olemaan erittäin suuri. Merkitystä korostaa sijoittuminen vahvasti kasvavien Etelä-Suomen keskusten Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Lahti keskelle. Ote maakuntakaavan 2040 luonnoksesta ja valtatien 3 lähivaikutusalue. 6

7 Valtatien 3 valmistuminen moottoritieksi välille Tampere Helsinki paransi Kanta-Hämeen saavutettavuutta merkittävästi. Viimeisten palvelutasotutkimusten mukaan tämä moottoritie vastaa myös erittäin hyvin nykyisiä palvelutasotavoitteita nykytilanteessa ja ennusteiden mukaisessa vuoden 2025 tilanteessa lukuun ottamatta mahdollisia joukkoliikenteen kaista- ja erityisjärjestelytarpeita. Tässä tarkastelussa aikaperspektiivi on merkittävästi pidempi ja lisäksi tarkastelussa halutaan arvioida myös epävarman kehityksen ja mahdollisesti muuttuvien palvelutaso-odotusten vaikutusta tarpeeseen varautua maakuntakaavatasolla valtatien 3 kehittämiseen Kanta-Hämeen näkökulmasta. 1.4 Liikenneinfrastruktuurin hallinto Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluu neljä virastoa (Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Viestintävirasto ja Ilmatieteen laitos) ja kolme valtionyhtiötä (Finavia Oyj, Finrail Oy ja Yleisradio Oy). Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä Parempia väyliä sujuvampaa liikennettä (1/2017) esitettiin, että Liikenneviraston hallinnoima valtion tieverkko siirrettäisiin Liikenneverkkoyhtiö Live Oy -yhtiöön vuoden 2018 alusta. Rata- ja vesiväyläverkon osalta jatkettaisiin erillisselvitystä tavoitteena niiden siirtäminen yhtiölle vuoden 2019 alusta. Esitys vedettiin kuitenkin nopeasti pois kesken lausuntokierroksen. Esityksen perusteena olleet kehittämistarpeet eivät kuitenkaan ole poistuneet. VTT:n selvityksessä Liikenneinfrastruktuuri 2040 tarkastellaan neljää vaihtoehtoista liikenneinfrastruktuurin kehittämismallia. Selvityksessä esille nostetaan merkittävästi nykyistä suurempi rahoitustarve jopa 4 mrd /v, kun nykyinen taso on alle 2 mrd /v. Siinä on nostettu esille myös Kanta-Hämeen alueelle vaikuttava Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamistarve. Liikenneala on parhaillaan suuren murroksen kynnyksellä. Digitalisaatio, palveluistuminen, robotisaatio sekä tiedon merkityksen lisääntyminen muuttavat asiakastarpeita ja samalla liikenne- ja viestitäinfrastruktuurille kohdistuvia vaatimuksia koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä onkin kokonaisuus, jonka muodostavat edistykselliset ja usein digitaaliset palvelut, tieto sekä liikenne- ja viestintäinfrastruktuuri. Tavoitteena on päivitetty liikennejärjestelmä, jossa moderni väyläverkosto toimii alustana uudentyyppisille tietoon perustuville palveluille ja joka mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden turvallisen, sujuvan ja ympäristöä kunnioittavan liikkumisen. Liikenneverkkojen kehittämisessä ja ylläpidossa olisi entistä paremmin pystyttävä huomiomaan asiakastarpeet. Tavoitteena on, että liikenneverkko tuottaisi asiakkailleen lisäarvoa ja samalla hyötyä myös yhteiskunnalle. Liikennejärjestelmän näkökulmasta tarkasteltuna liikenneinfrastruktuuri muodostaa alustan, jossa tieto ja älykkäät järjestelmät kohtaavat sekä toimivat. Samalla liikenneinfrastruktuuri alustana mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja sekä uusia liikenteen palveluja. Jotta tavaroiden sekä ihmisten vaivaton, turvallinen ja saumaton liikkuminen kyetään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa, on tärkeää huolehtia liikenneverkon hyvästä laadusta. (Parempia väyliä sujuvampaa liikennettä, Liikenne- ja viestintäministeriä 1/2017) 7

8 1.5 Ympäristö Ympäristövaikutukset vaikuttavat keskeisesti liikenteen ja liikenneväylien kehittämiseen. Ilmastovaikutukset tulevat muuttamaan ajoneuvojen energiaratkaisuja ja vaikuttavat myös liikkumiseen. Lähiympäristöön kohdistuvat liikenteen vaikutukset melun, ilman laadun jne. suhteen asettavat ajoneuvojen ohella myös väylille ja niiden ympäristöratkaisuille uusiakin vaatimuksia. Kanta-Hämeessä suurelta osin rakennettujen alueiden keskellä kulkevalle valtatielle 3 tullaan edellyttämään nykyistä laajemmin melusuojausta ja liikenteen häiriöiden vähentämistä. Osa ympäristöongelmista voidaan ratkaista ajoneuvotekniikan kehittämisellä. Osaan ongelmista joudutaan etsimään ratkaisuja joko liikenneväylää tai sen lähiympäristöä kehittämällä. Esimerkiksi sähköauto vähentää ajoneuvon moottorimelua mutta rengasmelun ja ilmavirran aiheuttaman melun vähentämiseen tarvitaan lisäksi melunsuojaustoimenpiteitä, jotka vaativat tilaa liikenneväylän varrella. Liikenteen automaattisuuden kehittyminen yhdessä vähäpäästöisempien voimalähteiden kanssa tulee vähentämään merkittävästi liikenteen päästöjä. 1.6 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen voimakkuus on yllättänyt asiantuntijatkin. Liikenteen merkitys kuormittavana tekijänä on oleellinen ja siksi siihen tulee lähitulevaisuudessa kohdistumaan suuria muutospaineita. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on osoittautunut liikenteen osalta hyvin vaikeaksi ongelmaksi. Ajoneuvojen uudet energiaratkaisut ja polttoaineet sekä kehittyvä moottoritekniikka ratkaisevat ongelmia. Myös liikenneväylille tullaan asettamaan uusia vaatimuksia ja liikenteen haittavaikutuksia pyritään vähentämään myös kulkumuotojen käyttöön kohdistuvilla ratkaisuilla. EU:n asettamat päästövähennystavoitteet edellyttävät toteutuakseen Suomessakin tiukkoja rajoituksia liikenteen päästöihin. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 olivat yhteensä 74,6 milj. t hiilidioksidivastaavuutena. Kotimaan liikenteen osuus tästä oli 13,57 milj. t eli 18,2 %. Jos tarkasteltavaksi rajataan vain hiilidioksidi ja kokonaismäärään lisätään kansainvälinen liikenne Suomen talousalueella, päästään 15,62 milj. t:n, mikä on 20,9 %. Tieliikenteen osuus tästä oli 75,1 % eli 15,7 % hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä ja henkilöautojen osuus 7,22 milj. t eli 9,7 % kokonaismäärästä. Yli 90 % päästöistä tulee käytöstä Autoliikenne aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä elinkaaren eri vaiheissa. Yleinen linja asiasta tehdyissä tarkasteluissa on, että yli 90 % auton koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä aiheutuu henkilöautojen käytöstä. Auton valmistus, kierrätys ja ylläpito ovat tähän nähden vähäisiä eriä. (Lähde: Ruotsissa hallitus on esitellyt uuden ilmastolain, jonka mukaan jatkossa on laitonta olla priorisoimatta ilmastopolitiikkaa. Lakiesityksessä on otettu mallia Tanskan ja Britannian ilmastolaeista. Niiden perustava ajatus on, että ilmastopolitiikkaa johdetaan samankaltaisten raamien mukaan kuin talouspolitiikkaakin. Norja on yksi harvoja maita, jossa on onnistuttu kasvattamaan vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus tieliikenteessä merkittävälle tasolle. Jatkossa siellä on tavoitteena vuoteen 2025 mennessä päästä tilanteeseen, jossa fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen myynti kielletään. 8

9 2. Perinteiset ennusteet ja kehittämislinjaukset 2.1 Tieliikenteen kasvu ja valtatien 3 liikennemäärät Tieliikenteen kokonaissuoritteeksi vuonna 2030 ennustetaan noin miljoonaa ajoneuvokilometriä, joka on 23 % suurempi kuin vuoden 2012 kokonaissuorite. Ennusteen keskimääräinen vuosikasvu on noin 1,2 %. Maanteiden kokonaissuoritteen kasvu on arvioitu hieman katu- ja yksityistieverkkoa suuremmaksi. Raskaan liikenteen (kuorma- ja linja-autot) kokonaissuoritteeksi ennustetaan vuonna 2030 noin miljoonaa ajoneuvokilometriä, joka on noin 6 % suurempi kuin vuoden 2012 suorite. Raskaan liikenteen keskimääräinen vuosikasvu on 0,3 %. Keskeiset syyt raskaan liikenteen hitaaseen kasvuun ovat teollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen sekä kuorma-autojen keskimääräisen kuorman painon nouseminen. Valtatie 3 Häme KVL ajon/vrk Valtatien 3 liikennemäärien kasvu Kanta-Hämeen alueella yleisen liikennesuoritteen kasvun perusteella (Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014)) Valtatien 3 liikennemäärät (KVL 2015) Kanta-Hämeen alueella: Valtatien 3 nykyiset liikennemäärä vaihtelevat Kanta-Hämeen alueella välillä ajon/vrk (KVL), josta raskaan liikenteen määrä on ajon/vrk. Suurimmillaan liikennemäärät ovat Riihimäen eteläpuolella ja alimmillaan Iittalan pohjoispuolella. Liikenteen on arvioitu Hämeenlinnan seudulla kasvavan vuoteen 2030 noin 1,3 -kertaiseksi ja vuoteen 2050 noin 1,4 -kertaiseksi verrattuna vuoden 2012 liikennemääriin. Raskaan liikenteen kasvu on vastaavasti noin 1.1- ja 1,2 kertainen. Liikenteen arvioitu kasvu merkitsee valtatien 3 kannalta lähinnä liittymäratkaisujen parantamista ja täydentämistä. Kapasiteettiongelmat lisääntyvät Kanta-Hämeen ja Helsingin välisellä tieosuudella, missä tarvitaan lisää kaistoja tai muita kapasiteettia parantavia ratkaisuja. Kanta-Hämeen ulkoisten yhteyksien kannalta Pääkaupunkiseudun liikenteen toimivuus saattaa muodostua valtatiellä 3 kriittiseksi tekijäksi pikemmin kun oman alueen ongelmat. (https://extranet.liikennevirasto.fi/webgis-sovellukset/webgis/template.html?config=liikenne) 9

10 2.2 Maankäyttö ja aluerakenne Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseudut sijoittuvat valtatien 3 varrelle. Kaupunkien maankäyttö ja erityisesti yritysalueet ovat pitkälti keskittyneet valtatien 3 varrelle. Alueen ja valtatien 3 sijoittuminen kasvavien suurten kaupunkiseutujen Tampereen kaupunkiseudun ja Pääkaupunkiseudun väliin osana HHT liikennekäytävää vahvistavat alueen kehittymismahdollisuuksia ja luovat paineita maankäytön kasvattamiseen saavutettavuudeltaan parhaisiin kohteisiin. Kanta-Hämeen maakuntakaavan luonnoksessa on mitoitettu väestön kasvu nykyisestä noin asukkaasta asukkaaseen vuonna Väestön lähes 10 % kasvun painopisteet sijoittuvat pääosin valtatien 3 varrelle. 2.3 Keskittyminen vai maaseutu Väestön keskittyminen suuriin keskuksiin on ollut selvä trendi viime vuosikymmeninä. Kaupungistumisen ennakoidaan vielä voimistuvan nykyisestään. Viime vuosina asumisen kasvu on näkynyt ydinkeskustoissa, kun se aikaisempina vuosina on tapahtunut pitkälti kaupunkien reuna-alueilla. Toisaalta maaseudun ja puhtaan luonnon merkitystä korostetaan. Kanta-Häme ja valtatie 3 sen alueella sijoittuu keskelle väestöpohjaltaan vahvaa Etelä-Suomen vyöhykettä Voimakasta keskittymistä tukevat suuryritykset ja niiden intressit. Merkittäviä toimintavolyymejä on vaikea saavuttaa maaseudulla tai pienillä väestöpohjilla. Tosin mm. teollisuudesta löytyy tästäkin hyviä esimerkkejä jopa pitkälle automatisoidusta metalliteollisuudesta (Uusikaupunki/autoteollisuus, Vieremä/Ponssen metsäkonetehdas jne.). Maaseudun puhtaan ja rauhallisen ympäristön merkitys tulee kasvamaan sekä ravinnontuottamisessa, matkailussa että ehkä myös jälleen asumisen uutena ympäristönä. Asuminen vapautuu keskustasidonnaisuudesta digitalisoidun työnteon (etätyö/paikkaan sitomaton työnteko) ja palvelujen (nettipalvelut ja kauppa) lisääntyessä ja automatisoitujen lähilogistiikkajärjestelmien (tuotteiden kotiinkuljetus) kehittyessä. Valtatie 3 yhdistää suuret keskukset (Pääkaupunkiseutu ja Tampereen seutu) ja niiden väliin sijoittuvat Kanta-Hämeen keskisuuret ja pienet keskukset sekä laajan maaseutuvyöhykkeen. 10

11 2.4 Valtatie 3 ja Päärata Suomen kasvukäytävä Kanta-Hämeen alue liittyy sekä Pääradan että valtatien 3 kautta Suomen kasvukäytävään. Se on Helsingistä Riihimäen, Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Seinäjoelle ulottuvien kuntien ja maakuntien verkosto. Tiiveimmillään välillä Helsinki Tampere se on Suomen ainoa Euroopan mittakaavassa merkittävä liikenne ja kasvukäytävä. Helsinki Hämeenlinna Tampere -kasvukäytävä on koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin. Tällä tiiviillä alueella sijaitsee lähes 50 % maan työpaikoista ja täällä tehdään puolet maan yritysten liikevaihdosta. Suomen kasvukäytävä muodostaa nauhakaupunkimaisen pitkän metropolialueen jatkeen, jota pitkin on nopeaa kulkea ja jonka vaikutusalueella on miellyttävää asua. Valtatie 3 on yksi Suomen tärkeimpiä tiekäytäviä. Erityisesti Helsingin ja Tampereen välinen osuus siitä on liikennemääriltään suuri ja se on ollut jo pitkään moottoritietasoinen väylä. Tällä tiejaksolla on oleellinen merkitys sekä pääkaupunkiseudulle että Tampereelle ja Pirkanmaalle. Hämeen maakunnan halki kulkeva moottoritie on oleellinen elinkeinoelämän kilpailukyvylle sekä paikallisesti että koko Etelä- Suomelle ja Etelä-Pohjanmaan alueelle. Valtatie 3 on Pääradan ohella Suomen kasvukäytävän Tampere Hämeenlinna Helsinki välin keskeisin runkoyhteys. Valtatien 3 vuorokausiliikennemäärät kasvavat voimakkaasti. Mt130 ja Mt292 liikenneselvityksessä 2016, Maankäytön kasvu ja nykyisen tieverkon toimenpidetarpeet Hämeenlinnan ja Janakkalan alueella, arvioidaan vuorokautisen ajoneuvoliikenteen kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin ajoneuvolla, jolloin valtatien3 liikennemäärä nousisi Hämeenlinnan eteläpuolella jopa ajoneuvoon vuorokaudessa. Maakuntakaavaluonnoksessa 2040 valtatie 3 on esitetty merkittävästi parannettavaksi tieosaksi. 11

12 2.5 Liittymien kehittäminen Uusia liittymien sijaintitarpeita on ollut esillä: - Hattulan Merve - Hämeenlinnan Sunny Car Center - Hämeenlinnan Moreenin ja Janakkalan Rastikankaan yhdistetty liittymä Syksyllä 2016 valmistunut Arolammin liittymä on esimerkki uudesta alueen kehittämistä, yritysten kilpailukykyä ja liikenteen toimivuutta palvelevasta eri osapuolten yhteisesti toteuttamasta liittymähankkeesta. Vanhojen liittymien kehittämistarpeet: - kapasiteetin lisääminen - toimivuuden parantaminen - liityntä ja pysäkkialueet - pysäköinti ja ajoneuvon vaihtopalvelut - ajoneuvojen säilytys/latauspalvelut Tulevaisuudessa liittymien tilatarpeen kasvaessa eri syistä voi tulla kysymykseen myös vanhojen liittymien korvaaminen uusilla paremmin tilatarpeita tai muuttuvia yhteystarpeita vastaavaan kohtaan. Lisäksi uudet liikenteen palvelut voivat vaatia myös oman liittymän. Maankäytön arvioidut liittymätarpeet (Ympäröivän maankäytön kytkeminen moottoritien liikennekäytävään, case valtatie 3, Liikennevirasto 27/2013, selvityksessä myös analysoitu valtatien nykyiset eritasoliittymät). Todennäköisesti palvelut sijoittuvat jo olemassa olevien liittymien yhteyteen. Tämä edellyttää, että liittymien läheisyydessä maankäytössä varaudutaan myös uusiin tilatarpeisiin, joita ei vielä täysin pystytä ennakoimaan. Liittymien kehittämiseen kytkeytyy myös poikittais- ja rinnakkaisyhteyksien kehittäminen siten, että liikenneverkko palvelee luontevasti sekä pitkämatkaista että paikallista liikennettä. Arolammin eritasoliittymä toteutettiin Liikenneviraston, Riihimäen kaupungin ja Valio Oy:n yhteisrahoitteisena hankkeena. Hankkeen rakennuttamisesta vastasi Uudenmaan ELY-keskus. 12

13 2.7 Liikenneturvallisuus Onnettomuustiheys valtatiellä 3 on Hämeenlinnan eteläpuolisilla osuuksilla merkittävän korkea. Vastaavasti onnettomuusaste on hyvin alhainen. Selityksenä näihin ovat suuret liikennemäärät. Korkean onnettomuustiheyden perusteella voidaan myös väittää, että tien liikenneturvallisuuden taso ei ole liikennemäärein edellyttämällä tasolla. Autonomisten ajoneuvojen kehityksen on arvioitu parantavan merkittävästi liikenneturvallisuutta ja vähentävän liikenteen ympäristövaikutuksia. Autonomisten ajoneuvojen hyötyjen on ennakoitu olevan merkittäviä liikennekapasiteetin kasvuna ja liikenneturvallisuuden paranemisena vasta, kun noin puolet liikenteessä olevista ajoneuvoista on autonomisia. Tarva-ohjelmalla laskettu Onnettomuustiheys Henkilövahinko-onnettomuudet/vuosi 100 km kohden Lähde: Trafi Asteittain ajoneuvoissa lisääntyvä automaatio ja sensoriteknologian kehittyminen tulevat parantamaan liikenneturvallisuutta. 2.8 Palvelutaso Palvelutasoselvityksen 2016 perusteella valtatien 3 toteutunutta palvelutasoa voidaan Hämeessä pitää korkeatasoisena. Eri palvelutasotekijöiden nykyisillä kriteereillä moottoritie on erittäin korkeatasoinen. Tulevaisuudessa palvelutason säilyttäminen liikennemäärien kasvaessa edellyttänee toimenpiteitä. Myös palvelutaso-odotukset tulevat varmaan muuttumaan. Myös käytettävät palvelutasotekijät joudutaan tarkistamaan uusien digitaalisten ja automaattisten liikenteen ratkaisujen mahdollisesti toteutuessa. Tarva-ohjelmalla laskettu Onnettomuusaste Henkilövahinko-onnettomuudet/v 100 miljoonaa ajokilometriä kohden Lähde Trafi (Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys 2016). 13

14 3. Teknologian muutostrendit 3.1 Ajoneuvoteknologia kehittyy Ajoneuvotekniikka on perusteiltaan säilynyt auton runsaan sadan vuoden kehityshistorian ajan samana. Nopean muutoksen aika on tullut käytännössä 2000-luvulla digitalisoitumisen ja automaatiokehityksen sekä uusien, kestävämpien energiatarpeiden myötä. On odotettavissa, että kumipyöräliikenteen suuri merkitys Suomen olosuhteissa jatkuu ja jopa kasvaa. Väestökasvun keskittyminen Etelä-Suomen alueelle ja kaupunkikeskuksiin tuovat uudet tekniset ratkaisut nopeasti keskeisille valtateille mm. valtatielle 3. Liikenneväyliin liittyvien tarpeiden kannalta muodostunevat merkittäviksi uusien teknologioiden yhdistelmät. Se merkitsee esimerkiksi sähköautojen määrän kasvun ohella uusien liikenne- ja palvelukonseptien liittymistä niihin. Digitaaliset palvelut mahdollistavat mm. paikasta riippumattoman työskentelyn, joka tapahtuu automaattiohjatussa ajoneuvossa työhön tai vapaa-aikaan liittyvien matkojen yhteydessä. Tähän voi liittyä myös automaattiohjattujen ajoneuvojen kokoaminen hyvin lähellä toisiaan ajavien ajoneuvojen jonoksi tai jopa yhtenäiseksi tiejunaksi. Uusi teknologia voi tuoda uusia tilatarpeita liikenneväylällä ja sen ympäristöön esim.: - sähköautojen latauspisteet tai liikkuvan kaluston latauskaistat, - tehokas automatisoitu joukkoliikenne vaatii omat ajokaistat ja liityntäpysäkkialueet, - raskaan liikenteen toimintamallit tai energiaratkaisut vaativat omia kaistoja Ajoneuvot eri muodoissaan ovat liikenteen perusta tulevaisuudessakin. Ajoneuvotekniikan kehittyminen voi edellyttää myös uusia liikenneinfrastruktuurin ratkaisuja. 3.2 Digitalisaatio - IoT Menossa oleva nopea digitalisoituminen on muuttanut ja muuttaa edelleen ajoneuvojen tekniikkaa ja mahdollistaa kommunikoinnin myös ajoneuvojen välillä sekä ajoneuvojen kommunikoinnin liikenneympäristön kanssa. Samalla se mahdollistaa uudet liikenteen toi- Esineiden internet mahdollistaa uusia toimintakonsepteja ja tehostaa väylien käyttöä. Arvio IoT:n kasvusta (lähde: Wellers 2015) 14

15 mintamallit ja liikkujien palvelut sekä luo edellytykset uudenlaisten liikenteen liiketoimintamallien kehittymiselle. 3.3 Automaatio ja robottiajoneuvot Liikenteen automaatio kehittyy nopeasti ja perinteisten autonvalmistajien ohella sitä ovat kehittämässä uudet alan toimijat mm. Tesla, Google ja Microsoft. Täysin itsenäiseen toimintaan liikenteessä kykenevän ajoneuvon kehittäminen etenee nopeasti, mutta sen yleiseen liikenteeseen tuleminen kestänee vielä vuotta. Vuonna 2040 itsenäinen robottiajoneuvo on kuitenkin todennäköisesti melko tavanomainen liikkuja teillämme. Jo nykyisissä uusissa autoissa on pitkälle kehitettyjä kuljettajaa avustavia tekniikoita käytössä ja myös osittain itsenäisesti toimivia ratkaisuja. Esimerkiksi Tesla on yhdistänyt pitkälle viedyn digitalisoinnin ja sähköauton. Valmistajan mukaan uusissa autoissa on jo runsaasti kuljettajaa palvelevia toimintoja ja automaattiohjausmahdollisuus sekä valmius päivittää ajoneuvon automatiikkaa hyvinkin pitkälle itsenäiseen ajamiseen. Googlen ja monien autovalmistajien robottiautojen koeajot ovat jo käynnissä osin koealueilla ja osin kaupunkiolosuhteissa muun liikenteen seassa. Maailmanlaajuisesti auto-, laitteistoja ohjelmistovalmistajaa onkehittämässä itsenäiseen liikkumiseen kykenevää autoa. Näiden autonomisten autojen on arvioitu yleistyvän liikenteessä vuoden aikajänteellä. Tämä tapahtuu ajoneuvokannan uudistumisen myötä. Edellytyksenä on kuitenkin automatisaatiota tukevan infrastruktuurin ja käytön mahdollistavan lainsäädännön kehittyminen. Automatisoitujen ajoneuvojen kehitys on nopeasti edennyt kohti itsenäisesti toimintakykyistä ajoneuvoa. Usein pitkälle vietyihin IoTratkaisuihin liittyy myös sähkön käyttö ajoneuvon voimalähteenä. Autonomisia robottiajoneuvoja testataan eri puolilla maailmaa myös normaalissa tie- ja kaupunkiliikenteessä. Henkilöautojen ohella testattavana on myös linjaautoja ja kuorma-autoja. 15

16 3.4 Logistiikka ja tiekuljetukset Valtatie 3 on logistiikan valtaväylä, jolla raskaan liikenteen määrät ovat merkittävän suuria. Tiekuljetusten merkitys tulee jatkossakin olemaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta suuri. Kuljetusten merkitystä lisää nopeasti kasvava logistiikkakeskusten ja logistiikkapainotteisen tuotantotoiminnan sijoittuminen valtatien 3 varrelle. Samansuuntainen kehitys on tulevaisuudessakin todennäköinen. Sitä voi vahvistaa paranevat kansainväliset yhteydet Baltian kautta Keski-Eurooppaan. Vuosaaren satama on Suomen merkittävin kappaletavarasatama, jonka kautta kulkevasta viennistä ja tuonnista merkittävä osa kulkee valtatien 3 kautta. Sekä tie (Via Baltica) että rautatieyhteydet (Rail Baltica) ovat suunnitelmien mukaan paranemassa. Lisäksi Helsinki Tallinna -tunnelin mahdollinen rakentaminen lisää kuljetuksia myös valtatiellä 3. Mahdollisesti tunnelin junakuljetuksia palvelemaan kehittyy Riihimäelle intermodaalilogistiikan keskus, jonka tiekuljetukset liittyvät valtatielle 3 Arolammin liittymän kautta. Infrastruktuuri (tässä valtatie 3 ytimenä) vaikuttaa logistiikan mahdollisuuksien luojana rahavirtoihin ja taloudelliseen kilpailukykyyn. Kanta-Hämeenkin alueella valtatien 3 varteen sijoittuu useita logistiikkakeskittymiä ja kaupallisia palvelu- tai liikekeskittymiä. Vahvoja, kehittyviä logistiikan keskittymiä ovat Hattulan Merve, Hämeenlinnan Moreenin alue, johon liittyy Janakkalan Rastikangas ja Riihimäellä Arolammin alue. Lisäksi potentiaalisia logistiikka-alueita on Hämeenlinnassa valtatien 10 liittymän läheisyydessä, Riihimäellä, Tervakoskella ja Iittalassa. Tulevaisuuden visioissa logistiikasta korostuvat automaation ja digitalisaation avaamat mahdollisuudet mm. kuljetusinformaatio, viiveiden väheneminen ja luotettavuuden kasvu, tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi käyttövoima, automaatio koko ketjussa: mukaan lukien täysin automaattiset kuljetusajoneuvot ja lastinkäsittely, tehokkaampi ja multimodaali (kuljetusmuodot yhdistävä) rahtivolyymien yhdistely, automatisoidut kuljetusjärjestelmät: esimerkiksi putkikuljetus kaupungeissa ja/tai kaupunkien välillä. Etelä-Suomen logistiikkakeskukset ja alueet (http://www.eslogc.fi/index.php?option=com_eslogc&layout=default_centers ) 16

17 Kokonaisuutena käynnissä oleva kehitys voi merkitä huomattavaa logistiikan kustannustehokkuuden kasvua. Autonomisten kuljetusvälineiden todennäköinen yleistyminen pitkällä aikavälillä tulee muuttamaan merkittävästi kuljetusjärjestelmää ja vaikuttaa myös liikenneinfrastruktuuriin. Uusien teknologioiden laajamittainen käyttöönotto edellyttää älykkään, ajoneuvojen kanssa kommunikoivan infrastruktuurin kehittämiseen. Siihen liittyy myös ajoneuvojen kommunikointi liikenneympäristön kanssa, mikä edellyttää tätä tukevia liikenneväylän ja ympäristön ratkaisuja. Yleisesti tulevaisuuden visioissa logistiikasta korostuvat automaation ja digitalisaation avaamat mahdollisuudet: ELANS konsepti: Rakennetaan moottoritien viereen kiskoilla kulkeva raskaan kaluston kuljetus(automaatti)järjestelmä. Parempi ja ajantasaisempi kuljetusinformaatio. Paremman seurattavuuden myötä viiveiden väheneminen ja luotettavuuden kasvu. Uusien teknologioiden myötä käyttöön tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi käyttövoima. Automaatio koko ketjussa: mukaan lukien täysin automaattiset kuljetusajoneuvot (esimerkiksi Daimlerin tavoite 2025 mennessä) ja lastinkäsittely (älykkäät robotit). Teknologioiden lisäksi tehokkaampi ja multimodaali (kuljetusmuodot yhdistävä) rahtivolyymien yhdistely. Uudenlaiset automatisoidut kuljetusjärjestelmät: esimerkiksi putkikuljetus kaupungeissa ja/tai kaupunkien välillä. Kokonaisuutena käynnissä oleva kehitys voi merkitä huomattavaa logistiikan kustannustehokkuuden kasvua. 17

18 3.5 Kuljetuskalusto Tieliikenteen kuljetuskaluston koko on viime vuosikymmeninä kasvanut melko tasaisesti. Kalustokoon kasvu ja kuljetusten tehostuminen myös tulevaisuudessa on otettu huomioon Liikenneviraston raskaan liikenteen liikenneennusteissa. Suomessa ylisuurten kuorma-autojen /HCT) kokeilulupia on tällä hetkellä lähes kolmekymmentä. Monet näistä ajoneuvoista käyttävät valtatietä 3. Kokeilussa mukana olevista ajoneuvoista pisimmät ovat 34 metriä pitkiä ja suurimmat 104 tn kokonaispainoltaan. Tulevaisuudessa on odotettavissa kalustokoon kasvaminen ja erityisesti pituuden lisääntyminen. Esimerkki Suomessa kokeiluliikenteessä olevasta HCT-kalustosta. Raskaan liikenteen kaluston kehittämisessä on kokeiluvaiheessa uusia energialähteitä ja kehittyvään automaation perustuvia toimintamalleja. Sähkö-, kaasu- vety- ja hybridiratkaisujen ohelle on kokeiltu myös yläpuoliseen virranottoon perustuvaa sähköajoneuvoa (Siemens). Pitkälle automatisoituja, itsenäiseen liikkumiseen kykeneviä kuorma-autokonsepteja on kokeiluvaiheessa monilla kalustovalmistajilla. Myös suuret logistiikkapalvelujen käyttäjät ovat mukana kehittämässä uutta, omiin tarpeisiinsa erityisesti soveltuvaa tiekuljetuskalustoa. Automatisointi mahdollistaa uusia joko täysin itsenäisesti liikkuvia tai yhden kuljettajan hallitsemia monen ajoneuvon yhdistelmiä. Ajoneuvot voivat olla lähes kiinni toisissaan ja muodostaa pitkiäkin tiejunia. Tiekuljetusten tehostuminen ja kustannusten merkittävä aleneminen kuljettajatarpeen vähentyessä tulee todennäköisesti lisäämään tiekuljetuksia. Samalla se tuo uusia raskaan liikenteen palvelualueita pääteiden varsille. Toisaalta nopeasti ja lähellä toisiaan liikkuvat raskaan liikenteen kalustoyksiköt vaativat erityisratkaisuja liittymissä ja mahdollisesti omia kaistoja. Hollannissa tavoitteeksi on asetettu kahden auton saattueajon mahdollistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kahden rekan letkaajoa pidemmissä ajoneuvoletkoissa nähdään nykyisellä liikenneinfrastruktuurilla ainakin liikenteen sujuvuuteen liittyviä haasteita. Pitkille rekkaletkoille tarvittaisiinkin todennäköisesti omat erilliset kaistat. 18

19 3.6 Palveluistuva tieliikenne Liikenne- ja viestintäministeriön että kansainvälisten alan suuryritysten mielestä ollaan siirtymässä kohti ympäristöystävällistä, tuottavuutta parantavaa, sähkökäyttöiseen, itsenäiseen ja yhteiseen ajoneuvoon perustuvaa liikkumista. Perinteinen oletus, että henkilökohtainen auto on ensimmäinen ja ensisijainen kuljetusmenetelmä on historiaa. Uusi liikkumisen konsepti on nopeasti saanut jalansijaa autoteollisuudenkin kehittämishankkeissa. Uusista liikenteen toimintamalleista puhutaan useilla eri nimillä esim.: Daimler CASE (Connected, autonominen, Shared, Electric), BMW ACES, Fordin toimitusjohtaja Mark Fields kutsuu sitä Liikkumisen vallankumoukseksi, sitä kutsutaan myös nimellä SEAM ((Shared, Electric, Autonomous Mobility) ja FAVES (Fleets of Autonomous Vehicles that are Electric and Shared). Palveluistuminen on yhteiskunnan yleinen kehityssuunta. Siihen liittyy selkeä liiketoimintamallien kehittyminen myös liikenteeseen liittyvissä palveluissa. Käsitteistä riippumatta näyttää selvältä, että tulossa on täysin uusi kumipyöräliikkumisen aikakausi. Perinteinen toimintamalli, jossa omistamme itse polttomoottorikäyttöisen automme, on tulossa tiensä päähän. Sen tilalle on kasvamassa uusia liikkumisen toimintakonsepteja. 3.7 Sähköautot Liikenne- ja viestintäministeriön tavoite on, että vuonna 2020 puolet myytävistä uusista ajoneuvoista olisi vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä. Lähinnä kysymykseen tulisivat sähköautot eli vuosittain liikenteeseen tulisi uutta sähköautoa. Vuonna 2040 sähköautojen osuus olisi siten jo noin 50 % kaikista ajoneuvoista. Vielä v 2014 tehdyt ennusteet olivat selvästi perinteisiin autojen polttoaineisiin uskovia. Tämän hetken ennusteiden mukaan v Suomessa olisi sähköautoa (puolet ladattavia ja puolet hybridejä) eli alle 10 % autokannasta. Vielä 2014 arvioitiin fossiilisten polttoaineiden säilyttävän asemansa pitkälle tulevaisuuteen. 19

20 3.7 Uudet energiaratkaisut Biopolttoaineet, vety, maakaasu ovat sähkön ohella uusia käyttövoimaratkaisuja, joita kehitetään sekä parantamaan energiatehokkuutta että vähentämään ympäristö- ja ilmastohaittoja. 3.9 Uudet liikenteen muodot Kehittymässä on monia täysin uusia liikenteen muotoja tai teknisiä ratkaisuja, jotka suoraan tai välillisesti vaikuttavat tieliikenteeseen ja liikenneväylien tarpeisiin tai rakenteeseen. Kehitteillä olevista uusista ratkaisuista tai ideoista useimmat joko hiipuvat tai kehittyvät hyvin hitaasti. Muutamat moottoritien liikenteeseen tai väylän luonteeseen vaikuttavat mielenkiintoisimmat kehitysideat: Lentoauton tuloa on odoteltu jo 1990 luvulta saakka. Vasta nyt näyttää siltä, että ratkaisu on teknisesti saatu lähes valmiiksi. Toiminnallisesti mielenkiintoiseksi lentoauto on muodostumassa, kun siihen yhdistetään autonominen toimintamalli. Nelikopteriin perustuvaa autonomista lentoautoa on tarkoitus kokeilla Dubaissa taksisovelluksena jo kesällä Matkustaja valitsee näytöltä määränpäänsä, mutta muuten lentoa valvotaan maassa olevasta lennonvalvontakeskuksesta. Sähkökäyttöisen EHang 184:n maksiminopeus on sata kilometriä tunnissa, ja sillä voi lentää puoli tuntia kerrallaan. Lentokorkeus on 300 metriä. Akut latautuvat parissa tunnissa. Matkustajalennokkiliikenteen toivotaan vähentävän liikenneruuhkia. Arabiemiraattien tavoitteena on, että neljännes sen liikennevälineistä kulkisi ilman kuljettajaa vuonna Hyperloopissa matkustajat ovat sukkulassa, joka kulkee alipaineistetussa putkessa. Kulkumuodolle luvataan yli tuhannen kilometrin tuntinopeus. Toistaiseksi prototyyppiä on testattu Nevadassa Yhdysvalloissa. Hankkeessa on arvioitu olevan myös merkittäviä turvallisuusriskejä. Suomessa Salon kaupunki haluaa olla mukana kehittämässä huippunopean sukkulayhteyden rakentamista. Kaupunki on sopinut yhteistyöstä Hyperloop One -yhtiön kanssa. Hyperloop on ilmoittanut että Turun ja Salon välille voisi rakentaa testiradan eli liikennöintiputken. Periaatteessa Turun ja Helsingin väline matka taittuisi 10 minuutissa. Mahdollista olisi myös toteuttaa väliasemia kilometrin välein. Konttikuljetukset supernopeudella voisivat olla mahdollisia Hyperloopin rahtisovelluksella. Toteuttamiskustannukset ja riskit voivat olla kuitenkin esteenä Hyperloop-ratkaisujen laajamittaiselle käyttöönotolle. 20

21 4. Liikenneväylä kehittämisen alustana 4.1 Palvelujen kehittämisalusta Uusia mahdollisuuksia tukeva liikennekäytävä ja erityisesti siihen liittyvä tieyhteys on kehittymässä yhä monipuolisempien palvelujen alustaksi. Perinteinen maankäytön ja yritystoiminnan vahva yhteys tieliikenteeseen tulee säilymään huolimatta liikkumisessa ja liikennetekniikassa tapahtuvista muutoksista. Liikenne tulee muuttumaan yhä monipuolisemmaksi palveluksi, johon liittyy sekä suoraan että välillisesti liikenneasiakkaita palvelevia toimintoja. Koska tulevaisuuden liikennejärjestelmässä tieto ja älykkäät liikennepalvelut tarvitsevat alustakseen modernin ja toimivan liikenneinfrastruktuurin, on myös tieliikenneinfrastruktuurin hallintamallia kehitettävä suuntaan, joka palvelee sekä liikenteen digitalisaation ja automaation tarpeita että liikenteen käyttäjiä entistä paremmin. Liikenteen muuttuminen monipuoliseksi palveluksi edellyttää, että myös liikenneverkon on kehityttävä käyttäjien mukana. (Parempia väyliä sujuvampaa liikennettä, Liikenne- ja viestintäministeriä 1/2017) Valtatien 3 kohdalla merkittävän suuret liikennemäärät mahdollistavat myös liikenteen palvelujen laajan kehittämisen, johon väylän ja sen ympäristön kehittämisessä tulisi varautua. Tämä edellyttää liikennepalvelujen tilavarauksia liittymäalueiden tuntumassa sekä uusien käyttövoima- ja ajoneuvotekniikkojen edellyttämiä tilavarauksia väylällä ja sen ympäristössä. 4.2 Osana liikennekäytävää Länsimaisessa markkinatalouskulttuurissa alueiden kasvu perustuu merkittävästi hyvään saavutettavuuteen. Tällöin usein avainasemassa ovat liikenne- ja kasvukäytävät. Hyvä saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet keskittävät kasvavat alueet pääliikennekäytävien varrelle ja niiden pendelöinti- ja vaikutusalueelle. Merkittävin tekijä on aikaetäisyys. Nopeat yhteydet ovat keskeisin alueen menestystekijä. Suurten keskusten vaikutusalue laajenee nopeiden yhteyksien ansiosta jatkuvasti. Tämä muodostaa työssäkäynti- ja asiointialueita, jotka eivät noudata olemassa olevia hallinnollisia aluejakoja. Suomen kasvukäytävän (HHT- eli Helsinki Hämeenlinna Tampere käytävä) viidellä kaupunkiseudulla asuu noin 2 miljoonaa ihmistä ja 2000-luvulla sen vaikutusalueelle on sijoittunut yli 80 % Suomen työpaikkojen kasvusta. Valtatie 3 on osa Suomen potentiaalisinta ja myös tulevaisuudessa nopeimmin kasvavaa (Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050) liikennekäytävää. Se on Suomen keskeisimmän liikennekäytävän ydinväylä yhdessä pääradan kanssa. 21

22 4.3 Liikenne palveluna Liikenne on kehittymässä monipuolisiin ja vaihtoehtoisiin palveluihin perustuvaksi kokonaisuudeksi. Liikenteen uudet palvelut perustuvat nopeaan digitalisaation kehitykseen ja ne voidaan ryhmitellä seitsemään palveluryhmään: - jakamispalvelut, - liikkumisen, ajamisen ja kuljettamisen palvelut, - informaatiopalvelut, - liikenteen ohjauksen ja hallinnan palvelut, - liikkumisen ohjauksen palvelut, - suoriteperusteiset maksut - täydentävät etäpalvelut. 4.4 Asukkaat ja työ Ihmiskunta on teollistumista vastaavan uuden kehitysvaiheen kynnyksellä: "Manuaalinen työ loppuu elinaikanamme. Voimme vain kuvitella, kuinka lähellä sitä todella olemme. Tämä on merkittävä sosiaalinen kysymys työn kannalta, mutta se tulee kasvattamaan yritysten tehokkuutta tavalla, jota kukaan ei ole osannut odottaa" (Calacanis CNBC:n mukaan, On esitetty arvioita, että puolet työpaikoista katoaa seuraavan 20 vuoden aikana. Toisaalta kehitys on osoittanut, että katoavien työpaikkojen tilalle tulee täysin uusia työtehtäviä, joita aiemmin ei ole ollut olemassakaan. On ilmeistä, että merkittävä osa työnteosta muuttuu paikasta riippumattomaksi. Asuminen ja vapaa-ajanviettopaikat määrittävät myös työn sijainnin. Asukkaista kilpailevat markkinavoimien tukemana suuret keskukset. Toisaalta ympäristön laatutekijät houkuttelevat ihmisiä asumaan hyvän saavutettavuuden omaavaan keskusten läheiselle maaseudulle ja pieniin keskuksiin. Valtatien 3 lähialueet tarjoavat Kanta-Hämeen alueella monipuolisia asumisen ja työpaikkojen sijoittumisvaihtoehtoja keskellä kasvavaa Etelä-Suomea. Nykyisin yli 2 miljoonaa työpaikkaa sijaitsee 50 km säteellä Kanta-Hämeen alueesta. 22

23 4.5 Vapaa-aika ja harrastukset Asiointi- ja ostosmatkojen määrän osuus arjen matkoista vähentynee tulevaisuudessa netin ja uusien jakelulogistiikan ratkaisujen myötä. Mahdollisen työssä käynnin muutosten ohella tämä johtaa siihen, että vielä suurempi osa ihmisten matkoista kuin nykyään liittyy vapaa-aikaan ja harrastuksiin. 4.6 Matkailu Matkailu on pitkään ollut globaalisti yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Ennusteiden mukaan matkailun kasvu jatkuu tulevaisuudessa lähes nykyisellä 5 % vuotuisella kasvuvauhdilla. On odotettavissa, että suomalaisten omien koti- ja ulkomaanmatkojen ohella Suomeen suuntautuva matkailu tulee kasvamaan voimakkaasti. Liikenteen tarpeissa vapaa-ajan, harrastusten ja matkailun merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan. Se heijastunee liikkumisen ohella liikenteen palveluihin ja myös liikenneinfralla asetettaviin vaatimuksiin. Musk on myös vihjaillut suunnitelmista rakentaa rekkoja ja matkustajatiheydeltään suuria julkisia liikennevälineitä. Tesla on myös kertonut suunnittelevansa Uberin tapaista kyytipalvelua. Puhuessaan Dubaissa Elon Musk toi selvästi esille vahvan uskonsa robotiikan tulevaisuuteen. Näemme tekoälyn kehittyvän valtavasti. Ehkä jo 10 vuoden kuluttua on epätavallista rakentaa autoja, jotka eivät ole täysin autonomisia, hän sanoi. Hän kuitenkin myös varoitti itseajavien autojen huonoista puolista, kuten työpaikkojen menetyksistä. Olemme tarkoittamassani häiriötilanteessa ehkä 20 vuoden kuluttua. Kyseessä on silti lyhyt aika, jos tässä ajassa prosenttia työvoimasta menettää työpaikkansa, hän huomautti. Tästä tulee massiivinen sosiaalinen haaste. Perimmiltään meidän täytyy ajatella maailmanlaajuista perustuloa. En usko, että meillä on muuta vaihtoehtoa, Musk sanoi. On yhä enemmän ja enemmän töitä, jotka robotti tekee parhaalla mahdollisella tavalla. Lähde:

24 4.7 Valtatie 3 Hämeen ulkoisena yhteytenä Valtatie 3 on Kanta-Hämeen alueella Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen tärkein ulkoinen yhteys. Se liittää nämä kaupunkiseudut sekä eurooppalaiseen ydinverkkoon että globaaleihin lento- ja meriliikenteen jatkoyhteyksiin. Sen merkitys on suuri alueen yrityselämälle mutta myös asukkaiden ja matkailijoiden liikenneväylänä. Edellytyksenä on valtatien toimivuus ja käytettävyys myös alueen ulkopuolisilla osuuksilla. Matkailun kannalta keskeisiä ovat yhteydet lentokentille ja satamiin kuten myös yritysten kannalta. Toisaalta yhteydet kotimaan keskuksiin Helsinkiin ja Tampereelle ja niiden välillä ovat arjen liikenteen keskeisiä yhteyksiä ja niiden toimivuus koko välillä on tärkeätä sekä Hämeen asukkaille ja yrityksille että koko Suomelle. EU YDINVERKKO- KÄYTÄVÄT Maailmankuulu matkaopaskirjasarja Lonely Planet on ennustanut, miten matkailu tulee tulevaisuudessa muuttumaan: 1. Matkoista tulee osa tavallista elämää, eivät ole enää erityistapahtumia Matkailusta on tulossa osa jokapäiväistä elämää. 2. Kansainvälinen festivaalikuume nousee Koska lennot ovat nopeampia ja halvempia kuin aikaisemmin, matkailijat ottavat enemmän osaa maailman juhliin ja muihin tapahtumiin. 3. Lennoista tulee mielikuvituksellisempia Matkareittien kasvavan kilpailun vuoksi lentoyhtiöt pyrkivät parantamaan matkailijoiden lentokokemuksia. 4. Lentokentät kehittyvät Lentokentiltä löytyy jo kylpylöitä, taidegallerioita ja viheralueita, minkä seurauksena kentät tulevat varmasti lisäämään vielä enemmän vapaa-ajan aktiviteetteja. 5. Kokemushotellit lisääntyvät Kysyntä kasvaa sellaisia hotelleja kohtaan, jotka tarjoavat jotakin ylimääräistä hupia. 6. Ekologinen matkailu kasvaa Vihreä matkailu jatkaa kasvuaan samalla, kun uusi sukupolvi levittää kestävän kehityksen sanomaa. 7. Matkasuunnittelu tehdään kännykällä Yhä useammat lentoyhtiöt tarjoavat jo paperittomia matkoja. Älypuhelimilla suunnitellaan jatkossa yhä enemmän itselle räätälöityjä matkoja. 8. "Johdottomat" matkat lisääntyvät Arjen pakomatkat tulevat yhä arvostetummiksi. Samalla syrjäiset hotellit, joissa ei ole internetiä tai kännykkäverkkoa, tulevat suositummiksi. Suomi sijoittuu kahden ydinverkkokäytävän päätepisteeseen: B Pohjanmeri Baltia E Skandinavia Välimeri 9. Paikallistuntemus tekee paluun Matkailijoiden halu löytää salaisia ja paikallisten suosimia paikkoja saa heidät luottamaan jälleen kasvokkain tapahtuviin suosituksiin. 10. Virtuaalimatkailu lisääntyy Matkailijat voivat suunnitella matkansa kotikoneella tutkien matkakohdetta lähemmin Googlen Streetviewin avulla ennen kuin hyppäävät koneeseen. 24

25 5. Valtatien 3 kehittäminen 5.1 Tielinja ja tilavaraukset Valtatien 3 linjausta tullaan tuskin merkittävästi muuttamaan. Liikennemääriin perustuva kapasiteetin lisääminen kaistojen määrää lisäämällä on vuoteen 2040 mennessä tarpeellista Hämeenlinnan eteläpuolisella osuudella. Liikenteen ja kuljetusten muutos voi johtaa uusiin kaistatarpeisiin koko väyläosuudella sekä erityisesti liittymien parantamiseen: - Sähköautojen liikenteessä tapahtuva lataaminen (latauskaistat) voivat kehittyä vakioratkaisuksi autojen käytön tehostamiseksi. - Joukkoliikenteen kehittäminen edellyttää uusien ratkaisujen miettimistä erityisesti liityntäliikenteelle mutta mahdollisesti myös omien kaistojen varaamista vilkkaimmilla osuuksilla. - Tavaraliikenteen ajoneuvojen ja automaation kehittyessä tultaneen käyttöön ottamaan automaattiohjatut autoletkat, joille tarvitaan erityisjärjestelyjä liittymissä ja mahdollisesti omia kaistoja. - Palvelutaso-odotusten kasvaminen yhdessä kehittyvän tekniikan ja automaation kanssa voi nostaa myös ajonopeuksia nykyiseltä tasolta erityisesti nopealle automaattiselle ajolle varatuilla kaistoilla Sähköajoneuvojen liikkuvan latauksen mahdollistava moottoritiepoikkileikkaus. Maankäytön suunnittelussa on varauduttava riittäviin tilavarauksiin moottoritien kaistamäärän lisäämiseen ainakin kaistaiseksi koko Kanta-Hämeen alueella. Uudet käyttövoimaratkaisut vaativat mahdollisesti tilavarauksia latauspisteille ja esimerkiksi sähkön syöttölinjoille tai kaasunsiirtoputkistolle. Lisäksi väylän varteen on varattava riittävä alue meluaittojen vähentämiseksi (asumisen etäisyys, meluvallit tai -aidat) meluherkillä alueilla. 25

26 5.2 Liittymät Kanta-Hämeen alueella valtatielle 3 on selviä perusteltuja liittymätarpeita, joiden toteuttaminen on tehdyissä selvityksissä todettu mahdolliseksi ja joiden voidaan olettaa toteutuvan: - Hattulan Merven yritysalue - Hämeenlinnan Moreenin ja Janakkalan Rastikankaan yritysalueiden yhteinen liittymä Lisäksi Hämeenlinnan keskustan liittymien kehittäminen erityisesti joukkoliikennettä tukeviksi on tarpeellista. Tiiriön liittymän kehittäminen (kt 57) ja mahdollinen osittainen siirto paremmin kasvaa teollisuus- ja liikealuetta palvelevaksi saattaa nousta esille jo lähivuosina. Liittymissä ei useinkaan ole riittäviä tilavarauksia mahdollisia tulevia tarpeita ajatellen. Tilavarauksia voidaan tarvita lisäramppeja tai kokonaan uusia järjestelyjä varten. Lisäksi liittymään tai sen välittömään läheisyyteen liittyvät palvelut vaativat oman tilansa samoin joukkoliikenteen liityntäliikenne. 5.3 Poikittais- ja rinnakkaisyhteydet Valtatien merkitys koko Kanta-Hämeen kannalta on suuri siihen liittyvien poikittaisyhteyksien kautta. Kanta-Hämeen sisäisen liikenteen kannalta näiden yhteyksien merkitys on oleellinen. Valtatie 3 palvelee osaksi myös alueen sisäisiä yhteyksiä yhdessä poikittaisyhteyksien kanssa. Keskeiset väylät ovat vt 10 ja kt 54 mutta paikallisesti hyvinkin merkittäviksi saattavat nousta uudet yhteydet sekä Hämeenlinnan että Riihimäen seudulla. Näihin yhteyksiin tarvitaan kytkentä valtatielle 3 joko olemassa olevien liittymien (esim. Arolammin liittymä) tai mahdollisesti uusien liittymien kautta (esim. Merven ja Moreenin liittymä). Rinnakkaisyhteytenä toimii koko jaksolla maantie 130 (vanha valtatie 3). Sen merkitys paikallisena yhteytenä keventää myös paineita paikallisen liikenteen siirtymiselle moottoritielle. Lisäksi sitä kehittämällä voidaan osin Lähde: https://extranet.liikennevirasto.fi/ hoitaa maankäytön kytkeminen moottoritiehen. Erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduilla rinnakkaisyhteyksien kehittäminen on tärkeätä ja liittyy myös liittymien kehittämiseen mm. Moreenin ja Rastikankaan alueiden kehittämiseen. 26

27 5.5 Tiejaksokohtainen ennakointi Kanta-Hämeen alueella valtatie 3 voidaan jakaa selvästi neljään suhteellisen homogeeniseen jaksoon: 1. Riihimäen kaupunkiseutu 2. Riihimäki Hämeenlinna 3. Hämeenlinnan kaupunkiseutu 4. Hämeenlinna - Akaa Läpikulkeva liikenne muodostaa valtaosan liikenteestä koko jaksolla. Erityisesti raskaan liikenteen mahdolliset uudet ratkaisut mm. letka-ajo saattavat edellyttää kolmannen kaistan rakentamista molempiin suuntiin koko jaksolle. Riihimäen kaupunkiseutu Kolmas kaista tulee ajankohtaiseksi todennäköisesti Riihimäeltä etelään jo 2020 luvulla liikennemäärien kasvun ja uusien kaistatarpeiden seurauksena. Poikittais- ja rinnakkaisyhteyksistä kehittyvät kt 54, läntinen ohikulkuyhteys ja Arolammin liittymän yhteydet sekä keventävät valtatien 3 kuormitusta että tuovat sille uutta liikennettä. Kolmas kaista ja poikittaisyhteyksien parantaminen edellyttävät myös keskustan ja pohjoisen (kt 54) liittymien kehittämistä. Riihimäki Hämeenlinna Välille sijoittuu Tervakosken liittymä ja Linnatuulen palvelualueen liittymät. Osuudelle voisi olla luontevaa sijoittaa sähköautojen latauskaistajaksot, jos liikkuvan auton latauksesta muodostuu standardi tulevaisuudessa. Hämeenlinnan kaupunkiseutu Kolmas kaista Hämeenlinnan kaupunkiseudulla voi nousta esille joukkoliikenteen tarpeisiin jo 2020 luvulla välille Turengin liittymä Parolan liittymä. Samalla se merkitsee liittymien parantamistarvetta. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 luonnoksesta ja tarkastelukohteena oleva valtatien 3 osuus ja jaksotus koliikenteen tarpeet tulevat edellyttämään uusia ratkaisuja sekä moottoritiellä, liittymissä että terminaalialueilla Tiiriön alueen kasvaminen pohjoiseen moottoritien vartta ja kaupallisten toimintojen lisääntyminen edellyttävät uusia katuyhteyksiä ja Tiiriön liittymän kehittämistä. Hämeenlinna - Akaa Väli on selvästi läpikulkuliikennettä palveleva osuus, jolle sijoittuu Iittalan liittymä. Välillä Iittala Hämeenlinnan keskusta on runsaasti myös Hämeenlinnan sisäistä liikennettä. Kolmas kaista tälle osuudelle tulee ajankohtaiseksi erityistarpeiden (raskas liikenne/joukkoliikenne) sitä edellyttäessä. Kaupunkiseudulla on Moreenin/Ratikankaan ja Merven kasvavien yritysalueiden uusien liittymien tarve. Hämeenlinnan keskustan kohdalla tien ahtaus ja vilkkaat liittymät sekä jouk 27

28 5.6 Uusi teknologia muuttaa tietä Vuoteen 2040 mennessä uusi ajoneuvoteknologia on liikenteen valtavirtaa. Kalustoratkaisut mahdollistavat automaattisen, ajoneuvojen itsenäisen liikkumisen ja tehostavat toimintakonsepteja. Tämä voi edellyttää muutoksia sekä moottoritien poikkileikkaukseen että liittymien sijaintiin ja tilavarauksiin. Liikenneväylään liittyvien palvelualueiden tilatarpeet nousevat esille sekä liityntä- ja ajoneuvon vaihtopisteiden osalta. Lisäksi käyttövoiman muutokset tulevat edellyttämään lataus- ja tankkausmahdollisuuksien kehittämistä (sähkön tai biopolttoaineiden käyttö). 5.7 Vt 3 Hämeen alueen ulkopuolella Valtatie 3 palvelee koko Suomea ja liittyy myös Suomen ulkoisiin jatkoyhteyksiin. Kana- Hämeen kilpailukyvyn kannalta näiden ulkoisten yhteyksien toimivuus on oleellista. Siten valtatien 3 lisäksi on syytä kiinnittää huomiota, seurata ja vaikuttaa myös Kanta-Hämeen ulkoisten yhteysmahdollisuuksien kehitykseen. Erityisen tärkeitä ovat pääkaupunkiseudun ja Helsingin sisääntuloväylät sekä näihin liityvät satama- ja lentokenttäyhteydet. Valtatien 3 liikennemäärät ja liikenteen muutosten vaikutus valtatien 3 kehittämiseen: Maankäytön liittymätarpeet Uusi liikenteen palveluinfra Lisäkaistojen ja liittymien uusimisen tarve 28

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot