TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "31.3.2005 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2004 31.12.2004"

Transkriptio

1 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

2 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Sisällysluettelo sivu 1. Johdon katsaus toimintaan 1 2. Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadun hallinta Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja johtopäätökset Tilinpäätöslaskelmien analyysi Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset Yhteenvedot väärinkäytöksistä Allekirjoitukset ja määräajat 42 LIITE Tilastokeskuksen johto-organisaatio

3 1(42) 1. Johdon katsaus toimintaan Informaation kysyntä niin yksityisen kuin julkisen sektorin päätöksenteossa säilytti vahvan asemansa. Kotimaassa talous- ja yhteiskuntapoliittista keskustelua sävyttivät mm. eläkejärjestelmän sekä yritys- ja pääomaverotuksen uudistaminen. Myös hallituksen politiikkaohjelmat ylläpitivät edelleen tiedon kysyntää. Demografia-asiat nousivat yhä näkyvämmin esiin talouden kehitysarvioissa. Euroopan unionin toiminnassa esillä olivat mm. perustuslakiuudistus, kasvu- ja vakaussopimuksen uudistaminen sekä uuden rahoituskehyksen valmistelu. Lissabonin strategian epäonnistuminen alkoi näyttää yhä ilmeisemmältä ja keskustelua herätti myös euroalueen heikkona jatkuva talouskehitys. Kreikan ongelmat julkisen sektorin alijäämä- ja velkatilastojen laadinnassa johtivat laajaan julkiseen keskusteluun, jonka seurauksena alettiin valmistella toimia, joilla turvattaisiin tilastoviranomaisten itsenäisyys, puolueettomuus ja läpinäkyvyys. Uusia tilastoalaa koskevia EU-säädöksiä valmistui vuonna 2004 hieman edellisvuotista vähemmän. Kansallisten tilastovirastojen toimintaympäristö on viime vuosina merkittävästi muuttunut. Keskeistä on ollut ylikansallisen tilastolainsäädännön roolin korostuminen. Toinen tuntuva muutos on ollut tilastotiedon merkityksen lisääntyminen niin markkinoiden kuin politiikan päätöksenteossa. Tilastotiedon ja palveluiden kysynnässä on tapahtunut tuntuvia rakenteellisia muutoksia mm. verkkopalveluiden kysynnän kasvun myötä. Myös teknologian nopea kehitys ja kilpailun kiristyminen tietomarkkinoilla ovat edellyttäneet huomattavaa t&k- ja investointipanostusta sekä toiminnan uudelleenorganisointia kansallisissa tilastovirastoissa. Asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus Tilastokeskuksen toimintaan ja sen tuottamiin tilastoihin ja palveluihin säilyi korkealla tasolla vuonna Palaute asiakkailta oli pääosin myönteistä ja rakentavaa. Myös Tilastokeskuksen tunnettuus on pysynyt korkeana. EU - tilastosäädösten implementoinnissa Suomi sijoittuu edelleen jäsenmaiden kärkijoukkoon. Kaikkiaan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että tietovarantojen relevanssi ja laatu on kyetty turvaamaan. Virallisen tilaston luotettavuutta ja puolueettomuutta ei Suomessa ole kyseenalaistettu samalla tavoin, kuin eräissä muissa maissa. Tilastokeskuksen kehitystyön painopiste oli tuotantomallin uudistamisessa ja yhtenäistämisessä sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämisessä. Asiakassuhteiden hoito organisoitiin uudelleen. Vuoden 2004 lopulla valmistuneessa Tilastokeskuksen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantamismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportissa nimettiin kaikkiaan 27 toimenpidettä, joita on tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Henkilöstön kehittämistyötä jatkettiin edellisenä vuonna hyväksytyn Henkilöstö ohjelman mukaisesti. Henkilöstön koulutusmenot ja opiskeluun käytetty työaika lisääntyivät vuonna Osaamiskartoituksia täydennettiin ja rekrytoinnin toimintamalleja uudistettiin. Tulos- ja kehityskeskustelu-ohjeistusta uusittiin. Osaamisen kehittämiseksi ja siirtämiseksi laadittiin kehittämissuunnitelma. Talous saatiin tasapainoon vuoden 2003 lopussa, ja vuonna 2004 taloustilanne oli hyvä. Vuonna 2004 tuottavuus hieman aleni Tilastokeskuksessa edellisvuoden voimakkaan nousun jälkeen. Kehitystyön tuloksia on kuitenkin syytä tarkastella pitemmällä aikavälillä. Vuosia jatkuneen kehitystyön tuloksena esimerkiksi siirtyminen sähköiseen tiedonkeruuseen alkaa viimein olla läpimurtovaiheessa, joka jatkossa paitsi nopeuttaa tuotantoprosesseja myös parantaa perusaineistojen laatua. Haaste tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen pysyy silti varmasti jatkossakin suurena. Kokonaisuutena asetetut tavoitteet pystyttiin saavuttamaan ja samalla varmistamaan edellytykset toiminnan jatkuvalle parantamiselle myös tulevaisuudessa.

4 2(42) 2.Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnan vaikuttavuus Katsaus: Tilastokeskuksen tehtävänä on tuottaa yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä kehittää tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Tilastokeskuksen toiminta-ajatuksena on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu tuotettujen tilastotietojen relevanssiin, laatuun ja saatavuuteen, Tilastokeskuksen tunnettuuteen ja julkisuuskuvaan, erityisesti luotettavuuden näkökulmasta sekä siihen, miten aktiivisesti se toimii ja vaikuttaa kansainvälisessä tilastoyhteisössä. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen korkealla. Myös tilastoja koskeva uutisointi oli sävyltään neutraalia. Tilastoala nousi lehtien otsikoihin uudenlaisella tavalla, kun julkisuuteen tulivat epäselvyydet Kreikan julkisen talouden tilastoinnin luotettavuudesta. EU:n piirissä alettiin valmistella toimia, joilla voitaisiin nykyistä paremmin turvata tilastoviranomaisten tilastojenlaadinnan itsenäisyys, puolueettomuus ja läpinäkyvyys. Tilastotietojen merkitys päätöksenteon perustana kasvoi edelleen, mikä näkyi myös Kreikan tapauksen kohdalla. Kansainvälisen yhteistyön painopiste oli edelleen EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Noin puolet kaikista virkamatkoista ja kokouksista, joihin Tilastokeskuksen henkilöstöä osallistui, oli EU-kokouksia. Kansainvälisessä tilastoyhteisössä, erityisesti EU:ssa vaikuttaminen on muodostunut Suomen EU-jäsenyydestä lähtien erityisen tärkeäksi tilastosäädösten velvoittavuuden vuoksi. Suomen vaikuttamiskeinot perustuvat lähinnä hyvään maineeseen, ts. osaamiseen ja siihen, että säädösten mukaiset velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mukaisesti. Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteitä olivat perustuotannosta huolehtiminen, siihen liittyvine välttämättömine ajanmukaistuksineen, sekä tilastojen kehittäminen siten, että EU-velvoitteisiin liittyvät hankkeet ja tuotantoprosessien uudistaminen priorisoitiin. Uusi tilastolaki tuli voimaan (280/2004). Uudessa laissa on otettu huomioon erityisesti julkisuuslaissa ja henkilötietolaissa tapahtuneet muutokset. Laissa säädetään myös aiempaa yksityiskohtaisemmin oikeudesta kerätä henkilötietoja tiedonantovelvollisuuden nojalla sekä oikeudesta arkaluontoisten henkilötietojen keräämiseen. Kansallisia - jatkossa enenevässä määrin myös kansainvälisiä - tarpeita palvelee tilastotietojen saatavuuden lisääminen verkkopalveluina sekä mahdollisimman laaja ja avoin tiedotustoiminta. 1 Toimintavuodelle vuoden 2003 lopussa asetetut tavoitteet on kursivoitu ja ne on ryhmitelty Valtiokonttorin uuden toimintakertomusohjeen otsikoiden alle.

5 3(42) Tulostavoite 1: Tilastokeskus tuottaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten ja sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut, toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja jatkaa meneillään olevia EUhankkeita sovittujen siirtymäaikojen puitteissa. Kasvihuonekaasujen kansallisen inventaariolaitoksen perustamistyötä jatketaan. Jatkuvaluonteisesti parannetaan tietovarantojen monikäyttöisyyttä menetelmätyöllä, käsitteitä ja luokituksia standardoimalla ja aineistoyhdistelyillä. Pääosa uudistuksista kohdistui tilastojen kuvausalueen laajentamiseen mm. palvelualoilla, suhdannetilastojen nopeuttamiseen tai indekseissä perusvuoden vaihdoksen yhteydessä tehtäviin painorakenteen tarkistuksiin. Useimmat EU-säädöksiin ja -sitoumuksiin perustuvat kehittämishankkeet jatkuivat ja etenivät sovitusti. Kansantalouden tilinpidon ESA-95 uudistuksen ns. kolmas vaihe (tilinpidon volyymilaskennan siirto tarjonta- ja käyttötaulukoiden pohjalle) eteni testilaskelmiin. Palvelualojen tilastoista palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa valmistuivat suunnitelman mukaisesti ennakkotiedot. Rajahaastattelututkimus jatkui. Uusi sopimus solmittiin neljäksi vuodeksi. Sen turvin tutkimusta voidaan jatkaa vuoden 2008 loppuun. Palvelujen tuottajahintaindeksijärjestelmää laajennettiin uusille toimialoille ja tuotannossa olevien indeksien julkaiseminen käynnistyi lokakuussa. Talous- ja rahaliiton edellyttämistä tilastojen nopeutushankkeista julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisten rahoitustilien kehitystyö eteni hieman säädettyä nopeammassa aikataulussa. Myös vuosirahoitustilinpidon nopeuttamistyöt ovat käynnissä. Välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) hankkeessa jatkuivat vuotta 2003 koskevat koelaskelmat ja menetelmien kehittäminen. Laajassa EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa (EU-SILC) ja tulonjakotutkimuksessa toteutettiin ensimmäistä kertaa integroitu tiedonkeruu. Seurantavuoden aikana annettiin 12 uutta Tilastokeskusta koskevaa tilastoalan EYsäädöstä (vuonna 2003 vastaavasti 20). Näistä viisi oli parlamentin ja neuvoston antamia ja loput komission asetuksia. Parlamentin ja neuvoston asetukset koskivat neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen laatimista, tietoyhteiskuntatilastoja, rahoitustilejä koskevaa julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpitoa, maatalouden taloustilastoja sekä vuosittaisten terästeollisuustilastojen tuottamista. Perusvuoden muutokset (2000=100) hintaindekseissä saatiin loppuun. Rakennuskustannusindeksin perusvuosiuudistus (2005=100) käynnistyi. Kansallisen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön kehittämistä jatkettiin ja toiminta vakiinnutettiin suunnitelmien mukaisesti. Toimintavuotena laatujärjestelmä saatiin nivotuksi kokonaistoimintaan. Tilastojen laatu ja tutkimustyö. Tilastojen laadun ja koherenssin parantamista jatkettiin. Suuryritysten systemaattisempaa käsittelyä eri tilastoissa ja taloustilastojen laadun parantamista selvitettiin. Eri tilastoyksiköt myös tiivistivät yhteistyötään taloustilastojen koherenssin parantamiseksi. Asiantuntijalausuntojen ja muiden yhteistyötahojen suositusten pohjalta Tilastokeskuksessa käynnistyi uuden kausitasoitusmenetelmän (TRAMO/SEATS) käyttöönotto kausitasoitusmenetelmää käyttävissä tilastoissa. Siirtyminen toteutetaan tilastoalueittain viimeistään vuonna Vastauskadot pysyivät edelleen keskimäärin ennallaan. Muutamissa tilastoissa kadot lisääntyivät, mutta myös päinvastaista kehitystä tapahtui. Olennaista parannusta

