Yhteyshenkilö Henri Kaila, puhelin , sähköposti

Transkriptio

1 sivu 1 1 Hakemus 1.1 Luvan hakija Rudus Oy, Y-tunnus PL Helsinki Ymp.suoj.ltk liite 7 Yhteyshenkilö Henri Kaila, puhelin , sähköposti henri.kaila@rudus.fi 1.2 Tuotantoalueen sijaintipaikka ja sen ympäristö (koordinaatit , ) Rudus Oy hakee ympäristölupaa jatkaa kallion louhintaa ja louheen murskausta Hamulassa Vuorimäen tuotantoalueella tilasta Jussila vuokrattavalla määräalalla. Uutena toimintona lupahakemuksessa on ylijäämälouheen vastaanotto, välivarastointi ja murskaus. Ottamisalue on 6 hehtaaria, josta uutta aluetta on 2,3 ha ja nykyistä aluetta 3,7 hehtaaria. Rudus Oy:llä on esisopimus otto-oikeuden luovuttamisesta ja maan vuokraamisesta 17,8 hehtaarin alueelle tilan omistajan Markku Snellmanin kanssa. Rudus Oy:n ottamistoiminnan suunnitelma-alueena on kaikkiaan 14,7 hehtaarin alue. Ympäristölupahakemus koskee nyt kahden vuoden toimintaa suunnitelma-alueen vaiheen 1 mukaisella 6 hehtaarin alueella. Toiminta alueella on aloitettu vuonna Vuorimäen kallioalueella on laajoja kalliopaljastumia, joita peittää ohut humus- ja karikekerros. Vuorimäen korkeimmat kohdat ovat tasossa +170, mäen ympäristössä maanpinta on tasolla Rudus Oy:n ottamisalue on Vuorimäen etelärinteessä, louhosalue avautuu etelään. Ottamisalueella maanpinta on matalammillaan eteläosassa tasolla +125 ja korkeimmillaan tasolla Kallion päällä on noin metrin paksuinen pintamaakerros. Nykyinen ottamistaso on ollut Laajennusalueen alin ottamistaso on Louhoksen pohja louhitaan viettäväksi etelään. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat ottamisalueesta noin 740 metrin etäisyydellä lännessä, 960 metrin etäisyydellä koillisessa ja 940 metrin etäisyydellä etelässä. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat noin 1080 metrin etäisyydellä koillisessa. Hamulan koulu sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa kantatien 77 pohjoispuolella. Kantatielle on matkaa noin 1,8 km. Alueelle johtaa kantatieltä sorapintainen tie. Suunnitelma-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Alueen pohjoispuolella noin 680 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueen rajasta on Jussilan leton luonnonsuojelualue. Suunnitelma-alue ei ole pohjavesialueella eikä aluetta käytetä vedenhankintaan. Ottamisalueen pohjoispuolella noin 800 metrin päässä sijaitsee Harja-

2 sivu 2 mäen-käärmelahden vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Louhintaalueen maasto viettää etelään, poispäin pohjavesialueesta. Rudus Oy:n Vuorimäen tuotantoalueen länsipuolella on Destia Oy:n ottamisalue ja tämän luoteispuolella Savon Kuljetus Oy:n ottamisalue. Edellä mainitut toimijat ovat selvittäneet Vuorimäen kallioalueen louhintojen ja kiviainesten jalostamisen ympäristövaikutuksia ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä päivätyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on tehnyt konsulttityönä Groundia Oy. 1.3 Laitoksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Vuorimäen tuotantoalueella louhitaan kalliota ja murskataan louhetta vuosittain urakkaluontoisesti eripituisia jaksoja yhteensä 1 9 kuukautta. Toimintaaika vaihtelee kiviainesten markkinatilanteesta ja tuotantosuunnitelmasta riippuen. Valmiiden tuotteiden myyntikuljetuksia ja ylijäämälouheen vastaanottoa on ympäri vuoden. Laitoksen toiminta-ajat ovat arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavat: - kallion poraus klo 6 22, - räjäytykset 3 5 kertaa viikossa klo 10 18, - rikotus klo 8 18, - murskaus klo 6 22, - murskeiden lastaus ja kuljetus klo 6 22 ja - ylijäämälouheen vastaanotto klo Lupaa haetaan määräaikaisena kahden vuoden ajalle luvan lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnalle haetaan aloittamislupaa ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa euron vakuutta vastaan Tuotteet sekä poltto- ja voiteluaineet Louhittava kiviaines on emäksistä vulkaniittiä ja sarvivälkediabaasia. Kiviaines on erittäin hyvälaatuista, kovaa kiveä, jota käytetään päällysteen raakaaineena ja raidesepelinä sekä hiekoitussepelinä Siilinjärven - Kuopion talousalueella. Murskauslaitoksen vuotuiseksi keskimääräiseksi tuotannoksi arvioidaan tonnia erilaisia kalliomurskeita. Murskemäärän tuotantoon otto-alueelta louhitaan vuosittain noin km 3 kalliota. Vaiheen 1 mukainen kokonaislouhintamäärä on kahden vuoden aikana m 3 ( tonnia). Ylijäämälouhetta otetaan vastaan ja murskataan vuosittain maksimissaan tonnia. Ylijäämälouhe on puhdasta rakentamisen yhteydessä syntynyttä louhetta, jota ei ole pystytty käsittelemään ja hyödyntämään sen syntypaikalla. Murskauslaitoksen käyttöenergia on pääsääntöisesti verkosta saatava sähkövirta. Mikäli alueella murskataan tela-alustaisella lokotrack-murskaimella,

3 sivu 3 käyttöenergiana on aggregaatilla tuotettu sähkövirta. Tuotantoalueella käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet sekä niiden varastointi on esitetty seuraavassa taulukossa. Raaka-aine Keskimäärin (t/v) Maksimi (t/v) Varastointipaikka Alueelta louhittava kalliokiviaines Ottoalue Muualta tuotava kiviaines Ottoalue Työkoneiden kevyt polttoöljy Tukitoiminta-alue Voiteluaineet 0,5 1 Tukitoiminta-alue Vesi, pölynsidontaan 50 m m 3 Polttoaineet varastoidaan hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisella tukitoiminta-alueella kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimellä. Tukitoiminta-alue suojataan läpäisemättömällä öljytuotteita kestävällä kalvolla siten, että öljytuotteiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Kalvon päällä on noin 30 cm paksu tiivistetty hiekkakerros, joka estää kalvon rikkoutumisen. Öljytuotteet varastoidaan tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa varastossa. Voiteluaineet ja ongelmajätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa kontissa. Alueella varastoidaan kerrallaan murskauslaitoksen toimintaan liittyvien työkoneiden polttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä maksimissaan litraa. Murskauslaitoksen ylläpitoon käytettäviä öljytuotteita varastoidaan alueella kerralla noin 500 litraa Prosessit Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta räjäyttämällä ja rikotuksesta. Kiviaineksen murskauksessa kalliolouhetta pienennetään mursketuotteeksi, jonka maksimiraekoko ja raekokojakauma ovat määrätyt. Ylijäämälouheen murskaus tehdään samalla murskauslaitoksella kuin paikalta louhitun kallion murskaus. Louhinnassa kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Poraus suoritetaan halutulla reikävälillä kerrallaan irrotettavaksi aiotulla alueella. Porakalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttavat maasto-olosuhteet sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus- ja kyky. Alueella toimiva porakalusto on varustettu pölynkeräyslaitteistolla. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta voi muodostua ylisuuria lohkareita, jotka rikotetaan pienemmiksi ennen murskausta. Rikotuskalustona käytetään hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Louhe kuljetetaan murskauslaitokseen pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuotteen käsittelyyn.

4 sivu 4 Alueelle sijoitettava murskauslaitos on siirrettävä ja se on varustettu pölynsidontalaitteistolla. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulalinjastosta. Riippuen jälkimurskaimien määrästä, laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Murskaus voidaan tehdä myös tela-alustaisella lokotrack-murskaimella. Louhe syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Murskauslaitoksissa käytetään yleisesti pöytä-, lamelli- ja tärysyöttimiä. Esimurskaimina käytetään yleensä leukamurskaimia, välimurskaimina karamurskaimia ja jonkin verran myös pieniä leukamurskaimia sekä jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskamia. Seulat ovat pääasiassa yksiakselisia vapaavärähteisiä tai kaksiakselisia suuntaiskuseuloja. Murskauslaitos sijoitetaan hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirroksessa esitetylle murskauslaitoksen sijoitusalueelle ympäristöhaittojen torjunnan kannalta parhaaseen mahdolliseen paikkaan. Ylijäämälouhe kuljetetaan alueelle noin 20 tonnin kuormissa. Ylijäämälouhe varastoidaan louhosalueelle ja se murskataan samalla murskauslaitoksella kun alueelta irrotettu louhe murskauslaitoksen ollessa alueella. Valmiit tuotteet varastoidaan alueen eteläosassa sijaitsevalle varastoalueelle. 1.4 Ympäristökuormitus, sen rajoittaminen ja vaikutukset ympäristöön Melu ja tärinä Toiminnassa syntyy melua louhintatyössä ja murskauslaitoksella sekä kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Louhinnassa melua syntyy porauksesta, rikotuksesta ja räjäytyksistä. Räjäytyksistä syntyvä melu on lyhytkestoista ja kertaluonteista. Murskauslaitoksen keskeisimmät melulähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaimet, seulastot sekä kuljettimet. Melua esiintyy laitoksen toiminta-aikana. Meluhaittojen torjunnassa keskeistä on murskauslaitoksen sijoituspaikka. Murskauslaitos sijoitetaan alueelle siten, että laitos on mahdollisimman alhaisella tasolla ympäröivään maastoon nähden ja louhoksen seinämät sekä pintamaa- ja valmiiden tuotteiden varastokasat muodostavat meluesteen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Louhosalueen eteläreunalla on kallioseinämä, joka toimii alueella melu- ja pölysuojana. Mikäli kallioseinämä joskus poistetaan, tehdään pintamaista samalle kohtaa maavalli.

5 sivu 5 Louhinta- ja räjäytystöistä ei aiheudu tärinähaittoja lähiympäristön asukkaiden asuinrakennuksille, sillä lähimpään asutukseen on etäisyyttä yli 500 metriä. Louhinta- ja räjäytystyöt suunnitellaan siten, että toiminnan aikaiset ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Alueelle on 0 40 raskaan ajoneuvon käyntiä arkipäivisin. Ylijäämälouheen vastaanottotoiminnasta aiheutuva liikennemäärä on 0 5 käyntiä arkipäivisin. Alueen toimintojen melutarkastelu on tehty YVA-tarkastelun yhteydessä. YVA-selostuksessa on esitetty melumallinnukseen perustuvat melutasot tilanteessa, jossa ottamistoimintaa tapahtuu yhtäaikaisesti kolmen toimijan ottamisalueella. Melumallissa on kuvattu tilanne, jossa jokaisen toimijan alueella on toiminnassa yksi poravaunu, yksi iskuvasara rikotuksessa ja yksi murskalaitos. Melutarkastelun mukaan melutasot eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja lähimmillä asuin- ja lomakiinteistöllä Päästöt ilmaan Murskauksessa ja kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja voidaan vähentää kastelulla. Laitoksen pölyävät kohteet sekä tarvittaessa kuormat ja varastokasat kastellaan vedellä. Myös kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä voidaan estää kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä. Kiviaineskasojen sijoittelulla estetään meluhaitan lisäksi myös pölyhaittaa. Alueen sisäiset työmaatiet ovat murskepintaisia. Työmaateiden pölyämistä torjutaan kastelulla sekä säännöllisellä kunnostuksella sekä alueelle johtavan liittymän puhtaana pidolla. Louhinnan ja murskauksen aiheuttamat ilmapäästöt ovat: Suurin tuntipäästö (kg) Ilmapäästö Suurin vuorokausipäästö (kg) Keskimääräinen vuosipäästö (t) Hiukkaset 0,7 11,4 0,1 1,0 Rikkidioksidi 0,1 2,1 0,0 0,2 Typen oksidit 6,0 96,5 1,0 8,9 Hiilidioksidi Suurin vuosipäästö (t) YVA-selostuksen mukaan louhintatoiminnasta tai louheen käsittelytoiminnasta ei aiheudu sellaisia PM 10 -pölypitoisuuksia, joilla voisi olla asukkaiden terveydelle haitallisia vaikutuksia. Saatujen tulosten ja arvioitujen keskimääräisten taustapitoisuuksien (huomioiden myös muut alueen toimijat) ei yhteenlaskettuna arvioida ylittävän valtioneuvoston päätöksen mukaisia vuorokauti-

6 sia raja-arvoja. sivu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Polttoaineita ja muita öljytuotteita käsitellään ainoastaan suojatulla tukitoiminta-alueella. Työkoneiden kuntoa seurataan säännöllisesti, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi. Voitelu- ja polttoaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Pohjavedenpintaa ei ole ottoalueella havaittu. Viereisen Destia Oy:n ottamisalueen eteläreunassa on vuonna 2010 asennettu pohjavesiputki, jossa pohjavedenpinta on tasolla Pohjavedenpinnan ja alimman louhintatason väliin jätetään vähintään kahden metrin suojakerros. Räjäytysten yhteydessä vapautuu jonkin verran räjäytysaineiden nitraattiyhdisteitä ympäristöön ja sen myötä pinta- ja pohjavesiin.louhinta saattaa näkyä vesissä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Koska lähialueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä talousvesikaivoja, vähäisillä typpiainepäästöillä ei ole vesitaloudellisia vaikutuksia. Vuorimäen kallioalueen toimintojen vaikutusta maa- ja kallioperään sekä pohjavesivaikutuksia on arvioitu YVA-selostuksessa. Maa-ainesten ottotoimintaa on suunniteltu tehtävän YVA:ssa arvioidun vaihtoehdon 1 (VE 1) mukaisesti. Toimilla ei ole vaikutuksia alueen pohjavesiin Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Toiminnasta ei synny jätevesiä. Sosiaalitilojen jäte- ja käymälävedet kerätään umpisäiliöihin. Pölynsidontaan käytetään alueella muodostuvia pintavesiä. Tarvittaessa vettä tuodaan alueelle säiliöautolla. Louhinta-alueiden valumavesiä ei käsitellä tällä hetkellä. Hakemuksen mukaan suunnitelma-alueen pintavedet johdetaan tien varren ojalla selkeytysaltaaseen. Altaiden paikat on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Altaiden tarkoituksena on vähentää osaltaan kiintoaineksia ennen veden johtamista alueen ulkopuolelle. Pintavesien valumasuunta on ottamisalueella pääosin etelälounaaseen. Pintavedet valuvat ojia pitkin kohti Lyhyenjärveä, Pitkäjärveä ja päätyvät lopulta Räimäjärveen. Vuorimäen kallioalueen YVA-selostuksen mukaan alueelta ympäristöön johdettavat hulevedet voivat aiheuttaa kiintoainekuormitusta ja aiheuttaa veden samentumista. Räjähdysaineista voi vesiin vapautua myös typen yhdisteitä, Louhinta-alueiden valumavesien vaikutus pintavesiin on arviolta hyvin vähäinen Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Murskauslaitoksen toiminnasta syntyy talousjätettä sekä jonkin verran ongelmajätettä (akut, jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet). Jätteet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai kierrätykseen. Ongelmajätteet säilytetään lukittavassa kontissa siten, ettei niistä ole vaaraa ympäristölle. Hyd-

7 sivu 7 rauliikka- ja voitelujäteöljyt säilytetään erikseen. Säiliöt ja tynnyrit säilytetään tiivispohjaisessa lukittavassa kontissa, tukitoiminta-alueella. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut varastoidaan jätesäiliöihin, jotka sijaitsevat lukittavassa kontissa. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa. Toiminnassa muodostuvat jätteet, niiden määrä sekä käsittely ovat seuraavat: Jätelaji Jätemäärä Käsittely Sekajäte 500 kg/vuosi Paikallinen jätehuoltoyhtiö noutaa Rautaromu 5 tonnia/vuosi Toimitetaan paikalliseen romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajalle. Ongelmajäte 500 kg/vuosi Toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan Ottamisalueella syntyy pintamaita arviolta noin m 3. Pintamaat ovat puhtaita humuspitoisia moreenimaita. Pintamaat varastoidaan kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaan maa-ainesalueen reunoilla. Kasojen pinnat tiivistetään pölyämisen estämiseksi. Pintamaat käytetään pääsääntöisesti alueen maisemointiin sekä alueen melu- ja pölysuojauksiin. 1.5 Toiminnan tarkkailu ja raportointi Murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnasta pidettävään käyttöpäiväkirjaan kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista, ongelmajätetiedot sekä maininnat toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Vastaanotettavista ylijäämälouheista pidetään kirjaa. Ylijäämälouheen osalta kirjataan määrä ja kohde, josta louhe on peräisin. Kuormakirjoista tehdään yhteenveto vuosittain. Alueelle otetaan vastaan ainoastaan puhdasta rakentamisen yhteydessä syntynyttä louhetta. Pintaveden tarkkailua tehdään louhinta-alueen pintavesialtaista, joiden sijainti on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Itäinen selkeytysallas tehdään uusien lupien tultua lainvoimaiseksi. Läntinen selkeytysallas tehdään, kun pintavesien johtaminen louhosalueelta altaalle on mahdollista. Selkeytysaltaista otetaan pintavesinäyte niiden valmistuttua kesä-syyskaudella. Näytteestä määritetään kemiallinen hapenkulutus COD Mn, nitraatti,

8 sivu 8 nitriitti, ammoniumtyppi, ph, sameus ja väri sekä öljyhiilivedyt (C11-C39), mikäli aistinvaraisesti todetaan niiden määrittäminen tarpeelliseksi. Tämän jälkeen pintavesinäytteet otetaan joka kolmas vuosi. Tarkkailutulokset toimitetaan vuosittain raportoinnin yhteydessä Siilinjärven kunnan ympäristöviranomaisille ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Melu- ja pölypäästöjä tarkkaillaan ensisijaisesti aistinvaraisesti. Jos aihetta ilmenee, tehdään mittauksia päästöjen selvittämiseksi. 1.6 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Louhinta- ja räjäytystöiden ympäristölle aiheuttamia haittoja ovat maatärinä, ilma-aallon paine, melu, pöly sekä mahdollinen kivien sinkoutuminen. Murskauslaitoksen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat melu- ja pölypäästöt. Alueen muista toiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat lähinnä työkoneiden liikennöinnistä laitosalueella sekä tuotteiden myyntikuljetuksista syntyvät päästöt ilmaan. Murskauslaitoksen ja ylijäämälouheen vastaanoton normaalista toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Lähin asutus sijaitsee yli 700 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta. Asutukseen on riittävä suojaetäisyys. Murskauslaitos tai muu toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen. Pölyntorjuntatoimenpiteiden myötä ilmaan johtuvien päästöjen haitalliset vaikutukset ovat vähäiset. Etäisyyden takia toiminnan ei myöskään voida katsoa merkittävästi vähentävän asuinviihtyvyyttä lähialueella. Suunnitelma-alueesta pohjoiseen noin 680 metrin etäisyydellä on Jussilan leton luonnonsuojelualue. YVA-selostuksessa todetaan kalliopinnan olevan Jussilan leton ja ottamisalueen välissä korkeammalla kuin Jussilan leton maanpinta. Alin ottamistaso suurimmalla osalla ottamisaluetta on samalla tasolla kuin Jussilan letto (taso +130). Vain alueen lounaisosalla ottamistaso tulee olemaan alempana. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan olettaa, ettei ottamistoiminta aiheuta riskiä Jussilan leton kuivumisesta. Kallion louhinnassa alueen topografia muuttuu, jolloin pintavesien virtaussuunnassa ja -määrässä voi tapahtua muutoksia. Louhinta saattaa näkyä vesissä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Koska lähialueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä talousvesikaivoja, vähäisillä typpiainepäästöillä ei ole vesitaloudellisia vaikutuksia. Maa-ainesten ottotoimintaa on suunniteltu tehtävän YVA:ssa arvioidun vaihtoehdon 1 (VE 1) mukaisesti. Toimilla ei ole vaikutuksia alueen pohjavesiin. Vuorimäen kallioalueen YVA-selostuksen mukaan louhinnassa ja kiviaineksen jalostuksessa merkittävimpiä haittoja aiheuttavat melu, pöly ja liikenne. Haitat ovat paikallisia ja vaikuttavat lähinnä asumisviihtyvyyteen. Toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia luontoarvoihin eikä merkittäviä muutoksia lähi-

9 sivu 9 alueen luonnonoloissa, sillä alue on lähes kokonaan avohakattua. Toiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia lähimpiin suojelualueisiin. Pohjaveden pilaantumisriski on ainoastaan häiriötilanteissa. Vaikutukset alueen pintavesien laatuun ovat vähäisiä. 1.7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEB) soveltaminen Päästöjä vähennetään soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa hakemuksessa tarkemmin esitetyllä tavalla. Vuorimäen tuotantoalueelle sijoitettava murskauslaitos on varustettu pölynsidontalaitteistolla (kastelulaitteet, katetut kuljettimet jne.). Kiviainesten käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja varastokasojen sijoittelulla. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauslaitosta sekä työkoneita. Meluhaittoja voidaan ehkäistä sijoittamalla laitos mahdollisimman alhaiselle tasolle ympäröivään maastoon nähden siten, että ottotoiminnassa syntyvät rintaukset muodostavat luonnollisen meluesteen. Lisäksi raakaaine, pintamaa- ja tuotevarastokasojen sekä eteläreunaan jätettävän kallioseinämän avulla ehkäistään tehokkaasti melun leviämistä ympäristöön. Mikäli eteläreunalla oleva kallioseinämä tullaan louhimaan, korvataan se vastaavan korkuisella pintamaista tehtävällä maavallilla. 1.8 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Ympäristöriski voi aiheutua työkoneiden polttoaine- tai hydrauliikkaöljyvuodoista. Mikäli letkurikko tapahtuu, pilaantunut maa kaivetaan välittömästi ylös ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. Alueelle rakennetaan tai hyödynnetään louhinnan aikaista tukitoiminta-aluetta, jossa työkoneet tankataan. Tukitoiminta-alue on tiivisalustainen paikka, josta mahdolliset vuodot maaperään eivät pääse leviämään. Kaikki suunnitelma-alueella työskentelevät ovat tietoisia ympäristö- ja maaaineslupaehdoista siltä osin kuin se heidän työtään koskee. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan alueelle rakennettavalla tukitoiminta-alueella. Voitelu- ja polttoaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi omalle esimiehelle sekä Siilinjärven kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille. 1.9 Hakemusasiakirjat Rudus Oy:n ympäristölupahakemus on tehty lomakkeelle 6036/ Hakemuksessa on päivätty saatelehti sekä päivätty toimin-

10 sivu 10 nan aloittamislupahakemus. Hakemusta on muutettu päivätyllä kirjeellä. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on päivätty yleiskartta, päivätty suunnitelmakartta, jota on muutettu hakemuksen muutoksen yhteydessä päivätyllä vaiheen 1 suunnitelmakartalla, - ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta ja Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaavaluonnoksesta, - kiinteistörekisterin päivätty karttatuloste koskien kiinteistöä Jussila , päivätty lainhuutotodistus, päivätty naapurikiinteistöjä koskeva maanomistajaluettelo, - 3-vaiheisen murskauslaitoksen periaatepiirros, päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, - energian kulutus ja päästölaskelma, - Groundia Oy:n päivätty Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä päivätty yhteysviranomaisen lausunto. Samaan aikaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätetyn ympäristölupahakemuksen kanssa Rudus Oy on jättänyt kunnan rakennuslautakunnalle maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen. Edellä mainittu hakemus on ollut kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käytettävissä. 2 Lupahakemuksen käsittely 2.1 Asian vireille tulo Rudus Oy:n hakemus saapui , muutettu hakemus (asianumero 34/2012). 2.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiakirjat pidettiin nähtävillä Siilinjärven kunnantalolla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimitilassa. Kuulutus asiakirjojen nähtävillä pidosta oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta oli paikallislehti Uutis- Jousessa Erikseen tieto hakemuksen vireilläolosta annettiin 39 kiinteistön omistajalle tai haltijalle. 2.3 Muistutukset ja mielipiteet Rudus Oy:n Vuorimäen maa-ainesalueen ympäristölupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. 2.4 Lausunnot pyysi hakemuksesta lausunnon Siilinjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta lähetetyllä sähköpostilla. Terveydensuojeluviranomaisen päivätyssä lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:

11 sivu 11 Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suhteellisen kaukana suunnitellusta toiminnasta, eikä riski ohjearvojen ylittäville meluhaitoille ole siten merkittävä. Toiminnanharjoittaja on kuitenkin velvoitettava järjestämään toiminta siten, että syntyvä melu ja melun leviäminen on mahdollisimman vähäistä. Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa, ---. Murskauslaitos ja kiviainesten varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun leviäminen ympäristöön on pienimmillään. Porauksen aiheuttama melu on suurimpia meluhaitan aiheuttajia koko kiviainestoiminnassa, ---. Terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan porausaikaa tulee rajoittaa hakemuksessa esitetystä klo 7-21 välille tapahtuvaksi. Lisäksi oleellinen melun tuottaja toiminnassa on murskaus. Terveydensuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan myös sen osalta toiminta-aikaa tulisi rajoittaa hakemuksessa esitetystä klo 7-21(/22) välille tapahtuvaksi. Räjäytysten meluvaikutusten hallitsemiseksi tulee räjäytykset pyrkiä painottamaan tiettyihin ja mahdollisimman samoihin ajankohtiin päivistä, ja tiedottamaan näistä lähiasukkaille. --- melutasojen ohjearvot asunnoissa sisällä ovat päiväaikaan dba. Jotta näihin arvoihin päästään, toiminnan aiheuttama ulkomelu --- ei saa ylittää --- ympäristömelun ohjearvoja, jotka ovat ympärivuotisesti asutuille kiinteistöille 55 dba ja vapaa-ajan asunnoille 45 dba. On huomattava, että melutasojen ohjearvojen tulee täyttyä toiminnan kokonaismelun osalta. Hakemuksessa ja tässä lausunnossa esitetyillä meluntorjuntatoimenpiteillä nämä melun ohjearvot eivät suurella todennäköisyydellä ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Tarvittaessa toiminnanharjoittaja tulee kuitenkin voida velvoittaa melumittauksiin. Toiminnan aiheuttama pöly --- aiheuttaa viihtyvyyshaittoja lähialueella. Lisäksi työmaaliikenne aiheuttaa merkittävää pölyämistä läheiselle virkistysalueelle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suhteellisen kaukana suunnitellusta toiminnasta, mutta lähellä toimintaa sijaitsee suosittu ulkoilureitistö ja virkistysalue. --- Mikäli pölyntorjuntatoimenpiteet eivät ole asianmukaiset ja riittävät, toiminnan tuottama pöly voi aiheuttaa terveyshaittaa ulkoilureitistöllä ja virkistysalueella liikkuville ihmisille. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava järjestämään toiminta siten, että pölyn muodostuminen ja leviäminen on mahdollisimman vähäistä (BAT). Pölyntorjunnassa on huomioitava --- myös toiminta-alueen maanpinnan ja varastokasojen pölyäminen. Aiempaa enemmän huomiota on kiinnitettävä erityisesti työmaaliikenteen aiheuttamaan pölyhaittaan. Sitä on vähennettävä vähintäänkin kastelemalla soratiet, ja myös kuljetettava materiaali. Kuivana aikana pölyntorjuntatoimenpiteiden tulee olla suunnitelmallisia, rutiininomaisia ja säännöllisiä.

12 sivu 12 Pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyy ilmeisesti YVA-selostuksesta huolimatta edelleen epävarmuuksia. Toiminta ei saa aiheuttaa talousvetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Terveydensuojeluviranomainen ei pitäisi pahana, vaikka toiminnanharjoittaja velvoitettaisiin yhdessä muiden samalla alueella toimivien tahojen kanssa selvittämään pohjavesivaikutukset sekä vaikutukset Harjamäen-Käärmelahden I-luokan pohjavesialueelle, sekä lisäksi tarkkailemaan pohjaveden laatua. Näillä edellytyksillä, sekä järjestettäessä toiminta muutoin hakemuksessa esitetyn mukaisesti, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveydensuojelulain (763/1994) 1.2 :n tarkoittamia terveyshaittoja, eikä terveydensuojeluviranomainen näe estettä luvan myöntämiselle. 2.5 Hakijan kuuleminen ja vastine varasi lähetetyllä sähköpostilla Rudus Oy:lle hallintolain 34 :än perustuen mahdollisuuden antaa vastine terveydensuojeluviranomaisen lausunnosta. Rudus Oy:n saapuneessa vastineessa todetaan seuraavaa: Melupäästö ja torjunta Kiviainestuotantoalueilla tehdyistä melumittauksista voidaan todeta, että yli 500 metrin etäisyydellä melutaso selkeästi alittaa melun ohjearvot. Vuorimäen alueella lähin asutus sijaitsee yli 700 m etäisyydellä suunnitelma-alueesta, joten melun ohjearvojen ylittyminen on epätodennäköistä. Melupäästöjä ehkäistään sijoittamalla laitos mahdollisimman alhaiselle tasolle ympäröivään maastoon nähden, siten että ottotoiminnan myötä syntyvät rintaukset muodostavat luonnollisen meluesteen. Lisäksi raaka-aine, pintamaa ja tuotevarastokasojen sekä eteläreunaan jätettävän kallioseinämän avulla ehkäistään tehokkaasti melun leviämistä ympäristöön. Pölypäästö ja torjunta Kiviainestuotannossa pölypäästöt rajoittuvat käytännössä tuotantoalueelle kun toteutetaan kaikki hakemuksessa esitetyt torjuntatoimenpiteet. Vuorimäen tuotantoalueelle sijoitettava murskauslaitos on varustettu pölynsidontalaitteistolla (kastelulaitteet, katetut kuljettimet jne). Kiviainesten käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja varastokasojen sijoittelulla. Lisäksi tuotantoalueen teiden kunnossapidolla (kastelu ja yleinen teiden ylläpito ja hoito) varmistetaan, ettei liikenteestä aiheudu merkittäviä pölypäästöjä. Toiminta-ajat Lähin asutus sijaitsee yli 700 m etäisyydellä suunnitelma-alueesta. Edellä mainituilla toimenpiteillä mahdolliset haittavaikutukset saadaan minimoitua, eikä toiminta-aikaa tule rajoittaa. Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 mukaiset aikarajat koskevat alueita, joissa lähin häiriintyvä kohde on alle 500 metrin etäisyydellä.

13 sivu 13 Pohjavesivaikutukset ja -tarkkailu Ympäristöluvalle haetaan aiemman luvan päättymisen vuoksi ja muutokset aikaisempaan lupahakemukseen ovat ylijäämälouheen käsittely sekä alueen laajentuminen. Muutokset aikaisempaan toimintaan verrattuna ovat vähäisiä. Tästä johtuen mahdollinen yhteistarkkailu ja laajempi tutkiminen tulisi käynnistää vasta toiminnan laajentuessa Katselmukset, tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyen ei ole pidetty katselmuksia, tehty tarkastuksia eikä pidetty neuvotteluja. 2.7 Ympäristövaikutusten arviointi Vuorimäen kallioalueen louhintojen ja kiviainesten jalostamisen ympäristövaikutukset ovat selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) mukaisesti. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut lausunnon päivätystä arviointiselostuksesta. Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa: --- Jatkosuunnittelussa ja erityisesti toimintaan haettavien ympäristölupien osalta tulisi hankkeesta vastaavien pyrkiä siihen, että eri toimijoiden lupahakemukset olisivat lupakäsittelyssä yhtäaikaisesti, jotta toimintojen yhteisvaikutuksia voitaisiin arvioida lupakäsittelyssä helpommin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa yhtenä keskeisenä asiana on, että vaikutuksia tulisi tarkastella myös tiettyyn kohteeseen tai kohderyhmään kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi vesistöön kohdistuvat vaikutukset tulisi täten kuvata myös yhteisvaikutuksina, jotka mm. koostuisivat pöly- ja pintavesivaikutuksista sekä mahdollisista muista vaikutuksista. Samoin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulisi tarkastella yhteisvaikutuksina. Nyt arviointiselostuksessa ei kaikilta osin ole näin tehty, vaan kerrottu paikoin vain vaikutuksia vaikutustavoittain, huomioimatta eri vaikutusten yhteisvaikutus. Vähintäänkin olisi tullut kuvata kasvattaako vai vähentääkö jokin muu vaikutus jonkin muun vaikutuksen merkittävyyttä. --- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja esitetty arviointiselostuksessa YVA-lain edellyttämällä tavalla. --- Vesistöön kohdistuvien vaikutusten --- lähtöolettamukset saattavat olla virheellisiä, joten itse arviointitulokseen voi suhtautua varauksellisesti. Kuten Siilinjärven kunnan ympäristölautakuntakin lausunnossaan toteaa, niin toisaalla Suomessa tehdyissä kiviainestuotannon ympäristövaikutuksien selvityksissä pintaveteen kohdistuvien mm. nitraattityppi- ja kiintoainepitoisuudet ovat selvästi korkeammat, kuin nyt tämän hankkeen osalta lähtökohtaisesti on oletettu. Tämä asia tulee tarkentaa ja selvittää hankkeita koskeviin lupahakemuksiin.

14 sivu Meluvaikutusten arvioinnissa ei --- ole otettu huomioon alueelle mahdollisesti tulevia muita toimintoja, kuten asfaltin valmistus ja siihen liittyvät toiminnot, ylijäämämaiden kuljetukset ja käsittely. Nämä alueelle sijoittuvat toiminnot ja niistä aiheutuva melu tulee jatkotyössä huomioida kokonaisuutena ja huomioida impulssimaiset melulähteet kaikissa toimintoihin liittyvissä toiminnoissa. --- mm. poravaunun äänitehotasona (LWA) käytetty 115 db poikkeaa jonkin verran Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) esitetyistä arvioista kiviainestuotannon melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista, joiden mukaan porakoneen kokonaisäänitehotaso on pikemminkin db:tä. Hankkeesta vastaavien kannattaa huomioida jatkotyössä edellä mainittu julkaisu ja siinä esitettyjä asioita. --- jatkotyössä tulee varmistaa mm. liikennejärjestelyitä suunniteltaessa ulkoilureitin turvallinen käyttö niin kesäkäytössä kuin erityisesti talvikäytössä. --- pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyykin merkittäviä epävarmuuksia. Tehty arviointi epävarmuustarkasteluineen antaa kuitenkin suuntaviivat, miltä osin lupavaiheessa pohjavesitutkimuksia tulee tarkentaa. Jatkotyössä tehtävien pohjavesiselvitysten tavoitteena tulisi olla Vuorimäen ja Harjamäki Käärmelahti pohjavesialueen välisen geologisen ja hydrogeologisen yhteyden selvittäminen, sillä se on keskeisin asia toiminnan pohjavesivaikutusten arvioimisessa, kuten GTK on lausunnossaankin maininnut. Arviointiselostuksessa esitetty tapa, että toiminnan pohjavesitarkkailun pohjalta tarkennettaisiin pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia, on yhteysviranomaisen mielestä virheellinen. Pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset tulee jatkotyössä arvioida riittävin tutkimuksin ja toiminnan tarkkailulla vain varmistetaan, että tehdyt johtopäätökset ovat oikeansuuntaisia. Mikäli tarkkailulla havaitaan, että tehdyt olettamukset ja johtopäätökset ovat olleet virheellisiä, tulee ryhtyä jo toimenpiteisiin haitallisten pohjavesivaikutusten vähentämiseksi. Tätä varten jatkotyössä onkin erityisesti pohjaveteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi laatia käytännön suunnitelma niin tarkkailuista, kuin myös niistä toimenpiteistä, joilla haittoja vähennettäisiin tai eliminoitaisiin. --- on pöly- ja erityisesti hajuvaikutuksia --- Laskennan lähtöolettamukset eivät kuitenkaan ole kovin käyttökelpoisia, sillä käytetty sekamalli, jossa arvioidaan hengitettävien kuitujen vähentymistä leijuman laimentumiskertoimilla, ei anna riittävän luotettavaa tietoa.

15 sivu 15 Kiviainestuotannosta aiheutuvia pöly- ja hajuhaittoja on tarkasteltu Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010). Edellä mainittua julkaisussa esitettyjä asioita pöly- ja hajuhaittojen vähentämiseksi kiviainestuotannossa kannattaa hankkeesta vastaavien huomioida jatkosuunnittelussaan ja erityisesti lupahakemusvaiheessa. Kaiken kaikkiaan pölyvaikutukset, kuten pääosin myös hajuvaikutukset, kohdistuvat ilmeisimmin lähinnä vain toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Myös niiden merkittävyys, kun huomioidaan jo olemassa olevat vaikutukset, on siten ennakkoon arvioiden vähäinen kun toiminnat toimivat normaalisti. Poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyy aina keskeisimmät haitalliset vaikutukset. Näiden poikkeus- ja häiriötilanteiden osalta jatkosuunnittelussa ja lupahakemuksessa on syytä kertoa, millä keinoin niiden syntymistä voidaan estää ja miten syntyviä haitallisia vaikutuksia tultaisiin vähentämään. --- jatkosuunnittelussa tulisi ottaa tarkemmin huomioon ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja erityisesti niiden vähentämistoimenpiteet. --- Jatkosuunnittelussa on --- huomioitava, miten haitallisia vaikutuksia voidaan käytännön toimenpiteillä poistaa tai minimoida. Näitä käytännön toimenpiteitä suunniteltaessa hankkeesta vastaavien on syytä ottaa huomioon, mitä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) on esitetty. --- Vahinkotilanteista ja onnettomuuksista tiedottamisen tapoja ja keinoja tulisi jatkossa vielä kehittää, jotta lähialueen ihmiset saavat tiedot ja tarvittaessa myös toimintaohjeita mahdollisimman nopeasti tilanteen niin vaatiessa. --- Arviointiselostuksessa ei ole esitetty lainkaan varsinaista vaikutusten seurantaohjelmaa, vaan esitetty lähinnä yhden alueella toimivan yrittäjän (Destia Oy) voimassa olevan ympäristöluvan määräyksen mukaista toiminnan käyttöpäiväkirjaan merkittäviä tietoja. Arviointiselostuksessa olisi pitänyt esittää selvästi kattavampi vaikutusten seurantaohjelma, jossa olisi mm. kerrottu, miten eri toimijoiden toimintojen yhteisvaikutuksia tullaan seuraamaan. On myös huomattava, ettei mahdollisesti myönnettävissä luvissa määritellä kuin vain sen lain mukaisista seurannoista ja tarkkailuista, jonka pohjalta ko. lupa on myönnetty. Täten kaikkia YVA-menettelyssä arvioitavia vaikutuksia ei määritellä toiminnoille myönnettävissä luvissa, vaan niiden osalta vaikutusten seuranta pitää nimenomaan esittää YVA-menettelyn yhteydessä. --- Arviointiselostuksessa on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten esittämisessä puutteita. Samoin melun, pölyn ja maisemaan kohdistuvissa vaikutusten arvioinneissa oli puutteita.

16 sivu 16 Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia tulee jatkotyössä täsmentää, vaikkakin arviointimenettelyn yhteydessä tehtyä arviointia voidaan pitää riittävänä. Erityisenä puutteena voidaan pitää varsinaisen vaikutusten seurantaohjelman puuttumista. Vaikka arviointiselostuksessa ei olekaan sellaisia merkittäviä puutteita, jotta se ei täyttäisi YVA-lain ja -asetuksen edellytyksiä, niin jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja sekä tiedottaa avoimesti niistä lähialueen asukkaita, jotta heillä on tiedossa hankkeiden eri vaiheet Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28.1 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisuus on määritelty em. lain kohdassa ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä. Ympäristölupa on oltava asetuksen 1.1 :n - kohdan 7c mukaan kivenlouhimolla tai sellaisella muulla kuin maanrakennustoimintaan liittyvällä kivenlouhinnalla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja - kohdan 7e mukaan kiinteällä tai sellaiselle tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Ympäristölupaa ei tarvita ympäristönsuojelulain 28.2 :n kohdassa 4 tarkoitettuun jätteiden hyödyntämiseen eikä käsittelyyn silloin, kun kysymyksessä on lain 30a.1 :n kohdan 2 mukainen maa- ja kiviainesten ottamisessa taikka rakennus- tai maa- ja vesirakentamistoiminnassa syntyvän pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen hyödyntäminen tai käsittely ottamis- tai rakennuspaikalla taikka muulla rakentamispaikalla, jossa jäte hyödynnetään tai käsitellään jätelain vastaavat vaatimukset täyttävän hyväksytyn suunnitelman tai luvan mukaisesti. 2.9 Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomaisten toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 5 luvussa ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvussa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee asetuksen 7.1 :n - kohdan 7a mukaan kivenlouhimoa sekä muuta kuin maanrakennustoimintaan liittyvää kivenlouhintaa, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, koskevat lupa-asiat sekä - kohdan 7b mukaan kiinteätä murskaamoa tai sellaista tietylle alueelle sijoitettavaa siirrettävää murskaamoa, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, koskevat lupa-asiat.

17 sivu 17 3 Selvityksiä 3.1 Ympäristön tila ja laatu Vuorimäki on Siilinjärven kirkonkylän länsipuolella, linnuntietä noin 4,5 kilometrin päässä. Vuosina toteutetun Pohjois-Savon kallioinventoinnin mukaan Vuorimäki ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisesti arvokas kallioalue. Vuorimäki ei ole Kuopion luonnontieteellisen museon kasvistollisesti arvokkaiden kallioiden luettelossa (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa, Suomen ympäristökeskus 214, 2001). Pääosa Vuorimäen lähialueesta on maa- ja metsätalouskäytössä. Rudus Oy:n ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti arvokkaita kasvilajeja tai luontotyyppejä tai maisemansuojelullisesti arvokkaita kohteita. Alueen pohjoispuolella, noin 700 metrin päässä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Jussilan letto. Suo on harvinainen lettosuo, missä on muun muassa uhanalaisia puna- ja kaitakämmeköitä. Jussilan leton suotyyppi on luokiteltu vuonna 2008 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Vuorimäen pohjoispuolella on Siilinjärvi-Maaninka harjujakso. Siilinjärven luonto ja maisema selvitysluonnoksen ( ) mukaan harjulla on luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaita alueita, muun muassa Harvalainen- Outokki. Vuorimäki ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Vuorimäen pohjoispuolella ovat Harjamäki-Kasurila - ( ) ja Harjamäki- Käärmelahti pohjavesialueet ( ). Pohjavesialueiden vedenjakaja on Harjamäessä. Harjamäki-Käärmelahti pohjavesialueella on Maaningan kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo, Harjamäki-Kasurila pohjavesialueella on kaksi Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamoa. Rudus Oy:n maa-ainesalue on noin 750 metrin päässä Harjamäki- Käärmelahti -pohjavesialueen reunasta. Tieyhteys alueelle kantatieltä 77 kulkee kantatien puoleisessa päässä Harjamäki-Käärmelahti - pohjavesialueella. Vuorimäen kallioalue kuuluu Räimäjärven valuma-alueeseen (04.289). Kallioalueen vedet ohjautuvat Räimäjärveen Lyhyenjärven, Pitkäjärven ja Iso- Petäisen kautta. 3.2 Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Rudus Oy:n hakemuksen mukaista suunnitelma-aluetta (vaihe 1) lähinnä oleva asunto on lännessä yli 800 metrin etäisyydellä. Honkamäen yksityistien varressa etelässä ja Kumpusentien varressa kaakossa on useita asuntoja noin kilometrin ja vähän yli kilometrin etäisyydellä. Asuntoja on myös vähän yli kilometrin päässä koillisessa Lehdon alueella.

18 sivu 18 Vuorimäen alue ja Vuorimäen pohjoispuolella oleva harjualue ovat aktiivisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Harjualueen ulkoilu- ja latureitti risteää Rudus Oy:n ottamisalueen tulotien kanssa. 3.3 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Rudus Oy:n lisäksi Vuorimäessä toimivat Destia Oy ja Savon Kuljetus Oy, joiden ottamisalueet ovat Rudus Oy:n alueesta luoteeseen. Suunnitelmien mukaan kaikkien kolmen toimijan alueet yhdistetään myöhemmässä vaiheessa. Alueiden välillä on tällä hetkellä tieyhteys. Rudus Oy:n ottamisalue tulee hakemuksen mukaan noin 100 metrin etäisyydelle Destia Oy:n alueesta. Savon Kuljetus Oy:n louhos avautuu länteen, Destia Oy:n lounaaseen ja Rudus Oy:n louhos etelään. APL Systems Oy:n teki huhti- ja toukokuussa 2010 melumittauksia Destia Oy:n ja Rudus Oy:n ottamisalueiden toimiessa. Mittausten mukaan Koivusaaressa, tilalla Pitkälä asumiseen käytettävän rakennuksen pihalla melutaso oli päivällä (klo 07 22) pääosan ajasta alle 50 dba. Yöllä (klo 22 07) melutaso oli alle 45 dba. Honkamäen yksityistiellä, tilan Aurinkorinne omakotitalon piha-alueella melutaso oli päivällä (klo 07 22) oli alle 50 dba. Yöllä (klo 22 07) melutaso oli muutaman kerran ylittänyt tason 45 dba. 3.4 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Rudus Oy:llä on saakka voimassa oleva Siilinjärven ympäristölautakunnan antama ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen. Rudus Oy:llä on Siilinjärven rakennuslautakunnan antama maa-aineslain mukainen lupa kalliokiviaineksen ottamiseen Vuorimäen tuotantoalueelta. Lupa on voimassa saakka. Yhtiön maaainesluvan jatkohakemus on vireillä rakennuslautakunnassa. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois- Savon maakuntakaava, jolla Vuorimäen osalta muutetaan ympäristöministeriön vahvistamaa Kuopion seudun maakuntakaavaa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vuorimäki on osoitettu kallion louhinta-alueeksi (EO ). Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Laajoilla, usean toimijan käsittävillä maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2 ). Vuorimäki sisältyy Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava-alueeseen päivätyssä yleiskaavaluonnoksessa Vuorimäki on varattu maaainesten ottoalueeksi (EO-5/MU). Kaavaluonnoksen määräysten mukaan maa-aineslupien käsittelyn pohjana tulee olla koko aluetta koskeva yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Oton päätyttyä alueella noudatetaan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta, (MU) kaavamääräyksiä.

19 sivu 19 4 Asian ratkaisu 4.1 Ratkaisu Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunta myöntää Rudus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan, louheen murskaukseen sekä ylijäämälouheen vastaanottoon ja välivarastointiin Vuorimäen tuotantoalueella (Jussila ). Lupa koskee hakemuksen liitteenä olevassa Ramboll Oy:n päivätyssä suunnitelmakartassa merkittyä vaiheen 1 ottamisaluetta. 4.2 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin toteaa, että Siilinjärven terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt yksilöidyt vaatimukset ovat otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa. 4.3 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyselvityksen ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Vuorimäen kallioalueen kallion louhintaa ja kiviainesten jalostamista koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt konsulttityönä Groundia Oy. YVA-selostus on hakemuksen liitteenä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on todennut YVA-hankkeen laskennallisten melu- ja pölyselvitysten puutteet yhteysviranomaiselle YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on yhteysviranomaisena YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa katsonut, että Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja esitetty arviointiselostuksessa YVA-lain edellyttämällä tavalla. Lausunnon mukaan muun muassa melun ja pölyn vaikutusten arvioinneissa oli puutteita. Erityisenä puutteena oli vaikutusten seurantaohjelman puuttuminen. Lausunnon mukaan jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja. Rudus Oy:n Vuorimäen maa-ainesalueen ympäristöluvan jatkolupahakemuksessa ei ole juurikaan täydennetty tahi tarkennettu YVA-prosessissa tehtyjä arviointeja. Hakemuksen mukaan Maa-ainesten ottotoimintaa on suunniteltu tehtävän YVA:ssa arvioidun vaihtoehdon 1 (VE 1) mukaisesti. Rudus Oy:n Vuorimäen tuotantoalueen aiempi ympäristölupa koski noin 4,5 hehtaarin aluetta. Nyt käsiteltävänä olevan hakemuksen mukaan ottamisalue laajenee länteen ja koilliseen ja on noin 5,1 hehtaarin laajuinen haetun kahden vuoden lupajakson aikana. Alin ottamistaso, +130,00 ei poikkea aiemmasta. Edellä todettu, alueen ympäristöolosuhteet ja toimialan erityisnormi (valtioneuvoston asetus 800/2010) huomioon ottaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että vaikka Rudus Oy:n lupahakemuksessa ei ole täsmennetty eikä tarkennettu YVA-selostuksessa esitettyä, on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ollut lupaharkinnan kannalta riittävät tiedot toiminnan vaikutuksista.

20 sivu Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Luvan saajan on toiminnassaan noudatettava hakemuksessa ja muutoshakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi: Melu- ja tärinähaittojen ehkäiseminen 1. Kallion louhinta ja murskaus eivät ole sallittua juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Muuna aikana louhinta ja louheen murskaus on sallittua vuosittain 1 9 kuukauden ajan arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavasti: - kallion poraus klo 6 22, - räjäytykset klo 10 18, - louheen rikotus klo 8 18 ja - louheen murskaus Murskeiden lastaus ja kuljetukset sekä ylijäämälouheen vastaanotto ovat sallittuja ympäri vuoden arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo Meluntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauslaitos on sijoitettava ottoaluelle siten, että kalliorintaukset ja eteläreunalla oleva kallioseinämä toimivat luonnollisina meluesteinä asutuksen suuntaa. Lisäksi melulähteet kuten murskaamo ovat teknisten mahdollisuuksien mukaan sijoitettava toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Lupaviranomainen päättää tarvittaessa erikseen melun ja tärinän mittaamisesta. 3. Vuorimäen tuotantoalueella tapahtuvasta toiminnasta mukaan lukien työmaakoneet ja kuljetukset tuntikohtainen (integrointiaika 1 tunti) aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo olla enintään 55 db ja loma-asuntojen pihalla enintään 45 db ja klo asuinkiinteistöjen pihalla 50 db ja loma-asuntojen pihalla 40 db. Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä 10 % ajasta ilman, että raja-arvojen katsotaan ylittyneen. Yli 10 db:n ylityksiä ei sallita lainkaan. 4. Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että tärinän heilahdusnopeuden pystykomponentti ei ylitä lähimmässä asumiseen käytettävässä rakennuksessa arvoa 7 mm/s. Pölyhaittojen ehkäiseminen 5. Pölyntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölylähteet kuten murskaamo on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan kalliorintausten suojaamalle alueelle asutukseen nähden.