Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu sako- ja umpikaivolietteiden osalta

Transkriptio

1 Joensuun alueellinen jätelautakunta Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu sako- ja umpikaivolietteiden osalta 88/14.06/2013 JATELK Asian aiempi käsittely Jätelautakunta on päättänyt sen toimialueella käytettävästä jät teen kul je tus järjes tel mäs tä sako- ja umpikaivolietteiden osalta ja hylännyt pää töstä koskeneen oikaisuvaatimuksen Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut jätelautakunnan päätökset ja palauttanut asian uudelleen kä si tel täväk si antamallaan päätöksellä. Tiivistetysti hallinto-oikeus totesi päätök sen sä perusteluissa, että jätelautakunta ei ole osoittanut jätelaissa mää ri tetyn edellytyksen kuljetuksen kattavuudesta, palveluehtojen kohtuullisuudesta ja syr ji mät tö myy des tä täyttyvän (tai ettei sitä pysty tarkemmin selvittämään), ja et tä tällä voi olla vaikutusta myös muiden kiinteistön haltijan kul je tus jär jes telmäl le asetettujen edellytysten arviointiin. Jätteenkuljetusta ja kuljetusjärjestelmän tarkastelua koskeva lainsäädäntö Kunnalla on jätelain (646/2011) mukaan velvollisuus järjestää asumisessa syn tyvän ja siihen rinnastettavan yhdyskuntajätteen, mukaan lukien sako- ja um pi kaivo liet teen, jätehuolto. Jätelain 36 :n mukaan kunnan on järjestettävä kiin teistöit täi nen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu. Jätelain 36 :n mukainen kiinteistöittäinen jätteenkuljetus tarkoittaa käy tän nössä sitä, että kunta tai kunnallinen jätehuoltoyhtiö, jos jätehuollon pal ve lu teh tävien järjestäminen on osoitettu sille kilpailuttaa jätteenkuljetuksen toi mi alu eella ja kuljetuksesta vastaa kilpailutuksen perusteella valittu urakoitsija. Lain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osas sa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, jos lais sa asetetut edellytykset täyttyvät. Jätelain 149 :n 4 momentti edellyttää kuntaa tarkastelemaan lain voimaan tulles sa ( ) sopimusperusteisena hoidettua vuoden 1993 jätelaissa tar koi tettua järjestettyä jätteenkuljetusta lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiin teis tön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tekemään pää tök sen jätteenkuljetusjärjestelmästä vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kun nan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiin teistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikai sin taan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuo den kuluessa lain voimaantulosta. Lain edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen malli voidaan valita vain seuraa vien edellytysten täyttyessä:

2 - tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä koh tuulli sin ja syrjimättömin ehdoin; - jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jä tehuol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; - päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viran omais ten toimintaan. (JäteL 37.1 ) Jätehuoltoviranomainen voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jät teenkul je tus on käytössä vain osassa toimialueen kuntia tai osassa tiettyä kuntaa. Mikä li jätehuoltoviranomainen päättää, että jätteenkuljetus järjestetään jatkossa kiin teis tön haltijan järjestämänä, on sen seurattava päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta kos ke va asia uudelleen. (JäteL 37.2 ) Mikäli edellytykset kiinteistön haltijan järjestämään lietteenkuljetukseen eivät täy ty, on siirryttävä kunnan järjestämään kuljetukseen. Vaikka edellytykset täyttyi si vät, voi jätehuoltoviranomainen siitä huolimatta päättää siirtymisestä kunnan jär jes tä mään kuljetukseen. Kuntaliitto on antanut yleiskirjeen jätteenkuljetusjärjestelmää koskevasta kunnan jätehuoltoviranomaisen päätöksestä tammikuussa Jätelain 36 ja 37 :issä tarkoitettujen kuljetusjärjestelmien pääpiirteet a) Kunnan järjestämä lietteenkuljetus Kunnan järjestämässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kuljetukset kilpai lut taa kunta, käytännössä esimerkiksi kuntien yhteinen jäteyhtiö Puhas Oy tai kuntien vesilaitokset. Kilpailuttaminen on tehtävä hankintalakia noudattaen ja siten, että erilaisilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus osallistua kil pai lu tuk seen. Kilpailutus voidaan tehdä kunnittain, kunnan osittain tai jos koko jä te lau ta kunnan alueella olisi kunnan järjestämä kuljetus jätehuollon järjestämisen kan nal ta tarkoituksenmukaisella perusteella. Kilpailutuskausi on määräaikainen, esi merkik si viisi vuotta. Tarjouspyynnössä voidaan asettaa ehtoja esimerkiksi kul je tuska lus tol le. Sama kunnallinen taho vastaa tyhjennyksiin liittyvästä asia kas pal velus ta ja laskutuksesta. Ainoastaan kunnan puolesta toimiva jät teen kul jet ta ja saa kuljettaa jätelaissa kunnan järjestämisvastuulle määritettyjen toi min to jen (esim. asuminen) jätettä. Kiinteistön haltijan on tilattava sako- tai um pi kai von tyhjennys kunnan kautta. Kunnan järjestämän lietteenkuljetuksen maksuista päättää jä te huol to vi ran omainen eli alueellinen jätelautakunta. Maksut perustuvat kuljetusten kil pai lu tuk siin ja ovat julkisoikeudellisia maksuja. b) Kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa kiinteistön haltija solmii kul je tus so pi muk sen valitsemansa yrityksen kanssa. Mikäli alueella toimii useita

3 kul je tus yri tyk siä, kiinteistön haltija voi kilpailuttaa lietteen tyhjennys- ja kul je tuspal ve lun. Kiinteistön haltija tilaa tyhjennykset suoraan kuljetusyrityksestä. Kuljetuksen hin nas ta päättää yritys. Kuljetusmaksu on yksityisoikeudellinen maksu. Kul je tusyri tys laskuttaa kiinteistön haltijaa keskinäisen sopimuksen perusteella. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa sen järjestämistavasta riippumatta on jä te toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Jätteen kuljettajan on annettava jätehuoltoviranomaiselle vuosittain tiedot kiin teistöis tä, joilta jätettä on noudettu, sekä noutokerroista kiinteistöittäin. Sako- ja um pi kai vo liet tei den jätehuollossa on sekä kuljettajan että kiinteistön haltijan nou da tet ta va jätehuoltomääräyksiä kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Toisin kuin useissa mielipiteissä esitettiin ja muutamista kuljetusselvityksen kohdista on tulkittavissa, kunnan kilpailuttama kuljetus ei tarkoita automaattisesti vel voi tetta säännöllisiin vakiintuneen tyhjennysrytmin mukaisiin kaivojen ja säiliöiden tyh jen nyk siin. Tyhjennysväleistä määrätään tarkemmin kunnallisissa jä te huol tomää räyk sis sä. Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon nykytilanne Jätelautakunnan kunnissa ei Liperin kuntaa lukuun ottamatta ole tehty sako- ja um pi kai vo liet tei tä koskevia kuljetusjärjestelmäpäätöksiä. Lietteiden kuljetus oli erik seen rajattu kunnan jär jes tä män jätteenkuljetuksen ulkopuolelle Joensuun (2008) ja Liperin (2009) kun nal li sis sa jätehuoltomääräyksissä, jotka on sittemmin ku mot tu vuonna Käy tän nös sä kaikissa kunnissa sako- ja um pi kai vo liet teiden kuljetus hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämänä (edellisen jä te lain 1072/1993 termi sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Kiinteistön haltija tilaa lietteen tyhjennyksen ja kuljetuksen kunnassa toimivalta kuljetusyritykseltä ja voi ha lu tes saan kilpailuttaa palvelun eri yritysten kesken. Nykyinen jätelaki edel lyttää näin ollen kuljetusjärjestelmän tarkastelun laissa säädettyjen edel ly tys ten perus teel la ja sen pohjalta tehtävää päätöstä. Jätelautakunta on päätöksen valmistelua varten teettänyt selvityksen sako- ja um pi kai vo liet tei den jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta (jatkossa kul je tussel vi tys ). Kuljetusselvityksen tekijäksi valittiin kilpailutuksen perusteella FCG Suun nit te lu ja tekniikka Oy, ja raportti valmistui maaliskuussa Nykyistä kiin teis tön haltijan kuljetusjärjestelmää ja sako- ja umpikaivolietteiden jä te huoltoa koskevat tiedot sekä laissa kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmälle ase tet tujen edellytysten täyttymistä koskevat arviot perustuvat mm. raporttiin, sel vi tystyön yhteydessä saatuihin tarkempiin tietoihin, jätelautakunnan kuntien ym päris tön suo je lu vi ran omai sil ta ja vesihuoltolaitoksilta saatuihin tietoihin sekä jä tehuol to vi ran omai sen asiantuntemukseen. Tarkastelun pohjatiedoksi on selvitetty niiden kiinteistöjen määrää, joiden jä teve si jär jes tel mään kuuluu sakokaivoja tai umpisäiliöitä. Alueella ei ole ollut yh teistä rekisteriä näistä viemäriverkkoon liittymättömistä kiinteistöistä, joilla syn tyy käsittelyä vaativia jätevesiä. Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä ym pä ris tönsuo je lu vi ran omai set ovat koostaneet tietoja omiin tarpeisiinsa. Arvio sako- ja

4 um pi kai vol lis ten kiinteistöjen määristä kun nit tain ja eroteltuna vakinaisesti asuttui hin ja lomakiinteistöihin on taulukossa 1. Taulukko 1. Kiinteistöjen määrät kuljetusselvityksen perusteella ja jä te huol to vi ranomai sen kuljetusrekisteriin merkittyjen kohteiden määrät kunnittain. Kunta Sako- tai umpikaivollisten kiin teis tö jen lukumäärä (arvio) Jätteenkuljetusrekisteriin mer ki tyt kohteet * Vakinaiset kiin teis töt Lomakiinteistöt Ilomantsi Joensuu Kontiolahti Liperi Polvijärvi Yhteensä Kaikki kiinteistöt yhteensä * Ilmoitettuja kohteita on noin 4700, mutta osasta puuttuvien osoitetietojen vuoksi ei pys ty tä määrittämään, minkä kunnan alueella kiinteistö on. Jätehuoltoviranomaisen ylläpitämään kuljetusrekisteriin on merkitty lietteiden kul jet ta jien toimittamat tiedot vuosilta 2013 ja Kuljetusrekisteriin mer kit tyjä tyhjennyskohteita on koko alueella yhteensä noin Koska tiedot ovat osin puutteellisia (mm. osoi te puuttuu kokonaan/osittain, kiinteistön haltijan tie dot puut tu vat, jätemäärä puuttuu, jätelaji puuttuu) ja kaikki alueella toimivat yri tykset eivät ole toimittaneet tietoja lainkaan, ei rekisterin perusteella voida osoit taa niiden kiinteistöjen määrää, joilla syntyy sako- ja umpikaivolietteitä. Kul je tus rekis te ri ei toisaalta edes kattavasti toteutettuna osoittaisi tällä hetkellä kaik kia sako- ja umpikaivollisia kiinteistöjä, koska osalle kiinteistöistä ei tilata lie te säi liön tyhjennyksiä, jos esim. liete käsitellään omatoimisesti. Jatkossa vi ran omai sel le on ilmoitettava tiedot myös omatoimisesta käsittelystä, ja ne mer ki tään rekisteriin. Päätöksenteon perustaksi on kuljetusselvityksessä arvioitu kiin teis tö mää rä ar vioon perustuvaa laskennallista vuosittaista liete- ja jätevesimäärää ja verrattu si tä jä te ve den puh dis ta mo jen / kuntien vesilaitosten vastaanottamiin määriin. Tau lukos sa 2 on lisäksi esitetty jätehuoltoviranomaiselle ilmoitetut yhteenlasketut liete mää rät kunnan alueella tehdyistä tyhjennyksistä. Taulukko 2. Lietteen määrä kuljetusselvityksessä esitetyn laskennallisen arvion (a), kun tien vesihuoltolaitosten vastaanottopisteisiin vastaanotetun määrän (b) ja jä tehuol to vi ran omai sel le ilmoitettujen tyhjennysten (c) mukaan. Kunta Lietemäärä 2014, m 3 Ilomantsi, JVP Joensuu, JVP + kaksi vas taan ot topaik kaa Kontiolahti, vas taan otto paik ka a) Laskennallinen arvio kiin teis tö mää rän perus teel la b) Vastaanotettu kunnan vas taan ot to paikkaan c) Jä te huol to vi ran omai selle ilmoitettu kunnasta kerät ty määrä *

5 Liperi, vastaanottopaikka Polvijärvi, vastaanottopaikka Yhteensä * Kuljetusrekisterin mukaiset lietemäärät on merkitty sen mukaan kuin ne on ilmoitettu (1 % tyhjennystiedoista puuttui lietteen määrä). Määrät sisältävät osin muiden kuntien jäte ve den puh dis ta moil le toimitettua lietettä (esim. Liperistä Outokumpuun/Joensuuhun, Kon tio lah des ta Joensuuhun, Joensuusta Ilomantsiin). Lietemäärissä (laskennallinen arvio vs. vastaanottomäärät vs. viranomaiselle ilmoi te tut kuljetusmäärät) on huomattavia eroja. Laskennallinen määräarvio perus tuu arvioituun sako- ja umpikaivollisten kiinteistöjen määrään ja kes ki mää räiseen lietteiden tyhjennykseen. Kuljetusselvityksessä laskettuja arvioita kohtaan esi tet tiin mielipiteissä ja osin lausunnoissa kritiikkiä. Arvion perusteita ja epä varmuus te ki jöi tä on käsitelty raportissa, kuten myös on tuotu esiin se, ettei toi mialu eel la ole saatavilla tarkkaa tietoa sako- ja umpikaivollisten kiinteistöjen määräs tä. Laskennallisen arvion voidaan epäillä olevan todellista kiinteistöillä syn tyvää lietemäärää suurempi ja siten virheellinen. Viranomaiselle osana kuljetustietoja ilmoitettu yhteenlaskettu lietemäärä on kuiten kin mer kit tä väs ti pienempi kuin jätevedenpuhdistamoille vastaanotetut lie temää rät. Määriä on perusteltua tarkastella kunnittaisen tarkastelun lisäksi alu eelli ses ti, koska esim. Liperistä toimitetaan lietejätettä Joensuuhun ja Joen suus ta Ilomantsiin. Osal taan määräerot johtuvat siitä, että kaikki yritykset eivät toi mi ta jä te huol to vi ran omai sel le lakisääteisesti kuljetustietoja. Esimerkiksi useam pi iso yritys, jot ka ovat toimittaneet lietejätettä ainakin Joensuuhun ja Ilo mant siin, on jättänyt toi mit ta mat ta kuljetustiedot viranomaiselle. Määrien ero ei se li ty lietteiden pel to vil je lys sä hyödyntämisen vuoksikaan, sillä ym pä ris tön suo je lu viran omais ten ker to man perusteella toiminta on vähäistä. Sako- ja umpikaivokiinteistöjen määrän ja niillä syntyvän vuosittaisen liete- ja jäte ve si mää rän tarkka selvittäminen edellyttäisi huomattavasti mittavampaa tutki mus ta. Arviot tarkentuvat vuosien saatossa, kun jätehuoltoviranomaisen re kiste ri tarkentuu jätteenkuljetustietojen avulla sekä muin jä te huol lon seu ran ta tiedoin. Kuljetusyritysten määrä Jätteenkuljetus edellyttää hyväksyntää elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin, ja hyväksynnän yhteydessä määritetään toi min ta-alue, jolla jätteiden kuljetusta saa harjoittaa. Kaikki rekisteriin merkityt yri tyk set eivät kuitenkaan toimi aktiivisesti tai ollenkaan jätelautakunnan toi mialu een kunnissa. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, kuntien viranomaisilta, vesihuolto lai tok sil ta ja jätehuoltoviranomaisen kuljetusrekisteristä sekä asiassa anne tuis ta mie li pi teis tä koottujen tietojen perusteella aktiivisia toimijoita on koko lau ta kun nan alueella noin kaksikymmentä. Kuntien reuna-alueilla tehdään toden nä köi ses ti jonkin verran tyhjennyksiä pääosin naapurikunnassa toimivien yritys ten toi mes ta. Osalla yrityksistä on vain yksittäisiä lietteiden tyh jen nys asiakkai ta ja suu rim mil la useita satoja.

6 Kaikissa kunnissa toimii useita yrityksiä (Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä yli viisi yritystä kussakin, ja Ilomantsissa ja Polvijärvellä alle viisi yritystä kum massa kin). Suuremmat yritykset, joilla tiedetään tai voidaan olettaa olevan useam pi sata asiakasta, toimivat jätelautakunnan alueella useassa kunnassa. Sako- ja umpikaivolietteiden käsittely ja käsittelyhinta Alueen kunnissa on pääsääntöisesti yksi vesihuoltolaitoksen ylläpitämä liet tei den vastaanottopaikka. Siirtoviemäriä pitkin Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven lietteet johdetaan käsiteltäväksi Kuhasalon jätevedenpuhdistamoon Joen suu hun. Sinne tuodaan myös Joensuun lietteet, lukuun ottamatta Enon alueen liet tei tä, jotka toimitetaan Stora Enson Uimaharjun tehtaan puhdistamoon. Ilo mant sis sa on oma jätevedenpuhdistamo. Lietteiden käsittelymaksu määräytyy vastaanottopaikan käsittelyhinnan mukaan (taulukko 3). Kuljettajilta saatujen tietojen mukaan lietteitä ajetaan jonkin ver ran eri kunnan jätevedenpuhdistamolle kuin missä kunnassa lietteen syn tykiin teis tö sijaitsee. Perusteena tähän on käsittelyhinnan sijaan kuljetusten suunnit te lu. Naapurikuntien käsittelyhinnat eivät eroa lautakunnan toimialueen hinnois ta erityisen paljon. Taulukko 3. Lietteiden käsittelyhinnat Kunta Maksun suuruus, /m 3 (sis. alv 24 %) Sakokaivoliete Umpikaivoliete Ilomantsi 13,02 13,02 Joensuu 23,81 8,31 Kontiolahti 14,76 14,76 Liperi 18,60 12,40 Polvijärvi 16,86 1) 10,04 (wc-vesi) 2) 4,22 (kaikki jätevedet) Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen ja lausuntopyynnöt Lietteenkuljetuksen nykytilaa koskevan selvityksen valmistuttua valmistelussa on uudestaan varattu mielipiteen ilmaisumahdollisuus eri tahoille sekä pyydetty kun nil ta ja viranomaisilta uudestaan lausuntoja asiassa. Kuulutuksen ja lau sun topyyn tö jen yhteyteen liitettiin kuljetusselvityksen lisäksi tiivistelmä tarkastelun edel ly tyk sis tä ja nykytilasta sekä alustava arvio lain edellytysten täyttymisestä. Se kä kuljetusselvityksessä että jätehuoltosuunnittelijan laatimassa alustavassa ar vios sa päädyttiin siihen, etteivät kaikki jätelain 37.1 :ssä säädetyt edellytykset täy ty alueella. Lausunnot Lausuntopyynnöt lähetettiin jätelautakunnan peruskunnille, jätelain valvovina vi ran omai si na toimiville kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Pohjois-Kar ja lan ELY-keskukselle, terveydensuojeluviranomaisena toimivalle Pohjois-Kar ja lan ympäristöterveydelle sekä kunnalliselle jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:lle. Polvijärven kuntaa lukuun ottamatta kaikki tahot antoivat lausunnon. Tii-

7 vis tel mä lausunnoista huomioineen ja vastakommentteineen on liitteenä. Lausun not kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina ja nähtävissä kokouksessa. Kaikissa kuntien ja niiden ympäristönsuojeluviranomaisten lausunnoissa esi tettiin nykyisen kuljetusjärjestelmän jatkamista. Osassa lausunnoista ei esitetty viran omai sen kannan lisäksi mitään perusteita tai lisätietoja. Lausunnoista sekä viran hal ti joi den laatimista lausuntoehdotuksista, joita ei hyväksytty, voidaan tii vistää mm. seuraavia seikkoja: Palvelutarjonnan katsotaan toteutuvan kaikissa kunnissa kattavasti. Osassa kuntia esitetään pientä epäilyä hinnoitteluehtojen kohtuullisuutta kohtaan ja tuodaan esiin kunnan järjestämän kuljetuksen kuntalaisten kesken tasapuolisempi mak su ra ken ne. Lausunnoissa painotetaan kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen jous tavuut ta ja kuntalaisten mahdollisuutta valita tyhjennyksen tekevä yritys. Yri tys ten välisen kilpailun uskotaan laskevan hintatasoa, joskin yhdessä vi ran hal ti ja nä kemyk ses sä tuodaan esiin, että kilpailutuksen voidaan ainakin olettaa laskevan hinto ja. Yritysvaikutusten osalta nostetaan esiin mm. se, että nykyjärjestelmä mahdol lis taa lietteiden kuljetuksen sivuelinkeinotoimintana. Lietteiden jä te huol toon liit ty vät ympäristöviranomaisten tietoon tulleet ongelmat liittyvät yleen sä kai vojen huonoon kuntoon tai vääränlaiseen käyttöön, ei niinkään kul je tuk siin. Useissa näkemyksissä tuodaan esiin jätehuolto- ja ym pä ris tön suo je lu vi ran omais ten haasteet lietteiden jätehuollon seurannan ja valvonnan osalta ny ky ään, ja arvioidaan, että kunnan järjestämässä lietteiden kuljetuksessa seu ran ta ja valvon ta olisi helpompi ja resurssitehokkaampi toteuttaa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus, joka on jätelain mukainen valvontaviranomainen, to teaa lausunnossaan, että vaikka kiinteistön haltijan kannalta kuljetus on jousta vas ti toteutettu, kiinteistön haltijan järjestelmälle asetetut edellytykset eivät näy tä kaikilta osin täyttyvän. Myös ELY-keskus kiinnittää huomion erityisesti seu ran nan puutteellisuuteen ja tehokkaamman järjestämisen tarpeeseen. Mielipiteet Jätelain 38 :n mukaan ennen kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen te ke mistä on niille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, varattava mah dol li suus saada asiasta tietoa sekä lausua mielipiteensä. Asian valmistelusta ja mahdollisuudesta mielipiteen ilmaisuun on tiedotettu kuuluttamalla siitä Joensuun alueellisen jätelautakunnan ilmoituslehdissä. Lehdet ovat Kar ja lai nen, Kotiseutu-uutiset, Outokummun Seutu, Pielisjokiseutu ja Pogostan Sa no mat. Kuulutus kokonaisuudessaan, lietteenkuljetuksen nykytilaa koskeva sel vi tys sekä tiivistelmä tarkastelun edellytyksistä ja alustava arvio lain edel ly tysten täyttymisestä oli nähtävillä jätelautakunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä kuntien virallisten ilmoitusten ilmoitustauluilla. Lisäksi jäte huol to vi ran omai sel le vuotta 2014 koskevat lietteiden kuljetustiedot toi mit taneil le yrityksille lähetettiin tiedote mielipiteen ilmaisun mahdollisuudesta. Yksityishenkilöiden mielipiteitä saatiin 7 kpl. Kuljetusyritysten mielipiteitä saa tiin 5 kpl. Lisäksi saatiin 4 kpl etujärjestöjen antamia mielipiteitä. Mielipiteistä laa dit-

8 tu kooste vastineineen on liitteenä. Mielipiteet kokonaisuudessaan ovat oheisma te ri aa li na ja nähtävissä kokouksessa. Yhdessäkään mielipiteessä ei esitetä, että tulisi siirtyä kunnan järjestämään kulje tuk seen tai että kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle jätelaissa ase tetut edellytykset eivät täyttyisi. Useat yksityishenkilöt ilmaisevat tyy ty väi syy ten sä ny kyi seen järjestelmään tai käyttämäänsä yrittäjään, ja esimerkiksi jär jes tel män jous ta vuu teen sillä perusteella, että harvemmin kuin vuosittain tehtävät tyh jennyk set ovat nyt mahdollisia. Kiinteistön haltijan vapautta kaivon tai säiliön tyhjen nys ajan koh dan ja urakoitsijan valinnassa pidetään tärkeänä. Myös yri tys ten ja niiden etu jär jes tö jen mielipiteissä painotetaan joustavuutta. Todettakoon, et tä jous ta vuus johtuu usein siitä, ettei jätehuoltomääräyksiä esimerkiksi tyh jen nysvä lin osal ta noudateta, vaan kaivot ja säiliöt tyhjennetään sallittua har vem min. Kunnan kilpailuttaman kuljetuksen epäillään nostavan kustannuksia. Mie li pi teissä esitetään epäilyksiä kul je tus ten onnistumisesta osin hankalissa olosuhteissa kun nan toimesta. Yritysten kan nan otois sa nykyisten toimijoiden kokemusta pidet tiin tärkeänä tyhjennysten on nis tu mi sen kannalta. Yritys- ja työl li syys vai kutus ten osalta tuodaan esiin epä var muu den lisääntyminen ja yritysmäärän vä hene mi nen, jos siirrytään kunnan kil pai lut ta maan kuljetukseen. Arvio laissa kiinteistön haltijan kuljetukselle asetettujen edellytysten täyt tymi ses tä Jotta kunnan jätehuoltoviranomainen voisi päättää, että kunnassa jät teen kul jetus järjestetään siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, kaik kien jätelain 37 :ssä säädettyjen edellytysten tulee täyttyä. Kuljetuspalvelun saatavuuden ja luotettavuuden arvioimisen perustaksi sekä jäte huol lon toimivuuden edistämisen arvioimiseksi on pyritty selvittämään kun nittain niiden kiinteistöjen määrä, joiden tulisi olla liittyneinä jätteenkuljetukseen eli joilla sijaitsee sako- tai umpikaivoja, sekä arvioitu syntyvien liet tei den mää rää. Näitä tietoja on verrattu kuljetusselvitykseen vastanneiden yritysten an ta miin tietoihin, jätehuoltoviranomaiselle ky se lyn ja vuosittaisten kuljetustietojen yhtey des sä annettuihin tietoihin sekä kun tien vesihuoltolaitoksilta ja ym pä ris tö viran omai sil ta saatuihin tietoihin. Jätehuoltoviranomaisen kuljetusrekisterin tietojen mukaan tyhjennyksiä tehdään noin kiinteistöltä, kun kuljetusselvityksessä arvioitu jät teen kul je tukseen liittymisvelvollisten kiinteistöjen määrä on Kaikki lietteitä kul jet ta vat yritykset eivät ole ilmoittaneet viranomaiselle kuljetustietoja, kuten jätelaki edellyt tää. Kuljetusrekisteristä puuttuvien kiinteistöjen, joilla on tehty tyh jen nyk siä, määrää ei pystytä arvioimaan tarkasti. Koska alueen kunnissa ei ole ollut, ei kä tässä yhteydessä ole ollut kohtuullisin resurssein selvitettävissä, tietoa sa ko- ja umpikaivollisten kiinteistöjen määrästä, ei nykytiedoin pystytä myöskään to denta maan, kuinka suuri osa kiinteistön haltijoista ei tyhjennytä jä te ve si jär jes tel mää jätelainsäädännön ja jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla riit tä vän usein, tai kuinka moni käsittelee ja hyödyntää lietteet asianmukaisesti itse taik ka käsittelee ne määräysten vastaisesti. Koko jätelautakunnan alueella kyse lie nee useista sadoista tai jopa tuhansista kiinteistöistä.

9 Vuonna 2014 alueen kuntien vesihuoltolaitosten vastaanottamat sako- ja um pikai vo liet tei den määrät olivat vain % kuljetusselvityksessä kiinteistöjen mää rä ar vion perusteella lasketuista kuntakohtaisista lietemääristä. Kaikkia sa kokaivo ja ja umpisäiliöitä ei tyhjennetä vuosittain. Tämä voi johtua siitä, ettei tyhjen net tä vää ole kiinteistön käyttämättä olon vuoksi, mutta myös siitä, ettei kiinteis tön haltija katso kaivon tilavuutta pienemmän jätemäärän edellyttävän tyhjen tä mis tä, vaikka määräykset sitä edellyttävät. Jätteenkuljetusyritysten jätehuoltoviranomaiselle ilmoittamat yhteenlasketut kun nit tai set lietemäärät olivat vuonna 2014 ko. kunnan vastaanotetun lietteen mää räs tä Ilomantsin 19 %:sta Kontiolahden 131 %:iin. Yhteensä koko alueen jäte huol to vi ran omai sel le ilmoitettujen tyhjennysten lietemäärä vastasi 63 % ve sihuol to lai tos ten vastaanottomääristä. Kontiolahden yli 100 prosentin arvo se lit tyy sillä, että lietteitä kuljetetaan myös toisen kunnan vastaanottopaikkaan, ja Kontio lah den vastaanottopaikka on ollut ajoittain suljettuna. (Taulukko 2.) Yhteenvetona voidaan todeta, että tarkkoja tietoja lietteiden jätehuollon ny ky tilas ta ei ole käytettävissä ja jätehuoltoviranomainen ei pysty hoitamaan seu rantaa lain edellyttämällä tasolla. Edellytys 1: Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti se kä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Kuljetusselvityksen ja muun käytettävissä olevan tiedon perusteella jokaisessa kun nas sa toimii useita yrityksiä. Suu rem mat yritykset toimivat pääsääntöisesti jä te lau ta kun nan alueella useassa kun nas sa ja toiset yrityksistä toimivat pää asialli ses ti yhden kunnan alueella. Jä te huol to vi ran omai sen tiedossa ei ole, että jol lakin alueella ei olisi saatavilla liet tei den kuljetuspalvelua. Kuljetuspalvelun tar jontaa voidaan pitää kattavana ja luo tet ta va na. Jätelautakunnan toimialueen yrityksiltä on vuonna 2014 jätelautakunnan päätök seen perustuen pyydetty selvitystä toiminta-alueesta sekä kulje tus pal ve lun ja hinnoittelun ehdoista. Kyselyyn vastasi 12 yritystä, joista osa toimii pääosin lautakunnan alueen ulkopuolella. Vastaukset olivat osin puutteellisia (esim. vain tieto toiminta-alueesta). Kuljetusselvityksen yhteydessä yrityksiltä ky syt tiin kuljetuksen hinnoitteluperiaatetta ja maksun suuruutta ja vastauksia saa tiin 12 yritykseltä. Lisäksi osa yrityksistä on toimittanut jä te huol to vi ran omaisel le kuljetustietojen yhteydessä myös hintatiedot, ja jotkut yritykset antoivat mie li pi tei den ilmaisuvaiheessa tietoa hinnoittelustaan. Jätelain 85 :n mukaan kiinteistön haltijan järjestämästä kuljetuksesta pe rit tävien maksujen on oltava tasapuolisia ja kohtuullisia. Maksun perusteet on tarjouk ses sa sekä laskussa ilmoitettava selkeästi, ja jos kuljetuslaskun yhteydessä las ku te taan myös jätteen käsittelymaksu, on kuljetus- ja käsittelyosuudet ero telta va tarjouksessa ja laskulla. Maksujen tasapuolisuudella tarkoitetaan la ki py kälän perusteluiden mukaan esimerkiksi sitä, ettei eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai eri alueita aseteta hinnoittelussa perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan.

10 Kuljetuspalvelujen ehtojen kohtuullisuutta ja syrjimättömyyttä on osin haas ta vaa arvioida käytettävissä olevien yrityksiltä saatujen tietojen perusteella. Tämä johtuu siitä, että yritykset käyttävät toisistaan eroavia kuljetuksen hin noit te lu pe rustei ta (esim. matka, tyhjennysmäärä, kaivotyyppi, kiireellisyys), ja kiin teis tö jen olosuhteet eroavat toisistaan. Hintojen suuruuden vertailun perusteella eri yritys ten välillä on jonkin verran eroja, mutta tämä ei ole kiellettyä kiinteistön hal tijan kuljetusjärjestelmässä. Siltä osin kuin yritykset ovat kertoneet palvelu- ja hinnoit te lu eh dois ta (tätä on tehty eri tarkkuuksilla), ei kiinteistön haltijoita pe rusteet to mas ti aseteta hinnoittelussa toisistaan poikkeavaan asemaan, mikä oli si hallituksen esityksen HE 199/2010vp (ns. jätelain perustelut) vastaista. Kor jaukse na mielipiteen ilmaisuvaiheen alustavassa arviossa jätelain 37 :n edel ly tys ten täyttymisestä esi tet tyyn tulkintaan todettakoon, että kuljetusmatkan käyt tä minen hin noit te lu pe rus tee na kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä ei ole jätelain tai sen pe rus te lui den vastaista. Hinnoittelun ja palveluehtojen kohtuullisuus ja syrjimättömyys kuntalaisten kesken olisi varmistettavissa helpommin kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuin kiin teis tön haltijan kuljetusjärjestelmässä. Näin siksi, että jä te huol to vi ran omainen päättäisi hinnoista hyväksymässään taksassa ja palveluehdot olisivat yh tenäi set koko kunnan (tai jätelautakunnan) alueella ja sekä jä te huol to vi ran omainen että valvontaviranomaiset voisivat seurata palvelun laatua sys te maat ti semmin. Asiattomasta hinnoittelusta tai määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ei ole tullut tietoa jätehuoltoviranomaiselle, eivätkä myöskään val von ta vi ran omaiset ole tällaisesta kertoneet. Kun lisäksi otetaan huomioon, että useimmilla alueil la (kylillä) palveluntarjoajan voi kilpailuttaa, kuljetuspalvelua voidaan käytet tä vis sä olevan tiedon perusteella todeta olevan saatavilla kohtuullisin ja syr jimät tö min ehdoin. Edellytys 2: Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jä te huollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä ei kä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Tämän edellytyksen täyttymistä on tarkasteltava mm. jätehuoltomääräysten nou dat ta mi sen, sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyn toimivuuden, la ki sää teisen seurannan toteutumisen sekä ilmi tulleiden ympäristö- tai terveyshaittojen tai väärinkäytösten kautta. Voimassa olevien kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan sako- ja um pi kaivot on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa (uudistetut määräyk set tulevat voimaan ). Määräykset edellyttävät, että lietteet toi mi tetaan joko kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun paikkaan, jolla on kä sit telyyn tarvittava ympäristölupa. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan myös ns. pienimuotoinen omatoiminen käsittely on sallittu. Jätehuoltoviranomaiselle toimi te tuis ta kuljetustiedoista käy kiistatta ilmi, että kaikki kiinteistöjen haltijat eivät noudata jätehuoltomääräysten vähimmäisvaatimusta vuosittaisesta tyh jennyk ses tä, vaan tyhjennykset tehdään harvemmin. Jätehuollon seu ran ta tie to jen perusteella usea tuhat kiinteistöä ei kuulu kuljetuksen piiriin ollenkaan, mut ta suuri määrä johtuu osittain siitä, että kaikki yritykset eivät toimita kul je tus tie to ja

11 jätehuoltoviranomaiselle. Jätevedenpuhdistamoille toimitetut lietemäärät ovat niin paljon pienempiä kuin laskennalliset arviot vuosittain syntyvistä liet tei den määristä myös kuljetusselvityksessä esitetyistä huomattavasti pie nem mil lä henkeä kohden vuodessa muodostuvilla lietemäärillä laskettuna että on pe rustel tua epäillä sako- ja umpikaivolietteiden jä te huol lon kokonaisuuden asian mukais ta toimivuutta. Käytettävissä olevien tietojen pe rus teel la ei voida luo tet tavas ti arvioida, miten suurella osalla kiinteistöistä ei nou da te ta jä te huol to määräyk siä. Vaikka kuljetuspalvelua on tarjolla, kaikki jätehuoltovelvoitteen piiriin kuuluvat kiin teis töt eivät ole jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla järjestäneet kiin teistön jätehuoltoa. Siirtyminen kunnan järjestämään kuljetukseen ei poistaisi kaikkia määräysten noudattamatta jättämisen tilanteita, mutta seuranta olisi helpom min ja tehokkaammin järjestettävissä, ja se olisi yhtenäisempää ja te hokkaam paa kuin nykytilanteessa. Tiedotusta ja valvontatoimia voitaisiin koh den taa niihin kiinteistöihin, joilla ei noudateta jätehuoltomääräyksiä. Tältä osin kiin teistön haltijan kuljetusjärjestelmä ei edistä sako- ja umpikaivolietteiden jä te huol lon yleistä toimivuutta missään jätelautakunnan alueen kunnassa. Jätehuoltoviranomaiselle kuljetustietoja toimittaneet yritykset ovat ilmoittaneet toi mit ta van sa lietteet Joensuun tai Ilomantsin jätevedenpuhdistamoille, muiden lau ta kun nan alueen kuntien vastaanottopisteisiin tai naapurikuntien puh dis tamoil le. Yhdenkään kunnan osalta kaikkia kiinteistöiltä kerättyjä lietteitä ei ole toi mi tet tu saman kunnan vastaanottopaikkaan, mikä vaikeuttaa järjestelmän toi mi vuu den arviointia, mutta ei ole määräysten vastaista. Itä-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 (Pohjois-Karjalan ym pä ris tö keskus 2009) ei ole asetettu erityisiä kehitystavoitteita sako- ja umpikaivolietteiden kul je tuk sel le, lukuun ottamatta lietteiden määrän mittauksen ja tuojan tun nistuk sen käyttöönottoa kaikilla vastaanottopaikoilla, mikä jätelautakunnan alu eella onkin nykyisin käytössä. Toimiva jätteenkuljetus edistää suunnitelmassa asetet tu jen muiden tavoitteiden toteutumista (mm. lietteet aiempaa paremmin asial li sen käsittelyn piiriin, pääasiassa jätevedenpuhdistamoille; puhdistamojen vas taan oton ruuhkautumisen ehkäisy erityisesti keväisin; sakokaivolietteiden keräyk sen sisällyttäminen osaksi järjestetyn jätehuollon valvontaa), ja kul je tus ten toimivuutta puolestaan edistäisi kohtuullisemmin saavutettavat vas taan ot to paikat. Seurantaa kehittämällä järjestelmän toi mi vuut ta voidaan jatkossa ar vioi da paremmin ja tarvittaessa valvontatoimia koh dis taa oikein. Valvonnan ja seu rannan kehittäminen olisi tehokkaampaa kun nan järjestämässä kul je tuk ses sa. Kuljetusselvityksen tehtävänantoon ei sisältynyt yksityiskohtaisten päästö- tai ym pä ris tö las kel mien tekeminen, eikä liikenteen määrään ja päästöihin liittyviä vai ku tuk sia ole laskettu esim. hiilijalanjälkimallinnuksella. Lietteiden kuljetus eroaa huomattavasti ns. kiinteiden jätteiden kuljetuksesta yhteen kuormaan sopi vien tyhjennyskohteiden (n. 1 6) määrän osalta, ja yksittäisestä tyh jen nys kohtees ta kerättävän jätteen määrä on keskimäärin suurempi (useita kuutioita). Tyh jen nys koh tei den välimatkat ovat yleensä pidempiä kuin esim. se ka jä te tyhjen nyk sis sä. Kuljetusselvityksen yhteydessä useat yrittäjät kertoivat tekevänsä reit ti suun nit te lua mahdollisimman tehokkaasti. Kunnan järjestämässä kul je tukses sa tyhjennyskohteiden suuremman määrän voidaan arvioida tehostavan kul-

12 je tuk sia hieman, mutta ero kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmään ei edellä mai ni tuis ta seikoista johtuen liene suuri. Kun tarkkaa tietoa sako- ja um pi kai vollis ten kiinteistöjen määrästä ja sijainnista, jätevesijärjestelmistä ja tyh jen nys tihey des tä ei ole saa ta vil la, mahdollisen logistiikkahyödyn ar vioin ti on vaikeaa. Kun nan järjestämässä kuljetuksessa voitaisiin päästöihin vaikuttaa kil pai lu tukses sa ja urakkasopimuksissa kalustolle asetettavilla kriteereillä. Sekä ympäristönsuojeluviranomaisilla että kuntien vesihuoltolaitoksilla on osana toi mi alaan sa pitkäaikaista kokemusta lietteiden jätehuollosta omassa kunnassa. Ym pä ris tö vi ran omai set ja vesilaitokset eivät kuljetusselvitykseen vastatessaan tuo neet esiin suoraan lietteiden kuljetuksessa tapahtuneita ympäristön pi laan tumi sen vaaraa tai hait taa aiheuttaneita ti lan tei ta. Yksittäisiä valituksia on tehty, kos kien lähinnä tyhjennysten asian mu kai suut ta. Suuri osa kiinteistöistä sijaitsee sel lai sel la syrjäisellä ha ja-asu tus alu eel la, jossa määräysten vastainen toiminta ei vält tä mät tä kuitenkaan tule viranomaisten tie toon, ja vain räikeimmät ongelmat il moi te taan. Sako- ja umpikaivolietteistä aiheutuvat ym pä ris tö hai tat ovat va kavam pia ja vaikeammin korjattavia kuin esim. sekajätteestä ai heu tu va ros kaan tumi nen, koska lietteen tai jäteveden levitessä ympäristöön se voi aiheuttaa olosuh teis ta riippuen maaperän taikka käyttö-, pinta- tai poh ja ve den pilaantumista. Kiin teis tön haltijan kuljetukseen liittyvinä mahdollisina ongelmina mai nit tiin liettei den epäasianmukainen käsittely, se ettei tyhjennyksiä tehdä riit tä vän ajoissa se kä valvonnan työläys. Kokonaisuutena arvioiden kuljetustoiminnan pääs töt tai kiin teis tön haltijan kuljetusmalli ei kuitenkaan aiheuta vaaraa tai haittaa ter veydel le tai ympäristölle. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa jätteenkuljetukseen liittymistä ja liit ty mät tä jättämistä, jätehuoltomääräysten noudattamista ja kaikkien syn tyvien lietteiden asianmukaiseen käsittelyyn toimittamista on hankalampi seurata kuin olisi kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Vaikka valtaosa kuljetusyrityksistä toi mii niitä koskevien velvoitteiden mukaisesti ja osa on kehittänyt mm. kul je tustie to jen raportointiaan, viranomaisten tehtäväksi säädetty seuranta ja val von ta olisi merkittävästi tehokkaammin toteutettavissa kunnan järjestämässä kul je tukses sa. Myös lietteiden kohdentamista oikeaan vastaanottopaikkaan ja vas taanoton ajoittamista voitaisiin tarvittaessa ohjata nykyjärjestelmää hel pom min. Kunnan järjestämän kuljetuksen voidaan siten arvioida ehkäisevän ter vey del le tai ympäristölle aiheutuvien haitta- ja vaaratilanteiden muodostumista. Edellytys 3: "Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan päätök sen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huo mi oon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja vi ran omais ten toimintaan." Vaikutukset kotitalouksien asemaan Jätehuoltoa voidaan pitää kunnan järjestämänä peruspalveluna, koska jätelaki vel voit taa kunnat vastaamaan mm. asumisen jätehuollon järjestämisestä. Jätteen kul je tus on osa jä te huol to pal ve lua. Kunnan on huolehdittava mm. siitä, että jät teen kul je tus on kotitalouksille mahdollisimman tasapuolista, että palvelua on saa ta vil la kaikissa kunnan osissa, ja että palvelun laatu on riittävän hyvä.

13 Mikäli päätettäisiin jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusmallia, ko ti talouk sien asemaan ei arvioida tulevan suuria muutoksia. Mielipiteitä esittäneet yk si tyis hen ki löt pitävät järjestelmää toimivana ja yritysten ja etujärjestöjen mieli pi tei den sekä useiden kuntien toimielinten lausuntojen mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä sekä palvelutasoon että mahdollisuuteen itse kilpailuttaa ja ha lutes saan vaihtaa yritystä. Palvelutarjonnan puutteita ei ole tuotu ilmi, ja edellä esite tyn mukaisesti palvelutarjontaa on kaikissa kunnissa useamman yrityksen toimes ta. Hinnoittelun osalta yritysten kesken vaihtelevia hintoja ei pidetä lausunnoissa ja mie li pi teis sä ongelmana. Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä hintaeroja saa olla, jos ne eivät johdu perusteettomasta asiakkaiden, asiakasryhmien tai aluei den eriarvoiseen asemaan asettamisesta taikka määräävän mark ki na-aseman väärinkäytöstä. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa kuljetusmaksut si säl tävän taksan hyväksyisi jätehuoltoviranomainen, ja maksut olisivat samat koko kun nan alueella. Myös palveluehdot, laskutus, asiakaspalvelu ja laatukriteerit koko kunnassa (tai koko jätelautakunnan alueella) olisivat yhtenäiset. Tällöin kunta lais ten välinen tasa-arvo toteutuisi paremmin. Maksuvaikutuksen suuntaa on en nal ta vaikea arvioida. Kuljetushintojen on osoitettu laskeneen jopa kymmeniä pro sent te ja, kun on siirrytty kunnan kilpailuttamaan kuljetukseen. Selvitykset ja ver tai lut ovat tosin koskeneet kiinteää jätettä (esim. sekajäte). Kunnan taksaan pe rus tu vat maksut olisivat julkisoikeudellisia ja niistä olisi mahdollisuus tehdä jäte huol to vi ran omai sel le muistutus. Hinnoitteluperusteet ovat siten hieman eri laiset eri kuljetusjärjestelmille, ja mallien hyväksyttävyys tai paremmuus riippuu pää tök sen teon taustalla olevista periaatteista. Monien kotitalouksien voidaan arvioida arvostavan kiinteistön haltijan kul je tusmal lia. Osa kotitalouksista hyötyisi tasapuolisemmista hinnoista sekä siitä, että kun nan järjestämän kuljetuksen arvioidaan johtavan tehokkaampaan seu ran taan ja ympäristöhaittojen ehkäisyyn. Päätöksen vaikutukset kotitalouksien ase maan eivät siten ole yksinomaan myönteisiä. Vaikutukset yritysten toimintaan Koska päätös koskee käytännössä sitä, hoidetaanko kuljetus kunnan kil pai lut tama na vai kunkin kiinteistön haltijan kilpailuttamana, voi päätöksellä luon nol li sesti olla vaikutusta sekä toimialan rakenteeseen (vaikutukset elinkeinoelämään ja kuntatasolla) että yksittäisten yritysten toimintaedellytyksiin (yritystason vai kutuk set). Valtaosalla yrityksistä lietteiden kuljetus muodostaa kuljetusselvityksen mukaan al le kolmanneksen liikevaihdosta, mutta joillakin yrityksillä kyse on jopa yri tyksen päätoimialasta. Päätöksen vaikutuksiin yrityskohtaisesti (esim. yrityksen elin kel poi suus, työllisyysvaikutukset) on merkitystä yrityksen koolla ja toi min nan monipuolisuudella. Viime vuosina toimiala on keskittynyt jonkin verran muu tamien yritysten lopetettua tai myytyä toimintansa, ja muutamat pie nem mät yritykset ovat todenneet jätehuoltoviranomaiselle, ettei aktiivista toimintaa kanna ta harjoittaa kilpailun ja markkinatilanteen vuoksi. Päätöksellä voi olla vai kutus ta myös osan yrityksistä investointisuunnitelmiin. Kiinteistön haltijan kul je tusjär jes tel män voidaan arvioida tukevan alalla jo toimivia yrityksiä.

14 Jos siirrytään kunnan järjestämään kuljetukseen, kilpailutuksissa menestyvät yrityk set hyötyisivät vakaan tilauskannan kautta. Muiden osalta työtilanne hei kentyi si ja voisi johtaa osalla yrityksistä toiminnan lopettamiseen. Kilpailuttaminen saat tai si myös edistää uusien yritysten tuloa markkinoille. Kilpailutuksen ehdot ja esimerkiksi urakka-alueiden määrä ja koko vaikuttavat siihen, millaisilla yri tyk sillä on ylipäänsä mahdollista osallistua kilpailutukseen. Kuntien lausunnoissa on pai no tet tu eri kokoisten yritysten osallistumismahdollisuuksien varmistamista. Asia kas pal ve luun ja laskutukseen liittyviä tehtäviä siirtyisi kunnallisen toimijan (to den nä köi ses ti kunnallinen jäteyhtiö) vastuulle. Vaikutukset viranomaisten toimintaan Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmä on jätehuoltoviranomaisen tehtävien hoidos sa merkittävästi työläämpi vaihtoehto kuin kunnan kilpailuttama kul jetusjärjestelmä ja hankaloittaa jätehuollon toimivuuden seurantaa koko jä te lau takun nan toimialueella. Jätteen kuljetusrekisterin ylläpitoa, jätehuoltoon liit ty misen ja jätehuoltomääräysten noudattamisen seurantaa, lietemäärien seu ran taa sekä jätehuollon kehittämistä olisi helpompi toteuttaa kunnan järjestämässä kulje tuk ses sa. Tämä edistäisi myös valvontaviranomaisten työtä, kun niillä olisi ajan ta sai set ja kattavat tiedot saatavilla tarvittaessa. Kuljetustietojen asianmukainenkaan toi mit ta mi nen jätehuoltoviranomaiselle ei täl lä hetkellä johda siihen, että päätös kiinteistön hal ti jan kuljetusjärjestelmästä oli si myönteinen viranomaisten toiminnalle. Nykyisin usei den eri yritysten toimit ta mien tietojen muokkaaminen, tallentaminen ja ver taa mi nen ra ken nus tietoi hin vaatii runsaasti resursseja. Automaattista tietojen kul je tus re kis te riin tallen tu mis ta tai yhtenäisiä käytäntöjä sovellettaessa valtaosa näis tä resursseista voi tai siin käyttää kattavammin sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon ke hit tämi seen sekä seurantaan. Nykyisin sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon ko konai suus on vaikeasti hallittavissa kaik kien kuntien alueella. Yhteenveto Jätehuoltoviranomainen voi valita jätteenkuljetuksen järjestämistavaksi kunnan jär jes tä män kuljetuksen sijasta kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen vain, jos kaikki jätelain 37.1 :n mukaiset edellytykset täyttyvät. Tehdyn selvitystyön perusteella sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalveluita on kaikissa jätelautakunnan kunnissa tarjolla kattavasti ja luotettavasti, eri lais ten kiinteistöjen tarpeet ja olosuhteet huomioiden. Palvelun ehtoja, mukaan lu kien hinnoittelu, voidaan pitää kuntalaisille kohtuullisina ja syrjimättöminä, jos pi detään hyväksyttävänä sitä, että kiinteistön haltijan järjestämässä jät teen kul je tukses sa hintaeroja saa esiintyä kunnan eri osissa sijaitsevien kiinteistöjen kes ken. Kiinteistön haltijan järjestämä lietteiden kuljetus ei kuitenkaan edistä jä te huol lon yleistä toimivuutta kunnissa eikä tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Kiinteistön haltijan järjestämän lietteiden kuljetuksen jat ka mi sen vaikutuksia ei voida pitää kokonaisuutena myönteisinä ottaen eri tyises ti huomioon vaikutukset viranomaisten toimintaan ja osittain myös ko ti ta-

15 louk sien asemaan. Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto ei ole jä te lau ta kunnan alueella kehittynyt jätelainsäädännön vaatimukset täyttäväksi jär jes tel mäksi. Koska kaikki jätelain 37.1 :ssä säädetyt edellytykset kunnan mahdollisuudelle päät tää kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta eivät täyty missään jätelautakunnan kunnassa, tulee jätelain :ssä säädettyä siir ty mä aikaa soveltaen siir tyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää määrätä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteiden jät teen kulje tuk sen päättymään kaikissa sen toimialueen kunnissa (Ilomantsi, Joen suu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi) ja siirtyä kaikissa toimialueen kunnissa kunnan järjestämään sako- ja um pi kai vo liettei den jätteenkuljetukseen alkaen. Päätös: Keskustelun aikana Eila Piippo Veijo Oinosen, Antti Ronkaisen,Pertti Ny lun din kannattamana ehdotti, että esittelijän esitystä ei hyväksytä, vaan jatketaan sako- ja umpikaivojen jätteenkuljetusjärjestelmässä ny kyis tä käytäntöä. Perustelut: 1. Joensuun alueellisen jätelautakunnan alueella on tällä hetkellä käy tössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä sako- ja um pi kai voliet tei den kuljetuksessa koko jätelautakunnan alueella. So pi mus pe rustei nen jätteenkuljetusjärjestelmä vastaa uuden jätelain mukaista kiinteis tön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. 2. Joensuun alueellinen jätelautakunta päättää, että kunnan jär jes tä misvas tuu seen kuuluvan yhdyskuntajätteen kuljetuksessa sako- ja um pikai vo liet tei den osalta jatketaan sopimusperusteista jät teen kul je tus järjes tel mää uuden lain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteen kul je tuk se na koko jätelautakunnan alueella (Ilomantsi, Joensuu, Kon tio lah ti, Liperi ja Polvijärvi). 3. Alueella on tarjolla jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti se kä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. 4. Kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetus on edistänyt jä te huollon yleistä toimivuutta alueella luoden mm. kilpailua, parempia ja moni puo li sem pia palveluita, asiakastyytyväisyyttä ja se on kehittänyt samal la myös yrittäjien omaehtoista innovatiivisuutta. 5. Käytössä ollut järjestelmä on jo tähänkin saakka taannut jätehuollon alu eel li sen kehittymisen eikä se ole aiheuttanut vaaraa tai haittaa tervey del le tai ympäristölle. Yritykset ovat noudattaneet annettuja säädök siä ja määräyksiä. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus ei ole osoitta nut parempaa toimivuutta niissä kunnissa, joissa se on ollut käytössä.

16 6. Kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetus antaa kotitalouksille oi keu den valita ja kilpailutta kuljetuspalvelut tarpeidensa mukaisesti, se takaa yritysten toimivuudelle paremmat ja ennustettavammat edelly tyk set, eikä järjestelmä heikennä viranomaisten toi min ta mah dol lisuuk sia. 7. Joensuun alueellinen jätelautakunta sai asiasta kaikkiaan 30 taholta hy vin seikkaperäisiä lausuntoja, mielipiteitä ja kannanottoja. Näistä 12 saa pui kunnilta ja viranomaisilta, 10 yrityksiltä ja järjestöiltä sekä 8 yksi tyis hen ki löil tä. Kaikki alueen viisi kuntaa ja kaupunkia tukevat lausun nos saan nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jat ku mis ta. Lähes kaikki muutkin lausunnot ja mielipiteet tukivat muu ta maa poikkeusta lukuun ottamatta nykyisen kiinteistön haltijan jär jes tä män jätteenkuljetuksen jatkumista alueella. Joensuun alueellinen jä te lau ta kun ta käsitteli jätteenkuljetusasiaa perusteellisesti saatujen lau sun to jen, mielipiteiden ja tausta-aineiston perusteella. Jä te huol to vi ran omai se na toimiva Joensuun alueellinen lautakunta on käyttänyt pää tös tä tehdessään sitä päätösvaltaa, johon sillä on lain mukainen oikeus. 8. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valintaa tukivat myös seuraavat seikat: - Kaikki jätelain (646/2011) 37 mukaiset edellytykset täyttyvät alueel la jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. - Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoyhtiön mahdol li nen kilpailutus supistaisi tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luo tet ta vuus kärsi. Kilpailun katoaminen alueelta myös nostaisi hin to ja (37 kohta1). - Kiinteistön haltijan järjestelmässä jätteenkuljetuksessa ei tule kerral la isoja asiakkaiden vaihdoksia kuljetusyritykselle, joista aina seu raa suuri ongelma kuljetusten toimivuuden kannalta (37 kohta 2). - Jätehuoltoyhtiön kilpailutus hävittää ylimääräisen kul je tus ka pa sitee tin alueelta. Se tuottaa ongelmia kriisitilanteiden hoidossa, kuten esimerkiksi jätevedenpuhdistamon ja jätevesiputkiston on gelma ti lan teis sa, tulvissa sekä suurten tapahtumien yhteydessä (37 koh ta 2). - Tyhjennys saattaa jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa tulla epä so piva na aikana, esimerkiksi talvella. On tarpeen tunnistaa, että pakka sil la tyhjätty säiliö saattaa jäätyä ja se menettää toimintakuntonsa (37 kohta 2). - Lietteiden tyhjennyksessä maksetaan vain todellisesta tilauksesta. Jos asiakas ei jätehuoltoyhtiön kilpailuttamassa kuljetuksessa voi ot taa vastaan tyhjennystä esitettynä aikana, asiakas joutuu mak sa maan hukkanoutomaksun. Tällaisia tilanteita sattuu, jos mökin port ti on jäänyt vahingossa kiinni, tie auraamatta tai kaivot kai va mat ta esiin lumesta (37 kohta 3). - Lietteiden kuljetuksessa tärkeä tyhjennyspäivystys toimii 24 tuntia/vrk. Jätehuoltoyhtiön kilpailuttamassa kuljetuksessa toimii vain normaali asiakaspalvelu, yleensä ma-pe klo Erityisesti um pi kai vo jen tyhjennys tulee tapahtua hyvin nopeasti säiliön häly tys jär jes tel män hälytyksen jälkeen. Jos tyhjennystä ei saada no-