1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

Transkriptio

1 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle ovat haasteelliset. Suomen kansantalouden kokonaistuotanto on tänä vuonna edelleen pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna Bruttokansantuote ei ole kasvanut kolmeen vuoteen. Talouden kasvunäkymät ovat edelleen hyvin epävarmat. Valtion toimenpiteet ja verotulojen heikko kehitys ovat viime vuosina kiristäneet huomattavasti kuntataloutta. Valtionosuuksien vähennykset ja muut valtion toimenpiteet kiristävät vuonna 2015 edelleen merkittävästi kuntien taloutta. On todennäköistä, että kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. Valtio on valtionvarainministeriön johdolla tiukentamassa otettaan julkisesta taloudesta ja hakemassa nykyistä tehokkaampia keinoja erityisesti sosiaali- ja terveysmenojen kasvun rajoittamiseen. Naantalin talouden kehitys vuosina oli huolestuttava. Vuoden 2013 tilinpäätöksen ja vuoden 2014 kehityksen perusteella voidaan arvioida, että määrätietoiset toimenpiteet kaupungin hallitun talouskehityksen varmistamiseksi ovat tuottaneet tulosta. Kaupungin henkilöstömäärä vähenee hallitusti ja ne menot, joihin kaupunki voi omilla päätöksillään parhaiten vaikuttaa, ovat hallinnassa. Talouden vakauttamista on kaupungin omien toimenpiteiden lisäksi tukenut se, että erikoissairaanhoidon maksuosuudet ovat kasvaneet maltillisesti vuosina Kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksestä on tulossa hyvä. Normaali toiminnallinen tulos on todennäköisesti ylijäämäinen. Lisäksi tilinpäätökseen sisältyy noin 6,9 milj. euroa kertaluontoista kirjanpidollista voittoa Naantalin sataman yhtiöittämisestä. Vuodelle 2015 on laadittu tasapainossa oleva talousarvio. Kunnallisveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan ja asukkaiden verotus säilyy kohtuullisena. Suurin Naantalin talouteen vaikuttava muutos on se, että valtionosuudet vähenevät huomattavasti lyhyen ajan kuluessa. Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 1,9 milj. euroa pienemmät kuin Valtionosuuksia ennustetaan kertyvän vuonna 2018 noin 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Vuoden 2015 verotuloarvio on 79,1 milj. euroa. Verotulojen kasvu vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna olisi siten noin 0,8 milj. euroa. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä noin 6 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2014 tilinpäätösennusteeseen. Talouden tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on otettu huomioon verotuloarvioita laadittaessa. Erityisesti vuoden 2015 talousarvion verotulokertymä on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen. Vuosien verotuloarvioita laadittaessa on yhteisöveron tuottoarviossa otettu huomioon 75 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta ja lisäksi vuosien kunnallisverotuksen tuottoa arvioitaessa on otettu huomioon tulevaan asukasluvun kehitykseen ja työpaikkojen määrään liittyvät riskit. Henkilöstökulujen määrä on tavoitteena pitää ennallaan koko taloussuunnitelmakauden Tämä edellyttää henkilöstön määrän hallittua vähentämistä. Vuoden 2015 henkilöstökulut ovat talousarvion mukaan 53,3 milj. euroa. Nämä kulut ovat noin 0,2 milj. euroa pienemmät kuin tilinpäätöksessä 2013, kun eliminoidaan sataman yhtiöittämisen vaikutus (1,1 milj. euroa). Palvelujen oston osuus kaupungin toimintakuluista kasvaa, ja nämä menot ovat suuremmat kuin henkilöstökulut. Vuoden 2015 palvelujen ostokulut ovat talousarvion mukaan 55,2 milj. euroa. Nämä kulut ovat 1,1 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä, kun sataman yhtiöittämisen vaikutus (0,6 milj. euroa) eliminoidaan. 1

2 Palvelujen ostokulujen kasvun aikaisempaa parempi hallinta on erittäin tärkeää, jotta kaupungin talous kyetään pitämään tasapainossa myös tulevina vuosina. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalvelumenoihin, joiden kasvu on huolestuttavan suurta vuoden 2015 talousarvion mukaan. Vuoden 2015 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa tarkasteltaessa on otettava huomioon, että käyttöomaisuuden myyntivoitoilla ja maankäyttösopimustuotoilla on olennaista vaikutusta kaupungin talouteen. Talouden tasapainon varmistamiseksi on tärkeää huolehtia, että nämä voitot ja tuotot kertyvät suunnitelmien mukaisesti. Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella pienempiä kuin viime vuosina. Vuoden 2015 talousarviossa on varattu muita vuosia suurempi yhteissumma investointeihin. Tästä euron summasta on Lammasluodon maanoston, vuodelta 2014 siirtyneen Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n osapääoman korotuksen toisen erän ja Santalantien kunnallistekniikan osuus on yhteensä Vuosille ehdotetut investointimäärärahat alittavat selvästi poistotason. Jos kaupunki huolehtii vuosittain riittävästä tulorahoituksesta ja investointimäärärahoja ei lisätä ehdotetusta tasosta, kaupungin velkamäärä vähenee vuoteen 2018 mennessä merkittävästi. Tarkkaa taloudenpitoa on välttämätöntä jatkaa määrätietoisesti tulevina vuosina. Terveen talouden avulla kaupunki voi parhaiten turvata asukkaiden palvelut ja toimia turvallisena työnantajana. On mahdollista, että kaupungin väkiluku ei kasva lainkaan vuonna Toinen huolestuttava kehityssuunta on työllisyystilanteen merkittävä heikentyminen vuoden 2014 aikana. Naantalin suurimpia strategisia haasteita on siten vahvistaa kilpailukykyä asuinkuntana ja luoda hyviä toimintaedellytyksiä nykyisille ja uusille yrityksille. Asuntorakentamisen määrää on lähivuosina lisättävä, jotta väkiluvun kasvu jatkuu ja ikärakenne säilyy elinvoimaisena. Työpaikkojen määrän kasvu ja työllisyyden parantuminen ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että kaupungin talous säilyy tasapainossa siitä huolimatta, että valtionosuudet vähenevät ja verotulojen painoarvo taloudessa kasvaa. 2 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ Kuntalain 65 :ssä talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). 2

3 Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi vahvistetaan talousarvioksi. Investointi- ja henkilöstösuunnitelma sekä talousarvion rahoitusosa laaditaan neljäksi vuodeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt taloussuunnitelman lähtökohdat ja ohjeelliset raamiluvut. Uudistetun Kuntalain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta Lakiluonnoksen 111 :ssä säädetään Talousarviosta ja suunnitelmasta. Ehdotetut talousarviota ja - suunnitelmaa koskevat säännökset vastaavat pitkälle nykyistä sääntelyä, mutta siihen on otettu mukaan kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskevat täydennykset sekä kuntastrategian yhteys taloussuunnittelussa: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että se toteuttaa kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Heinäkuussa 2013 voimaan tulleen kuntarakennelain edellyttämät liitosselvitykset valmistuvat Turun kaupunkiseudulla kuluvan vuoden loppuun mennessä. Naantali on mukana Naantali Masku liitosselvityksessä sekä laajemmassa selvityksessä, johon kuuluvat edellisten lisäksi Kustavi ja Taivassalo. Liitosselvitysten perusteella tehtävät päätökset tulevat kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi vuoden 2015 kuluessa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Tulevaisuuden Naantali asiakirjan tarkistustyö saadaan valmiiksi siten, että valtuusto voi päättää toimikautensa strategiset tavoitteet vuonna

4 2.1 KONSERNI Kuntalain kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kuntaliiton keväällä 2011 julkaisema kunnan talousarvion laadintaa ohjaava suositus ohjaa kuntakonsernin tavoiteasetantaa seuraavasti: Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (KuntaL 13 ). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Konsernijohdolle asetettavat tavoitteet voivat koskea tytäryhteisöjen valvontaa ja raportointia sekä keskitettyjen konsernitoimintojen järjestämistä. Keskitetyt toiminnot voivat koskea muun muassa konserniyhteisöjen hankintoja, rahoitusta ja riskienhallintaa sekä taloushallinnon tukipalveluja. Lisäksi konsernijohdolle tulee asettaa konsernin asemaa sekä konsernin tulorahoituksen riittävyyttä ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Valtuuston tulee lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Kaupungin strategia käsitellään valtuustossa Nykyinen konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Nämä kaksi asiakirjaa toimivat lainsäädännön ohella kaupunkikonsernia ohjaavana viitekehyksenä. Konserniohjeen perusteella on kaupunginhallitus hyväksynyt Naantalin Energia Oy:n, Naantalin Vuokratalot Oy:n ja Naantalin Matkailu Oy:n toimintaohjeen ja Naantalin Satama Oy:n konserniohje hyväksyttiin Edellä mainituille yhtiöille on annettu seuraavia tavoitteita Naantalin Energia Oy:n päätavoite: Yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, mahdollisimman korkeaan osingonmaksutasoon ottaen huomioon osatavoitteiden sisältö. Tarkempi tavoitetaso vahvistetaan kaupungin taloussuunnitelmassa vuosittain. Lisäksi yhtiölle on asetettu useampia toiminnallisia osatavoitteita. Naantalin Matkailu Oy:n keskeiset tavoitteet: Yhtiön tulee huolehtia keskeisistä palveluvelvoitteistaan, joita ovat leirintäaluetoiminta, vierasvenesataman operatiivinen hoito, matkailuneuvonta, matkailumarkkinointi, toimialan kehittäminen mm. osallistumalla toimialan strategian ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Naantalin Vuokratalot Oy: Yhtiön toiminnan tavoitteet - mahdollisimman korkea käyttöaste - mahdollisimman vähäiset luottotappiot 4

5 - omaisuuden ennakoivalla hoidolla pienet korjauskustannukset. Lisäksi vuokrataloyhtiön tulee maksaa kohtuullinen tuotto kaupungin yhtiöön sijoittamille varoille, mikä on korkeintaan 5,68 %. Yhtiö on velvollinen seuraamaan kaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kehitystä ja tekemään tarvittaessa kaupungille asuntotuotantoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja edelleen yhtiö on velvollinen tarvittaessa osallistumaan kaupunkialueen asumista ohjaavien suunnitelmien valmisteluun 3 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 3.1 Kunnan alue 3.2 Ympäristö 3.3 Väestö ja työllisyys Naantalin kaupunki kuuluu Turun seutukuntaan. Kuntaraja Naantalilla on Turun, Paraisten ja Raision kaupunkien sekä Maskun, Mynämäen, Taivassalon ja Kustavin kuntien kanssa. Näistä Naantalilla on maaraja Raision ja Maskun kanssa. Kaupungin pinta-ala on 688 km², josta maapinta-alaa on 311,5 km 2. Liikenneyhteydet Naantaliin ovat hyvät. Maanteitse etäisyys Naantalin keskustasta Turkuun on noin 16 km ja Raisioon noin 9 km. Etäisyys Helsinkiin on noin 175 km. E18-käytävä osana ns. Pohjolan kolmiota kuuluu EU:n tärkeimpien liikenneyhteyksien joukkoon. Käytävän merkitys Naantalille, joka on eräs väylän Suomen osuuden keskeisiä paikkakuntia, on suuri. Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on systemaattisesti ympäristöjohtamisen työkalujen (mm. ympäristöjärjestelmä, -laskenta, -raportointi) avulla sisällyttää kestävän kehityksen mukainen ympäristöasioiden huomioon ottaminen hallinnossa. Vuoden 2014 alkaessa Naantalin asukasluku oli Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 25 henkeä. Kaupungin osuus Turun seutukunnan väestöstä on 6,0 %. Nuorimpiin ja vanhimpiin ikäluokkiin asukkaat jakautuivat seuraavasti: 0 6 v 7 18 v v v yli 74 v Yhteensä Lähde: Tilastokeskus 5

6 Asukaslukuarvio vuoden 2015 alkaessa on asukasta, kasvua 61. Asukasmäärän arvioidaan kasvavan vuosina 2015 ja 2016 noin 120:llä vuodessa. Kaupunki on ottanut yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen hallitun väestönkasvun. Kasvu, joka perustuu sekä muuttovoittoon että syntyneiden enemmyyteen, vaikuttaa kaikkiin ikäluokkiin. Vanhimpien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa nopeasti lähivuosina ja vuosikymmeninä. Ilmiö näkyy jo varsin hyvin edellä olevassa taulukossa. Tavoiteltua alhaisempi väestönkasvu näkyy väestörakenteen painottumisessa yhä enemmän vanhimpiin ikäluokkiin. Palvelustrategian ja siihen liittyvän organisaatiotarkastelun avulla varaudutaan palvelutason ylläpitämiseksi tarvittaviin oikea-aikaisiin ratkaisuihin kaikilla toimialoilla. Kaupunginvaltuuston vahvistamaan Naantali-strategiaan kirjataan periaatteet ja toimintalinjat, joiden mukaisesti tavoitteita toteutetaan. Täydentäviä keskeisiä linjauksia sisältävät edellä mainitun palvelustrategian ohella myös mm. strateginen yleiskaava, elinkeino-ohjelma ja saaristo-ohjelma. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysprosentti Naantalissa oli 8,0 % ja vuoden 2014 vastaava luku tulee olemaan noin 10 %. Naantalissa työllisyys on heikentynyt enemmän kuin koko maassa. Kaupunki pyrkii laadittujen työllisyysohjelmien mukaisesti omalta osaltaan helpottamaan työttömyystilannetta ja näitä toimenpiteitä on tehostettava vuoden 2015 aikana. 3.4 Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta Maapolitiikan ohjaus ja siihen liittyvät valmistelutehtävät hoidetaan kaupungin keskushallinnon johdolla. Kaupungin strateginen yleiskaava tavoittelee hallitulla kasvulla hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Maankäyttösuunnitelmia esitetään ja päätetään vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa. Kaupungin alueella elinkeinojen toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Naantalilla on lähtökohdiltaan mm. teollisuuden, satamatoimintojen ja matkailun kannalta koko kaupunkiseutua vahvistava rooli ja imago. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. 4 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Hallinto Kaupungin hallinnon kehittämistä jatketaan. Vaikutuksiltaan merkittävä työ on vuonna 2013 alkanut palvelustrategian ja sen edellyttämän organisaatiouudistuksen toteuttaminen. Vuoden 2015 aikana päätöksentekoon tuleva, kuntarakennelain nojalla tehty kuntaliitosselvitys yhdessä Maskun kunnan ja laajemmin Taivassalon ja Kustavin kuntien kanssa on merkittävä hallinnon hanke. Naantalin Satama Oy aloittaa liiketoimintansa vuoden 2015 alusta. 6

7 4.2 Henkilöstö Kaupungin työyhteisöissä tehdään monipuolista ja yhteiskunnallisesti arvostettua työtä. Kaupungin tavoitteena on tuottaa kaupunkilaisille ammattimaisesti ja kustannustehokkaasti korkeatasoisia ja ihmisläheisiä hyvinvointipalveluja sekä samalla vahvistaa henkilöstön työelämän laatua. Henkilöstöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat Tulevaisuuden Naantali-strategiaan. Henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet toimivat henkilöstösuunnittelun, henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin painopistealueina. Tavoitteiden käytäntöön viemisessä korostuvat esimiestyö, kehityskeskustelut sekä vuorovaikutus esimiesten ja henkilöstön välillä. Henkilöstöstrategian mukaiset päämäärät ja kehittämiskohteet ovat: 1) Palvelumuutoksen edellyttämän henkilöstömäärän ja palveluverkon turvaaminen 2) Osaava henkilöstö 3) Hyvä työnantajaimago 4) Sosiaalisen pääoman turvaaminen 5) Kannustavien palkitsemisjärjestelmien rakentaminen 6) Tasa-arvoisuus ja yhdenmukainen kohtelu 7) Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen 8) Avoimen yhteistoiminnan hengen noudattaminen Johtamisen oikeudenmukaisuus on keskeinen työhyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen vaikuttava tekijä. Oikeudenmukaisuus näkyy työyhteisön jäsenille esimiehen tavassa organisoida, osallistua ja kantaa vastuuta työyhteisön toiminnasta. Johtamisen oikeudenmukaisuuden kokemusta mitataan Kunta10-tutkimuksen avulla. Henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa jatketaan edelleen. Pääpaino työterveyshuollossa on kuntouttavassa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Toiminta kohdennetaan erityisesti riskiryhmiin. Varhaisen tukemisen malliin kehitetään uusia seurantaraportteja ja toimintaa kehitetään edelleen. Henkilöstön työssä jaksamista tuetaan edelleen kaupungin ikäohjelman avulla. Ikäohjelman vaikuttavuutta tulee arvioida. Nuorempien ikäluokkien pysyttäminen ja motivoiminen, erilaisuuden ja eri-ikäisyyden hyödyntäminen ovat keskeisiä henkilöstöstrategian mukaisia haasteita, jotka edellyttävät uudenlaisia johtamis- ja työskentelytapoja. Vuoden 2015 aikana otetaan käyttöön toimiva ja hallittava tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä kaikkien tehtävien ja nimikkeiden arviointiin. Tavoitteena on oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä. Palkkausjärjestelmän läpinäkyvyys luo positiivisemman työilmapiirin ja parantaa työnantajamielikuvaa. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen tapahtuu keskitetyn koulutuksen kautta. Henkilöstöhallinnon ohjelmistoprojektin käyttöönotto, sairauspoissaolojen seurantaohjelmiston hyödyntäminen ja sähköisten toimintatapojen kehittäminen ovat vuoden 2015 keskeisimmät toimenpiteet. Yksityiskohtaisemmat toimenpiteet ja tavoitteet on esitetty käyttötalousosassa tehtäväalueilla henkilöstöhallinto ja palkkahallinto. 7

8 5 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Naantali-strategia sivuaa talouden hallintaa seuraavin määrityksin: - kaupungin talous turvataan aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja väestönkasvulla (edellytysten luonti, verojen ja maksujen oikea taso) - toiminnan tuottavuutta parannetaan - talouden tasapaino: toiminnan taloudellisuus kehittyy - tuloveroprosentti tarkoituksenmukaisen kilpailukykyisellä tasolla - toimintatuottojen pitäminen ajan tasalla - vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä Kaupungin uusi strategia on valmisteilla. Kuntien toimintaympäristön rakenteelliset muutokset ovat kesken, mutta valtionosuusuudistus vietiin ripeästi läpi ja se astuu portaittain voimaan vuodesta 2015 alkaen. Kuntien on yhtiöitettävä toimintojaan kunnan tahtotilasta riippumatta. Kuntarakennelain mukaiset kuntajakoselvitykset ovat käynnissä. Valtionosuusleikkausten ja valtionosuuksiin vaikuttavan muun lainsäädännön kuntakohtainen vaikutus on jonkin verran auki. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan osalta valtionosuuksista ei ole varmaa tietoa. Peruspalveluohjelman mukaisesta yhden putken valtionosuudesta on hyvät arviot käytettävissä. Joka tapauksessa kaupungin saama valtionosuus vähenee kuluvaan vuoteen verrattuna. Laskeva linja jatkuu, koska valtionosuusuudistuksen mittavat vaikutukset (vähennystä vuositasolla noin 4 miljoonaa euroa) astuvat voimaan vähitellen. Yksi oleellisimpia muutoksia Naantalin talouden peruselementeissä on se, että kaupungin yhteisöverotuotto ei ole enää poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Tätä kehitystä kuvaa hyvin Naantalin verolajeittaisten jako-osuuksien kehitys (jako-osuus on Naantalin hyväksi maksuun pantavan veromäärän suhde koko maan vastaavaan maksuunpanoon). Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on muutettu nyt niin, että se on vuoteen 2015 asti noin 6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin säännönmukaisesti. Vuonna 2016 kuntien osuus ilman uutta lainsäädäntöä putoaa tuon em. prosenttiyksikkömäärän verran ja se on otettu ennusteessa huomioon. Kaupungin yhteisöveron tuottoa ennakoitaessa on vuoden 2015 jako-osuudeksi merkitty 75 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta ja samaa lukua käytetään suunnitelmavuosina. Vuonna 2014 menettely oli muuten vastaava, mutta kerroin oli 70 %. Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit ovat suunnitelmakaudella samat kuin vuonna Kaupungin verotulolajien kehitystä kuvaavat seuraavat kaaviot. 8

9 Naantali - maksuunpanot verolajeittain Milj. eur enn Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Naantali - maksuunpanon muutos ( 2006 = 100) 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, enn Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verovuoden 2013 ennakkotiedoissa kaupungin kehitys on yli maan keskiarvon yhteenlaskettujen ansiotulojen ja myös palkkatulojen osalta. Eläketulojen kehitys Naantalissa jää nyt lievästi alle maan keskiarvon. Eläketulojen muutos on pitkään ylittänyt palkkatulojen kehityksen vuonna 2006 on palkkatulojen kasvu viimeisimmän kerran ollut suurempaa kuin eläketulojen. Eläketulojen määrä Naantalissa on jo 37 % palkkatulon määrästä. Oheinen taulukko kertoo Naantalin tuloveroprosenttihistoriaa ja suunnitelmaa. Naantalin tuloveroprosenttihistoria (kuntaliitos ) Vv veroprosentti on laskennallinen, vuodesta 2009 eteenpäin päätöksen mukainen ,54 16,61 16,61 16,62 16,62 16,62 16,69 16,78 16,80 16,81 16,50 17,25 17,25 17,75 18,50 18,50 Kaupunginjohtajan ehdotus on laadittu tuloveron osalta nykyisen tuloveroprosentin 18,50 % mukaan. Kiinteistöverotulo on arvioitu nykyisin veroprosentein. 9

10 Vuosi sitten vahvistetun nelivuotissuunnitelman lopussa ennustettiin kaupungin korollisen velan olevan 36,5 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan ehdotus vuosille päätyy suunnitelmakauden lopussa 30,7 miljoonan euron lainamäärään. Koko maan asukaskohtaisen velkamäärän ennustetaan edelleen olevan nousussa (peruspalvelubudjetti) TA-LAINAT, euroa / asukas Koko maan luku perustuu vuoteen 2012 asti julkistettuihin tilinpäätöstietoihin Vuodet ovat peruspalvelubudjetin aineistoa Koko maa (ei kuntayht.) Naantali Satamasta tulee Naantalin Satama Oy alkaen. Konserniyhtiöistä Naantalin Energia Oy:n oletetaan jatkavan tasaista osingonmaksua, tosin aiempaa alemmalla tasolla (oletus / 2015 ja seuraavina vuosina euroa / v) ja Naantalin Vuokratalot Oy:n maksavan kohtuullista tuottoa sijoitetulle pääomalle (arvio NVT:n osalta vuodelle 2015 noin euroa). Turun Seudun Energiatuotanto Oy maksoi osinkoa vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella euroa ja tason odotetaan säilyvän. Kunnallisveron veropohja perustuu 2013 verotuksen ennakkotietoihin ja omaan väestökehitysennusteeseen. Yhteisöverotuotoissa on jako-osuutta alennettu. Veronsaajille jaettavana kertymänä käytetään Kuntaliiton ennusteen mukaista arviota. Käyttötalouden tehtäväalueiden TA14-sarakkeessa on kaupunginvaltuuston hyväksymän varsinaisen talousarvion mukaiset luvut. Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti. Kuntiin kohdistuvan vaatimuksen palvelujen järjestämisestä ei voida sanoa kevenevän. Naantalissa väestön ikärakenteen pitkään jatkunut kehitys siirtää palvelujen tarpeen painopistettä seniorikuntalaisten suuntaan. Rahoituspohjan pitävyyden arviointia vaikeuttaa se, että verotettavaa tuloa saaneiden määrä ei ole vuosittain vakio. Väkiluvun heittelehtivä kehitys osaltaan vaikeuttaa arviointia. Kunnallisverossa on kuitenkin jo nähtävissä selvä rakenteellinen muutos sikäli, että 65 täyttäneiden osuus vuotuisesta verosta on vuosien 2007 ja 2012 välillä noussut runsaasta 14 10

11 prosentista noin 20 prosenttiin. Samaan aikaan vuotiaiden osuus verosta on laskenut 82 prosentista 78 prosenttiin. Heilahtelut kohdistuvat luonnollisesti valtaosin työssäkäyvien verotuloon. Isona trendinä kuntapuolella on lisääntyvä palveluosto, mistä merkittävä osa on kuntasektorin sisäistä palveluostolisäystä eli palveluostoa sairaanhoitopiireiltä. Naantalin talousarviossa 2015 palveluostot nousevat todennäköisesti pysyvästi suurimmaksi menolajiksi, ohi henkilöstömenojen. Muutokseen vaikuttaa muun kehityksen lisäksi myös sataman yhtiöittäminen. Oheisessa kaaviossa on yhteenveto ennusteen mukaisista verotuloista. Kaavio päättyy vuoteen 2017, koska se on otettu Kuntaliiton kuntakohtaisesta ennustekehikosta, joka tehdään kolmeksi vuodeksi. Kaavio kuvaa, aiemmista vuosista poiketen, indeksoitua verotuloa Kunnan arvioitu reaalinen verotulo (v hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) ** 2014** 2015** 2016** 2017** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero 11

12 6 KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHAL- LINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 säätää tehtävistä, joista valtuuston tulee päättää. Tehtäviin on lisätty 3 a, jonka mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäistä valvontaa suoritetaan erityisesti valvontatarkoitukseen perustettujen raportointikäytäntöjen ja työrutiinien kautta ja normaalien johtamiskäytäntöjen osana. Johto seuraa esimerkiksi määrärahojen käyttöä, erilaisten rakentamis- ja muiden suunnitelmien laadintaa ja päätösten toimeenpanoa. Viranhaltijapäätösten säädöstenmukaisuutta valvotaan siten, että päätökset kulkevat kaupunginlakimiehen kautta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista, jota suoritetaan kaupungissa hyväksytyn raportointimallin mukaisesti. Asioita käsitellään virastojen johtoryhmissä ja osastopalavereissa, lisäksi lautakunnille raportoidaan säännöllisesti. Laajempia osavuosiraportteja laaditaan kolme, 4 ja 8 kk virastopäällikköraportit lautakunnille ja kaupunginhallitukselle ja puolivuosiraportti valtuustolle. Edellisten lisäksi virastopäälliköt raportoivat kuukausittain kaupunginhallitukselle. Sisäistä valvontaa suoritetaan kaupunginjohtajan alaisuudessa. Controllerin yksi erityispainoalue on kaupunkikonsernin seuranta. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginjohtaja on asettanut kaupungin riskienhallintatyöryhmän lokakuussa Kaupungin riskienhallintapolitiikka-asiakirja on hyväksytty kaupunginhallituksessa Kaupunki on 1990-luvulta alkaen kilpailuttanut neljän vuoden välein kaupungin vakuutukset ns. yhden yhtiön politiikalla eli kaikki vakuutukset on keskitetty yhteen yhtiöön. Viimeisin kilpailutus päätettiin jakaa kahteen osaan, josta ajoneuvojen vakuutukset on vielä kilpailuttamatta. Henkilö-, omaisuus- ja vastuuvakuutukset on kilpailutettu ja uudet vakuutussopimukset astuvat voimaan 2015 alusta. Seuraava kilpailutus tapahtuu Keväällä 2014 toteutettiin vakuutusyhtiön avustamana riskienhallinnan tilan itsearviointi. Vuodesta 2015 alkaen kaupunki saa käyttöön vakuutusyhtiön riskienhallintamenetelmän. Vuosittain tehdään säännöllisesti vakuutusten vuosikatselmus lähinnä vastuun ja omaisuuden osalta. Lisäksi toiminnan muuttuessa pyritään yleensä tarkistamaan vakuutusturva (esim. sataman yhtiöittäminen ). Vakuutusyhtiön kanssa pidettäviä yhteisiä vakuutusturvan ja vahinkokehityksen arviointitilaisuuksia lisättiin 2015 alkavalle vakuutuskaudelle. Kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupunkikonserniin kuuluu kuntayhtymien lisäksi neljä kaupungin määräysvallassa olevaa osakeyhtiötä, joille on annettu konserniohje. Konsernin toimintaa valvoo controller, joka raportoi kaupunginjohtajalle ja jonka toimintasuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksessa. Yhtiön konserniohjeessa on määritelty kaupungin näkemys siitä, miten yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee järjestää. 12