Aika: kello Paikka: Kaarinan kaupunginvirasto, valtuuston kokoushuone Paikalla: Ohjausryhmä

Transkriptio

1 MUISTIO Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitosselvityksen ohjausryhmä Aika: kello Paikka: Kaarinan kaupunginvirasto, valtuuston kokoushuone Paikalla: Ohjausryhmä Henkilöstöryhmä, poistui kello Kaarinan ja Piikkiön johtoryhmät, poistuivat kello Kokouksen avaus Arto Elo avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi. Valmisteluryhmä esitti ohjausryhmälle, että ohjausryhmän puheenjohtajaksi valitaan Piikkiön valtuuston puheenjohtaja Arto Elo. Ohjausryhmä päätti yksimielisesti valita Arto Elon ohjausryhmän puheenjohtajaksi. 2. Läsnäolijoiden toteaminen Todettiin läsnäolijat. Liite Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen hyväksyminen Toimialatyöryhmät esittelivät aluksi lyhyesti laatimansa selvitykset. Merja Lehtonen esitteli sivistyspalveluiden työryhmän selvityksen. Jyrki Lappi esitteli teknisen ja ympäristöpalvelut työryhmän selvityksen. Päivi Mikkola esitteli hallinto- ja tukipalvelut sekä henkilöstöpolitiikka -työryhmän selvityksen. Harri Virta esitteli sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmän selvityksen. Harri Virta esitteli elinvoimaisuus- ja kehittäminen työryhmän selvityksen. Valmisteluryhmän puheenjohtaja Merja Kantalainen selvitti hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen valmistelun etenemistä. Asian käsittelyjärjestyksestä päätettiin niin, että ensin kuntajohtajat esittelevät hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen sisällön, jonka jälkeen ohjausryhmä käy yksityiskohtaisesti sopimuksen sisällön läpi ja tekee tarvittavat päätökset. Käydyssä keskustelussa Jarkko Järvinen (henkilöstöryhmän edustaja, Kaarina) toi esille, että yhdistymissopimuksessa ja yhdistymistä valmisteltaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että on vältettävä tilanne, jossa samaa työtä tehdään eri palkalla. Lisäksi hän korosti, että fuusio on henkilöstön näkökulmasta parempi kahdesta yhdistymisen toteuttamisvaihtoehdosta. Merkittiin, että henkilöstötyöryhmä ja kuntien johtoryhmät poistuivat kello

2 Ohjausryhmä käsitteli hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusta liitteineen (sis. Kaarinan ja Piikkiön investointisuunnitelmat) valmisteluryhmän esityksen ja valmistelun pohjalta. Merkittiin, että kuntajohtajat poistuivat kokouksesta käsiteltäessä kuntajohtajien asemaa. Ohjausryhmä hyväksyi järjestämissopimusehdotuksen liitteen 2. mukaisessa muodossa ja päätti esittää sen Kaarinan ja Piikkiön hallitusten ja edelleen valtuustojen hyväksyttäväksi. 4. Kuntalaiskyselyn järjestäminen Ohjausryhmä päätti järjestää kuntalaiskyselyn kuntajohtajien valmisteleman ehdotuksen pohjalta. 5. Kuntalaistilaisuuksien järjestäminen Ohjausryhmä merkitsi tiedokseen kuntalaistilaisuuksien valmistelutilanteen ( Kaarinassa ja Piikkiössä). Todettiin, että kuntajohtajat pitävät tilaisuuden alustuspuheenvuorot. Lisäksi myös hallitusten puheenjohtajat käyttävät erillisen puheenvuoron. Piikkiön tilaisuuden puheenjohtajana toimii Piikkiön valtuuston puheenjohtaja ja Kaarinan tilaisuuden Kaarinan valtuuston puheenjohtaja. Myös ohjausryhmä on paikalla tilaisuudessa. 6. Muut asiat Merkittiin tiedoksi, että Kaarinan ja Piikkiön yhteinen tiedote kuntaliitoksen valmistelusta ja etenemisestä sekä yhdistymissopimuksesta on ilmestyvän Kaarina-lehden yhteydessä. Päätettiin, että lehdistötilaisuus Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitosneuvottelujen tuloksista järjestetään keskiviikkona kello 14 Kaarinan valtuustosalissa. Muistion laati, Päivi Antola ohjausryhmän sihteeri

3 Ohjausryhmän ja henkilöstöryhmän kokous läsnäololista Läsnä Varaedustajana paikalla Ohjausryhmä Matti Ranne Hannu Hurme Jaakko Ossa Toni Toivonen Merja Kantalainen Hannu Rautanen Henrik Jalo kaupunginvaltuuston pj. Kaarina 1 kaupunginvaltuuston 1. vpj. Kaarina kaupunginvaltuuston 2. vpj. Kaarina 1 kaupunginvaltuuston 3. vpj. Kaarina 1 kaupunginhallituksen pj. Kaarina 1 kaupunginhallituksen 1. vpj. Kaarina 1 kaupunginhallituksen 2. vpj. Kaarina 1 Harri Virta kaupunginjohtaja Kaarina 1 Arto Elo kunnanvaltuuston pj. Piikkiö 1 Helena Suvanto kunnanvaltuuston 1. vpj. Piikkiö Laura Langh-Lagerlöf kunnanvaltuusto2. vpj. Piikkiö 1 Matti Suominen kunnanvaltuusto3. vpj. Piikkiö 1 Vesa Mäki kunnanhallituksen pj. Piikkiö 1 kunnanhallituksen 1. Janne Aso vpj. Piikkiö 1 Heikki Suominen kunnanhallituksen 2. vpj. Piikkiö 1 Jouko Mäkinen kunnanjohtaja Piikkiö 1 Henkilöstöryhmä Kaarinan kunta-alan Jarkko Järvinen ammattiyhditys JHL Kaarina 1 Kirsti Bergendahl JUKO ry Kaarina Kaarina 1 Marjo Taimila Tehy Kaarina 1 Teuvo Hartonen KTN Kaarina Merja Kyynäräinen Jyty Kaarina Ritva Tamminen JUKO Piikkiö 1 Jarkko Lehtonen KTN Piikkiö

4 Ohjausryhmän ja henkilöstöryhmän kokous läsnäololista Eija-Liisa Salomaa TNJ Piikkiö Esa Kanerva Jyty Piikkiö Marja-Liisa Teräväinen JHL Piikkiö Läsnä Varaedustajana paikalla Pirkko Lehtonen Henkilöstön edustaja (Jytyn Kaarinan- Piikkiön tk ky 1 Tapani Suur-Inkeroinen Markku Oksanen Henkilöstön edustaja Henkilöstön edustaja Varsinais- Suomen 1 Kaarinan- Piikkiön tk ky 1 Johtoryhmät KAARINA - JOHTORYHMÄ Lappi, Jyrki 1 Laven, Janne 1 Lehtonen, Merja 1 Mikkola, Päivi 1 Paananen, Antero PIIKKIÖ - JOHTORYHMÄ Antola, Päivi 1 Mylly, Sirkka Nurmi, Hannele 1 Sivusaari, Tiina 1 Tapio, Pentti 1

5 1 Kaarinan ja Piikkiön yhdistymisen hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus Ehdotus Kuntien yhdistymisen toteuttaminen Tämä sopimus on Kuntajakolain 9 :n tarkoittama hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus. Tämän sopimuksen osapuolina ovat Kaarinan kaupunki ja Piikkiön kunta. Sopimus tulee voimaan, kun Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan valtuustot ovat sen hyväksyneet ja valtioneuvosto on tehnyt päätöksen kuntajaon muutoksesta. Sopimus sitoo sopijaosapuolia kuntajaon muutospäätöksestä lähtien sen voimaantuloon saakka ja sen jälkeen uutta kuntaa kolmen vuoden ajan, jos olosuhteet eivät muutu olennaisesti. Kuntien yhdistyminen tulee voimaan Yhdistyminen toteutetaan liittämällä Piikkiön kunta Kaarinan kaupunkiin. Laajennetun kaupungin nimi on Kaarina ja käyttöön otetaan Piikkiön nykyinen vaakuna. 1.1 Ohjausryhmä Valtuustojen kuntaliitospäätösten jälkeen liitosvalmistelutyötä johtaa ohjausryhmä (Liite 1), kunnes järjestelytoimikunta on asetettu. Puheenjohtaja valitaan Kaarinasta ja varapuheenjohtaja Piikkiöstä. 1.2 Järjestelytoimikunta Sen jälkeen kun valtioneuvosto on määrännyt kuntajaosta, osapuolten kunnan ja kaupunginhallitukset tekevät kuukauden kuluessa lääninhallitukselle esityksen kuntajakolain 29 :n mukaisen järjestelytoimikunnan asettamisesta. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on huolehtia kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus on valittu. Järjestelytoimikunnan jäsenmäärä on 19 (12 Kaarinasta ja 7 Piikkiöstä) ja henkilökohtaiset varajäsenet. 1.3 Seurantatoimikunta Uusi kaupunginhallitus nimeää seurantatoimikunnan (6 jäsentä) ensimmäisen valtuustokauden ajaksi tehtävänään erityisesti seurata, miten yhdistymissopimuksen mukaiset palvelujen järjestämisperiaatteet toteutuvat. 2. Kuntien yhdistymisen edellytykset ja tavoitteet 2.1. Kuntien yhdistymisen edellytykset Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnalli-

6 2 sesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta (Kuntajakolaki 1 : Kuntajako). Lisäksi kuntajakoa voidaan muuttaa jos se: 1. edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille; 2. parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3. parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. (Kuntajakolaki 3 : Kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset) Kaarinan ja Piikkiön yhdistymistä selvittäessä on todettu, että edellä mainitut kriteerit täyttyvät kuntien yhdistyessä Kuntien yhdistäminen tavoitteet Yhdistymisen keskeisinä tavoitteina ovat: YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET - Nykyisten kuntien taajamien ja maaseudun kehittämisen ohjaaminen nykyisten yleiskaavojen pohjalta. Kehittämisellä tarkoitetaan mm. Piikkiön ja Kaarinan keskustaajamien kehittämishankkeiden eteenpäinviemistä. Tavoitteena on luoda hallitulla kasvulla hyvä yhdyskuntarakenne, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymisja kehittymisedellytykset. Seuraavalla valtuustokaudella käynnistetään koko kaupunkia koskeva yleiskaavoitus. - Hallittu väestön kasvu, johon kaavoitettujen asuntoalueiden käyttöönotto sopeutetaan tasapuolisesti. Pitkäaikaisena tavoitteena on taajamarakenteiden lähentyminen ja yhdistyminen. - Väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämän tonttivarannon turvaaminen. - Yritystoiminnan ohjaaminen logistisesti ja toiminnallisesti edullisille alueille kuten moottoritien läheisyyteen koko kunnan alueella, mutta myös olemassa oleville alueille täydennysrakentamisena ja erityisesti palveluyritysten osalta myös nykyisiin taajamakeskuksiin. PALVELUTAVOITTEET - Uuden kunnan palvelustrategian laatiminen vuoden 2008 aikana. Palvelustrategiassa määritellään oman tuotannon, ostopalvelujen ja kuntayhteistyön tavoitteet ja suhteellinen määrä sekä uusien toimintatapojen käyttöönoton mahdollisuudet. - lähipalvelujen järjestäminen lähellä kuntalaisia - hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen ja resurssien kohdentaminen palvelutuotantoon - Terveysaseman palvelutarjonta Piikkiössä turvataan. TALOUDELLISET TAVOITTEET

7 3 - hyödynnetään suuremman kunnan mahdollisuuksia järjestää palvelut tehokkaammin mm. hallintoa keskittämällä ja tilojen käyttöä tehostamalla - keskitetään hankintoja ja kehitetään kustannustehokkaita ostopalveluja - käytetään tietojärjestelmiä tehokkaasti HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET - työpaikan turvaaminen nykyiselle henkilöstölle - urakehityksen ja urakierron mahdollistaminen - henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen uuden kunnan valmistelussa ja toiminnassa - uusien osaajien rekrytoinnin helpottuminen muodostamalla uudesta kunnasta houkutteleva työnantaja ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET - elinkeinoelämän monipuolistuminen ja kehittäminen kuntien vahvuudet yhdistämällä - Kaarinan Kehitys Oy vastaa uuden kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisestä yhdessä konsernijohdon kanssa. DEMOKRATIAN TAVOITTEET - perusterveydenhuollon kuntayhtymän purkaminen - suuremman kunnan vaikutusmahdollisuuksien ja aseman kasvattaminen ylikunnallisessa päätöksenteossa - luottamuselinten toimintaedellytysten parantaminen. 3. Luottamushenkilöhallinto Vuoden 2008 kunnallisvaalit toimitetaan uuden kuntajaon pohjalta kuntajakolain 23 :n mukaisesti. Vuoden 2008 kunnallisvaaleihin liittyen keskusvaalilautakunta valitaan Kuntajakolain 23 2 mom. mukaisesti. Kuntalain 10 :n osoittama valtuutettujen määrä laajentuvalle kunnalle on 51. Lisäksi ensimmäisenä valtuustokautena vuosina kaupungissa on seuraavat luottamushenkilöelimet (suluissa jäsenmäärä) Hallitus (13) Henkilöstölautakunta (9) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslautakunta (9) Perusturvalautakunta (11) Sivistyslautakunta (11) Kansalaistoiminnan lautakunta (11) Tekninen lautakunta (11) vähintään 3 jäsentä Piikkiöstä vähintään 2 jäsentä Piikkiöstä vähintään 2 jäsentä Piikkiöstä vähintään 2 jäsentä Piikkiöstä vähintään 3 jäsentä Piikkiöstä vähintään 3 jäsentä Piikkiöstä vähintään 2 jäsentä Piikkiöstä vähintään 3 jäsentä Piikkiöstä

8 4 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta (11) vähintään 3 jäsentä Piikkiöstä Ympäristönsuojelulautakunta (11) vähintään 3 jäsentä Piikkiöstä Lautakuntien alaisuuteen voidaan perustaa tarpeen mukaan asiantuntijaneuvostoja (esim. vanhus-, vammais- ja lapsineuvostot.) 4. Henkilöstö 4.1. Henkilöstön siirtyminen uuden kunnan palvelukseen Lakkaavan kunnan ja kuntayhtymien vakinaiset viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät kuntajakolain mukaisesti entisin ehdoin uuden kunnan palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin. Siirtyvällä henkilöstöllä on oikeus saada virka- ja työsopimussuhteeseensa kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin heille aikaisemmasta palvelussuhteesta kuuluneet vastaavat edut. Vuosien alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja kuntayhtymiä ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Ennen kuntajaon muutoksen toteutumista palkantarkistuksia ja paikallisia sopimuksia tehdään tai vakinaisia palvelussuhteita solmitaan vain järjestelytoimikunnan tai sen alaisen henkilöstötyöryhmän päätöksiä noudattaen Henkilöstön asema uudessa kunnassa Mahdollisesti muodostuvan uuden kaupungin henkilöstöä koskeva yhteistoiminta järjestetään yhteistoiminnasta annetun lain sekä siihen perustuvan kuntien yhteisesti laadittavan paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisin periaattein. Uudelle kunnalle valmistellaan henkilöstö- ja organisaatiosuunnitelma, jonka pohjalta valmistellaan laajentuneelle kunnalle tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstöpolitiikka. Suunnitelma ja päätökset muodostuvan uuden kaupungin henkilöstöjärjestelyistä tehdään viimeistään mennessä. Henkilösuunnitelmassa valmistellaan myös henkilöstön palkkauksen yhtenäistäminen sopimuskauden aikana ( mennessä). Vuosien aikana toteutetaan osaamiskartoitukset, joiden pohjalta laaditaan henkilöstön kehittämissuunnitelmat.

9 Kunnanjohtajien asema Piikkiön kunnan kunnanjohtaja siirtyy Kaarinan kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan palvelutoiminta (sivistys-, sosiaali ja terveystoimi) Organisaation määrittäminen Kaupunginjohtaja ja tuleva apulaiskaupunginjohtaja valmistelevat ehdotuksen organisaatioksi ja sen vastuuhenkilöiksi (toimialajohtajat) mennessä. 5. Talouden hoidon periaatteet 5.1. Talouden hoito Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan taloutta hoidetaan vuoden 2008 aikana vastuullisesti ja uuden kunnan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnat sitoutuvat olemaan antamatta takauksia, jotka eivät liity suoraan omaan toimintaan, ellei ohjausryhmä tai järjestelytoimikunta toisin päätä. Vuosien aikana toiminnan ja investointien suunnittelun tavoitteena on rajoittaa menot tasolle, joka pystytään kattamaan veroprosentilla, jonka suuruus on vuonna prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna enintään 18,50 prosenttia. Korolliset lainat/asukas olisivat vuosina enintään kuntien keskimääräisellä tasolla. Jatkossa tuloveroprosentti pidetään kilpailukykyisellä tasolla muihin vastaaviin kaupunkikeskuksiin ja maakunnan kuntien keskitasoon verrattuna, kuitenkin siten, että turvataan niiden palveluiden toteuttaminen, jotka mainitaan kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamista koskevassa suunnitelmassa (Liite 2). Laajentuvan kaupungin alueella noudatetaan perusteiltaan yhteistä taksaja maksupolitiikkaa. Liittymismaksuissa ja taksoissa otetaan huomioon myös aiheuttamisperiaate Omaisuus, velat ja vastuut yhdistymishetkellä Piikkiön kunnan omaisuus, velat ja vastuut siirretään laajentuneen kunnan omaisuuksiksi ja veloiksi Yhdistymisavustusten käyttö Laajentunut kunta saa yhdistymisavustusta yhteensä euroa. Kunnat investoivat talousarviossa esitettyjen investointisuunnitelmien mukaisesti liitokseen saakka. Yhdistymisavustuksella vähennetään ensisijaisesti suunniteltujen ja suunnittelukauden jälkeen toteutettavaksi aiottujen hankkeiden aiheuttamaa velkaantumistarvetta.

10 6 Mahdollisista kiinteistöjen myynneistä saatavat myyntitulot käytetään nykyisten kuntien alueilla investointien rahoittamiseen. 6. Kuntayhtymiä, yhtiötä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuskuntayhtymä purkautuu. Terveydenhuoltopalvelujen sulautumisesta uuden kunnan sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuteen päätetään perusterveydenhuollon selvityksen tulokset huomioiden. Kuntien yhdistymistä edeltäviä voimassaolevia sopimuksia tarkastetaan ja mahdollisesti muutetaan uuden kunnan tarpeita vastaaviksi vuosien 2008 ja 2009 aikana. 7. Keskushallinto ja muu palvelutoiminta Ylin päätöksenteko sekä hallintopalvelut keskitetään Tällaisia keskitettäviä palveluita ovat mm. arkisto, taloushallinto- ja henkilöstöpalvelut. Osittain keskittäminen aloitetaan jo vuoden 2008 aikana. Kirjaston lisäksi Piikkiön keskustassa toimii sosiaalitoimen palvelu- ja vastaanottotoimipaikka. Tämän tai kirjaston yhteyteen tai muuhun tarkoitusta varten varattuun tilaan perustetaan yhteispalvelupiste. 8. Kouluverkko 9. Seutuyhteistyö Kouluverkkoa tarkastellaan oppilasmäärien kehityksen mukaan niin, että varmistetaan koulutuksen mahdollisimman korkea taso. Laajennettu kaupunki jatkaa kaupunkiseutusuunnitelmassa päätettyjä selvitys- ja yhteistyöhankkeita. Turun Seudun kehittämiskeskuksen kanssa käydään sopimusneuvottelut vuoden 2008 aikana. Nykyiset sopimukset ovat voimassa saakka. LIITTEET Liite 1 Ohjausryhmän kokoonpano Liite 2 Suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamiseksi Liite 3 Kaarinan investointisuunnitelma Liite 4 Piikkiön investointisuunnitelma

11 7 LIITE 1: Ohjausryhmän kokoonpano: Sen jälkeen kun liitospäätös on valtuustoissa tehty, ohjausryhmän kokoonpanossa huomioidaan seuraavat asiat: 1. kummassakin kunnassa jäsenet asetetaan ohjausryhmään vuoden 2004 kunnallisvaalien määrittämän poliittisen jakauman perusteella. 2. ohjausryhmän kokoonpanossa huomioidaan asukaspainotteisuus kuitenkin niin, että Piikkiöllä on 7 edustajaa ja Kaarinalla 12 edustajaa. 3. kumpikin kuntaosapuoli hoitaa erikseen tasa-arvolain velvoitteet 4. kaikille edustajille nimetään varajäsenet 5. puheenjohtaja tulee Kaarinasta, varapuheenjohtaja Piikkiöstä. Lisäksi molemmista kunnista on ohjausryhmässä henkilöstöedustajat.

12 8 LIITE 2: Suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamiseksi Tämä suunnitelma on laadittu Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan palvelurakenteiden yhteensovittamiseksi sekä taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi (Kuntajakolain 9 ). 1. Palvelujen yhteensovittamisen ja uudistamisen lähtökohdat Kuntien yhdistymisen tavoitteena on uuden kunnan asukkaiden palvelujen saatavuuden turvaaminen sekä laadullinen kehittäminen. Palveluilla tuetaan kunnan kehittymistä ja kuntalaisten hyvinvointia tasapuolisesti. Tavoitteena on, että hallinto- ja tukipalvelut keskitetään mahdollisimman pitkälle tehokkuuden ja taloudellisuuden edistämiseksi. Lähtökohtana uuden kunnan palvelujen järjestämisessä on kuntalaisille tarjottavien palvelujen tuottaminen niin, että palvelu on koko uuden kunnan alueella samantasoista. Palvelujen järjestämiseen laajentuvassa kunnassa vaikuttavat alueen väestön, ikärakenteen ja elinkeinorakenteen kehitys sekä kuntien käytössä olevien kiinteistöjen kunto ja käyttömahdollisuudet. Näin ollen tässä määritellyt palvelujen järjestämisen tavoitteet konkretisoidaan uudelle kunnalle vuoden 2008 aikana laadittavassa palvelustrategiassa, jossa määritellään oman tuotannon, ostopalvelujen ja kuntayhteistyön tavoitteet ja suhteellinen määrä sekä uusien toimintatapojen käyttöönoton mahdollisuudet. Uudessa kunnassa sovelletaan palvelujen uusia järjestämistapoja ennakkoluulottomasti ja tarkoituksenmukaisesti. Hallinto-, tuki- ja tilapalveluissa sekä yhdyskuntatekniikassa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan tilaaja- tuottaja mallia. Vesihuoltolaitos säilytetään erillisenä taseyksikkönä. 2. Lähipalvelut, taajamapalvelut ja keskitettävät palvelut Uuden kunnan palvelujen järjestämisen lähtökohdiksi on otettu palvelujen järjestäminen lähipalveluina, taajamapalveluina sekä keskitettävinä erityispalveluina ja hallinto- ja tukipalveluina. Palvelujen sijoittuminen perustuu nykyisiin palvelupisteisiin. Lähipalvelut ovat saatavissa ajallisesti ja matkallisesti lähellä asukasta. Taajamapalvelut ovat asukkaan helposti saatavissa ja järjestetään esimerkiksi Littoisten, Kaarinan ja Piikkiön taajamissa. Erityispalvelut tuotetaan yleensä seutukunnallisesti ja ovat suhteellisen harvoin tai vähäisessä määrin tarvittavia asiantuntijapalveluja ja ne järjestetään esimerkiksi yhdessä toimipisteessä uuden kunnan alueella tai ympäristökunnissa. Palvelut luokitellaan asiakkaan näkökulmasta lähi-, taajama- ja erityispalveluiksi esimerkiksi seuraavasti:

13 9 SOSIAALI JA TERVEYSTOIMEN PALVELUT LÄHIPALVELU TAAJAMAPALVELU ERITYISPALVELU xx =uudessa kunnassa, x = uuden kunnan ulkopuolella Työllistäminen Lastensuojelu Päihdehoitopalvelut Perheneuvola Toimeentulotuki - Norminmukainen - Harkinnanvarainen Vammaispalvelut - Kehitysvammaisten palv. - Muut vammaispalvelut Kuntouttava työtoiminta Maahanmuuttajat Rikosten sovittelu Sosiaalipäivystys Isyysselvitykset, huoltosopimukset Sosiaaliasiamies Päivähoito - Vuoropäivähoito - Erityispäivähoito Koululaisten iltapäivähoito Leikkitoiminta Vanhusten palvelut - Kotihoito (kp+ksh) - Omaishoito - Kuljetuspalvelut - Palveluasuminen - Pitkäaikaishoito Lääkärin vastaanotto, th:n ja sh:n vo Neuvolan palvelut Suuhygienisti Kouluterveydenhuolto Kotihoito Laboratorio näytteenotto Vuodeosastotoiminta Hammashuolto Terapiapalvelut: psykologi, puheterapeutti Terapiapalvelut: toimintaterapia, ravitsemusterapia Röntgen Röntgen (hammas) x Tietyt erityispalvelut, erityishoitaja / lri : diabetes, allergia, siedätys, muisti, päihde Terv.huollon sos.työntekijä Lääkinnällinen kuntoutus kuntoutustyöryhmä Lääkäripäivystys/ päivä- ja ilta Lääkäripäivystys/ yö - viikonloppu Työterveyshuolto Ympäristöterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito/ erikoislääkäripalvelut Potilasasiamies (seudullinen hanke)

14 10 SIVISTYS JA VAPAA-AIKA PALVELUT LÄHIPALVELU TAAJAMAPALVELU ERITYISPALVELU Perusopetus vuosiluokat 1-6 (suomen kieli) Perusopetus vuosiluokat 1-6 (muut kielet) lainsäädännön velvoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti myös muiden kuntien ostopalveluita hyödyntäen Osa-aikainen erityisopetus Koulupsykologin ja kuraattorin palvelut Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus vuosiluokat 7-9 Pääosa erityisopetuksesta Päivähoito ks. sote-taulukko yllä Esiopetus Erityisopetus- ja erityisvarhaiskasvatuspalvelut x xx myös ostopalveluja muista kunnista Kirjasto Koulu- ja laitos kirjastot x Kirjasto: Seutukirjasto x Kansalaisopiston perustoiminta /peruskurssit Musiikkioppilaitos xx Liikunta: Lähiliikuntapaikat ja niiden hoito x Liikuntapaikat ja niiden hoito, seurayhteistyö, x eläkeläisliikunta, lasten liikunta, urhei- lutilaisuudet, liikuntapalvelut esim. uimakoulut Erityisliikunnanohjaus ja vammaispalvelut, xx erityisliikuntapaikat, suurtapahtumat Nuoriso: Kerhotoiminta, kouluyhteistyö x x Nuorisotilat kunkin yläkoulun vaikutuspiirissä, x bänditilat, tapahtumat, järjestöyh- teistyö Erityisnuorisotyö ja ehkäisevä päihdetyö, xx suurtapahtumat, retket ja leirit Kulttuuritapahtumat, kulttuurilaitokset ja xx museot Ympäristöpalvelujen osalta on todettu, että kuntalaista lähellä olevat ja kuntalaisten ja asiakkaiden luo jalkautuvat palvelut hoidetaan edelleen lähipalveluina. Palvelujen hallinnointi ja koordinointi keskitetään. YMPÄRISTÖPALVELUT LÄHIPALVELU TAAJAMAPALVELU ERITYISPALVELU Joukkoliikenne x Katujen, teiden ja puistojen kunnossapito x Jätehuolto x Vesihuolto x Rakennusvalvonta x Ympäristönsuojelu x Maankäyttö xx Ympäristölupa ja viranomaispalvelut x x 3. Uuden kunnan toiminnan valmistelu Toimialajohtajat kokoavat organisaation suunnitteluryhmät, joissa on henkilöstön edustus. Suunnitteluryhmät valmistelevat organisaatiosuunnitelman toimialakohtaisesti mennessä.

15 Henkilöstön kehittämistyöryhmä perustetaan mennessä. Kehittämistyöryhmässä ovat jäseninä nykyisten Piikkiön ja Kaarinan sekä Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuksen henkilöstön ja työnantajan edustajat. 11

16 LIITE INVESTOINNIT: Valtuustoon nähden sitovat erät ovat ne nettoluvut, joissa on mainittu tilivelvolliset. P Aineettomat oikeudet, tietohallinnon ohjelmistot Tilivelvollinen Kaupunginhallitus Hallintojohtaja Päivi Mikkola Vastuuhenkilö Tietohallintopäällikkö Kari Hölsö Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Ohjelmistohankinnoissa keskitytään sovelluksiin, jotka parantavat osastojen työtehokkuutta tai lisäävät sisäisen tiedottamisen ja ohjauksen laatua. Kohteet: Web tallennus ja matkahallinta Perhepäivähoitajien mobiilikirjaukset Yhteensä P Kiinteistöjen osto Tilivelvollinen Kaavoitus ja rakennuslautakunta Vastuuhenkilö Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Maanhankintaan. P Kaupungin osuudet valtion tiejärjestelyihin Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö Kaupungininsinööri Risto Saari Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Liikennevaloliittymien valojen ja ohjauskeskusten uusiminen vuosittain (1 2 liittymää/v), kustannukset /v. Suunnitelmavuosille liikennevalojen rakentamiset Kaarinatiellä ja mt 110:llä. P Kaupungin kadut, muut hankkeet Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö Kaupungininsinööri Risto Saari Projektin tuotot Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Kaupungilla on vahvistettuilla rakennus ja asemakaava alueilla vielä runsaasti rakentamattomia katuja, joita rakennetaan ja peruskorjataan lähinnä vanhojen alueiden saneerauskohteiden yhteydessä. Kevytliikenneväylästöä rakennetaan uusien asemakaavojen sekä kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman pyöräliikenteen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Valaisematonta vanhaa tieverkkoa on noin 15 km ja valaistusta sille pyritään rakentamaan vuosittain noin 1 2 km. Myös vanhan valaistuksen uusiminen on käynnistymässä kunnossapito ohjelman mukaisesti. Uusia asuinalueita ovat mm. Silvolanrinteen alue ja Pohjoiskeskustan alue Huonokuntoisia katupäällysteitä uusintapäällystetään kertaluonteiselle lisäpanoksella, Maankäyttösopimuksin liittyviä kadunrakentamistuloja arvioidaan saatavan Sivu 1 (12)

17 LIITE INVESTOINNIT: Valtuustoon nähden sitovat erät ovat ne nettoluvut, joissa on mainittu tilivelvolliset. Kohteet: Kaistisentien saneeraus Untolantien klv:n päällystystys ja viimeistely Kotimäenkoulun klv:n viimeistely Pyhän Katariinan tien/paraistentien liittymän liikennevalokeskuksen uusinta Poikluomantien klv Paraistentien klv Kallenraitin sillan eteläpään purku ja klv Suovatie Lounais Empon, Kärjen, Eräkadun ja Varsahaan viimeistelyä: moottoritien asemakaava alueen loppuosa Pohjois keskustan aloitus Kaarikadun klv:n loppuunrakentaminen, alkuosan päällystys Lääkärinpolku Silvolan alueen toteutus Rauvolan alueen aloitus, Kaisti/Taipale (mks) Rauvolankuja Kaisti (mks) Kuusiston koulun alue (mks) Voudinkadun/Kallenraitin klv muut kohteet: lähinnä rakennuslupiin liittyviä kadunrakennuskohteita katu ja klv suunnittelua katuvalaistus: erillisiä valaisemattomia katuja (anomuksia) katuvalaistus: kunnossapito ohjelman mukaisesti uusintapäällystykset vanhojen päällystämättömiem katujen päällystys meluvallien rakentamista ja viimeistelyä (mm. Untolantien vallin aita ym.) liikenneturvallisuuskohteita: suunnitelman mukaisia kohteita Yhteensä P Kesämäen katujen saneeraus Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö Kaupungininsinööri Risto Saari Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Toteutetun saneerauksen viimeistely P Puistot, muut hankkeet Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö Kaupungininsinööri Risto Saari Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Kaupungilla on laaditun viherrakentamisen ympäristöohjelman mukaan rakentamatta erilaisia puisto ym. alueita yli 50 ha. Veteraanipuistoon toteutetaan kastelujärjestelmä. Hovirinnan uimaranta peruskorjataan laaditun kuntoselvityksen mukaisesti. Sivu 2 (12)

18 LIITE INVESTOINNIT: Valtuustoon nähden sitovat erät ovat ne nettoluvut, joissa on mainittu tilivelvolliset. Kohteet: liikennevihreä leikkikentät (Kurjenkadun ja Rauhanlinnan leikkikentät ja välinekorjaukset) välinekorjaukset (Kesämäki ja Vättilän leikkipuistot) talousmetsät arvaamattomat ja keskeneräiset viimeistelytyöt yleinen ymp. parantaminen (Molokien ymp., penkit ym.) Hovirinnan uimarannan peruskorjaus matonpesupaikat Kuuslahden pururadan p alue ja länsiosan ylösnousu Veteraanipuiston kastelujärjestelmä puistoalueiden rakentaminen (Mattelmäki, Kesämäki, Varsahaka) Yhteensä P Hovirinnan rantapuisto Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö Kaupungininsinööri Risto Saari Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Hovirinnan rantapuiston toteutusta jatketaan lasten leikkipuiston rakentamisella ja Juutinpuiston viimeistelyllä. P Urheilu ja ulkoilualueet, muut kohteet Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Vastuuhenkilö Kaupungininsinööri Risto Saari Projektin tuotot Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Kenttien, pururatojen, kalusteiden, leirialueiden ym. kunnostukseen vuosittain Kultanummen kentän korjaus kumirouhehiekkatekonurmeksi Mahdollinen valtionavustus P Torpan ja Kaislan tilat Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Hankkeen kokonaiskustannusarvio on sitova ja myös toteuttamisvuodet ovat sitovia. Hanke voi käyttää vuosittain kokonaiskustannusarvion puitteissa määrärahaa sen mukaan kuin hankkeen eteneminen vaatii. Lopullinen kohteen vuosittainen määrärahan käyttö vahvistetaan jälkikäteen valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. P Koulukeskuksen piha alueiden saneeraus Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Yleissuunnitelman mukainen kustannusarvio , josta rahoitettu vuonna 2002, 2003 ja 2004 yhteensä Hankkeen toteutusta jatketaan 2011 Sivu 3 (12)

19 LIITE INVESTOINNIT: Valtuustoon nähden sitovat erät ovat ne nettoluvut, joissa on mainittu tilivelvolliset. P Valkeavuoren yläkoulu Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Vesikaton ja talotekniikan uusiminen sekä julkisivun kohennus. Suunnitelmat valmiit. Ylläpitokustannusten lisäys /vuosi. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 2,4 milj.. P Valkeavuoren alakoulu Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Vesikaton uusiminen P Kuusiston koulun laajennus Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Kuusiston koulun laajennus 4 perusopetusryhmää Empoon, joka sisältää myös päivähoidon ja nuorisotoimen tiloja. Kokonaispinta ala brm2 Hankkeen kokonaiskustannusarvio on sitova ja myös toteuttamisvuodet ovat sitovia. Hanke voi käyttää vuosittain kokonaiskustannusarvion puitteissa määrärahaa sen mukaan kuin hankkeen eteneminen vaatii. Lopullinen kohteen vuosittainen määrärahan käyttö vahvistetaan jälkikäteen valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. P Ruotsinkielinen koulu Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin P Piispanristin koulu, katto, katokset ja LVIS Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Yläpohjan lämpöeristeen, räystäiden, sisääntulokatosten ja tasojen sekä LVIS korjaukset vuosina Sivu 4 (12)

20 LIITE INVESTOINNIT: Valtuustoon nähden sitovat erät ovat ne nettoluvut, joissa on mainittu tilivelvolliset. P Kaarinakoti, vesikatto, sprinklaus, LVIS Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Kaarinakodin vesikaton, keittiön, LVIS järjestelmän peruskorjaus ja sprinklauksen rakentaminen. P Kultanummen päiväkodin vesikatto Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Hankkeen suunnittelu 2008 ja toteutus Kokonaiskustannusarvio P Kaupunginviraston laajennus ja saneeraus Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Hankeselvitys k m2 vuonna Suunnittelun aloitus Kokonaiskustannusarvio 6,32 milj.. Toteutus P Kirjasto ja kulttuuritila Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Hankeselvitys k m2 vuonna Suunnittelun aloitus Kokonaiskustannusarvio 7,0 milj.. Toteutus P Lukion suurryhmätilan ja musiikkiluokan rakentaminen Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Hankkeen laajuus 300 k m². Suunnittelu 2010 ja toteutus 2011 P Hovirinnan koulu, vesikatto ja talotekniikka Tilivelvollinen Tekninen lautakunta Projektin kulut Vaikutus nettoinvestointeihin Sivu 5 (12)