LIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ, HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PALAUTTAMA ASIA

Transkriptio

1 Porvoon alueellinen jätelautakunta Porvoon alueellinen jätelautakunta Porvoon alueellinen jätelautakunta LIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ, HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PALAUTTAMA ASIA 139/60.606/2013, 183/60.606/2017 JÄTELTK 16 Valmistelu: jätehuoltokoordinaattori Pamela Ek, pamela.ek@porvoo.fi, puh Jätelain 149 :n mukaan kunnan, jossa järjestetty jätteenkuljetus hoide taan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tar kas tel ta va jätteenkuljetuksen järjestämistä jätelain 37 :n 1 momentissa säädet ty jen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edel ly tysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös. Jos päätöksellä siir ry tään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on mää rät tävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lak kaa mi ses ta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Porvoon alueellisen jä te lau ta kun nan alueella on lietteiden osalta käy tös sä so pi mus pe rus tei nen jätteenkuljetusjärjestelmä. Muun kunnan vas tuul le kuuluvan jät teen osalta jätelautakunnan alueen kunnat päät ti vät vuonna 2004 siir tyä kunnan järjestämään ja kilpailuttamaan jät teen kul je tus jär jes tel mään. Kunnan vastuulle kuuluu muun muas sa kaikki asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien liete. Yritysten jä te ei kuulu kunnan vastuulle. Jätelautakunnan päätöstä varten tehtiin selvitys lietteen kul je tus järjes tel mäs tä ja sen edellytyksistä täyttää jätelain vaatimukset kiin teistön haltijan järjestämän lietteen kuljetusjärjestelmälle. Selvityksen mu kaan jätelain 37 :n edellytykset eivät täyty. Jätelautakunta päät ti kui ten kin , että kiinteistön haltijan järjestämä liet teen kulje tus jatkuu Porvoon alueellisen jätelautakunnan alueella. Sa mal la pää tet tiin, että sääntöjä lietteen kuljetusyritysten raportoinnin si sällös tä ja tiedon toimittamisesta tiukennetaan. Jätelautakunnan päätöksestä valitettiin Helsingin hal lin to-oi keu teen, jo ka päätöksellään nro 14/0335/5 kumosi Por voon alu eel lisen jätelautakunnan päätöksen ja palautti asian jä te lau ta kun nal le uu del leen käsiteltäväksi. Jätehuoltokoordinaattori jatkoi asian val miste lua ja valmistelu on käsitelty jätelautakunnan kokouksissa. Koska monista jätehuoltoviranomaisen jät teen kul je tus jär jes tel mäpää tök sis tä valitettiin hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hal lin to-oikeu teen, Porvoon alu eel li nen jätelautakunta päätti lykä tä päätöksen te ke mis tä lietteen kuljetusjärjestelmäasiassa siihen

2 as ti, että kor kein hallinto-oikeus on tehnyt jät teen kul je tus jär jes tel mää kos ke via ratkaisuja, jotka sel keyt tä vät päätöksenteon suun ta vii vo ja. Korkein hallinto-oikeus on nyt tehnyt jätteenkuljetusjärjestelmää koske via päätöksiä. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut kaikki pää tökset, jolla jätehuoltoviranomainen oli päättänyt, että alu eel la olisi käytös sä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ja py syt tä nyt kaikki päätökset, jolla jätehuoltoviranomainen oli päättänyt, et tä alueella ote taan käyttöön kunnan järjestämä jät teen kul je tus. Osa päätöksistä on vuosikirjapäätöksia, ns. ennakkotapauksia, jotka ohjaavat lain sovel ta mis ta ja päätöksentekoa ja on noudatettava samanlaisissa tapauk sis sa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä havaitaan seuraavia päätök sen teon suuntaviivoja: Jätehuoltoviranomaisen harkintavaltaa on uudella jätelailla rajoi tet tu verrattuna vanhaan. Päätös jätteenkuljetuksen jär jes tämi ses tä kiinteistön haltijan järjestämänä voidaan tehdä vain silloin, kun uuden jätelain edellytykset täyttyvät. Näiden edellytysten ja samalla jätehuoltoviranomaisen pää töksen lainmukaisuuden arvioimiseksi on oltava olemassa tar peelli set tiedot sekä selvitykset. Kuntien kantoja (lausuntoja) ei voida pitää riittävänä sel vi tyk senä siitä, että kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edel lytyk set. Koska uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kul je tuk sen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vanhan jätelain edellytykset, päätöksen lain mu kai suu desta ei voida varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käy tössä ollut jätteenkuljetusjärjestelmä on toiminut. Jos halutaan arvioida kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kulje tus jär jes tel män edellytysten täyttymistä alueella, tulee sel vityk ses sä kuvata alueita riittävän yksityiskohtaisesti. Sel vi tykses sä on erityisesti kiinnitettävä huomiota niihin alueiden ominai suuk siin, joilla on merkitystä jätteenkuljetuksen ja sen kustan nus ten tai toimivuuden kannalta, kuten asuinkiinteistöjen mää rään ja tiheyteen, kuljetusmatkoihin tai alueen kul je tus oloihin muutoin. Samankaltaiset alueet voidaan tarkastelussa yhdis tää, mutta kuljetusolojen kannalta erityyppisiä alueita, kuten esi mer kik si keskustaajamaa, hyvin harvaan asuttuja alueita ja saa ris to aluei ta, on yleensä syytä tarkastella erikseen. Jätehuoltoviranomaisen ei ole valittava kiinteistön haltijan järjes tä mää jätteenkuljetusta siinäkään tapauksessa, että lain edel ly tyk set täyttyisivät. Jätehuoltoviranomainen voi päättää täs sä kin tapauksessa siir ty mi ses tä kunnan järjestämään jätteen kul je tuk seen.

