KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivu 66 (77) Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivu 66 (77) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Keskiviikko kello KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Mehto Antti, pj. x Varis Antti - Laaksonen Vappu, 1. vpj. x Hänninen Seija - Poikolainen Virpi, 2. vpj. x Jäntti Nina - Hytölä Matti x Huhtanen Sara - Kytölä Pentti x Kakko Matti - Minkkinen Mirja x Valkonen Olavi - Väisänen Simo x Manninen Timo - Valtuuston pj. Karhunen Pekka x Valtuuston I vpj. Oittinen Heikki x Valtuuston II vpj. Hämäläinen Mauri x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Levänen Kari, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Antti Mehto Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Matti Hytölän ja Pentti Kytölän. Tarkastusaika Konnevedellä Matti Hytölä Pentti Kytölä PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa kello 9-15 Virka-asema Allekirjoitus Kunnansihteeri Jouko Hyppönen

2 Kunnanhallitus LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana kuntauudistusta hallitus käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne (valtiovarainministeriön julkaisuja 5a/2012 ja 5b/2012) valmistui helmikuussa Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lisäksi työryhmän tuli valmistella luonnos hallituksen esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Hallitus linjasi kuntauudistuksen etenemistä iltakoulussaan sekä antoi seuraavana päivänä tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä (VNT 2/2012 vp.). Hallitus antoi linjauksissaan määrittelemiensä tarkastelunäkökulmien perusteella tarkempien uudistuksen kriteerien valmistelun rakennelakia valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä vahvisti työryhmän valmistelemat tarkemmat kriteerit Kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi siinä ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä on linjannut palvelurakenneuudistuksen jatkoa Näitä linjauksia koskeva muistio on lausuntopyynnön liitteenä.

3 Kunnanhallitus Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta yleisesti sekä erityisesti seuraavista seikoista: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Esityslistan liitteinä ovat - kuntarakennelaki lakiluonnos perusteluineen - kuntarakenneuudistuksen eteneminen kaavio - muistio kuntauudistuksen hankkeista - muistio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen linjauksista. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto antaa kuntarakennelakiluonnoksesta seuraavan lausunnon. Laista yleisesti Kuntajaon kehittämisen tavoitteet vastaavat suurelta osin voimassa olevan kuntajakolain säännöksiä. Kuntajakoa ei tulisi sitoa kykyyn vastata riittävästä omasta palvelutuotannosta. Jos mahdollisen yhdistyvän kunnan valinta on tuottaa palvelunsa jollakin muulla tavoin kuin omana tuotantonaan, on oman palvelutuotantokyvyn arviointi turhaa ja hankalasti toteutettavaa. Kuntarakennelakiluonnoksen lähtökohdat ovat epämääräiset. Suurin osa valituista lähtökohdista perustuu enemmän tai vähemmän muuhun kuin tutkimukselliseen tietoon. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Lakiluonnoksen lähtökohta on, että selvitysalue määräytyy selvitysperusteiden mukaan. Luonnoksessa on määritelty kolme selvitysperustetta, joista yhdenkin täyttyessä kunnan tulee selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset. Selvitysperusteet on valittu siten, että niiden avulla lähes kaikki kunnat ovat velvollisia selvittämään yhdistymistä.

4 Kunnanhallitus Selvitysalueiden valintaa koskevalla kriteeristöllä valtio puuttuisi voimakkaasti kuntien perustuslailla turvattuun itsehallintoon. Perusteiden osoittamaan selvitysalueeseen on luonnoksen mukaan mahdollista saada poikkeus. Poikkeusmahdollisuuden sijaan kunnille tulisi antaa vapaus valita itse selvitysalueensa niiden omista lähtökohdistaan käsin. Esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä Kuntarakenteeseen liittyvien uudistusten valmistelu edellyttää huolellista valmistautumista. Valmisteluvaihe voi käytännössä olla useiden vuosien prosessi. Lisäksi liitosprosessi vaatii liittyvien kuntien osalta vahvaa yhteistä tahtotilaa, jotta liitosta voitaisiin viedä eteenpäin. Kuntien toiminnan uudistamisessa pääperiaatteena tulisi olla kuntien yhteistyön tiivistäminen ja toteuttaminen kuntien omista lähtökohdista käsin sekä kuntien vapaaehtoinen yhdistyminen. Kuntarakennelakiluonnoksessa esitetyt määräajat ovat epärealistisia. Määräaikaa selvitysalueiden ilmoittamiseksi tulisi siirtää vähintään vuoden 2014 syksyyn ja yhdistymisselvitysten tekoaikaa tulisi jatkaa ainakin vuoden 2015 syksyyn. Valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta Lakiluonnoksesta tulisi poistaa 18 :n 3 momentti, joka laajentaisi valtioneuvoston toimivaltaa kuntajaon muuttamisessa. Toimivallan laajennus koskisi erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia. Säännös olisi vastoin kunnallisen itsehallinnon perusteita. Yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä Konneveden kunta pitää tarkoituksenmukaisena, että valtio maksaa yhdistymisavustukset yhdistyville kunnille, mikäli valtio haluaa kannustaa kuntia kuntaliitoksiin. Yhdistymisavustuksen enimmäismäärän (200 miljoonaa euroa) ylittyessä ei rahoitusvastuuta pitäisi jakaa kuntien ja valtion kesken kuten luonnoksessa ehdotetaan, vaan rahoitusvastuu tulisi olla pelkästään valtiolle.

5 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteeksi on asetettu kaksiportainen järjestelmä: uusi perustaso, jota tukee erityisvastuutaso (ns. erva-alue). Uusi perustaso sisältäisi sosiaalihuollon palvelut, perusterveydenhuollon palvelut sekä erikoissairaanhoidon ne palvelut, jotka eivät sisälly ervaalueen palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erityisesti erikoissairaanhoidon turvaamiseksi väestöpohjan tulee olla riittävän suuri. Mikäli kaksiportaiseen järjestelmä toteutuu, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevien vahvojen peruskuntien vaihtoehtona kunnille tulee antaa mahdollisuus muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Keski-Suomessa kaksiportaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamiseksi paras vaihtoehto on muodostaa koko maakunnan kattava vapaaehtoinen kuntayhtymä. Vapaaehtoinen kuntayhtymä tulee rakentaa siten, että painopisteenä ovat peruspalvelut, joita erikoissairaanhoito ja sosiaalihuollon erityispalvelut tukevat. Kuntalaisten mahdollisuudet laadukkaaseen, lähellä olevaan perusterveydenhuoltoon tulee turvata huolehtimalla terveysasemaverkoston maantieteellisestä kattavuudesta. Lopuksi Konneveden kunta kannattaa sellaista uudistusta, joka turvaa kuntien asukkaille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Peruspalvelut tulee turvata lähipalveluina. Päätös Asiasta käymänsä keskustelun jälkeen kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että valtuusto antaa kuntarakennelakiluonnoksesta seuraavan lausunnon. Laista yleisesti Kuntarakennelakiluonnoksen lähtökohdat ovat epämääräiset. Suurin osa valituista lähtökohdista perustuu muuhun kuin tutkimukselliseen tietoon.

6 Kunnanhallitus Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Lakiluonnoksen lähtökohta on, että selvitysalue määräytyy selvitysperusteiden mukaan. Selvitysperusteet on valittu siten, että niiden avulla lähes kaikki kunnat ovat velvollisia selvittämään yhdistymistä. Pakkoselvitykset kuluttavat kuntien vähiä voimia turhaan työhön. Selvitysalueiden valintaa koskevalla kriteeristöllä valtio puuttuisi voimakkaasti kuntien perustuslailla turvattuun itsehallintoon. Kunnille tulisi antaa vapaus valita itse selvitysalueensa. Kuntien toiminnan uudistamisessa pääperiaatteena tulisi olla kuntien yhteistyön tiivistäminen ja toteuttaminen kuntien omista lähtökohdista käsin sekä kuntien vapaaehtoinen yhdistyminen. Esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä Kuntarakenteeseen liittyvien uudistusten valmistelu edellyttää huolellista valmistautumista. Valmisteluvaihe voi käytännössä olla useiden vuosien prosessi. Lisäksi liitosprosessi vaatii liittyvien kuntien osalta vahvaa yhteistä tahtotilaa, jotta liitosta voitaisiin viedä eteenpäin. Kuntarakennelakiluonnoksessa esitetyt määräajat ovat epärealistisia. Määräaikaa selvitysalueiden ilmoittamiseksi tulisi siirtää vähintään, kunnes kuntalain, valtionosuusuudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen sisältö on tiedossa. Valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta Lakiluonnoksesta pitää poistaa 18 :n 3 momentti, joka laajentaisi valtioneuvoston toimivaltaa kuntajaon muuttamisessa. Toimivallan laajennus koskisi erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia. Säännös olisi vastoin kunnallisen itsehallinnon perusteita. Yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä Konneveden kunta pitää tarkoituksenmukaisena, että valtio maksaa yhdistymisavustukset yhdistyville kunnille, mikäli valtio haluaa kannustaa kuntia kuntaliitoksiin. Yhdistymisavustuksen enimmäismäärän (200 miljoonaa euroa) ylittyessä ei rahoitusvastuuta tule jakaa kuntien ja valtion kesken, vaan rahoitusvastuu tulisi olla pelkästään valtiolla.

7 Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erityisesti erikoissairaanhoidon turvaamiseksi väestöpohjan tulee olla riittävän suuri. Vahvojen peruskuntien vaihtoehtona kunnille tulee antaa mahdollisuus muodostaa sosiaalija terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Keski-Suomessa kaksiportaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamiseksi paras vaihtoehto on muodostaa koko maakunnan kattava vapaaehtoinen kuntayhtymä. Vapaaehtoinen kuntayhtymä tulee rakentaa siten, että painopisteenä ovat peruspalvelut, joita erikoissairaanhoito ja sosiaalihuollon erityispalvelut tukevat. Kuntalaisten mahdollisuudet laadukkaaseen, lähellä olevaan perusterveydenhuoltoon tulee turvata huolehtimalla terveysasemaverkoston maantieteellisestä kattavuudesta. Lopuksi Konneveden kunta kannattaa vain sellaista uudistusta, joka turvaa kuntien asukkaille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Peruspalvelut tulee turvata lähipalveluina Kunnanhallitus piti tämän asian käsittelyn aikana tauon kello

8 Kunnanhallitus KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN AIESOPIMUS Kh. 52 Esityslistan liite 5 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on valmistunut ja maakuntahallitus hyväksyi sen Samalla maakuntahallitus hyväksyi liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimusluonnoksen vuosille ja päätti lähettää sen muiden allekirjoittajatahojen käsiteltäväksi. Aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä sekä lähivuosien toimenpiteistä. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään sovittuja toimenpiteitä käytettävissään olevien voimavarojen puitteissa. Sopimuksen tavoitteena on edistää maakunnallista koordinaatiota liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden ja uusien toimintamallien toteuttamiseksi. Liikennejärjestelmätyön koordinoimiseksi perustetaan liikennejärjestelmätyöryhmä. Keski-Suomen liitto pyytää kuntaa käsittelemään maakunnan liikennejärjestelmän aiesopimuksen vuosille ja hyväksymään sen helmikuun 2013 loppuun mennessä. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimusluonnos on esityslistan liitteenä. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä olevan Keski- Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimusluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen sopimuksen Konneveden kunnan puolesta. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

9 Kunnanhallitus SIIKANIEMEN ASEMAKAAVA Kh. 53 Esityslistan liite 6 Esityslistan liitteenä on Siikaniemen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää käynnistää asemakaavan laatimisen Siikaniemen alueelle. Samalla kunnanhallitus päättää asettaa Siikaniemen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville ajaksi Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

10 Kunnanhallitus KUNNANVAAKUNAN KÄYTTÖOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN HEIDIN KORTTIPAJALLE Kh. 54 Heidi Autiolla ja hänen miehellään on pieni yritys Istunmäellä. Hänen tarkoituksenaan on valmistaa tulevan kesän matkailijoita varten tuotteita, joissa olisi Konneveden kunnanvaakuna tai pelkästään sen tunnuskuva. Aluksi hän valmistaisi puisia kellotauluja. Myöhemmin hänen tarkoituksenaan on valmistaa muitakin tuotteita, esimerkiksi Konnevesikortteja. Kuntalain (365/1995) 6 :n 2 momentin mukaan vaakunan käyttöä valvoo kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa Heidin Korttipajalle luvan käyttää tuotteissaan Konneveden kunnanvaakunaa. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

11 Kunnanhallitus LAUSUNTO KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TOIMISTOVERKKORATKAISUN SEURAAVASTA VAIHEESTA Kh. 55 Valtakunnallisessa te-toimistouudistuksessa Keski-Suomeen muodostettiin vuoden 2013 alussa yksi hallinnollinen te-toimisto, Keski-Suomen te-toimisto. Keski-Suomen ely-keskus päätyi te-palveluverkkoa koskevassa toimeenpanosuunnitelmassaan säilyttämään Keski- Suomen te-toimiston alueella toimipisteen seuraavissa kunnissa: Joutsa, Jyväskylä, Jämsä Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut, että toimipaikoissa tulee päästä palvelulinjoittaiseen toimintamalliin. Tämän katsotaan edellyttävän vähintään 10 henkilön toimipaikkoja. Osa Keski-Suomen te-toimiston toimipaikoista ei täytä tätä kriteeriä. Uudistuksen linjausten mukaan palvelujen järjestämistä ja saatavuutta arvioitaessa pelkkä toimipaikkojen tarkastelu ei ole riittävä, vaan tarkasteluun tulee ottaa koko palveluverkko ja eri palvelukanavat. Tetoimistot siirtyvät asiakaspalvelussaan monikanavaiseen palvelumalliin, jossa verkkopalvelut, puhelinpalvelut ja henkilökohtainen palvelu muodostavat palvelukanavien kokonaisuuden. Henkilökohtaisessa asiakaspalvelussa on tarkoitus hyödyntää entistä vahvemmin etäpalveluja, mikä samalla tarkoittaa pyrkimystä kohti entistä toimivampaa yhteispalvelupisteiden verkostoa yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Myös Keski-Suomen te-toimiston toimistoverkkoa kehitetään lähivuosina siten, että se vastaa te-toimistouudistuksen tavoitteita. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa toimipisteet ovat niin suuria, että palvelulinja-ajattelu voidaan niissä toteuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 10 henkilön toimipaikkoja. Uudistuksen taustalla on ajatus, että kaikissa toimipaikoissa tulee olla riittävä osaaminen asiakkuuden hallinnassa ja palveluvalikoimassa. Keski-Suomessa tavoitteena on muuttaa toimistoverkkorakennetta vuosina siten, että täällä päästään vähintään 10 henkilön toimipaikkoihin ja tarvittavaan määrään yhteispalvelupisteitä. Keski-Suomen te-toimiston toimipaikoista Jyväskylä, Äänekoski ja Jämsä täyttävät työja elinkeinoministeriön määrittelemän vähintään 10 henkilön vaatimuksen. Keski-Suomen ely-keskus pyytää kunnalta lausuntoa Keski-Suomen tetoimiston palveluverkkoa koskevasta toimeenpanosuunnitelmasta ja sen aikataulusta.

12 Kunnanhallitus Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa Keski-Suomen ely-keskukselle Keski- Suomen te-toimiston palveluverkkoa koskevasta toimeenpanosuunnitelmasta ja sen aikataulusta seuraavan lausunnon: Toimistoverkkoa ei tule supistaa ennen kuin korvaavat sähköiset palvelut ovat kattavia ja aidosti toimistokäynnin korvaavia. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.