OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012"

Transkriptio

1 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al.

2 Viikkoharjoitusten suorittamisesta Viikkoharjoitus on suoritettu vain ja ainoastaan, jos pistelistasta löytyy arvosana 1,00. 0,83; 0,91; yms eivät ole hyväksyttyjä suorituksia Mikäli vaillinaisia pisteitä löytyy, tehkää koko oppitunti uudestaan! Ongelmatilanteissa apua voi kysyä assareilta viikkoharjoituksissa. Moodle päästää eteenpäin riittävän monen väärän vastauksen jälkeen, mutta ilmoittaa kyllä että pisteitä ei ole saatu: varmistakaa siis että jokaisen tehtäväsivun vastaus on oikein ja pisteitä ansaittu 1.

3 Harkkaryhmät vielä ke ja to Keskiviikkona klo ja PC201A Torstaina klo PC201A

4 Kertausluentokysely auki vielä keskiviikkoon klo 10 saakka Moodlessa viime viikon kohdalla

5 Jossakin rakennuksessa poistumisharjoitus tällä viikolla... Palohälytyksen ilmaantuessa, poistutaan salista rauhallisesti ja pääsisäänkäynnin kautta suoraan ulos Tavarat mukaan salista Jos ette ehdi saada takkianne, menkää vaikkapa toiseen rakennukseen lämmittelemään Naulakoilla voi olla ruuhkaa... Rakennukseen palataan vasta kun saadaan lupa Luento jatkuu, mikäli aikaa on jäljellä Samoin viikkoharjoitukset

6 Tentti lähestyy Salijako selviää ilmoittautumisen loputtua, tarkistakaa tiedot viimeistään tenttipäivänä Titepk:n tentissä laskin ei ole sallittu Noin 10 tehtävää, pisteitä per tehtävä kerättävänä 1-4 Pikkukysymyksiä, sananselityksiä Pidempiä kysymyksiä Ei kuitenkaan essee-tyylisiä tehtäviä Läpipääsyyn vaaditaan noin puolet pisteistä Muistakaa pitää mukana opiskelijakorttia tai henkilöllisyystodistusta!

7 Tietokoneen perusrakenne 1/2 Kerrataan tietokoneen fyysinen perusrakenne... Tietokoneen peruskomponentit ovat karkeasti yleistettyinä seuraavat: suoritin eli prosessori keskusmuisti oheislaiteohjaimet ja oheislaitteet väylä

8 Tietokoneen perusrakenne 2/2 Suoritin eli prosessori ohjaa koneen toimintaa Englanniksi CPU (Central Processing Unit) Keskusmuisti sisältää suoritettavan ohjelman ja käsiteltävät tiedot Oheislaiteohjaimet ohjaavat tietokoneeseen liitettyjä oheislaitteita ja kommunikoivat suorittimen ja muistin kanssa Väylä toimii kommunikaatiokanavana suorittimen, muistin ja oheislaiteohjainten välillä

9 Tietokoneen perusrakenne: oheislaitteet Oheislaiteohjainten kautta tietokoneeseen voidaan liittää erilaisia oheislaitteita Näiden avulla tietokone voi sitten olla yhteydessä ulkomaailmaan Näytön kautta voidaan välittää tietoa käyttäjälle Näppäimistöllä käyttäjä voi syöttää tietoa tietokoneeseen Kytkimiä, antureita ja moottoreita käyttäen voidaan tietokone liittää erilaisiin laitteisiin ja kojeisiin

10 Tietokoneen perusrakenne: keskusmuisti 1/3 Keskusmuisti on joukko muistipaikkoja, johon voidaan tallettaa lukuja Muistipaikkaa voi ajatella liitutaululle piirretyksi laatikoksi, johon mahtuu kirjoittamaan yhden luvun Muistipaikan sisältämä luku voidaan tulkita myös esim. kirjaimeksi tai suorittimen konekäskyksi. Muistipaikat on numeroitu nollasta alkaen 0, 1, 2 jne. Muistipaikan numeroa sanotaan yleensä muistiosoitteeksi. Keskusmuistia kutsutaan myös käyttömuistiksi

11 Tietokoneen perusrakenne: keskusmuisti 2/3 Muistipaikat sijaitsevat peräkkäin ja jokaisella paikalla on yksilöivä numero, jonka avulla siihen voidaan viitata Esimerkiksi muistipaikan 4 arvo ( ) on desimaalilukuna 161

12 Tietokoneen perusrakenne: keskusmuisti 3/3 Keskusmuistissa muistipaikkojen numeroita sanotaan muistiosoitteiksi Muistipaikkoja voidaan käsitellä mielivaltaisessa järjestyksessä (Random Access Memory, RAM) ja niihin voidaan lukea ja kirjoittaa Muistia, josta voidaan vain lukea, nimitetään ROMmuistiksi (Read Only Memory), ja sen sisältö säilyy virran katkaisun jälkeenkin Aikaisemmilta luennoilta on toivottavasti muistissa ROM-muistin osuus tietokoneen käynnistämisessä...

13 Käyttöjärjestelmän lataus kaaviokuvana Keskusmuisti Keskusmuisti ROM Levymuist i ROM Latausohjelma Latausohjelma Levymuisti Haihtuva muisti Haihtuva muisti Käyttöjärjestelm ä Käyttöjärjestelmä Käyttöjärjestelmä Kone käynnistyy suorittamalla muistissa valmiina olevan latausohjelman. Käyttöjärjestelmä on tallennettuna tukimuistiin. Latausohjelma huolehtii käyttöjärjestelmän lataamisesta keskusmuistiin ja aloittaa sen suorituksen

14 Entä muut muistityypit? Kiintolevy / kovalevy Massamuistia, levymuisti Määrää voi usein itse säädellä tarpeen mukaan Ulkoiset kovalevyt Myös SSD (solid-state drive) on massamuistia Flash-muisti, sähköisesti tyhjennettävä ja uudelleenohjelmoitava erityisesti pienet kevyet laitteet CD-rom, DVD, ym. optiset mediat Muistikortit

15 Mainosten ja teknisten tietojen lukemisesta... Keskusmuisti ja kiintolevy mainitaan erikseen Keskusmuisti se pienempi luku, esimerkiksi 4 Gt Kiintolevy huomattavasti suurempi luku, esimerkiksi 500 Gt

16 Tietokoneen perusrakenne: suoritin 1/4 Suoritin eli prosessori on tietokoneen toiminnan kannalta oleellisin osa Suoritin on integroitu piiri, jonka elektroniikka kykenee suorittamaan muistiin talletettuja konekäskyjä Integroida: yhdentää, muodostaa yhtemäisemmäksi kokonaisuudeksi Mikropiiri: pieni elektroniikan komponentti, jolle on integroitu suuri määrä elektronikkakomponentteja Suoritin suorittaa ohjelmaa askel (käsky) kerrallaan Suorittimen suorittamat käskyt ovat toiminnaltaan hyvin yksinkertaisia Käskyjä ovat usein mm. yhteenlasku, lukujen vertailu, luvun muistista hakeminen, jne

17 Tietokoneen perusrakenne: suoritin 2/4 Suorittimen perusosat ovat ohjausyksikkö ja ALU (Arithmetic and Logic Unit) Ohjausyksikkö noutaa konekäskyjä muistista ja vastaa niiden suorittamisesta ALU taas toimii ohjausyksikön käskyjen alaisena ja suorittaa yksinkertaisia lasku- ja vertailutoimenpiteitä AND, OR, NOT,... Yhteen- ja vähennyslaskut Kerto- ja jakolaskut

18 Suorittimen rekisterit Yleisrekisterit: väliaikainen suorittimen tietojen tallentaja ALUn piirien tiedot, tulosten vastaanotto Ohjausyksikössä erikoisrekisterejä: ohjelmalaskuri, käskyrekisteri ja pino-osoitin Ohjelmalaskuri: seuraavan suoritettavan käskyn osoite Käskyrekisteri: parhaillaan suoritettava käsky Pino-osoitin: osoitin ohjelman parametreihin, eräänlainen kirjanpitäjä suorituskohdasta sekin

19 Yleinen muistirakenne? Rekisterit Välittömästi meneillään olevan toiminnon suoritukseen tarvittavat tiedot Keskusmuisti Lähitulevaisuudessa tarvittavat tiedot Massamuistit Pidempään säilytettävä tieto, ei välttämättä tarvita aivan heti

20 Tietokoneen perusrakenne: suoritin 3/4 Normaalisti suoritin hakee muistin muistipaikoista konekäskyjä numeroinnin mukaisessa järjestyksessä ja suorittaa ne vuorollaan Väylä: nippu johtimia, hoitaa suorittimen ja keskusmuistin välistä tiedonsiirtoa Eri valmistajien suorittimet eroavat usein paljon toisistaan Suorittimien ymmärtämät konekielet voivat olla täysin erilaisia Niinpä yhdelle suoritintyypille (esim. Intel) sopiva ohjelma ei sovi välttämättä toiselle (esim. Motorola)

21 Tietokoneen perusrakenne: suoritin 4/4

22 Konekäskyt Suorittimen suorittamia käskyjä Kategoriat: Tiedon siirtämiskäskyt Load, store,.. Aritmeettis-loogiset käskyt AND, OR, XOR,... Ohjauskäskyt: ohjaavat toimintaa, eivät käsittele tietoa Jump, branch,.. ehdottomat ja ehdolliset hypyt,

23 Mihin käskykategoriaan seuraavat kuuluvat? 1. Hae arvo keskusmuistista ja sijoita se rekisteriin 2. Hae toinen arvo keskusmuistista ja sijoita se toiseen rekisteriin 3. Aktivoi yhteenlaskupiiri: syötteinä rekisterit 1 ja 2 4. Tallenna tulos keskusmuistiin 5. Lopeta

24 Suorittimen käskykanta Suorittimella on käskykanta, joka sisältää kaikki konekieliset käskyt, jotka se tuntee Esimerkki käskystä: ADD R0, R1, R2 (laske yhteen R1 + R2 ja sijoita tulos R0:aan) Montako konekielistä käskyä tarvitaan, jotta voidaan toteuttaa mikä tahansa tietokoneohjelma? (eli millainen käskykanta riittää) Veikkauksia: 1000? 500? 250? 100? 10? 1?

25 Yksinkertaisen suorittimen käskykanta Suorittimen konekäskyt koostuvat kahdesta osasta: Operaatiokoodi kertoo, mitä käskyn pitäisi tehdä Osoiteosa määrää, mille luvuille tai muistipaikoille käskyn toiminta suoritetaan MOVE Mi,Mj (siirto) ADD Mi,Mj,Mk (lasku) MUL Mi,Mj,Mk (lasku) SUB Mi,Mj,Mk (lasku) DIV Mi,Mj,Mk (lasku) ENTER M,N (vakio) JUMP M (hyppy) JZER K,M (hyppy, jos K on nolla) JPOS K,M (hyppy, jos K on positiivinen) IN M (syöttö) OUT M (tulostus) HALT (lopetus) Yllä olevan käskykannan avulla voitaisiin koneeseen ohjelmoida mikä tahansa tietokoneohjelma!

26 Yksinkertainen ohjelma Ohjelma lukee lukuja näppäimistöltä ja laskee niitä yhteen, kunnes syötetään 0 Lopuksi ohjelma tulostaa summan Vasemmalla olevat luvut ilmoittavat, missä muistipaikassa mikin käsky muistissa sijaitsee 0:ENTER 10,0 talletetaan muistipaikkaan 10 luku 0 1:IN 11 luetaan näppäimistöltä luku muistipaikkaan 11 2:JZER 11,5 jos muistipaikassa 11 on 0, hypätään muistipaikkaan 5 3:ADD 10,10,11 lasketaan yhteen muistipaikkojen 10 ja 11 sisältö ja talletetaan se muistipaikkaan 10 4:JUMP 1 siirrytään muistipaikkaan 1 5:OUT 10 tulostetaan muistipaikan 10 sisältö, siirrytään seuraavaan muistipaikkaan 6:HALT odotetaan, lopetetaan ohjelman suoritus 10:- (tila summalle) 11:- (tila luvulle)

27 Lisää suorittimesta: bittisyys Tehokkaat työasemaprosessorit käsittelevät yhtä tavua (8 bittiä) suurempia datamääriä kerrallaan Tyypillinen määrä on 32 bittiä, ollaan parhaillaan siirtymässä 64 bittiin Puhutaan 32- ja 64-bittisistä prosessoreista Prosessorin datarekisterien sisältämä datamäärä Vain harvoin hyötyä normaalissa käytössä Rekisterejä käytetään kuitenkin myös muistiosoitteiden säilömiseen 32 bittiä riittää teoriassa osoittamaan 4GB muistia Käytännössä osa mahdollisista muistiosoitteista menee oheislaitteiden tarpeisiin -> 32 bittiset PC:t pystyvät yleensä hyödyntämään 3GB tai 3,5GB muistia

28 Lisää suorittimesta: liukuhihnoitus Nopeuden lisäämiseksi nykyaikaiset prosessorit suorittavat peräkkäisiä käskyjä limittäin: Käsky 1:n lopputulosta ollaan tallettamassa Käsky 2:n laskua ollaan suorittamassa Käsky 3:n dataa ollaan siirtämässä aluun valmiiksi laskettavaksi Käsky 4:ta ollaan hakemassa muistista Koska yhden osavaiheen suoritus kestää paljon vähemmän aikaa kuin koko käskyn suoritus, saadaan käskyjä enemmän suoritettua aikayksikössä Ongelmia tulee jos edellisen käskyn lopputulosta tarvitaan suoraavan käskyn suorittamiseen tai ehdollisen hyppykäskyn seurauksena seuraava suoritettava käsky ei olekaan seuraava muistissa

29 Lisää suorittimesta: kellosignaali Prosessorin ja koko tietokoneen toimintaa täytyy ohjata niin, että tiedetään koska edellinen operaatio on valmis ja seuraava voidaan aloittaa Tähän käytetään prosessorissa säännöllistä pulssia, kellosignaalia

30 Kellosignaali Kellosignaalin pulssien määrää sekunnissa sanotaan kellotaajuudeksi Kunkin pulssin aikana suoritetaan operaatioita, normaalisti liukuhihnalla olevat käskyt etenevät yhden suoritusaskeleen Aina näin ei tapahdu, ja joissain suorittimissa saatetaan tehdä enemmänkin operaatioita tehon lisäämiseksi Kellopulssi kohden tehtävä työ siis vaihtelee -> kellotaajuus ei suoraan kerro suorittimen tehokkuutta

31 Lisää suorittimesta: kellosignaali Konekäskyjen suorittamisesta yms. operaatioista ei ole mitään kuittausta operaation valmistumisesta Kellotaajuus tulee mitoittaa siten, että kaikki operaatiot ovat varmasti valmiit ennen seuraavaa kellopulssia Jos jokin operaatio ei olekaan valmis, saattaa tapahtua melkein mitä vain datan arvot menevät pieleen ohjelma toimii väärin kone lukkiuttuu ja mitään ei enää tapahdu

32 Lisää suorittimesta: kellosignaali Tietokoneen valmistajat joutuvat jättämään hieman pelivaraa että myytävät koneet varmasti toimivat luotettavasti Kellotaajuutta on siis yleensä mahdollisuus hieman kasvattaa Tätä kutsutaan ylikellottamiseksi Jos prosessoria ei muuten muuteta, on prosessorin viemän sähkön määrä ja täten syntyvän lämmön määrä suorassa suhteessa kellotaajuuteen

33 Lisää suorittimesta: keskeytykset Prosessoriin menee erityisiä signalointijohtoja, keskeytyslinjoja. Keskeytyksen tullessa ohjelmalaskurin arvo talletetaan keskusmuistiin ja sinne ladataan uusi arvo ennalta määrätystä paikasta keskusmuistia. Suoritettavana oleva ohjelma siis keskeytyy, ja suoritukseen tulee uusi ohjelma. Koska ohjelmalaskurin arvo otettiin talteen, voidaan keskeytynyttä ohjelmaa jatkaa siitä missä oltiin menossa Keskeytykset ovat välttämättömiä nykyaikaisen moniajon toteuttamiseen. Tästä puhuttiin myös käyttöjärjestelmäluennoilla...

34 Lisää suorittimesta: välimuisti Keskusmuisti on suorittimeen verrattuna todella hidasta Prosessorin operoidessa keskusmuistissa olevan datan kanssa joutuu se odottamaan datan kulkemista 90% ajastaan Välimuisti on nopeaa erikoismuistia, joka nykyään sijaitsee samalla mikropiirillä prosessorin kanssa Välimuisti on erittäin kallista verrattuna keskusmuistiin nykyään 512kB 8 MB

35 Lisää suorittimesta: välimuisti Välimuistin toimivuus perustuu siihen, että tosielämän ohjelmat ovat hieman aiemman esimerkkiohjelman kaltaisia: lyhyehköä ohjelmanpätkää toistetaan Tämä toistettava pätkä mahtuu siis pienehköönkin välimuistiin Älä sekoita virtuaali- eli näennäismuistiin!

36 Entäs se virtuaalimuisti? Kutsutaan myös näennäismuistiksi Osa prosessorin muistista sijaitsee keskusmuistin sijasta massamuistissa eli esimerkiksi kovalevyllä Osoiteavaruus ja muistiavaruus

37 PC-koneen rakenne

38 Mitä tapahtuu kun PC käynnistyy? 1. Koneen pysyväismuistissa oleva alkulatausohjelma ajetaan. Tästä vastaa BIOS (Basic Input Output System). 2. BIOS diagnosoi lyhyesti ongelmia, jotka voivat estää koneen käynnistämisen Esimerkiksi näppäimistön puuttuminen 3. Alkulataaja hakee aivan kovalevyn alusta käynnistyssektorin, joka luetaan ja ajetaan 4. Tästä eteenpäin kovalevyltä haettu koodi vastaa suorituksen etenemisestä Tämä koodi on osa käyttöjärjestelmää 5. Käyttöjärjestelmä suorittaa omia alustustoimintojaan

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 8: Tietokoneen toiminta, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Päivystysaika Maanantaisin

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen

Lisätiedot

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 12: Käyttöjärjestelmät, alkua Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Mikä on käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 13: Käyttöjärjestelmät, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Välikyselyn satoa Pienet

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon

Lisätiedot

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1 Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia = Tietokoneen Toiminta kurssin kertausta KJ-I

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut. www.ohjelmoimaan.net Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Laitteistonläheinen ohjelmointi Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta Windows 7 Enterprise Windows XP Pro Microsoft Virtual PC Windows XP Pro * * Tietokone, jossa on jo asennettuna Windows XP Pro Tomi Stolpe Turun AKK 5.11.2009

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

P I C A X E O H J E L M O I N T I

P I C A X E O H J E L M O I N T I PICAXE OHJELMOINTI Tämä materiaalipaketti on tehty PICAXE piireihin perustuvaa elektroniikan opetusta varten. Tarkoituksena on opettaa ohjelmoitavan mikropiirin käyttöä erilaisissa sovellutuksissa. Lisää

Lisätiedot

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 2012 Tecalemit Oy Seppo Koskivuori Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 Vaatimukset: - tietokone (PC), jossa vapaa USB portti - käyttöjärjestelmä Windows XP, Vista tai Windows

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Luento 7 (verkkoluento 7) Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti, Hamming-koodi Välimuisti, muisti 1 Tiedon tarkistus Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 24.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 24.1.2011 1 / 36 Luentopalaute kännykällä alkaa tänään! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 2: Tiedosto, hakemisto Tiedostojärjestelmä Kotihakemisto Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt

Lisätiedot

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi 3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti

Lisätiedot

Muistimoduulit. Asiakirjan osanumero: 393521-351. Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta.

Muistimoduulit. Asiakirjan osanumero: 393521-351. Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Muistimoduulit Asiakirjan osanumero: 393521-351 Lokakuu 2005 Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Sisällysluettelo 1 Muistimoduulien lisääminen tai vaihtaminen

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

JOHDATUS TIETOKONETEKNIIKKAAN. Tietokoneiden loogisten toimintaperiaatteiden kuvaus kuvitteellisen tietokoneen avulla

JOHDATUS TIETOKONETEKNIIKKAAN. Tietokoneiden loogisten toimintaperiaatteiden kuvaus kuvitteellisen tietokoneen avulla JOHDATUS TIETOKONETEKNIIKKAAN Tietokoneiden loogisten toimintaperiaatteiden kuvaus kuvitteellisen tietokoneen avulla (Evoluutio 0.9) www.naturalprogramming.com Kari Laitinen SISÄLTÖ: Johdanto... 3 Kuvitteellisen

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 4 Tietokoneen sisäinen toiminta Edellisisää osioiss aon tarkasteltu tietokoneen kehittymistä ja sen

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2009 1 / 25 Mihin teekkari / diplomi-insinööri tarvitsee ohjelmointia? Pienten laskentasovellusten kirjoittaminen.

Lisätiedot

Ohje: Tiedostot turvaan ja puhdas Ubuntu alle

Ohje: Tiedostot turvaan ja puhdas Ubuntu alle Sivu 1/5 Ohje: Tänään törmäsin tilanteeseen, jossa eräällä Ubuntu-peruskäyttäjällä oli ongelmana, että tietokone käynnistyi jatkuvasti uudelleen, oletettavasti käyttöjärjestelmän vioittumisen seurauksena.

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Kiintolevyt Muut pyörivät levyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig 4.1 [Stal03] (ks. Fig 4.1 [Stal99]) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa

Lisätiedot

n! k!(n k)! n = Binomikerroin voidaan laskea pelkästään yhteenlaskun avulla käyttäen allaolevia ns. palautuskaavoja.

n! k!(n k)! n = Binomikerroin voidaan laskea pelkästään yhteenlaskun avulla käyttäen allaolevia ns. palautuskaavoja. IsoInt Tietokoneiden muisti koostuu yksittäisistä muistisanoista, jotka nykyaikaisissa koneissa ovat 64 bitin pituisia. Muistisanan koko asettaa teknisen rajoituksen sille, kuinka suuria lukuja tietokone

Lisätiedot

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky

Lisätiedot

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi 1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta. Virtuaalilaboratoriotyö

Tietokoneen toiminta. Virtuaalilaboratoriotyö Tietokoneen toiminta Virtuaalilaboratoriotyö Tämä työ on tarkoitettu niille, jotka tekevät työn etätyönä ja, joilla ei mahdollista avata jotakin tietokonetta. Vastaamista varten joutuu etsimään tietoa

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä.

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. TIETOKONEOHJELMIEN RAKENNE Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. Teollisuusautomaation ohjelmiin on lainattu runsaasti perinteisen

Lisätiedot

Tito-kooste. Esipuhe. Versiohistoria:

Tito-kooste. Esipuhe. Versiohistoria: Tito-kooste Esipuhe Tässä dokumentissa on esitelty tekstimuodossa (vrt. verkkoluentojen "kalvomuoto ) luentojen pääasiat, tai mitkä minun mielestäni ovat luentojen pääasiat. Luennoitsija saattaa olla eri

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n asennus ja päivitys Päivitä BIOS, sovellukset ja ohjaimet ja suorita Windows Update Valitse asennustyyppi Asenna Windows 8.1 Käy Samsungin päivitystukisivust

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

PC-LAITTEEN TESTAAMINEN

PC-LAITTEEN TESTAAMINEN PC-LAITTEEN TESTAAMINEN PC-Check-ohjelma Kun laite on koottu, on perusteltua testata sen toiminta ennen käyttöönottoa. Tätä varten on luotu erilaisia ohjelmia, joilla voi laitteen eri osat testata. Yksi

Lisätiedot

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO:

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: JYRSIN OH6MP 1 JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: -Mikä jyrsin? -Tekniset tiedot. -Asetukset. -Tiedostomuodot: --Jyrsimen JYR-muoto. --Muunnos-ohjelmat. --PCX-tiedosto. --DXF-tiedosto. --PIC-tiedosto. --JYRVIRI-ohjelma.

Lisätiedot

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät

Lisätiedot

Tietokoneenrakenneharjoitus

Tietokoneenrakenneharjoitus Tietokoneenrakenneharjoitus Yleistä harjoituksesta Harjoitusta varten on varattu neljä tietokonetta. Käytä jotakin näistä. ÄLÄ tee harjoitusta muilla Helian koneilla. Koneet ovat jonkin verran erilaisia.

Lisätiedot

Tikon kassamaksujen käsittely

Tikon kassamaksujen käsittely Lokakuu 2012 1 (14) Käyttöohje Lokakuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Turvakoodisarjojen käsittely... 4 1.1. Turvakoodisarjan selausnäyttö... 4 1.2. Turvakoodisarjan ylläpitonäyttö... 4

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

(5) Tentin maksimipistemaara on 40 pistetta. Kaikki vastaukset naihin tehtavapapereihin.

(5) Tentin maksimipistemaara on 40 pistetta. Kaikki vastaukset naihin tehtavapapereihin. (5) VAASAN YLIOPISTO (TITE,1021) Tentti 10.1.2013 Teemu Saari Nimi: Opiskelijanumero: Pisteet: + + + Yiit: /40 Arv. Tentin maksimipistemaara on 40 pistetta. Kaikki vastaukset naihin tehtavapapereihin.

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Makrojen perusteita Toistuvia tehtäviä ja tehtäväsarjoja voidaan automatisoidan makrojen avulla. Makrot ovat sarja nauhoitettuja käskyjä, jotka määräävät mitä toimintoja makro toteuttaa.

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto:

Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Apple iphone 4 puhelimen käyttöönotto: Ennen vanhan puhelimesi käytöstä poistoa, pidäthän huolen, että olet synkronisoinut yhteystietosi Exchange palvelimelle! iphone 4 yhdellä silmäyksellä Purettuasi

Lisätiedot

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia 1 Datan rinnakkaistamisessa siis eri prosessointiyksiköt suorittavat saman operaation annetulle datalle, joka pilkotaan prosessointiyksikköjen kesken. Pointti on siis se, että kyseessä ei ole tehtävien

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)

Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan

Lisätiedot

Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto

Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto Niilo Heinonen Hannu Häyrinen Matias Katajamäki Tuomas Pylvänen Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 1. Projektin tavoite Projektin puitteissa

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=

Lisätiedot