Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus

Transkriptio

1 1 Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus Luonnos Kuntien yhdistymisen toteuttaminen Tämä sopimus on Kuntajakolain 9 :n tarkoittama hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus. Tämän sopimuksen osapuolina ovat Kaarinan kaupunki ja Piikkiön kunta. Sopimus tulee voimaan, kun Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan valtuustot ovat sen hyväksyneet ja valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta. Sopimus sitoo sopijaosapuolia kuntajaon muutospäätöksestä lähtien sen voimaantuloon saakka ja sen jälkeen uutta kuntaa kolmen vuoden ajan, jos olosuhteet eivät muutu olennaisesti. ve 1. Kuntien yhdistyminen tulee voimaan Yhdistyminen toteutetaan liittämällä Piikkiön kunta Kaarinan kaupunkiin. Laajennetun kaupungin nimi on Kaarina ja käyttöön otetaan Kaarinan/Piikkiön nykyinen vaakuna. (Piikkiön vaakunan käyttö edellyttää erillistä päätöstä) 1.1 Ohjausryhmä Valtuustojen kuntaliitospäätösten jälkeen liitosvalmistelutyötä johtaa ohjausryhmä (Liite 1), kunnes järjestelytoimikunta on asetettu. Puheenjohtaja valitaan Kaarinasta ja varapuheenjohtaja Piikkiöstä. 1.2 Järjestelytoimikunta Sen jälkeen kun valtioneuvosto on määrännyt kuntajaosta, osapuolten kunnan ja kaupunginhallitukset tekevät kuukauden kuluessa lääninhallitukselle esityksen kuntajakolain 29 :n mukaisen järjestelytoimikunnan asettamisesta. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on huolehtia kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus on valittu. Järjestelytoimikunnan jäsenmäärä on 15 ( 8 Kaarinasta ja 7 Piikkiöstä) ja henkilökohtaiset varajäsenet. 1.3 Seurantatoimikunta Uusi kaupunginhallitus nimeää seurantatoimikunnan (6 jäsentä) ensimmäisen valtuustokauden ajaksi tehtävänään erityisesti seurata, miten yhdistymissopimuksen mukaiset palvelujen järjestämisperiaatteet toteutuvat. ve 2. Kaarinan ja Piikkiön yhdistyminen toteutetaan siten, että molemmat kunnat lakkaavat ja perustetaan uusi kunta, joka aloittaa toimintansa Uuden kunnan nimi on Tuorla/Kuusisto/ Uuden kunnan vaakunaksi otetaan Tuorla-aiheinen vaakuna

2 2 1.1 Ohjausryhmä Valtuustojen kuntaliitospäätösten jälkeen liitosvalmistelutyötä johtaa ohjausryhmä (Liite 1), kunnes järjestelytoimikunta on asetettu. Puheenjohtaja valitaan Kaarinasta ja varapuheenjohtaja Piikkiöstä. 1.2 Järjestelytoimikunta Sen jälkeen kun valtioneuvosto on määrännyt kuntajaosta, osapuolten kunnan ja kaupunginhallitukset tekevät kuukauden kuluessa lääninhallitukselle esityksen kuntajakolain 29 :n mukaisen järjestelytoimikunnan asettamisesta. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on huolehtia kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus on valittu. Järjestelytoimikunnan jäsenmäärä on 15 ( 8 Kaarinasta ja 7 Piikkiöstä) ja henkilökohtaiset varajäsenet. 1.3 Seurantatoimikunta Uusi kaupunginhallitus nimeää seurantatoimikunnan (6 jäsentä) ensimmäisen valtuustokauden ajaksi tehtävänään erityisesti seurata, miten yhdistymissopimuksen mukaiset palvelujen järjestämisperiaatteet toteutuvat. 2. Kuntien yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet 2.1. Kuntien yhdistymisen edellytykset Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta (Kuntajakolaki 1 : Kuntajako). Lisäksi kuntajakoa voidaan muuttaa jos se: 1. edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille; 2. parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3. parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. (Kuntajakolaki 3 : Kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset) Kaarinan ja Piikkiön yhdistymistä selvittäessä on todettu, että edellä mainitut kriteerit täyttyvät kuntien yhdistyessä Kuntien yhdistäminen tavoitteet Yhdistymisen keskeisinä tavoitteina ovat: YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET

3 3 - Nykyisten kuntien taajamien ja maaseudun kehittämisen ohjaaminen nykyisten yleiskaavojen pohjalta. Tavoitteena on luoda hallitulla kasvulla hyvä yhdyskuntarakenne, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Seuraavalla valtuustokaudella käynnistetään koko kaupunkia koskeva yleiskaavoitus. - Hallittu 1,5 prosentin väestön kasvu, johon kaavoitettujen asuntoalueiden käyttöönotto sopeutetaan tasapuolisesti. Pitkäaikaisena tavoitteena on taajamarakenteiden lähentyminen ja yhdistyminen. - Väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämän tonttivarannon turvaaminen. - Yritystoiminnan ohjaaminen logistisesti ja toiminnallisesti edullisille alueille kuten moottoritien läheisyyteen koko kunnan alueella, mutta myös olemassa oleville alueille täydennysrakentamisena ja erityisesti palveluyritysten osalta myös nykyisiin taajamakeskuksiin. PALVELUTAVOITTEET - Uuden kunnan palvelustrategian laatiminen vuoden 2008 aikana. Palvelustrategiassa määritellään oman tuotannon, ostopalvelujen ja kuntayhteistyön tavoitteet ja suhteellinen määrä sekä uusien toimintatapojen käyttöönoton mahdollisuudet. - lähipalvelujen järjestäminen lähellä kuntalaisia - hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen ja resurssien kohdentaminen palvelutuotantoon TALOUDELLISET TAVOITTEET - hyödynnetään suuremman kunnan mahdollisuuksia järjestää palvelut tehokkaammin mm. hallintoa keskittämällä ja tilojen käyttöä tehostamalla - keskitetään hankintoja ja kehitetään kustannustehokkaita ostopalveluja - käytetään tietojärjestelmiä tehokkaasti HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET - työpaikan turvaaminen nykyiselle henkilöstölle - urakehityksen ja urakierron mahdollistaminen - henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen uuden kunnan valmistelussa ja toiminnassa - uusien osaajien rekrytoinnin helpottuminen muodostamalla uudesta kunnasta houkutteleva työnantaja ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET - elinkeinoelämän monipuolistuminen ja kehittäminen kuntien vahvuudet yhdistämällä - Kaarinan Kehitys Oy vastaa uuden kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisestä yhdessä konsernijohdon kanssa.

4 4 DEMOKRATIAN TAVOITTEET - perusterveydenhuollon kuntayhtymän purkaminen - suuremman kunnan vaikutusmahdollisuuksien ja aseman kasvattaminen ylikunnallisessa päätöksenteossa - luottamuselinten toimintaedellytysten parantaminen. 3. Luottamushenkilöhallinto Vuoden 2008 kunnallisvaalit toimitetaan uuden kuntajaon pohjalta kuntajakolain 23 :n mukaisesti. ve 1. Kuntajakolain 23 2 mom. laajentuva kunta ve 2. Kuntajakolain 23 4 mom. uusi kunta Kuntalain 10 :n osoittama valtuutettujen määrä laajentuvalle kunnalle on 51. Lisäksi ensimmäisenä valtuustokautena vuosina kaupungissa on seuraavat luottamushenkilöelimet (suluissa jäsenmäärä) Hallitus (13) Henkilöstölautakunta (7) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslautakunta (7) Perusturvalautakunta (11) Sivistyslautakunta (11) Kansalaistoiminnan lautakunta (11) Tekninen lautakunta (11) Kaavoitus- ja rakennuslautakunta (11) Ympäristönsuojelulautakunta (11) (mahdollinen yhteislautakunta Paimion ja Sauvon kanssa. Lautakuntien alaisuuteen voidaan perustaa tarpeen mukaan asiantuntijaneuvostoja (esim. vanhus-, vammais- ja lapsineuvostot.) 4. Henkilöstö 4.1. Henkilöstön siirtyminen uuden kunnan palvelukseen Lakkaavan kunnan (ve 2 lakkaavien kuntien) ja kuntayhtymien vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät kuntajakolain mukaisesti entisin ehdoin uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin. Siirtyvällä henkilöstöllä on oikeus saada virka- ja työsopimussuhteeseensa kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin heille aikaisemmasta palvelussuhteesta kuuluneet vastaavat edut. Vuosien alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole

5 5 oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja kuntayhtymiä ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Ennen kuntajaon muutoksen toteutumista palkantarkistuksia ja paikallisia sopimuksia tehdään tai vakinaisia palvelussuhteita solmitaan vain järjestelytoimikunnan tai sen alaisen henkilöstötyöryhmän päätöksiä noudattaen Henkilöstön asema uudessa kunnassa Mahdollisesti muodostuvan uuden kaupungin henkilöstöä koskeva yhteistoiminta järjestetään yhteistoiminnasta annetun lain sekä siihen perustuvan kuntien yhteisesti laadittavan paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisin periaattein. Uudelle kunnalle valmistellaan henkilöstösuunnitelma, jonka pohjalta valmistellaan laajentuneelle kunnalle tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstöpolitiikka. Suunnitelma ja päätökset muodostuvan uuden kaupungin henkilöstöjärjestelyistä tehdään viimeistään mennessä. Henkilösuunnitelmassa valmistellaan myös henkilöstön palkkauksen yhtenäistäminen sopimuskauden aikana ( mennessä). Vuosien aikana toteutetaan osaamiskartoitukset, joiden pohjalta laaditaan henkilöstön kehittämissuunnitelmat Kunnanjohtajien asema ve 1. Piikkiön kunnan kunnanjohtaja siirtyy Kaarinan kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan palvelutoiminta (sivistys-, sosiaali ja terveystoimi). ve 2. Kaarinan kaupunginjohtaja siirtyy uuden kaupungin kaupunginjohtajaksi ja Piikkiön kunnanjohtaja uuden kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan palvelutoiminta (sivistys-, sosiaali ja terveystoimi) 4.4. Organisaation määrittäminen Kaupunginjohtaja ja tuleva apulaiskaupunginjohtaja valmistelevat ehdotuksen organisaatioksi ja sen vastuuhenkilöiksi (toimialajohtajat) mennessä. 5. Talouden hoidon periaatteet 5.1. Talouden hoito

6 6 Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan taloutta hoidetaan vuoden 2008 aikana vastuullisesti ja uuden kunnan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnat noudattavat voimassaolevia toiminta- ja taloussuunnitelmiaan ellei järjestelytoimikunta toisin päätä. Tavoitteena on että yhdistymisajankohtana taseiden osoittama yli-/alijäämä sekä korollisen vieraan pääoman määrä on vähintään samalla tasolla kuin se on suunniteltu olevan vuoden 2008 talousarvioissa. Kunnat sitoutuvat olemaan antamatta takauksia, jotka eivät liity suoraan omaan toimintaan. Vuosien aikana toiminnan ja investointien suunnittelun tavoitteena on rajoittaa menot tasolle, joka pystytään kattamaan veroprosentilla, jonka suuruus on enintään 18,75. Jatkossa tuloveroprosentti pidetään kilpailukykyisellä tasolla muihin vastaaviin kaupunkikeskuksiin ja maakunnan kuntien keskitasoon verrattuna, kuitenkin siten, että turvataan niiden palveluiden toteuttaminen, jotka mainitaan kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamista koskevassa suunnitelmassa (Liite 2). Laajentuvan kaupungin alueella noudatetaan perusteiltaan yhteistä taksaja maksupolitiikkaa. Liittymismaksuissa ja taksoissa otetaan huomioon myös aiheuttamisperiaate Omaisuus, velat ja vastuut yhdistymishetkellä ve 1 Piikkiön kunnan omaisuus, velat ja vastuut siirretään laajentuneen kunnan omaisuuksiksi ja veloiksi. ve 2 Lakkaavien kuntien omaisuus, velat ja vastuut siirtyvät uuden kunnan omaisuudeksi, velaksi ja vastuiksi Yhdistymisavustusten käyttö Laajentunut kunta saa yhdistymisavustusta yhteensä euroa. (jos liitos 2010: ) Kunnat investoivat talousarviossa esitettyjen investointisuunnitelmien mukaisesti liitokseen saakka. Yhdistymisavustuksella vähennetään ensisijaisesti suunniteltujen ja suunnittelukauden jälkeen toteutettavaksi aiottujen hankkeiden aiheuttamaa velkaantumistarvetta. Mahdollisista kiinteistöjen myynneistä saatavat myyntitulot käytetään nykyisten kuntien alueilla investointien rahoittamiseen. 6. Kuntayhtymiä, yhtiötä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuskuntayhtymän purkautuu. Terveydenhuoltopalvelujen sulautumisesta uuden kunnan sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuteen päätetään perusterveydenhuollon selvityksen tulokset huomioiden.

7 7 Kuntien yhdistymistä edeltäviä voimassaolevia sopimuksia tarkastetaan ja mahdollisesti muutetaan uuden kunnan tarpeita vastaaviksi vuosien 2008 ja 2009 aikana. 7. Keskushallinto Ylin päätöksenteko sekä hallintopalvelut keskitetään Tällaisia keskitettäviä palveluita ovat mm. arkisto, taloushallinto- ja henkilöstöpalvelut. Osittain keskittäminen aloitetaan jo vuoden 2008 aikana. Piikkiön keskustaan kirjaston ja sosiaalipalvelupisteen yhteyteen perustetaan yhteispalvelupiste. 8. Ammatillinen peruskoulutus Oppilaitosten yhdistämisneuvotteluja jatketaan. 9. Kouluverkko 10. Seutuyhteistyö 11. LIITTEET Kouluverkkoa tarkastellaan oppilasmäärien kehityksen mukaan niin, että varmistetaan koulutuksen mahdollisimman korkea taso. Laajennettu kaupunki jatkaa kaupunkiseutusuunnitelmassa päätettyjä selvitys- ja yhteistyöhankkeita. Turun Seudun kehittämiskeskuksen kanssa käydään sopimusneuvottelut vuoden 2008 aikana. Nykyiset sopimukset ovat voimassa saakka. Liite 1 Ohjausryhmän kokoonpano Liite 2 Suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamiseksi Liite 3 Kaarinan investointisuunnitelma Liite 4 Piikkiön investointisuunnitelma

8 8 LIITE 1: Ohjausryhmän kokoonpano: Arto Elo, SDP kunnanvaltuuston pj. Piikkiö Helena Suvanto, Kesk kunnanvaltuuston 1. vpj. Piikkiö Laura Langh-Lagerlöf, Kok kunnanvaltuuston 2. vpj. Piikkiö Matti Suominen, Vas kunnanvaltuuston 3 vpj. Piikkiö Vesa Mäki, Kok kunnanhallituksen pj. Piikkiö Janne Aso, Kesk kunnanhallituksen 1.vpj. Piikkiö Heikki Suominen, SDP kunnanhallituksen 2.vpj. Piikkiö Matti Ranne SDP kaupunginvaltuuston pj. Kaarina Hannu Hurme, Kok kaupunginvaltuuston 1. vpj. Kaarina Jaakko Ossa, Kok kaupunginvaltuuston 2. vpj. Kaarina Toni Toivonen, KD kaupunginvaltuuston 3. vpj. Kaarina Merja Kantalainen, Kok kaupunginhallituksen pj. Kaarina Hannu Rautanen, Vihr. kaupunginhallituksen 1. vpj. Kaarina Henrik Jalo, SDP kaupunginhallituksen 2. vpj. Kaarina RKP:n edustaja (nimetään myöh.) Kaarina

9 9 LIITE 2: Suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamiseksi Tämä suunnitelma on laadittu Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan palvelurakenteiden yhteensovittamiseksi sekä taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi (Kuntajakolain 9 ). 1. Palvelujen yhteensovittamisen ja uudistamisen lähtökohdat Kuntien yhdistymisen tavoitteena on uuden kunnan asukkaiden palvelujen saatavuuden turvaaminen sekä laadullinen kehittäminen. Palveluilla tuetaan kunnan kehittymistä ja kuntalaisten hyvinvointia tasapuolisesti. Tavoitteena on, että hallinto- ja tukipalvelut keskitetään mahdollisimman pitkälle tehokkuuden ja taloudellisuuden edistämiseksi. Lähtökohtana uuden kunnan palvelujen järjestämisessä on kuntalaisille tarjottavien palvelujen tuottaminen niin, että palvelu on koko uuden kunnan alueella samantasoista. Palvelujen järjestämiseen laajentuvassa kunnassa vaikuttavat alueen väestön, ikärakenteen ja elinkeinorakenteen kehitys sekä kuntien käytössä olevien kiinteistöjen kunto ja käyttömahdollisuudet. Näin ollen tässä määritellyt palvelujen järjestämisen tavoitteet konkretisoidaan uudelle kunnalle vuoden 2008 aikana laadittavassa palvelustrategiassa, jossa määritellään oman tuotannon, ostopalvelujen ja kuntayhteistyön tavoitteet ja suhteellinen määrä sekä uusien toimintatapojen käyttöönoton mahdollisuudet. Uudessa kunnassa sovelletaan palvelujen uusia järjestämistapoja ennakkoluulottomasti ja tarkoituksenmukaisesti. Vuoden 2008 palvelustrategiassa selvitetään palvelujen johtamis- ja järjestämismahdollisuuksista. Hallinto-, tuki- ja tilapalveluissa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan tilaaja- tuottaja mallia. 2. Lähipalvelut, taajamapalvelut ja keskitettävät palvelut Uuden kunnan palvelujen järjestämisen lähtökohdiksi on otettu palvelujen järjestäminen lähipalveluina, taajamapalveluina sekä keskitettävinä erityispalveluina ja hallinto- ja tukipalveluina. Palvelujen sijoittuminen perustuu nykyisiin palvelupisteisiin. Palvelut luokitellaan lähi-, taajama- ja erityispalveluiksi esimerkiksi seuraavasti: SOSIAALI JA TERVEYSTOIMEN PALVELUT LÄHIPALVELU TAAJAMAPALVELU ERITYISPALVELU Yleinen edunvalvonta (valtiolle v. 2009) Työllistäminen Lastensuojelu

10 10 Päihdehoitopalvelut Perheneuvola Toimeentulotuki - Norminmukainen Kela - Harkinnanvarainen Elatusturva (valtiolle v. 2009) Vammaispalvelut - Kehitysvammaisten palv. - Muut vammaispalvelut Kuntouttava työtoiminta Maahanmuuttajat Rikosten sovittelu Sosiaalipäivystys Isyysselvitykset, huoltosopimukset Sosiaaliasiamies Päivähoito - Vuoropäivähoito - Erityispäivähoito Koululaisten iltapäivähoito Leikkitoiminta Vanhusten palvelut - Kotihoito (kp+ksh) - Kotisairaala - Omaishoito - Kuljetuspalvelut - Palveluasuminen - Pitkäaikaishoito (esh, pth, sos.) Sosiaalipalvelujen toimisto laskutus Lääkärin vastaanotto, th:n ja sh:n vo Neuvolan palvelut Suuhygienisti Kouluterveydenhuolto Kotihoito Laboratorio näytteenotto Vuodeosastotoiminta Hammashuolto Terapiapalvelut: psykologi, puheterapeutti, toimintaterapia, ravitsemusterapia Röntgen Laboratorio-analytiikka Tietyt erityispalvelut, erityishoitaja / lri : diabetes, allergia, siedätys, muisti, päihde Terv.huollon sos.työntekijä Endoskopiat Lääkinnällinen kuntoutus kuntoutustyöryhmä Ostopalvelut Päivystys (vain 1) (yöpäiv.) Tartuntatauti- ja ruokamyrkytystyöryhmä ( 1 yksikkö) Sairaankuljetus Työterveyshuolto Varasto- ja apteekkipalvelut Tukipalvelut: - IT-palvelut - Kiinteistöhuolto - Taloushallinto Ympäristöterveydenhuolto (seudullinen hanke) Erikoissairaanhoito Potilasasiamies SIVISTYS JA VAPAA-AIKA PALVELUT Perusopetus vuosiluokat 1-6 (suomen kieli) Perusopetus vuosiluokat 1-6 (muut kielet) LÄHIPALVELU TAAJAMAPALVELU ERITYISPALVELU lainsäädännön velvoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti myös muiden kuntien ostopalveluita hyödyntäen

11 11 Osa-aikainen erityisopetus Joitakin koulupsykologin ja -kuraattorin palveluja Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus vuosiluokat 7-9 Pääosa erityisopetuksesta Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta Päivähoito Esiopetus Erityisopetus- ja erityisvarhaiskasvatuspalvelut Kirjasto Koulu- ja laitos kirjastot Kirjasto: Seutukirjasto Kansalaisopiston perustoiminta /peruskurssit Kansalaisopisto: lasten alle 16v. kurssit, taiteen perusopetus Kansalaisopisto: Musiikkioppilaitos, avoin yliopisto, yleisöluennot, erikoiskurssit Musiikkiopiston perustoiminta Riittävät toimistopalvelut Liikunta: Lähiliikuntapaikat ja niiden hoito Liikuntapaikat ja niiden hoito, seurayhteistyö, eläkeläisliikunta, lasten liikunta, urheilutilaisuudet, liikuntapalvelut esim. uimakoulut Erityisliikunnanohjaus ja vammaispalvelut, erityisliikuntapaikat, suurtapahtumat Nuoriso: Kerhotoiminta, kouluyhteistyö Nuorisotilat kunkin yläkoulun vaikutuspiirissä, bänditilat, tapahtumat, järjestöyhteistyö Erityisnuorisotyö ja ehkäisevä päihdetyö, suurtapahtumat, retket ja leirit Kulttuuri: Kotiseutu- ja yhdistystoiminta, kesäteatteri, kulttuurimatkailu Kulttuuritapahtumat, kulttuurilaitokset ja museot ks. sote-taulukko yllä myös ostopalveluja muista kunnista Ympäristöpalvelujen osalta on todettu, että kuntalaista lähellä olevat ja kuntalaisten ja asiakkaiden luo jalkautuvat palvelut hoidetaan edelleen lähipalveluina. Näitä palveluja ovat mm. joukkoliikenne, katujen, teiden ja puistojen kunnossapito, jätehuolto, vesihuolto, rakennusvalvonta, ympäristön suojelu, rakennusten ylläpito ja korjaustoiminta, isännöinti ja kiinteistöpalvelut sekä ruoka- ja siivoushuolto. Ympäristölupa ja viranomaispalvelut hoidetaan uudessa kunnassa pääosin taajamissa sijaitsevissa yhteispalvelupisteissä. Palvelujen hallinnointi ja koordinointi keskitetään. Toimialojen tärkeimmät muutokset kuntaliitosten yhteydessä: Lisätään valmistelutyöryhmän käsittelyn jälkeen