3 Jätehuoltoviranomaisen velvollisuus varmistua jät teen kul je tuspal ve lui den saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta liit tyy kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnan oman jär jes tä mis vel vol li suu den toteuttamiseen, kun sen sijaan kiinteis tön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta näistä vaa ti muk sis ta tulee varmistua jo järjestelmää valittaessa. Jätelaissa ei ole asetettu erityisiä edellytyksiä päätökselle, jolla siir ry tään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, eli silloin jä te lain edellytysten tarkempi arviointi ei ole tarpeen. Useassa hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdys sä valituksessa oli to det tu, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus hei ken tää kilpailua yms. Siihen hallinto-oikeudet ja korkein hal linto-oi keus ovat todenneet, että jätelain mu kaan jäteyhtiön pal ve lu hankin nois sa on noudatettava julkisista han kin nois ta annettua lakia, jossa säädetään muun ohella kil pai lu olo suh tei den hyödyntämisestä, tar jous kil pai luun osallistuvien syr ji mät tö mäs tä kohtelusta ja han kin tojen riittävästä avoimuudesta. Kul je tus yrit tä jien tasapuoliset mah dol lisuu det osallistua kunnan jät teen kul je tus pal ve lu jen tuottamiseen on pyritty varmistamaan näillä jätelain sään nök sil lä, jotka tulevat so vellet ta vik si toteutettaessa jät teen kul je tus ten kilpailutusta. Va li tuk sis sa esitetyt väitteet kuljetusjärjestelmää kos ke van päätöksen mah dol lisis ta vaikutuksista omaisuuden suo jaan, yritysten väliseen kil pai luun ja määräävän markkina-aseman syn ty mi seen liittyvät näin ollen en sisi jai ses ti tulevaan jät teen kul je tus ten kilpailutukseen. Jätelautakunta on ottanut osaa yllä mainittuihin korkeimman hal linto-oi keu den päätöksiin ja suuntaviivoihin. Niiden perusteella on selvää, että jätelain edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle kul jetus jär jes tel mäl le ovat niin tiukat, että ne eivät täyty Porvoon alu eel lisen jätelautakunnan alueella. Tilanne ei ole muuttunut siitä, kun selvi tys nykysestä lietteen kuljetusjärjestelmästä tehtiin vuonna 2013 (JÄ TELTK ). Jätelautakunnan vastuulle kuuluu var mistau tua siitä, että kuntalaisille on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja katta vas ti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Si ten jätelautakunnan on päätettävä, että siir ry tään kunnan jär jes tä mään lietteen kuljetusjärjestelmään ja, että kiin teis tön haltijan jär jes tä mä lietteen kuljetusjärjestelmä lakkaa siir ty mä ajan jälkeen. Kuuleminen: Jätelain 38 :n mukaan jätelautakunnan on varattava kaikille, joiden oloi hin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saa da tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta hallintolain 41 :n mu kai ses ti, ennen kuljetusjärjestelmäpäätöksen tekemistä tai muut ta mis ta. Jhk: Jätelautakunta päättää varata kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla

4 on huomattava vaikutus, mahdollisuus lausua mielipiteensä kunnan vas tuul la olevan lietteen kuljetusjärjestelmästä jätelain 38 :n ja hallin to lain 41 :n mukaisesti. Ottaen huomioon aiempi laaja lau sun topyyn tö kier ros, lausuntoja ei pyydetä nyt. JÄTELTK 3 Päätös: Jätelautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Jätelain edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jät teen kul je tuksel le Kunnan vahva vastuu jätteenkuljetuksesta on EU-oikeuden edel lyt tämää. Kyse on julkisesta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toi mitta va kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Kiin teis tön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei välttämättä täytä jätelain mu kaisia edellytyksiä ja siksi jätehuoltoviranomaisen on tar kas tet ta va tällainen jätteenkuljetus jätelain edellytysten perusteella. Kiin teis tön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta voidaan jatkaa vain jos jä te lain 37 :n kaikki edellytykset täyttyvät. Edellytyksiä ovat, että: 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä koh tuul li sin ja syrjimättömin ehdoin; 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tu kee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yri tys ten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltoviranomainen on vastuussa jätelainsäädännön ja kun nallis ten jätehuoltomääräysten toteutumisen seurannasta toi mi alu eellaan sekä kuljetusrekisterin hallinasta. Tiedot nykyisestä, kiinteistön haltijan järjestämästä lietteen kul je tusjär jes tel mäs tä: Jätehuoltoviranomaisen tietojen mukaan Porvoon alueellisen jä te lauta kun nan alueella on vakituisessa asuin käy tös sä olevaa kiinteis töä viemäriverkoston ulkopuolella, joilla ole tet ta vas ti on sako- tai umpikaivo tai muu kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä, jo ka vaa ti lietteen tyh jen nys tä. Viemäriverkostoon kuulumattomat asuin kiin teistö jen hal ti jat tilaavat lietteen tyhjennyspalvelut suoraan alan yri tyk siltä. Jä te huol to vi ran omai sen tietojen mukaan alueella toi mii 15 kul jetus yri tys tä (oheismateriaali), jotka tarjoavat tällaista pal ve lua ja kuljet ta vat asuin kiin teis tö jen lietettä asianmukaiseen kä sit te lyyn. Osa on pie niä paikallisia yri tyk sia, joilla on alle kymmenen asia kas ta, osa isom pia paikallisia yri tyk siä, joilla on lähes tuhat asia kas ta Por voon

5 alu eel li sen jätelautakunnan alueella, mutta asiak kai ta myös alu een ul ko puo lel la ja kaksi kappaletta on isoja yrityksiä, joil la on laa ja toimin ta-alue. Jätehuoltoviranomaisen tietojen perusteella näyt tää siltä, että suurin osa kiinteistön haltijoista tilaa pal ve lun pai kal li sel ta yritykseltä. Lietteen kuljetusrekisteri Jätelain mukaan jätehuoltoviranomainen on velvollinen ylläpitämään re kis te riä jätteen kuljetuksista (143 ). Tiedot on merkittävä re kis teriin vii vy tyk set tä (JL 39 ). Kuljetusyritykset ovat omalta osaltaan velvol li sia pi tä mään kirjaa näistä tiedoista ja ilmoittamaan tiedot jä tehuol to vi ran omai sel le (jätelain 39 ja sekä -asetuksen 23 ja 26 ). Liet teen kuljetusten osalta velvoite koskee seuraavia tietoja kus ta kin kiin teis tös tä, jolta kuljetusyritys on noutanut lietettä seu ranta jak son ai ka na: 1) kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite; 2) järjestämäänsä kuljetukseen kuuluvien lietesäiliöiden koko ja mää rä; 3) lietesäiliöiden tyhjennyspäivämäärät taikka tyhjennyskertojen lu kumää rä ja tyhjennysväli. Edellä mainittujen tietojen yhteydessä kuljetusyritysten on lisäksi ilmoi tet ta va seuraavat tiedot: 4) kunnan alueella sijaitsevilta kiinteistöiltä kerätyn lietteen ko ko naismää rä ja 5) jätteen vastaanottajien nimet ja yhteystiedot sekä niille toimitetun liet teen määrä. Jätehuoltoviranomainen pyytää kuljetusyrittäjiltä edellä mainitut tiedot neljä kertaa vuodessa. Niistä kaikkiaan kiinteistöistä, joil la pitäisi tehdä lietetyhjennys vähintään kerran vuodessa, jä te huol to viran omai sel la on tieto vähintään yhdestä suoritetusta tyh jen nyk ses tä vain kiinteistön osalta. Tämä merkitsee sitä, että tiedot puut tuvat kiinteistöstä (61 %). Tietojen puuttuminen voi johtua eri syistä. Yksi syy on, että kiinteistö ei huolehdi velvollisuudestaan tilata lietteen tyhjennys eikä lietettä, jo ka syntyy kiinteistöllä tyhjennetä kiinteistön kaivoista tai jä te ve si järjes tel mäs tä. Toinen syy on, että kiinteistö tilaa lietteentyhjennyksen yri tyk sel tä, joka ei kuljeta lietettä asianmukaiseen käsittelyyn vaan tyh jen tää sen laittomasti luontoon tai muualle. Tiedot puuttuvat myös, jos yritys, joka tekee tyhjennyksen ei raportoi tietoja jä te huolto vi ran omai sel le. Alueella on lietteenkuljetusyrityksiä, jotka useista ky se lyis tä huolimatta eivät ole antaneet edellä mainittuja tietoja. Kiinteis töl lä syntyvän lietteen omatoiminen käsittely on myös mah dol lista, mutta se edellyttää jätehuoltoviranomaisen lupaa eikä jä te huol tovi ran omai sel le ole tullut yhtään sellaista hakemusta.

6 Niin kauan kuin lietteenkuljetusyritykset eivät huolehdi vel vol li suudes taan antaa tietoja jätehuoltoviranomaiselle, ei liet teen kul je tus rekis te riä voi saada täydelliseksi ja kattavaksi. Tiedot eivät myöskään ole koskaan ajan tasalla. Tällöin rekisteri ei myöskään toimi sel lai sena työvälineenä lietteenkuljetusten seurantaan ja valvontaan kuin on tar koi tus. Lietteen käsittely Jätteenkuljetuksen järjestämistavasta riippumatta yh dys kun ta jät teen, myös jätelietteen, käsittely on kunnan vastuulla. Jäteliete on kul je tetta va luvalliseen vastaanottopaikkaan, jonka kunta osoittaa. Alueella on neljä lietteen vastaanottopaikkaa. Ne ovat Her man ninsaa ren jätevedenpuhdistamo Porvoossa, Vårdön jä te ve den puh dis tamo Loviisan Valkossa, Vaahteramäen vastaanottopiste Sipoon Martin ky läs sä ja Söderkullan vastaanottopiste Sipoossa. Alueelta ke rät ty liete on myös viety muille kun kunnan osoittamille vas taan ot to pai koille (Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Helsingin Viikissä, Mänt sä län jätevedenpuhdistamo Mäntsälässä ja Keski-Uudenmaan ve sien suoje lun liikelaitoskuntayhtymän vastaanottopiste Vantaan Kor sos sa). Ei ole tietoa, miten paljon alueella syntyy yhdyskuntalietettä, jonka kä sit te lys tä jätehuoltoviranomainen/kunta on vastuussa. Lietteen vas taan ot to pai koil la on tiedot vastaanotetuista lietemääristä, mutta ei ole mahdollista erottaa yhdyskuntalietteen määrää muusta liet teen määrästä. Alueella oleviin vastaanottopaikkoihin tuodaan lie tet tä myös alueen ulkopuolelta, ja alueella syntyvää lietettä myös vie dään alueen ulkopuolella oleviin vastaanottopaikkoihin. Muita merkittäviä puutteita nykyisessä lietteen kul je tus jär jes tel mäs sä Jätelain 35 :n mukaan jätehuoltoviranomaisen on huolehdittava siitä, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti se kä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin kuljetusjärjestelmästä riippu mat ta. Mutta jätehuoltoviranomaisella ei ole tietoja palveluiden luo tet ta vuu des ta, hintojen tai muiden ehtojen kohtuullisuudesta ja syr ji mät tö myy des tä tai hintaeroista eri alueilla. Jä te huol to vi ran omaisel la ei ole mitään mahdollisuutta saada tietoja ja täyttää vel vol lisuuk si aan, jos lietteenkuljetusyritykset eivät tietoja anna. Jä te huol tovi ran omai sen on myös seurattava Porvoon alueellisen jä te lau ta kunnan jätehuoltomääräysten noudattamista yhdyskuntalietteen tyh jennyk sis sä ja kuljetuksissa. Nykyjärjestelmässä viranomaisilla ei käytännössä ole mahdollisuutta seu ra ta ja valvoa lietteen tyhjennyksiä, kuljetuksia ja päätymistä asian mu kai siin vastaanottopaikkoihin. Tiedonpuute syntyvien liet tei-

7 den paikoista ja määristä sekä seurantamenetelmien puute tekevät vi ran omais ten seurannan ja valvonnan mahdottomaksi. Ym pä ris tönsuo je lu vi ran omais ten tietoon tulevat ainoastaan pahimmat lai minlyön nit. Ympäristönsuojeluviranomaiset ovat mm. todistaneet tapauksia, joissa sakokaivojen tyhjennyksessä vain pieni määrä lietettä on pois tet tu sakokaivoista sen sijaan, että tyhjennys olisi suoritettu asian mu kaises ti. Kiinteistön haltija on koko ajan ollut siinä uskossa, että kaik ki on hoidettu asianmukaisesti, ja lietteenkuljetusyritys on las kut ta nut sen mukaan kuin tyhjennys olisi suoritettu asianmukaisesti. Ym pä ristön suo je lu vi ran omai set ovat myös saaneet yleisöltä vihjeitä liet teen tyhjentämisestä luontoon tai levittämisestä peltoon. Nykytilanteessa alueella on, kuten edellä todettiin, yli seitsemän tuhat ta vakituisessa asuinkäytössä olevaa kiinteistöä, joiden lietteen tyh jen nyk sis tä, kuljetuksista ja käsittelystä jätehuoltoviranomaisella ei ole mitään tietoja. Nykyinen lietteen kuljetusjärjestelmä verrattuna jätelain vaatimuksiin 1. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä koh tuul li sin ja syrjimättömin ehdoin Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteen kuljetusjärjestelmässä Porvoon alueellisen jätelautakunnan ei ole mahdollista varmistua siitä, et tä kuljetuspalveluita on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuul li sin ja syrjimättömin ehdoin, eikä jätelautakunta voi vaikuttaa kulje tus pal ve lui den tarjontaan ja laatuun tai hinnoittelun ta sa puo li suuteen. Kotitalouksien saama palveluntaso ja palvelun hinta saat ta vat vaihdella asuinpaikasta riippuen. Asianmukaisia kul je tus pal ve lu ja ei välttämättä ole saatavilla harvaan asutuilla alueilla. 2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tu kee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Kiinteistön haltijan järjestämä lietteen kuljetusjärjestelmä ei ko ko naisuu te na edistä lietteen jätehuollon toimivuutta eikä tue jätehuollon alu eel lis ta kehittämistä, koska Porvoon alueellinen jätelautakunta ei pys ty vaikuttamaan lietteen jätehuollon toimivuuteen. Lietteen kul jetuk sia ei pystytä suunnittelemaan eikä toteuttamaan jär jes tel mäl li senä kokonaisuutena, kun tyhjennykset suoritetaan tilauspohjalta useilta eri toimijoilta, jolloin syntyy turhia ajokilometrejä. Jätelautakunta ei myöskään voi saada varmuutta siitä, että kaikki kiin teis töt huolehtivat lietesäiliöidensä tyhjennyksistä jä te lain sää dännön mukaisesti ja siitä, että kuljetusyritykset huolehtivat lietteiden toi-

8 mit ta mi ses ta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolloin on olemas sa ympäristön pilaantumisen riski. Jos lietettä levitetään kä sit tele mät tö mä nä pelloille, siitä saattaa myös aiheutua varaa tai haittaa ter vey del le. Kunnan järjestämässä lietteen kuljetusjärjestelmässä liete säi liöi den tyhjennykset ja lietteiden saaminen asianmukaiseen käsit te lyyn on järjestelmällistä ja luotettavaa, myös syrjäisillä ja ym päris tön kannalta herkillä alueilla. Kunnan järjestämässä lietteen kuljetusjärjestelmässä kotitaloudet voi vat saada kuljettajilta asiantuntevia ja luotettavia neuvoja jä te ve silait teis to jen sa kunnosta ja hoidosta. On sekä asiakkaan, että ym päris tön edun mukaista, että viat havaitaan ajoissa, koska viallisista puh dis tus lait teis ta saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumista, ve sistön kuormitusta, hygieniahaittaa sekä hajuhaittaa. Kun säiliöiden tyhjen nyk set ja samalla niiden kuntotarkastukset suoritetaan sään nöl lises ti ja jätelainsäädännön mukaisesti, ehkäistään ja vä hen ne tään säiliöiden rikkoutumista ja niiden toimintahäiriöitä. Tyhjennykset suunnitellaan suoritettavaksi samoille alueille saman ai ka jak son aikana ja myös vastaanottopaikkojen sijaintia voidaan opti moi da, jolloin ajokilometrejä samojen lietteiden keräämiseen tar vitaan vähemmän, kuljetus tehostuu ja päästöt vähenevät. 3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yri tys ten ja viranomaisten toimintaan Jos päätettäisiin, että Porvoon alueellisen jätelautakunnan alueen kiin teis tö jen omistajat jatkossakin järjestäisivät lietteensä kul je tuksen, ei sillä olisi mitään vaikutusta talouksien asemaan eikä yritysten ja viranomaisten toimintaan, koska mikään ei muuttuisi. Nykytilanne puut tei neen jatkuisi eikä kuljetusjärjestelmä täyttäisi lain edel ly tyk siä. Näin ollen ei vaikutuksia voi pitää myönteisinä kokonaisuutta aja tellen. Jos sen sijaan päätetään siirtyä alueella kunnan järjestämään jäte liet teen kuljetukseen, tämän vaikutukset kokonaisuutta ajatellen arvioi daan myönteisiksi. Siirryttäessä kunnan järjestämään lietteen kuljetusjärjestelmään kaikil le jätelautakunnan alueen kotitalouksille saadaan varmistettua yhden ver tai nen ja tasapuolinen palveluntaso ja hinnoittelu. Maksut ja nii den perusteet vahvistetaan Porvoon alueellisen jätelautakunnan tak sas sa. Kun kuljetukset suunnitellaan järjestelmällisenä ko ko naisuu te na, kuljetusreittien arvioidaan muodostuvan kiinteistön hal ti jan jär jes tä mää kuljetusta tehokkaammiksi ja siten myös hinnaltaan edul li sem mak si. Lietteen tyhjennyksen laskutus on osa kiinteistön jätehuoltolaskua, eli laskujen määrä vähenee ja laskutus tehostuu. Jäteyhtiön jä te huol-

9 to las kus ta saa tehdä maksumuistutuksen, mikä antaa asiak kail le paremman suojan ja oikeusturvan. Hallinto-oikeuteen saa vielä va littaa maksumuistutuspäätöksestä, jos on siihen tyy ty mä tön. Asiakkaat saavat tiedon tyhjennysajankohdasta etukäteen ja heille va ra taan mahdollisuus tehdä muutoksia ajankohtaan tarvittaessa. Sään nöl li nen tyhjennys vähentää kaivojen ja säiliöiden rikkoutumista ja toimintahäiriöitä, jolloin huoltotarve ja akuuttiset tyhjennystarpeet se kä kiinteistöllä tai kiinteistöstä aiheutuvien paikallisten ym pä ris töhait to jen riski vähenevät. Jäteyhtiö tarjoaa kuitenkin päi vys tys- ja häly tys luon toi set palvelut. Yrityksille siirtyminen kunnan järjestämään jätelietteen kuljetukseen mer kit see muutosta. Jäteyhtiö toteuttaa lietteen kuljetusten tarjous kil pai lut han kin ta lain sää dän nön mukaisesti avoimina tar jous kilpai lui na, joihin kaikki ny kyi set kuljetusyritykset voivat ottaa osaa. Kulje tus ten kilpailutus teh dään arvioilta 5-7 vuoden välein, urakka-alueit tain porrastettuna, rul laa va na kilpailutuksena siten, että tar jous kil pai lun hävinnyt ura koit si ja voi tehdä tarjouksen heti seu raavan urakka-alueen kil pai lu tuk seen. Urakka-alueet määritellään siten, et tä niitä voi tarjota myös pie net yritykset. Yritysten ei tarvitse itse suunnitella kuljetusreittejä, huolehtia tyh jennys vä leis tä tai laskutuksesta tms. Jäteyhtiö tekee sen yritysten puoles ta. Yrityksen tulot ovat varmat ja tasaiset. Kilpailutus antaa mahdollisuuden myös uusille yrittäjille päästä mukaan markkinoille, koska kilpailutus takaa varman asiakaskunnan ja työ mää rän aloittavalle yrittäjälle. Kilpailutuksiin voivat osallistua vain yri tyk set, jotka on rekisteröity jätehuoltorekisteriin ja ovat täyttäneet kaik ki lakisääteiset velvoitteensa. Kunnan järjestämässä lietteen kulje tus jär jes tel mäs sä kartoitetaan palvelun tarvitsijat tarkoin ja tyh jennys ten toteutumista valvotaan entistä tehokkaammin, minkä voidaan ar vioi da lisäävän palvelujen kysyntää. Jätehuoltoviranomaisen velvollisuus on seurata jätelainsäädännön se kä paikallisten jätehuoltomääräysten toteutumista toimialueellaan. Val von ta on ympäristönsuojeluviranomaisten vastuulla. Vi ran omaisten on muun muassa seurattava ja valvottava, että lietesäiliöt tyh jenne tään säännöllisesti jätelainsäädännön mukaisesti, kuljetusyritykset ovat rekisteröityneinä jätehuoltorekisteriin ja täyttäneet kaikki la ki säätei set velvoitteensa, kotitalouksien lietteen määrää ja että liete toi mite taan hyväksyttyihin vastaanottopaikkoihin asianmukaiseen kä sit telyyn. Kunnan järjestämässä lietteen kuljetusjärjestelmässä jätelaitos huoleh tii siitä, että lietesäiliöiden tyhjennykset suoritetaan säännöllisesti ja jätehuoltomääräysten mukaisesti. Urakoitsija kuljettaa lietteen en-

10 nal ta osoitettuun hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan, jolloin voidaan var mis taa, että liete päätyy asianmukaiseen käsittelyyn. Jätehuoltoviranomaisella on lisäksi jätelain 143 :n mukaan vastuu kul je tus re kis te ris tä. Kuljetusrekisteriin merkitään edellä mainitut tiedot, jotka kuljetusyritykset antavat jätehuoltoviranomaiselle kiin teistöis tä, jolta tämä on noutanut lietettä. Nykyisellä lietteen kul je tus järjes tel mäl lä ei jätehuoltoviranomainen pysty täyttämään vel vol li suuttaan. Kunnan järjestämässä lietteen kuljetusjärjestelmässä syntyy säännöl lis ten tyhjennysten ja laskutuksen myötä samalla keskitetty ja katta va kiinteistökohtainen rekisteri viranomaisseurantaan ja -val vontaan. Erillistä rekisterin ylläpitoa ei tarvita, kun tarvittava rekisteritieto saa daan tuotettua osana normaalia tyhjennystoimintaa. Myös tiedot kiin teis tön olosuhteista ja lietesäiliöiden kunnosta päivittyvät säännöl li ses ti helpottaen viranomaisen seuranta- ja valvontatyötä. Kat tava rekisteri ja toimiva seuranta ovat keskeinen edellytys jätelain tavoitteiden täyttymiselle. Edellä sanotun pohjalta voidaan yhteenvetona todeta, että nykyinen liet teen kuljetusjärjestelmä ei täytä yhtäkään jätelain edellytystä. Siten on ilmeistä, että Porvoon alueellisen jätelautakunnan alueella on pää tet tä vä siirtyä kunnan järjestämään kuljetukseen kunnan vas tuulla olevan lietteen osalta ja päätettävä, että kiinteistön haltijan jär jestä mä lietteen kuljetusjärjestelmä lakkaa kolmen vuoden pituisen siirty mä kau den jälkeen. Jätelautakunnan on ennen tällaisen päätöksen te ke mis tä jätelain 38 mukaan varattava kaikille, joiden oloihin päätök sen teol la on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta hallintolain 41 :n mukaisesti. Jhk: Jätelautakunta päättää varata kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus lausua mielipiteensä kunnan vastuulla olevan lietteen kuljetusjärjestelmästä jätelain 38 :n ja hallintolain 41 :n mukaisesti. Ottaen huomioon aiempi laaja lausuntopyyntökierros, lausuntoja ei pyydetä nyt. Pykälä tarkastetaan heti. Päätös: Jätelautakunta päätti varata kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus lausua mielipiteensä kunnan vastuulla olevan lietteen kuljetusjärjestelmästä jätelain 38 :n ja hallintolain 41 :n mukaisesti. Ottaen huomioon aiempi laaja lausuntopyyntökierros, lausuntoja ei pyydetä nyt. Pykälä tarkastettiin heti.

11 JÄTELTK Valmistelu: jätehuoltokoordinaattori Pamela Ek Lisätietoja antaa: vs. jätehuoltokoordinaattori Sanna Tarmi ( alkaen), puh Kuulutus Kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus va rattiin jätelain 38 :n ja hallintolain 41 :n mukaisesti mahdollisuus lausua mielipiteensä kunnan vastuulla olevan liet teen kul je tus jär jes telmäs tä , jolloin kuulutus pi det tiin näh tä vä nä As ko lan, Por nais ten, Porvoon, Loviisan ja Sipoon kuntien jul ki sil la il moi tus tauluil la sekä Porvoon kaupungin nettisivuilla. Kuu lu tus julkaistiin myös kun tien julkisissa kuulutuslehdissä (Uusimaa, Itäväylä, Lo vii san Sano mat, Sipoon Sanomat, Östnyland ja Nya Ös tis). Nähtävilläoloaikana asiasta on lausuttu 11 kpl mielipidettä ja myöhäs sä jätettiin vielä kaksi mielipidettä (oheismateriaalina). Jä te huolto koor di naat to ri on vastannut mielipiteisiin (liitteenä). Oheismateriaali: Asiasta lausutut mielipiteet Liite: Liite 6: Tiivistelmä mielipiteistä sekä vastaukset niihin Ktp: Koska alueella nykyisin käytössä oleva sopimusperusteinen kunnan vas tuul la olevan lietteen kuljetusjärjestelmä ei edellä mainituin perus tein täytä jätelain 37 :ssä asetetut edellytykset kiinteistön hal ti jan järjestämälle kuljetusjärjestelmälle, jätelautakunta päättää, että nykyi nen lietteen kuljetusjärjestelmä lakkaa ja alueella siirrytään kunnan järjestämään kunnan vastuulla olevan lietteen jät teen kul je tukseen Päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Käsittely: Sari Silta esitti Pekka Malinin kannattamana, että Porvoon alu eel lisen jätelautakunnan alueella säilytetään nykyinen lietteen kul je tusjär jes tel mä eli kiinteistön haltijan järjestämä lietteen kul je tus jär jes telmä. Kahdeksan jäsentä (Åke Laitinen, Pekka Malin, Pirkko Nokkala, Bernt Olin, Stefan Rehnström, Reija-Riikka Stenbäck, Camilla Stenvall, Sari Silta) äänesti Sari Sillan esityksen puolesta ja kaksi jäsentä (Kris tel Pynnönen, Matti Kalvia) äänesti sitä vastaan. Kristel Pyn nönen ja esittelijä jättivät eriävän mielipiteen asiassa. Päätös:

12 1. Porvoon alueellisen jätelautakunnan alueella on tällä hetkellä käytös sä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä sako- ja um pikai vo liet tei den kuljetuksessa koko jätelautakunnan alueella. So pimus pe rus tei nen jätteenkuljetusjärjestelmä vastaa uuden jätelain mukais ta kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. 2. Porvoon alueellinen jätelautakunta päättää, että kunnan jär jes tämis vas tuu seen kuuluvan yhdyskuntajätteen kuljetuksessa sako- ja um pi kai vo liet teis sä jatketaan sopimusperusteista jät teen kul je tus järjes tel mää uuden jätelain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jät teen kul je tuk se na koko jätelautakunnan alueella (Askola, Loviisa, Por nai nen, Porvoo ja Sipoo). 3. Alueella on tarjolla jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luo tet tavas ti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Palveluja on tarjolla ta sa puo li ses ti ilman syrjintää ja riittävässä laajuudessa kaikissa kunnis sa. Voidaan myös todeta, että asiakkaat ovat nykyiseen pal ve luun erittäin tyytyväisiä. 4. Kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetus on edistänyt jä tehuol lon yleistä toimivuutta alueella luoden mm. kilpailua, parempia ja mo ni puo li sem pia palveluita, asiakastyytyväisyyttä ja se on kehittänyt sa mal la myös yrittäjien omaehtoista innovatiivisuutta. 5. Käytössä ollut järjestelmä on jo tähänkin saakka taannut jä te huollon alueellisen kehittymisen eikä se ole aiheuttanut vaaraa tai hait taa terveydelle tai ympäristölle. 14 yrityksestä suurin osa, 80 %, on noudat ta nut asetuksia ja määräyksiä. Kunnan järjestämä jät teen kul je tus ei ole sako- ja umpikaivolietteissä osoittanut parempaa toi mi vuut ta niissä kunnissa, joissa se on ollut käytössä. Nykyinen jät teen kul jetus jär jes tel mä kiinteistökohtaisine liet teen kul je tus so pi muk si neen on tarkoituksenmukaisempi ja se täyttää lain vaatimukset. Se on myös järjestelmä, joka on hyvin hyväksytty asukkaiden, seudun kun tien ja lietteenkuljetusyritysten keskuudessa. 6. Kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetus antaa ko ti ta louk sille oikeuden valita ja kilpailuttaa kuljetuspalvelut tarpeidensa mu kaises ti, se takaa yritysten toimivuudelle paremmat ja en nus tet ta vammat edellytykset, eikä järjestelmä heikennä viranomaisten toi min tamah dol li suuk sia. Mitään todisteita ei ole myöskään siitä, että kun nan järjestelmä jätteenkuljetus sako- ja umpikaivolietteissä olisi kiin teistön omis ta jil le taloudellisesti edullisempi. Nykyisin kiinteistön omis tajal la on mahdollisuus kilpailuttaa lietteiden kuljetus, joka pitää hin nat kohtuullisina. Asiakkaan kannalta tyhjennykset tapahtuvat ny kyi sessä järjestelmässä silloin, kun ne voidaan suorittaa te hok kaim min (mahdollisimman suuri määrä jokaisessa tyhjennyksessä) ja toi minnal li ses ti parhaana ajankohtana (saavutettavuus, vuodenaika, kiin-

13 teis tön omis ta jan läsnäolo) ja myös yritys voi optimoida ajo reit tin sä tehokkaaksi. 7. Porvoon alueellinen jätelautakunta sai asiasta runsaasti lau sun toja, mielipiteitä ja kannanottoja. Kaikki alueen viisi kuntaa ja kau punkia tukivat lausunnossaan nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kul je tuk sen jatkumista. Lähes kaikki muutkin lausunnot ja mieli pi teet tukivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nykyisen kiinteis tön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkumista alu eel la. Porvoon alueellinen jätelautakunta käsitteli jätteenkuljetusasiaa perus teel li ses ti saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja taus ta-ai neis ton perusteella. Jätehuoltoviranomaisena toimiva Porvoon alu eel li nen lautakunta on käyttänyt päätöstä tehdessään sitä päätösvaltaa, johon sillä on lain mukainen oikeus. 8. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valintaa tukivat myös seuraavat seikat: Kaikki jätelain (646/2011) 37 mukaiset edellytykset täyttyvät alueel la jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoyhtiön mahdol li nen kilpailutus supistaisi tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luo tet ta vuus kärsii. Kilpailun katoaminen alueelta myös nostaisi hinto ja (37 kohta1). Kiinteistön haltijan järjestelmässä jätteenkuljetuksessa ei tule kerral la isoja asiakkaiden vaihdoksia kuljetusyritykselle, joista aina seuraa suuri ongelma kuljetusten toimivuuden kannalta (37 kohta 2). Jätehuoltoyhtiön kilpailutus hävittää ylimääräisen kul je tus ka pa sitee tin alueelta. Se tuottaa ongelmia kriisitilanteiden hoidossa, kuten esi mer kik si jätevedenpuhdistamon ja jätevesiputkiston on gel ma ti lanteis sa, tulvissa sekä suurten tapahtumien yhteydessä. Kiinteistön hal ti jan järjestämässä jätteenkuljetuksessa yrityksillä on riittävästi kapa si teet tia käytettävissä akuuteissa tilanteissa ja toimistotyöajan ulko puo lel la sekä muissa ääritapauksissa (37 kohta 2). Tyhjennys saattaa jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa tulla epä so piva na aikana, esimerkiksi talvella. On tarpeen tunnistaa, että pak kasil la tyhjätty säiliö saattaa jäätyä ja se menettää toimintakuntonsa (37 kohta 2). Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa maksetaan liet tei den tyhjennyksessä vain todellisesta tilauksesta. Jos asiakas on jätehuoltoyhtiön kilpailuttamassa kuljetuksessa unohtanut va kiotyh jen nys ajan ja ei voi ottaa vastaan tyhjennystä esitettynä aikana, asia kas joutuu maksamaan hukkanoutomaksun. Tällaisia tilanteita sat tuu, jos mökin portti on jäänyt vahingossa kiinni, tie auraamatta tai kaivot kaivamatta esiin lumesta (37 kohta 3). Lietteiden kuljetuksessa tärkeä tyhjennyspäivystys toimii 24 tuntia/vrk. Jätehuoltoyhtiön kilpailuttamassa kuljetuksessa toimii vain nor maa li asiakaspalvelu, yleensä ma-pe klo Erityisesti um pi kai vo jen tyhjennys tulee tapahtua hyvin nopeasti säiliön hä ly tys-

14 jär jes tel män hälytyksen jälkeen. Jos tyhjennystä ei saada no peas ti, järjestelmä tukkeutuu ja jätettä purkautuu huoneistoon tai pa himmas sa tapauksessa valuu ympäristöön. Nopea tyhjennys voi daan turvata vain yritysten ympärivuorokautisella hälytyspalvelulla. Um pisäi liöi den tyhjennykseen ei sovi muutenkaan jä te huol to yh tiöi den käyttämä määräaikainen tyhjennysrytmi, vaan ne täyttyvät hyvin epäsään nöl li ses ti (37 kohta 3). Työntekijöiden ja yritysten verotulot vahvistavat alueen taloutta. Jäte huol to yh tiön kilpailutuksessa paikkakunnan yritykset ja kul jet ta jat menettävät usein työpaikkansa. Jos urakan voittaa jokin alueen ul kopuo li nen yritys, niin autot tulevat silloin isolta keskusvarikolta, ei omal ta paikkakunnalta (37 kohta 3). Jos jokin yritys häviää kilpailutuksessa, siltä kielletään yri tys toi minnan harjoittaminen ko. alueella. Mikään yritys ei voi odottaa 1-3 vuotta seuraavaa kilpailutusta jäteautot toimettomana odottaen (37 kohta 3). Kuljettajien työsuhteet muuttuvat jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa pät kä töik si, mikä vaikeuttaa ammattitaitoisen ja kokeneen työvoiman saa ta vuut ta (37 kohta 3). Viranomaisvalvonnan osalta jätelaki turvaa samanlaisen val von nan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Ympäristöviranomaisille ei ole tullut nykyisessä jätteenkuljetusjärjestelmässä sellaisia valituksia ja [ ] puutteista, jotka perustelisivat muutosta kunnan järjestämään jätteen kul je tuk seen (37 kohta 3). Yhteenvetona voidaan todeta, että kotitalouksien, yritysten ja viranomaistoiminnan kannalta on vahvat argumentit sen puolesta, että nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän kiinteistökohtaiset lietteenkuljetussopimukset ovat sekä tarkoituksenmukaisempia, vaikuttavat myönteisesti sekä täyttävät hyvin jätelain vaatimukset toiminnan järjestämisestä turvallisella ja kustannustehokkaalla tavalla.