Saarijärven seudun jätelautakunta (ei käytössä jälkeen) Sydän-Suomen jätelautakunta

Transkriptio

1 Saarijärven seudun jätelautakunta (ei käytössä jälkeen) Sydän-Suomen jätelautakunta JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN UUDISTAMINEN JÄTELTK 52 1 Jätehuoltomääräysten uudistamisen yleiset perusteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka an ne taan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. Ne ovat jätelainsäädäntöä, ku ten jätelakia ja jäteasetusta tarkentavia määräyksiä. Jätehuoltomääräyksillä varmis te taan jätehuollon toimivuus kuntalaisten, jätehuollon toteuttajien se kä viranomaisten kannalta. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta ai heu tuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle. Niillä myös edistetään jä telain mukaisen etusijajärjestyksen noudattamista sekä valtakunnallisten jättei den kierrätystavoitteiden saavuttamista. Jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan voimaan tul leen jätelain (646/2011) säännösten ja uuden terminologian huomioon otta mi sek si. Vuoden 2016 alusta voimaan tuleva or gaa ni sen jätteen kaa to paikkaus kiel to sekä pakkausjätteen tuottajavastuu tulevat muut ta maan kun nan jätehuoltojärjestelmää ja nämä asiat on huomioitu uu dis tet ta vis sa jä te huol tomää räyk sis sä. Sammakkokangas Oy:n osakaskunnista muodostuvan jä te lauta kun nan laajentuminen tapahtui Jätelautakunnan jä sen kun tia ovat Kan non kos ki, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Saa ri jär vi, Uurainen ja Viitasaari. Jätehuoltomääräyksistä päättää jä te huol to vi ran omai nen eli Saa ri jär ven Seudun jätelautakunta, joka ensi vuoden alusta toi mii nimellä Sy dän-suo men jätelautakunta. Viitasaari ja Pihtipudas joissa toi mii kahden jäteviranomaisen malli, hyväksyvät jätehuoltomääräykset omas sa toimielimessään. Laajentuneen jätelautakunnan ta voit tee na on ottaa käyttöön yhteneväiset jätehuoltomääräykset ja yh den mu kais taa jätehuollon toimin ta pe ri aat teet koko toiminta-alueella. Näin kuntalaiset ovat ta sa ver tai sessa asemassa toisiinsa nähden asuinkunnasta riippumatta. 2 Jätehuoltomääräysten valmistelu Valmistelussa on erityisen tärkeää tehdä yhteistyötä sekä määräyksiä val vovien ympäristösuojeluviranomaisten kanssa että jätehuollon käytännön työtä to teut ta van kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Jätehuoltomääräysten luonnos on val mis tel tu työryhmässä, johon kuului jätehuoltoviranomaisen lisäksi edustus jäteyhtiöstä sekä jätehuollon valvovia viranomaisia eri jäsenkunnista. Työ ryh män aikaansaamaa luonnosta on käsitelty jäsenkuntien tek nis ten- ja ym pä ris tön suo je lu puo len viranomaisten kesken (jätehuollon neu vot te lu kunnas sa, lokakuu 2015), jolloin kunnilla on ollut mahdollisuus esittää muu toksia luonnokseen. Jätehuoltomääräysten luonnosta ja sen lin jauk sia esiteltiin jä te lau ta kun nan jäsenille ja varajäsenille lokakuussa Myös alueen jät-

2 teen kul je tus yrit tä jil le pidetään oma tilaisuus heitä kos ket ta vis ta mää räyk sistä. Jätehuoltomääräykset on valmisteltu Kuntaliiton tekemän mallin pohjalta, kos ka on tärkeää, että jätehuoltomääräysten velvoitteet jätelain tar ken nuk sina kohdistetaan kuntalaisille ja jätehuollon toimijoille yhdenmukaisesti koko Suomessa. Määräysten sisällössä on kuitenkin otettu huomioon pai kal liset ja alueelliset olosuhteet. Jätehuoltomääräyksistä on tehty lisäksi perustelumuistio, jossa on avattu pykä lä koh tai ses ti säännösten perusteluita sekä käytännön soveltamisohjeita. Pe rus te lu muis tio toimii jätehuollon soveltamisen työkaluna. Jätelain 92 :n mukaisesti ennen kunnan jätehuoltomääräysten antamista kun nan on varattava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö keskuk sel le sekä tarvittaessa muille viranomaisille tilaisuus lausunnon an ta miseen. 3 Soveltaminen Jätehuoltomääräyksissä on käytetty jätelautakunnan uutta nimeä Sy dän-suomen jätelautakunta, joka otetaan käyttöön vuoden alusta. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa koko jätelautakunnan toimialueella, mi kä on sama kuin kunnallisen jäteyhtiön Sammakkokangas Oy:n toi mialue. Jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan vastuulle säädettyä jä te huol toa. Jätelain 32 mukaan kunnan järjestämä jätehuolto koskee kaikkea asumisessa (vakituinen/ vapaa-ajan asunto, asuntola tai muu vas taa va) syntyvää jä tet tä, mukaan lukien saostus- ja umpisäiliölietettä. Kunnan vastuul le kuuluu myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julki ses sa hal lin to- ja palvelutoiminnassa sekä asuinkiinteistöjen kanssa sa maa ke räys pis tet tä käyttävissä liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte. Näin ollen määräykset koskevat vain osittain elinkeinotoiminnan jätettä. Jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa säännöksiä mm. jätteiden lajittelusta, ke räyk ses tä, kuljetuksesta ja käsittelystä, jätehuoltojärjestelmään liit ty mi sestä sekä näiden toimintojen teknisestä toteutuksesta. Määräyksillä sää de tään myös jätteiden pienimuotoisen käsittelyn edellytyksistä sekä vaa ti muk sis ta. Säännöksissä on huomioitu jätteen määrän vähentäminen sekä jät teis tä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen tai ros kaan tu mi sen ehkäiseminen. 4 Keskeisimmät muutosehdotukset 4.1 Liittyminen Jätehuoltomääräyksissä on painotettu kaikkien vakituisten ja vapaa-ajan kiin teis tö jen velvollisuutta liittyä kunnan järjestämään jätehuoltoon. Liit tymis vel vol li suu des ta määrätään aiempaa yksityiskohtaisemmin. Jä te huol to viran omai nen voi myös liittää kiinteistön kunnan jätehuoltojärjestelmään, jos

3 kiinteistö ei kehotuksista huolimatta ole itse ilmoittanut liittymisestä. 4.2 Hyötyjätteiden erilliskeräys Hyötyjätteet ovat suurimmaksi osaksi pakkauksia, kuten lasi-, metalli- ja kar ton ki pak kauk sia. Näiden jätehuolto muuttuu vuoden 2016 alusta tuot ta javas tuul li sik si. Tuottajajärjestöt eivät kuitenkaan järjestä pakkausjätteiden ke räys tä kiinteistöittäisesti, joten jäteyhtiö ja jätelautakunta täydentävät tätä ke räys tä antamalla määräyksiä kiinteistöittäisestä erilliskeräysvelvoitteista. Pahvin keräys laajenee koskemaan kaikkea kartonkipakkausmateriaalia, kuten maito- ja mehutölkkejä, keksi- ja muropaketteja sekä muita kartonkisia pak kauk sia. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite kerros- ja rivitaloille pysyy ennallaan. Uu rais ten kunnan osalta tämä tarkoittaa määräysten tiukentumista samalle ta sol le muiden osakaskuntien kanssa. Kiinteistöillä, joissa on vähintään 5 huo neis toa on oltava jäteastiat biojätteelle, lasille, metallille ja kartongille. Kiin teis töt, joilla huoneistoja 1-4 hyötyjätteet toimitetaan alue ke räys pis teisiin. Biojätteen lajitteluvelvollisuus koskee kaikkia kiinteistöjä. Jos kiinteistö ei si jait se biojätteen erilliskeräysalueella, tulee biojäte kompostoida kiin teis töllä. Biojätteen erilliskeräysvelvoite on ollut voimassa jo aiemmissa mää räyksis sä, mutta velvoitteen merkitystä on haluttu korostaa. 4.3 Sekajäte Sekajätteen joukkoon on kielletty laittamasta energiahyötykäyttöön so vel tumat to mia jätteitä (pienin poikkeuksin), sillä sekajäte ohjautuu jatkossa koko nai suu des saan energiahyötykäyttöön Riikinvoiman ekovoimalaitokseen. La si, metalli ja biojäte eivät sovellu voimalaitoksessa poltettavaksi, joten nii den lajittelun merkitystä on haluttu korostaa. Lasi ja metalli lisäävät laitok sen tuhkapitoisuutta, kuluttaa laitteistoja sekä lisää tukosriskiä. PVC-muo vi ei sovellu energiana hyödynnettäväksi, sillä sen sisältämä kloori tuottaa palaessaan myrkyllisiä klooriyhdisteitä. Vaarallisia jätteitä ei saa lait taa sekajäteastiaan missään tapauksessa. 4.4 Jäteastioiden tyhjennysvälit Jäteastioiden tyhjennysvälien sääntelyä on muutettu joltain osin. Jäteastiat tu lee tyhjentää riittävän usein, jotta hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja ei pää se syntymään. Jäteasetuksen 10 velvoittaa tyhjentämään astiat niin usein, että jäteastia voidaan aina sulkea, jäte mahtuu astiaan eikä jätteestä aiheu du ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hy gi ee nis tä haittaa. Säännölliset tyhjennysvälit myös tukevat kiin teis töit täisen jätteenkuljetuksen logistiikkaa. Vaikka biojäte lajitellaankin kompostiin tai omaan astiaan, kulkeutuu sitä ai na jonkin verran sekajäteastiaan esimerkiksi ruokapakkausten mukana. Li-

4 säk si sekajäte sisältää tyypillisesti erilaisia hygieniatuotteita. Hajuhaitat johtu vat usein näistä sekoista. Tämän takia sekajäteastia on tyhjennettävä riit tävän usein, yleensä vähintään kerran kuukaudessa. Kahdeksan viikon tyh jennys vä li on kuitenkin mahdollistettu 1-2 hengen kiinteistöillä, joilla jäte mahtuu vaivattomasti litran jäteastiaan. Lasin ja metallin tyhjennysväli voi olla muita hyötyjätteitä pidempi, koska näi den kertymä on tavanomaisesti pienempi kuin esimerkiksi kartongin. Määräyksissä on mahdollistettu jätehuollon palvelun joustavuuden var mista mi sek si jäteastioiden tyhjennysten keskeyttäminen määräajaksi. Mää räyksis sä on kevennetty keskeytyksen hakemista ja keskeytyksen voi nyt saada en tis tä pidemmäksi aikaa kerrallaan. 4.5 Asumisessa syntyvien lietteiden omatoiminen käsittely Määräyksillä on mahdollistettu saostus- ja umpisäiliölietteiden oma toi mi nen käsittely ja peltolevitys kiinteistöllä syntyvien lietteiden lisäksi muu ta mien lähikiinteistöjen kesken, jotta lietteiden ravinteet voidaan tarvittaessa hyödyn tää pienimuotoisesti lähellä niiden syntypaikkaa. Yleisten jätehuoltomääräysten luonnos ja perustelumuistioluonnos ovat liitteenä. Valmistelija: vs. jätehuoltoasiamies Jätehuoltoasiamiehen esitys: 1) Asetetaan liitteenä oleva luonnos jätehuoltomääräyksistä yleisesti näh tävil le tietoverkkoon ja kuntien ilmoitustauluille. Kunta lai sil la ja asianosaisille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaiku tus, varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta hallintolain 41 :n mukaisesti mennessä. 2) Ilmoitetaan asiasta kuulutuksella, joka julkaistaan alueen pai kal lis leh dissä. 3) Pyydetään lausunto jätehuoltomääräysluonnoksesta toimialueen kunnilta, kun tien ympäristönsuojeluviranomaisilta, Kes ki-suo men elinkeino-, lii kenne- ja ympäristövirastolta sekä kunnalliselta jäteyhtiöltä Sam mak ko kan gas Oy:ltä mennessä. 4) Tiedotetaan kohdennetusti jätehuoltomääräysluonnoksesta Suomen pakkaus kier rä tys Rinki Oy:tä, Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry:tä, Suomen kuljetus- ja logistiikka SKAL ry:tä, Maa- ja metsätaloustuottajain kes-

5 kus liit to MTK Keski-Suomi ry:tä sekä ProAgria Keski-Suomi ry:tä. Päätös: Hyväksyttiin 1) - 4). SJÄTELTK 8 Jätehuoltomääräysluonnoksen valmistelu ja nähtävilläolo Jätehuoltomääräysten luonnos on ollut yleisesti nähtävillä kuntien il moi tustau luil la sekä tietoverkossa. Luonnoksen nähtävilläolosta kuulutettiin seuraa vis sa lehdissä: Kotiseudun Sanomat Sampo-lehti, Viispiikkinen, Paikallisuutiset, Viitasaaren seutu Jätehuoltomääräysten luonnoksesta pyydettiin lausuntoja kunnilta ja kuntien ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sil ta, alueen ely-keskukselta sekä jäteyhtiöltä. Li säk si luonnoksesta tiedotettiin eri kohderyhmiä. Lausunnosta annettiin mah dol li suus kuntalaisille ja niille joiden oloihin päätöksenteolla on huomat ta va vaikutus, esittää mielipiteensä. Lausuntoja ja mielipiteitä pyydettiin men nes sä. Kunnille annettiin lisäaikaa lausunnon jättämiselle as ti. Määräaikaan mennessä jätehuoltomääräysten luonnoksesta tuli yhteensä 9 lau sun toa. Lausuntoja antoivat: - Karstulan kunta, kunnanhallitus - Karstulan kunta, ympäristösihteeri - Kinnulan kunta, tekninen lautakunta - Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi, ympäristösihteeri - Saarijärven kaupunki, kaupunginhallitus - Saarijärven kaupunki, ympäristösihteeri - Viitasaari ja Pihtipudas, yhteinen tekninen lautakunta - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Sammakkokangas Oy Lisäksi mielipiteensä esittivät: - Lassila & Tikanoja Oyj - Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry - SKAL Keski-Suomi ry - Traktoripalvelu Moisio Oy - Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy - Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry - Yksityishenkilö, Uurainen Lausunnot ja mielipiteet on koottu liitteenä olevaan taulukkoon. Lausunnot ja mielipiteet on nähtävänä jätelautakunnan kokouksessa asiaa käsiteltäessä ja jätehuoltoasiamiehen toimistossa. Taulukkoon on lisätty lausunnon asia sisäl lön vaikutus jätehuoltomääräyksiin ja tieto siitä, miten asia on otettu huomi oon jätehuoltomääräyksen luonnoksessa.

6 Jätehuoltomääräyksiä valmistellut työryhmä on käsitellyt saapuneet lau sunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottamisen määräyksissä ko kouk sessaan Lisäksi käytettävissä on ollut Suomen Kuntaliiton laatima lau sun to Jokilaaksojen jätelautakunnalle ( ) eräistä yk si tyis kohdis ta, joihin on viitattu useissa lausunnoissa ja mielipiteissä. Jätehuoltomääräysten kokonaisuus lausuntojen ja mielipiteiden pe rusteel la Jätehuoltomääräysten luonnos on tehty Kuntaliiton laatiman ohjeen mu kaises ti ja valmistelutyötä on tehty laajassa yhteistyössä jäteyhtiön ja kuntien ym pä ris tön suo je lu vi ran omais ten kanssa. Luonnoksen valmisteluvaiheessa kuul tiin myös muita sidosryhmiä, kuten kuntien teknisen toimen vi ran hal tijoi ta ja alueella toimivia jätteenkuljetusyrittäjiä. Useissa lausunnoissa ja mielipiteissä on arvioitu, että jätehuoltomääräysten luon nos vastaa hyvin jätelain ja -asetuksen tavoitteita ja niissä on otettu hyvin huomioon energiaksi hyödynnettävät jätteet sekä biojätteet ja kom postoin ti. Lisäksi määräyksissä on otettu kattavasti huomioon tur val li suus nä kökoh dat. Koko alueen yhtenäiset jätehuoltomääräykset kohtelevat asukkaita ta sa ver tai ses ti ja uudistetuilla jätehuoltomääräyksillä voidaan katsoa olevan mer kit tä vä vaikutus alueen jätehuollon kehittämisessä. Keskeisimmät muutosehdotukset ja vaikutukset asiasisältöön lau sun tojen ja mielipiteiden johdosta 2 LUKU Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen Kunnalla on toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuus elin kei no toimin nan jätteisiin. Eräissä mielipiteissä haluttiin tarkentaa määräystä siltä osin, milloin elinkeinotoiminnalle tarjottavat palvelut tulevat kunnan tois sijai sen vastuun perusteella kysymykseen. Kunnan tulee arvioida yksityisen pal ve lu tar jon nan saatavuutta. Määräyksiin on tehty tarkennus tältä osin. 3 LUKU Jätteiden kerääminen kiinteistöillä Useissa lausunnoissa ja mielipiteissä on tuotu esille, että jä te huol to mää räyksis sä tulisi mahdollistaa joidenkin kunnan vastuulla olevien jätteiden (ku ten omatoimisessa remontoinnissa syntyvien rakennus- ja purkujätteiden tai risujen ja oksien) vastaanottopaikaksi mikä tahansa ympäristöluvallinen vastaan ot to paik ka. Asiaan on ottanut kantaa myös Suomen Kuntaliitto an ta massaan lausunnossa. Määräyksiä ei ole muutettu vastaavanlaisiksi, koska menet te ly olisi jätelain vastainen. Eräissä mielipiteissä on pyydetty poistettavaksi kohta "asumisessa syntyvä muo vi jä te on laitettava kiinteistön sekajäteastiaan" etusijajärjestyksen ja tuot ta ja vas tuu lain sää dän nön vastaisena. Muovipakkaukset ovat tuot ta ja vastuun alai sia jätteitä. Tuottajajärjestö Rinki Oy ei tule näillä näkymin jär jes tämään koko toiminta-alueen kattavaa muovin erilliskeräystä, johon puhtaat ja kuivat muovipakkaukset voisi lajitella. Määräyksiin on tarkennettu muo vin-

7 ke räyk sen osalta vaihtoehto, jos tuottajayhteisö järjestää laajempaa muo vipak kaus ten erilliskeräystä. Määräyksellä halutaan varmistaa, ettei muo vi jättei tä hävitetä kiinteistöillä omatoimisesti eikä näin ollen aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. 4 LUKU Jätteiden omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Määräyksillä on pyritty edistämään jätteen omatoimista käsittelyä ja hyödyn tä mis tä kiinteistöllä. Tätä koskevia määräyksiä on annettu mm. bio jätteen kompostoinnista, pienimuotoisesta puhtaan betoni- ja tiilimurskeen hyö dyn tä mi ses tä omassa maarakentamisessa sekä lietteiden omatoimisesta kä sit te lys tä. Lietteiden käsittely on mahdollistettu Eviran ohjeiden mu kaises ti lannoitustarkoituksessa omassa hallinnassa olevalle pellolle omalla kiin teis töl lä syntyvien lietteiden lisäksi muutamien lähikiinteistöjen kesken. Useis sa lausunnoissa on katsottu lietteiden omatoimisen käsittelyn olevan tär keää haja-asutusalueella. Alueen ely-keskus suhtautui kriittisesti puhtaan betoni- ja tiilimurskeen pieni muo toi seen omatoimiseen hyödyntämiseen. Lausunnossa katsottiin toimin nal la pyritään ensisijaisesti välttämään muusta käsittelystä aiheutuvat kus tan nuk set. Työryhmä, jossa oli edustettuna usean kunnan ym pä ris tön suoje lu vi ran omai sia, katsoi asian olevan hallittavissa ja määräysten ottavan riittä väs ti huomioon ympäristönäkökohdat. Jätteiden pienimuotoinen oma toimi nen käsittely on mahdollistettu jätelain 41 :n mukaisesti. 5 LUKU Jäteastiat ja niiden tyhjentäminen Useissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettiin määräyksiin lisättäväksi enim mäis pai not jäteastioille perustuen työturvallisuusnäkökohtiin. Määräyk siin on lisätty sekajäteastialle Kuntaliiton laatiman ohjeen mukaiset enim mäis pai not. Eräissä lausunnoissa on todettu, että mikäli muovin erilliskeräys alkaa, tulee se ka jä te as tian tyhjennysvälin pidentäminen ja siltä osin jä te huol to mää räysten päivittäminen tarpeen. Jätehuoltomääräykset ovat toistaiseksi voimassa ole via ja niitä päivitetään tarpeen mukaan lainsäädännön muuttuessa. Mi kä li uuden jätejakeen erilliskeräys alkaa, tulee sen olla kattavaa koko toi minta-alu eel la ja verrattavissa kiinteistöittäiseen keräykseen, ennen kuin eril liske räyk sel lä on vaikutusta kiinteistökohtaisen jäteastian tyhjennysväleihin. Alueen ely-keskus esitti lausunnossaan, että yli neljän viikon tyh jen nys välei hin kesäaikaan tulisi suhtautua pidättyväisesti. Eräissä mielipiteissä puoles taan esitettiin, että sekajäteastian pisin mahdollinen tyhjennysväli tulisi ol la 12 viikkoa. Luonnoksen mukaiset tyhjennysvälit on työryhmän kes kuste lu jen pohjalta päätetty säilyttää ennallaan. 7 LUKU Jätteen kuljetus Yksittäisessä mielipiteessä on otettu kantaa kuljetustietojen sähköiseen toimit ta mis ta paan ja esityksen mukaan määräyksissä ei saisi antaa sähköistä

8 asioin ti muo toa ainoaksi asiointitavaksi. Määräys on kuitenkin tarpeen, jotta tie dot saadaan vietyä tehokkaasti ja mahdollisimman virheettömästi vi ranomai sen rekisteriin. Näiden muutosten ja asiasisältövaikutusten lisäksi saatujen lausuntojen ja mie li pi tei den perusteella on tehty useita yksityiskohtaisia muutoksia ja tarken nuk sia, jotka on esitetty liitteenä olevassa yhteenvedossa. Liite 10: Ehdotus kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi Liite 11: Ehdotus perustelumuistioksi Liite 12: Yhteenveto jätehuoltomääräyslausunnoista ja mielipiteistä Valmistelija: vs. jätehuoltoasiamies Jätehuoltoasiamiehen esitys: Jätelautakunta hyväksyy kunnalliset jä te huol tomää räyk set ja perustelumuistion liitteiden mukaisesti. Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan Määräykset astuvat voimaan hallintokäyttölain 31.2 :n mukaisesti, vaikka niiden hyväksymistä kos ke vaan päätökseen haettaisiin muutosta, koska uuden jätelain ja uu dis tuvan jätehuoltojärjestelmän vuoksi niiden täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuok si voida lykätä. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa toistaiseksi, kunnes eri päätöksellä toisin määrätään. Nämä määräykset kumoavat voimaantullessaan jä te lau ta kunnan toimialueen kunnissa aiemmin voimassa olleet jätehuoltomääräykset. Tämän päätöksen mukaiset jätehuoltomääräykset ja niiden perustelumuistio lä he te tään nähtävillä pidettäväksi kuntiin. Jätehuoltomääräykset annetaan ylei ses ti tiedoksi pitämällä ne nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla ja Saa rijär ven kaupungin internetsivuilla Asiasta ilmoitetaan lisäksi kuulutuksella, joka julkaistaan kaikissa toi mi alueen kuntien hyväksymissä ilmoituslehdissä. Jätehuoltomääräykset lähetetään tiedoksi alueen ely-keskukselle ja alue hallin to vi ras tol le. Päätös: Hyväksyttiin.