Saarijärven seudun jätelautakunta JÄTETAKSA /5/2015

Transkriptio

1 Saarijärven seudun jätelautakunta JÄTETAKSA /5/2015 JÄTELTK 51 1 Yleistä jätetaksasta Jätetaksa perustuu jätelain 78 :ssä kunnille asetettuihin velvoitteisiin periä jär jes tä mäs tään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan tehtävän hoi ta mi sesta aiheutuneet kustannukset. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa pal ve lu ta soa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja hai tal li suu den vähentämiseen sekä jätelain mukaiseen etusijajärjestyksen toteu tu mi seen. Jätemaksuilla katetaan kaikki jätehuollon toteuttamisesta aiheutuvat kus tannuk set (jätteiden keräys, kuljetus, käsittely, hyötykäyttö, neuvonta ja tie dotus, jätehuollon kehittäminen sekä viranomaistehtävät). Jätetaksaa sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluviin jättei siin, kuten asumisessa, sosiaali- ja terveyspaveluissa, kou lu tus toi min nas sa ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syn ty viin jätteisiin. Tak saa sovelletaan saostus- ja umpisäiliölietteisiin vain pe rus mak sun osalta, jä te vesi liet tei den käsittelytaksan määrittelee jokainen jä sen kun ta itsenäisesti. Jätelautakunta hyväksyy jätetaksan ja voi jätelain sallimissa puitteissa määri tel lä maksupolitiikan ja maksujen nimikkeet, kohteet ja suuruuden. Jä telau ta kun ta ei voi hyväksyä laillisesti taksaa, jolla ei katettaisi kunnallisen jä te yh tiön toimintaa jätelain, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen nojalla. Jä te tak san mukaisten jätemaksujen kertymällä on katettava jäteyhtiön kustan nuk set kunnallisen lakisääteisen yhdyskuntajätehuollon hoitamisessa. Lisäk si jätemaksuilla pitää kattaa jätelautakunnan toiminnasta isäntäkunnalle ai heu tu neet kustannukset. Jätehuoltoviranomainen määrää jätemaksut kiinteistöille jätetaksan mu kaises ti hyväksymällä maksuunpanoluettelot. Jätemaksut suoritetaan jä te yh tiölle. Kiinteistöjen jätemaksu koostuu perusmaksusta sekä jäteastian tyh jen nysmak suis ta tai aluekeräyspistemaksusta. Tarvittaessa määräytyy li sä pal ve lumak su ja, esim. reitiltä poikkeamismaksu tai pihanoutomaksu. Yhteenveto jätetaksaan esitettävistä muutoksista: - Perusmaksuihin esitetään pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen osalta 10 % ko ro tus ta - Rivi- ja kerrostalohuoneistojen perusmaksua esitetään laskettavan 15 % - Lieteperusmaksut esitetään pidettävän ennallaan, mutta sisällytettävän pe-

2 rus mak suun - Sekajäteastian tyhjennyshinnat pidetään vuoden 2015 tasolla. Poik keuk sena litran jäteastian tyhjennyshinta, mille esitetään 9,8 % alennusta. - Biojäteastian tyhjennyshinnat esitetään pidettävän ennallaan - Lasi-, metalli- ja kartonkiastioiden tyhjennyshintoihin esitetään 15 % koros tus ta - Aluekeräyspisteen käyttöoikeusmaksut esitetään pidettävän ennallaan, mut ta maksuluokkia muutetaan 2 Perusmaksu Perusmaksulla katetaan vaarallisten ja hyötyjätteiden keräys, kuljetus ja käsit te ly, jäteyhtiön järjestämien hyötyjätteiden keräyspisteiden ylläpito (alueke räys pis teet) sekä jäteneuvonta ja tiedotus. Lisäksi perusmaksulla katetaan vi ran omais toi min nan ku lut kokonaisuudessaan. Perusmaksulla katettavissa pal ve luis sa on hyötyjätteiden osalta ta pah tu massa muutoksia pakkausjätteen tuot ta ja vas tuun tullessa voimaan vuoden 2016 alus ta. Jätelautakunnan alueella on tarkoitus tehdä palvelutasotarkastelu alue ke räys pis te ver kos ton osalta. Osittain kuluja pienentää muutamien alueke räys pis tei den siirtyminen tuottajien ylläpidettäväksi. Toisaalta jäteyhtiölle tu lee kustannuksia poistuvien keräyspisteiden purkamisesta ja täydentävän ke räyk sen rakentamisesta. Muutosten arvioitu kustannusvaikutus ei vielä ole 2016 vuodelle niin merkittävä, mutta ensi vuosi näyttää mille tasolle hyö tyjä te ke räys ten kustannukset asettuvat. Vaikutusta kulurakenteisiin tuo myös se, että jatkossa erilliskerätty kartonki ja metalli on luovutettava tuottajien järjestämiin vas taan ot to paik koi hin. Metal lis ta saadaan vain osittaista korvausta nykytasoon nähden ja kartongista ei tule korvausta lainkaan. Tuottajien järjestämät vastaanottopaikat ei vielä näi den jä te ja kei den osalta ole tiedossa. Jätelautakuntaa perustettaessa kunnat ja jäteyhtiö päättivät, että jä te lau takun nan kulut ovat 20 % perusmaksuista. Vuodelle 2009 perusmaksua nostet tiin 20 % jätelautakunnan perustamisen johdosta. Perusmaksujen kehitys ei ole seurannut jätelautakunnan kulujen kehittymistä. Vuonna 2014 jä te lauta kun nan kokonaiskustannuksiin oli yhtiön talousarviossa varattuna Eli taksan mukainen osuus 20 % perusmaksukertymästä (myös lie te pe rusmak su huomioiden). Todellisuudessa vuoden 2014 jätelautakunnan kulut oli vat yhteensä Vuoden 2015 perusmaksukertymästä on varattu jäte lau ta kun nan osuudeksi 20 % eli , kun jätelautakunnan ta lous arvio raa mi kuluvana vuonna on Jätelautakunnan budjettiehdotus vuo del le 2016 on (jäteltk ). Perusmaksukertymästä maksetaan aiemmin mai nit uista toiminnoista ai heutu via kustannuksia. Tällä hetkellä jätelautakunnan vaje pe rus mak su osuu dessa rasittaa muiden toimintojen toteuttamista.

3 Vaje tulisi huomioida perusmaksuissa. Kokonaisuudesta tulisi keskustella yh des sä jäteyhtiön kanssa ja sitä tulisi suunnitella tuleville vuosille. Tässä vai hees sa tulisi tiedostaa myös se, että vuonna 2017 joudutaan jälleen ta sapai noit ta maan tilannetta. Perusmaksua esitetään korottavan pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen osalta 10 % jätelautakunnan vajeesta johtuen. Rivi- ja kerrostalohuoneistojen perus mak sui hin esitetään puolestaan 15 % alennusta, myöhemmin esitettävien syi den perusteella (hyötyjätekeräys kiinteistöillä). Tällä hetkellä on käytössä erillinen perusmaksu lietehuollosta, mikä ai heuttaa usein hämmennystä asiakkaissa. Taksaesitys pitää sisällään pe rus mak sujen yhdistämisen. Epäselvyyksien välttämiseksi perusmaksuluokkia on tehty useam pia niin, että lieteperusmaksu yhdistyy perusmaksuun niiden osalta joi ta se koskee. Perusmaksuluokka määräytyy kiinteistöllä olevan jä te ve sijär jes tel män perusteella. Kiinteistöt, joilla on jokin tyhjennettävä jä te ve si järjes tel mä (saostus- tai umpisäiliö tai muu vastaava), ovat velvollisia suo rit tamaan lietehuolto-osuuden perusmaksussa. Tällöin perusmaksuun on si säl lytet ty lietehuollosta aiheutuvien kulujen osuus, kuten lietehuollon vi ranomais teh tä vät, lietehuollon asiakasrekisterin ylläpito sekä lietteiden kä sit tely las ku tus. Jatkossa lieteperusmaksua ei perittäisi erillisenä. Lie te pe rus maksun suuruus pysyisi ennallaan. Lisäksi perusmaksuun on esitetty perusmaksun laskutuksen osalta, että perus mak sua laskutettaisiin tasaisesti pitkin vuotta vakituisilta asukkailta. Tämä turvaisi maksujen tasaisemman jakaantumisen vuodelle kulujen mu kaises ti (mm. jä te lau ta kun nan kustannukset laskutetaan jäteyhtiöltä nel jän nesvuo sit tain). Pe rus mak suun on määritelty maksu /kk. Nykytilanteessa pe rusmak su laskutetaan kaksi kertaa vuodessa vakituisilta kiinteistöiltä. 3 Kunnallisen jätteenkuljetuksen maksut Jätemaksutaksa määrätään kiinteistöllä olevan jäteastian koon ja tyh jen nysker to jen mukaan. Tyhjennysvälit määräytyvät jätehuoltomääräysten mu kaises ti ja tyhjennykset suoritetaan asiakasrekisteriin merkityn tyhjennysrytmin mu kai ses ti ja maksu määrätään kaikista näistä tyhjennyksistä. Jäteastian tyhjennysmaksu koostuu jätteiden kuljetusosuudesta ja kä sit te lyosuu des ta. Käsittely- ja kuljetusosuudet on määritelty tasataksan mu kai ses ti, jolloin maksut ovat samat jokaisessa kunnan järjestämän jät teen kul je tuk sen piiriin kuuluvassa kunnassa. Kuljetusosuus perustuu kilpailutuksen urak kahin toi hin. Jätelautakunnan alueella on kuluvan vuoden aikana kil pai lu tet tu jätteenkuljetusten osalta uusi alue (Uurainen). Kuljetusurakka-alueita on tällä hetkellä neljä. Käsittelyosuudessa on huomioitu kunkin astian kes ki mää räi nen täyttöaste ja ti la vuus pai no. Käsittelyosuus sisältää myös valtiolle mak set ta van jäteveron (nou see vuoden 2016 alusta 70 /tn), siltä osin kuin jätteet lop pu si joi te taan.

4 3.1 Sekajäte Sekajätteen kä sit te lyn osalta on vielä epävarmuutta tulevista kus tan nuk sis ta. Vuo den 2016 aikana sekajäte tullaan ohjaamaan energiahyötykäyttöön Riikin voi man ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Ekovoimalaitoksen käyt töönot to tapahtuu näillä näkymin vasta loppuvuodesta, joten jäteyhtiö on ha kenut poikkeuslupaa sijoittaa sekajätettä vielä penkkaan vuoden 2016 ajan (jäte ve rol lis ta). Polttoon menevä jäte ei tällä hetkellä ole jäteverollista. Toisaal ta kuljetuskustannukset ovat polttoon toimitettavan jätteen osalta merkit tä vä kustannus. Arvio kuitenkin on, että jätteen toimittaminen ener giahyö ty käyt töön on selvästi penkkausta edullisempaa. Sekajäteastioiden tyhjennyshinnat on pidetty ennallaan litran jä teas tial le ehdotetaan 9,8 % hinnan alennusta, joka on seurausta alueen neljä kil pai lu tuk ses ta. Taksassa on aiemmin ollut maininta että, käsittelemättömän jätteen hinta on kä sit te lyn osalta viisinkertainen. Tätä ei kuitenkaan ole käytetty aktiivisesti. Tak sa esi tyk ses sä on laitettu näkyviin astiakohtaiset lajittelemattoman se kajät teen hinnat; käsittelymaksuksi esitetään kolminkertaista hintaa nor maa liin verrattuna. Hintojen näkyviin laittaminen astiakohtaisesti olisi oh jaa va keino, vaikka hinta olisi kolminkertainen. Lajittelemattoman se ka jät teen hinnoil la ohjataan kiinteistöjä jätehuoltomääräysten mukaiseen jät tei den la jit telu- ja erilliskeräysvelvoitteisiin, varmistetaan sekajätteen so vel tu vuus energia hyö ty käyt töön sekä edistetään jätelain mukaista etu si ja jär jes tyk sen to teutu mis ta. 3.2 Biojäte Tyhjennyshinnat pidetään ennallaan. 3.3 Hyötyjätteet (lasi, metalli, kartonki) Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee kiinteistöjä, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Jätehuoltomääräysten mu kai nen hyötyjätteiden erilliskeräys on tärkeää, jotta sekajätteen laatu ener gia hyö ty käyt töön ei heikkene ja val takun nal li ses ti asetettuihin jätteiden kierrätystavoitteisiin päästäisiin. Lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset, joita kiinteistöillä erilliskerätään ovat tuot ta ja vas tuul li sia vuoden 2016 alusta ja ne on toimitettava tuottajien osoitta maan paikkaan. Muutokset kuljetusten kustannuksissa sekä ma te ri aa lien korvaushinnoissa aiheuttavat kohoavia kustannuksia. Lasi-, metalli- ja karton ki as tioi den kuljetusosuutta nostettaisiin 15 %. Tulee ottaa huomioon, että kokonaisvaikutus rivi- ja kerrostalojen jä te huoltoon pysyy kuitenkin ennallaan perusmaksujen alentuessa huo neis to koh taises ti 15 %. Rivi- ja kerrostalojen jätemaksuja on kohdennettu vastaamaan pa rem min kunnalliseen jä te huol to jär jes tel mään kohdistuvien kulujen kat tami sek si.

5 3.4 Lisäpalvelumaksut Ei muutoksia taksaan. 3.5 Aluekeräyspistemaksu Aluekeräyspisteet ovat jäteyhtiön ylläpitämiä keräyspisteitä, joissa kerätään se ka jät teen lisäksi hyötyjätteitä. Hyötyjätteiden keräys aluekeräyspisteillä ka te taan perusmakuilla, mutta sekajäteastian käyttöoikeus on vain vuo simak sun maksaneilla kiinteistöillä. Aluekeräyspistemaksulla katetaan ke räyspis tei den ylläpidosta ja sekajätteen kuljetuksesta ja käsittelystä ai heu tu vat kustannukset. Aluekeräyspistemaksussa on huomioitu myös jäteveron osuus jätteen käsittelyssä (70 /tn). Aluekeräyspistemaksu on kiinteistökohtainen ja sen suuruus on porrastettu kiin teis tön käyttötarkoituksen ja kiinteistön asukasmäärän mukaisesti. Va kituis ten asuntojen maksuluokkia on muutettu, jotta maksu olisi kiin teis tö kohtai sem pi ja tasapuolisempi. Ylimmäksi maksuluokaksi esitetään yli 6 hengen kiinteistöjä. Aluekeräyspistemaksun suuruus pysyy ennallaan. Aluekeräyspisteen luvattomasta/ asiattomasta käytöstä on taksassa erillinen sii vous mak su, josta veloitetaan siivouksen ja jätteen osalta maksu. 4 Jätekeskuksen ja jäteasemien hinnasto Jätteiden vastaanotto jätekeskuksessa ja jäteasemilla on jäteyhtiön omaa toimin taa ja jäteyhtiö hinnoittelee jätteiden vastaanottomaksut jätteiden kä sit telys tä ja vastaanotosta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Jätekeskuksessa jäteveron nousu huomioidaan vastaanottohinnoissa yhtiön osa kas kun tien ulkopuolelta tulevan jätteen osalta. Osakaskuntien vas taan otto mak sut pidetään ennallaan. Jäteasemien vastaanottomaksut pidetään ennal laan. 5 Taksan valmistelu Jäteyhtiö antaa oman esityksensä jätetaksasta ja pohjatiedot jä te huol to pal velui den kustannuksista, jonka perusteella jätehuoltoviranomainen tekee jä tetak saesityksen jätelautakunnalle. Jätetaksasta tulee tiedottaa yleisesti jä te lain 79 :n mukaan ja se tulee olla yleisesti saatavilla tietoverkossa. Jätelain mukaisesti asukkaille ja muille jätehuoltopalveluiden käyttäjille on tie do tet ta va vuosittain jätemaksun ja perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Jätetaksa vuodelle 2016 on liitteenä.

6 Valmistelija: vs. jätehuoltoasiamies Jätehuoltoasiamiehen esitys: 1) Jätelautakunta hyväksyy liitteen mukaisen jätetaksan vuodelle ) Taksa tulee voimaan ja se kumoaa jätelautakunnan aiemmin vah vis ta man jätemaksutaksan. 3) Jätetaksa asetetaan yleisesti nähtäville ja siitä tiedotetaan alueen pai kal lisleh dis sä. Päätös: Jonna Leppänen esitti, että jätetaksa palautetaan valmisteluun. Hyväksyttiin yksimielisesti.