Tietokoneen mysteeri sekventiaalilogiikka
|
|
- Ilona Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietokoneen mysteeri sekventiaalilogiikka Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto CS-A112 Ohjelmointi 2 1. maaliskuuta
2 Tietokoneen mysteeri (4 kierrosta) 2. Bitit ja data binäärilukujärjestelmä, bittien käsittely Scalalla 3. Kombinaatiologiikka 4. Sekventiaalilogiikka 5. Ohjelmoitava kone logiikkaporteista rakennettuja piirejä Scala-simuloituna kello ja takaisinkytkentä Scala-simulaatioon, prosessorin laskentapolku konekieliohjelmoimme 5574-porttista Scalalla rak. & simuloitua armlet -prosessoria
3 3. Sekventiaalilogiikka
4 Millä periaatteilla tietokone toimii? Mitä on laskenta? Miten rakennetaan ohjelmoitava kone?
5 Kierroksen 3 jälkeen osaamme rakentaa (Scalalla) koneita, jotka käsittelevät bittejä
6 Kombinaatiologiikan työkalusto? NOT EI 1 (johtoa) AND JA (syöteelementtejä) OR TAI (logiikkaportteja)
7 Mutta onko kombinaatiologiikka riittävän väkevä työkalusto rakentamaan ohjelmoitava kone?
8 Kombinaatiologiikalla voidaan rakentaa konfiguroitavia piirejä Osa syötteistä ohjaa ( konfiguroi ) mitä piiri laskee ulostuloihin
9 Ohjelmoitavuus tuntuu silti voimakkaammalle ominaisuudelle kuin konfiguroitavuus Jokin keskeinen periaate puuttuu?
10 Pohjalta pohdiskellen Mikä olisi mahdollisimman yksinkertainen kone, jota emme osaa rakentaa kombinaatiologiikalla?
11 Kone, 1 joka kasvattaa laskuria yhdellä 1 aina kun painamme 1 1 nappia?
12 Yhdellä kasvattaja kombinaatiologiikalla +1 [demo] import minilog._ // NOTE UPGRADE TO minilog! def buildhalfadder(ai: Gate, c: Gate) = (ai && c, (!ai && c) (ai &&!c)) def buildincrementer(aa: Bus) = { var c = aa.host.true // initial carry is true val r = new Array[Gate](aa.length) for(i <- until aa.length) { val (c_out,s) = buildhalfadder(aa(i), c) r(i) = s c = c_out } new Bus(r) } val n = 4 val c = new Circuit() // a host object for our gates (new in minilog) val ins = c.inputs(n) // have the host create a new bus of n input elements val outs = buildincrementer(ins) // build an incrementer
13 Kone, joka kasvattaa 1 laskuria yhdellä aina kun 1 painamme nappia? 1 1 Missä se nappi on? (ja millä periaatteella nappi toteutetaan?)
14 ???? ???? 1 1 Takaisinkytkentä ulostuloista sisääntuloihin aina kun nappia painetaan
15 system starts at time t = t = +1 the incrementer adds one to its inputs to obtain the output???? 1 +1 clock triggers and feedbacks occur???? 1 t = 1 +1 the incrementer adds one to its inputs to obtain the output 1 1 clock triggers and feedbacks occur Kellopulssin ( napin ) liipaisemat kiinteät takaisinkytkennät t = the incrementer adds one to its inputs to obtain the output clock triggers and feedbacks occur mahdollistavat saman kombinaatiopiirin käytön aina uudestaan ja uudestaan......
16 system starts at time t = t = +1 the incrementer adds one to its inputs to obtain the output???? 1 +1 clock triggers and feedbacks occur???? 1 t = 1 +1 the incrementer adds one to its inputs to obtain the output 1 1 clock triggers and feedbacks occur Aika t =, 1, 2,... mitataan kellopulssien lukumääränä piirin t = 2 +1 the incrementer adds one to its inputs to obtain the output käynnistämisestä 1 1 clock triggers and feedbacks occur Piiri käynnistettäessä siis t =...
17 Sekventiaalilogiikan työkalusto NOT EI? (johtoa) 1 AND JA OR TAI (kelloliipaistuja (logiikkaportteja) (syöteelementtejä) takaisinkytkentöjä)
18 Onko meillä nyt ohjelmoitava kone?
19 Kyllä (vähän on vielä rakentamista, mutta koneen periaatteet on nyt esitelty sekventiaalilogiikka riittää)
20 Kierros 4: Sekventiaalilogiikka Kello ja takaisinkytkentä Scala-simuloituna (minilog -pakkaus ja Trigger-työkalu) Sekventiaalipiirit ja niiden suunnittelu Prosessorin laskentapolku ( data path ) muistilla Laskentakäskyt (5. kierros: Ohjelmoitava prosessoriarkkitehtuuri & konekieliohjelmointi)
21 minilog-pakkaus ja Trigger-työkalu
22 Kombinaatiopiirejä rakennetaan lähes kuten tinylog -pakkauksellakin: import minilog._ // NOTE UPGRADE TO minilog! def buildhalfadder(ai: Gate, c: Gate) = (ai && c, (!ai && c) (ai &&!c)) def buildincrementer(aa: Bus) = { var c = aa.host.true // initial carry is true val r = new Array[Gate](aa.length) for(i <- until aa.length) { val (c_out,s) = buildhalfadder(aa(i), c) r(i) = s c = c_out } new Bus(r) } val n = 4 val c = new Circuit() // a host object for our gates (new in minilog) val ins = c.inputs(n) // have the host create a new bus of n input elements val outs = buildincrementer(ins) // build an incrementer
23 Takaisinkytkentöjen rakentaminen Scalalla import minilog._ // NOTE UPGRADE TO minilog! val n = 4 val c = new Circuit() // a host object for our gates (new in minilog) val ins = c.inputs(n) // have the host create a new bus of n input elements val outs = buildincrementer(ins) // build an incrementer ins.buildfeedback(outs) // feed the outputs back to the inputs (new in minilog) buildfeedback-metodi rakentaa syöte-elementtiin (tai syöte-elementtiväylään) takaisinkytkennä(n/t) metodin argumenttina annetusta portista (väylästä) Kellon liipaisu Scalalla c.clock() // trigger the clock in circuit c
24 minilog-pakkauksesta ja sen suunnittelusta lisää lukemistossa (*)
25 Trigger-työkalu [demo] nappi import minilog._ // NOTE UPGRADE TO minilog! def buildhalfadder(ai: Gate, c: Gate) = (ai && c, (!ai && c) (ai &&!c)) def buildincrementer(aa: Bus) = { var c = aa.host.true val r = new Array[Gate](aa.length) for(i <- until aa.length) { val (c_out,s) = buildhalfadder(aa(i), c) r(i) = s c = c_out } new Bus(r) } val n = 4 val c = new Circuit() // a host object for our gates (new in minilog) val ins = c.inputs(n) // have the host create a new bus of n input elements val outs = buildincrementer(ins) // build an incrementer ins.buildfeedback(outs) val t = new Trigger(c) t.watch("ins", ins.reverse) t.watch("outs", outs.reverse) t.go() // trigger requires a host object // we can watch gates or buses in the host object //... reversion shows least signif. bit on the right // opens up the graphical interface
26 Tavoite: Prosessorin laskentapolku ja laskentakäskykanta
27 Pohjalta ponnistaen myös prosessorisuunnitteluun Summankerryttäjä ( summa-akkumulaattori )
28 user in???????? Adder????
29 Summankerryttäjä [demo] import minilog._ // NOTE UPGRADE TO minilog! def buildadder(aa: Bus, bb: Bus) = { new Bus( ((aa zip bb).scanleft((aa.host.false, aa.host.false))) { case ((s,c),(a,b)) => (a+b+c,(a && b) (a && c) (b && c)) }.drop(1).map(_._1)) } val n = 8 val c = new Circuit() val accum_in = c.inputs(n) val user_in = c.inputs(n) val accum_out = buildadder(accum_in, user_in) accum_in.buildfeedback(accum_out) val t = new Trigger(c) t.watch("accum_in", accum_in.reverse) t.watch("user_in", user_in.reverse) t.watch("accum_out", accum_out.reverse) t.go()
30 Akkumulaattori toimii kuten piiriin rakennettu muuttuja (jonka arvo muuttuu kellon käydessä)
31 Prosessoriarkkitehtuurissa tällaisia muuttujia kutsutaan rekistereiksi armlet-arkkitehtuurissamme on kahdeksan 16-bittistä rekisteriä: $, $1, $2, $3, $4, $5, $6 ja $7
32 Aritmetiikka-logiikkayksikkö (ALU) Prosessorin osa, joka varsinaisesti laskee
33 armlet ALU $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7 operation Arithmetic logic unit L A B $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7
34 add $4, $, $3 $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7 + "add" 1 11 $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7
35 Tuetut laskuoperaatiot ( laskentakäskyt ) nop # no operation mov $L, $A # $L = $A (copy the value of $A to $L) and $L, $A, $B # $L = bitwise AND of $A and $B ior $L, $A, $B # $L = bitwise (inclusive) OR of $A and $B eor $L, $A, $B # $L = bitwise exclusive-or of $A and $B not $L, $A # $L = bitwise NOT of $A add $L, $A, $B # $L = $A + $B sub $L, $A, $B # $L = $A - $B neg $L, $A # $L = -$A lsl $L, $A, $B # $L = $A shifted to the left by $B bits lsr $L, $A, $B # $L = $A shifted to the right by $B bits asr $L, $A, $B # $L = $A (arithmetically) shifted to the right by $B bits operaatio mitä operaatio tekee rekistereille $L, $A, $B
36 Vakio-operandit (ei-rekisterioperandit) $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7 immed_in Arithmetic logic unit operation L A B $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7
37 Vakio-operandit (ei-rekisterioperandit) mov $L, I add $L, $A, I sub $L, $A, I and $L, $A, I ior $L, $A, I eor $L, $A, I lsl $L, $A, I lsr $L, $A, I asr $L, $A, I # $L = I (copy the immediate data I to $L) # $L = $A + I # $L = $A - I # $L = bitwise AND of $A and I # $L = bitwise (inclusive) OR of $A and I # $L = bitwise exclusive OR of $A and I # $L = $A shifted to the left by I bits # $L = $A shifted to the right by I bits # $L = $A (arithmetically) shifted to the right by I bits operaatio mitä operaatio tekee rekistereille $L, $A ja vakiolle I
38 ALU Trigger-työkalulla [demo] import armlet._ new ALUTrigger()
39 Laskentapolku ( data path )
40 Laskentapolun osat lcu_e C $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7 read_in Load completion unit immed_in Arithmetic logic unit operation L A B mem_read_e mem_write_e mem_addr mem_data Memory interface unit loa_e sto_e L A lcu_e C $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7
41 Muistirajapintayksikkö $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7 mem_read_e mem_write_e mem_addr mem_data Memory interface unit loa_e sto_e L A lcu_e C $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7 loa $L, $A # $L = [contents of memory word at address $A] sto $L, $A # [contents of memory word at address $L] = $A operaatio mitä operaatio tekee rekistereille $L, $A ja muistille
42 Muisti (prosessorin ulkopuolella) mem_read_e mem_write_e read_out Memory mem_addr mem_data (muistiyksikön rakentaminen harjoituksissa)
43 Laskentapolun osat lcu_e C $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7 read_in Load completion unit immed_in Arithmetic logic unit operation L A B mem_read_e mem_write_e mem_addr mem_data Memory interface unit loa_e sto_e L A lcu_e C $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7
44 Entäpä laskentapolun konfigurointi? Käpistelemällä?
45 armlet-laskentapolun haluttu toiminta määrätään käskyllä ( instruction ), joka on 16-bittinen sana (Eräät armlet-käskyt koostuvat kahdesta 16-bittisestä sanasta, varsinaisesta käskystä ja tätä seuraavasta vakiosta)
46 Käskykanta (laskentapolkua ohjaavat käskyt) nop # no operation mov $L, $A # $L = $A (copy the value of $A to $L) and $L, $A, $B # $L = bitwise AND of $A and $B ior $L, $A, $B # $L = bitwise (inclusive) OR of $A and $B eor $L, $A, $B # $L = bitwise exclusive-or of $A and $B not $L, $A # $L = bitwise NOT of $A add $L, $A, $B # $L = $A + $B sub $L, $A, $B # $L = $A - $B neg $L, $A # $L = -$A lsl $L, $A, $B # $L = $A shifted to the left by $B bits lsr $L, $A, $B # $L = $A shifted to the right by $B bits asr $L, $A, $B # $L = $A (arithmetically) shifted to the right by $B bits mov $L, I add $L, $A, I sub $L, $A, I and $L, $A, I ior $L, $A, I eor $L, $A, I lsl $L, $A, I lsr $L, $A, I asr $L, $A, I # $L = I (copy the immediate data I to $L) # $L = $A + I # $L = $A - I # $L = bitwise AND of $A and I # $L = bitwise (inclusive) OR of $A and I # $L = bitwise exclusive OR of $A and I # $L = $A shifted to the left by I bits # $L = $A shifted to the right by I bits # $L = $A (arithmetically) shifted to the right by I bits loa $L, $A # $L = [contents of memory word at address $A] sto $L, $A # [contents of memory word at address $L] = $A
47 Käskyjen binääriesitys (**) sub $2, $, $ ior $7, $1,
48 Käskynpurkuyksikkö lcu_e C $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7 read_in Load completion unit instr_in mem_read_e mem_write_e mem_addr Arithmetic logic unit Memory interface unit Instruction decoder unit immed_in mem_data lcu_e C $ $1 $2 $3 $4 $5 $6 $7
49 Laskentapolku Trigger-työkalulla [demo] import armlet._ new DataPathTrigger()
50 Mikroarkkitehtuuri ja käskykanta
51 Caveat armlet sisältää vain kaikkein keskeisimmät arkkitehtuuriperiaatteet erityisesti von Neumann rekisterikonearkkitehtuuri Varsinaiset nykyaikaiset prosessoriarkkitehtuurit ovat huomattavasti edistyneempiä kuin armlet-arkkitehtuuri Sivuutettu mm.: Fysikaalinen toteutus, välimuistit (caching), rinnakkaisuus (superscalar, multicore,...), vaiheistus (pipelining), virtualisointi (esim. virtuaalimuisti), laitteistorajapinnat, keskeytykset, moniajo,...
52 Harjoituksissa Koneenrakennusta Portti- ja väylätason piirisuunnittelua, sekventiaalilogiikalla Tietokoneen toimintaperiaatteita rakennamme oman pienen muistiyksikön sekventiaalilogiikalla kertolaskupiirin vaiheistaminen ( pipelining ), jotta piiristä saadaan matalampi ja siten nopeampi (haastetehtävä)
53 Tehtävät oscillator jaksollinen sekventiaalipiiri siirtorekisterillä LFSR lineaarinen takaisinkytkentä-siirtorekisteri memory yhden sanan ja monen sanan muistiyksiköt seqmul sekventiaalinen kertolaskupiiri pipelining (haastetehtävä) logaritmisesti vaiheistettu lineaarisen (tai logaritmisen!) syvyyden kertolaskuyksikkö
54 Seuraava luento (ma 6.3. klo 1 12) poikkeuksellisesti salissa TU2, TUAS-talo, Maarintie 8
Tietokoneen mysteeri ohjelmoitava kone
01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 Tietokoneen mysteeri ohjelmoitava kone Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto ICS-A1120 Ohjelmointi
LisätiedotTietokoneen mysteeri kombinaatiologiikka
Tietokoneen mysteeri kombinaatiologiikka Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto ICS-A2 Ohjelmointi 2 29. helmikuuta 26 Tietokoneen mysteeri (4 kierrosta) 2. Bitit ja data binäärilukujärjestelmä,
LisätiedotTietokoneen mysteeri ohjelmoitava kone
Tämä luento poikkeuksellisesti salissa TU2, TUAS-talo, Maarintie 7 01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 Tietokoneen mysteeri ohjelmoitava kone Petteri
LisätiedotAbstraktiot ja analyysi algoritmit ja informaation esitykset
01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 Abstraktiot ja analyysi algoritmit ja informaation esitykset Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto
LisätiedotLaitteistonläheinen ohjelmointi
Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotKombinatorisen logiikan laitteet
Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotAjattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena
Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen
LisätiedotTietokoneen mysteeri bitit ja data
01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 Tietokoneen mysteeri bitit ja data Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto ICS-A1120 Ohjelmointi 2
LisätiedotTietokoneen mysteeri bitit ja data
01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 Tietokoneen mysteeri bitit ja data Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto CS-A1120 Ohjelmointi 2 22.
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
LisätiedotMUISTIPIIRIT H. Honkanen
MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen
LisätiedotBL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit
BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,
LisätiedotTietokonearitmetiikka
Tietokoneen rakenne Luento 6 Tietokonearitmetiikka Stallings: Ch 9 Kokonaislukuesitys Kokonaislukuaritmetiikka Liukulukuesitys Liukulukuaritmetiikka Luento 6-1 ALU: Aritmeettis-Looginen Yksikkö ALU = Aritmetic
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotTietokoneen mysteeri bitit ja data
01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 Tietokoneen mysteeri bitit ja data Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto CS-A1120 Ohjelmointi 2 21.
LisätiedotTietokonearitmetiikka
Luento 6 ALU: Aritmeettis-Looginen Yksikkö Tietokonearitmetiikka Stallings: Ch 9 Kokonaislukuesitys Kokonaislukuaritmetiikka Liukulukuesitys Liukulukuaritmetiikka Luento 6-1 ALU = Aritmetic Logic Unit
LisätiedotLuento 3: Digitaalilogiikka 29.8.2006. Luento 3. u binary: AND ( ) A B = AB. u unary: NOT ( _ ) A. u precedence: NOT, AND, OR.
Luento 3 Digital logic Stallings: Appendix B Combinational Circuits Simplification Sequential Circuits Luento 3-1 Luento 3-2 George Boole u ideas 1854 Claude Shannon u apply to circuit design, 1938 u father
LisätiedotDigital logic. Boolean Algebra. Tietokoneen rakenne. Tietokoneen rakenne
Tietokoneen rakenne Luento 3 Digital logic Stallings: Appendix B Boolean Algebra Combinational Circuits Simplification Sequential Circuits Luento 3-1 Tietokoneen rakenne Boolean Algebra Luento 3-2 Tietokoneen
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotICS-A1120 Ohjelmointi 2 (5 op, IV V, kevät 2015)
01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 ICS-A1120 Ohjelmointi 2 (5 op, IV V, kevät 2015) Tommi Junttila & Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto!
LisätiedotTietokonearitmetiikka
Tietokoneen rakenne Luento 6 Tietokonearitmetiikka (Computer Arithmetic) Stallings: Ch 9 Kokonaislukuesitys Kokonaislukuaritmetiikka Liukulukuesitys Liukulukuaritmetiikka Luento 6-1 ALU: Aritmeettis-Looginen
Lisätiedotc) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt
IGITLITEKNIIKK I 5 Tentti:.. ELEKTRONIIKN LORTORIO Henkilötunnus - KT Σ. Kaksituloisen multiplekserin toimintaa kuvaa looginen funktio = +. Esitä a) :n toiminta K-kartalla (,5 p) b) minimoituna summien
LisätiedotLuento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä
Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä Ttk-91 laitteisto Tiedon sijainti Muistitilan käyttö Ttk-91 konekieli Tiedon osoitus ttk-91:ssä Indeksointi, taulukot, tietueet 1 Suorituksenaikainen suorittimen
LisätiedotDigital logic. Boolean Algebra. Tietokoneen rakenne. Tietokoneen rakenne
Tietokoneen rakenne Luento 3 Digital logic Stallings: Appendix B Boolean Algebra Combinational Circuits Simplification Sequential Circuits Lecture 3-1 Tietokoneen rakenne Boolean Algebra Lecture 3-2 Tietokoneen
Lisätiedot6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva
6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä
Lisätiedot1 Muutokset piirilevylle
1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
Lisätiedot52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998
S Ä H K Ö T E K N I I K A N O S A S T O 548S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6..998 Oulu 8..999. Selosta lyhyesti käsitteet: a. set associative memory b. conflict miss c. consistency of cached data d. access
Lisätiedot1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät
1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot
LisätiedotTietokonearitmetiikka
Luento 6 ALU: Aritmeettis-Looginen Yksikkö Tietokonearitmetiikka (Computer Arithmetic) Stallings: Ch 9 Kokonaislukuesitys Kokonaislukuaritmetiikka Liukulukuesitys Liukulukuaritmetiikka Luento 6-1 ALU =
LisätiedotTietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori
kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2
LisätiedotVerilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa
Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet
Lisätiedot1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotLuento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)
Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer) 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin
LisätiedotLaitteistonläheinen ohjelmointi
Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Harjoitustyö: Mikko Vulli Esituedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali: luentomoniste
LisätiedotLOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100
Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).
Lisätiedotkwc Nirni: Nimen selvennys : ELEKTRONIIKAN PERUSTEET 1 Tentti La / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. 0pisk.
Tentti La 20.01.2001 / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. Nirni: Nimen selvennys : 1 2 3 4 5 z -.. 0pisk.no: ARVOSANA 1. Selvita lyhyesti seuraavat kiitteet ( kohdat a... j ) a) Kokosummain?
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL 2500 / PEL 2500-M
V2.0.0 (24.10.2014) 1 (7) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M
V1.0 (19.02.2015) 1 (8) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
LisätiedotMB 20 MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE TEKNISET TIEDOT. MB 20 on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään.
MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään. Luettavia ja ohjelmoitavia tietoja ovat huonesäätimen SAR sekä vetokaappisäätimien FHR ja
LisätiedotMB 20 MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE TEKNISET TIEDOT. MB 20 on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään.
MODBUS RTU LIITYNTÄYKSIKKÖ SAR 410:LLE on liityntäkortti painesäädin SAR 410:n liittämiseksi Modbus RTU väylään. Luettavia ja ohjelmoitavia tietoja ovat huonesäätimen SAR sekä vetokaappisäätimien FHR ja
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotCLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet
Pasi Vähämartti ITSEOPISKELU 1(10) CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Tutki data-kirjasta XC9500-sarjan CPLD piirin: 1. Arkkitehtuuri 2. Suurimman ja pienimmän piirin portti-, pinni- ja
LisätiedotAUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja
AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja s2009 1. D-kiikku Toteuta DE2:lla synkroninen laskukone, jossa lasketaan kaksi nelibittistä lukua yhteen. Tulos esitetään ledeillä vasta,
LisätiedotTieto ja sen osoite (3) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Osoitinmuuttujat. Tieto ja sen osoite (5)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tieto ja sen osoite (3) X DC LOAD, =X LOAD R2, X int x =; symbolin X arvo muuttujan X arvo
LisätiedotC++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen
C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotJakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 Tieto ja sen osoite
LisätiedotLuento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä
Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä Käskyjen nouto- ja suoritussykli Ttk-91 laitteisto Tiedon sijainti Muistitilan käyttö Ttk-91 konekieli Tiedon osoitus ttk-91:ssä Indeksointi, taulukot, tietueet
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M
V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään
LisätiedotDigitaalilaitteen signaalit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 3 (9) Digitaalilaitteen signaalit Digitaalilaitteeseen tai -piiriin tulee ja siitä lähtee digitaalisia signaaleita yksittäisen signaalin arvo on kunakin hetkenä
LisätiedotPikaintro käyttöjärjestelmiin
Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotTIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä
Lisätiedottikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Osaa selittää Boolen algebran
tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / 5 7.8.2006 / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Digitaalilogiikka Tuntee Boolen muuttujan ja totuusarvon käsitteet (Diskr. matem.) Osaa selittää
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin
Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tarvittavat laitteet: PC Labview
LisätiedotSulautetut järjestelmät
1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen
LisätiedotKÄYTTÖOHJE HLS 35. Versio 1.1 25.5.2010 1 (6) TOIMINTOKAAVIO
KÄYTTÖOHJE HLS 35 Versio 1.1 25.5.2010 1 (6) TOIMINTOKAAVIO HLS 35 säädin on suunniteltu erityisesti huonekohtaiseen lattialämmitys/jäähdytys käyttöön. Säätimen avulla on mahdollista hyödyntää lattiajäähdytystä
LisätiedotJakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 symbolit ovat yleensä
LisätiedotÄlykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.
Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen
LisätiedotInputs: b; x= b 010. x=0. Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068
Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068 tentti 1) Oheisessa sekvenssilogiikassa tiloille on jo annettu bittivaste 000, 001 jne. Tehtävänäsi on nyt konstruoda sekvenssilogiikka vaihe vaiheelta standarditavalla.
LisätiedotTietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)
Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa
LisätiedotTietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006
Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,
Lisätiedot21~--~--~r--1~~--~--~~r--1~
- K.Loberg FYSE420 DIGITAL ELECTRONICS 13.05.2011 1. Toteuta alla esitetyn sekvenssin tuottava asynkroninen pun. Anna heratefunktiot, siirtotaulukko ja kokonaistilataulukko ( exitation functions, transition
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu (9) && Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 2 (9) Johdanto Tässä luvussa esitetään digitaalilaitteen signaalit ja digitaalipiirien perustyypit esitellään
LisätiedotLuento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006
Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon
LisätiedotJakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori
Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri KOKSI-simulaattori 1 Miksi konekieltä? Koneen toiminnan ymmärtäminen Oman ohjelman toiminnan
LisätiedotLuento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori
Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91 rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91 ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi konekieltä?
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
LisätiedotMikrokontrollerit. Mikrokontrolleri
Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset
Digitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset Metropolia/AK. Mealyn koneessa on kolme tulosignaalia, joista yksi vaikuttaa pelkästään lähtösignaaleihin, yksi pelkästään koneen tilaan ja yksi
LisätiedotMiksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?
Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91-ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä?
LisätiedotFinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation
FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
Lisätiedot1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotPakettisynkronointitestauksen automaatio
Pakettisynkronointitestauksen automaatio Risto Hietala valvoja: Prof. Riku Jäntti ohjaaja: DI Jonas Lundqvist ESITYKSEN RAKENNE Tietoverkkojen synkronointi Pakettikytkentäisten verkkojen synkronointi Ohjelmistotestaus
LisätiedotLuento 2 TTK-91 tietokone ja sen simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91 (1) TTK-91 laitteisto
Luento 2 tietokone ja sen simulaattori Miksi? rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä? Koneen toiminnan ymmärtäminen Oman
LisätiedotAvid Pro Tools Äänityksen perusteet. Petri Myllys 2013 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet
Avid Pro Tools Äänityksen perusteet Petri Myllys 20 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet Äänitys Pro Toolsissa Luo ensin uusi raita (ks. edellinen ohje). Jos äänität yhdellä
LisätiedotAUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 5, ratkaisuja
AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 5, ratkaisuja s2009 Tehtävien ratkaisussa käytän yhteistä top-level -suunnitteluyksikköä, jonka komponentilla toteutetaan erilaiset piirin topologiat.
LisätiedotAnna Siikaniemi. BITSBOARD sovelluksen käyttöopas
Anna Siikaniemi BITSBOARD sovelluksen käyttöopas Innovative Investments Limited:n kehittämästä Bitsboard sovelluksesta löytyy Appstoresta neljä versiota; ilmaiset Bitsboard Preschool, Bitsboard, Bitsboard
LisätiedotLuento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori
Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91 rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91 ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi konekieltä?
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa
LisätiedotCS-A1120 Ohjelmointi 2 (5 op, IV V, kevät 2018)
01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 CS-A1120 Ohjelmointi 2 (5 op, IV V, kevät 2018) Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto 19. helmikuuta
LisätiedotJakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori
Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri KOKSI-simulaattori 1 Miksi konekieltä? Koneen toiminnan ymmärtäminen Oman ohjelman toiminnan
LisätiedotFlash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen
Flash AD-muunnin Koostuu vastusverkosta ja komparaattoreista. Komparaattorit vertailevat vastuksien jännitteitä referenssiin. Tilanteesta riippuen kompraattori antaa ykkösen tai nollan ja näistä kootaan
Lisätiedot