TK

Transkriptio

1 TK LODVWRNHVNXNVHQWLOLQSllW VYXRGHOWD

2 6LVlOO\VOXHWWHOR 1 TOIMINTAKERTOMUS...3 -RKGRQNDWVDXV 9DLNXWWDYXXV 7RLPLQQDOOLQHQWHKRNNXXV Taloudellisuus ja tuottavuus Prosessit ja rakenteet Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa XRWRNVHWMDODDGXQKDOOLQWD Suoritteet ja julkishyödykkeet Palvelukyky ja laatu HQNLVWHQYRLPDYDURMHQKDOOLQWDMDNHKLWWlPLQHQ 7LOLQSllW VDQDO\\VL Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase LVlLVHQYDOYRQQDQDUYLRLQWLMDYDKYLVWXVODXVXPD $UYLRLQWLHQWXORNVHW <KWHHQYHWRKDYDLWXLVWDYllULQNl\W NVLVWl 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS...48

3 3(48) 7RLPLQWDNHUWRPXV -RKGRQNDWVDXV Suomen kansantalouden hyvä kehitys tarjosi vakaat puitteet kansallisen tilastoviraston toiminnalle vuonna BKT:n 4-5 prosentin kasvu piti osaltaan yllä myös tilastotiedon ja - palveluiden kysyntää. Vuoden lopulla talouden kasvu kuitenkin hieman hidastui kansainvälisen talouden epävarmuuden lisääntyessä. Kotimaan politiikan ja kansalaiskeskustelun mielenkiinto kohdistui mm. rakenteellisiin kysymyksiin, kuten väestön ikääntymiseen, energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä globaalistumisen seurauksiin. Keväällä toimintansa aloittaneen uuden hallituksen ohjelmassa korostettiin osaamista, yrittäjyyttä sekä innovointi- ja uusiutumiskykyä talouden kasvun osatekijöinä. Myös hallinnon uudistaminen vauhdittui. Ministeriöiden toimintaa organisoitiin uudelleen ja aluehallinnon uudistaminen käynnistyi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus eteni kuntien yhdistymistä ja palveluiden uudelleenorganisointia koskevaan valmisteluun. Valtion tuottavuus- ja alueellistamisohjelmien toteutus jatkui. Euroopan tilastojärjestelmässä oli toimintavuonna esillä mm. yhteisön tilastolain uudistaminen sekä uuden keskipitkän ajan tilasto-ohjelman valmistelu. Myös laajaa yritys- ja kauppatilastojen uudistamishanketta valmisteltiin. Euroopan tilastojärjestelmän ohella myös OECD:n ja YK:n roolit korostuvat globaalin tilastojärjestelmän rakentamisessa. Tilastokeskuksen budjettirahoitteinen ja maksullinen toiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti, osin jopa tavoitteet ylittäen. Toiminnan kokonaiskustannukset, 54,6 miljoonaa euroa, pysyivät vuoden 2006 tasolla. Pidättyvä linja menojen lisäyksissä ja työvoiman rekrytoinneissa johti henkilötyövuosien runsaan 3 prosentin vähenemiseen edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen maksullisen palvelutoiminnan tavoitteet ylitettiin. Tuotot olivat 8,5 miljoonaa euroa ja kustannusvastaavuus 106 prosenttia. Tilastokeskuksen tuottavuus kehittyi pitkän ajan tuottavuusohjelman mukaisesti. Tilastojen ja tilastopalveluiden kysyntä suuntautui yhä enemmän verkkopalveluiden suuntaan samalla, kun esimerkiksi tilastojulkaisujen ja rekisteripalveluiden kysyntä väheni. Näiltä osin kehitys noudatteli edellisvuosien trendiä. Asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus Tilastokeskuksen toimintaan säilyi, vaikka kriittistäkin keskustelua käytiin mm. eräiden taloustilastojen laadusta ja käyttökelpoisuudesta. Virallinen tilastotieto säilytti vahvan asemansa sekä markkinoiden että politiikan päätöksenteossa. Myös henkilöstön tyytyväisyys ja luottamus Tilastokeskuksen toimintaan pysyi korkealla tasolla. Tilastokeskus sai hyvät arviot toimintavuonna toteutetussa yrityskuvatutkimuksessa. Euroopan tilastojen käytännesääntöjen vertaisarvioinnissa Tilastokeskus sijoittui Euroopan tilastovirastojen parhaimmistoon Itävallan tilastoviraston ohella. Aktiivinen kehitystyö on leimannut Tilastokeskuksen viime vuosien toimintaa. Tuotteita, palveluita, toimintatapoja, tuotantomenetelmiä ja -teknologiaa on uudistettu ja näitä uudistuksia on tuettu suunnitelmallisella henkilöstön koulutuksella. Vuoden 2007 kehitystyötä vauhdittivat osaltaan edellisen vuoden laatupalkintohakemus ja siitä saatu rakentava palaute. Toimintastrategia päivitettiin ja otettiin käyttöön uusi tulosmittaristo. Työmarkkinoiden haasteet ovat edellyttäneet osaamisstrategian uudistamista, ennakoivan henkilöstösuunnittelun käynnistämistä ja

4 4(48) henkilöstön koulutuspanostuksen lisäämistä. Myös taloustilastojen kehittämisstrategia ja ICT strategia olivat uudisteilla. Taloustilastojen yhtenäisyyden ja laadun parantamiseksi käynnistettiin toimintavuoden aikana kolme ohjelmaa: hinta- ja volyymi-indeksien laadun ja koherenssin kehittäminen, talouden globalisaatiokehitystä kuvaavien tilastojen kehittäminen ja yritystiedonkeruun yhtenäistäminen ja kehittäminen. 9DLNXWWDYXXV 1 DWVDXV Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu tuotettujen tilastotietojen relevanssiin, laatuun ja saatavuuteen, Tilastokeskuksen tunnettuuteen ja julkisuuskuvaan, erityisesti luotettavuuden näkökulmasta sekä siihen, miten aktiivisesti se toimii ja vaikuttaa kansainvälisessä tilastoyhteisössä ja kansallisessa sidosryhmäyhteistyössä. 7LODVWRWXRWDQQRVVD toimintavuoden painopisteitä olivat ajanmukaisesta perustuotannosta huolehtiminen sekä tilastojen kehittäminen siten, että EU-velvoitteisiin liittyvät hankkeet ja tuotantoprosessien uudistaminen priorisoitiin. Panostusta kansallisiin tarpeisiin vastaamiseen lisättiin mm. julkisen sektorin tuottavuustilastoinnissa ja eräissä suhdannetilastoissa. (8VVDYDLNXWWDPLQHQ on muodostunut kansainvälisessä yhteistyössä Suomen EUjäsenyydestä lähtien tärkeäksi tilastosäädösten velvoittavuuden vuoksi. Suomen vaikuttamiskeinot perustuvat lähinnä osaamiseen ja aktiiviseen toimintaan EU:n eri valmisteluelimissä sekä siihen, että säädösten mukaiset velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mukaisesti. Suomi on edelleen esittänyt varsin pidättyväistä linjaa uusiin tilastosäädöksiin, jotka eivät ole johdettavissa EU:n päätöksentekoon liittyvistä välittömistä tarpeista. Tilastokeskus on edelleen pyrkinyt vaikuttamaan EU-tilastosäädösten valmisteluun niin neuvoston tilastoryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa työryhmissä. On pyritty siihen, että uudet EU:n tietotarpeet voidaan toteuttaa sovittamalla nämä mahdollisimman hyvin yhteen kansallisten tarpeiden kanssa, jotta tiedonantorasitus voidaan pitää kohtuullisena. Neuvoston tilastotyöryhmä kokoontui 18 kertaa. Se käsitteli mm. yhteisön tilastoohjelmaa vuosille , Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmaa (MEETS), koulutusta ja elinikäistä oppimista, väestö- ja asuntolaskentoja, terveystilastoja ja energiatilastoja sekä yhteisön tilastolakia koskevia säädösehdotuksia. Tilastokeskuksesta tehtiin vuonna 2007 kaikkiaan 616 ulkomaan virkamatkaa (edellisenä vuonna 670) 452 kokoukseen. Matkoista puolet aiheutui EUkokouksista. Tilastokeskuksen toimintatapa sai kansainväliseltä arviointiryhmältä hyvät arvosanat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen (CoP) vertaisarvioinnissa, jossa käydään läpi kaikki Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvat maat eli EU:n jäsenmaiden lisäksi Norja, Islanti ja Sveitsi (ks. tarkemmin kohta Palvelukyky ja laatu s.20). 1 Toimintavuodelle vuoden 2006 lopussa asetetut tavoitteet on kursivoitu. Tulostavoiteasiakirjassa asetetut tavoitteet ovat pääsääntöisesti samoja kuin talousarviossa. Tulostavoiteasiakirjassa tavoitteita on huomattavasti enemmän.

5 5(48) Tilastokeskus on toiminut aktiivisesti EU:n lisäksi kansainvälisissä WLODVWRDODQMlU MHVW LVVl sekä NDKGHQYlOLVHVVl\KWHLVW\ VVlVuoden aikanatoteutuivat pääjohtajavierailut Ruotsista, Latviasta, Espanjasta sekä Singaporesta, YK:n tilastotoimiston johtajan vierailu, Etelä-Afrikan tilastoviraston varapääjohtajan ja Hollannin tilastoviraston strategisesta suunnittelusta vastaavien vierailut sekä Iso-Britannian tilastokomission puheenjohtajan tutustumisvierailu. Tilastokeskuksen johto vieraili Hollannin tilastovirastossa. Suomessa järjestettiin vuonna 2007 kaksi laajempaa kansainvälistä tapahtumaa, keväällä hallinnollisten aineistojen hyväksikäyttöä koskeva seminaari Registers in Statistics - Methodology and Quality, johon osallistui suomalaisten lisäksi 65 henkilöä 26 maasta ja syksyllä PC-AXIS -ryhmän kokous. Tilastokeskuksen pääjohtaja valittiin YK/ECE Euroopan tilastokonferenssin (CES) puheenjohtajaksi vuosiksi ja EU:n Statistical Programme Committeen (SPC) Task Force 2:n (Statistical Challenges) puheenjohtajaksi vuodesta 2007 eteenpäin. Lisäksi Tilastokeskuksen pääjohtaja toimi OECD:n tilastokomitean hallituksen jäsenenä , YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNES- COn Tilastoinstituutin hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina Vuosina Suomi on YK:n tilastokomission varsinainen jäsen ja Tilastokeskuksen pääjohtaja tilastokomission varapuheenjohtaja vuodesta 2006 lähtien. DQVDOOLVHVWLTilastokeskus on toiminut aktiivisesti eri sidosryhmien kanssa käyden dialogia erilaisista yhteistyökysymyksistä niin asiantuntijoiden kuin ylimmän johdon tasolla. Tilastokeskuksen ja viranomaisten välistä yhteistyötä käsiteltiin 17 (edellisenä vuonna 13) pääjohtaja/kansliapäällikkötason kokouksessa. Tilastokeskuksen asiantuntijoita oli noin 70 ulkopuolisissa tilastoalan yhteistyöryhmässä. Samoin Tilastokeskus on perustanut eri tilastoalueille ryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita. Viime mainittuja ryhmiä on vajaat 20. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät keskeisten tiedonantajien edustajien kanssa. Strategisissa kysymyksissä Tilastokeskuksen johtoa tukee Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellisissä kysymyksissä tieteellinen neuvottelukunta, tilastotoimen julkaisuasioissa Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta ja Tilastokirjaston kehittämisessä Tilastokirjaston neuvottelukunta. Tärkeimmät sanomalehdet kattavan mediaseurannan mukaan eniten julkisuutta saivat vuoden mittaan kuluttajabarometri, väestötilastot, rakentaminen ja suhdannetilastot sekä mm. kansantalouden tilinpito, kuluttajahinnat, asuntojen hinnat ja palkkatilastot. Mediassa näkyivät vahvasti myös lasten elinolot Suomalainen lapsi - tilaston julkistuksen jälkeen, kotitalouksien varallisuus Tieto&trendit artikkelin ilmestymisen jälkeen sekä Tilastokeskuksen asiantuntijan osallistuminen Nobelin rauhanpalkinnon vastaanottojuhlallisuuksiin joulukuussa. Tunnustuksena pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen kehittämisestä Tilastokeskus voitti Kaiku-työhyvinvointipalkinnon ja valittiin valtion parhaaksi työpaikaksi työyhteisön kehittäjänä yhdessä Merenkulkulaitoksen kanssa. 7XORVWDYRLWH7LODVWRNHVNXVWXRWWDDYRLPDVVDROHYLHQ(8VllG VWHQMD VLWRXPXVWHQVHNlNDQVDOOLVWHQWDUSHLGHQHGHOO\WWlPlWWLODVWRWMDSDOYHOXWWRWHXWWDD WLODVWRMHQYlOWWlPlWW PlWDMDQPXNDLVWXNVHWMDXXGLVWXNVHWVHNlNDWWDDWRLPLQWD PHQRUDKRLWXNVHOODDQXXVLVWD(8DVHWXNVLVWDYXRQQDDLKHXWXYDWMDNDQVDOOL VHOOHUDKRLWXNVHOOHYXRQQDVLLUW\YlWNXVWDQQXNVHW-XONLVHQVHNWRULQWXRWWD YXXVWLODVWRLQWLDODDMHQQHWDDQMDQRSHXWHWDDQ

6 6(48) Tilastokeskus tuotti kertomusvuonna 201 tilastoa. Yksi tilasto lakkautettiin kokonaan ja kaksi lakkautettiin yhdistämällä tietojen julkaiseminen kolmannen tilaston yhteyteen. Kaksi muuta tilastoa lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin yksi uusi. Lisäksi perustettiin yksi kokonaan uusi tilasto. Suomen virallisen tilaston sarjoihin kuului 181 tilastoa. Tilastojen uudistushankkeissa ajanmukaistettiin luokituksia, laajennettiin tilastojen kuvausaluetta, kehitettiin kokonaan tai osittain uusia tilastoja tai nopeutettiin niitä (pääosin EU-tarpeita), ajanmukaistettiin tilastoja (indeksien painorakenteet) tai kehitettiin tilastoja kotimaisia tarpeita varten (julkisen sektorin tuottavuustilastointi). Merkittävimpiä meneillään olevia uusia EU-säädöksiin perustuvia kehittämishankkeita olivat NACE Rev2:n (TOL2008) implementointi ensin yritysrekisteriin, sitten muihin tilastoihin, 1/4-vuosittaisten kansantalouden tilinpidon sektoritilien kehittäminen ja tähän liittyen uuden 1/4-vuosittaisen investointitiedustelun käynnistäminen, työvoimakustannusindeksin kehittäminen ja tiedonkeruu, yritysrekisterin laajentaminen ja työvoimatutkimuksen uudistus. Kaksi viime mainittua saatiin päätökseen. Muut etenivät suunnitellussa aikataulussa. Eräiden suhdannetilastojen (kokonaistuotannon kuukausikuvaaja, uudisrakentamisen volyymi-indeksi ja majoitustilaston ennakko) nopeutukset saatiin toteutettua. Useimpien kustannusindeksien painorakenteen uudistukset (2005=100) valmistuivat. Yritystilastoissa lyhyen aikavälin asetuksen (STS-asetus) mukaiset perusvuosiuudistukset käynnistyivät yhdessä toimialaluokituksen uudistuksen kanssa. Valtiosektorin tuottavuustilastohankkeessa valmiina ovat LVM:n (jo 2006), OPM:n, VM:n ja MMM:n hallinnonalojen mittaushankkeet. Projekti on raportointia vaille valmis OM:n ja SM:n kanssa, meneillään STM:n,TEM:n ja UM:n kanssa ja käynnistymässä YM:n ja PLM:n hallinnonalan kanssa. PARAS -hankkeeseen liittyen kunnittainen väestöennuste toteutui aikaistetulla aikataululla. $UYLREdelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan ja tuottavuushyötyjen ansiosta voimassa olevien EU-säädösten ja sitoumusten mukaiset hankkeet saatiin toteutettua tai jatkuivat pääosin aikataulussaan tavoitteiden mukaisesti. Myös kansallisista tarpeista lähtevät hankkeet etenivät tavoitteiden mukaisesti. 7XORVWDYRLWH6HOYLWHWllQHGHOO\W\NVHWODDMHQWDD7LODVWRNHVNXNVHQWLHGRQNHUXXMD MDNHOXSDOYHOXLWDVHNlWLHWRMlUMHVWHOPlSDOYHOXMDPXXOOHWLODVWRWRLPHOOHMDYDOWLRQKDO OLQQROOH9XRQQDVHOYLWHWllQWLODVWRWRLPHQWDUNRLWXNVHQPXNDLVWDRUJDQLVRLQWLD 7XOOLKDOOLWXNVHQNDQVVD Tilastointipalvelujen osaltatehtiin alustavaa selvitystyötä. Selvitystyö keskeytettiin ministeriön ilmoitettua loppuvuodesta selvityshenkilön asettamisesta vuonna 2008 selvittämään tilastotoimen keskittämis- ja rationalisointimahdollisuuksia. Tarkoituksenmukaisen ja rationaalisen yhteistyön kehittämiseksi asetettiin yhteistyöryhmät MMM:n hallinnonalan ja Tilastokeskuksen kesken maatalouden tilastoinnin alueella ja Suomen Pankin, Tilastokeskuksen sekä tullihallituksen kanssa ulkomaankaupan tilastoinnin alueella. Lisäksi Suomen Pankin kanssa valmisteltiin yhteistyötä ja työnjaon muutoksia rahoitustilastojen alueella. Tiehallinnon ja poliisihallinnon kanssa sovittiin tieliikenneonnettomuustilaston keskittämisestä Tilastokeskukseen. Kulttuuri- ja viestintätilaston siirtämisestä Tilastokeskuksen vastuulle valmisteltiin budjettisiirto. $UYLRYhteistyön ja työnjakojen selvittämisen laajuuden osalta tavoitteet ylittyivät. Vasta ministeriön asettaman selvitystyön jälkeen ovat pääteltävissä mahdolliset toimenpiteet tilastointipalvelujen kehittämiseksi.

7 7(48) 7XORVWDYRLWH8XGLVWHWDDQWRLPLQWDVWUDWHJLDDMDWXORVPLWWDULVWRD Toimintastrategian päivitys ja taloustilastostrategia valmistuivat loppuvuodesta. Päivitetyn strategian mukaiset tavoitteet sisällytettiin Tilastokeskuksen TTSehdotukseen vuosille , VM-TK vuoden 2008 tulostavoiteasiakirjaan sekä sisäisiin tulostavoitesopimuksiin. Samoin uudistettiin ja pääosin otettiin käyttöön uusi tulosmittaristo. $UYLRTulokset olivat tavoitteiden mukaiset. 7XORVWDYRLWH7RLPLWDDQVLWHQHWWlWXQQHWWXXVXVNRWWDYXXVVHNlOXRWWDPXVVlLO\ YlWYlKLQWllQQ\N\LVHOOllQ9XRGHQWXWNLPXNVHQYDVWDXVRVXXGHWKDDVWD WHOOXLVWDWXQQHWWXXVOXRWHWWDYXXVMDSXROXHHWWRPXXVSURVHQWWLD Tilastokeskuksen yrityskuvatutkimus teetettiin alkuvuodesta. Yrityskuvatutkimus kertoo Tilastokeskuksen tunnettuudesta suomalaisten keskuudessa ja suomalaisten käsityksistä Tilastokeskuksesta (vastaajina vuotiaat suomalaiset). <ULW\VNXYDWXWNLPXV WDYRLWH PXXWRV\NV Tunnettuus Luotettavuus Puolueettomuus Tilastokeskuksen tunnettuus lisääntyi hieman vuodesta Luotettavuus ja puolueettomuus olivat suunnilleen samalla korkealla tasolla kuin kaksi vuotta sitten. 7LODVWRNHVNXVWDNRVNHYDW OHKWLOHLNNHHW WDYRLWH PXXWRV Leikkeitä yht., kpl ,8 - kriittissävyisten osuus, % 0,4 0,8 1,0 1,0 Tilastokeskusta koskevia lehtileikkeitä oli lähes 14% enemmän kuin edellisenä vuonna. Kriittissävyisten leikkeiden osuus lisääntyi hieman, mutta säilyi tavoitteen mukaisesti 1 prosentissa. Oikaisuja ja vastineita laadittiin 10, edellisenä vuonna 17. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain yhdestä kolmeentoista. $UYLRTulokset olivat tavoitteiden mukaisia.tilastokeskuksen julkisuuskuva ja luottamus tilastoihin säilyivät hyvinä niin yrityskuvatutkimuksen kuin mediaseurannan perusteella. Uutisointi oli suurimmaksi osaksi neutraalia, joskin eräistä suhdannetilastoista käytiin mediassa poikkeuksellisen kriittistä keskustelua. 7XORVWDYRLWH (8YHOYRLWWHHWWRWHXWHWDDQNlUNLPDLGHQMRXNRVVD Tilastokeskus on priorisoinut toiminnassaan EU-säädösten mukaiset kehittämishankkeet ja on toistaiseksi pääosin pystynyt noudattamaan sovittuja aikatauluja. Muutamien derogaatioiden poistamiseksi on valmistelut käynnistetty. EUhankkeiden etenemisestä on raportoitu edellä. Seurantavuonna saatiin NXXVL NDQVDLQYlOLVLlYHUWDLOXDUYLRLQWLDMD\NVLDUYLRLQWL UDSRUWWLSuomen tilastojen tilasta.vertailuarvioinneissaannetut pistemäärät ja skaalat vaihtelevat. Yhteistä eri arvioinneille kuitenkin on, että Suomi sijoittui kaikissa kärkisijoille (ks. käytännesääntöjen (CoP) arvioinnista tarkemmin s. 20). Eurostat arvioi laajasti Eurostatille toimitettujen, yritystilastoja koskevien tietojen laatua. Arvio koski kaikkiaan yhdeksää yritystilastoaluetta. Suomi sai kaikista tilastoalueista ainoana maana parhaan arvion VG (very good).

8 7RLPLQQDOOLQHQWHKRNNXXV 8(48) Lyhyen aikavälin tilastojen (STS-asetus) noin 40 indikaattorin toteuttamista koskevat Eurostatin vertailut saatiin huhtikuussa ja lokakuussa. Suomi kuului parhaaseen almost full compliance -kategoriaan. Sijoitus edellisistä arvioista nousi. Lokakuun arvioinnin jälkeen viimeinen puute asetuksen täyttämisessä on korjattu. Yksittäisistä tilastoista arvioitiin asumisen hintatilastot ja matkailutilastot. Molemmat kuuluivat EU:n kärkijoukkoon. CESifon 2 World Economic Survey (1/2007) talousraportin yhteydessä selvitettiin myös virallisten tilastojen saatavuutta ja laatua maailmanlaajuisesti. Kyselyyn vastasi yli 700 ekonomistia yli 80 maasta. Erityisen hyvän arvion virallisten tilastojen antaman kuvan monipuolisuudesta ja laadusta saivat Pohjois- Euroopan maat, joista kärkisijan jakoivat Suomi ja Norja. Samoille pisteille ylsi myös Australia. Suomen raporttien laatuluokaksi arvioitiin 3.4 ja websivujen 3.3., skaalassa 1-4 (1=very poor ja 4=very good). Kansainvälinen tarkastajaryhmä teki Kasvihuonekaasujen inventaariojärjestelmän maatutkinnan Suomessa. Tutkinnassa Suomen kansallinen inventaariojärjestelmä, vuoden 2006 inventaarioraportti sekä muut raportointikohteet todettiin laadukkaiksi ja velvoitteet täyttäväksi. $UYLRArviointitulosten perusteella tulokset olivat tavoitteiden mukaisiaeu- ja muut kansainväliset velvoitteet hoidettiin hyvin. Euroopan unionin tietotarpeita ja velvoitteita koskevat uudistushankkeet pystyttiin sovittamaan yhteen kotimaisten tarpeiden kanssa. DWVDXV Tilastokeskus ei saanut esittämäänsä kehyslisäystä rahoitukseensa vuodelle Suunnitelmat tehtiin siten sen varaan, että EU-sitoumuksista ja muista välttämättömistä uudistuksista pystytään selviytymään tuottavuushyötyjen turvin ja käyttämällä kertyneitä säästöjä. Niin toimintamenorahoitteisessa kuin maksullisessa toiminnassa korostettiin tiukkaa menokuria sekä erittäin pidättyväistä rekrytointipolitiikkaa. Tavoitteeksi asetettu henkilötyövuosikehys alitettiinkin 12 henkilötyövuodella. Kaikkiaan henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta 33:lla. Kun toimintavuodelle ei osunut laajoja haastattelututkimuksia, merkittävä osa henkilötyövuosien supistumisesta johtui haastattelijatyövuosien vähenemisestä 21:llä. Tämä puolestaan heijastui muuttuviin kustannuksiin, joiden osuus aleni. Maksullisessa toiminnassa tulosta ei rasittanut siinä määrin julkaisuvaraston epäkuranttiusvähennys, mikä vei vuoden 2006 tuloksen alijäämäiseksi. Budjetoitua tiukempi menokuri, kannattamattomien tuotteiden karsinta ja tuottojen jaksotuksen täsmentäminen johtivat siihen, että maksullisen toiminnan kannattavuus muuttui edellisen vuoden alijäämästä lähes 450 tuhannen euron ylijäämäksi. Tuotot eivät kasvaneet. Tilastokeskus on kehittänyt tuottavuuttaan pitkäjänteisesti Tuottavuusohjelma 2010:n mukaisesti jo vuosia. Vaikka vuoden 2006 tuottavuuden nousu periaatteessa jo riitti täyttämään vuosille asetetun tavoitteen, pidettiin tuottavuuden edelleen lisäämistä tärkeänä tavoitteena ja varautumisena erityisesti EU-säädösten kautta lisääntyviin tehtäviin. Tuottavuusohjelman mukaisesti kehitetään mm. digitaalista tilastotuotantoprosessia, jonka osia ovat sähköinen tiedonkeruu, tietojärjes- 2 CESifo, a joint initiative of the University of Munich s Center for Economic Studies and the Ifo Institute for Economic Research

9 7DORXGHOOLVXXVMDWXRWWDYXXV 9(48) telmien siirtäminen avoimeen ympäristöön, tuotantoprosessien vaiheiden standardointi, monikanavainen jakelu sekä keskuskoneesta luopuminen vuoden 2008 loppuun mennessä. Toiminnan taloudellisuutta mitattiin aiemmin tietovarantojen tietojen yksikkökustannuksilla. Laaja rekistereiden ja hallinnollisten aineistojen käyttö antoi kuitenkin yksikkökustannusten kehityksestä yhä epähavainnollisemman kuvan ja perustui raaka-aineen eikä tuotoksen yksikkökustannuksiin. Näin ollen laskentatapa muutettiin mittaamaan tilastotietojen tuotantomenoja tilastojulkistusta kohden, pois lukien maksullinen toiminta. Tämä mittari puolestaan rankaisee taloudenpidon tarkkuudesta huolimatta tuotantoprosessissa ilmenevistä ongelmista, esimerkiksi tuotosten valmistumisen siirtymisistä seuraavalle vuodelle, kuten vuonna 2007 kävi. Toiminnan kokonaiskustannukset reaalisesti laskivat. 7XORVWDYRLWH7LODVWRWLHWRMHQWXRWDQQRQ\NVLNN NXVWDQQXNVHWMDNLLQWHLGHQNXVWDQ QXVWHQRVXXVNRNRQDLVNXVWDQQXNVLVWDSLGHWllQYXRGHQWDVROOD7XRWWDYXXGHQ DUYLRLGDDQNDVYDYDQNHVNLPllULQSURVHQWLOODYXRGHVVDYXRVLQD 7LODVWRWLHWRMHQ \NVLNN NXVWDQQXNVHW Tilastokeskuksen tuotannon yksikkökustannuksia mitataan toimintamenoilla (pl. maksullinen toiminta) tilastojulkistusta kohti. Yksikkökustannukset nousivat hieman vuoden 2006 tasosta, mikä johtui tilastojulkistusten siirtymisistä vuoden 2008 puolelle. 7LODVWRWLHWRMHQ\NVLNN NXVWDQQXNVHW WDYRLWH PXXWRV Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, 1000 e 66,4 69,5 69,5 71,3 2,6 LLQWHlW NXVWDQQXNVHW Kiinteitä kustannuksia mitataan kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutena kokonaiskustannuksista. Kiinteiden kustannusten osuus nousi 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta LLQWHlWNXVWDQQXNVHW WDYRLWH PXXWRV\NV Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 71,5 71,4 71,4 72,6 1,2 7XRWWDYXXV Tuottavuuden muutosta mitataan Tilastokeskuksen maksuttomien ja maksullisten suoritteiden vuosimuutoksen suhteella kokonaiskustannusten vuosimuutokseen 3. Kokonaistuotos laski yli 1,6 prosenttia muutamissa tilastoissa olleiden tuotantoongelmien vuoksi, jonka seurauksena vuositilastojulkistuksia siirtyi vuodelle Tuotoksen aikaansaamiseksi käytetyn kokonaispanoksen volyymi laski 2,3 prosenttia, joten kokonaistuottavuus nousi 0,6 prosenttia vuodesta XRWWDYXXV Tuottavuuden vuosimuutokset -0,7% 0,5 8,7 0,6 $UYLR 4 Kiinteiden kustannusten ja yksikkökustannusten tavoitteista jäätiin hieman. Samoin jäätiin tuottavuuden keskimääräisestä kahden prosentin vuositavoitteesta. 3 Tilastokeskus uudisti tuottavuuden mittaamisen vuonna 2006.Tuottavuusmittari ei ota riittävästi huomioon laadun muutoksia.

10 10(48) Vuoden 2006 voimakas tuottavuuden kasvu vaikuttaa kuitenkin siten, että vuosille asetettu keskimääräinen kahden prosentin kasvu saavutetaan. 7XORVWDYRLWH RNRQDLVNXVWDQQXNVHWRYDWQRLQPLOMHXURDMRVWDWXRWWHLGHQ MDSDOYHOXMHQRVXXVPLOMHXURDMDWLHWRYDUDQWRMHQRVXXVPLOMHXURD Kokonaiskustannukset säilyivät nimellisesti vuoden 2006 tasolla. Tuotteiden ja palvelujen kustannukset laskivat ja tietovarantojen nousivat. Jälkimmäisten selvä nousu johtuu siitä, että kehittämispanoksista merkittävä osa kohdistui tilastojen tuotantoprosessiin. 7LODVWRWLHWRMHQNRNRQDLVNXVWDQQXNVHW HXURD WDYRLWH PXXWRV Tuotteet ja palvelut ,5 Tietovarannot ,2 Kokonaiskustannukset $UYLR Tulos oli erittäin hyvä, vaikkei tavoitetta saavutettukaan. Tavoitetta asetettaessa vuoden 2007 TES/ VES korotukset eivät olleet tiedossa. 7XORVWDYRLWH 0DNVXOOLVHQSDOYHOXWRLPLQQDQWDYRLWWHHQDRQNHVNLPllUlLQHQ SURVHQWLQNXVWDQQXVYDVWDDYXXVNROPLYXRWLVMDNVRQD Maksullisen toiminnan tulos oli lähes 450 t euroa ylijäämäinen. Tuotot eivät kasvaneet, joten tulos perustuu lähinnä tiukkaan menokuriin. Tulosta paransi myös tuotoksen jaksotuksen täsmentäminen. 0DNVXOOLVHQWRLPLQQDQ WXQQXVOXYXW DYRLWH 73 Kustannusvastaavuus, % ,2 105,5 Ylijäämä/alijäämä, t¼ Maksullisen toiminnan tuotot, menot ja kustannukset euroa Tuotot Menot Kustannukset 4 Yksikkökustannusten ja kiinteiden kustannusten osuuden laskentatapaa muutettiin vuonna 2007, mutta tavoiteasetantaan muutos ei vaikuttanut.

11 11(48) Tulosyksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli ylijäämäistä yritysten rakenteiden yksikköä (YR), tietopalveluyksikköä (TP) sekä tietotekniikka- ja menetelmäpalvelut yksikköä lukuun ottamatta. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos parani eniten tietopalveluyksikössä, jossa varaston epäkuranttiusvähennys näkyy vuoden 2006 tuloksen voimakkaana heikentymisenä. Yksikössä käytettiin budjetoitua vähemmän työpanosta tukitehtäviin sekä aloitettiin rakenteelliset korjaukset maksuttomien palvelujen lisääntymiseen varautumiseksi. Kannattavuus tulosyksiköittäin , yli/alijäämä 200, ,000 0,000 SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA -100, , , , $UYLR Maksulliselle toiminnalle vuodelle 2007 asetettu ylijäämätavoite ylitettiin, joten kolmivuotisjakson ( ) 100 prosentin kustannusvastaavuustavoite on saavutettavissa. 7XORVWDYRLWH<KWHLVUDKRLWWHLVHVWLWRWHXWHWDDQ(8QRVLWWDLQUDKRLWWDPLDNHKLW WlPLVKDQNNHLWDVHNlYDOWLRQYLUDQRPDLVWHQMDWDORXVDUYLRQXONRSXROLVWHQNDQVVD WHKWlYLl\KWHLVSURMHNWHMD<KWHHQVlWlOODLVWDUDKRLWXVWDRQQRLQPLOMHXURD XVWDQQXVYDVWDDYXXVYXRQQDRQWDORXVDUYLRQPXNDDQSURVHQWWLD EU-rahoitusta saatiin 1,7 milj. euroa (edellisenä vuonna 2,9 milj. euroa). Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 0,8 milj. euroa (edellisenä vuonna 1,2 milj. euroa). Yhteensä ulkopuolista rahoitusta oli 2,5 milj. euroa, mikä on suunnilleen arvioitu määrä, mutta 1,6 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuslaskentaa on kehitetty siten, että toiminnasta pystytään tuottamaan aiempaa tarkempia laskelmia. Erityisesti EU-rahoituksen ajoittuminen vaikeuttaa kuitenkin edelleen kustannusvastaavuuden arviointia. Toteutunut kustannusvastaavuus oli arvioitua alempi, runsaat 43 prosenttia. $UYLRYhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuustavoitteesta jäätiin hieman. Erityisesti EU-rahoituksen ajoittumisen epävarmuus aiheuttaa edelleen tavoitteen asettamiselle ongelmia.

12 3URVHVVLWMDUDNHQWHHW 12(48) 7XORVWDYRLWH7LODVWRNHVNXNVHQWXRWWDYXXVRKMHOPDQPXNDLVHVWLNHKLWWlPLVHQSDL QRSLVWHWWlVLLUUHWllQ\NVLWWlLVLVWlSURMHNWHLVWDSURVHVVLHQMDWNXYDDQSDUDQWDPLVHHQ YDKYLVWDPDOODSURVHVVLMRKWDPLVWD7LHWRMlUMHVWHOPLlLQWHJURLGDDQVLWHQHWWlNHUlW W\MHQWLHWRMHQPRQLNl\WW LV\\WWlYRLGDDQOLVlWl7XRWDQWRPDOOLQPXNDLVHHQDYRL PHHQ\PSlULVW QVLLUU\WllQYXRGHQORSSXXQPHQQHVVlMRKRQPHQQHVVl P\ VNHVNXVNRQHHQNl\WW ORSSXX6XRUDVVDWLHGRQNHUXXVVDHGLVWHWllQVlKN LVHQ WLHGRQNHUXXQNl\WW l Tuotantomallin mukaisista tietojärjestelmien uudistusprojekteista jatkuivat laajat väestötilastojen ja oikeustilastojen sekä työvoimatutkimuksen järjestelmäuudistukset, joista työvoimatutkimuksen järjestelmäuudistus saatiin valmiiksi. Muut ovat viimeistelyvaiheessa. Kansantalouden tilinpidon tietojärjestelmäuudistus käynnistyi. Sähköinen tiedonkeruu eteni. Yritysten suhdannetilastoissa sähköisen tiedonkeruun osuus suoraan kerättävästä tietomäärästä oli 65 prosenttia (painotettuna keruun useudella) ja yritysten rakennetilastoissa keskimäärin 55 prosenttia. Hinta- ja palkkatilastoissa sähköisen tiedonkeruun osuus vaihteli eri tilastoissa 40 prosentista yli 90 prosenttiin. Kuntien tiedonkeruu on kokonaan sähköistetty. Kehitystä kuvaava mittari on kehitteillä. Tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessin kehittämisprojektissa tavoitteena on monikanavaisen tiedonjakelun toteuttaminen. Toimintavuonna toteutettiin taulukkotuotannon tuki StatFin-tietokantaprojektille, PX-Web -palvelinversion 2006 käyttöönotto ja siihen liittyen ajastettu päivitysjärjestelmä sekä taulukkotuotannon tuki XML-julkaisujärjestelmälle. Uusi julkaisuprosessi otettiin käyttöön 25 tilastossa ja sillä on tehty 72 julkaisua. $UYLRToimenpiteet olivat tavoitteiden mukaisia.prosessien ja rakenteiden uudistamiseksi oli meneillään lukuisia hankkeita, joilla kaikilla on mahdollisuus parantaa viraston tuottavuutta tai keventää tiedonantorasitusta. Tietojärjestelmien siirto pois keskuskoneympäristöstä eteni tavoiteaikataulun mukaisesti. Sähköisen tiedonkeruun osuus lisääntyi tavoitteen mukaisesti kaikissa yritystiedonkeruissa. Myös julkaisutoiminnan prosessin uudistus sekä tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessin kehittämisprojekti saavuttivat tavoitteensa. 7XORVWDYRLWH7XRWWDYXXVK\ G\LOOlUDKRLWHWDDQOlKLQQl(8VWDMRKWXYDWYXRGHQ WLODVWRMHQYlOWWlPlWW PlWXXGLVWXNVHWODDGXQSDUDQQXNVHWVHNlWLODVWRMHQMD MlUMHVWHOPLHQDMDQWDVDOODSLWRNXVWDQQXVWDVRQQRXVXMD,&7 UDKRLWXVVXXQQLWHOPDQPXNDLVLDKDQNLQWRMD Tavoitteessa mainittujen hankkeiden toteuttamiseen käytettiin yhteensä yli 5 miljoonaa euroa, mistä osa rahoitettiin tuottavuushyödyillä, osa edelliseltä vuodelta siirtyneellä rahoituksella. Viraston yhteistä projektirahaa kohdennettiin noin 1,8 miljoonaa euroa. Tulosyksiköt käyttivät kehysrahoitustaan näihin hankkeisiin noin 300 tuhatta euroa. Tämän lisäksi projektirahoista siirrettiin tulosyksiköiden ns. juoksevan toiminnan kehyksiin runsaat 1 miljoonaa euroa pääosin sellaisiin EUhankkeisiin, jotka jatkuvat pysyvässä tuotannossa toiminnan laajennuksina. Yhteisiin ICT-menoihin käytettiin runsaat 2 miljoonaa euroa. $UYLR Tuottavuushyötyjen käyttö oli suunnitelmien mukaista. 7XORVWDYRLWH7LHWRWXUYDOOLVXXVWDVRVlLO\WHWllQYlKLQWllQQ\N\LVHOOllQPPNRX OXWXNVHOODRKMHLVWXNVHOODMDWHNHPlOOlWXUYDOOLVXXVDXGLWRLQWHMD3DOYHOXMHQMDWNX YXXWWDYDUPHQQHWDDQNDKGHQWDOODNULLWWLVHWWRLPLQWD\PSlULVW QRVDW

13 7XRWWDYXXVWRLPHQSLWHHWWXNLWRLPLQQRLVVD 13(48) Tietoturvan alueella valmisteltiin erilaisia ohjeita ja parannettiin tietoturvatietoisuutta mm. henkilöstölle järjestettävällä koulutuksella ja jakamalla Vahtin suositus Henkilöstön tietoturvaohje10/2006 koko henkilöstölle. Tietoturva-auditointeja toteutettiin suunnitelman mukaan ostopalveluina. Työasemien tietoturvaa parannettiin kehittämällä tietoturvapäivitysten jakelua ja aktivoimalla työasemien virustorjuntaohjelmistoon sisältyvä palomuuritoiminto. Tilastoaineistojen suojakopiot siirrettiin Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Helsingin lähistölle valmistuneeseen korkean turvallisuuden palvelutilaan. Sähköisissä keruusovelluksissa esiintyi keväällä suorituskykyongelmia, jotka kuitenkin saatiin selvitettyä. Haittaviestien määrä koko tulevasta sähköpostiliikenteestä oli erittäin korkea. Torjunta oli tuloksekasta, sillä virustartuntoja ei havaittu. $UYLRTietoturvallisuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin. 7XORVWDYRLWH6LVlLVWHQKDOOLQWRSDOYHOXMHQWHKRVWDPLVHNVLDMDQPXNDLVWHWDDQMlU MHVWHOPLlVHOYLWHWllQXONRLVWDPLVHQWDLYXRNUDDPLVHQPDKGROOLVXXNVLDVHNlWHK GllQWDUYLWWDYLDUDWNDLVXMDGLJLWDOLVRLGDDQQ\N\LVLlPDQXDDOLVLDWRLPLQWRMDVHNl NHKLWHWllQKHQNLO VW MDWDORXVKDOOLQQRQUDSRUWRLQWLD Merkittävimmät sisäisen toiminnan kehittämiseen liittyvät hankkeet ovat laskentatoimen uudistaminen, jossa tavoitteena on uusia Tilastokeskuksessa käytettävä laskentakohderakenne, ja STOJ -järjestelmä (talouden- ja toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja ohjausjärjestelmä). Molemmat ovat resurssisyistä myöhässä tavoiteaikataulustaan. Loppuvuodesta projektien aikataulut määriteltiin uudelleen ja tehtävät priorisoitiin. Taloushallinnon ohjeistus on siirretty kattavasti intraan. Sähköiset palkkapäätös- ja talousarviotilinmuutoslomake sekä henkilötietojen ja pankkitilimuutosten ilmoituslomake otettiin käyttöön Hetki-järjestelmässä. Päätösten sähköinen arkistointi Rondoon toteutettiin. Lisäksi on otettu käyttöön Valtiokonttorin PSRNet- ja Vakuutustilastot -järjestelmät. TAHTI-järjestelmä ei ole vielä hyödynnettävissä täysimääräisesti sisällöllisten puutteiden vuoksi, joten raportointihanke siirtyi osin vuodelle Käyttöomaisuuskirjanpidon uudistamista ja uutta ohjeistusta valmisteltiin. Hankintatoimen ohjeistus päivitettiin uuden hankintalain mukaiseksi. Vuoden 2008 talousarvioehdotuksen laadinnassa oli huomattavan paljon ongelmia siitä syystä, että ehdotukset piti tehdä valtionhallinnossa käyttöön otetulla Cognos Planning -järjestelmällä, joka on keskeneräinen ja laski väärin eri liitteissä siirtomäärärahakannan. $UYLR Toimenpiteet olivat pääosin tavoitteiden mukaisia. Osassa toimenpiteiden toteuttaminen oli ulkopuolisista tekijöistä kiinni. Laskentatoimen uudistamisprojekti ja STOJ -projekti etenivät resurssivaikeuksien vuoksi suunniteltua hitaammin. 7XORVWDYRLWH:9XRQQDVHOYLWHWllQHGHOOHHQWDORXVKDOOLQQRQWHKWlYLHQVLLU WRPDKGROOLVXXNVLDSDOYHOXNHVNXNVHHQ(UlLWlWDORXVKDOOLQQRQWHKWlYLlVLLUUHWWLLQ OlKWLHQSDOYHOXNHVNXNVHHQ Vuonna 2007 keskityttiin taloushallinnon toimintojen uudistamiseen, jotta tehtävien siirto tulevaisuudessa helpottuisi (ks. myös edellä tavoite 1).

14 7XRWRNVHWMDODDGXQKDOOLQWD 14(48) $UYLRTavoitteessa ei edistytty merkittävästi toimintojen uudistamistarpeen vuoksi. 7XORVWDYRLWH90QOLQMDXVWHQPXNDLVHVWLWHKRVWHWDDQKDQNLQWDSURVHVVLDOLVll PlOOlHGHOOHHQ+DQVHOLQSDOYHOXMHQNl\WW l7dyrlwhndwhjruldvvdfrq Tilastokeskus on osallistunut VM:n linjausten mukaisesti yhteishankintoihin ja hallinnonalan hankintatyöryhmän työhön. Hanselin kilpailuttamien sopimusten käyttöä lisättiin edelleen. Kategorian c hankinnat tehdään käytännössä kaikki Hanselin kautta. $UYLRTulokset ovat tavoitteiden mukaiset. DWVDXV Maksullisten tuotteiden markkinatilanne oli hyvin edellisvuoden kaltainen. Tuottojen odotettiinkin laskevan, joten toiminnallisena tavoitteena oli ensisijaisesti kannattavuudesta huolehtiminen. Kysynnän lasku johtui lähes kokonaan julkaisujen levikin ja julkaisutulojen vähenemisestä. Erityisesti kasvoi sekä maksullisten että maksuttomien verkkopalvelujen kysyntä, samoin haastattelupalvelujen kysyntä. Julkaisujen ja rekisteripalvelujen kysyntä aleni ja erityisselvitysten pysyi suunnilleen ennallaan. Palvelurakenteessa on meneillään muutos, jossa maksuasetuksen muutoksen myötä standardipalveluja on mahdollista siirtää maksuttomiksi ja verkkoon. Standardipalveluissa kysynnän verkkopalvelusuuntaus on näkynyt jo jonkin aikaa. Sama näkyy myös kirjaston palveluissa lainojen ja tiedonhakujen vähenemisenä. Muutos heijastuu erityisesti julkaisutuloihin. Jo pidemmän ajan trendi on ollut, että julkaisujen levikki laskee ja asiakkaat siirtyvät verkkovälitteisten palvelujen käyttöön. Vuosi 2006 muodostaa tässä kehityskuvassa poikkeuksen. Tuolloin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ilmestyi muutamia laajalevikkisiä englanninkielisiä julkaisuja, jolloin kokonaislevikki poikkeuksellisesti nousi. Tilastokeskus tuotti vuonna 2007 kaikkiaan 201 tilastoa, suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. Painettuja julkaisuja tuotettiin yhteensä 110 nimikettä, 22 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä oli suunnitelman mukaista. Tuorein tilasto -tilastojulkistuksia oli yhteensä 666 kappaletta, 13 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pääosin tämä johtui tuotantoviiveistä eräissä tilastoissa ja niiden julkistusten siirtymisestä vuoden 2008 puolelle. Toimintavuoden painopisteitä palvelujen kehittämisessä olivat tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessin kehittäminen (ks. edellä kohta Prosessit ja rakenteet s. 12) ja StatFin-tietokantauudistus. Panostukset tuotantomallin mukaisen tuotantoprosessin käyttöönottoon koko tuotantoketjussa parantavat palvelumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtiosektori vähensi ostojaan ja kuntasektori lisäsi hieman. Kokonaisuudessaan julkisen sektorin osuus laski noin 60 prosentista 57 prosenttiin. Yrityssektorin osuus pysyi suunnilleen ennallaan ja kotitalouksien osuus hieman laski. Ryhmä muut, joka sisältää mm. tutkimustoiminnan ja kansainvälisen hintavertailun, osuus kasvoi vajaat kolme prosenttiyksikköä, mikä johtui parista suurehkosta toimeksiannosta. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori.

15 15(48) Tulot asiakasryhmittäin Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Kotitaloudet Muut Tuoteryhmittäin tarkasteltuna haastattelupalvelut ja sähköiset tuotteet kasvattivat osuuttaan. Erityisselvitysten osuus oli suunnilleen ennallaan ja julkaisujen ja rekisteripalvelujen myyntitulot laskivat. Tulot tuoteryhmittäin Erityisselvitykset Haastattelup. Julkaisujen myynti Standardituotteet Rekisteripalvelut Sähköiset tuotteet ja palvelut Muut tulot XRULWWHHWMDMXONLVK\ G\NNHHW 7XORVWDYRLWH-DWNHWDDQOLLWWHHQNRKGLVVD,,MD,,,PDLQLWWXMHQWLODVWRWXRWDQ QRQMDSDOYHOXVXRULWWHLGHQWXRWDQWRD7LHWRYDUDQWRMHQYRO\\PLNDVYDDHGHOOLVHVWl YXRGHVWDMDYHUNNRSDOYHOXMHQYRO\\PLQNDVYXMDWNXXVDPRLQNYUDSRUWRLQWLHQMD (8ODLQVllGlQW W\ Q0XLGHQWXRWRVWHQYRO\\PLQDUYLRLGDDQS\V\YlQHQQDOODDQ WLODVWRMHQDUNLVWRLQQLWNLUMDVWRSDOYHOXWNYNRQVXOWRLQQLW0DNVXOOLVHQSDOYHOXWRL

16 16(48) PLQQDQWXRWRNVLVWDSDLQHWWXMHQMXONDLVXMHQYRO\\PLODVNHHPXLGHQDUYLRLGDDQS\V\ YlQQ\N\WDVROOD Tilastokeskus tuotti tulossopimuksen liitteessä mainitut tietovarantoja sekä tuotteita ja palveluja koskevat suoritteet. Eri suoriteryhmistä toisissa suunnitellut määrät ylittyivät, toisissa jäivät alle. Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi laski tuottavuusmittarin volyymitietojen perusteella edellisvuodesta 1,6 prosenttia. Merkittävin syy laskuun oli muutamien vuositilastojen julkistamisen siirtyminen tuotantoongelmien vuoksi vuoden 2008 puolelle. Toimintavuonna valmistui yhteensä 22 Tilastokeskuksen toimintaan liittyvää EUsäädöstä (vuonna 2006 vastaavasti 20). Näistä komission asetuksia tai päätöksiä oli 14 (edellisenä vuonna 16) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia oli kahdeksan. Toimintavuoden lopussa oli yhteensä 247 Tilastokeskusta koskevaa EUsäädöstä. Edellisvuotiseen tapaan EU-raportointien ja kansainvälisten kyselyjen määrä pysyi korkealla. Raportointeja toimitettiin 719 kappaletta (edellisenä vuonna 730). Vuonna 2007 oli meneillään tai toteutettiin 26(edellisenä vuonna 28) osaamisen vientiin(konsultointi) liittyvää osaprojektia. Toiminnan volyymi oli hieman edellisvuotista pienempi. Tilastokeskus osallistui pääasiassa muiden osapuolten johtamiin projekteihin asiantuntijapanoksella. (UlLWlPDNVXOOLVHQWRLPLQQDQ WXQQXVOXNXMD WDYRLWH PXXWRV Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,4 8,6 8,3 8,5-1 Myyntitapahtumia, kpl Asiakasorganisaatioita, kpl Erityisselvitykset, toimituksia Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,3 3,5-3,5-0 Haastattelupalvelut, toimituksia Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,5 1,4-1,5 +7 Rekisteripalvelut, toimituksia Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,7 0,8-0,7-12 -XONDLVXWRLPLQWD Toimintavuoden painettujen julkaisujen määräksi suunniteltiin 111 julkaisunimikettä, mikä oli 21 kappaletta vähemmän kuin vuonna Nimikkeitä valmistui 110. Verkko-julkaisujen (pdf) tavoitteeksi asetettiin 55 kappaletta, sama määrä kuin vuonna Niitä ilmestyi 54 kappaletta. Seuraavat kokonaan uudet julkaisut ilmestyivät: Muutoksen merkit. Kvantitatiivisia perspektiivejä Suomen taloushistoriaan, Suomalainen lapsi 2007, Suomalaisten asumistoiveet ja mahdollisuudet, Tasa-arvo työn takana, Suomalaiset tietoyhteiskunnassa 2006, Kulttuuria alueittain, Rakentamisen alue- ja toimialatilasto, Suomen päästöjen kehitys Julkaisujen OHYLNLQ arvioitiin laskevan edellisvuosien tapaan. Laskuksi arvioitiin 5000 kappaletta. Toteutunut lasku oli yli Osa tästä selittyy sillä, että vuonna 2006 ilmestyi muutamia poikkeuksellisen laajalevikkisiä englanninkielisiä julkaisuja, joiden toteutuneet levikit eivät tulostavoitetta asetettaessa vielä olleet tiedossa. Rakenteellinen muutos palvelujen kysynnässä ja tarjonnassa, sähköisen julkaisemisen lisääntyminen ja asiakkaiden siirtyminen maksullisten ja maksuttomien verk- 5 Tulostavoitetta ei aseteta eri palveluryhmien tuloille.

17 17(48) kopalvelujen käyttäjiksi, aiheuttaa jatkossakin erityisesti säännöllisten tilastojen julkaisujen levikin laskua. -XONDLVXWRLPLQQDQWXQQXVOXNXMD WRWHXWXPD WDYRLWH PXXWRV Julkaisunimikkeitä, kpl Internetjulkaisuja, kpl Julkaisujen levikki, kpl Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,6 1,5-1,3-13 3DOYHOXN\N\MDODDWX $UYLR Maksullisen toiminnan tulotavoite saavutettiin. Rekisteripalveluita lukuun ottamatta muissa palveluryhmissä määrälliset tavoitteet toteutuivat. Sekä painettujen julkaisujen että Internet -julkaisujen määrät olivat suunnilleen tavoitteiden mukaiset. Julkaisujen levikki laski ennakoitua enemmän. -DWNHWDDQWXRWWHLGHQMDSDOYHOXMHQODDGXQSDUDQWDPLVWDVHNlSDOYHOXN\Y\QNHKLWWl PLVWlPXXQPXDVVDXXGLVWDPDOODSDOYHOXYDOLNRLPDDMDVLLUWlPlOOlVWDQGDUGLSDO YHOXMDYHUNNRSDOYHOXLNVL HVNHLVHW\OHLVHQ\KWHLVNXQWDWLODVWRQWLHGRWWDUMRWDDQYl KLQWllQQ\N\LVHVVlODDMXXGHVVDPDNVXWWRPDQDMXONLVSDOYHOXQD Tilastokeskuksen palvelurakenteen kehittäminen jatkui. Painopiste oli edelleen verkkopalvelulinjausten mukaisten uudistusten toteuttamisessa. Tilastokeskus.fi - palvelun käytettävyystutkimuksen perusteella toteutettiin uudistuksen ensimmäinen vaihe, jossa parannettiin Tilastokeskuksen verkkopalvelujen peruskäytettävyyttä, navigointia ja graafista ilmettä. StatFin-tietokannan sisältöä laajennettiin, yhtenäistettiin luokitusten käyttöä, taulukkonäkymiä ja metatietoja. Uusi PX-Web -StatFin otettiin tuotantokäyttöön. 9HUNNRSDOYHOXMHQWDUMRQWDMDN\V\QWlVerkkopalvelujen sisällöllisen ja teknisen kehittämisen ohella tavoitteena on ollut lisätä verkkopalvelujen käytettävyyttä ja käyttöä. Myös maksuttoman palvelun tarjontaa on laajennettu. Maksullisissa verkkopalveluissa kehittämisen painopiste oli palvelurakenteen yhtenäistämisessä. Tarjonta ei kertomusvuonna laajentunut. Maksullisia verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia oli vuoden 2007 lopussa suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. Käyttäjäsopimukset ovat organisaatiokohtaisia, jolloin todellisten käyttäjien lukumäärä on suurempi kuin käyttäjäsopimusten. 9HUNNRSDOYHOXMHQWXQQXVOXNXMD WDYRLWH PXXWRV% 7LODVWRNHVNXVILSDOYHOX Internet-tiedostoja palvelimella, tekstisivuja, kpl (HTML) Sivupyyntöjä, kpl/kk Vierailukertoja, kpl/ kk Eri kävijöitä, kpl/kk DNVXWWRPDWWLHWRNDQWDSDOYHOXW Taulukot tietokannoissa, kpl Eri kävijöitä, kpl/kk DNVXOOLVHWYHUNNRSDOYHOXW Taulukot tietokannoissa, kpl Ennen vuotta 2006 yksittäiset käyttäjät rekisteröityivät useammaksi käyttäjäksi, mikäli olivat käyttökertojen välillä poistaneet selaimestaan ns. evästeet, joten vuoden 2005 käyttötiedot eivät ole vertailukelpoisia myöhempien vuosien kanssa. 7 Sisältää sekä StatFin- että PX-Web -taulukot vuosina 2005 ja 2006.

18 18(48) Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia, kpl Tulot sähköisistä palveluista 8, milj. euroa 1,2 1,3-1,3-0 $UYLR Tilastokeskus.fi -palvelu-uudistuksen ensimmäinen vaihe saatiin toteutetuksi, samoin StatFin-tietokannan sisällön ja tuotantoalustan uudistus. Uudistusten ollessa kesken määrällisille tavoitteille on ollut vaikea asettaa realistisia tulostavoitteita. Samoin on ollut vaikea saada vertailukelpoisia tietoja eri vuosien välille. Esimerkiksi maksuttoman tietokantapalvelun (StatFin) uudistus näkyy tässä vaiheessa taulukoiden määrän vähenemisenä, kun testitaulukoita on poistettu ulkoiselta palvelimelta. Maksuttomien verkkopalveluiden kysyntä on selvässä nousussa ja ylitti asetetut tavoitteet. 7XORVWDYRLWH7LHGRWMXONLVWHWDDQHWXNlWHHQLOPRLWHWWXLQDDMDQNRKWLQD Tilastotiedon julkaisemisen täsmällisyyttä seurataan vertaamalla suunniteltuja julkistuksia toteutuneisiin. Julkistuksia oli seurantavuonna 666 kappaletta, joista valtaosa (656 kappaletta) toteutui suunnitellusti. Poikkeamien määrä oli 74, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Poikkeamien määrä pitää sisällään kuitenkin myös aikaistuneet julkistukset. Myöhästyneiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Seuraavalle vuodelle siirtyi 12 julkistusta (edellisenä vuonna 15). Julkistuksia, joiden julkistamisajankohta muuttui viikkokalenterin ilmestymisen jälkeen, oli 4 kappaletta (edellisenä vuonna 12 kappaletta). -XONLVWXVWHQWlVPlOOLV\\V WDYRLWH PXXWRV Tuorein tilasto -julkistuksia, kpl niistä: poikkeamia, kpl joista: myöhässä olevia, kpl $UYLR Poikkeamien määrällä mitattuna julkistusten täsmällisyys ei parantunut. Myöskään myöhästyneiden määrä ei laskenut. Sen sijaan seuraavalle vuodelle siirtyneiden määrä väheni. Selkeä paraneminen tapahtui myös muutoksissa viikkokalenterin ilmestymisen jälkeen. Viime mainittu on tärkeä siitä syystä, että se näkyy täsmällisyytenä asiakkaille. 7XORVWDYRLWH7LODVWRWXRWDQQRQQRSHXVNDVYDD Tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina tilastointiajankohdasta tietojen julkistamistiedotteiden julkistamiseen Tilastokeskus.fi -palvelussa. 7LODVWRMXONLVWXVWHQQRSHXV YLLNNRD WDYRLWH PXXWRV Vuositilastot 40,1 41,7 38,0 40,2-3,6 Neljännesvuositilastot 8,4 8,6 8,3 8,4-2,3 Kuukausitilastot 4,7 4,5 4,4 4,5-0 Tilastotuotanto pysyi pääosin aikataulussa. Vuoteen 2006 verrattuna tilastotuotannon nopeus kasvoi vuosi- ja neljännesvuositilastoissa. Eräissä suhdannetilastoissa toteutettiin nopeutuksia, mutta toisaalta tuotantomallihankkeen mukaiset uudistukset hidastivat perustuotantoa eräissä väestö- ja oikeustilastoissa. Samoin ongelmia on esiintynyt eräiden yritystilastojen perustietojen saannissa ja laadussa. 8 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.

19 19(48) 7LODVWRMXONLVWXVWHQQRSHXV YLLNNRD XXNDXVL WLODVWRW 1HOMlQQHVYXRVL WLODVWRW 9XRVLWLODVWRW Henkilötilastot 4,3 4,3 4,1 4,8 5,7 5,5 34,7 34,9 35,8 Elinolot 3,3 3,2 3,0 14,1 14,0 13,8 57,9 58,2 50,7 Hinnat ja palkat 2,8 2,4 2,3 6,6 6,5 6,7 33,1 27,8 24,4 Taloudelliset olot 5,0 3,3 3,3 10,3 10,5 10,6 49,1 53,0 46,7 Yritysten suhdanteet 6,4 6,2 6,2 9,0 9,2 8,8 36,1 33,7 35,5 Yritysten rakenteet 4,8 5,0 8,8 11,4 10,9 42,0 43,6 47,9 $UYLR Tavoite nopeuttaa vuosi- ja neljännesvuositilastoja saavutettiin, mutta nopeutuksen ajallisesta tavoitteesta jäätiin hieman. Kuukausitilastot eivät nopeutuneet. 7XORVWDYRLWH$VLDNDVW\\W\YlLV\\VS\V\\YlKLQWllQQ\N\LVHOOlWDVROOD Perinteistä maksulliseen toimintaan kohdistuvaa asiakastutkimusta ei kertomusvuonna tehty asiakaskäsitteen selventämis/laajentamistyön johdosta. Asiakastutkimuksen välivuosina asiakastyytyväisyyden kehitystä seurataan mm. asiakaspalautekanavan (Anoppi) kautta tulleilla palautteilla. $VLDNDVSDODXWWHHW WDYRLWH PXXWRV Palautteiden määrä yht., kpl kriittisten osuus, % Palautteiden määrän arvioitiin laskevan. Palautteiden määrä laski arvioitua enemmän, takaisin lähelle vuoden 2005 tasoa. Lähes samalle tasolle nousi myös kriittisten palautteiden osuus. Palautteiden määrä on ollut 2000-luvun alkuvuosista lähtien nousussa ja kriittisten osuus laskussa. Valtaosa Anoppi -kanavan palautteista, noin 43 prosenttia on edelleen kysymyksiä. Nämä on ohjattu kirjastoon informaatikolle. $UYLRAsiakaspalautteiden perusteella yksiselitteistäjohtopäätöstä asiakastyytyväisyyden heikkenemisestä tai pysymisestä ennallaan ei voi tehdä. Edellinen asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin vuonna 2005, johon nähden tavoite oli asetettu. Anopin palautteiden perusteella ollaan suunnilleen vuoden 2005 tasolla. 7XORVWDYRLWH6DDWHWDDQORSSXXQPDNVXWWRPDQWLHWRNDQWDSDOYHOXQXXGLVWDPLQHQ 6WDW)LQXXGLVWXV Uudistusta on selostettu tarkemmin edellä kohdassa Palvelukyky ja laatu (ks. s ). $UYLRTavoitesaavutettiin. Palvelun laajentaminen jatkuu linjatyönä. 7XORVWDYRLWH3DUDQQHWDDQ\KWHLVNXQWDWLHWHHOOLVHQWXWNLPXNVHQWDUYLWVHPLHQWL ODVWRDLQHLVWRMHQVDDWDYXXWWD Tilastokeskuksen ja tutkijoiden välinen tutkimusaineistojen käyttöä edistävä yhteistyöryhmä käynnistyi vuoden alkupuolella. Tutkimuslaboratoriossa oli yhteensä 30 sopimusta työpisteen vuokrauksesta. Uusia sopimuksia tehtiin toimintavuonna 16 kappaletta. Tutkimusaineistoja luovutettiin tutkijoille käyttölupamenettelyllä tieteellistä tutkimusta varten edelleen runsaasti. Kaikkiaan lupia myönnettiin 190 kappaletta. Vuoden lopulla päätettiin käynnistää toimenpiteet etäyhteyksien rakentamiseksi parantamaan aineistojen saatavuutta. $UYLRToimenpiteet olivat tavoitteiden mukaisia.

20 20(48) 7XORVWDYRLWH:7LHWRMHQODDWXDSDUDQQHWDDQSDQRVWDPDOODWLODVWRMHQNHVNLQlLVHHQ NRKHUHQVVLLQRKMHOPDMRKWDPLVHQNHLQRLQDORLWWDPDOODVLVlLVHWWLODVWRMHQODDWXDXGL WRLQQLWMDOLVllPlOOlWLODVWROOLVWHQDQDO\\VLPHQHWHOPLHQNl\WW lvhnlwrwhxwwdpdood (XURRSDQWLODVWRMDNRVNHYLDNl\WlQQHVllQW MHQSHULDDWWHLWD l\wlqqhvllqw MHQ WRWHXWXPLVWDDXGLWRLGDDQYXRQQD(XURRSDQWLODVWRMlUMHVWHOPlQK\YlNV\PlQ PHQHWWHO\QPXNDLVHVWL Tilastokeskus asetti lokakuussa 2006 työryhmän valmistelemaan taloustilastostrategiaa. Työn keskeisenä kohteena oli taloustilastojen relevanssiin ja koherenssiin liittyvien linjausten valmistelu. Työ valmistui syksyllä Alkuvuodesta käynnistettiin kolme tilastopainotteista ohjelmaa: Hinta- ja volyyminmittausjärjestelmän kehittämisohjelma, Yritystiedonkeruun kehittämisohjelma ja Yritysten kansainvälistyminen -kehittämisohjelma. Tilastojen läpivalaisutoiminta (sisäiset laatuauditoinnit) vakinaistettiin. Kertomusvuonna toteutettiin sisäiseksi tavoitteeksi asetut 10 tilaston läpivalaisua. Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen (CoP) mukainen arviointi toteutettiin Tilastokeskuksen osalta elokuussa. Kaikkiaan 15 periaatteesta arvioinnin kohteena oli 7 periaatetta, jotka sisältävät useita alakohtia. Arvioinnin kohteena olivat seuraavat alueet: ammatillinen riippumattomuus, tiedonkeruuvaltuudet, resurssien riittävyys, sitoutuminen laadun parantamiseen, tietojen luottamuksellisuus, puolueettomuus ja objektiivisuus sekä saatavuus ja selkeys. Kaikkiaan 35:stä arvioinnin kohteena olevasta toimintaperiaatteesta Tilastokeskus sai 29 fully met - ja 6 largely met -arviota ja sijoittui näin Euroopan tilastovirastojen parhaimmistoon käytännesääntöjen näkökulmasta. Vastauskadot ovat toistaiseksi pysyneet keskimäärin hyvällä tasolla. Henkilökyselyissä katojen kasvu saatiin pysähtymään. Suhdannetilastoihin, erityisesti teollisuuden volyymi-indeksiin ja kokonaistuotannon kuukausikuvaajaan, kohdistui alkusyksystä voimakasta kritiikkiä. Tilastokeskus nopeutti tämän johdosta jo käynnissä olleita toimenpiteitä, joilla pyritään parannuksiin em. tilastoissa. Toimenpiteet edellyttivät panostusten ja henkilöresurssien lisäämistä suunnitellusta. $UYLRTavoitteen mukaiset toimenpiteet toteutettiin. Osa toimenpiteistä tuottaa tuloksia vasta lähivuosina. Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen auditoinnin tulokset olivat erittäin hyvät. 7XORVWDYRLWH7RWHXWHWDDQNRNRQDLVODDGXQSDUDQWDPLVHHQWlKWllYLlWRLPHQSL WHLWl6XRPHQODDWXSDONLQWRNLOSDLOXVWDVDDGXQDUYLRLQWLSDODXWWHHQSRKMDOWD Arviointipalautteen jälkeen toimenpiteitä edellyttävät asiat ryhmiteltiin heti toteutettaviin ja toiminnassa huomioon otettaviksi. Jälkimmäisiä toteutetaan mm. edellä tavoitteen 6. toimenpiteillä sekä toimintastrategian päivityksessä asiakkuuksiin, prosessien kehittämiseen, kehittämistoimintaan ja yhtenäisiin käytäntöihin liittyvissä linjauksissa. Laatuajattelun levittämiseksi tulosyksiköt ovat tehneet laatupalkintokehikkoa kevyemmät ITE-arvioinnit. Kokonaislaadun kehittämisen tehostamiseksi ja koordinoimiseksi asetettiin loppuvuodesta Laadun ja prosessien ohjausryhmä.