YHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA KOSKIEN LUONNOKSIA SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTIMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE

Transkriptio

1 Muistio dnro 945/430/2010 dnro 837/430/2010 Viite: Energiamarkkinaviraston lausuntopyyntö YHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA KOSKIEN LUONNOKSIA SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN HINNOITTELUN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTIMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE Tähän muistioon on koottu yhteenveto lausunnoista, jotka on annettu Energiamarkkinaviraston päivätyistä luonnoksista sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arviointimenetelmien suuntaviivoiksi vuosille Yhteenvetoon on koottu lausunnonantajien näkemyksiä valvontamenetelmiin esitettyjen muutosten vaikutuksista sähköverkkoliiketoimintaan sekä lausunnonantajien esityksiä valvontamenetelmien kehittämiseksi. Yhteenvetoon ei ole koottu lausunnonantajien perusteluja edellä mainittujen vaikutusten tai kehitysesitysten osalta. 1 Lausuntopyynnöt ja lausunnon antajat Energiamarkkinavirasto lähetti päivätyt luonnokset viraston valmistelemista sähkön jakeluverkonhaltijoiden ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijoiden sekä sähkön kantaverkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arviointimenetelmien suuntaviivoiksi vuosille kirjallisesti ja sähköpostilla lausuntokierrokselle yhteensä 124 eri yritykselle tai yhteisölle. Lisäksi virasto julkaisi samanaikaisesti asiakirjat ja niitä koskevan avoimen lausuntopyynnön Energiamarkkinaviraston kotisivuilla. Mahdolliset lausunnot luonnosasiakirjoihin pyydettiin toimittamaan mennessä. Kirjallisen lausunnon suuntaviivaluonnoksista antoi yhteensä 62 yritystä tai yhteisöä. Kirjallisen lausunnon koskien molempia luonnosasiakirjoja (dnrot 945/430/2010 ja 837/430/2010) antoi yhteensä 11 yritystä tai yhteisöä, jotka on lueteltu seuraavassa: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ry, Huoltovarmuuskeskus, Kilpailuvirasto, Kuluttajatutkimuskeskus, Metsäteollisuus ry, Palkansaajien tutkimuslaitos, Suomen ElFi Oy, Suomen Kuntaliitto, Teknologiateollisuus ry ja Viestintävirasto. Pelkästään sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta koskevasta luonnoksesta (dnro 945/430/2010) antoi lausunnon yhteensä 50 yritystä tai yhteisöä, jotka on lueteltu seuraavassa: E.ON Kainuun Sähköverkko Oy, E.ON Kainuun Sähköverkko Oy et al. (yhteinen lausunto seuraavien verkonhaltijoiden kanssa: Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Rovakaira Oy, Tornionlaakson Sähkö Oy, Tunturiverkko Oy), Empower Oy, EPV Alueverkko Oy, Forssan Verkkopalvelut Oy, Fortum Sähkönsiirto Oy et al. (yhteinen lausunto seuraavan verkonhaltijan kanssa: Fortum Espoo Distribution Oy), Helen Sähköverkko Oy, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, Järvi-Suomen Energia Oy, Karhu Voima Oy, Keravan Energia Oy et al. (yhteinen lausunto seuraavan ver- Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket Helsinki Telefax Internet

2 2 (40) konhaltijan kanssa: Etelä-Suomen Energia Oy), Koillis-Satakunnan Sähkö Oy et al. (yhteinen lausunto seuraavan verkonhaltijan kanssa: Sähkö-Virkeät Oy), KSS Verkko Oy, Kuluttajavirasto, Kuopion Energia liikelaitos, Kuoreveden Sähkö Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Lapin Sähköverkko Oy, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinalaboratorio, Leppäkosken Sähkö Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Naantalin Energia Oy, Nurmijärven Sähköverkko Oy, Nykarleby Kraftverk, Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Pori Energia Sähköverkot Oy, Porvoon Sähköverkko Oy, Sallila Sähkönsiirto Oy, Satapirkan Sähkö Oy et al. (yhteinen lausunto seuraavien verkonhaltijoiden kanssa: Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallila Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja Vakka- Suomen Voima Oy), Savon Voima Verkko Oy, Seiverkot Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Vaasan Sähköverkko Oy, Valkeakosken Energia Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy, Vattenfall Verkko Oy ja Verkko Korpela Oy. Pelkästään sähkön kantaverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta koskevasta luonnoksesta (dnro 837/430/2011) antoi lausunnon Fingrid Oyj. 2 Lausunnot esitetyistä suuntaviivaluonnoksista 2.1 Yleiset kannanotot Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoittaa, ettei se anna lausuntoa suuntaviivaluonnoksista. Energiateollisuus ry toteaa keskittyvänsä lausunnossaan jakeluverkkotoimintaa koskeviin suuntaviivoihin, mutta lausunnon pääkohdat koskevat kuitenkin yhtälailla myös kantaverkkoregulaatiota. Yhdistyksen mukaan Energiamarkkinaviraston valvontamenetelmien kehittämiselle asettamissa tavoitteissa ei ole onnistuttu. Monissa kohdin pyrkimys on ollut hyvä ja oikean suuntainen, mutta yhdistyksen mukaan toteutus on kuitenkin jäänyt puolitiehen. Erityisen huolestuttavana yhdistys pitää sitä, että sen mielestä osa tehdyistä muutoksista on täysin ristiriidassa Energiamarkkinaviraston asettamien valvonnan tavoitteiden kanssa. Yhdistyksen mielestä esitetyt valvontamenetelmät ovat myös ristiriidassa sähkömarkkinalain esitöiden ja sisämarkkinadirektiivin kanssa. Energiateollisuus ry:n näkemyksen mukaan esitettyjen valvontamenetelmien suurimpina puutteina voidaan yhdistyksen mukaan pitää seuraavia tekijöitä: regulaation aiemmasta varsin hyvästä ennustettavuudesta luopuminen; kansainvälisesti verkkotoiminnan suurimmaksi riskiksi todetun regulaatioriskin toteutuminen myös Suomessa; valvontaan tuleva vaikutukseltaan kohtuuttoman suuri epäjatkuvuuskohta; nykyiselläänkin alhaisen tuottotason oleellinen lasku. Lisäksi yhdistyksen näkemyksen mukaan toteutuessaan esitetyt muutokset ohjaisivat verkonhaltijoita vähentämään sähköverkkoon tehtäviä investointeja ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä siten heikentäisivät sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Energiateollisuus ry nostaa kokonaisuuden kannalta esille erityisesti kohtuuttomana ja Energiamarkkinaviraston asettamien tavoitteiden vastaisena pitämänsä poistomenetelmän muutosesityksen. Yhdistys toteaakin pitävänsä selvänä, ettei esitettyä muutosta voida toteuttaa.

3 3 (40) Energiateollisuus ry kertoo myös asettaneensa valvontamenetelmille seuraavat tavoitteet: valvonnan kohteena tulee olla palvelun laatu ja hinta eli asiakkaan kokemat kokonaiskustannukset; valvontamenetelmien tulee kannustaa toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen; valvontamenetelmien tulee olla vakaita, eikä sallittu liikevaihto saa vaihdella niiden takia; vakaa hintataso on tärkeämpi kuin alhainen hintataso; valvontamenetelmien tulee saavuttaa yleinen hyväksyttävyys ja niiden on oltava tasapuolisia eri sidosryhmien (asiakas, verkonhaltija, omistaja, yhteiskunta) kannalta; valvontamenetelmien tulee olla oikeudenmukaisia ja niiden tulee ottaa huomioon erot verkonhaltijoiden toimintaympäristöissä; tarpeettoman yksityiskohtaisen regulaation välttämisen. Energiateollisuus ry toimitti lausuntonsa liitteenä myös teettämänsä raportin Poistojen käsittelytavan muutosehdotuksen ja inflaatiokorjauksesta luopumisen taloudelliset vaikutukset verkonhaltijoille (PricewaterhouseCoopers Oy, ) sekä Energiateollisuus ry:n palveluntuotantotoimialan näkemyksiä EMV:n ehdotukseen (Pertti Lindberg, ). Edellä mainitussa raportissa todistellaan Energiamarkkinaviraston esittämien valvontamenetelmien poistomenettelyn ja inflaation käsittelymenettelyn virheellisyyttä ja haitallisuutta sekä vastaavasti Energiateollisuus ry:n esityksiä valvontamenetelmien poistomenetelmäksi ja inflaation käsittelymenetelmäksi sekä näiden oikeellisuutta. Energiateollisuus ry:n palveluntuotantotoimialan näkemyksissä viitataan Energiateollisuus ry:n lausuntoon ja tuetaan siinä esitettyjä yksityiskohtaisia näkemyksiä. Lisäksi näkemyksissä korostuu palveluntuotantotoimialan huolestuneisuus esitettyjen valvontamenetelmämuutosten yllätyksellisyydestä ja riskillisyydestä sekä mahdollisista kielteisistä välillisistä vaikutuksista energia-alan palvelumarkkinoille. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy viittaa lausuntoihin, jotka ovat antaneet Energiateollisuus ry sekä E.ON Kainuun Sähköverkko Oy et al. EPV Alueverkko Oy toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Yhtiö myös toteaa, ettei Energiamarkkinavirasto ole onnistunut ilmoittamissaan valvontamenetelmien muutosten tavoitteissa, joita ovat esimerkiksi hinnoittelun kohtuullisuus ja korkea sähkön laatu. Yhtiön näkemyksen mukaan esitetyt muutokset heikentävät investointien toteuttamismahdollisuuksia, rajoittavat kunnossapitoa vain välttämättömiin korjauksiin sekä estävät liiketoiminnan kannattavuuden ja asiakkaiden odotuksiin vastaamisen. Yhtiön mielestä valvontamenetelmien muutosten on oltava hallittuja ja ennustettavissa, jotta liiketoiminnan strategisia päätöksiä ja pitkäkestoisia investointeja voidaan perustellusti toteuttaa. Fingrid Oyj näkee Energiamarkkinaviraston nykyisissä valvontamenetelmissä vahvuuksia, esimerkiksi ymmärrettävyyden ja vertailtavuuden sekä mahdollisuuden kustannustehokkaisiin pitkän aikavälin liiketoimintaratkaisuihin. Kehittämisen haasteina erityisesti kolmannelle valvontajaksolle yhtiö taas näkee sähköverkko-omaisuuden arvostamisen, esitetyn poistomenetelmän muutoksen, toiminnan riskitasoa vastaavan tuottotason aktiivisen määrittämisen ja kohtuullisen tuottoasteen parametrien päivittämisen sekä laatu- ja tehostamiskannustimet. Lisäksi yhtiö korostaa sitä, että kantaverkkotoiminnalla on omat erityispiirteensä verrattuna jakeluverkkotoimintaan. Forssan Verkkopalvelut Oy viittaa Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon ja kertoo tukeutuvansa siinä esitettyihin muutosehdotuksiin.

4 4 (40) Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan, että esitetyt valvontamenetelmien muutosten vaikutukset olisivat toimialan kannalta kestämättömiä ja johtaisivat toteutuessaan sähköverkkoinvestointien romahtamiseen sekä sähkön toimitusvarmuuden ja verkonhaltijoiden asiakkaiden kokeman laadun heikkenemiseen. Moni verkonhaltija joutuisi yhtiöiden näkemyksen mukaan tekemään siirtohinnoittelussaan rajun tasokorjauksen alaspäin kolmannella valvontajaksolla, jolloin tuloksena olisi toimialan kannattavuuden romuttuminen. Yhtiöiden näkemyksen mukaan myös sähköverkkoklusterin työllisyys tulisi laskemaan. Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Fortum Espoo Distribution Oy:n näkemyksen mukaan esitetyt valvontamenetelmät ovat monin osin ristiriidassa sähkömarkkinalain ja sen esitöiden, ns. Megavoima-päätöksen, Euroopan komission energiastrategian, Eurooppa-neuvoston lausunnon PCE 026/11, Euroopan unionin kolmannen energian sisämarkkinapaketin sekä Energiamarkkinaviraston Tiekartta 2020 hankkeen ja Energianmarkkinaviraston valvontamenetelmille asettamien tavoitteiden kanssa. Yhtiöt haluavatkin esittää huolensa esitettyjen valvontamenetelmien vaikutuksista toimialalle, asiakkaille ja yhteiskunnalle sekä toivovat Energiamarkkinavirastolta välittömiä toimenpiteitä valvontamenetelmien kehittämiseksi. Yhtiöt esittävätkin toimenpiteitä, joiden pohjalta Energiamarkkinaviraston tulisi ryhtyä yhteistyössä toimialan kanssa kehittämään valvontamenetelmiä. Yhtiöt myös korostavat, että niiden esittämiä muutosesityksiä on käsiteltävä kokonaisuutena eikä yksittäisten esitysten listana. Helen Sähköverkko Oy pitää myönteisenä tavoitteena sitä, että valvontamenetelmiä kehitetään toimimaan käytännössä entistä paremmin. Yhtiön näkemyksen mukaan kehittämisen tulisi kuitenkin tapahtua hallitummin ja vuorovaikutteisemmin sekä ennakoitavammin ja aikaisemmin sekä ohjausvaikutuksiltaan perustellummin kuin Energiamarkkinavirasto nyt on tehnyt. Lisäksi yhtiö vetoaa esimerkiksi annetun lausuntoajan lyhyyteen ja tämän perusteella varaa oikeuden tarkentaa ja täydentää lausuntoaan myöhemmin. Yhtiö myös toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n lausunnon päälinjoihin. Yhtiö näkee tärkeänä myös sen, että kaikille verkonhaltijoille samanlaiset valvontamenetelmät pyrkivät edelleen olemaan oikeudenmukaisia myös keskimääräisestä poikkeaville verkonhaltijoille. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Huoltovarmuuskeskus toteaa sähkön siirto- ja jakelujärjestelmän olevan yhteiskunnan keskeisintä infrastruktuuria, jonka toiminta on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan verkonhaltijoiden tekemä toiminnan ulkoistaminen ei saa uhata verkkoliiketoiminnan laatua. Lisäksi Huoltovarmuuskeskus korostaa kriisitilanteiden toimitusvarmuuden parantamisen edellyttävän ns. huoltovarmuusinvestointeja sekä riittäviä varaosavarastoja ja sitä, että verkonhaltijoiden on kyettävä hinnoittelemaan verkkopalvelunsa niin, että esimerkiksi riittävä investointitaso kyetään turvaamaan. Järvi-Suomen Energia Oy toteaa tukevansa lausuntoja, jotka ovat antaneet Energiateollisuus ry sekä E.ON Kainuun Sähköverkko Oy et al. Lisäksi yhtiö haluaa varata oikeuden tarkentaa ja täydentää lausuntoaan myöhemmin. Yhtiö myös toteaa, että Energiamarkkinaviraston lausuntopyynnössään ilmoittamat valvontamenetelmien muutosten tavoitteet, joita ovat esimerkiksi hinnoittelun kohtuullisuus ja korkea säh-

5 5 (40) kön laatu, toteutuvat esitetyissä suuntaviivaluonnoksissa huonosti. Yhtiö myös toteaa, ettei se vastusta valvontamenetelmien kehittämistä eikä perusteltujen muutosten tekemistä, mutta muutoksia tehtäessä on huomioitava verkonhaltijoiden toimintaedellytykset ja liiketoiminnan pitkäjänteisyys sekä riittävä siirtymäaika muutosten toteuttamiselle. Karhu Voima Oy edellyttää, että Energiamarkkinavirasto tutkii valvontamenetelmien soveltuvuutta normaalista poikkeavan verkonhaltijan toimintaan ja että Energiamarkkinaviraston tulee tarvittaessa antaa poikkeusratkaisuja kohtuuttomuuksien poistamiseksi. Kilpailuviraston mukaan on tärkeää, että sähköverkonhaltijoiden valvontamenetelmät kehittyvät olosuhteiden ja valvonnasta saatujen kokemusten mukaan. Kilpailuvirasto toteaakin pitävänsä valvontamenetelmien monipuolista kehittämistä hyvänä asiana. Kuluttajatutkimuskeskus ilmoittaa, että se ei ota kantaa lausuntopyyntöön. Kuopion Energia liikelaitos toteaa, että esitetyt valvontamenetelmät johtavat sen osalta aiempaa merkittävästi alhaisempaan kohtuulliseen hinnoitteluun, eikä yhtiö voi tätä hyväksyä. Yhtiö haluaa myös pidättää itsellään oikeuden muuttaa tai täydentää lausuntoaan, mikäli yhtiön myöhemmin tekemissä lisäanalyyseissä ilmenee vaikutuksia, joita se ei lausuntoajan puitteissa ole kyennyt ottamaan huomioon. Lisäksi yhtiö toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Kuoreveden Sähkö Oy viittaa Energiateollisuus ry:n lausuntoon. Koillis-Satakunnan Sähkö Oy ja Sähkö-Virkeät Oy viittaavat lausuntoihin, jotka ovat antaneet Satapirkan Sähkö Oy et al. ja Energiateollisuus ry sekä toteaa yhtyvänsä niissä esitettyihin kannanottoihin. Lisäksi yhtiöt korostavat lausunnossaan sitä, että toisella valvontajaksolla käytetyt valvontamenetelmät mahdollistavat sähköverkon kehittämisen pitkällä tähtäimellä ja investointeihin varautumisen sekä verkonhaltijoiden järkevän taloussuunnittelun. KSS Verkko Oy toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n lausuntoon, mutta esittävänsä omassa lausunnossaan yhtiön kannalta merkittävät tarkennukset, lisäykset ja poikkeamat tähän lausuntoon. Kymenlaakson Sähköverkko Oy toteaa, että esitetyssä muodossa valvontamenetelmät ovat räikeässä ristiriidassa Energiamarkkinaviraston esittämien valvonnan tavoitteiden kanssa sekä ristiriidassa myös sähkömarkkinalain kanssa. Lisäksi ne yhtiön mukaan vaarantavat oleellisesti sähköverkon kehittämisen ja johtavat tilanteeseen, jossa yhtiö joutuu lopettamaan kaikki toimitusvarmuutta parantavat investoinnit, tekemään sähköverkon uusimisen minimikustannuksin vanhanaikaisia menetelmiä käyttäen ja rahoittamaan korvausinvestoinnit kokonaisuudessaan velkarahoituksella sekä supistamaan olennaisesti sähköverkon kunnossapitoa. Yhtiö kyseenalaistaakin ylipäänsä valvontamenetelmien muutosten tekemisen esitetyn kaltaisessa mittakaavassa ja aikataulussa. Yhtiö myös viittaa olevansa mukana lausunnoissa, jotka ovat antaneet Energiateollisuus ry sekä E.ON Kainuun Sähköverkko Oy et al.

6 6 (40) Lapin Sähköverkko Oy toteaa, että suurjännitteisten jakeluverkkojen osalta tulisi ottaa huomioon näiden verkonhaltijoiden historiallinen tausta ja sen vaikutukset erityisesti sähköverkkojen laajuuteen ja investointien toteutussykliin. Lisäksi yhtiö toteaa, että suurjännitteisiin jakeluverkkoihin ei voida kaavamaisesti soveltaa samoja periaatteita kuin jakeluverkkoihin. Yhtiö toteaa myös tuoneensa tämän ongelmakohdan esille jo aiemmissa yhteyksissä Energiamarkkinavirastolle antamissaan lausunnoissa. Yhteenvetona yhtiö toteaa sen, että mikäli kolmannen valvontajakson valvontamenetelmät pohjautuvat sellaisenaan esitettyihin suuntaviivaluonnoksiin, toteutuu regulaatioriski verkonhaltijoiden osalta. Leppäkosken Sähkö Oy n mielestä esitetyt valvontamenetelmät asettavat sen kaltaiset, Energiamarkkinaviraston valvonnan tavoitteiden mukaisesti verkkoliiketoimintaa hoitavat jakeluverkonhaltijat epätasa-arvoiseen asemaan muiden verkonhaltijoiden kanssa. Muutosesitykset myös johtavat valvonnan tavoitteiden kannalta päinvastaiseen tulokseen eli ne vähentävät investointeja sähköverkkoon sekä heikentävät sähköverkon kunnossapitoa. Yhtiölle jää myös epäselväksi mitä Energiamarkkinavirasto haluaa esitettyjen valvontamenetelmien muutosten avulla korjata. Yhtiö myös viittaa Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Metsäteollisuus ry:n mukaan nykyisissä valvontamenetelmissä on tulkintavaikeuksia ja etenkin kohtuullisen tuoton laskenta on työlästä. Yhdistys esittääkin, että nyt olisi luotava säännöt, joita ei muuteta tempoilevasti muutaman vuoden välein. Tempoilu aiheuttaa yhdistyksen mukaan epävarmuutta verkonhaltijoille ja muuttaa jatkuvasti näiden asiakkaiden siirtohinnoittelua. Yhdistyksen mukaan tulevaisuudessa laadukkaan ja edullisen sähkönsiirron merkitys korostuu, minkä takia verkonhaltijoiden omistajille on tarjottava kannustimia, jotta korvaus- ja uudisinvestointeja tehdään riittävästi. Naantalin Energia Oy pitää hyvänä asiana valvontamenetelmien jatkuvaa parantamista muutoksin ja tarkennuksin. Yhtiö muistuttaa kuitenkin, että muutosten on oltava verkonhaltijoiden kannalta tasapuolisia ja valvonnan kaikki tavoitteet tasapuolisesti huomioivia. Yhtiö ilmoittaa viittaavansa poistojen osalta Satapirkan Sähkö Oy et al. ja Energiateollisuus ry:n antamiin lausuntoihin sekä valvontamenetelmien muiden yksityiskohtien osalta Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Nykarleby Kraftverk toteaa lausunnossaan, että Energiamarkkinaviraston voidaan katsoa jo nyt onnistuneen valvontatoiminnassaan, koska sähkönsiirron osuus suhteessa sähköenergiaan ja sähköveroihin on pienentynyt verrattuna tilanteeseen pienasiakasmarkkinoiden avautumiseen vuonna Yhtiön mukaan sähkönhinnan pienimmän komponentin, sähkönsiirron, valvonnan vaatimat lisäpanostukset ovatkin jatkossa resurssien haaskausta, joten valvonnan pitäisi kehittyä tehokkaammaksi, yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi. Yhtiön näkemyksen mukaan esitetyt valvontamenetelmät ovat kuitenkin kehittyneet nyt sellaisiksi, että suurella osalla pienemmistä verkonhaltijoista ei ole resursseja ja kykyä soveltaa niitä liiketoimintansa optimoinnin kannalta samoin kuin suuremmat verkonhaltijat tekevät. Yhtiö myös toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon.

7 7 (40) Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy toteaa ottavansa kantaa suuntaviivaluonnokseen Energiateollisuus ry:n lausunnolla, jota yhtiö täydentää liittymismaksujen käsittelyn osalta. Palkansaajien tutkimuslaitos ilmoittaa, ettei se anna lausuntoa suuntaviivaluonnoksista. PKS Sähkönsiirto Oy toteaa, että valvontamenetelmien tärkeimmät ominaisuudet ovat ennustettavuus ja oikeat pitkän aikavälin ohjausvaikutukset, jolloin regulaation luomien raamien puitteissa verkkoliiketoimintaa voi kehittää haluttuun suuntaan. Yhtiö myös toteaa yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Pori Energia Sähköverkot Oy pitää verkonhaltijan kannalta valvontamenetelmien soveltamisessa olennaisena asiana sitä, että ne turvaavat pitkäaikaisesti liiketoiminnan vakaan kehittämisympäristön, joten mittakaavaltaan suuria muutoksia ei tulisi niihin toistuvasti tehdä. Yhtiö ilmoittaa yhtyvänsä poistomenetelmän muutosta lukuun ottamatta Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Porvoon Sähköverkko Oy totesi lausunnossaan yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Lisäksi yhtiö totesi huolensa valvontamenetelmissä esitettyihin muutoksiin sekä näiden, erityisesti esitetyn poistokäsittelyn muutoksen, vaikutuksiin verkonhaltijoiden mahdollisuuksiin investoida sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseen. Lisäksi yhtiö toivoo, että jatkossa vahvistuspäätökset annettaisiin nykyistä huomattavasti aikaisemmin ennen uuden valvontajakson alkua, jotta verkonhaltijat voisivat reagoida liiketoiminnassaan valvontamenetelmien aiheuttamiin mahdollisiin muutospaineisiin. Sallila Sähkönsiirto Oy toteaa olevansa mukana sekä Energiateollisuus ry:n että Satapirkan Sähkö Oy et al antamissa lausunnoissa. Yhtiön mukaan valvontamenetelmät ovat kokonaisuudessaan kehittymässä niin monimutkaisiksi ja akateemisiksi, etteivät verkonhaltijoiden resurssit enää riitä tarkkaan perehtymiseen niihin. Yhtiö toivoo Energiamarkkinaviraston ottavan tavoitteekseen valvontamenetelmien yksinkertaistamisen. Satapirkan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallila Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja Vakka- Suomen Voima Oy pitävät yhteisessä lausunnossaan useita valvontamenetelmiin esitettyjä muutoksia luontaisina, valvontamenetelmien kehittämiseen tähtäävinä tarkentavina elementteinä (esimerkiksi sähköverkon jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvon määrityksen sekä WACC-mallin parametrien tarkentaminen) sekä pitkällä tähtäimellä parempaan operatiiviseen toimintaan kannustavina (laatu-, tehostamis- ja innovaatiokannustimet). Sen sijaan yhtiöt pitävät esitettyä poistomenetelmän muutosta radikaalisti valvontamenetelmien nykyisiä periaatteita muuttavana ja verkonhaltijoiden tasapuolista kohtelua vaarantavana. Satapirkan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallila Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy ja Vakka-Suomen Voima Oy myös kertovat alustavalla tasolla tarkastelleensa konsultin kanssa eri keinoja kehittää val-

8 8 (40) vontamenetelmiä tuoton kohtuullisuuden osalta. Yhtiöiden mukaan tuoton kohtuullisuutta tapauksissa, joissa verkonhaltijan investoinnit suhteessa sen poistoihin ja tuottoon eivät ole kohtuullisia voidaan ohjata valvonnan tavoitteiden suuntaan ilman, että verkonhaltijoita kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Yhtiöt pitävät koko alan kannalta verkkoliiketoiminnan kehittämisestä huolehtimista suotavana ja yhtiöt ovatkin valmiit selvittämään tarkemmin eri toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksia niin verkkopalvelun hinnoittelun kohtuullisuuden kuin verkkotoiminnan kehittämisen, toimitusvarmuuden ja verkonhaltijoiden tasapuolisen kohtelun näkökulmista. Yhtiöt myös viittaavat Energiateollisuus ry:n lausuntoon. Savon Voima Verkko Oy:n käsityksen mukaan suuntaviivaluonnokset eivät ole linjassa Energiamarkkinaviraston aiemmin esittämien valvonnan tavoitteiden, kuten tasapuolisuuden ja verkonhaltijoiden toimintaedellytysten säilyttämisen kanssa. Yhtiön mukaan ehdotetut valvontamenetelmät vaikeuttavat selvästi verkonhaltijoiden investointimahdollisuuksia ja johtavat sähköverkkojen kunnon ja käyttövarmuuden heikkenemiseen. Yhtiön mukaan Energiamarkkinavirasto ei myöskään ota riittävästi huomioon Metsä-Suomessa toimivien verkonhaltijoiden toimintaympäristöön liittyviä riskejä. Niinpä yhtiön näkemyksen mukaan esitetyt valvontamenetelmät lisäävät oleellisesti verkonhaltijoiden taloudellista epävarmuutta vaarantaen liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden ja vakavaraisuuden sekä vähentävät kiinnostusta omistaa verkkoyhtiöitä ja vaikeuttavat entisestään liiketoiminnan rahoitusta. Seiverkot Oy viittaa Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon. Suomen ElFi Oy pitää hyvänä sitä, että suuntaviivaluonnokset on laadittu yksityiskohtaisesti ja laskentaperusteet yksiselitteisesti. Yhtiö korostaa sitä, että sähkönkäyttäjät odottavat verkkopalvelulta laadukasta, häiriötöntä ja toimitusvarmaa sähkön saantia sekä palvelun hinnoittelun olevan kohtuullista, vakaata ja perustuvan todellisiin palvelun tuottamisen kustannuksiin. Lisäksi yhtiö pitää tärkeänä sitä, että eri jännitetasoilla verkkoon liittyneiden asiakkaiden tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumiseen verkkopalveluhinnoittelussa kiinnitetään huomiota hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa siten, ettei mahdollista ristisubventiota esimerkiksi pien- ja keskijänniteasiakkaiden kesken pääse syntymään. Yhtiö pitää tärkeänä myös sitä, että valvontajakson vaihtuessa kiinnitetään erityistä huomiota verkkopalvelun hinnanmuutoksiin siten, että tarvittaessa ne jaetaan koko valvontajaksolle, jotteivät hinnanmuutokset muodostu kerralla liian suuriksi. Suomen Kuntaliitto ilmoittaa, että sillä ei ole huomauttamista esityksiin. Teknologiateollisuus ry pitää sähkönkäyttäjien kannalta tärkeänä sitä, että sähkönsiirto- ja jakelu on kohtuuhintaista ja häiriötöntä ja että toimintaa kehitetään asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Yhdistys näkee tärkeänä myös älykkäiden sähköverkkojen kehittämisen ja sitä kautta verkonhaltijoiden asiakkaille avautuvat mahdollisuudet esimerkiksi tuntimittaustietojen, uusien energiapalvelujen ja kysyntäjouston hyödyntämiseen. Valkeakosken Energia Oy viittaa Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon ja kertoo tukeutuvansa siinä esitettyihin muutosehdotuksiin.

9 9 (40) Vantaan Energia Sähköverkot Oy pitää hyvänä asiana sitä, että Energiamarkkinavirasto kehittää verkkotoiminnan valvontaa ja että sen kehittämisestä käydään vuoropuhelua toimialan kanssa. Yhtiön mielestä on kuitenkin valitettavaa, että suuntaviivaluonnoksissa on esitetty useita asioita, jotka vaarantavat laadukkaan verkkotoiminnan. Yhtiön mielestä on myös tärkeää, että verkonhaltijat voivat luottaa siihen, että Energiamarkkinavirasto noudattaa annettuja päätöksiä ja että päätöksiä koskevat tulkinnat ovat viranomaisen ja asianosaisen hyväksyttävissä. Lisäksi yhtiö pitää tärkeänä sitä, että valvontamenetelmät ovat ymmärrettäviä, selkeitä ja loogisia, minkä edellytyksenä yhtiön mielestä on se, että kaikki menetelmät voidaan kirjoittaa yhteen dokumenttiin. Yhtiö haluaa myös varata oikeuden täydentää lausuntoaan myöhemmin. Vattenfall Verkko Oy pitää myönteisenä asiana, että verkkotoiminnan valvontaa kehitetään myös käytännön valvontatoimenpiteiden osalta. Yhtiön mielestä on tärkeää, että viranomaisvalvonta ja viranomaisen antamat ohjeet ovat selkeitä ja johdonmukaisia. Verkonhaltijoille ja niiden omistajille sekä koko toimialan imagolle on yhtiön näkemyksen mukaan tämän lisäksi tärkeää myös valvonnan pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Yhtiön mielestä valvontamenetelmien kehittämistä tulee jatkaa kohti kannustinregulaatiota, missä standardikustannusten osuutta regulaatiossa lisätään tuomaan verkonhaltijoille kannustimia toimia tehokkaasti ja kehittää toimintaansa. Yhtiö myös toteaa pääosin yhtyvänsä Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon, mutta haluavansa omassa lausunnossaan korostaa seikkoja, jotka osin täydentävät tai eroavat tästä lausunnosta. Verkko Korpela Oy toteaa, ettei sen kaltaisella pienellä verkonhaltijalla ole tosiasiallisia mahdollisuuksia arvioida valvontamenetelmiä, koska Energiamarkkinavirasto ei ole toimittanut verkonhaltijoille laskentaesimerkkejä, jotka kuvailisivat nykyisten ja esitettyjen valvontamenetelmien eroavaisuuksia. Yhtiön näkemyksen mukaan valvontamenetelmiä ei saa lähteä muuttamaan samanaikaisesti liian monesta kohtaa, koska muuten kokonaisuuden ja sen vaikutusten hahmottaminen on hyvin vaikeaa. Yhtiön mukaan tämä yhdessä muutosten toteutuksen nopeuden kanssa vaikeuttaa verkkoliiketoiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä. Yhtiö haluaakin muistuttaa Energiamarkkinavirastoa jatkuvuuden tärkeydestä jakeluverkkotoiminnassa. Viestintävirasto pitää tärkeänä valvovan viranomaisen soveltamien valvontamenetelmien säännöllistä uudelleentarkastelua ja kehittämistä sääntelyn tavoitteet ja toimialan luonne huomioon ottaen. Viestintävirasto pitää Energiamarkkinaviraston suuntaviivaluonnoksia ja niissä esitettyjä muutoksia hyvin perusteltuina eikä viestintävirastolla olekaan huomautettavaa luonnosten sisällöstä. 2.2 Johdanto ja yleistä (suuntaviiva-asiakirjan otsikkonumero 1) Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan, että johdannossa esitetyt tavoitteet osoittavat, että valvontamenetelmissä ei oteta kantaa esimerkiksi sellaisiin, yhtiöiden regulaatiota ohjaavista dokumenteista tunnistamiin, tavoitteisiin kuin energiatehokkuus ja uusiutuvat energianlähteet sekä yhteiskunnallinen kehitys. Vattenfall Verkko Oy:n mukaan kuva 1 on virheellinen, koska suunnitelman mukaisia poistoja ei pidä lisätä liikevoittoon, koska ne jo sisältyvät ko. erään.

10 10 (40) 2.3 Inflaatiokorjaus (2.1) Energiateollisuus ry:n mukaan esitetty inflaatiokorjauksen muutos johtaa kohtuuttoman alhaiseen tuottoprosenttiin eikä ole verkonhaltijoiden kannalta oikeudenmukainen. Yhdistys esittääkin, että nykyisten valvontamenetelmien mukainen vuotuinen inflaatiokorjaus säilytetään kolmannen valvontajakson valvontamenetelmissä ja tämän ohella myös WACC-mallissa säilytetään nykyisen mallin tapaan nimellinen riskitön korkokanta. Lisäksi yhdistys esittää, että toimialalle kehitettäisiin kolmannen valvontajakson aikana rakennuskustannusindeksin tilalle oma kustannusindeksi tai useampia indeksejä, joita käytettäisiin kuvaamaan eri kustannusten kehittymistä. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy toteaa, että liittymien hinnoittelua varten tarvitaan vuosittain inflaatiokorjatut yksikköhinnat. Fingrid Oyj edellyttää, että sähköverkon arvolle tehdään kolmannen valvontajakson jokaisena vuotena inflaatiokorjaus. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan, että esitetty inflaatiokorjauksen muutos johtaisi siihen, että verkonhaltijoiden todellinen tuottoprosentti jäisi huomattavasti alhaisemmaksi kuin kohtuullinen tuottoaste, jolloin mahdolliset investoinnit muuttuisivat valvontajakson aikana hyvin nopeasti kannattamattomiksi ja valvontajakson loppupuolella olisivat sitä jo lähtökohtaisesti. Yhtiöt esittävätkin, että sähköverkon arvolle tehtäisiin kolmannen valvontajakson jokaisena vuotena inflaatiokorjaus. Lisäksi yhtiöiden mukaan rakennuskustannusindeksin tilalle tulisi kehittää uusi, alaa paremmin kuvaava kustannusindeksi tai vaihtoehtoisesti yksikköhintojen määritystapaa tulisi tarkentaa ja määritysväliä tihentää. Helen Sähköverkko Oy: n mukaan esitetty inflaatiokorjauksen muutos alentaa merkittävästi verkonhaltijoille sallittavaa kokonaistuottoa. Lapin Sähköverkko Oy:n mielestä verkonhaltijan verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa laskettaessa tulee sähköverkon arvoon tehdä inflaatiokorjaus valvontajakson jokaisena vuotena. Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinalaboratorion mukaan ehdotettu inflaatiokorjausmenetelmä voi johtaa siihen, että kohtuulliset pääomakustannukset ja kohtuulliset operatiiviset kustannukset kehittyvät eri suuntiin pelkästään indeksikorjauksen vuoksi. LUT näkee ongelmaksi myös sen, että esitetyn menetelmän seurauksena tuottopohja ei inflaation vuoksi vastaa todellista omaisuuden päivänarvoa. LUT:n mukaan esitetyssä menetelmässä investoinnin kannattavuus myös riippuu siitä, missä vaiheessa valvontajaksoa se toteutetaan. Savon Voima Verkko Oy esittää, että valvontamenetelmien nykyistä inflaatiokorjausmenetelmää noudatetaan myös kolmannella valvontajaksolla. Suomen ElFi Oy pitää oikeana sitä, että valvontamenetelmissä aiemmin ollut kaksinkertainen inflaatiokorjaus on esitetty poistettavaksi kolmannelta valvontajaksolta alkaen.

11 11 (40) Tampereen Sähköverkko Oy viittaa Energiateollisuus ry:n antamaan lausuntoon ja toteaa olevansa asian vaikutuksista ja sen vaatimista korjaavista toimenpiteistä samaa mieltä. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n mielestä toisella valvontajaksolla sovellettu menetelmä rahanarvon vuosittaiseen korjaukseen on oikein ja samoin tulisi toimia myös kolmannella valvontajaksolla.. Yhtiö kiinnittää huomiota myös siihen, että esitetyssä menetelmässä valvontajakson aikana tehdyt sähköverkkoinvestoinnit arvostetaan alihintaisina. Vattenfall Verkko Oy:n mielestä esitettyä valvontamenetelmien inflaatiokorjausta tulee tarkentaa siten, että myös vuosina tehdyt investoinnit huomioidaan investointivuoden rahanarvoon korjatuilla yksikköhinnoilla. Yhtiön mielestä valvontamenetelmissä käytetty rakennuskustannusindeksi ei kuvaa riittävällä tarkkuudella verkonhaltijoiden kustannusten kehittymistä, joten yhtiö esittää, että toimialalle kehitetään kolmannen valvontajakson aikana myöhemmillä valvontajaksoilla käytettäväksi oma kustannusindeksi tai useampia indeksejä. 2.4 Vuokraverkkojärjestely (2.2) 2.5 Eriyttäminen (2.3) Energiateollisuus ry:n näkemyksen mukaan esitetty perusperiaate siitä, että verkkotoimintaa arvioidaan yhdenmukaisesti verkon omistajasta riippumatta, on oikein. Yhdistyksen mukaan arviointiperusteiden yksityiskohdat on kuitenkin kirjattu erittäin epäselvästi. Yhdistys olettaakin, ettei vuokraverkkojen käsittelyyn esitetä oleellisia muutoksia nykyisiin valvontamenetelmiin verrattuna. Yhdistys edellyttää, että periaatteet tulee selkeyttää siten, että tavoitteena tulisi olla mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen käsittely. EPV Alueverkko Oy:n mukaan vuokraverkossa toimivien verkonhaltijoiden yhdenmukainen käsittely verkkonsa itse omistavien verkonhaltijoiden kanssa on oikein, mutta yhtiö toivoo asian esittämistä yksityiskohtaisesti. Verkko Korpela Oy toteaa olevansa tyytyväinen siihen, että vuokraverkossa toimivia verkonhaltijoita kohdellaan valvontamenetelmissä yhdenmukaisesti verkkonsa omistavien verkonhaltijoiden kanssa. Yhtiön mielestä on kuitenkin tärkeää huomata, ettei vuokraverkossa toimivalla verkonhaltijalla ole juridista oikeutta saada verkon vuokraajalta kaikkia valvontamenetelmien edellyttämiä tietoja, joista yhtiö mainitsee esimerkkinä vuokranantajan eritellyt suunnitelman mukaiset poistot. Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.6 Sähköverkkoon sitoutuneen pääoman oikaisu (3.1.1) Energiateollisuus ry:n näkemyksen mukaan verkko-omaisuuden oikea ikä ja verkkokomponenttien oikea määrä on taloudellisen tarkastelun ja valvonnan kestävä pohja sekä samaten luotettavat tiedot takaavat verkonhaltijoiden tasapuolisen kohtelun. Lisäksi yhdistyksen käsityksen mukaan tarkentuneen keski-iän huomioimisen seurauksena myös korvausinvestointien käsittely paranee. Yhdistys kuitenkin esittää, että mi-

12 12 (40) käli keski-ikätietoja ei pystytä laskemaan kaikille verkonhaltijan verkkokomponenteille osittain puuttuvien ikätietojen vuoksi, käytetään puuttuvien ikätietojen osalta ikätietona 50 prosenttia pitoajasta esitetyn rankaisuluonteiselta tuntuvan 70 prosentin sijaan. Energiateollisuus ry pitää ongelmallisena CLC-karttapohjan päivittämistä vain viiden vuoden välein sekä CLC-aineiston käyttöönottoa ja hyödyntämistä myös monimutkaisena. Lisäksi yhdistys pitää virheellisenä esitettyä määritystä, jonka mukaan maakaapeliojan ikätiedon määrittää siihen ensimmäiseksi asennettu ja käytössä oleva maakaapeli sekä virheellisenä oletusta, että rinnakkaisten pienjännitekaapeleiden määrä nousee erittäin vaikeassa kaivuluokassa. Lisäksi yhteiskäyttökerroin on yhdistyksen ilmoituksen mukaan määritetty ristiriitaisesti erittäin vaikean kaivuluokan osalta suuntaviivoissa ja sen perustelumuistiossa. Yhdistys esittääkin, että CLC-karttapohjaaineisto päivitetään vuoden välein ja, että verkonhaltijoilla säilyy mahdollisuus ilmoittaa kartta-aineistosta poikkeavat tiedot erikseen Energiamarkkinavirastolle. Lisäksi yhdistys esittää, että maakaapeliojan ikätiedon määrittäisi siihen viimeiseksi asennettu ja käytössä oleva maakaapeli. Yhdistys myös toteaa, että malli vastaisi paremmin todellista tilannetta, jos erittäin vaikeassa kaivuluokassa käytettäisiin samoja kertoimia kuin vaikeassa kaivuluokassa. Energiateollisuus ry kertoo myös aikaisemmin useaan otteeseen todenneensa, että nykyisin sallitut pitoajat ovat monissa tapauksissa alimitoitettuja. Yhdistys esittääkin, että verkonhaltijoilla tulee olla oikeus soveltaa pitempiä pitoaikoja, mikäli siihen on perusteet. Yhdistys pitää hyvänä asiana, että valvontamenetelmissä käytetään edelleen perustelluista syistä standardiyksikköhintojen sijasta poikkeavissa olosuhteissa verkonhaltijakohtaisia yksikköhintoja. Yhdistyksen mukaan selkeyden vuoksi nämä poikkeavat olosuhteet olisi kuitenkin hyvä kuvailla samalla tavalla kuin toisen valvontajakson suuntaviivoissa. Yhdistys myös esittää, että kolmannen valvontajakson aikana selvitettäisiin mahdollisuutta kaapeliojien poistamiseen kokonaan mallista siten, että ne sisältyisivät kaapeleiden yksikköhintoihin, jolloin kokonaisasennukselle sekä maakaapelien että ilmajohtojen osalta voitaisiin käyttää aluejakoa. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy esittää pienjänniteilmajohtojen, jakelumuuntamoiden ja jakelumuuntajien enimmäispitoajaksi 45 vuotta. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Rovakaira Oy, Tornionlaakson Sähkö Oy ja Tunturiverkko Oy katsovat yhteisessä lausunnossaan, että sähköverkkokomponenteille esitetyt maksimipitoajat ovat edelleen liian lyhyitä. Yhtiöt esittävätkin, että kolmannella valvontajaksolla voitaisiin tarvittaessa käyttää verkonhaltijakohtaisia pitoaikoja silloin, kun verkonhaltija pystyy luotettavasti osoittamaan, että esitetyt pitoajat perustuvat todellisiin käytännössä toteutuviin teknisiin pitoaikoihin. Lisäksi yhtiöt toteavat pitävänsä oikeudenmukaisena sitä, että sähköverkon nykykäyttöarvon laskenta pohjautuu esitetyllä tavalla todellisiin verkonhaltijakohtaisiin ja komponenttikohtaisiin ikätietoihin. Fingrid Oyj edellyttää, että verkkotoimintaan liittyvien tietojärjestelmien nykykäyttöarvona käytetään esitetyn kolmen prosentin sijaan kolmea ja puolta prosenttia sähköverkon muiden verkkokomponenttien nykykäyttöarvosta. Lisäksi yhtiön mukaan suuntaviivoissa olisi esitettävä tarkemmin se, miten vuoden 2012 verkkokomponenttien yksikköhinnat määritetään.

13 13 (40) Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy pitävät yhteisessä lausunnossaan hyvänä ja huomattavasti jälleenhankinta-arvon laskentaa tarkentavana muutoksena sitä, että kaapeliojien määrä on esitetty raportoitavaksi erikseen perustuen todellisiin ojapituuksiin. Yhtiöiden mukaan olisi kuitenkin oltava mahdollista raportoida kaapeliojien pituuteen myös kaikki sähkönjakelua varten asennetut putket vaikka niihin ei vielä olisi kaapeleita asennettukaan. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy pitävät sinänsä kannatettava ja nykyistä kaivuolosuhteiden määritystapaa parantavana esitetyn ns. CLC-aineistoon perustuvan aluejaon käyttöönottoa. Yhtiöiden mukaan olisi kuitenkin tärkeää, että verkonhaltijoilla olisi mahdollisuus esittää tarkennuksia CLC-aineiston tuottamaan aluejakoon ja että näiden tarkennusten tekemiseen myös varataan riittävästi aikaa erityisesti otettaessa aineistoa ensimmäisen kerran käyttöön. Lisäksi yhtiöiden näkemyksen mukaan jatkossa tulisi myös selvittää mahdollisuuksia CLC-aineiston päivittämiseen vuosittain ja verkonhaltijoille tulisi varata mahdollisuus muuttaa aluemäärittelyjä sen jälkeen, kun mallin käytöstä on saatu laajempaa kokemusta. Yhtiöiden näkemyksen mukaan kaivuolosuhteet tiealueilla pitäisi aina pystyä määrittelemään vähintään vaikeiksi. Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Fortum Espoo Distribution Oy:n mielestä pitoaikojen vaihteluvälejä olisi syytä tarkistaa ja antaa verkonhaltijoille mahdollisuus korjata aikaisemmin valitsemiaan pitoaikoja sekä tarvittaessa myös tarkennettava pitoaikojen määrittelyjä nykyistä useammille komponenteille. Yhtiöt pitävät kohtuuttomana sitä, että niille komponenteille, joille ikätietoa ei ole saatavilla, määritettäisiin iäksi 70 prosenttia pitoajasta. Yhtiöt pitävät oikeampana sitä, että näissä tapauksissa ikätietona käytetään 50 prosenttia pitoajasta. Yhtiöt myös pitävät tarkoituksenmukaisempana tapana käsitellä tietojärjestelmiä ja viestiverkkoja esimerkiksi siten, että niiden perusosien täydellisessä uusinnassa nykykäyttöarvo olisi alussa jälleenhankinta-arvon suuruinen ja elinkaaren aikana perusosien päivitysten vaikutus huomioitaisiin loppuelinkaaren aika esimerkiksi soveltamalla kyseisille komponenteille 30 prosentin nykykäyttöarvon alarajaa niin kauan kuin niiden perusosat ovat päivitysten avulla ylläpidettävissä toimintakykyisenä ja ominaisuuksiltaan riittävinä. Lisäksi yhtiöiden mukaan tietojärjestelmien ja viestiverkkojen lisäkomponenttien, kuten tietojärjestelmien sekä viestiverkkojen asiakas, sähköasema jne. nykykäyttöarvo päivittyisi normaalin, säännöllisesti tehtävän keski-iän määrityksen mukaan. Helen Sähköverkko Oy esittää, että sähköverkon jälleenhankinta-arvon laskennan osalta suuntaviivoissa kuvattaisiin selkeämmin poikkeavaksi katsottavat olosuhteet sekä ne valvontamenetelmien kohdat, joissa on perustellusta syystä mahdollista poiketa normaalikäytännöstä. Lisäksi yhtiö esittää, että maakaapeliojien jälleenhankintaarvon laskennassa käytettävä kaivuolosuhteiden määrittämisen karttapohja-aineisto tulisi päivittää vuosittain ja että verkonhaltijoille annettaisiin mahdollisuus erikseen ilmoittaa Energiamarkkinavirastolle jälleenhankinta-arvon laskennassa käytettävät karttapohja-aineistosta poikkeavat tiedot. Yhtiö esittää myös useita tarkennuksia tai muutoksia kaivuolosuhteiden määritykseen esimerkiksi erittäin vaikean olosuhteen ja kaapeliojan ikätiedon sekä yhteiskäyttökertoimien osalta sekä kolmannen valvontajakson aikana sen selvittämistä, että voidaanko kaapeliojat sisällyttää kaapeleiden yksikköhintoihin. Yksikköhintojen osalta Helen Sähköverkko Oy haluaa edelleen jatkaa toisella valvontajaksolla sovellettua yrityskohtaista verkostokomponenttien yksikköhintojen määrittelyä sähköasemien ja 110 kv verkon osalta.

14 14 (40) Järvi-Suomen Energia Oy esittää, että valvontamenetelmissä käytettävien verkkokomponenttien enimmäispitoaikoja nostettaisiin vastaamaan paremmin komponenttien todellisia kestoikiä. Keravan Energia Oy ja Etelä-Suomen Energia Oy toteavat yhteisessä lausunnossaan, että verkonhaltijoilla pitäisi halutessaan olla mahdollisuus määrittää kolmannelle valvontajaksolle uudelleen verkkokomponenttien pitoajat. Yhtiöt esittävät myös, että kolmannella valvontajaksolla sähköverkon nykykäyttöarvona tulisi käyttää 50 prosenttia sähköverkon jälleenhankinta-arvosta. Kymenlaakson Sähköverkko Oy esittää, että ne yhtiöt, jotka pystyvät luotettavasti osoittamaan sekä sähköverkon iän että korvausinvestointien vaikutuksen ikään, voisivat valita valvontamenetelmien pitoajaksi todellisen teknisen pitoajan. Lisäksi yhtiö esittää, että mikäli valvontamenetelmiä ei muutoin täydellisesti uusita, niin verkon arvon määrittämisen osalta sovellettaisiin myös kolmannella valvontajaksolla pääosin toisella valvontajaksolla sovellettua menetelmää. Leppäkosken Sähkö Oy esittää, että sähköverkon nykykäyttöarvon laskennassa puuttuvien ikätietojen osalta käytetään ikätietona toisella valvontajaksolla sovellettavan menetelmän mukaista 50 prosenttia pitoajasta. Mäntsälän Sähkö Oy:n mielestä verkonhaltijoilla pitäisi olla mahdollisuus halutessaan määrittää kolmannelle valvontajaksolle uudelleen verkkokomponenttien pitoajat. Nurmijärven Sähköverkko Oy:n mielestä verkonhaltijoilla pitäisi olla mahdollisuus halutessaan määrittää kolmannelle valvontajaksolle uudelleen verkkokomponenttien pitoajat. PKS Sähkönsiirto Oy viittaa E.ON Kainuu Sähköverkko Oy et al. lausuntoon ja esittää, että kolmannella valvontajaksolla voitaisiin tarvittaessa käyttää verkonhaltijakohtaisia pitoaikoja silloin, kun verkonhaltija pystyy luotettavasti osoittamaan, että esitetyt pitoajat perustuvat todellisiin käytännössä toteutuviin teknisiin pitoaikoihin. Pori Energia Sähköverkot Oy pitää kohtuuttomana esitystä siitä, että niille komponenteille, joille ikätietoa ei ole saatavilla, määritettäisiin iäksi 70 prosenttia pitoajasta. Yhtiö pitääkin oikeudenmukaisena ja tasapuolisena menettelynä käyttää tällaisissa tapauksissa ikätietona 50 prosenttia pitoajasta. Lisäksi yhtiön mielestä verkonhaltijoilla pitäisi pätevien perusteiden pohjalta olla mahdollisuus käyttää valvontamenetelmien maksimipitoaikoja pidempiä pitoaikoja, esimerkiksi 20 kv ilmajohdoille yli 45 vuoden pitoaikaa. Savon Voima Verkko Oy esittää, että mikäli sähköverkon komponenttien todellisia ikätietoja ei ole saatavilla, käytetään puuttuvien ikätietojen osalta 50 prosenttia pitoajasta ja että todellisten ikätietojen käyttöön siirrytään asteittain, kokonaisuudessaan aikaisintaan neljännellä valvontajaksolla. Lisäksi yhtiö esittää, että verkonhaltijoilla olisi perustellusta syystä mahdollisuus soveltaa esitettyä pidempiä verkkokomponenttien maksimipitoaikoja. Tampereen Sähköverkko Oy esittää, että aiemmin tehtyjen investointien yksikköhinnat kiinnitettäisiin siten, että mikäli verkkokomponentin yksikköhinta laskee, kos-

15 15 (40) kisi tämä lasku vain uusia investointeja. Yhtiön mielestä myös pitoaikavälit ovat liian suppeita joillekin verkkokomponenteille, esimerkiksi 110 ja 20 kv maakaapeleille. Lisäksi yhtiön näkemyksen mukaan tietojärjestelmien nykykäyttöarvon tulisi olla sata prosenttia. Yhtiön näkemyksen mukaan myös putkitukset tulee huomioida kaapelikomponenteissa. Lisäksi yhtiö esittää useita tarkentavia kysymyksiä liittyen verkkokomponenttien keski-iän laskentaan. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n mukaan maakaapeliojien jälleenhankinta- ja nykykäyttöarvojen laskenta siten, että kaapeliojaa käsitellään kaapeleiden asennuksesta erillisenä, ei ole hyväksyttävä. Yhtiön mukaan esitetty käsittelytapa antaa väärän ohjausvaikutuksen, koska se ei enää kannusta sijoittamaan useampaa kaapelia samaan kaapeliojaan. Yhtiö esittää, että maankaivua käsitellään kolmannella valvontajaksolla samoin kuin aiemmin eli osana kaapelin asennuskustannusta. Vantaan Energia Sähköverkot Oy pitää kaivuolosuhteiden uusittua ja täsmennettyä jakoa hyvänä, mutta CLC-aineiston käyttöä taas esitetyllä tavalla ensisijaisena kaivuolosuhteen määrittäjänä käyttökelvottomana. Valmistellessaan CLC-menetelmää koskevaa selvitystä, on Energiamarkkinavirasto yhtiön mukaan lisäksi antanut suullisesti epäjohdonmukaista tietoa ko. menetelmän käytöstä. Yhtiö esittää, että kolmannella valvontajaksolla uudet kaivuolosuhteiden määritelmät otetaan käyttöön, mutta CLCmenetelmää käytetään ainoastaan verkonhaltijoiden itsensä ilmoittamien kaivuolosuhteiden tarkistamiseen esimerkiksi Energiamarkkinaviraston tekemien verkonhaltijatarkastusten yhteydessä. Lisäksi yhtiö esittää, että sähköverkon arvo lasketaan käyttäen verkkokomponenttien määriä, inflaatiokorjattuja yksikköhintoja ja keski-ikätietoja. Yhtiön mukaan niiden verkkokomponenttien, joista ikätietoa ei ole saatavilla, tulisi käyttää ikänä 50 prosenttia pitoajasta. Vattenfall Verkko Oy pitää positiivisena sitä, että valvontamenetelmiä tarkennetaan alkamalla käyttää verkonhaltijoiden todellisia keski-ikätietoja sähköverkon nykykäyttöarvon laskennassa. Yhtiön mielestä niiden verkkokomponenttien, joista ikätietoa ei ole saatavilla, ikätietona käytettäväksi esitetty 70 prosenttia pitoajasta kannustaa yhtiöitä ikätietojen keräämiseen paremmin kuin aiemmin käytetty 50 prosenttia. Yhtiö pitää myös kaivukustannusten päivittämistä oikeansuuntaisena. Lisäksi yhtiö korostaa sitä, että Energiamarkkinaviraston tulee myös jatkossa edellyttää verkonhaltijoilta toiminnan entistä parempaa seurantaa ja raportoitavien tietojen laadukkuutta. 2.7 Pysyvien vastaavien muut oikaisut (3.1.2) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.8 Vaihtuvien vastaavien arvostusperiaatteet (3.1.3) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen. 2.9 Sitoutuneen pääoman jakaminen omaan ja vieraaseen pääomaan (3.2) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen Yhteenveto taseen oikaisusta ja verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman oikaisusta (3.3) Lausunnoissa ei esitetty kommentteja tähän asiakokonaisuuteen.

16 16 (40) 2.11 Kohtuullinen tuottoaste (4) Energiateollisuus ry:n mukaan valvontamenetelmien parametrit tulee käydä huolellisesti läpi aina ennen uutta valvontajakson alkua. Lisäksi yhdistys toteaa yhtyvänsä käsitykseen, jota Energiamarkkinavirasto on yhdistyksen mukaan korostanut voimakkaasti aikaisempien oikeusprosessien yhteydessä, että valvontamenetelmät muodostavat yhden kokonaisuuden eikä yhden parametrin irrottaminen ja tarkasteleminen erikseen ole mahdollista. Lisäksi yhdistys viittaa erityisesti lausunnon liitteenä toimittamaansa raporttiin ja esittää, että kolmannella valvontajaksolla käytetään seuraavia parametriarvoja: velaton beeta (edellyttäen että esitetystä inflaatiokäsittelyn muutoksesta luovutaan) 0,50; likvidittömyyspreemio 1,0 %; vieraan pääoman riskipreemio määritetään vuosittain ja vuonna 2012 se olisi 1,3 %. Mikäli vieraan pääoman riskipreemio määritetään kiinteäksi koko valvontajakson ajaksi, olisi sen yhdistyksen mukaan oltava korkeampi kuin vuosittain määritettävä riskipreemio. EPV Alueverkko Oy esittää, että suurjännitteisillä jakeluverkkoyhtiöillä pitäisi olla erillinen riskilisä, jolla kompensoitaisiin niiden liiketoiminnan suurempaa riskipitoisuutta. Fingrid Oyj esittää, että kolmannella valvontajaksolla käytettäisiin seuraavia parametriarvoja: likvidittömyyspreemio 1 %; beeta 0,4; vieraan pääoman riskipreemio 1,0 %. Lisäksi yhtiön näkemyksen mukaan rajayhteyksille pitäisi määrittää oma oman pääoman riskipreemio, joka olisi Venäjän-rajayhteyksille 3 % ja muille rajayhteyksille 2 %. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy esittävät yhteisessä lausunnossaan, että kolmannella valvontajaksolla käytettäisiin seuraavia parametriarvoja: velaton beeta 0,5; likvidittömyyspreemio 1,0 %; vieraan pääoman riskipreemio 1,3. Helen Sähköverkko Oy esittää, että WACC-mallin parametrien tason päivittämismenetelmää kehitetään joko jo vuoden 2011 tai viimeistään kolmannen valvontajakson aikana. Yhtiön mielestä päivitysmenetelmää tulisi kehittää niin, että aiempaa systemaattisemmin ja selkeämmin määritellään ja perustellaan käytettävä mittausdata, mittausajankohta ja mittaustapa sekä se, miten näiden perusteella tehdään muutokset parametrien tasoon. Kehittämisen tavoitteena voisivat yhtiön näkemyksen mukaan olla vuosittain päivitettävät parametrit. Lapin Sähköverkko Oy katsoo, että erityisesti suurjännitteisessä jakeluverkkotoiminnassa velattoman beeta-kertoimen arvon tulisi olla selvästi esitettyä suurempi, vähintään 0,6. Toisena vaihtoehtona yhtiö näkee riittävän suuren erillisen, suurjännitteisiä jakeluverkkoja koskevan, korjauskomponentin käyttöönoton. Yhtiön mielestä suurjännitteisiin jakeluverkkoyhtiöihin tulisi soveltaa myös selkeästi korkeampaa korollisen vieraan pääoman marginaalia, jonka nykyoloissa tulisi olla vähintään 1,5 %. Savon Voima Verkko Oy esittää, että WACC-mallin parametrien määritys tehdään vieraan pääoman riskipreemion, likvidittömyyspreemion ja beeta-kertoimen osalta kattavasti uudelleen siten, että parametrien arvot vastaavat syksyn 2011 tilannetta. Lisäksi yhtiö esittää, että parametrit määritellään erikseen maaseudulla ja kaupungeissa toimiville verkonhaltijoille huomioiden toimintaympäristöjen erilaiset riskipitoisuudet.