NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA KV KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

Transkriptio

1 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Taloussuunnitelman laatimisen kannalta tilanne on haastava. Kansantalouden nopeaan nousuun ja ylipäätään nousun jatkumiseen ei voida luottaa. Euroopan laajuisesti julkisten talouksien tasapainottamisvaatimukset ovat voimistuneet ja tulevat näkymään myös Suomessa valtion mahdollisuuksissa tukea kuntasektoria. Naantalin talouden erityisvahvuuksia ovat pitkään olleet jatkuva väestönkasvu, tiivis yhdyskuntarakenne sekä poikkeuksellisen suuret yhteisövero- ja satamatulot. Näiden varassa on voitu mitoittaa palvelutaso varsin korkealle ja pitää samalla tuloveroaste maan alhaisimpien joukossa. Tänä päivänä näistä erityisvahvuuksista on jäljellä vain satamatulot ja niidenkin osalta tuleva yhtiöittäminen tuo osaltaan uusia haasteita. Yhdistymisavustus 2 M jää pois vuonna Taloussuunnitelman laadinnassa on keskeisenä tavoitteena ollut velkaantumisen pysyttäminen voimassa olevan taloussuunnitelman osoittamalla tasolla. Tässä suunnitelmassa velkojen määrän kuitenkin arvioidaan enimmillään nousevan noin 3 miljoonaa euroa aiemmin ajateltua suuremmaksi, mutta tämä toisaalta pitää sisällään uutena hankkeena uuden paloaseman rahoittamisen 4,5 miljoonalla eurolla. Tämän rahoittamiseen saadaan rahat täysimääräisesti vuokratuloina. Talousarviossa vuosikate paranee 7,6 miljoonaan euroon, mutta poistojen kasvaessa entisestään jää tulos kuitenkin 2,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupungin verojen kokonaiskertymän arvioidaan nousevan ensi vuonna 4,8 prosenttia ulkoisen toimintakatteen kasvaessa 5,5 prosenttia varsinaisesta talousarviosta. Vuoden 2011 talousarvion henkilöstömenojen poikkeava kasvu aiheutuu pitkälti sosiaali- ja terveystoimen lisähenkilöstöstä, erityisesti vanhainkodin laajennuksen käyttöönotosta. Oman henkilöstön lisäyksen arvioidaan alentavan jonkin verran ostopalvelumenoja ja erittäin nopeasti kasvanutta sijaisten käyttöä. Henkilöstömenoissa on varauduttu vain pieniin sopimuskorotuksiin loppuvuoden osalta. Suunnittelukauden investointimenoja, 41,8 M, on karsittu hallintokuntien esityksistä, 49,9 M. Talousarviovuoden 2011 osalta hallintokuntien esityksistä on vähennetty 2,1 miljoonaa euroa. 12 miljoonan euron nettoinvestointiohjelma (sisältää vuodelta 2010 siirtyviä investointeja 1,2 M ) johtaa vuonna 2011 noin 4 miljoonan euron lisävelkaantumiseen. Talouden tasapainottaminen velkaantumisen pysäyttämiseksi on välttämätöntä. Aiemman suunnitelman mukaisesti lisälainanottoa ei tarvittaisi enää vuonna Verojen ja valtionosuuksien lisäksi on tulopohjaa vahvistettava maksujen ja muiden tulojen kautta. Tämä edellyttää uutta asemakaavoitusta kaavoitussopimuksineen, tonttimyynnin lisäämistä ja muiden kuin kaupungin omassa käytössä olevien kiinteistöjen osittaista myymistä. Vuonna 2013 arvioidaan saatavan erityisen merkittäviä tuloja kaupungin keskustassa omistamien ja kaavoitettavien maa-alueiden myynnistä. Näiden alueiden kunnallisteknisiin kustannuksiin on suunnitelmissa varauduttu 3 miljoonalla eurolla. Seudullisten toimintamallien selvittäminen on eräin osin etenemässä konkreettisemmiksi esityksiksi, joita tulee arvioida erityisesti toiminnallisesti ja taloudellisesti. 1

2 2 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ Kuntalain 65 :ssä talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi vahvistetaan talousarvioksi. Investointi- ja henkilöstösuunnitelma sekä talousarvion rahoitusosa laaditaan neljäksi vuodeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt taloussuunnitelman lähtökohdat ja ohjeelliset raamiluvut. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta säädetyn puitelain 7 :n velvoite asumisen, liikenteen, maankäytön ja kuntarajat ylittävien palvelujen suunnittelussa koskee Turun kaupunkiseudulla Naantalia yhdessä seitsemän muun kunnan kanssa. Sittemmin mukaan on tullut myös muita seudun kuntia siten, että suunnittelu on nykyisin koko kaupunkiseudun kattavaa. Laissa edellytetty kaupunkiseutusuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Seudullisia hankkeita valmistellaan kuntien sopimalla tavalla. Periaatteellisia päätöksiä edellyttävät hankkeet päätetään kussakin kunnassa erikseen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tulevaisuuden Naantali asiakirjan, johon on kirjattu kaupungin strategiset tavoitteet. 2

3 3 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 3.1 Kunnan alue 3.2 Ympäristö 3.3 Väestö ja työllisyys Naantalin kaupunki kuuluu Turun seutukuntaan. Naantali rajoittuu Turun, Länsi- Turunmaan ja Raision kaupunkeihin sekä Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntiin. Kaupungin pinta-ala on 355 km², josta maa-pinta-alaa 279 km 2. Livonsaaren ja Lempisaaren alueet liitetään Naantaliin vuoden 2011 alusta lukien. Liitoksen myötä kaupungin asukasluku kasvaa runsaat 150 asukasta ja pinta-ala 50 km 2. Liikenneyhteydet Naantaliin ovat hyvät. Maanteitse etäisyys Naantalin keskustasta Turkuun on noin 16 km ja Raisioon noin 9 km. Etäisyys Helsinkiin on noin 175 km. E18-käytävä osana ns. Pohjolan kolmiota kuuluu EU:n tärkeimpien liikenneyhteyksien joukkoon. Käytävän merkitys Naantalille, joka on eräs väylän Suomen osuuden keskeisiä paikkakuntia, on suuri. Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on systemaattisesti ympäristöjohtamisen työkalujen (mm. ympäristöjärjestelmä, -laskenta, -raportointi) avulla sisällyttää kestävän kehityksen mukainen ympäristöasioiden huomioon ottaminen koko hallintoon. Vuoden 2010 alussa Naantalin asukasluku oli Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 153 henkeä. Kaupungin osuus Turun seutukunnan väestöstä on 6,0 %. Nuorimpiin ja vanhimpiin ikäluokkiin asukkaat jakautuivat seuraavasti: 0 6 v 7 18 v v v yli 74 v Yhteensä Lähde: Tilastokeskus 3

4 Talousarvion laadinnan ohjeellisena asukaslukuarviona on käytetty asukasta vuoden 2011 alkaessa. Kaupunki on ottanut yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen hallitun väestönkasvun. Kasvu, joka perustuu sekä muuttovoittoon että syntyneiden enemmyyteen, vaikuttaa kaikkiin ikäluokkiin. Lisäksi vanhimpien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa nopeasti lähivuosina ja vuosikymmeninä. Siksi hyvän palvelutason ylläpitämiseksi on varauduttava oikea-aikaisiin ratkaisuihin kaikilla palvelusektoreilla niin sivistys-, sosiaali- kuin tekniselläkin toimialalla. Kaupunginvaltuuston toimikaudekseen vahvistamaan Naantali-strategiaan on kirjattu periaatteet ja toimintalinjat, joiden mukaisesti tavoitteita toteutetaan. Työllisyystilanne on kaupunkiseudun kehitystä seuraten heikentynyt myös Naantalissa. Vuoden 2009 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 6,6 %. Turun telakan nykyisten vaikeuksien johdosta on pelättävissä, että tilanne edelleen heikkenee. Kaupunki on laadittujen työllisyysohjelmien mukaisesti pyrkinyt omalta osaltaan helpottamaan työttömyystilannetta. 3.4 Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta Maapolitiikan ohjaus ja siihen liittyvät valmistelutehtävät hoidetaan kaupungin keskushallinnon johdolla. Kaupungin valmisteilla oleva strateginen yleiskaava tavoittelee hallitulla kasvulla hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Maankäyttösuunnitelmia esitetään ja päätetään vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa. Kaupungin alueella elinkeinojen toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Naantalilla on lähtökohdiltaan mm. teollisuuden, satamatoimintojen ja matkailun kannalta koko kaupunkiseutua vahvistava rooli ja imago. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. Kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma valmistellaan päätöksentekokäsittelyyn vuoden 2010 loppuun mennessä. 4

5 4 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Hallinto 4.2 Henkilöstö Alueen asukkaiden tekemän esityksen mukaisesti valtiovarainministeriö on päättänyt liittää Maskun kunnasta Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Naantaliin vuoden 2011 alusta. Kaupungin asukasmäärä kasvaa liitoksen johdosta runsaalla 150:llä ja pinta-ala 50 km 2 :llä. Kaupungin hallinnon kehittämistä jatketaan alkuvuodesta 2010 hyväksytyn strategian linjausten mukaisesti. Kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen toteutumista seurataan kuluvan valtuustokauden ajan erikseen nimetyssä seurantatoimikunnassa. Turun kaupunkiseudun yhteistyö jatkuu uudistetulla päätöksentekojärjestelmällä, jossa elinkeinoasiat on erotettu Turun seudun kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelukeskus Potkurin hoidettavaksi. Seudulliset palvelut sekä asumisen, liikenteen ja maankäytön seudullinen päätöksenteko tapahtuu kuntakokouksessa, jossa edustettuna ovat seudun kuntin valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kaupunginja kunnanjohtajat. PARAS hankkeen eteneminen lisää seudullista yhteistoimintaa kaikilla mainituilla osa-alueilla. Kaupungin työyhteisöissä tehdään monipuolista ja yhteiskunnallisesti arvostettua työtä. Osaamisesta on tullut tärkeä työkalu palvelujen kehittämisessä. Henkilökunnan ammattitaidon kehittämistä tuetaan koulutus- ja henkilöstöpolitiikan keinoin. Henkilöstölle tarjotaan edelleen mahdollisuuksia monipuoliseen ammattitaitoa syventävään täydennyskoulutukseen sekä tarpeen mukaiseen uudelleen koulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen suomia mahdollisuuksia käytetään aikaisempien vuosien tapaan hyväksi sekä täydennyskoulutuksessa että henkilöstön uudelleen sijoitustoiminnassa. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen tapahtuu keskitetyn koulutuksen ja projektien järjestämisen kautta. Esimiehille kohdennettu viides Johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutusohjelma käynnistyi syksyllä 2010 ja päättyy vuonna Henkilöstöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat Tulevaisuuden Naantali strategiaan. Henkilöstöstrategiassa asetettavat tavoitteet toimivat henkilöstösuunnittelun, henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin painopistealueina. Tavoitteiden käytäntöön viemisessä korostuu esimiestyö, kehityskeskustelut sekä vuorovaikutus henkilöstön ja esimiesten välillä. Johtamisen oikeudenmukaisuus on keskeinen työhyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen vaikuttava tekijä. Oikeudenmukaisuus näkyy työyhteisön jäsenille esimiehen tavassa organisoida, osallistua ja kantaa vastuuta työyhteisön toiminnasta. Johtamisen oikeudenmukaisuuden kokemusta mitataan Kunta10-tutkimuksen avulla. 5

6 Henkilökunnan työhyvinvointia ylläpitävään ja tukevaan toimintaan kiinnitetään edelleen huomiota. Pääpaino työterveyshuollossa on edelleen kuntouttavassa sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Toiminta kohdennetaan erityisesti riskiryhmiin. Toimintasuunnitelmaan kirjattua ns. varhaisen puuttumisen mallia kehitetään edelleen. Kaupungin ikäohjelman periaatteita noudatetaan. Vireillä olevan henkilöstöstrategian avulla edistetään ikäajattelua. Ikääntyvän henkilöstön työssä jaksaminen, nuorempien ikäluokkien pysyttäminen ja motivoiminen ovat keskeisiä henkilöstöpoliittisia kysymyksiä. Erilaisuuden ja eri-ikäisyyden hyödyntäminen työyhteisöjen kehittämisessä on haaste, joka edellyttää uudenlaisia johtamis- ja työskentelytapoja. Henkilöstöhallinnon ohjelmistonvaihtoprojekti on keskeisin kehittämiskohde vuoden 2011 aikana. Yksityiskohtaisemmin toimenpiteet ja tavoitteet on esitetty käyttötalousosan tehtäväalueella Henkilöstöhallinto. 6

7 5 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Naantalin strategia on hyväksytty valtuustossa Se sivuaa talouden hallintaa seuraavin määrityksin: - kaupungin talous turvataan aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja väestönkasvulla (edellytysten luonti, verojen ja maksujen oikea taso) - toiminnan tuottavuutta parannetaan - talouden tasapaino: toiminnan taloudellisuus kehittyy - tuloveroprosentti tarkoituksenmukaisen kilpailukykyisellä tasolla - toimintatuottojen pitäminen ajan tasalla - vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä. Määritykset talouden osalta poikkeavat edellisen strategian sisällöstä sanallisesti merkittävästi. Osittain myös voi arvioida tavoitteiden muuttuneen. Uudesta määrittelystä on myös jätetty pois viittaukset merkittäviin kaupungin maksutulolähteisiin. Määritelmän viimeistä lausetta vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä ei kuitenkaan pidä tulkita akuutin rahoituskriisin synnyttämäksi vaan sen lähtökohtana on jo usean vuoden ajan käsillä ollut ja edelleen jatkuva voimakas investointiohjelma. Vuonna 2008 alkanut laaja talouskriisi on osaltaan syventänyt omarahoituksen ja investointien vaatiman kokonaisrahoituksen eroa. Kansainvälinen kehitys on kääntynyt joiltakin osin myönteisempään suuntaan, mutta sen ripeydestä ja kestosta on hyvinkin erilaisia näkemyksiä edelleen. Syksyllä 2008 neljän vuoden verotulojen määräksi ( ) arvioitiin 72,2 miljardia euroa. Kolmessa kuukaudessa tästä ennusteesta hupeni 1,6 miljardia euroa ja tultaessa syksyyn 2009 oli ennuste ko. ajalle vajonnut jo lähes 3 miljardia euroa, vaikka kuntien yhteisövero-osuus nostettiin lähes puolitoistakertaiseksi. Lokakuussa 2010 kuntien neljän vuoden verotulomäärä ajalle on 76 miljardia luvussa on noin 1 miljardi euroa korotetun yhteisöveroryhmäosuuden vaikutusta. Kuluvan vuoden alussa ennuste oli 73,2 miljardia euroa - muutos parempaan on selvä. Kuitenkaan tämä myönteinen muutos ei tahdo riittää menojen kasvuvauhdin kattamiseen. Yksi oleellisimpia muutoksia Naantalissa on se, että kaupunki ei enää saa yhteisöverotuottoja poikkeuksellisen paljon verrattuna kunnallisveroon. Tätä kehitystä kuvaa hyvin Naantalin verolajeittaiset jako-osuudet. Jako-osuus on Naantalin hyväksi maksuun pantavan veromäärän suhde koko maan maksuunpanoon. Kiinteistöverotuksen puolella laajentuneen kaupungin kehitys on ollut melko tasainen. 7

8 0,0080 0,0070 JAKO-OSUUDET VEROLAJEITTAIN 0,0060 0,0050 0,0040 0,0030 0,0020 yhteisövero kunnallisvero kiinteistövero 0,0010 0, Vuoden 2009 verotuksen ennakkotiedoissa kaupungin kehitys on ollut keskiarvoa parempaa sekä ansiotulojen että kunnallisveron osalta. Lokakuun 4. päivän ennakkotiedoin koko maan kunnallisveron muutos on 0,3 % ja Naantalin 0,2 % huolimatta siitä, että tuloveroprosentti aleni edellisen vuoden yhdistellystä prosentista noin 0,3 prosenttiyksikköä. Kesäkuussa 2010 julkaistun viime vuoden tulokehitystilasto osoittaa keskeisten ansiotulolajien osalta koko maassa keskimäärin 2,0 prosentin kasvua, kun Naantalissa kasvu oli 3,9 %. Oheinen taulukko kertoo Naantalin tuloveroprosenttihistoriaa ja suunnitelmaa. Taulukossa on sekä nimellinen että efektiivinen veroprosentti. Verovuosi * 2009** 2010** 2011** 2012** 2013** Tuloveroprosentti 16,78 16,81 16,80 16,50 17,25 17,25 17,25 17,25 Efektiivinen pros. 13,30 13,51 13,50 12,97 13,24 13,16 13,12 13,09 Tuloveroprosentin ja efektiivisen prosentin ero on seuraava - tuloveroprosentti on valtuuston vahvistama tuloveroprosentti, jonka mukaan verovelvollinen maksaa veroa siitä tulon osasta, joka jää jäljelle vähennysten jälkeen - efektiivinen veroprosentti kertoo, kuinka suuri lopullisen kunnallisveron määrä on suhteessa kaikkiin veronalaisiin tuloihin eli kuinka suuri osa kaikista veronalaisista tuloista muuntuu tulo- ja verovähennysten jälkeen kunnan verotuloksi. Kaupunginjohtajan ehdotus on laadittu kesäkuun raamikäsittelyn mukaisesti nykyisin veroprosentein. 8

9 Vuosi sitten vahvistetun nelivuotissuunnitelman lopussa ennustettiin kaupungin korollisen velan olevan 50,3 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen ehdotus vuosille päätyy vuoden 2014 lopussa 50,3 miljoonan euron lainamäärään TA-LAINAT, euroa / asukas Koko maa Naantali Suunnitelman tarkastelussa on huomattava, että siinä ei ole millään tavalla otettu huomioon sataman ja / tai kaukolämpötoiminnan mahdollista yhtiöittämistä kauden aikana. Konserniyhtiöihin liittyen oletetaan, että Naantalin Energia Oy:n jatkaa nousujohteisesti osingonmaksua ja että Naantalin Vuokratalot Oy ryhtyy maksamaan korkoa sijoitetulle osakepääomalle (arvio NVT:n osalta vuodelle 2011 on runsaat euroa, mikä merkitsee noin 2,5 % korkoa suhteessa pääomaan). Kuntaliitoskuntana Naantali saa vielä 2011 yhdistymisavustusta 2,1 miljoonaa euroa. Kun samaan vuoteen voimassa olevan lainsäädännön mukaan osuu myös kuntien yhteisövero-osuuden palauttaminen 32 prosentista 22 prosenttiin, on tilanne varsin haasteellinen. Kuntaliitoksen myötä vv kaupunki saa valtionosuuden vähenemisen korvausta noin euroa vuodessa. Kuntaliitokseen liittyvien em. tuloerien lakkaaminen on otettu huomioon kauden tuottoarvioissa, samoin verotuloennusteessa em. kuntien yhteisöveron ryhmäosuuden palauttaminen 32 prosentista 22 prosenttiin. Valtionosuusuudistus 2010 aiheutti epävarmuutta kuluvan vuoden ja samalla koko kauden verorahoituksen kokonaisuuden arvioimisessa. Vuosi sitten noudatettu varovaisuus antoi 2010 mahdollisuuden nostaa valtionosuustuottoa runsaalla miljoonalla eurolla edelleen voimakkaasti lisääntyneiden menotarpeiden osittaiseksi kattamiseksi. Käsillä olevan suunnitelman valtionosuustuotto on osittain vielä arvio, koska kaikkia yksikköhintoja ja laskelmaan vaikuttavia tietoja ei ole vielä julkistettu, 9

10 mutta ne eivät tuone oleellista muutosta. Vuoden 2011 alusta voimaan tuleva osakuntaliitos on otettu huomioon valtionosuus- ja verotuloarviossa. Kunnallisveron veropohja perustuu viimeksi päivitettyihin 2009 verotuksen tietoihin. Yhteisöverotuotoissa on käytetty verohallinnon ennustetta yhteisöveron jako-osuudeksi vuodelle Suunnitelmavuosina yhteisöveron jakoosuuden arvioidaan ensin nousevan ja sitten lievästi laskevan. Jaettavan kertymän arvioidaan koko maan ennusteissa kasvavan joka vuosi ja se on Kuntaliiton ennusteen mukainen. Erikoissairaanhoidon menomääräraha on perinteisesti yksi vaikeimmin ennustettava kohde, mutta nyt sen rinnalle ovat nousseet lastensuojelun ja vanhustenhuollon määrärahatarpeen ennustaminen. Suunnitelmavuosina odotetaan lastensuojelukustannusten kehityksen kääntyvän lievästi laskuun. Vanhainkodin laajennus- ja peruskorjattujen tilojen tultua täysimääräisesti käyttöön odotetaan ostopalvelujen käytössä laskevaa kehitystä. Talousarvion 2011 tehtäväaluerakennetta on muutettu merkittävästi sosiaali- ja terveystoimen osalta, perusteena Maisema-mallin mukainen rakenne. Lisäksi sieltä on päivähoito ja päivähoidon tukitoimet siirretty sivistystoimeen (varhaiskasvatus ja tukitoimet). Tilapalvelujen tehtäväalue on jaettu kolmeen osaan eli tilapalvelu, ruokapalvelu ja siivouspalvelu. Investointisuunnitelmassa on teknisen lautakunnan osuus jaettu yhdyskuntatekniikan ja tilapalvelun kesken eri osiin tällä ennakoidaan tilapalvelun muuttumista taseyksiköksi Käyttötalouden TA10-sarakkeessa on määräraha- ja tuloarviomuutokset mukana valtuuston pitämään kokoukseen asti. Suunnitelmakauden verotuloennuste ja lyhyt historia tilitysperusteisesti on oheisen taulukon mukainen. TILIVUOSI ** 2011** 2012** 2013** 2014** Kunnallisvero, eur Muutos % 5,7 2,3 4,8 4,8 3,9 4,4 4,7 Yhteisövero, eur Muutos % -6,4-32,4-10,2 7,7-6,7-20,0 2,5 Kiinteistövero Muutos % 5,8 5,3 45,7 0,9 0,9 0,9 1,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 3,6-2,9 5,3 4,8 2,7 2,1 4,3 Valtionosuuslaskelmaan sisältyvä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on laskettu näiden lukujen ja valtakunnallisten tämänhetkisten verotuloennusteiden mukaan. 10

11 Ohessa on Tilastokeskuksen kaavio työttömyysasteen kehityksestä. Telakan työllisyys ja sen seurausvaikutukset ovat jo pitkään varjostaneet Turun seutukunnan kehitysennusteita. Lokakuussa luovutetaan 2007 keväällä tilattu risteilyalus. Lokakuussa 2010 julkistettu autolauttatilauksen aiesopimus parantaa telakan työllisyyttä viiveellä. Naantaliinkin välillisesti hyvin voimakkaasti vaikuttava öljyn tuontihinta kääntyi voimakkaaseen laskuun syksyllä Tämä muutos kuvaa samalla hyvin koko talouskriisin äkillisyyttä ja syvyyttä. Tullihallituksen ylläpitämän tilaston mukaan tuontihinnat ovat elpyneet. Lähde: Tullihallitus/ulkomaankauppatilasto 11

12 Myös markkinakorkojen kehitys kuvaa jossain määrin talouden käännettä, vaikkakin niihin vaikuttavat monet muutkin tekijät, esim. valtioiden elvytystoimenpiteet. Kuntiin kohdistuvan vaatimuksen palvelujen järjestämisestä yhä enenevässä määrin ei voida sanoa kevenevän. Samaan aikaan kun palveluja osoitetaan yhä laajemmalle joukolle, niin palvelujen järjestämisvastuuta valtion, kuntien ja mahdollisesti muiden toimijoiden kesken muutetaan, joten luotettavaa arviota ei voi helposti tehdä. Isona trendinä kuntapuolella on lisääntyvä palveluosto, mistä merkittävä osa on kuntasektorin sisäistä palveluostolisäystä eli palveluostoa sairaanhoitopiireiltä. Naantalissa voimakkaimmin lisääntynyt palveluostolaji on lastensuojelun laitospalveluostot. Vuonna 2011 resurssilisäykset kohdistuvat merkittävästi vanhainkotiin, jonka kapasiteetti otetaan täyteen käyttöön Tässä yhteydessä ei toisteta valtion talousarvioehdotukseen 2011 liittynyttä yleisperustelua kuntia koskevalta osalta eikä myöskään yleistä taloudellista katsausta. VES- ja TES sopimukset ovat voimassa ensi vuoden loppuun, mutta niissä on mahdollisuus irtisanomiseen keväällä Oheisessa kaaviossa on yhteenveto ennusteen mukaisista verotuloista. Kaavio päättyy vuoteen 2013, koska se on otettu Kuntaliiton kuntakohtaisesta ennustekehikosta, joka tehdään kolmeksi vuodeksi. 12

13 Arvioitu verotulo Naantali **2011**2012**2013** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Kaikki suunnitelman vuodet ovat ennusteessa alijäämäisiä. Alijäämää syntyisi kaudella 11,6 miljoonaa euroa ja kuluva vuosi mukaan lukien noin 15,6 miljoonaa euroa. Kun samaan aikaan toteutetaan mittavaa investointiohjelmaa, nousee velkamäärä noin 50,3 miljoonaan euroon. Suunnitelmavuosille on muihin tuottoihin merkitty melko mittava tuottotaso-odotus. Tämä perustuu käyttöomaisuuden myyntivoittojen kotiuttamiseen esim. ns. keskustan rakennemallin alueelta. Vesihuollossa ei ole otettu huomioon Turun Seudun Vesi Oy:n vedentoimituksen alkamista vuonna 2011 eikä vesilaitoskuntayhtymän toiminnan alasajon seurauksia. 13