TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2004 31.12.2004"

Transkriptio

1 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Sisällysluettelo sivu 1. Johdon katsaus toimintaan 1 2. Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadun hallinta Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja johtopäätökset Tilinpäätöslaskelmien analyysi Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset Yhteenvedot väärinkäytöksistä Allekirjoitukset ja määräajat 42 LIITE Tilastokeskuksen johto-organisaatio

3 1(42) 1. Johdon katsaus toimintaan Informaation kysyntä niin yksityisen kuin julkisen sektorin päätöksenteossa säilytti vahvan asemansa. Kotimaassa talous- ja yhteiskuntapoliittista keskustelua sävyttivät mm. eläkejärjestelmän sekä yritys- ja pääomaverotuksen uudistaminen. Myös hallituksen politiikkaohjelmat ylläpitivät edelleen tiedon kysyntää. Demografia-asiat nousivat yhä näkyvämmin esiin talouden kehitysarvioissa. Euroopan unionin toiminnassa esillä olivat mm. perustuslakiuudistus, kasvu- ja vakaussopimuksen uudistaminen sekä uuden rahoituskehyksen valmistelu. Lissabonin strategian epäonnistuminen alkoi näyttää yhä ilmeisemmältä ja keskustelua herätti myös euroalueen heikkona jatkuva talouskehitys. Kreikan ongelmat julkisen sektorin alijäämä- ja velkatilastojen laadinnassa johtivat laajaan julkiseen keskusteluun, jonka seurauksena alettiin valmistella toimia, joilla turvattaisiin tilastoviranomaisten itsenäisyys, puolueettomuus ja läpinäkyvyys. Uusia tilastoalaa koskevia EU-säädöksiä valmistui vuonna 2004 hieman edellisvuotista vähemmän. Kansallisten tilastovirastojen toimintaympäristö on viime vuosina merkittävästi muuttunut. Keskeistä on ollut ylikansallisen tilastolainsäädännön roolin korostuminen. Toinen tuntuva muutos on ollut tilastotiedon merkityksen lisääntyminen niin markkinoiden kuin politiikan päätöksenteossa. Tilastotiedon ja palveluiden kysynnässä on tapahtunut tuntuvia rakenteellisia muutoksia mm. verkkopalveluiden kysynnän kasvun myötä. Myös teknologian nopea kehitys ja kilpailun kiristyminen tietomarkkinoilla ovat edellyttäneet huomattavaa t&k- ja investointipanostusta sekä toiminnan uudelleenorganisointia kansallisissa tilastovirastoissa. Asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus Tilastokeskuksen toimintaan ja sen tuottamiin tilastoihin ja palveluihin säilyi korkealla tasolla vuonna Palaute asiakkailta oli pääosin myönteistä ja rakentavaa. Myös Tilastokeskuksen tunnettuus on pysynyt korkeana. EU - tilastosäädösten implementoinnissa Suomi sijoittuu edelleen jäsenmaiden kärkijoukkoon. Kaikkiaan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että tietovarantojen relevanssi ja laatu on kyetty turvaamaan. Virallisen tilaston luotettavuutta ja puolueettomuutta ei Suomessa ole kyseenalaistettu samalla tavoin, kuin eräissä muissa maissa. Tilastokeskuksen kehitystyön painopiste oli tuotantomallin uudistamisessa ja yhtenäistämisessä sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämisessä. Asiakassuhteiden hoito organisoitiin uudelleen. Vuoden 2004 lopulla valmistuneessa Tilastokeskuksen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantamismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportissa nimettiin kaikkiaan 27 toimenpidettä, joita on tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Henkilöstön kehittämistyötä jatkettiin edellisenä vuonna hyväksytyn Henkilöstö ohjelman mukaisesti. Henkilöstön koulutusmenot ja opiskeluun käytetty työaika lisääntyivät vuonna Osaamiskartoituksia täydennettiin ja rekrytoinnin toimintamalleja uudistettiin. Tulos- ja kehityskeskustelu-ohjeistusta uusittiin. Osaamisen kehittämiseksi ja siirtämiseksi laadittiin kehittämissuunnitelma. Talous saatiin tasapainoon vuoden 2003 lopussa, ja vuonna 2004 taloustilanne oli hyvä. Vuonna 2004 tuottavuus hieman aleni Tilastokeskuksessa edellisvuoden voimakkaan nousun jälkeen. Kehitystyön tuloksia on kuitenkin syytä tarkastella pitemmällä aikavälillä. Vuosia jatkuneen kehitystyön tuloksena esimerkiksi siirtyminen sähköiseen tiedonkeruuseen alkaa viimein olla läpimurtovaiheessa, joka jatkossa paitsi nopeuttaa tuotantoprosesseja myös parantaa perusaineistojen laatua. Haaste tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen pysyy silti varmasti jatkossakin suurena. Kokonaisuutena asetetut tavoitteet pystyttiin saavuttamaan ja samalla varmistamaan edellytykset toiminnan jatkuvalle parantamiselle myös tulevaisuudessa.

4 2(42) 2.Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Katsaus: Tilastokeskuksen tehtävänä on tuottaa yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä kehittää tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Tilastokeskuksen toiminta-ajatuksena on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu tuotettujen tilastotietojen relevanssiin, laatuun ja saatavuuteen, Tilastokeskuksen tunnettuuteen ja julkisuuskuvaan, erityisesti luotettavuuden näkökulmasta sekä siihen, miten aktiivisesti se toimii ja vaikuttaa kansainvälisessä tilastoyhteisössä. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen korkealla. Myös tilastoja koskeva uutisointi oli sävyltään neutraalia. Tilastoala nousi lehtien otsikoihin uudenlaisella tavalla, kun julkisuuteen tulivat epäselvyydet Kreikan julkisen talouden tilastoinnin luotettavuudesta. EU:n piirissä alettiin valmistella toimia, joilla voitaisiin nykyistä paremmin turvata tilastoviranomaisten tilastojenlaadinnan itsenäisyys, puolueettomuus ja läpinäkyvyys. Tilastotietojen merkitys päätöksenteon perustana kasvoi edelleen, mikä näkyi myös Kreikan tapauksen kohdalla. Kansainvälisen yhteistyön painopiste oli edelleen EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Noin puolet kaikista virkamatkoista ja kokouksista, joihin Tilastokeskuksen henkilöstöä osallistui, oli EU-kokouksia. Kansainvälisessä tilastoyhteisössä, erityisesti EU:ssa vaikuttaminen on muodostunut Suomen EU-jäsenyydestä lähtien erityisen tärkeäksi tilastosäädösten velvoittavuuden vuoksi. Suomen vaikuttamiskeinot perustuvat lähinnä hyvään maineeseen, ts. osaamiseen ja siihen, että säädösten mukaiset velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mukaisesti. Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteitä olivat perustuotannosta huolehtiminen, siihen liittyvine välttämättömine ajanmukaistuksineen, sekä tilastojen kehittäminen siten, että EU-velvoitteisiin liittyvät hankkeet ja tuotantoprosessien uudistaminen priorisoitiin. Uusi tilastolaki tuli voimaan (280/2004). Uudessa laissa on otettu huomioon erityisesti julkisuuslaissa ja henkilötietolaissa tapahtuneet muutokset. Laissa säädetään myös aiempaa yksityiskohtaisemmin oikeudesta kerätä henkilötietoja tiedonantovelvollisuuden nojalla sekä oikeudesta arkaluontoisten henkilötietojen keräämiseen. Kansallisia - jatkossa enenevässä määrin myös kansainvälisiä - tarpeita palvelee tilastotietojen saatavuuden lisääminen verkkopalveluina sekä mahdollisimman laaja ja avoin tiedotustoiminta. 1 Toimintavuodelle vuoden 2003 lopussa asetetut tavoitteet on kursivoitu ja ne on ryhmitelty Valtiokonttorin uuden toimintakertomusohjeen otsikoiden alle.

5 3(42) Tulostavoite 1: Tilastokeskus tuottaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten ja sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut, toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja jatkaa meneillään olevia EUhankkeita sovittujen siirtymäaikojen puitteissa. Kasvihuonekaasujen kansallisen inventaariolaitoksen perustamistyötä jatketaan. Jatkuvaluonteisesti parannetaan tietovarantojen monikäyttöisyyttä menetelmätyöllä, käsitteitä ja luokituksia standardoimalla ja aineistoyhdistelyillä. Pääosa uudistuksista kohdistui tilastojen kuvausalueen laajentamiseen mm. palvelualoilla, suhdannetilastojen nopeuttamiseen tai indekseissä perusvuoden vaihdoksen yhteydessä tehtäviin painorakenteen tarkistuksiin. Useimmat EU-säädöksiin ja -sitoumuksiin perustuvat kehittämishankkeet jatkuivat ja etenivät sovitusti. Kansantalouden tilinpidon ESA-95 uudistuksen ns. kolmas vaihe (tilinpidon volyymilaskennan siirto tarjonta- ja käyttötaulukoiden pohjalle) eteni testilaskelmiin. Palvelualojen tilastoista palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa valmistuivat suunnitelman mukaisesti ennakkotiedot. Rajahaastattelututkimus jatkui. Uusi sopimus solmittiin neljäksi vuodeksi. Sen turvin tutkimusta voidaan jatkaa vuoden 2008 loppuun. Palvelujen tuottajahintaindeksijärjestelmää laajennettiin uusille toimialoille ja tuotannossa olevien indeksien julkaiseminen käynnistyi lokakuussa. Talous- ja rahaliiton edellyttämistä tilastojen nopeutushankkeista julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisten rahoitustilien kehitystyö eteni hieman säädettyä nopeammassa aikataulussa. Myös vuosirahoitustilinpidon nopeuttamistyöt ovat käynnissä. Välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) hankkeessa jatkuivat vuotta 2003 koskevat koelaskelmat ja menetelmien kehittäminen. Laajassa EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa (EU-SILC) ja tulonjakotutkimuksessa toteutettiin ensimmäistä kertaa integroitu tiedonkeruu. Seurantavuoden aikana annettiin 12 uutta Tilastokeskusta koskevaa tilastoalan EYsäädöstä (vuonna 2003 vastaavasti 20). Näistä viisi oli parlamentin ja neuvoston antamia ja loput komission asetuksia. Parlamentin ja neuvoston asetukset koskivat neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimista, tietoyhteiskuntatilastoja, rahoitustilejä koskevaa julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpitoa, maatalouden taloustilastoja sekä vuosittaisten terästeollisuustilastojen tuottamista. Perusvuoden muutokset (2000=100) hintaindekseissä saatiin loppuun. Rakennuskustannusindeksin perusvuosiuudistus (2005=100) käynnistyi. Kansallisen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön kehittämistä jatkettiin ja toiminta vakiinnutettiin suunnitelmien mukaisesti. Toimintavuotena laatujärjestelmä saatiin nivotuksi kokonaistoimintaan. Tilastojen laatu ja tutkimustyö. Tilastojen laadun ja koherenssin parantamista jatkettiin. Suuryritysten systemaattisempaa käsittelyä eri tilastoissa ja taloustilastojen laadun parantamista selvitettiin. Eri tilastoyksiköt myös tiivistivät yhteistyötään taloustilastojen koherenssin parantamiseksi. Asiantuntijalausuntojen ja muiden yhteistyötahojen suositusten pohjalta Tilastokeskuksessa käynnistyi uuden kausitasoitusmenetelmän (TRAMO/SEATS) käyttöönotto kausitasoitusmenetelmää käyttävissä tilastoissa. Siirtyminen toteutetaan tilastoalueittain viimeistään vuonna Vastauskadot pysyivät edelleen keskimäärin ennallaan. Muutamissa tilastoissa kadot lisääntyivät, mutta myös päinvastaista kehitystä tapahtui. Olennaista parannusta

6 4(42) tapahtui tiedonkeruumenetelmän muutoksen ansiosta mm. vuokratilastossa (postikyselystä haastatteluun) ja kuntien palkkatilastoissa (sähköinen tiedonkeruu). Yliopistojen kanssa jatkettiin tutkimusyhteistyötä hankkimalla tieteellistä osaamista Tilastokeskukseen sekä tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston tilastotieteen laitoksen kanssa jatkui vuosiksi tehdyn sopimuksen puitteissa. Maisteriohjelma laajeni sovitusti kansantaloustieteeseen, jonka ensimmäiset opiskelijat aloittivat harjoittelun vuonna Helsingin yliopiston kanssa neuvoteltiin yliopistoyhteistyön laajentamisesta. Myös yhteistyö Turun Kauppakorkeakoulun kanssa jatkui. Relaatiotietokannoista tehdyssä väitöskirjatyössä Tilastokeskus oli yhtenä esimerkkinä. EU:n tutkimuksen 5. puiteohjelman hankkeista viimeisin (CODACMOS) koski tiedonkeruun menetelmällistä kehittämistä, ja se saatiin päätökseen syksyllä. Rekisteritiedon mallina hankkeessa esitettiin Tilastokeskuksessa kehitetty tilastotiedon yleinen, rakenteinen metamalli (CoSSI), jota kokeiltiin onnistuneesti verohallinnon ja Tietoenatorin kanssa käyttäen verotietojen metatietoja osana tilastollista metatietoa. Tulossopimuksen ulkopuolella käynnistyi lähinnä kansallisia tarpeita palvelevan tilastollisen ammattirekisterin perustaminen lisätalousarviossa saadun rahoituksen turvin. Tulostavoite 2: Tunnettuus ja julkisuuskuva pyritään säilyttämään vähintään nykyisellään. Tilastokeskuksen lehtileikeseuranta uudistettiin toukokuun alussa. Uudistettu seuranta tuottaa selvästi enemmän osumia kuin vanha. Siten luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien lukujen kanssa. Seurannan mukaan vuonna 2004 lehtileikkeitä oli 4660 kappaletta (yli 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003). Vaikka kriittissävyisten leikkeiden pieni osuus ei myöskään ole vertailukelpoinen, voidaan kuitenkin todeta, että kriittissävyisiä leikkeitä oli lukumääräisesti vähemmän (47 kpl) kuin edellisenä vuonna (57 kpl). Leikeseuranta Leikkeitä, kpl niistä: kriittisiä, % 2,5 1,8 1,0 Kirjoitetuimpia aiheita olivat hintavertailut, rikostilastot, palkkatilastot, lapsikuolleisuus, nuorten liikennekuolemat, asuntojen hintojen tasoittuminen, seksuaalirikokset, konkurssit, kokonaistuotanto, kuluttajabarometri, kotitalouksien tuloerot, rakennuskustannusindeksi, kansainvälinen hintavertailu, työvoimatutkimus, ammatit ja kuolleisuus-tutkimus, työolotutkimus, väestötilastot sekä Tietoajan ja Hyvinvointikatsauksen jotkut artikkelit. Kunnallisvaaleista kirjoitettiin puolestaan lokakuussa. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta kymmeneen. Kriittissävyisesti kirjoitettiin erityisesti uudesta alueellisesta väestöennusteesta. Keväällä 2004 Taloustutkimuksen tekemässä Yritysviestintätutkimuksessa Tilastokeskus sai parhaan yleisarvosanan (7,97) tiedottamisestaan arvioinnin kohteena olleista 178 yrityksestä ja julkisesta organisaatiosta. Tutkimukseen vastasi 566 sanoma- ja aikakauslehtien sekä sähköisten viestimien toimittajaa. Tilastokeskuksen vahvin valtti oli luotettavuus. Tilastokeskus oli seitsemättä kertaa mukana Taloustutkimuksen VIP-tutkimuksessa, jossa selvitetään päättäjien mielikuvia eri alojen yrityksistä, julkishallinnon laitoksista ja järjestöistä. Tilastokeskus sai julkisen palvelun organisaatioista parhaan yleisarvosanan 7,96. Edellisenä vuonna Tilastokeskus oli toisena, yleisarvosanalla 7,87. Julkisen palvelun toimijoita arvioi 473 vastaajaa. Arvioitavia organisaatioita

7 5(42) oli 24. Tutkimuksen mukaan Tilastokeskus oli toiseksi tunnetuin julkisen palvelun organisaatio. Vastaajista 62 prosenttia ilmoitti tuntevansa Tilastokeskuksen. Opetusministeriö ja Kopiosto ovat selvittäneet digitaalisen aineiston käyttöä opetuksessa vuosina Selvityksen mukaan opettajat käyttävät opetuksessa eniten kustannusalan ja julkishallinnon Internet -sivuja. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa Tilastokeskuksen -sivustot olivat eniten käytetyt. Myös muissa oppilaitosryhmissä Tilastokeskuksen sivustot olivat kärjen tuntumassa. Tulostavoite 3: Toteutetaan EU-velvoitteet kärkimaiden joukossa. Rotaatioperiaatteen mukaisesti järjestetään Pohjoismainen tilastokokous. Tilastokeskus on priorisoinut toiminnassaan EU-säädösten mukaiset kehittämishankkeet ja on toistaiseksi pääosin pystynyt noudattamaan sovittuja aikatauluja. Edellä on raportoitu keskeisten meneillään olevien EU-hankkeiden etenemisestä. Tilastokeskus on seurannut Suomen sijoittumisia tilastoalan kansainvälisillä ranking-listoilla. Lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) ja yritysten rakennetilastoasetuksen implementoinnissa Suomi oli toimintavuotena EU:n eturivin maita. STSasetuksen implementoinnissa Suomi oli ainoa maa, jolle EU ei ole esittänyt enää lisätoimenpiteitä. Myös kaikki ns. Action Planin mukaiset toimenpiteet vain Suomi, Ruotsi ja Tanska täyttivät. Palvelujen tuottajahintaindeksin julkistamisen aloittamisen myötä Suomi siirtyi tällä alueella EU-maiden kärkijoukkoon. Sen sijaan energiatilastoja koskeviin IEA:n 2 vuosikyselyihin vastaamisessa Suomi oli häntäpäässä. Nykyisen ESA95 -lähettämisohjelman mukaisista tiedoista resurssisyistä puuttuneet julkisyhteisöjen tehtävittäiset kokonaismenojen aikasarjat vuosilta saatiin valmiiksi ja raportoitiin Eurostatille. ESA95 -lähettämisohjelman uudistamiseen liittyen Suomi on anonut poikkeusta neljännesvuosittaisten sektoritilien laadintaan, ICT-tavarainvestointien toimialajakoon sekä rahoitustilinpidon nopeuttamiseen. Tilastokeskus on vaikuttanut mahdollisuuksiensa mukaan EU-tilastosäädösten valmisteluun niin neuvoston tilastoryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa työryhmissä. Toimintapoliittisena linjauksena on pyritty siihen, että uudet EU:n tietotarpeet voitaisiin toteuttaa sovittamalla nämä mahdollisimman hyvin kansallisten tarpeiden kanssa, lisäämättä kohtuuttomasti tiedonantorasitusta. Suomen EUkannanottojen valmistelua ja yhtenäistämistä jatkettiin mm. tilastotoimen EUyhteistyöryhmän avulla. Neuvoston tilastoryhmä käsitteli seurantavuonna neljännesvuosittaista sektoritilinpitoa, neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen tuottamista, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa, suoria ulkomaisia sijoituksia, yritysten ammatillista koulutusta ja lyhyen aikavälin yritystilastoasetuksen muuttamista koskevia tilastoasetuksia. Tilastokeskus osallistui näiden kaikkien käsittelyyn. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan EU:n piirissä tehtävään tilastojen kehittämiseen osallistumalla myös EU:n kokonaan tai osittain rahoittamiin tilastojen kehittämisen pilottihankkeisiin sekä EU:n viidennestä tutkimuksen puiteohjelmasta osarahoitettuihin tilastollisten menetelmien kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Useita tilastojen kehittämishankkeita oli myös seurantavuotena meneillään. Menetelmäpainotteisista EU:n tutkimuksen 5. puiteohjelmasta osarahoitetuista hankkeista viimeisin, CODACMOS (sähköisen tiedonkeruun menetelmät) saatettiin loppuun. Suomessa pidettiin useita kansainvälisiä tilastoalan kokouksia. Näistä laajimmat olivat Turussa elokuussa järjestetty Pohjoismainen tilastokokous, johon osallistui kaikkiaan 340 osanottajaa, hintaindeksejä käsittelevä Ottawa Group (noin 40 osallistujaa) sekä IMF:n kanssa yhteistyössä järjestetty tuottajahintaindeksimanuaalin 2 IEA on OECD:n alainen International Energy Agency.

8 6(42) julkistamisseminaari (noin 40 osallistujaa). Muita merkittäviä kokouksia, joihin Tilastokeskuksen johto osallistui, olivat OECD:n tilastokomitean ensimmäinen istunto, YK:n tilastokomission kokous, YK:n Euroopan talouskomission (ECE) tilastokonferenssi sekä EU:n tilastopäällikkökokoukset (kolme kertaa vuodessa). Pääjohtajatason kahdenvälistä yhteistyötä toteutettiin Kanadan, Portugalin, Slovakian, Puolan ja Perun tilastovirastojen kanssa. Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn Tilastoinstituutin hallituksen jäsenenä vuosina ja virallisen tilaston kansainvälisen järjestön IAOSin puheenjohtajana vuosina Vuonna 2004 oli meneillään tai toteutettiin 42 osaamisen vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Projektien määrä kasvoi vain hieman edellisestä vuodesta, mutta projekteihin liittyvät konsultointimatkat ulkomaille lisääntyivät lähes 50 prosenttia. Tämä johtui siitä, että vuonna 2004 oli meneillään useita edellisvuotta laajempia projekteja. Uusia konsultointihankkeita valmisteltiin mm. kehitysyhteistyön merkeissä ulkoasiainministeriön kanssa sekä Latviassa sosiaalitilastojen alueella. EU:n rahoittamien tilastotoimen kehittämishankkeiden painopiste Euroopassa on siirtymässä Balkanin alueelle ja Turkkiin. Toimintavuotena päätökseen saatiin Slovakian aluetietokantahanke, Liettuan laatuhanke ja Latvian haastattelutoiminnan kehittämishanke. Tanskan vetämän Kroatian ja Italian vetämän Albanian tilastovirastojen kehittämishankkeet jatkuivat ja Ruotsin vetämä Puola -hanke käynnistyi. Kahdenvälinen yhteistyö jatkui Venäjän kanssa. Muutaman uuden jäsenmaan tilastoasiantuntijoita koulutettiin EU:n tilastolainsäädäntöprosessiin. Tilastokeskus sai tarjouskilpailun pohjalta hoidettavakseen EU-maille tarkoitetun kansantalouden tilinpidon kurssin. Kansainväliseen käyttöön tuotettiin hallinnollisten aineistojen tilastokäyttöä koskeva englanninkielinen käsikirja. Tilastokeskus jatkoi kuudetta vuotta Euroopan hintavertailuprojektissa pohjoisen ryhmän ryhmävetäjänä. Arvio: Tulossopimuksessa mainitut tietovarantojen relevanssia ja laatua koskevat tavoitteet saavutettiin pääosin eikä niissä esiintynyt merkittäviä ongelmia. Euroopan unionin tietotarpeita ja velvoitteita koskevat uudistushankkeet pyrittiin edelleen sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen kotimaisten tarpeiden kanssa, jotta voitiin minimoida tiedonantorasituksen lisäys. Tilastojen keskinäiseen koherenssiin jouduttaneen kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Palkkatilastojen alueella jatkui edelleen epävarmuus työnantajajärjestöjen ylläpitämien palkkatilastojen kehittämisen suunnasta. Tilastokeskuksen tunnettuus ja kuva luotettavista ja puolueettomista tilastoista säilyivät vahvana. Samoin Tilastokeskus ja sen tilastot olivat esillä mediassa hyvin neutraalisti. Myönteistä myös on, että tilastotiedot ovat saavuttaneet merkittävän roolin opetusaineistona osana yleistyvää verkkopalvelujen käyttöä. Kansainvälistä vaikuttavuutta koskevien tulostavoitteiden toteuttaminen on merkinnyt paitsi EU-säädösten mukaisten kehittämishankkeiden priorisointia, myös aktiivista osallistumista ja vaikuttamista EU-tilastosäädösten valmisteluun sekä osallistumista uusia säädöksiä ennakoiden EU:n osittain rahoittamiin pilottihankkeisiin. Seurantavuosi oli kansainvälisessä toiminnassa varsin vilkas. Kansainväliset velvoitteet pystyttiin hoitamaan hyvin, ja Suomessa pidetyt kokoukset saivat paljon myönteistä palautetta. Osaamisen viennissä kysyntää on edelleen enemmän kuin on mahdollista tarjota. Kysyntää oli erityisesti koulutuksella (rekistereiden ja hallinnollisten aineistojen käyttö tilastojen laadinnassa) ja tilastotoimen kehittämisellä.

9 7(42) 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadun hallinta Katsaus: Talouskasvu piristyi vuonna Ennakkotietojen mukaan BKT kasvoi 3,7 prosenttia vuonna Julkinen kulutus kasvoi muuta kysyntää hitaammin (2 prosenttia). Kustannusten karsiminen leimasi edelleen yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Talouden yleinen kehitys vaikuttaa tilastoalan toimintaympäristöön paitsi tiedon ja tietopalvelujen kysynnän myös julkisen talouden, erityisesti valtion ja kuntien heikentyneiden rahoitusnäkymien kautta. Tilastokeskuksen palvelujen kysyntä säilytti hyvin asemansa. Erityisesti kasvoi maksuttomien verkkopalvelujen käyttö. Maksullisten palvelujen kysyntä tuotoilla mitattuna kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden Kasvua oli lähes 5 prosenttia vuodesta Uudistetussa Tilastokeskuksen toimintastrategiassa yhtenäisiä verkkopalveluja korostettiin. Toimintavuoden painopisteitä olivat verkkopalvelulinjausten toteuttamisen ohella palveluvalikoiman selkiinnyttäminen, asiakassuhteiden kehittäminen ja erilaiset palveluketjun tehostamiseen liittyvät toimet sekä yhteistyö muiden Suomen Virallisen Tilaston (SVT) tuottajien kanssa koko tilastotoimen palvelujen parantamiseksi. Uusiakin palveluja tuotettiin, mutta keskeisintä oli nykyisen palveluvalikoiman selkiinnyttäminen. Näkyvin meneillään oleva uudistus on Tilastokeskus.fi kokonaispalvelun rakentaminen. Tulostavoite 1: Tuotetaan tulossopimuksen liitteessä mainitut suoritteet. Palveluvalikoimaa uudistetaan ja päällekkäisyyksiä karsitaan. Lisätään verkkopalvelujen käyttöä tilastotiedon keskeisenä jakelukanavana. Kehitetään tuotekehityksen menettelytapoja. Tilastokeskus tuotti tulossopimuksen liitteessä mainitut tietovarantoja sekä tuotteita ja palveluja koskevat suoritteet. Eri suoriteryhmistä toisissa suunnitellut määrät ylittyivät, toisissa jäivät alle. Tuottavuusmittarin volyymitietojen perusteella budjettirahoitteisen toiminnan volyymi säilyi ennallaan (+0,3%). Maksullisen tuotannon volyymi kasvoi noin 2,5 prosenttia. Vuoden 2003 syksyllä päivitetyn toimintastrategian verkkopalvelulinjausten toteuttaminen käynnistyi Tilastokeskus.fi -kokonaispalvelun rakenteen ja graafisen ilmeen uudistamisena vuoden 2003 loppupuolella. Uudistamisen tavoitteena on yksinkertaistaa tietojen ja eri verkkopalvelujen löytymistä. Tilastokeskuksen julkaisemista 195 tilastosta saatiin tehtyä tilaston kuvaus mennessä, jolloin Tilastokeskus.fi -kokonaispalvelun uudet sivut avattiin. Kesäkuusta lähtien myös uudet tilastojulkistukset on julkaistu verkkosivuilla uuden rakenteen mukaisesti. Siirtymäkausi jatkuu vuoden 2005 toukokuun loppuun. Uudistuksen myötä tilastojen julkistamisvolyymi kasvaa merkittävästi. Tähän saakka lehdistötiedotteita ilmestyi vuosittain noin 300 kappaletta, kun jatkossa vuosittain ilmestyy noin 800 tuorein tilasto -tiedotetta. Internetin merkitys tilastotiedon jakelukanavana kasvaa edelleen, mikä näkyy erityisesti pääsivustoilla vierailujen kasvuna. Tilastokeskus on käynnistänyt myös tiedonantajien palvelun kehittämisen Internetin välityksellä. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä: Maksuttomia verkkopalvelukokonaisuuksia oli kaikkiaan 17. Ensisijaisena tavoitteena ei ollut niinkään laajentaa palveluja kuin toteuttaa Tilastokeskus.fi kokonaisuudistusta. Sen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin tilastokohtaiset sivustot, jonka myötä HTML-sivujen määrä lisääntyi voimakkaasti. Myös StatFin taulukoiden sisällä solujen määrä kasvoi ja Verkkokoulussa laajennettiin kurssien ja oppituntien määrää. Käytetyin palvelu oli edel-

10 8(42) leen vierailumäärillä mitattuna Tilastouutiset ( vierailua/kk, kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta lähes 30 prosenttia). Yli vierailijaan kuukaudessa ylsivät myös StatFin, Suomi lukuina ja Luokitukset. Näiden käytön kasvuprosentit vaihtelivat 15 prosentista 40 prosenttiin. Maksullisia verkkopalvelukokonaisuuksia oli kaikkiaan 19. Uusina palveluina avattiin Maaseutuindikaattorit -palvelu ja Suomi vertailussa -palvelu. Käyttäjäsopimuksia oli vuoden 2004 lopussa 1891 kappaletta. Käyttäjäsopimukset ovat organisaatiokohtaisia, jolloin todellisten käyttäjien lukumäärä on suurempi kuin käyttäjäsopimusten. Käyttäjäsopimusten määrä pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla, joskin eri palvelujen kasvuluvuissa oli suuriakin eroja. Myös maksullisissa verkkopalveluissa kehittämisen painopiste oli palvelurakenteen yhtenäistämisessä. Ensimmäisenä käynnistyi aluetilastojen verkkojakelun yhtenäistäminen. Verkkopalvelujen tunnuslukuja 2003 toteuma 2004 tavoite 2004 toteuma 03/04 muutos-% HTML-sivujen tarjonta, kpl kasvaa tiedostohaut, kpl/vrk kasvaa StatFin taulukoita, kpl 399 ennallaan StatFin soluja, milj. kpl 722 ennallaan vierailijoita, kpl/kk kasvaa Vierailijoita Internet-sivuilla, kpl/vko kasvaa Maksuttomia verkkopalveluja, kpl Maksullisia verkkopalveluja, kpl Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia kasvaa Tulot sähköisistä palveluista 5, milj. euroa 1,0-1,2 +17 Julkaisutoiminta. Toimintavuoden painettujen julkaisujen määräksi suunniteltiin 120 julkaisunimikettä, mikä oli 18 kappaletta vähemmän kuin vuonna Nimikkeitä valmistui 122 kappaletta. Tähän sisältyi myös muutama alun perin vuodelle 2003 suunniteltu julkaisu. Vuodelle 2005 puolestaan siirtyi 11 vuodelle 2004 suunniteltua säännöllisesti ilmestyvää ja 8 muuta julkaisua. Internet-julkaisujen tavoitteeksi asetettiin 48 kappaletta vuonna 2004, mikä merkitsi 11 kappaleen kasvua edellisvuoteen verrattuna. Internet-julkaisuja ilmestyi 47 kappaletta. Internetjulkaisujen määrän kasvu on viime vuosina ollut merkittävää. Painettujen julkaisujen levikin arvioitiin laskevan edellisvuosien tapaan. Toteutunut lasku oli 17 prosenttia. Rakenteellinen muutos palvelujen kysynnässä ja tarjonnassa, sähköisen julkaisemisen lisääntyminen ja asiakkaiden siirtyminen maksullisten ja maksuttomien verkkopalvelujen käyttäjiksi, on aiheuttanut levikin laskun aiempaa huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Julkaisutoiminnan tunnuslukuja /04 toteuma tavoite toteutuma muutos % Julkaisunimikkeitä, kpl Internetjulkaisuja, kpl Julkaisujen levikki, kpl laskee Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,7-1,6-6 Lehdistötiedotteita, kpl 292 ennallaan Tiedotepoikkeamia, kpl Voimakas lisäys johtuu Tilastokeskus.fi sivuston uudistamisesta. Kun uudistus saadaan päätökseen, poistetaan vanhentuneet sivustot. 4 StatFin lukuihin sisältyy noin 50 englanninkielistä taulukkoa ja noin 190 milj.solua. 5 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.

11 9(42) Muita maksullisten palvelujen tunnuslukuja. Tulotavoitetta 6, verkkopalveluja ja julkaisuja lukuun ottamatta muille palveluille ei asetettu erillisiä tavoitteita. Koko maksulliselle toiminnalle asetettu tulotavoite saavutettiin. Myyntitapahtumien ja asiakasorganisaatioiden määrät kasvoivat kaksi prosenttia ja tulot yhden prosentin. Sähköisistä palveluista ja erityisesti haastattelupalveluista saatujen tulojen kasvu kompensoi muiden palvelujen heikon tulokehityksen. Erityisesti tulot rekisteripalveluista laskivat, mikä johtuu kilpailun kiristymisestä rekisteripalveluissa. Muita maksullisen toiminnan tunnuslukuja 2003 toteutuma 2004 toteutuma 03/04 muutos % Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,0 8,4 +5 Myyntitapahtumia, kpl Asiakasorganisaatioita, kpl Erityisselvitykset, toimituksia Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,3 3,2-3 Haastattelupalvelut, toimituksia Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,3 1,6 +23 Rekisteripalvelut, toimituksia Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,6 0,5-17 Tuotekehityksen menettelytapoja kehitettiin. Prosessin organisointi on pilotointivaiheessa. Menettelyä käytetään tuotekehitysideoiden tuottamiseen, niiden seulontaan ja arviointiin sekä tuotteiden kehittämiseen ja seurantaan. Tilastotoimen palvelujen parantamiseksi selkiinnytettiin työnjakoja muiden tilastontuottajien kanssa sekä tehtiin yhteistyötä SVT-tilastojen kokoamiseksi laadullisesti yhtenäisinä sarjoina. Viranomaisten tiedonkeruun rationalisointi ja työnjakojen selkiinnyttäminen olivat keskeisesti esillä opetushallinnon (mm. ammattikorkeakoulutilastot, kansallisen ja EU:n aikuiskoulutustutkimuksen integrointi) ja sosiaali- ja terveysministeriön (Tieto2005-hanke) tilastouudistuksissa. Kustannustehokkuuden edistämistä painotettiin Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen allekirjoittamassa yhteistyösopimuksessa. Tilastokeskus ja Suomen ympäristökeskus tarkensivat työnjakoaan jätetietojen tuottamisessa ja kansainvälisessä raportoinnissa sekä ilmapäästötietojen tuottamisessa. Tilastokeskuksen ja viranomaisten välistä yhteistyötä käsiteltiin kaikkiaan 12 pääjohtaja/kansliapäällikkötason kokouksessa. Eri tilastontuottajista koostuvan Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunta jatkoi työtään SVT-tilastojen laadun kehittämiseksi ja menettelyjen yhtenäistämiseksi. Neuvottelukunnan mittavin työ on ollut SVT kokonaisuuden perustan rakentaminen. SVT-neuvottelukunta päivitti SVT-tilastojen laatukriteerit ja laatuselostesuosituksen sekä hyväksyi suositukset virheiden korjaamisessa SVT-julkaisuissa, SVT-tilastojen julkistamiskalenterimenettelyistä ja kielisuosituksen. Laatuselosteiden lisääminen SVT-tilastoihin on meneillään niin Tilastokeskuksessa kuin muussakin tilastotoimessa. Valmistelussa ovat virallisen tilaston tilasto- ja julkaisuluettelot sekä aihealueluokitus. Tilastokirjasto aloitti SVT-julkaisujen asiasanoituksen ja pdf-julkaisujen luetteloinnin. Suomen virallisen tilaston sarjoihin hyväksyttiin yhdeksän uutta tilastoa. Tulostavoite 2: Parannetaan erityisesti avainasiakkaiden palvelua. Avainasiakkaiden palvelun parantamiseen tähtäävässä asiakassuhdejohtamisen projektissa nimitettiin alkuvuodesta segmentti-tiimit valtiolle, paikallishallinnolle, oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Samanaikaisesti valittiin strategiset 6 Maksullisen toiminnan tulostavoitteita (mm. kannattavuus) käsitellään tarkemmin luvussa

12 10(42) ja avainasiakkaat vastuuhenkilöineen. Vuoden mittaan segmenttitiimien työ painottui toimintaympäristön seurantaan ja segmentoinnin selkiyttämiseen. Tulostavoite 3: Asiakastyytyväisyys pidetään vähintään nykyisellään. Asiakastyytyväisyyttä selvitetään joka toinen vuosi. Seurantavuonna tutkimusta ei tehty. Asiakaspalautekanavan (Anoppi) kautta palautteita tuli toimintavuotena noin kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Palautteiden määrä oli 340 kappaletta. Kriittisten palautteiden lukumäärä (95 kappaletta), oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (94 kappaletta). Tulostavoite 4: Toimitaan viraston vahvistamien palvelulupausten mukaisesti. Toimintayksiköt ovat omassa toiminnassaan kiinnittäneet huomiota palvelulupausten toteuttamiseen. Erillisiä mittareita asian todentamiseksi ei ole. Välillisesti tavoitteen toteutumista voidaan arvioida tämän luvun muiden mittareiden, mm. asiakaspalautekanavan, tiedotepoikkeamien sekä palvelujen kehittämistä ja käyttöä ilmaisevien tunnuslukujen kautta. Näissä ei ollut merkittävää poikkeamaa tavoitteisiin nähden. Tulostavoite 5: Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina Julkaisutoiminnan täsmällisyydestä kertova tiedotepoikkeamien kokonaismäärä pysyi suunnilleen ennallaan, joskin myöhästymisten osuus lisääntyi. Yhteensä julkaisukalenterin säännöllisten tilastojen tiedotepoikkeamia oli seurantavuotena 40, yksi vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kuukausi- ja neljännesvuositilastot ilmestyivät ajallaan, joten poikkeamat koskivat säännöllisesti ilmestyviä vuositilastoja ja muita julkaisuja. Näistä kuusi ilmestyi etuajassa, 19 myöhässä ja 15:sta ei oltu ilmoitettu etukäteen julkistamiskalenterissa. Kaikkiaan tiedotteita ilmestyi 300 kappaletta (edellisenä vuotena 292 kappaletta). Tulostavoite 6: Toiminnan parantamista jatketaan Euroopan laatupalkintokriteerein. 7 Kokonaislaadun parantamisessa toiminnan pääpaino oli Tilastokeskuksen toimintajärjestelmän kuvaamisessa. Ensimmäinen versio toimintakäsikirjasta valmistui vuoden 2004 loppupuolella. Vuonna 2002 toteutetussa johdon itsearvioinnissa identifioiduista parantamiskohteista tehtiin seuranta. Useimmissa parantamiskohteissa todettiin tapahtuneen edistymistä. Toimintayksiköissä on vähitellen otettu käyttöön laatupalkintoarviointia kevyempi ITE -arviointi. Osassa toimintayksiköitä ITE-arviointi toteutettiin systemaattisesti jo kaikilla vastuualueilla, osassa menettelyä vasta kokeiltiin joillakin vastuualueilla. Samoin on käynnistynyt prosessikuvausten laadinta. Osassa yksiköitä ollaan jo pitkällä, toisissa vasta käynnistämässä kuvauksia. Lähes jokaisessa toimintayksikössä on myös vähintään yksi laatupäällikkökoulutuksen saanut henkilö. Arvio: Budjettirahoitteisen toiminnan volyymi säilyi suunnilleen ennallaan. Volyymin kasvua vähensivät mm. että kaikkia edellisenä vuonna tuotettuja tietovarantoja ei kertomusvuotena tuotettu ja että vuosijulkaisuja (paino-originaalit) siirtyi poikkeuksellisen paljon vuodelle Nykyinen volyymimittari ei ota riittävästi huomioon erityisesti veloituksettomien verkkopalvelujen kasvua. Palvelujen kehittämistä hallitsi Tilastokeskus.fi -kokonaisuudistus. Uudistuksen vuoksi eri palvelujen sijainti ja linkitykset muuttuivat siinä määrin, että vertailukelpoisia tietoja palvelujen tarjonnasta ja kysynnästä edelliseen vuoteen voidaan tehdä vain osasta palveluja. Vaikka uudistus on pääosin parantanut palvelujen löydettä- 7 Tilastojen laadun parantamisesta on raportoitu edellä kohdassa 2.1.

13 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Voimavarat ja tehokkuus 11(42) vyyttä, on muutosten johdosta tullut myös kriittistä palautetta. Useissa palveluissa vierailujen määrät ovat kasvaneet enemmän kuin vierailijoiden määrät, mikä merkitsee sitä, että vakiintuneet käyttäjät vierailevat aiempaa useammin samassa palvelussa. Yksittäisistä palveluista erityisen myönteisen huomion kohteena on ollut verkkokoulu. Verkkokoulu osallistui valtakunnalliseen vuoden verkkooppimisympäristö (E-Eemeli) -kilpailuun ja ylsi ainoana julkishallinnon palveluna loppukilpailuun saaden kunniamaininnan. Tilastoaineistojen käsittely sujui yleisesti edellisvuotista paremmin. Sen sijaan julkaisuprosessissa (taitto) oli ongelmia, joiden takia säännöllisiä julkaisuja siirtyi tavanomaista suurempi määrä seuraavalle vuodelle. Merkittävä osa vuosijulkaisuista valmistuu loppuvuodesta, ja taiton resurssiongelmiin ei pystytty riittävän nopeasti reagoimaan. Toimenpiteisiin prosessin parantamiseksi on ryhdytty. Julkaisujen levikin arvioidaan jatkossakin laskevan tietojen saatavuuden parantuessa verkon välityksellä. Erityisesti rekisteripalveluissa markkinatilanne jatkui kireänä. Myös erityisselvitysten kysyntä oli edellisvuotista laimeampaa. Sen sijaan erilaisten indikaattoripalvelujen ja tutkimusaineistojen kysyntä lisääntyi tarjontaa nopeammin. Kokonaislaadun parantamista ja laatuajattelun sisäistämistä tapahtuu koko ajan yksiköiden ITE-arvioinneissa, prosessien kuvaamisessa ja SVT-laatuselosteiden laatimisessa. SVT-neuvottelukunnan työn myötä tilastollinen laatuajattelu on leviämässä myös muuhun tilastotoimeen. Merkittävä oli myös laatujärjestelmän nivominen kasvihuonekaasuinventaarioyksikön toimintaan, mikä oli kansainvälisestikin esimerkillistä. Kokonaislaatu on yhä enemmän tavoitteiden mukaisesti integroitumassa kiinteäksi osaksi toimintaa. Katsaus: Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 58,1 milj. euroa, mikä on 4,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna Summasta lisätalousarvion osuus oli euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutui tilastollisen ammattitietorekisterin perustamisesta ja kuluvan vuoden ammattitietojen keruusta. Käytettävissä olevan rahoituksen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 9%. Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 40,7 milj. euroa (70%) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Tilastokeskuksella oli lisäksi käytettävissä siirtynyttä toimintamenorahoitusta edelliseltä vuodelta 5,4 milj. euroa, noin 2,4 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Käytettävissä olevien toimintamenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 12 prosenttia. Maksullisen toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 8,4 milj. euroa. Tuotot kasvoivat euroa vuoteen 2003 verrattuna. Tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta pysyi lähes ennallaan (14%).

14 12(42) Toiminnan rahoitusrakenne euroa Toimintamenot Maks. toiminta EU-rahoitus Muu ulkop.rah. EU-rahoitusta saatiin 1,5 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 2,0 milj. euroa. EU-rahoitus väheni kolmanneksella edellisvuodesta. Muu ulkopuolinen rahoitus muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Toiminnan rahoitusrakenne euroa Toimintamenot Siirtomääräraha Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus Ulkopuolinen rahoitus sisältää yhteistyöhankkeet valtion virastojen ja laitosten kanssa, kansainvälisen rahoituksen, EU-rahoituksen, työllistämisvaroin palkatut sekä korkeakoulujen harjoittelijarahoituksen. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta niin palkkaus-, kulutus- kuin investointimenojenkin osalta. Toimintayksiköille kohdennettiin juoksevan toiminnan rahoituksen lisäksi erikseen määriteltyihin kehittämisprojekteihin rahoitusta 1,7 milj. euroa, josta suuri osa käytettiin tuotannon järjestelmien kehittämiseen osana tuotantomalliprojektia. Lisäksi rahoitusta käytettiin tilastojen sopeuttamiseen EU-säädösten vaatimuksiin, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

15 Menojen rakenne Palkkaus 1000 euroa (42) Kulutusmenot Investoinnit Toimintavuoden investoinnit toteutuivat hieman suunniteltua pienempinä. Tilastokeskus käytti 1,2 milj. euroa käyttöomaisuuden hankintaan vuonna 2004, mikä merkitsi 78 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisvuoden voimakkaiden leikkausten jälkeen investoinneissa palattiin vuoden 2002 tasolle. Investoinneista suurin osa, noin 70%, muodostui edellisten vuosien tapaan tietotekniikkahankinnoista. Investointien rakenne (ei sisällä nettoutettavia eriä) euroa Kalusteet Muut ohjelmistot ja atklaitteet Koneet ja laitteet Työasemaympäristö Verkko- ja palvelinympäristö Keskuskoneympäristö Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 49,8 milj. euroa. Kokonaiskustannusten suhteellinen muutos edelliseen vuoteen oli 5,3 prosenttia. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tilastokeskuksen kustannusrakenne euroa Palkkaus Toimitilakust. Pääomakust. Muut kustannukset

16 14(42) Tulostavoite 1: Tilastotietojen tuotannon yksikkökustannukset ja kiinteiden kustannusten osuus pidetään vuoden 2003 tasolla. Tuottavuus kasvaa keskimäärin 2 prosenttia vuodessa vuosina Tilastotietojen yksikkökustannukset Tilastokeskuksen toiminnan taloudellisuutta mitataan tietovarantojen yksikkökustannuksilla. Yksikkökustannukset kasvoivat edellisvuodesta johtuen kokonaiskustannusten noususta sekä kerättävien tietojen määrän laskusta. Tilastotietojen yksikkökustannukset toteuma 2004 tavoite 2004 toteutuma 03/04 muutos-% Tietovarantojen tietojen yksikkökustannukset, euroa/milj. tietoa ,8 Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset kasvoivat vuodesta 2003 runsaat 5 prosenttia, mutta tavoite saavutettiin. Tuotteiden ja palvelujen tuottamisen kokonaiskustannukset kasvoivat selvästi tietovarantotyön kustannuksia enemmän. Tämä johtui mm. maksulliseen toimintaan käytettyjen työpanosten kasvusta. Tilastotietojen kokonaiskustannukset, euroa 9 toteuma 2004 tavoite 2004 toteutuma 03/04 muutos-% Tuotteet ja palvelut ,0 Tietovarannot ,5 Kokonaiskustannukset ,3 Kiinteiden kustannusten suhteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna oli vajaat 2 prosenttia. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista säilyi vuoden 2003 tasolla. Kiinteät kustannukset, euroa 2003 toteuma 2004 tavoite 2004 toteuma 03/04 muutos % Kiinteät kustannukset ,9 Osuus kokonaiskustannuksista, % 27,9 27,9 27,0 Tuottavuus 10 Kokonaistuottavuus laski noin 2 prosenttia vuodesta Vuoden 2003 voimakkaan tuottavuuskasvun vuoksi muutos täyttää tulostavoitteeksi vuosiksi asetetun keskimääräisen 2 prosentin kasvun Tuottavuuden vuosimuutokset 1,3 % 0,1 % 11,0 % -2,1% Tulostavoite 2: Selvitetään, voidaanko Tilastokeskuksen eri toimintoja edelleen tehostaa ja kustannuksia alentaa esimerkiksi toimintoja alueellistamalla. Tilastokeskuksen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantamismahdollisuuksia selvittävän työryhmän raportti Tilastokeskuksen tuottavuusohjelma 2010 val- 8 Tiedonkeruisiin liittyvät tiedot muuttuneet, vertailutiedot tuotettu myös vuodelta Laskentatapa tarkistettu, vertailutiedot tuotettu myös vuosilta Tuottavuusmittari ei toistaiseksi ota huomioon laadun muutoksia. Myös rakenteellinen voimakas siirtymä verkkopalveluihin on toistaiseksi pystytty heikohkosti kuvaaman mittarissa. Mittarin kehitystyö jatkuu.

17 15(42) mistui ja hyväksyttiin loppuvuodesta. Raportti sisältää 27 toimenpidettä, joita on tarkoitus toteuttaa tulevina vuosina. Tulostavoite 3: Osallistutaan erikseen sovittavalla tavalla tuottavuusohjelman sekä hallinnollisiin infrastruktuuriin sisältyvien hallinnonalatason kehityshankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Tilastokeskus osallistui toimintavuotena VM:n hallinnonalan taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, tietohallinnon ja tietoturvan hallinnonalatasoisiin kehityshankkeisiin sekä tuottavuusohjelmaa palvelevien julkisen sektorin tilastojen kehittämiseen. Kuntasektorin tuottavuustilastoinnin kehittämiseen kohdistettiin lisävoimavaroja loppuvuodesta ja valtiosektorin tuottavuustilastointiin vuoden 2005 alusta lähtien. Tulostavoite 4: Selvitetään, miten ja missä aikataulussa voidaan toteuttaa Tilastokeskuksen palvelutuotantoa ja sisäisiä prosesseja koskevien verkkopalvelulinjausten mukainen investointiohjelma ja hankintasuunnitelma. Tilastokeskuksen verkkopalveluiden kehittämislinjausten toteuttamissuunnitelma vuosiksi valmistui. Se on toiminut eri hankkeiden suunnittelun ja ajoituksen taustamateriaalina. Merkittäviä osia linjauksista on sisällytetty tuotantomallihankkeeseen (mm. sähköisen tiedonkeruun ja jakelun ratkaisut), Tilastokeskus.fi kokonaisuudistukseen sekä verkkopalvelukokonaisuuden rationalisointiin. Näistä raportoidaan ao. kohdissa. Lähes kaikilla linjausten osa-alueilla kehitystyö on käynnistynyt tai käynnistymässä, joten toteuttamissuunnitelman aikataulu näyttää realistiselta. Tulostavoite 5: Maksullisessa palvelutoiminnassa tavoitteena on 3 vuoden keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus vuosina Vuoden 2004 käyttöjäämä on noin 15 prosenttia tuotoista ja ylijäämä 0 prosenttia tuotoista. Maksulliselle toiminnalle asetettu myyntitavoite saavutettiin ja kustannusvastaavuustavoite ylitettiin selvästi vuonna Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP TP tavoite TP Tuotot, euroa Erilliskustannukset, euroa Käyttöjäämä, euroa % tuotoista 14,5 20, ,4 Osuus yhteiskustannuksista, euroa Ylijäämä/alijäämä, euroa % tuotoista -0,6 7,3 0 3,2 Investoinnit % tuotoista 1,2 0,7 1,2 1,1 Tuotot/kustannukset % 99,4 107,9 100,0 103,3 Käyttöjäämä ylitti tulostavoitteeksi asetetun 15 prosenttia toimintavuoden tuotoista. Myös kannattavuudelle ja ylijäämälle asetetut tavoitteet ylittyivät selvästi. Ylijäämä oli euroa. Kannattavuus mitattuna tuotot/kustannukset oli 103 prosenttia, tavoitteen ollessa 100 prosenttia. Eurostat muutti palvelusopimusten osalta menettelyjään. Osaa palvelusopimuksista ei hyväksytä enää maksullisina, vaan ns. grantseina eli tukimaksuina, joihin ei saa sisällyttää yleiskustannuksia. EU:n tilintarkastuksessa menettelyä käytettiin myös takautuvasti. Mm. Kuluttajabarometri on jo muutettu vuoden 2003 puolella maksullisesta toiminnasta yhteisrahoitteiseksi (grants) ja Eurostatin DataShop -palvelu muuttui lokakuun alusta European Statistical Support -palveluksi, jonka kansallisesta tukipalvelusta vastaa tilastokirjasto. 11 Investoinnit ja tuotekehitys otettu huomioon.

18 16(42) Maksullinen toiminta Tuotot, menot ja kustannukset euroa Tuotot Menot Kustannukset Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtiosektorin ostot ovat kasvaneet tasaisesti vuosina , lukuun ottamatta vuoden 2003 poikkeuksellista vähenemistä. Kuntasektori vähensi ostojaan, mutta valtiosektorin ostojen merkittävä kasvu kompensoi tämän, joten julkisen sektorin osuus hieman nousi. Elinkeinoelämän osuus säilyi suunnilleen ennallaan. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Tulot asiakasryhmittäin euroa Valtio Kunnat Kotitaloudet Elinkeinoelämä Muut

19 17(42) Sähköisten tuotteiden ja palvelujen tulot kasvoivat edellisen vuoden tapaan. Lisäystä oli 17 prosenttia edellisestä vuodesta. Haastattelupalveluista saadut tulot kasvoivat yli viidenneksen. Toimitusten määrä kuitenkin laski, mikä merkitsee sitä, että toimitukset olivat keskimäärin aiempaa suurempia. Julkaisujen levikki laski noin 17 prosenttia. Tulot sen sijaan pysyivät suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Tämä johtui palvelurakenteen muutoksista. Myös tulot erityisselvityksistä ja rekisteripalveluista laskivat. Tulot tuoteryhmittäin Erityisselvitykset Haastattelup. Julkaisujen myynti Standardituotteet Rekisterip. Sähköiset tuotteet ja palvelut Muut tulot euroa Toimintayksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli pääosin ylijäämäistä. Edelliseen vuoteen verrattuna ylijäämä kasvoi kuitenkin vain sihteeristössä (SH) ja hallintopalveluissa (HA). Kannattavuus toimintayksiköittäin , yli/alijäämä euroa SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA

20 18(42) Prosessit ja rakenteet Tulostavoite 6: Tietovarasto ajatteluun perustuvan tuotantomallin kehittämistä jatketaan seuraavien vuosien ajan. Samoin jatketaan systeemityön menetelmien kehittämistä. Erikseen asetettiin tavoitteet sähköiselle tiedonkeruulle, julkaisutuotannon digitalisoinnille ja keskuskoneesta luopumiselle. - Vuoden 2006 loppuun mennessä kaikilla lomakkeella tietoja antavilla on myös sähköisen tiedonsiirron mahdollisuus. - Julkaisutuotannon digitalisointia jatketaan vuoteen 2006 saakka. - Ideal Datacomia käyttävät tietojärjestelmät uudistetaan ja siirretään avoimeen ympäristöön vuoden 2004 loppuun mennessä. Muilta osin keskuskoneesta arvioidaan voitavan luopua vuoden 2009 lopussa. Vuosi 2004 oli tuotantomalliprojektissa konkreettisten tulosten vuosi. Useita hankkeita saatiin pilotointivaiheeseen ja niiden tulokset näyttivät lupaavilta. Poikkeamia suunnitelmiin nähden olivat tiedonhallinnan välineratkaisujen sekä koko prosessin tason pilotoinnin viivästyminen. Projektissa on kehitetty, hankittu, koekäytetty sekä ohjeistettu menetelmiä ja välineitä ohjelmistotuotantoprosessin, tiedonkeruun ja -jakelun tueksi. Välinekehityksessä tiedonkeruun kehikkoratkaisu (nk. XColA) valmistui. Käyttäjähallintasovellus ja tunnistamiskehikko saatiin käyttöönottoa vaille valmiiksi, systeemirekisteri oli koekäytössä ja XML-originaaleihin perustuvan monikanavajulkaisun julkaisueditori valittiin tarjouskilpailun pohjalta. XMLtaulukkoeditorin ensimmäinen versio saatiin valmiiksi ja integroitiin Tilastokeskuksen digitaaliseen julkaisuprosessiin ja välineisiin. Metatietojärjestelmien jatkokehittämiseen perustettiin koordinointiryhmä. SuperStarII taulukointijärjestelmän käyttöönottoprojekti vietiin loppuun. Useissa tilastoissa oli meneillään, käynnistyi tai valmistui sähköisen tiedonkeruun hankkeita. Yritysten suhdannetilastojen nykyisissä sähköisen keruun järjestelmissä käyttöaste on kasvanut noin 70 prosenttiin vastaajista. Teollisuuden uusien tilausten ja majoitustilaston sähköisen keruun järjestelmät saatiin käyttöönottovaiheeseen vuoden 2005 puolella. Yritysten rakennetilastoissa otettiin käyttöön kaksi järjestelmää, joiden käyttöaste oli prosenttia vastaajista. Valmisteilla oli kuuden tiedonkeruun siirto verkkoversioon. Kuntien palkkatilastoissa koko tiedonkeruu saatiin sähköistettyä. Yksityisen sektorin palkkatilastoissa toteutettiin keruupalvelun kilpailutus ja tehtiin sopimus vuoden lopussa. Tuottajahintaindeksin sähköinen tiedonkeruun pilotti valmistui syksyllä. Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa valmistui pilottihankkeena sähköinen keruulomake. Koulutustilastoissa merkittävä osa tiedonkeruista toimii jo sähköisenä. Vuonna 2004 sähköistä keruuta laajennettiin ammatillisten kouluihin kohdistuvassa tiedonkeruussa sekä valmisteltiin kolmen muun aineiston sähköistä siirtoa. Julkaisutuotannon digitalisointihanke on edennyt suunniteltua aikataulua nopeammin. Liikenne kirjapainoon toimii jo lähes kokonaan sähköisesti ja kuukausi- ja neljännesvuositilastoissa käytetään enimmäkseen standardin mukaisia word-pohjia. Tietojärjestelmien siirto avoimeen ympäristöön eteni pääosin suunnitellussa aikataulussa. Tulonjakotilaston, palkkatilastojen, vuokratilastojen, palvelujen tuottajahintaindeksien, majoitustilaston ja tieliikenneonnettomuustilaston siirrot avoimeen ympäristöön valmistuivat. Uudistuksia oli meneillään mm. väestömuutostilastoissa, väestölaskentatilastoissa (13 osaprojektista työskentely on aloitettu kuudessa), työvoimatutkimuksessa, ja teollisuuden uusien tilausten tilastossa. Hinta- ja kustannusindeksien yhteisen atk-järjestelmän kehittämisprojektissa on aloitettu määrittelyvaihe. Kaikki Ideal Datacomia käyttävät tietojärjestelmät saatiin uudistetuksi ja Ideal Datacom ympäristö poistui vuodenvaihteessa..

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2005-31.12.2005

15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2005-31.12.2005 15.3.2006 Tilastokeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1. - 31.12. Sisällysluettelo 1 Johdon katsaus toimintaan...1 2 Tuloksellisuuden kuvaus...2 2.1 Toiminnan vaikuttavuus...2 2.2 Toiminnallinen

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2003 31.12.2003

26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2003 31.12.2003 26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003 Sisällysluettelo sivu 1.Toimintakatsaus 1 2. Tuloksellisuuden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

15.3.2007 TK-20-396-07

15.3.2007 TK-20-396-07 15.3.2007 TK-20-396-07 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä

Tilastokeskus.fi väylä Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Kaksi näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali ja Yritysportaali 11.3.2009 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2008

Koulutuksen talous 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen talous Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. Koululaitoksen

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus Vuosikertomus 2009 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

13.3.2009 TK-20-1048-08

13.3.2009 TK-20-1048-08 13.3.2009 TK-20-1048-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2005-2008 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2005-2008 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 8.12.2003 1(5) Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2005-2008 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1. Suunnitelman lähtökohdat Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret

Työtaistelutilasto. Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006. Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelutilasto Vuosi 2006 ja 4. neljännes 2006 Vuonna 2006 lakkojen lukumäärä oli tavanomainen, mutta menetykset suuret Työtaistelut painottuivat teollisuuteen ja liikenteeseen Suomi on keskimääräistä

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

12.3.2010 TK-20-1448-08

12.3.2010 TK-20-1448-08 12.3.2010 TK-20-1448-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot