Laitteistonläheinen ohjelmointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laitteistonläheinen ohjelmointi"

Transkriptio

1 Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali: luentomateriaali

2 Kurssin tavoite Oppia ymmärtämään konekielisiä ohjelmia Mitä on ohjelma prosessorin tasolla Miten ohjelma käyttää koneen resursseja Saada käsitys ohjelman luontiprosessista Työkalut ja niiden tehtävät Tutustua lausekielten perusrakenteiden toteutukseen konekielitasolla Mitä kääntäjä tuottaa?

3 Miksi? Konekielinen ohjelmointi, kääntäjän toteuttaminen Oleellista jos teet Laiteohjainta Käyttöjärjestelmää Sulautettua järjestelmää Suunnittelet suoritinta

4 Luennot Prosessoriarkkitehtuurit Käskyt, osoitusmuodot, tietotyypit Kääntäminen Perusrakenteet, aliohjelmat, tietotyypit Muistin käyttö Yhdistely, kirjastot, ohjelman sijoittelu, dynaaminen muisti Prosessorin kontrolli Cache, MMU, kontekstin vaihto, yms. Oheislaitteet ja väylän ohjaus Muuta Erikoiskäskyt, Virtualisointi, jne...

5 Prosessoriarkkitehtuuri Perinteisesti fetch-decode-execute Käskyt noudetaan ja suoritetaan järjestyksessä Ohjelmoijan perinteinen ajattelu, yhä voimissaan

6 Von-Neumann arkkitehtuuri CPU käsittelee muistissa olevan ohjelman käskyjen mukaisesti muistissa oleva dataa Yhteinen koodi- ja data muisti Von Neumann -pullonkaula --> muistiväylä Harvard-arkkitehtuuri Erillinen ohjelma- ja datamuisti (väylä) Muita vaihtoehtoja VLIW, TTA, SIMD

7 Prosessorin rakenne Toimintayksiköitä Laskentayksiköitä, yksi tai useampia Kokonaislukuyksiköt Liukuluku yksiköt Muut? (SSE, MMX, VIS,...) Ohjausyksikkö Hyppy-yksiköt Muistiyksiköt Muistiviittaukset (data), käskynnouto

8 Nykypäivän arkkitehtuurit Erilliset cachet, yhteinen keskusmuisti Siis sovellettu harvard arkkitehtuuri Liukuhihnoitettu suoritus Viivästetty lataus, viivästetty hyppy, scoreboarding Rinnakkaiset laskentayksiköt out-of-order-execution

9 Prosessori arkkitehtuuri Sananleveys Käskykoodi, data Rekisterien määrä Akku koneet vs. rekisterikoneet Operandien määrä Nolla, yksi, kaksi, kolme Osoitustavat Perinteinen vs. load-store

10 Prosessori arkkitehtuuri Käskykanta Mitä sillä voi tehdä? Tietotyypit Millä se voi operoida? Osoitusmuodot Missä ne voivat olla?

11 Käskykanta Aritmeettisloogiset operaatiot Add, sub, neg, mul, div And, or, xor, complement,... Tst, cmp Siirtokäskyt Move, load, store kontrollinsiirto Bra, jmp, call, ret

12 Aritmetiikka Ainakin kokonaisluvuille Add, sub vähintään Nykyään myös mul ja div Liukulukuaritmetiikka Fadd, fsub, fmul, fdiv Joskus myös sin, cos,...

13 Loogiset operaatiot Peruslogiikka And, or ja complement usein myös xor Loogiset käskyt ovat bitwise käskyjä eivät siis totuusarvoisia

14 Loogiset operaatiot Peruslogiikka And, or ja complement usein myös xor Loogiset käskyt ovat bitwise käskyjä eivät siis totuusarvoisia

15 vertailut Vertailukäskyt Yleensä ainakin cmp, (compare) Joskus myös tst, (test, eli vertaa nollaan) Liittyvät ehdollisiin hyppyihin Asettavat tilaliput tai jonkun tilatiedon

16 Siirtokäskyt Rekisterisiirrot Move Muistista nouto Load Muistiin talletus Store

17 Kontrollin siirto Ehdottomat hypyt Jmp, bra Ehdolliset hypyt Beq, bne,... Aliohjelmakutsu ja -paluu Call, ret Palvelukutsut ja virhekäsittelyt Trap, svc, syscall,...

18 Ehdolliset hypyt Tilalippujen perusteella (IA-32, MC680X0, Sparc) Liput asettuvat Vain vertailukäskyillä (Sparc) Vertailu- ja aritmeettisloogisillakäskyilla (IA-32) Vertailu-, aritmeettisloogisilla- ja siirtokäskyillä (MC680x0) Lippurekisterien sisällön perusteella (PowerPC) Yleisrekisterien sisällön perusteella (MC88000, Alpha)

19 Tilaliput Zero Ilmaisee, onko tulos nolla Sign Tuloksen etumerkki Carry, overflow Etumerkitön ylivuoto, etumerkillinen ylivuoto, lainaus Joskus myös muita lippuja

20 Lipuista carry/borrow/extend Laajennetussa aritmetiikassa tarpeellinen Add-with-carry, add-with-extend,... Tavallinen aritmetiikka etumerkillistä Osoitteilla laskenta etumerkitöntä Etumerkin käsittely näkyy vain vertailtaessa ja kerto/jakolaskussa

21 Siirtokäskyt Siirrot rekisterien välillä Lataukset muistista/muistiin Oleellisen tärkeitä nykyään käytetyissä load-store arkkitehtuureissa

22 Aliohjelmakutsu Hyppy paluuosoitteen talletuksella Talletus (laitteisto)pinoon (perinteisesti) IA-32, MC680X0,... Automaattisesti mahdollistaa sisäkkäiset kutsut Talletus yleisrekisteriin (RISC-arkkitehtuurit) Sparc, MC88000,... Ohjelmallinen pino tarpeen sisäkkäisten kutsujen mahdollistamiseksi Paluu erikoiskäskyllä tai epäsuoralla hypyllä

23 Muut käskyt Cachen ohjaus Mmun ohjaus Keskeytysten hallinta käskykantalaajennukset

24 Millaisia operandeja Kokonaisluvut Liukuluvut Kiinteän pilkun luvut Totuusarvot merkkijonot Pixelit, bitit, yms

25 kokonaisluvut 8, 16, 32 vai 64-bittiä? Etumerkillinen vai etumerkitön? Kahden komplementtiesitys käytössä

26 liukuluvut 32-bittinen (float) Etumerkki, 8-bittinen exponentti, 23-bittinen mantissa Normalisoitu esitys, ns. hidden bitti käytössä 64-bittinen (double) Etumerkki, 11-bittinen exponentti, 52-bittinen mantissa Normalisoitu esitys, ns, Hidden-bitti käytössä 80-bittinen (extended) Liukuluku yksikön väliaikainen esitysmuoto, käytössä sisäisesti

27 Normalisoitu liukuluku Ensin etumerkki Sitten exponentti, sitten mantissa Käytetty exponentti valitaan niin, että ensimmäinen mantissan merkitsevä bitti on yksi, -> tämä ns. hidden bit voidaan jättää pois Exponentti skaalataan 127:llä, välille (32- bittiset), 1023:lla välille (64-bittiset)

28 Kiinteänpilkun luvut Kokonaisluvuon tulkinta Sovitaan lukuun pilkun paikka Operoidaan kuten kokonaisluvuilla Korjataan kerto- ja jakolaskujen yhteydessä Käytetään liukulukujen sijasta, jos lukualue riittää Esitä eurot sentteinä (kaksi desimaalia) Fraktaaleissa mandelbrot tarvii kokonaisosaa vain 2.0:n asti

29 totuusarvot Testit palauttavat tiedon tilalipuissa Yleensä ei sidottu arkkitehtuurissa Totuusarvon esitys ohjelmoijan valittavissa C-kielen valinta 0 <=> false, 1 <=> true, kun luodaan 0 <=> false, ei 0 <=> true, kun testataan

30 Merkkijonot Jotkut arkkitehtuurit sisältävät merkkijonojen käsittelyyn suunniteltuja käskyjä Merkkijono <=> tavujono, lohko Harvinaisia ja usein vähän käytettyjä

31 Muut tietotyypit Lisäksi voi tavata operaatioita muilla tietotyypeillä Bitti-operaatioita Pixelit 32-bittinen ( bittiä)rgb. BCD-luvut

32 Missä operandit ovat Implisiittisiä vai explisiittisiä? 0, 1, 2 tai 3-operandi arkkitehtuuri Rekistereissä vai muistissa? Hierarkkinen muisti Rekisteri (cachet) keskusmuisti - (massamuisti) Load-store -arkkitehtuuri

33 Missä operandit ovat? 0-operandi arkkitehtuuri Pinoarkkitehtuuri Käskyssä kerrotaan vain operaatio, operandit implisiittisiä, samoin tuloksen sijoitus Käytetty joissakin vanhemmissa arkkitehtuureissa Tavanomainen virtuaalikoneena, koodingenerointi helppoa

34 esimerkki Laskemme e = a/b + c*d load a -- instr/address 3 iar load b -- instr/address 3 iar div -- instr 4 irrw load c -- instr/address 3 iar load d -- instr/address 3 iar mul -- instr 4 irrw add -- instr 4 irrw store e -- inst/address 3 iaw Kaikkiaan 13 sanaa, jaksoa

35 Missä operandit ovat 1-operandi arkkitehtuuri Käskyssä kerrotaan yksi operandi, toinen operandi ja tuloksen sijainti implisiittisiä ns. akkukone Useimmat 8-bittiset arkkitehtuurit (Z80, 6502, MC6800, 8085, myös 8086 )

36 esimerkki Laskemme e = a/b + c*d ld a -- inst/adr 3 iar div b -- inst/adr 3 iar st tmp -- inst/adr 3 iaw ld c -- inst/adr 3 iar mul d -- inst/adr 3 iar add tmp -- inst/adr 3 iar st e -- inst/adr 3 iaw Kaikkiaan 21 sanaa, jaksoa

37 Missä operandit ovat 2-operandi arkkitehtuuri Käsky spesifioi kaksi operandia, joista toinen tulkitaan myös tuloksen sijaintipaikaksi Ns yleisrekisterikone mm. MC680x0, ia-32 tällaisia Operandit rekister(e)issä tai muistissa

38 esimerkki Laskemme e = a/b + c*d mov a,r0 --inst/adr 3 iaar div b,r0 -- inst/adr 3 iaar mov c,r1 --inst/adr 3 iaar mul d,r1 -- inst/adr 3 iaar add R1,R0 --inst 1 i mov R0,e --inst/adr 3 iaaw Kaikkiaan 16 sanaa, jaksoa

39 Missä operandit ovat 3-operandikone Käsky spesifioi erikseen kaksi lähdeoperandia ja kohdeoperandin Yleinen RISC-arkkitehtuureissa Operandit yleensä rekisterioperandeja (tai vakioita)

40 esimerkki Laskemme e = a/b + c*d ld R7,#base -- inst 2 ii ld R0,a[R7] -- inst 1 ir ld R1,b[R7] -- inst 1 ir div R0,R1,R2 -- inst 1 i ld R2,c[R7] -- inst 1 ir ld R3,d[R7] -- inst 1 ir mul R2,R3,R4 -- inst 1 i add R4,R2,R5 -- inst 1 i st R5,e [R7] -- inst 1 iw Kaikkiaan 8 sanaa, jaksoa

41 Mistä rakenne määräytyy Suunnittelijan valinnat Käskykoodin pituus (8, 16, 32, tai muuta) Kiinteä pituus, vaihtuva pituus Rekisterien määrä (4, 8, 16, 32, 256)?

42 Muistiosoitus Joko suoraan operandissa Tai erikseen load- ja store käskyissä Perinteiset arkkitehtuurit (ia-32, mc680x0) sallivat operandit suoraan muistiin Uudet arkkitehtuurit (sparc, arm, powerpc) load-store -arkkitehtuureita, joissa muistiviittaukset vain load- ja storekäskyillä

43 Osoitusmuodot Suorat osoitukset Absoluuttinen osoite Suhteellinen osoite rekisteri Hyppykäskyissä yleisiä Jmp, bra, call, ret

44 Osoitusmuodot Epäsuorat osoitukset Osoite rekisterissä Vakio indeksi + kantaosoite rekisterissä Indeksi rekisterissä + kantaosoite rekisterissä Sparc-arkkitehtuurissa vain nämä dataa osoitettaessa Joskus myös monimutkaisempia Vakio+indeksirekisteri+kantarekisteri Joskus myös moninkertaista epäsuoruutta

45 Osoitusmuodot Autoinkrementointi Rekisteriä kasvatetaan viittauksen yhteydessä Autodekrementointi Rekisteriä vähennetään viittauksen yhteydessä Implisiittisesti pinon yhteydessä (ia-32) Explisiittisesti (mc680x0, pdp-11,... ) Writeback indeksoitaessa (arm)

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Laitteistonläheinen ohjelmointi Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Harjoitustyö: Mikko Vulli Esituedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali: luentomoniste

Lisätiedot

Aktivaatiotietue. Yleiskäsite funktio (aliohjelma) -mekanismin tarvitsemille tiedoille. Kehysosoitin (%fp) missä tiedot ovat

Aktivaatiotietue. Yleiskäsite funktio (aliohjelma) -mekanismin tarvitsemille tiedoille. Kehysosoitin (%fp) missä tiedot ovat Aktivaatiotietue Yleiskäsite funktio (aliohjelma) -mekanismin tarvitsemille tiedoille Parametrit ja paluuarvo Paluuosoite Linkkitiedot Kehysosoitin (%fp) missä tiedot ovat Missä edellisen tiedot ovat (palattaessa

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

Konekielinen ohjelmointi

Konekielinen ohjelmointi Konekielinen ohjelmointi Antti-Juhani Kaijanaho 9. tammikuuta 2007 1 Konekielet Konekielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jota tietokone ymmärtää suoraan. Koska kaikki nykytietokoneet perustuvat samaan ideaan

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2

TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 2: Käskyt: Tietokoneen kieli Tietokonetekniikka #2 Käskykanta Käytettävissä olevien käskyjen joukko Erilaisilla prosesoreilla erilainen käskykanta Mutta paljon yhteisiä

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 4 Tietokoneen sisäinen toiminta Edellisisää osioiss aon tarkasteltu tietokoneen kehittymistä ja sen

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten

Lisätiedot

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät

Lisätiedot

Ttk-91 esimerkkitietokone ja sen simulaattori

Ttk-91 esimerkkitietokone ja sen simulaattori Ttk-91 esimerkkitietokone ja sen simulaattori Konekielinen ohjelmointi Esimerkkitietokone ttk-91 Ttk-91 koneen rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Tietokoneen simulaattori Ttk-91 ohjelmien suorittaminen

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot. EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat

Lisätiedot

OHJ-4200. Laitteistonläheinen ohjelmointi

OHJ-4200. Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Harjoitustyö: Jyke Jokinen Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kursiin osat: luennot,

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö

Lisätiedot

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia 1 Datan rinnakkaistamisessa siis eri prosessointiyksiköt suorittavat saman operaation annetulle datalle, joka pilkotaan prosessointiyksikköjen kesken. Pointti on siis se, että kyseessä ei ole tehtävien

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi 1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät Laboratory of Control Engineering and Digital Systems Focus of research and education Energy efficient systems Renewable energy

Lisätiedot

Kombinatorisen logiikan laitteet

Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 24.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 24.1.2011 1 / 36 Luentopalaute kännykällä alkaa tänään! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia

Lisätiedot

Luento 11 Tulkinta ja emulointi

Luento 11 Tulkinta ja emulointi Luento 11 Tulkinta ja emulointi Tulkinta ja emulointi Java ohjelman suoritus, tulkinta ja kääntäminen Suorittimen emulointi C#, ttk-91, Crusoe 1 Java ohjelmien suoritus (3) Java virtuaalikone SW HW Java

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Opetusmoniste kevät 2010

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Opetusmoniste kevät 2010 T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Opetusmoniste kevät 2010 Kerttu Pollari-Malmi c Kerttu Pollari-Malmi Sisältö 1 Tietokoneista ja ohjelmista 1 1.1 Lyhyesti tietokoneen rakenteesta....................

Lisätiedot

Ohjelmointikielten periaatteet Syksy 2004. Antti-Juhani Kaijanaho

Ohjelmointikielten periaatteet Syksy 2004. Antti-Juhani Kaijanaho Ohjelmointikielten periaatteet Syksy 2004 Antti-Juhani Kaijanaho Copyright c 2002, 2004 Antti-Juhani Kaijanaho Tästä teoksesta saa valmistaa kappaleita ja sen saa saattaa yleisön saataviin, muuttamattomana

Lisätiedot

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

Petri Koivulahti. Intel 8051 -mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka

Petri Koivulahti. Intel 8051 -mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka Petri Koivulahti Intel 8051 -mikrokontrollerit Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python)

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Kerttu Pollari-Malmi c Kerttu Pollari-Malmi Sisältö 1 Tietokoneista ja ohjelmista 1 1.1 Lyhyesti tietokoneen rakenteesta.................... 1 1.2 Mikä on tietokoneohjelma?........................

Lisätiedot

TIE 02100 Johdatus ohjelmointiin

TIE 02100 Johdatus ohjelmointiin TIE 02100 Johdatus ohjelmointiin syksy 2015 Kerttu Pollari-Malmi Copyright c Kerttu Pollari-Malmi Johdanto Tämä on opintojaksolla TIE 02100 Johdatus ohjelmointiin käytetty luentomoniste. Moniste on alunperin

Lisätiedot

Tietokoneen mysteeri ohjelmoitava kone

Tietokoneen mysteeri ohjelmoitava kone 01110111010110 11110101010101 00101011010011 01010111010101 01001010101010 10101010101010 Tietokoneen mysteeri ohjelmoitava kone Petteri Kaski Tietotekniikan laitos Aalto-yliopisto ICS-A1120 Ohjelmointi

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista

Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista Plagiointi- ja tutkimusetiikka seminaari 30.09.2003 Kirsti Ala-Mutka TTY/Ohjelmistotekniikka Sisältö Plagiointi ohjelmointikursseilla Tyypillisiä ulkoasumuutoksia

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Käyttäjän kanssa keskusteleva ohjelma 1 Kirjoittaminen konsolinäkymään //Java ohjelma, joka tulostaa konsoli-ikkunaan public class HeiMaailma { public void aja() { // kirjoitus ja

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

5.2. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet 2/8, käsitteet 7.1.2008 pva

5.2. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet 2/8, käsitteet 7.1.2008 pva 5.2. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet 2/8, käsitteet 7.1.2008 pva Hän joka ei ota riskejä, ei myöskään juo shampanjaa. - venäläinen sanalasku Tässä osiossa tärkeää: lisää ohjelmoinnissa tarvittavia

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt

Lisätiedot

Kielioppia: toisin kuin Javassa

Kielioppia: toisin kuin Javassa Object Pascal Pascal kielen oliolaajennus (Inprise/Borland:n oma) luokat Voit uudelleenkäyttää luomiasi objekteja esim. komponentteja Periytyminen Kielioppia: toisin kuin Javassa Ei eroa isojen ja pienien

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl

Lisätiedot

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Mikrokontrollerit Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Sulautetussa järjestelmässä laitteiston ominaisuudet hallitaan ohjelmistolla.

Lisätiedot

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010 kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski

Lisätiedot

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1 Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia = Tietokoneen Toiminta kurssin kertausta KJ-I

Lisätiedot

NiMH Laturi. Suunnittelu Olli Haikarainen

NiMH Laturi. Suunnittelu Olli Haikarainen Suunnittelu Olli Haikarainen NiMH Laturi Ostettuani digitaalikameran totesin sen kuluttavan niin paljon virtaa että on aika siirtyä käyttämään ladattavia akkuja. Ostin neljä kappaletta 1850 ma tunnin akkuja

Lisätiedot

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE

DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE Tekijä Valvoja Toinen tarkastaja Matti Isola Jukka Lahti Juha Häkkinen Marraskuu 2015 Isola M. J. (2015) Mikroprosessorin

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä.

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. TIETOKONEOHJELMIEN RAKENNE Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. Teollisuusautomaation ohjelmiin on lainattu runsaasti perinteisen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

T 106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python)

T 106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) T 106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Opetusmoniste kevät 2011 Kerttu Pollari-Malmi Kerttu Pollari-Malmi Sisältö 1 Tietokoneista ja ohjelmista 1 1.1 Lyhyesti tietokoneen rakenteesta....................

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2009 1 / 25 Mihin teekkari / diplomi-insinööri tarvitsee ohjelmointia? Pienten laskentasovellusten kirjoittaminen.

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin Ohjausjärjestelmien jatkokurssi Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin http://www.techsoft.fi/oskillaattoripiirit.htm http://www.mol.fi/paikat/job.do?lang=fi&jobid=7852109&index=240&anchor=7852109 Yksiköt

Lisätiedot

Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes)

Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes) Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes) Kääreluokista Javan alkeistietotyypit ja vastaavat kääreluokat Autoboxing Integer-luokka Double-luokka Kääreluokista Alkeistietotyyppiset muuttujat (esimerkiksi

Lisätiedot

JOHDATUS TIETOKONETEKNIIKKAAN. Tietokoneiden loogisten toimintaperiaatteiden kuvaus kuvitteellisen tietokoneen avulla

JOHDATUS TIETOKONETEKNIIKKAAN. Tietokoneiden loogisten toimintaperiaatteiden kuvaus kuvitteellisen tietokoneen avulla JOHDATUS TIETOKONETEKNIIKKAAN Tietokoneiden loogisten toimintaperiaatteiden kuvaus kuvitteellisen tietokoneen avulla (Evoluutio 0.9) www.naturalprogramming.com Kari Laitinen SISÄLTÖ: Johdanto... 3 Kuvitteellisen

Lisätiedot

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

Koodin pienentäminen

Koodin pienentäminen Koodin pienentäminen Timo Lilja 47989S timo.lilja@tkk.fi T-106.5800 Ohjelmistotekniikan seminaari 12. helmikuuta 2009 Tiivistelmä Tässä työssä selvitetään erilaisia menetelmiä suoritettavan ohjelman muistijäljen

Lisätiedot

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva 3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva "Ohjelmointi ei ole mitään massojen huvia, vaikka sitä joskus helpoksi luullaankin. Joiltakin se sujuu luonnostaan, jotkut voivat jopa

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka. Tutkintotyö. Emil Palomäki INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka. Tutkintotyö. Emil Palomäki INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka Tutkintotyö INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI Työn ohjaaja Tampere 2006 Kai Poutanen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998

52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998 S Ä H K Ö T E K N I I K A N O S A S T O 548S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6..998 Oulu 8..999. Selosta lyhyesti käsitteet: a. set associative memory b. conflict miss c. consistency of cached data d. access

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät

IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät Tenttikysymyksiä ja vastauksia Aliohjelman suoritusperiaate, ts. selvitä pinon käyttö ja paluuarvon välittäminen (3p) 1. Ennen aliohjelman aloittamista kutsuja tallettaa

Lisätiedot

1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit

1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit 1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit 1. ohjelmoinnin periaatteet 2. ohjelmointikielet 3. algoritmien suunnittelu 1 1.1 Ohjelmoinnin periaatteet Vaatimukset Määrittely Suunnittelu Toteutus Integrointi

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot