OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012"

Transkriptio

1 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al.

2 Viikkoharjoitusten suorittamisesta Viikkoharjoitus on suoritettu vain ja ainoastaan, jos pistelistasta löytyy arvosana 1,00. 0,83; 0,91; yms eivät ole hyväksyttyjä suorituksia Mikäli vaillinaisia pisteitä löytyy, tehkää koko oppitunti uudestaan! Ongelmatilanteissa apua voi kysyä assareilta viikkoharjoituksissa. Moodle päästää eteenpäin riittävän monen väärän vastauksen jälkeen, mutta ilmoittaa kyllä että pisteitä ei ole saatu: varmistakaa siis että jokaisen tehtäväsivun vastaus on oikein ja pisteitä ansaittu 1.

3 Harkkaryhmät vielä ke ja to Keskiviikkona klo ja PC201A Torstaina klo PC201A

4 Kertausluentokysely auki vielä keskiviikkoon klo 10 saakka Moodlessa viime viikon kohdalla

5 Jossakin rakennuksessa poistumisharjoitus tällä viikolla... Palohälytyksen ilmaantuessa, poistutaan salista rauhallisesti ja pääsisäänkäynnin kautta suoraan ulos Tavarat mukaan salista Jos ette ehdi saada takkianne, menkää vaikkapa toiseen rakennukseen lämmittelemään Naulakoilla voi olla ruuhkaa... Rakennukseen palataan vasta kun saadaan lupa Luento jatkuu, mikäli aikaa on jäljellä Samoin viikkoharjoitukset

6 Tentti lähestyy Salijako selviää ilmoittautumisen loputtua, tarkistakaa tiedot viimeistään tenttipäivänä Titepk:n tentissä laskin ei ole sallittu Noin 10 tehtävää, pisteitä per tehtävä kerättävänä 1-4 Pikkukysymyksiä, sananselityksiä Pidempiä kysymyksiä Ei kuitenkaan essee-tyylisiä tehtäviä Läpipääsyyn vaaditaan noin puolet pisteistä Muistakaa pitää mukana opiskelijakorttia tai henkilöllisyystodistusta!

7 Tietokoneen perusrakenne 1/2 Kerrataan tietokoneen fyysinen perusrakenne... Tietokoneen peruskomponentit ovat karkeasti yleistettyinä seuraavat: suoritin eli prosessori keskusmuisti oheislaiteohjaimet ja oheislaitteet väylä

8 Tietokoneen perusrakenne 2/2 Suoritin eli prosessori ohjaa koneen toimintaa Englanniksi CPU (Central Processing Unit) Keskusmuisti sisältää suoritettavan ohjelman ja käsiteltävät tiedot Oheislaiteohjaimet ohjaavat tietokoneeseen liitettyjä oheislaitteita ja kommunikoivat suorittimen ja muistin kanssa Väylä toimii kommunikaatiokanavana suorittimen, muistin ja oheislaiteohjainten välillä

9 Tietokoneen perusrakenne: oheislaitteet Oheislaiteohjainten kautta tietokoneeseen voidaan liittää erilaisia oheislaitteita Näiden avulla tietokone voi sitten olla yhteydessä ulkomaailmaan Näytön kautta voidaan välittää tietoa käyttäjälle Näppäimistöllä käyttäjä voi syöttää tietoa tietokoneeseen Kytkimiä, antureita ja moottoreita käyttäen voidaan tietokone liittää erilaisiin laitteisiin ja kojeisiin

10 Tietokoneen perusrakenne: keskusmuisti 1/3 Keskusmuisti on joukko muistipaikkoja, johon voidaan tallettaa lukuja Muistipaikkaa voi ajatella liitutaululle piirretyksi laatikoksi, johon mahtuu kirjoittamaan yhden luvun Muistipaikan sisältämä luku voidaan tulkita myös esim. kirjaimeksi tai suorittimen konekäskyksi. Muistipaikat on numeroitu nollasta alkaen 0, 1, 2 jne. Muistipaikan numeroa sanotaan yleensä muistiosoitteeksi. Keskusmuistia kutsutaan myös käyttömuistiksi

11 Tietokoneen perusrakenne: keskusmuisti 2/3 Muistipaikat sijaitsevat peräkkäin ja jokaisella paikalla on yksilöivä numero, jonka avulla siihen voidaan viitata Esimerkiksi muistipaikan 4 arvo ( ) on desimaalilukuna 161

12 Tietokoneen perusrakenne: keskusmuisti 3/3 Keskusmuistissa muistipaikkojen numeroita sanotaan muistiosoitteiksi Muistipaikkoja voidaan käsitellä mielivaltaisessa järjestyksessä (Random Access Memory, RAM) ja niihin voidaan lukea ja kirjoittaa Muistia, josta voidaan vain lukea, nimitetään ROMmuistiksi (Read Only Memory), ja sen sisältö säilyy virran katkaisun jälkeenkin Aikaisemmilta luennoilta on toivottavasti muistissa ROM-muistin osuus tietokoneen käynnistämisessä...

13 Käyttöjärjestelmän lataus kaaviokuvana Keskusmuisti Keskusmuisti ROM Levymuist i ROM Latausohjelma Latausohjelma Levymuisti Haihtuva muisti Haihtuva muisti Käyttöjärjestelm ä Käyttöjärjestelmä Käyttöjärjestelmä Kone käynnistyy suorittamalla muistissa valmiina olevan latausohjelman. Käyttöjärjestelmä on tallennettuna tukimuistiin. Latausohjelma huolehtii käyttöjärjestelmän lataamisesta keskusmuistiin ja aloittaa sen suorituksen

14 Entä muut muistityypit? Kiintolevy / kovalevy Massamuistia, levymuisti Määrää voi usein itse säädellä tarpeen mukaan Ulkoiset kovalevyt Myös SSD (solid-state drive) on massamuistia Flash-muisti, sähköisesti tyhjennettävä ja uudelleenohjelmoitava erityisesti pienet kevyet laitteet CD-rom, DVD, ym. optiset mediat Muistikortit

15 Mainosten ja teknisten tietojen lukemisesta... Keskusmuisti ja kiintolevy mainitaan erikseen Keskusmuisti se pienempi luku, esimerkiksi 4 Gt Kiintolevy huomattavasti suurempi luku, esimerkiksi 500 Gt

16 Tietokoneen perusrakenne: suoritin 1/4 Suoritin eli prosessori on tietokoneen toiminnan kannalta oleellisin osa Suoritin on integroitu piiri, jonka elektroniikka kykenee suorittamaan muistiin talletettuja konekäskyjä Integroida: yhdentää, muodostaa yhtemäisemmäksi kokonaisuudeksi Mikropiiri: pieni elektroniikan komponentti, jolle on integroitu suuri määrä elektronikkakomponentteja Suoritin suorittaa ohjelmaa askel (käsky) kerrallaan Suorittimen suorittamat käskyt ovat toiminnaltaan hyvin yksinkertaisia Käskyjä ovat usein mm. yhteenlasku, lukujen vertailu, luvun muistista hakeminen, jne

17 Tietokoneen perusrakenne: suoritin 2/4 Suorittimen perusosat ovat ohjausyksikkö ja ALU (Arithmetic and Logic Unit) Ohjausyksikkö noutaa konekäskyjä muistista ja vastaa niiden suorittamisesta ALU taas toimii ohjausyksikön käskyjen alaisena ja suorittaa yksinkertaisia lasku- ja vertailutoimenpiteitä AND, OR, NOT,... Yhteen- ja vähennyslaskut Kerto- ja jakolaskut

18 Suorittimen rekisterit Yleisrekisterit: väliaikainen suorittimen tietojen tallentaja ALUn piirien tiedot, tulosten vastaanotto Ohjausyksikössä erikoisrekisterejä: ohjelmalaskuri, käskyrekisteri ja pino-osoitin Ohjelmalaskuri: seuraavan suoritettavan käskyn osoite Käskyrekisteri: parhaillaan suoritettava käsky Pino-osoitin: osoitin ohjelman parametreihin, eräänlainen kirjanpitäjä suorituskohdasta sekin

19 Yleinen muistirakenne? Rekisterit Välittömästi meneillään olevan toiminnon suoritukseen tarvittavat tiedot Keskusmuisti Lähitulevaisuudessa tarvittavat tiedot Massamuistit Pidempään säilytettävä tieto, ei välttämättä tarvita aivan heti

20 Tietokoneen perusrakenne: suoritin 3/4 Normaalisti suoritin hakee muistin muistipaikoista konekäskyjä numeroinnin mukaisessa järjestyksessä ja suorittaa ne vuorollaan Väylä: nippu johtimia, hoitaa suorittimen ja keskusmuistin välistä tiedonsiirtoa Eri valmistajien suorittimet eroavat usein paljon toisistaan Suorittimien ymmärtämät konekielet voivat olla täysin erilaisia Niinpä yhdelle suoritintyypille (esim. Intel) sopiva ohjelma ei sovi välttämättä toiselle (esim. Motorola)

21 Tietokoneen perusrakenne: suoritin 4/4

22 Konekäskyt Suorittimen suorittamia käskyjä Kategoriat: Tiedon siirtämiskäskyt Load, store,.. Aritmeettis-loogiset käskyt AND, OR, XOR,... Ohjauskäskyt: ohjaavat toimintaa, eivät käsittele tietoa Jump, branch,.. ehdottomat ja ehdolliset hypyt,

23 Mihin käskykategoriaan seuraavat kuuluvat? 1. Hae arvo keskusmuistista ja sijoita se rekisteriin 2. Hae toinen arvo keskusmuistista ja sijoita se toiseen rekisteriin 3. Aktivoi yhteenlaskupiiri: syötteinä rekisterit 1 ja 2 4. Tallenna tulos keskusmuistiin 5. Lopeta

24 Suorittimen käskykanta Suorittimella on käskykanta, joka sisältää kaikki konekieliset käskyt, jotka se tuntee Esimerkki käskystä: ADD R0, R1, R2 (laske yhteen R1 + R2 ja sijoita tulos R0:aan) Montako konekielistä käskyä tarvitaan, jotta voidaan toteuttaa mikä tahansa tietokoneohjelma? (eli millainen käskykanta riittää) Veikkauksia: 1000? 500? 250? 100? 10? 1?

25 Yksinkertaisen suorittimen käskykanta Suorittimen konekäskyt koostuvat kahdesta osasta: Operaatiokoodi kertoo, mitä käskyn pitäisi tehdä Osoiteosa määrää, mille luvuille tai muistipaikoille käskyn toiminta suoritetaan MOVE Mi,Mj (siirto) ADD Mi,Mj,Mk (lasku) MUL Mi,Mj,Mk (lasku) SUB Mi,Mj,Mk (lasku) DIV Mi,Mj,Mk (lasku) ENTER M,N (vakio) JUMP M (hyppy) JZER K,M (hyppy, jos K on nolla) JPOS K,M (hyppy, jos K on positiivinen) IN M (syöttö) OUT M (tulostus) HALT (lopetus) Yllä olevan käskykannan avulla voitaisiin koneeseen ohjelmoida mikä tahansa tietokoneohjelma!

26 Yksinkertainen ohjelma Ohjelma lukee lukuja näppäimistöltä ja laskee niitä yhteen, kunnes syötetään 0 Lopuksi ohjelma tulostaa summan Vasemmalla olevat luvut ilmoittavat, missä muistipaikassa mikin käsky muistissa sijaitsee 0:ENTER 10,0 talletetaan muistipaikkaan 10 luku 0 1:IN 11 luetaan näppäimistöltä luku muistipaikkaan 11 2:JZER 11,5 jos muistipaikassa 11 on 0, hypätään muistipaikkaan 5 3:ADD 10,10,11 lasketaan yhteen muistipaikkojen 10 ja 11 sisältö ja talletetaan se muistipaikkaan 10 4:JUMP 1 siirrytään muistipaikkaan 1 5:OUT 10 tulostetaan muistipaikan 10 sisältö, siirrytään seuraavaan muistipaikkaan 6:HALT odotetaan, lopetetaan ohjelman suoritus 10:- (tila summalle) 11:- (tila luvulle)

27 Lisää suorittimesta: bittisyys Tehokkaat työasemaprosessorit käsittelevät yhtä tavua (8 bittiä) suurempia datamääriä kerrallaan Tyypillinen määrä on 32 bittiä, ollaan parhaillaan siirtymässä 64 bittiin Puhutaan 32- ja 64-bittisistä prosessoreista Prosessorin datarekisterien sisältämä datamäärä Vain harvoin hyötyä normaalissa käytössä Rekisterejä käytetään kuitenkin myös muistiosoitteiden säilömiseen 32 bittiä riittää teoriassa osoittamaan 4GB muistia Käytännössä osa mahdollisista muistiosoitteista menee oheislaitteiden tarpeisiin -> 32 bittiset PC:t pystyvät yleensä hyödyntämään 3GB tai 3,5GB muistia

28 Lisää suorittimesta: liukuhihnoitus Nopeuden lisäämiseksi nykyaikaiset prosessorit suorittavat peräkkäisiä käskyjä limittäin: Käsky 1:n lopputulosta ollaan tallettamassa Käsky 2:n laskua ollaan suorittamassa Käsky 3:n dataa ollaan siirtämässä aluun valmiiksi laskettavaksi Käsky 4:ta ollaan hakemassa muistista Koska yhden osavaiheen suoritus kestää paljon vähemmän aikaa kuin koko käskyn suoritus, saadaan käskyjä enemmän suoritettua aikayksikössä Ongelmia tulee jos edellisen käskyn lopputulosta tarvitaan suoraavan käskyn suorittamiseen tai ehdollisen hyppykäskyn seurauksena seuraava suoritettava käsky ei olekaan seuraava muistissa

29 Lisää suorittimesta: kellosignaali Prosessorin ja koko tietokoneen toimintaa täytyy ohjata niin, että tiedetään koska edellinen operaatio on valmis ja seuraava voidaan aloittaa Tähän käytetään prosessorissa säännöllistä pulssia, kellosignaalia

30 Kellosignaali Kellosignaalin pulssien määrää sekunnissa sanotaan kellotaajuudeksi Kunkin pulssin aikana suoritetaan operaatioita, normaalisti liukuhihnalla olevat käskyt etenevät yhden suoritusaskeleen Aina näin ei tapahdu, ja joissain suorittimissa saatetaan tehdä enemmänkin operaatioita tehon lisäämiseksi Kellopulssi kohden tehtävä työ siis vaihtelee -> kellotaajuus ei suoraan kerro suorittimen tehokkuutta

31 Lisää suorittimesta: kellosignaali Konekäskyjen suorittamisesta yms. operaatioista ei ole mitään kuittausta operaation valmistumisesta Kellotaajuus tulee mitoittaa siten, että kaikki operaatiot ovat varmasti valmiit ennen seuraavaa kellopulssia Jos jokin operaatio ei olekaan valmis, saattaa tapahtua melkein mitä vain datan arvot menevät pieleen ohjelma toimii väärin kone lukkiuttuu ja mitään ei enää tapahdu

32 Lisää suorittimesta: kellosignaali Tietokoneen valmistajat joutuvat jättämään hieman pelivaraa että myytävät koneet varmasti toimivat luotettavasti Kellotaajuutta on siis yleensä mahdollisuus hieman kasvattaa Tätä kutsutaan ylikellottamiseksi Jos prosessoria ei muuten muuteta, on prosessorin viemän sähkön määrä ja täten syntyvän lämmön määrä suorassa suhteessa kellotaajuuteen

33 Lisää suorittimesta: keskeytykset Prosessoriin menee erityisiä signalointijohtoja, keskeytyslinjoja. Keskeytyksen tullessa ohjelmalaskurin arvo talletetaan keskusmuistiin ja sinne ladataan uusi arvo ennalta määrätystä paikasta keskusmuistia. Suoritettavana oleva ohjelma siis keskeytyy, ja suoritukseen tulee uusi ohjelma. Koska ohjelmalaskurin arvo otettiin talteen, voidaan keskeytynyttä ohjelmaa jatkaa siitä missä oltiin menossa Keskeytykset ovat välttämättömiä nykyaikaisen moniajon toteuttamiseen. Tästä puhuttiin myös käyttöjärjestelmäluennoilla...

34 Lisää suorittimesta: välimuisti Keskusmuisti on suorittimeen verrattuna todella hidasta Prosessorin operoidessa keskusmuistissa olevan datan kanssa joutuu se odottamaan datan kulkemista 90% ajastaan Välimuisti on nopeaa erikoismuistia, joka nykyään sijaitsee samalla mikropiirillä prosessorin kanssa Välimuisti on erittäin kallista verrattuna keskusmuistiin nykyään 512kB 8 MB

35 Lisää suorittimesta: välimuisti Välimuistin toimivuus perustuu siihen, että tosielämän ohjelmat ovat hieman aiemman esimerkkiohjelman kaltaisia: lyhyehköä ohjelmanpätkää toistetaan Tämä toistettava pätkä mahtuu siis pienehköönkin välimuistiin Älä sekoita virtuaali- eli näennäismuistiin!

36 Entäs se virtuaalimuisti? Kutsutaan myös näennäismuistiksi Osa prosessorin muistista sijaitsee keskusmuistin sijasta massamuistissa eli esimerkiksi kovalevyllä Osoiteavaruus ja muistiavaruus

37 PC-koneen rakenne

38 Mitä tapahtuu kun PC käynnistyy? 1. Koneen pysyväismuistissa oleva alkulatausohjelma ajetaan. Tästä vastaa BIOS (Basic Input Output System). 2. BIOS diagnosoi lyhyesti ongelmia, jotka voivat estää koneen käynnistämisen Esimerkiksi näppäimistön puuttuminen 3. Alkulataaja hakee aivan kovalevyn alusta käynnistyssektorin, joka luetaan ja ajetaan 4. Tästä eteenpäin kovalevyltä haettu koodi vastaa suorituksen etenemisestä Tämä koodi on osa käyttöjärjestelmää 5. Käyttöjärjestelmä suorittaa omia alustustoimintojaan

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Monipuolinen esimerkki

Monipuolinen esimerkki Monipuolinen esimerkki Lopuksi monipuolinen esimerkki, jossa ohjelmisto koostuu pääohjelmasta ja kahdesta aliohjelmasta, joista toinen on proseduuri ja toinen funktio. Funktio Sqrt(int n): int Sqrt(int

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91 rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91 ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi konekieltä?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2016 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2016 1 / 22 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: tietotyypit (2)

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: tietotyypit (2) Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91-ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä?

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017

Lisätiedot

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot

Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen toiminta

Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen toiminta Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen toiminta (Oppimistavoitteita tullaan muokkaamaan keväällä 2007 opiskelijoilta jo saatujen kommenttien pohjalta. Lisää kommentteja ja mielipiteitä oppimistavoitteiden

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 14.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2015 1 / 17 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

7.4 Sormenjälkitekniikka

7.4 Sormenjälkitekniikka 7.4 Sormenjälkitekniikka Tarkastellaan ensimmäisenä esimerkkinä pitkien merkkijonojen vertailua. Ongelma: Ajatellaan, että kaksi n-bittistä (n 1) tiedostoa x ja y sijaitsee eri tietokoneilla. Halutaan

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 31.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 31.1.2011 1 / 41 Luentopalaute kännykällä käynnissä! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut

Lisätiedot

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO:

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: JYRSIN OH6MP 1 JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: -Mikä jyrsin? -Tekniset tiedot. -Asetukset. -Tiedostomuodot: --Jyrsimen JYR-muoto. --Muunnos-ohjelmat. --PCX-tiedosto. --DXF-tiedosto. --PIC-tiedosto. --JYRVIRI-ohjelma.

Lisätiedot

ltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa

ltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri TLB Lisää sivutauluista Luento 7: Segmentointi Segmentointi

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.2.2010 1 / 47 Sijoituksen arvokehitys, koodi def main(): print "Ohjelma laskee sijoituksen arvon kehittymisen."

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Ala-Härmän atk-sanomat

Ala-Härmän atk-sanomat Ala-Härmän atk-sanomat Tietokoneen toimintaperiaate Tietokone on elektroninen laite, joka suunniteltiin alun perin auttamaan ihmistä laajoissa tietojenkäsittelytehtävissä. Suurin hyöty tietokoneesta onkin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=

Lisätiedot

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5) Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia

Lisätiedot

Luento 6: VIRTUAALIMUISTI

Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri

Lisätiedot

Sisäänkirjautuminen Tallennus/raportit (YAP) Tallennusohjelma

Sisäänkirjautuminen Tallennus/raportit (YAP) Tallennusohjelma Sisällysluettelo Sivu 2. Sisäänkirjautuminen Sivu 3. Käyttäjän tiedot Sivu 4. Etusivu Sivu 6. Lomakkeiden syöttö / Juoksijan valinta Sivu 7. Lomakkeiden syöttö / Juoksijoiden ja maksajien tietojen syöttö

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 26.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.10.2015 1 / 28 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Luento 2: LAITTEISTOSTA

Luento 2: LAITTEISTOSTA Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander Auvo Häkkisen kalvojen pohjalta 2-1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä

Lisätiedot

Setup Utility (Tietokoneen asetukset) -apuohjelma. Oppaan osanumero:

Setup Utility (Tietokoneen asetukset) -apuohjelma. Oppaan osanumero: Setup Utility (Tietokoneen asetukset) -apuohjelma Oppaan osanumero: 389194-352 Joulukuu 2005 Sisällysluettelo 1 Setup Utility (Tietokoneen asetukset) -apuohjelman käyttö 2 Setup Utility (Tietokoneen asetukset)

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot 3. Muuttujat ja operaatiot Sisällys Muuttujat. Nimi ja arvo. Algoritmin tila. Muuttujan nimeäminen. Muuttujan tyyppi. Muuttuja ja tietokone. Operaattorit. Operandit. Arvon sijoitus muuttujaan. Aritmeetiikka.

Lisätiedot

Luento 5 Suoritin ja väylä

Luento 5 Suoritin ja väylä Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015 TIEA24 Automaatit ja kieliopit, syksy 205 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 5. marraskuuta 205 Sisällys Käsiteanalyysiä Tarkastellaan koodilukkoa äärellisenä automaattina. Deterministinen äärellinen

Lisätiedot

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön LINDOn tärkeimmät komennot ovat com (command), joka tuloaa käytettävissä olevat komennot ruudulle, ja help, jonka avulla saa tietoa eri komennoia. Vaaukset kursiivilla

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky

Lisätiedot

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

Muunnelmia Turingin koneista sekä muita vaihtoehtoisia malleja

Muunnelmia Turingin koneista sekä muita vaihtoehtoisia malleja sekä muita TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. kesäkuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja vähän muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1) kontekstiton

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Kiintolevyt Muut pyörivät levyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig 4.1 [Stal03] (ks. Fig 4.1 [Stal99]) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa

Lisätiedot

tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Osaa selittää Boolen algebran

tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Osaa selittää Boolen algebran tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / 5 7.8.2006 / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Digitaalilogiikka Tuntee Boolen muuttujan ja totuusarvon käsitteet (Diskr. matem.) Osaa selittää

Lisätiedot

Luento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006

Luento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,

Lisätiedot

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab. Luku 1 Ohjeita ohjelmiston Scilab käyttöön 1.1 Ohjelmiston lataaminen Ohjeet ohjelmiston lataamiseen Windows-koneelle. Mene verkko-osoitteeseen www.scilab.org. Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download

Lisätiedot

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri

Lisätiedot

TTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0

TTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0 Johdanto Nämä ohjeet opastavat sinut tekemään kurssiin TKT-1110 Mikroprosessorit liittyvät harjoitustyöt. Ohjeet sisältävät kolme osiota. Ensimmäisenä esitellään projektin luonti, mikä tehdään ainoastaan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Prosessialgebra

T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Prosessialgebra T-79.179 Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Prosessialgebra 19. maaliskuuta 2002 T-79.179: Prosessialgebra 9-1 Petri-verkot vastaan prosessialgebra Petri-verkot esittävät rinnakkaisia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Tietokoneen asetukset -ohjelma. Oppaan osanumero: 383705-351

Tietokoneen asetukset -ohjelma. Oppaan osanumero: 383705-351 Tietokoneen asetukset -ohjelma Oppaan osanumero: 383705-351 Toukokuu 2005 Sisällysluettelo Tietokoneen asetukset -ohjelma Hakemisto Tietokoneen asetukset -ohjelman käynnistäminen.... 2 Tietokoneen asetukset

Lisätiedot

Python-koodaus: Muuttujat

Python-koodaus: Muuttujat Python-koodaus: Muuttujat PUNOMO NETWORKS OY 24.7 && 4.8.2016 pva Oletus Sinulla on Raspin Geany-IDE konfiguroituna toimimaan SSH-etäkäytössä. Tämä on Punomon Python koodikoulun toinen oppitunti. Käynnistä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijä: Teksti ja ulkoasu: Sari Pajarinen Piirroskuvat: Renja Perälä TIETOKONEELLA

Lisätiedot

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi 3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä

Lisätiedot

MultiBoot Käyttöopas

MultiBoot Käyttöopas MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out Digitaalitekniikan matematiikka Luku ivu (2).9.2 Fe C = Aseta Aseta i i = n i > i i i Ei i < i i i Ei i i = Ei i i = i i -- On On On C in > < = CI CO C out -- = + (-) (-) = + = C + Digitaalitekniikan matematiikka

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Kipan AC huone on pääsääntöisesti auki ja opiskelijoiden vapaasti käytettävissä.

Kipan AC huone on pääsääntöisesti auki ja opiskelijoiden vapaasti käytettävissä. AC-YHTEYDEN KÄYTTÖ AC on internet-selaimella käytettävä verkkokokousympäristö, jossa voidaan näyttää esityksiä, pitää luentoja, esittää videotallenteita ja kirjoittaa reaaliaikaisesti. AC:n käyttö ei vaadi

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 4 Ke 18.1.2017 Timo Männikkö Luento 4 Tietorakenteet Pino Pinon toteutus Jono Jonon toteutus Lista Listaoperaatiot Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 4 Ke 18.1.2017 2/29 Pino Pino, stack,

Lisätiedot

Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä:

Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symboleita yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä: 2. Vuokaaviot 2.1 Sisällys Kaavioiden rakenne. Kaavioiden piirto symbolta yhdistelemällä. Kaavion osan toistaminen silmukalla. Esimerkkejä: algoritmi oven avaamiseen vuokaaviona, keskiarvon laskeminen

Lisätiedot

Asennus ja käyttöopas

Asennus ja käyttöopas Asennus ja käyttöopas EKRUCBS Asennus ja käyttöopas Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Käyttäjälle 2 1 Painikkeet 2 2 Tilakuvakkeet 2 Asentajalle 3 3 Yleiskuvaus: Asentaminen ja määrittäminen 3 4

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Suorittimen rakenne ja toiminta

Suorittimen rakenne ja toiminta Tietokoneen rakenne Luento 8 Suorittimen rakenne ja toiminta Ch 12.1-4 [Sta06] Rekisterit Käskysykli Liukuhihna Riippuvuusongelmat Hyppyjen käsittely Luento 8-1 CPU:n yleisrakenne (Sta06 Fig 12.2) ALU

Lisätiedot

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot