HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS MUUTETTAESSA KUNTAJAKOA LOHJAN JA SAMMATIN VÄLILLÄ

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HALLINNON JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUS MUUTETTAESSA KUNTAJAKOA LOHJAN JA SAMMATIN VÄLILLÄ 880/02/022/2005 KH 298 Sammatin kunnan ja Lohjan kaupungin kunta- ja palvelurakenneselvitys Sammatin kunnanhallitus päätti käynnistymässä olleeseen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen kokouksessaan ryhtyä neuvotteluihin yhteistyön syventämisestä Lohjan kaupungin kanssa sekä teettää kuntaa koskevan palvelurakenneselvityksen. Sammatin kunnanhallitus palkkasi selvitysmieheksi valtiotieteen maisteri, Lohjan entisen kaupunginjohtajan Pekka Myllyniemen. Laatimassaan raportissa selvitysmies kävi läpi Sammatin kunnan toiminnasta kaikki päävastuualueet. Selvitysmies esitti raportissaan selvitystyön jatkamista kahden vaihtoehdon pohjalta: 1) Palvelurakenteen selvittämisen syventäminen raportissa esitettyjen kuntayhteistyömahdollisuuksien yksityiskohtaisemmalla tarkastelulla ja siten, että kehitetään yhden palvelusopimuksen malli, jossa kaikkia Lohjan kaupungin Sammatille myymiä palveluja hallinnoitaisiin yhdellä sopimuksella. 2) Kuntaliitos Lohjan kanssa, jolloin selvityksessä esitetään kuntaliitoksen arviointiin liittyvät keskeiset kysymykset, yhdistyneen kunnan rakenne ja yleiset kehittämistavoitteet, toimintojen organisointi, talous sekä luonnos hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseksi. Sammatin kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan selvitysmies Pekka Myllyniemen palvelurakenneselvityksen loppuraportin ja antoi selvitysmiehelle toimeksiannon jatkoselvityksestä, jossa verrataan tarkemmin yhden palvelusopimuksen mallia kuntaliitosvaihtoehtoon. Jatkotyötä varten Sammatin ja Lohjan neuvottelijoista muodostettiin ohjausryhmä, joka puolestaan nimesi eri toimialojen valmisteluun osallistuvat työryhmät. Lohjan kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan osallistua palvelurakenneselvityksen toiseen vaiheeseen ja nimesi neuvottelijoikseen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jussi Patisen, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Reijo Siltasaaren, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Silvennoisen, kaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothin ja talousjohtaja Kari Torikan. Sihteeriksi nimettiin kaupunginsihteeri Mikko Kuosmanen. Selvitysmies esitti Sammatin kunnanvaltuustolle ja Lohjan kaupunginvaltuustolle loppuraporttinsa kunta- ja palvelurakenneselvitykseksi Raportissa selvitysmies esitti kantanaan, ettei palveluyhteistyön lisääminen tuo helpotusta Sammatin taloustilanteeseen, mutta yhtenäisessä kunnassa säästetään suurin osa Sammatin hallinnon kustannuksista. Edelleen raportissa todettiin, että laajasta kuntien välisestä lakisääteisestä ja vapaaehtoisesta yhteistyöstä seuraa kunnallisen päätöksenteon kannalta, että kunnan

2 vaaleilla valittu valtuusto tekee vain välillisesti päätöksiä asioista, jotka on yhteistyönä järjestetty. Saamansa tehtävän mukaisesti selvitysmies katsoi selvityksen osoittavan, että kuntajaon muutoksella on mahdollista edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita ja alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä myös edistää kuntien toimintakykyä ja taloudellisuutta. Selvitysmies totesi selvityksen osoittavan, että kuntajaon muutos liittämällä Sammatin kunta Lohjan kaupunkiin olisi tarkoituksenmukaista ja parempi vaihtoehto kuin palveluyhteistyön lisääminen. Selvitysmies esitti, että päätös kuntajaon muuttamisesta tehtäisiin selvitykseen sisältyvän kuntajakolain 9 :n mukaisen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen perusteella. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (puitelaki) sekä kuntajakolaki Lait kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä kuntajakolain muuttamisesta tulivat voimaan Samalla tulivat voimaan asetus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle sekä asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Lakien tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Uudistuksen toteuttamiseksi kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutokset toteutetaan ja niiden tekemistä tuetaan siten kuin kuntajakolaissa säädetään. Palvelurakennetta vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan yhteistoiminta-alueen. Lain mukaan kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan alueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu kuntien yhteinen toimielin, tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään asukasta. Ammatillisessa koulutuksessa kunnan tai yhteistoiminta-alueen asukasmäärän on oltava vähintään Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolain 7 :ssä lueteltuihin kuntayhtymiin. Kunnan on viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää kunnanvaltuusto. Toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisältyä väestö- ja palvelu-

3 tarveanalyysi, kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu taloussuunnitelma ja toimenpideohjelma mahdollisten alijäämien kattamiseksi, suunnitelma miten kunta- tai palvelurakennetta vahvistetaan ja toiminnan tuottavuutta parannetaan, selvitys palveluverkon kattavuudesta sekä suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä, henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä. Puitelain kanssa samanaikaisesti voimaan tulleen kuntajakolain muutoksia, sovelletaan vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen voimaantuleviin kuntajaon muutoksiin. Kuntajakolain 4 :n mukaan uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä tarkoittava kuntajaon muutos voidaan tehdä asianomaisten kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Muutos voidaan tehdä myös, jos minkään asianomaisen kunnan valtuusto ei sitä vastusta tai jos 8 :ssä tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus on saanut kunnallisessa kansanäänestyksessä enemmistön kannatuksen kaikissa asianomaisissa kunnissa. Kuntajakolain 9 :n mukaan, jos kuntajaon muutos merkitsee uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, asianomaisten kuntien tulee sopia hallinnon ja palvelujen järjestämisestä muutoksen kohteena olevalla alueella. Sopimukseen on liitettävä suunnitelma, miten kuntien palvelurakennetta sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Sopimusta on noudatettava kuntajaon voimaantulosta lukien kolmen seuraavan vuoden ajan, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai jolleivät olosuhteet ole muuttuneet siten, ettei sopimuksen noudattaminen ole mahdollista. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja suunnitelma on liitettävä asianomaisten kuntien kuntajaon muutosta koskevaan esitykseen. Jos kuntajaon muutos tehdään kuntajakolain 4 :n 2 momentin perusteella, asianomaisten kuntien on laadittava sopimus ja suunnitelma ennen kuntajaon voimaantuloa sekä toimitettava ne sisäasianministeriölle. Jos kunta päättää toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta, kunnan tulee tehdä kuntajaon muutosta koskeva esitys ja puitelain mukainen selvitys palvelujen järjestämisestä valtioneuvostolle vuoden 2007 loppuun mennessä. Kunnan tulee kuitenkin ilmoittaa valtioneuvostolle mennessä, että sen on tarkoitus toteuttaa kuntajaon muutos ja että toimeenpanosuunnitelma toimitetaan valtioneuvostolle vuoden loppuun mennessä. Valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta tai sitä koskevan esityksen hylkäämisestä. Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta. Päätös kuntajaon muutokseksi on tehtävä ennen edellisen vuoden kesäkuun loppua. Kuntajaon muuttamista koskevan päätöksen ja 9 :ssä tarkoitetun hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen sekä siihen liittyvän suunnitelman valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Kuntajaon muutokset, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy

4 vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon voimaantulosta. Milloin kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitetaan kunnallisvaalit, ne on toimitettava asianomaisissa kunnissa uutta kuntajakoa noudattaen. Laajentuvan kunnan valtuuston on valittava liitettävältä alueelta kunnan keskusvaalilautakuntaan kuuluvien jäsenten lisäksi yksi, kaksi tai kolme jäsentä ja varajäsentä, sen mukaan kuin liitettävän alueen asukasluvun suhde kunnan asukaslukuun edellyttää. Ministeriö voi asianomaisten kuntien yhteisestä esityksestä määrätä, että valtuutettuja valitaan laajentuvassa tai uudessa kunnassa enemmän kuin kuntalain 10 :ssä säädetään. Kuntajakolain 10 luvussa säädetään yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Jos kuntajaon muutos merkitsee kuntien määrän vähenemistä, asianomaiselle muutoksen jälkeen toimivalle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustusta maksetaan kuntajaon muutoksiin, jotka toteutetaan vuosien alusta. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana kuntajaon muutoksen voimaantulovuodesta. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia muutoksen voimaantulovuotena ja 30 prosenttia kumpanakin kahtena seuraavana vuotena. Yhdistymisavustus maksetaan perusosan korotusta lukuunottamatta 1,8 kertaisena, jos kuntajaon muutos tulee voimaan vuoden 2008 tai 2009 alusta ja 1,4 kertaisena, jos kuntajaon muutos toteutetaan vuoden 2010 tai 2011 alusta. Vuosien 2008 ja 2009 alusta toteutettavissa kuntajaon muutoksissa yhdistymisavustuksen perusosaa korotetaan 100 eurolla asukasta kohden sellaisen kuntajaon muutoksessa mukana olevan kunnan osalta, jolle on vuosina myönnetty vähintään kolmena vuotena kuntien valtionosuuslain 13 :ssä tarkoitettua rahoitusavustusta poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Jos kuntajaon muutos vähentää asianomaisten kuntien valtionosuuksia, kunnille myönnetään vähennyksen johdosta kuntajaon voimaantulovuotena ja sitä seuraavana neljänä vuotena valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Sammatin kunnan ja Lohjan kaupungin hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Puitelain 4 ja 5 pykälien velvoitteiden toteuttamiseksi Lohjan kaupunki yksinään muodostaa väestöpohjaltaan riittävän suuren alueen tai on jo mukana yhteistoiminta-alueissa, joilla on edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Sen sijaan useimpien naapurikuntien palvelujen järjestäminen ja rahoittaminen edellyttää puitelain 4 :n mukaisia kuntaja/tai palvelurakenteen vahvistamistoimenpiteitä ja yhteistoimintaa. Sammatin kunnanvaltuusto on kokouksessaan käsitellyt kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa lakia ja sen kunnille säätämiä velvoitteita. Sammatin kunnanvaltuusto päätti aloittaa neuvottelut yhdistymissopimuksesta Lohjan kaupungin kanssa ja valita neuvottelijoikseen kun-

5 nanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Junikan, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Uittamon, valtuuston varapuheenjohtaja Matti Seleniuksen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Heinon, valtuutettu Sari Lehtisen, varavaltuutettu Margit Aaltosen, kunnanhallituksen jäsenet Tuija Piekan ja Tarja Lepolan sekä kunnanjohtaja Antti Jämsenin. Lisäksi neuvotteluihin Sammatista ovat osallistuneet perusturvajohtaja Saila-Maarit Laitinen ja henkilöstön edustajana Veijo Hinkkanen. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti omalta osaltaan neuvottelujen aloittamisesta Lohjan kaupungin neuvottelijoiksi nimettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jussi Patinen, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Reijo Siltasaari, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Matti Pajuoja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Silvennoinen, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Irene Äyräväinen, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Tuula Jämsén, valtuutettu Erkki Alhopuro, kaupunginhallituksen jäsenet Pekka Ilmarinen ja Raijaliisa Pöllänen sekä kaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth ja talousjohtaja Kari Torikka. Asiantuntijaksi neuvotteluihin nimettiin kehittämispäällikkö Kristiina Tikkala. Kuntien edustajien ensimmäinen neuvottelu pidettiin , jossa sovittiin neuvotteluprosessista ja -aikataulusta, käytiin läpi kuntien kuntaliitokselle asettamia lähtökohtia ja tavoitteita, siirtymäkauden järjestelyjä sekä asetettiin työvaliokunta valmistelemaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimusta. Neuvottelujen ja työvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Jussi Patinen ja varapuheenjohtajana Pekka Junikka. Työvaliokunta sai ehdotuksensa valmiiksi ja jätti sen neuvottelijoiden käsiteltäväksi. Sopimuksen rakenne ja pääasiallinen sisältö noudattelee selvitysmies Myllyniemen laatimaa luonnosta. Sopimuksessa esitettiin, että Sammatin kunta lakkautetaan ja liitetään Lohjan kaupunkiin. Sopimuksessa on yleisten tavoitteiden lisäksi käsitelty lähipalvelujen järjestämistä, laajentuvan Lohjan vaalien toteuttamista, toimintojen valmistelua ja seurantaa, hallinnon järjestämistä, Sammatista siirtyvän henkilökunnan asemaa, perusrakenteen ja talouden kehittämistavoitteita, yhdistymisavustuksia ja niiden kohdentamista sekä eräitä muita yhdistymisestä aiheutuvia järjestelyjä. Laajentuva Lohjan kaupunki saa valtiolta yhdistymisavustusta kolmen vuoden aikana yhteensä euroa. Kuntien neuvottelijat käsittelivät työvaliokunnan esityksen ja tehtyjen tarkennusten jälkeen esittivät Sammatin kunnan ja Lohjan kaupungin hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen Sammatin kunnanvaltuuston ja Lohjan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kuntaliitoksen toteuttamiseksi Sammatin kunnan ja Lohjan kaupungin valtuustot voivat tehdä kuntajakolain 4 :n mukaisen yhteisen esityksen tai kuntajaon muuttamisen voi panna vireille Sammatin kunnanvaltuusto kuntajakolain 6 :n mukaisesti. Esitys valtioneuvostolle on tehtävä vuoden 2007 loppuun mennessä, mikäli kuntaliitos toteutetaan lukien. ( Kari Torikka ) Erikseen jaettavat asiakirjat - kuntajakolaki

6 - Sammatin ja Lohjan kuntaliitosneuvottelun pöytäkirja Sammatin kunnan ja Lohjan kaupungin hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ( ), liitteeksi valtuustolle Esitys Kj Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä Päätös Hyväksyttiin hyväksyä Sammatin ja Lohjan neuvottelijoiden esittämän kuntajakolain 9 :n mukaisen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen Lohjan kaupunkia sitovaksi, mikäli Sammatti päättää esittää valtioneuvostolle Sammatin kunnan liittämistä Lohjan kaupunkiin lukien. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen 11. kohtaa (yhdistymisavustukset) tarkistetaan, mikäli Sammatin lisäksi jokin muu kunta mennessä ilmoittaa haluavansa liittyä Lohjan kaupunkiin. Mainittu kohta käsitellään siinä tapauksessa uudestaan valtuustoissa. KV 66 Päätös Erikseen jaettavat asiakirjat - kuntajakolaki - Sammatin ja Lohjan kuntaliitosneuvottelun pöytäkirja Hyväksyttiin. Merkittiin, että valtuutettu Pekka Myllyniemi ilmoitti ennen tämän asian käsittelyä olevansa esteellinen tämän ja esityslistalla seuraavana olevan asian osalta ja poistui paikaltaan valtuustosalissa klo eikä näin ollen ottanut osaa asiasta käytyyn keskusteluun eikä päätöksentekoon. Valtuutettu Myllyniemen tilalla asian käsittelyyn osallistui puheenjohtajan kutsumana varavaltuutettu Jarmo Niemi. Liite 1/kv Sammatin kunnan ja Lohjan kaupungin hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ( )