Jätteenkuljetusta koskeva lainsäädäntö

Transkriptio

1 Joensuun alueellinen jätelautakunta Kartonkipakkausjätteen kuljetusjärjestelmä 936/ /2017 JATELK Joensuun alueellinen jätelautakunta päätti tehdä toimialueen taajamia kos ke van selvityksen siitä, täyttyvätkö jätelain 37 :ssä kiinteistön haltijan jär jestä mäl le jätteenkuljetukselle asetetut edellytykset pakkausjätelajien (kuitu- eli kar ton ki pak kauk set, lasi- ja metallipakkaukset) kuljetuksen osalta. Selvitys on val mis tu nut ja merkitty jätelautakunnalle tiedoksi Jätelain 149 :ssä säädetään joistakin menettelytavoista ja velvoitteista lain voimaan tullessa ( ) momentin mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jä te lais sa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tullessa hoide taan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jät teen kul jetuk sen järjestämistä lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjes tä män jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös vii meis tään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteis tön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jät teenkul je tuk seen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteen kul je tuk sen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden ku lut tua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaan tu los ta. Vaikka jätelautakunnan toimialueella on lain voimaan tullessa ollut lain voi maisten päätösten perusteella kunnan järjestämä jätteenkuljetus, on kartonkijätteen kul je tus ta hoidettu yleisesti kiinteistön haltijan ja jätehuoltoyrityksen väliseen so pi muk seen perustuen Ilomantsia lukuun ottamatta muiden kuntien alueilla. Kun ta ei tuolloin ole järjestänyt erilliskerätyn kartonkijätteen kuljetusta. Tämän pe rus teel la kartonkipakkausjätteen osalta kuljetusjärjestelmää koskeva tar kas telu pe rus tuu jätelain 149 :ään ja asia edellyttää päätöstä kar ton ki pak kaus jät teen osal ta joko kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisestä tai kiin teis tön hal ti jan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, mikäli lain 37 1 momentin edel ly tysten osoitetaan täyttyvän. Jätteenkuljetusta koskeva lainsäädäntö Jätelain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että jätteenkuljetus järjestetään kiin teis tön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta jätteen vastaanotto- tai kä sit te ly paik kaan. Tämä velvoite koskee kunnan vastuulle kuuluvaa yh dys kun tajä tet tä, kuten asumisen yhteydessä syntyvää jätettä. Jätteenkuljetus to teu tetaan joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan jär jestä mä nä jätteenkuljetuksena. Jätelain 36 :n mukaan kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jät teen kul je tus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kun nan järjes tä mäs sä jätteenkuljetuksessa kunta järjestää kuljetuksen joko omana toi minta naan tai hankkimalla kuljetuspalvelut kilpailutuksen perusteella yk si tyi sel tä

2 yritykseltä. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus jär jes te tään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuul li sin ja syrjimättömin ehdoin (JäteL 35.2 ); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jäte huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa ter vey delle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viran omais ten toimintaan. Edelleen 37 :n mukaan kunnan päätös kiinteistön haltijan järjestämästä jät teenkul je tuk ses ta voi koskea lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koske van päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tar vittaes sa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Jätteenkuljetuksessa on sen järjestämistavasta riippumatta noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Erilliskerätyn pakkausjätteen kyseessä ollessa jäte on toi mi tet ta va tuottajayhteisön järjestämään jätehuoltoon (JäteL 47.3 ). Mikäli kunnassa valmistellaan 37 :n mukaisen päätöksen tekemistä, on 38 :n no jal la ennen päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloi hin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lau sua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta sää detään hallintolain (434/2003) 41 :ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta pää tök ses tään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa. Selvyyden vuoksi todettakoon, että myös pakkausjäte on yhdyskuntajätettä. Pak kaus jät teet kuuluvat jätelain 6 luvun mukaisen tuottajavastuun piiriin, eli pak kaus ten tuottajilla on ensisijaisesti velvollisuus järjestää pakkausten jä te huolto sekä vastata sen kustannuksista. Kunnalla on niin kutsuttu toissijainen oi keus järjestää tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden jätehuoltoa. Lain 47 :n mukaan kunta voi osana järjestämäänsä jätehuoltoa täydentää käytöstä pois tet tujen tuotteiden kuljetusta ja vastaanottoa siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä. Täl löin käytöstä poistetut tuotteet on toimitettava tuottajan järjestämään jä tehuol toon. Lain 35 :n mukaan kunta voi huolehtia asumisessa ym. kunnan jä tehuol to vas tuul le säädetyssä toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiin teis töit täi sen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jä te huoltoon. Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräysten 13 :n mu kaan kunta huolehtii kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiin teis töit täi ses tä jätteenkuljetuksesta. Selvitys kartonkipakkausjätteen kuljetuksesta Tehdyssä selvityksessä arvioitiin jätelain 37 :n edellytysten täyttymistä. Sel vi tyksen tiedot perustuvat mm. vuoden 2016 lopulla kuljetusyrityksille tehdyn ky se lyn

3 vastauksiin sekä jätteenkuljetusrekisterin tietoihin kartonkipakkausjätteen kul jetuk ses ta viime vuosilta. Kartonkipakkausjätteen kuljetuksen saatavuuden osalta toimialueen taajamia tar kas tel tiin erikseen Joensuun keskustaajamaa tätäkin tarkemmin koska taa ja mat ovat eri kokoisia ja välimatkat alueella pitkiä. Kiinteistökohtaista kul jetus ta on tarjolla Liperin Viinijärveä lukuun ottamatta kaikissa taajamissa. Val taosas sa taajamia toimii varmuudella vain yksi yritys, joka toimii myös kunnallisen jä te huol to yh tiön urakoitsijana Joensuun kaupungin toimisto- ym. kohteista tehtä vis sä kartonkipakkausjätteen kuljetuksissa. Toinenkin yritys ilmoitti toi mi van sa Joensuun keskustassa, Kontiolahden keskustassa, Kon tio nie men Kon tioran nan alueella, Lehmossa sekä Liperin Ylämyllyn Jyrinkylän alueella, mutta jät teen kulje tuk sen tiedoissa yritys ei kuitenkaan ilmoittanut näiltä alueilta yhtään asuinkiin teis töä tyhjennyskohteikseen. Palvelun keskittymistä yhdelle yri tyk sel le voidaan pitää ongelmallisena siksi, että jätteenkuljetuksesta sopimisessa ei ole kyse kiinteistön haltijan vapaaehtoisesta valinnasta jätehuoltomääräysten siir tymä ajan päätyttyä Määräysten mukaan kartonkipakkausjätteen eril liske räys on alkaen järjestettävä vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteis töil lä. Jätelain 37 :n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan jät teen kul jetuk sen järjestäminen 37 :n mukaisesti johtaa siihen, että kiinteistön haltija on vel vol li nen solmimaan sopimuksen jätteen kuljettamisesta. Se siis lisää kiin teistön haltijan velvollisuuksia verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. (HE 199/2010 vp.) Jos kunnan jätehuoltoviranomainen tietoisena siitä, ettei mark ki noil la ole tosiasiassa kilpailua, ja taajamien koko sekä etäisyydet huo mioon ottaen, päättäisi kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmästä, se epäsuorasti vel voit tai si taloyhtiöt ym. kartonkipakkausten erilliskeräysvelvolliset sopimaan kul je tuk ses ta tämän yrityksen kanssa. Palvelun ehtojen kohtuullisuuden ja syrjimättömyyden arviointi oli haasteellista, kos ka yritykset kieltäytyivät ilmoittamasta hintatietoja viranomaiselle. Muu tamil ta isännöitsijöiltä saatujen tietojen perusteella alueella toimivan yrityksen kulje tus hin nat eivät ole kohtuuttomia (ei esim. useita kymmeniä euroja). Kul je tushin ta on korkeampi kauempana jätteen vastaanottopaikasta. Kat san to kan nas ta riippuen kartonkipakkausjätteen kuljetuspalvelun kattavuutta ja ehtoja kos ke van edellytyksen voidaan katsoa joko täyttyvän tai jäävän täyttymättä. Tä hän vaikuttaa esimerkiksi se, riittääkö arvioijan mielestä yhden yrityksen mark ki nat takaamaan luo tet ta van palvelun saatavuuden kaikissa olosuhteissa, kuten jä telain perusteluissa edellytetään? Onko kunnan järjestämää kuljetusta to den nä köises ti kor keam pi kuljetushinta hyväksyttävä? Jätehuollon yleistä toimivuutta toimialueen kunnissa voidaan arvioida sekä kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon osalta että elinkeinoelämän jä te huol to pal velui den osalta. Kiinteistön haltijan järjestämä kartonkipakkausjätteen kuljetus oli si kunnan muusta jätehuoltojärjestelmästä erillinen osa. Mikäli esimerkiksi kul jetuk sen saatavuudessa tai hinnoittelussa havaittaisiin ongelmia, kunnan jä te huolto vi ran omai sen, kunnallisen jätehuoltoyhtiön ja peruskuntien vai ku tus mah dol lisuu det asiaan olisivat heikot. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus myös kar ton kipak kaus jät teen osalta sen sijaan edistäisi kunnan jätehuoltojärjestelmän ko konai suu den hal lin taa ja mahdollistaisi esimerkiksi kannustavan taksaohjauksen. Ny ky ti lan tees sa palvelutarjonnan alueellista kattavuutta voidaan pitää etuna

4 alu een elin kei noelä mäl le. Kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on kui tenkin pää tök sen teos saan varmistaa eritoten kunnan järjestämisvastuulle säädetyn jä te huol lon toimivuus lainsäädäntöä noudattaen. Vaikka päätettäisiin siir tyä kun nan järjestämään kuljetukseen, se ei myöskään automaattisesti hei ken täi si elin kei no elä män palveluiden saatavuutta. Kuljetuksen ympäristövaikutusten arvioi daan jäävän pienemmiksi kunnan järjestämässä kuljetuksessa, kun reit ti suunnit te lu voidaan tehdä alueen kaikki erilliskeräysvelvolliset, eri ko koi set taa ja mat sekä mahdollinen kunnan järjestämä täydentävä eko pis te ke räys huo mioi den. Kartonkipakkausjätteiden kul je tuk sen järjestämisen muista kunnan jär jes tä misvas tuul le kuuluvan jätehuollon kul je tuk sis ta poikkeavalla tavalla ei katsota edistä vän jätehuollon yleistä toi mi vuut ta alueen kunnissa tai erityisesti tukevan jä tehuol lon alueellista ke hit tä mis tä. Osa kotitalouksista arvostaa valinnanvapautta ja mahdollisuutta palvelun kil pailut ta mi seen ja tarvittaessa vaihtamiseen. Tällä hetkellä palvelutarjonnan vaih toeh to ja ei kartonkipakkausjätteen osalta ole, mutta ainakin Joensuun kes kus taaja man alueelle kilpailua voidaan olettaa syntyvän keräyskohteiden määrän ja väli mat ko jen lyhyyden perusteella, mikäli päätettäisiin kiinteistön haltijan jär jes tämäs tä jätteenkuljetuksesta. Kauempana Joensuun kantakaupungista si jait se vissa ja usein erilliskeräysvelvollisten määrältään pienissä taa ja mis sa kilpailua ja siten valinnanmahdollisuutta ei to den nä köi ses ti syntyisi. Ko ti ta louk sien ar vioi daan olevan toisiinsa nähden ta sa puo li sem mas sa asemassa, jos kul je tuk sen jär jes tää kunta. Tällöin keskitetty kil pai lu tus mahdollistaisi yk sit täis tä kotitaloutta pa remman neuvotteluvoiman, millä voi ol la vaikutusta ko ti ta louk sien kus tan nus ten laskuun. Jos kunta vastaisi kaikkien jä te la jien kuljetuksen jär jes tä mi ses tä, se mahdollistaisi niin haluttaessa tak sa oh jauk sen eli subvention eri jätelajien kesken. Laskutus, neuvonta sekä asia kas pal ve lu hoidettaisiin saman tahon eli kunnal li sen jätehuoltoyhtiön toi mes ta kuin pol tet ta van jätteen ja biojätteen osal ta. Osalle kotitalouksista jä te pal ve lui den help pous olisi etu. Jätelain 37 :n mukaisella päätöksellä kiinteistön haltijan järjestämästä kar ton kipak kaus jät teen kuljetuksesta olisi erityisen myönteinen vaikutus yritykselle, joka hal lit see tällä hetkellä markkinoita. Vaikutusta voi olla myös muiden jä te huol toyri tys ten kiinnostukseen tarjota kuljetuspalvelua. Taajamien koot ja vä li mat kat se kä erilliskeräysvelvollisten kiinteistöjen rajattu määrä eivät kuitenkaan luo kasvun edellytyksiä kovin monelle yritykselle. Kuljetusten kilpailutus kunnan toi mesta puolestaan johtaisi vakaaseen työkantaan kilpailutuksessa me nes ty väl le yrityk sel le tai yrityksille. Jos siirryttäisiin kunnan järjestämään jät teen kul je tuk seen, saattaisi se osassa pienempiä ja syrjäisempiä taajamia vaikuttaa elin kei no elä män toimijoiden kuljetuspalvelun saatavuuteen nykymallilla. Elinkeinoelämä ei pääsääntöisesti kuulu kunnan ensisijaisen jätehuollon järjestämisvastuun pii riin. Mikäli jossakin taajamassa ei olisi kartonkipakkausjätteen kuljetusta saa ta vil la markkinaehtoisesti, olisi kunnalla jätelain 33 :n rajauksin velvollisuus jär jes tää palvelu sitä pyydettäessä. Viranomaisten toimintaan kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen päätös vai kut tai si kielteisesti. Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että kunnan vas tuul le kuuluvan jätehuollon seuranta on tehottomampaa ja vaatii mer kit täväs ti enemmän resursseja siltä osin kuin jätteenkuljetus on järjestetty kiinteistön hal ti jan järjestämänä. Jätteenkuljetukseen kuulumisen ja jätehuoltomääräysten

5 nou dat ta mi sen seuranta on työläämpää, ja jätelain 39 :n mukaisten jät teen kulje tuk sen tietojen käsittely on vaatinut paljon työtä kunnan jä te huol to vi ran omaises sa. Mikäli kuljetus- tai seurantatietojen saannissa olisi ongelmia, aiheutuisi täs tä todennäköisesti valvontatehtäviä paikalliselle Ely-keskukselle. Kiinteistön hal ti jan järjestämän jätteenkuljetuksen toimivuuden seuranta ja valvonta lisäisi osal taan kunnan jätehuolto- ja ympäristönsuojeluviranomaisten työtä. Kokonaisuutena arvioiden kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen pää tök sen vaikutuksia, ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien ase maan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan, ei voida pitää myönteisinä. Kartonkipakkausjätteen kuljetusta koskevan tarkastelun perusteella jätelain 37 :ssä kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetetut edel ly tykset ei vät ainakaan kaikilta osin täyty. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää asettaa selvityksen pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kul je tuk sen järjestämisestä yleisesti nähtäville Jätelain 38 :n ja hal lin to lain 41 :n mukaisesti niille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus, varataan mahdollisuus lau sua mielipiteensä siitä, täyttääkö kartonkipakkausjätteen kuljetus jätelain 37 :n edellytykset. Mahdolliset mielipiteet on toimitettava kirjallisesti men nes sä Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle osoitteeseen Muun ta mon tie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen Lautakunta päättää pyytää toimialueen kunnilta, kuntien ym pä ris tön suo je lu viran omai sil ta, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Pu has Oy:ltä perustellut lausunnot siitä, täyttyvätkö jätelain 37 :n mukaiset edel ly tyk set kartonkipakkausjätteiden kuljetuksessa niiden toimialueella. Lausun not pyydetään toimittamaan mennessä. Päätös: Jätelautakunta kävi asiasta keskustelun jätehuoltosuunnittelijan esittelyn pohjalta. Keskustelun aikana Eila Piippo Pekka Kolehmaisen ja Arja Kärnä-Välimäen kannattamana ehdotti seuraavaa; Muutosesitys päätökseksi kartonkipakkausjätteen kuljetusjärjestelmään: Joensuun alueellinen jätelautakunta tekee seuraavan päätöksen: Joensuun alueellinen jätelautakunta päättää, että kartonkipakkausjätteen kiinteistöittäinen kuljetus hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen mukaisesti koko jätelautakunnan alueella (Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi). Perustelut: 1. Alueella on tarjolla jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

6 2. Kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetus on edistänyt jätehuollon yleistä toimivuutta alueella luoden mm. kilpailua, parempia ja monipuolisempia palveluita, asiakastyytyväisyyttä ja se on kehittänyt samalla myös yrittäjien omaehtoista innovatiivisuutta. 3. Käytössä ollut järjestelmä on jo tähänkin saakka taannut jätehuollon alueellisen kehittymisen eikä se ole aiheuttanut vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Yritykset ovat noudattaneet annettuja säädöksiä ja määräyksiä. 4. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus antaa kotitalouksille oikeuden valita ja kilpailutta kartonkipakkausjätteen kuljetuspalvelut tarpeidensa mukaisesti, se takaa yritysten toimivuudelle paremmat ja ennustettavammat edellytykset, eikä järjestelmä heikennä viranomaisten toimintamahdollisuuksia. 5. Joensuun alueellinen jätelautakunta käsitteli kartonkipakkausten kiinteistöittäistä jätteenkuljetusasiaa perusteellisesti saatujen tausta-aineistojen perusteella. Jätehuoltoviranomaisena toimiva Joensuun alueellinen lautakunta on käyttänyt päätöstä tehdessään sitä päätösvaltaa, johon sillä on lain mukainen oikeus. 6. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valintaa tukivat myös seuraavat seikat: - Kaikki jätelain (646/2011) 37 mukaiset edellytykset täyttyvät alueella kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle kartonkipakkausjätteiden kiinteistöittäisessä kuljetuksessa. - Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoyhtiön mahdollinen kilpailutus supistaisi tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luotettavuus kärsi. Kilpailun katoaminen alueelta myös nostaisi hintoja (37 kohta1). - Selvityksessä pakkausjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä (sivu 10 kappale 3) todetaan, että jätehuoltoviranomaisen tietoon ei ole tullut tilanteita, joissa asunto-osakeyhtiö tai muu kunnan jätehuoltovastuulle kuuluva toimija ei olisi saanut haluamaansa pakkausjätteiden kuljetuspalvelua palvelutarjonnan puutteen tai ehtojen kohtuuttomuuden vuoksi (37 kohta1). - Jonkin yrityksen suuri markkinaosuus alueella ei ole este kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valinnalle, jos tätä markkina-asemaa ei käytetä väärin hyväksi. Tällaista toimintaa ei ole havaittavissa alueella ja siitä ei ole myöskään tullut valituksia kilpailuviranomaisille. Tällaista ei tuoda esille tarkasteluraportissakaan, vaan päinvastoin todetaan, että tällaisia tilanteita ei ole tullut jätehuoltoviranomaisen tietoon (selvitys sivu 10 kappale 3). Asiasta on mainittu jätelain (646/2011) hallituksen esittelyssä seuraavasti (HE 199/2010 s 88): mahdollista määräävää markkina-asemaa ei saisi käyttää kilpailunrajoituslain vastaisesti hinnoittelussa hyväksi (37 kohta1). - Kiinteistön haltijan järjestelmässä jätteenkuljetuksessa ei tule kerralla isoja asiakkaiden vaihdoksia kuljetusyritykselle, joista aina seuraa suuri ongelma kuljetusten toimivuuden kannalta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa nämä ongelmat toistuvat aina urakoiden vaihdoksissa, kun kuljetusyritys vaihtuu (37 kohta 2). - Kunnan järjestämä jätteenkuljetus hävittää kartonkipakkausjätteen osalta ylimääräisen kuljetuskapasiteetin alueelta. Se tuottaa ongelmia erikoistilanteiden hoidossa, kuten esimerkiksi suurten tapahtumien yhteydessä (37 kohta 2). - Pakkausjätteiden kuljetuspalveluja tarjoavat yritykset hoitavat tehtävää jätelain 47 mukaisesti yhteistyössä tuottajien kanssa ja toimittavat pakkausjätteet tuottajien vastaanottopaikkaan (37 kohta 2).

7 - Jätehuollon yleinen toimivuus ja tehokkuus on parempi kartonkipakkausjätteellä kiinteistön haltijan järjestelmässä jätteenkuljetuksessa, koska alueelta tulevaa yritysten kartonkipakkausjätettä voidaan ottaa samaan kuormaan asuinkiinteistöjen kartonkipakkausjätteen kanssa. Selvityksessä todetaan seuraavasti (sivu 11 kappale 4): kuljetuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia pienentäisi se, että kunnan jätehuoltovastuulle kuuluva pakkausjäte ja elinkeinoelämän pakkausjäte voitaisiin kuljettaa samassa kuljetuksessa, varsinkin kaukana pakkausjätteiden vastaanottoterminaaleista sijaitsevilta alueilta. Kiinteistön haltijan kuljetusmallissa tämä on mahdollista (37 kohta 2). - Asiakas voi valita haluamansa kartonkipakkausjätteen tyhjennyspalvelun tarpeidensa mukaisesti kiinteistön haltijan järjestelmässä jätteenkuljetuksessa (37 kohta 3). - Pakkausjätteistä laaditun selvityksen mukaan alueella toimii seuraavat yksityiset kuljetusyritykset kartonkipakkausjätteen kuljetuksessa: Joensuun Kierrätys Kuljetus Oy, Kuljetusliike Kettunen Oy ja Lassila & Tikanoja Oyj. Jos toiminta keskitetään kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta kunnalliselle jätehuoltoyhtiölle Puhas Oy:lle, heikentäisi se asukkaiden valinnanvapautta ja palvelutarjontaa kiinteistöille. Lisäksi se vaikuttaisi negatiivisesti yritysten toimintaan ja niiden työllistämiseen. Osalle yrityksistä kartonkipakkausjätteen kuljetuksella on ollut hyvin suuri taloudellinen merkitys, osalle sillä on sivuelinkeinon asema. Joka tapauksessa kaikille yrityksille ovat sekä suuret, että pienet tulolähteet tärkeitä elinkeinotoiminnan kokonaistuloksessa. Pakkausjätteiden selvityksessä todetaan seuraavasti (sivu 14 viimeinen kappale): Sekä kuljetusyritykset että eri tutkimukset ovat tuoneet esiin, että kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus voi kuitenkin vähentää markkinoilla toimivien yritysten määrää (37 kohta 3). - Työntekijöiden ja yritysten verotulot vahvistavat alueen taloutta kiinteistön haltijan järjestämässä pakkausjätteen kuljetuksessa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa paikkakunnan yritykset ja kuljettajat menettävät usein työpaikkansa. Joensuun jätelautakunnan alueella polttokelpoisen jätteen kuljetuksessa kaikki Puhas Oy:n urakat menivät Polvijärveä lukuun ottamatta vain yhdelle alueen ulkopuoliselle, pääasiassa vain kuntaurakoita hoitavalle, kansainväliselle toimijalle. Jos urakan voittaa jokin alueen ulkopuolinen yritys, niin autot tulevat silloin isolta keskusvarikolta, ei lähiseudulta. (37 kohta 3). - Jos jokin yritys häviää kilpailutuksessa, siltä kielletään yritystoiminnan harjoittaminen ko. alueella. Mikään yritys ei voi odottaa 1-3 vuotta seuraavaa kilpailutusta jäteautot toimettomana odottaen (37 kohta 3). - Kuljettajien työsuhteet muuttuvat kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pätkätöiksi, mikä vaikeuttaa ammattitaitoisen ja kokeneen työvoiman saatavuutta sekä lisää työtapaturmia (37 kohta 3). - Viranomaisvalvonnan osalta jätelaki turvaa samanlaisen valvonnan kuljetusjärjestelmästä riippumatta (37 kohta 3). Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, tuli suorittaa äänestys. Äänestystavaksi valittiin kättennostoäänestys. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä Eila Piipon ehdotus sai 5 ( Pertti Nylund, Antti Ronkainen, Arja Kärnä-Välimäki, Eila Piippo ja Pekka Kolehmainen) ääntä ja jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus sai 2 ääntä (Kirsi Piiparinen ja Jenni

8 Mainonen). Näin jätelautakunta hyväksyi äänin 5 2 Eila Piipon tekemän esityksen. Anna Kettunen, Kirsi Piiparinen ja Jenni Mainonen jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä. Merkittiin tiedoksi, että jäsen Teemu Arponen poistui kokouksesta tämän asian kä sit te lyn aikana klo