6 4(42) tapahtui tiedonkeruumenetelmän muutoksen ansiosta mm. vuokratilastossa (postikyselystä haastatteluun) ja kuntien palkkatilastoissa (sähköinen tiedonkeruu). Yliopistojen kanssa jatkettiin tutkimusyhteistyötä hankkimalla tieteellistä osaamista Tilastokeskukseen sekä tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston tilastotieteen laitoksen kanssa jatkui vuosiksi tehdyn sopimuksen puitteissa. Maisteriohjelma laajeni sovitusti kansantaloustieteeseen, jonka ensimmäiset opiskelijat aloittivat harjoittelun vuonna Helsingin yliopiston kanssa neuvoteltiin yliopistoyhteistyön laajentamisesta. Myös yhteistyö Turun Kauppakorkeakoulun kanssa jatkui. Relaatiotietokannoista tehdyssä väitöskirjatyössä Tilastokeskus oli yhtenä esimerkkinä. EU:n tutkimuksen 5. puiteohjelman hankkeista viimeisin (CODACMOS) koski tiedonkeruun menetelmällistä kehittämistä, ja se saatiin päätökseen syksyllä. Rekisteritiedon mallina hankkeessa esitettiin Tilastokeskuksessa kehitetty tilastotiedon yleinen, rakenteinen metamalli (CoSSI), jota kokeiltiin onnistuneesti verohallinnon ja Tietoenatorin kanssa käyttäen verotietojen metatietoja osana tilastollista metatietoa. Tulossopimuksen ulkopuolella käynnistyi lähinnä kansallisia tarpeita palvelevan tilastollisen ammattirekisterin perustaminen lisätalousarviossa saadun rahoituksen turvin. Tulostavoite 2: Tunnettuus ja julkisuuskuva pyritään säilyttämään vähintään nykyisellään. Tilastokeskuksen lehtileikeseuranta uudistettiin toukokuun alussa. Uudistettu seuranta tuottaa selvästi enemmän osumia kuin vanha. Siten luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien lukujen kanssa. Seurannan mukaan vuonna 2004 lehtileikkeitä oli 4660 kappaletta (yli 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003). Vaikka kriittissävyisten leikkeiden pieni osuus ei myöskään ole vertailukelpoinen, voidaan kuitenkin todeta, että kriittissävyisiä leikkeitä oli lukumääräisesti vähemmän (47 kpl) kuin edellisenä vuonna (57 kpl). Leikeseuranta Leikkeitä, kpl niistä: kriittisiä, % 2,5 1,8 1,0 Kirjoitetuimpia aiheita olivat hintavertailut, rikostilastot, palkkatilastot, lapsikuolleisuus, nuorten liikennekuolemat, asuntojen hintojen tasoittuminen, seksuaalirikokset, konkurssit, kokonaistuotanto, kuluttajabarometri, kotitalouksien tuloerot, rakennuskustannusindeksi, kansainvälinen hintavertailu, työvoimatutkimus, ammatit ja kuolleisuus-tutkimus, työolotutkimus, väestötilastot sekä Tietoajan ja Hyvinvointikatsauksen jotkut artikkelit. Kunnallisvaaleista kirjoitettiin puolestaan lokakuussa. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta kymmeneen. Kriittissävyisesti kirjoitettiin erityisesti uudesta alueellisesta väestöennusteesta. Keväällä 2004 Taloustutkimuksen tekemässä Yritysviestintätutkimuksessa Tilastokeskus sai parhaan yleisarvosanan (7,97) tiedottamisestaan arvioinnin kohteena olleista 178 yrityksestä ja julkisesta organisaatiosta. Tutkimukseen vastasi 566 sanoma- ja aikakauslehtien sekä sähköisten viestimien toimittajaa. Tilastokeskuksen vahvin valtti oli luotettavuus. Tilastokeskus oli seitsemättä kertaa mukana Taloustutkimuksen VIP-tutkimuksessa, jossa selvitetään päättäjien mielikuvia eri alojen yrityksistä, julkishallinnon laitoksista ja järjestöistä. Tilastokeskus sai julkisen palvelun organisaatioista parhaan yleisarvosanan 7,96. Edellisenä vuonna Tilastokeskus oli toisena, yleisarvosanalla 7,87. Julkisen palvelun toimijoita arvioi 473 vastaajaa. Arvioitavia organisaatioita

7 5(42) oli 24. Tutkimuksen mukaan Tilastokeskus oli toiseksi tunnetuin julkisen palvelun organisaatio. Vastaajista 62 prosenttia ilmoitti tuntevansa Tilastokeskuksen. Opetusministeriö ja Kopiosto ovat selvittäneet digitaalisen aineiston käyttöä opetuksessa vuosina Selvityksen mukaan opettajat käyttävät opetuksessa eniten kustannusalan ja julkishallinnon Internet -sivuja. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa Tilastokeskuksen -sivustot olivat eniten käytetyt. Myös muissa oppilaitosryhmissä Tilastokeskuksen sivustot olivat kärjen tuntumassa. Tulostavoite 3: Toteutetaan EU-velvoitteet kärkimaiden joukossa. Rotaatioperiaatteen mukaisesti järjestetään Pohjoismainen tilastokokous. Tilastokeskus on priorisoinut toiminnassaan EU-säädösten mukaiset kehittämishankkeet ja on toistaiseksi pääosin pystynyt noudattamaan sovittuja aikatauluja. Edellä on raportoitu keskeisten meneillään olevien EU-hankkeiden etenemisestä. Tilastokeskus on seurannut Suomen sijoittumisia tilastoalan kansainvälisillä ranking-listoilla. Lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) ja yritysten rakennetilastoasetuksen implementoinnissa Suomi oli toimintavuotena EU:n eturivin maita. STSasetuksen implementoinnissa Suomi oli ainoa maa, jolle EU ei ole esittänyt enää lisätoimenpiteitä. Myös kaikki ns. Action Planin mukaiset toimenpiteet vain Suomi, Ruotsi ja Tanska täyttivät. Palvelujen tuottajahintaindeksin julkistamisen aloittamisen myötä Suomi siirtyi tällä alueella EU-maiden kärkijoukkoon. Sen sijaan energiatilastoja koskeviin IEA:n 2 vuosikyselyihin vastaamisessa Suomi oli häntäpäässä. Nykyisen ESA95 -lähettämisohjelman mukaisista tiedoista resurssisyistä puuttuneet julkisyhteisöjen tehtävittäiset kokonaismenojen aikasarjat vuosilta saatiin valmiiksi ja raportoitiin Eurostatille. ESA95 -lähettämisohjelman uudistamiseen liittyen Suomi on anonut poikkeusta neljännesvuosittaisten sektoritilien laadintaan, ICT-tavarainvestointien toimialajakoon sekä rahoitustilinpidon nopeuttamiseen. Tilastokeskus on vaikuttanut mahdollisuuksiensa mukaan EU-tilastosäädösten valmisteluun niin neuvoston tilastoryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa työryhmissä. Toimintapoliittisena linjauksena on pyritty siihen, että uudet EU:n tietotarpeet voitaisiin toteuttaa sovittamalla nämä mahdollisimman hyvin kansallisten tarpeiden kanssa, lisäämättä kohtuuttomasti tiedonantorasitusta. Suomen EUkannanottojen valmistelua ja yhtenäistämistä jatkettiin mm. tilastotoimen EUyhteistyöryhmän avulla. Neuvoston tilastoryhmä käsitteli seurantavuonna neljännesvuosittaista sektoritilinpitoa, neljännesvuosittaista julkista velkaa koskevien tietojen tuottamista, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa, suoria ulkomaisia sijoituksia, yritysten ammatillista koulutusta ja lyhyen aikavälin yritystilastoasetuksen muuttamista koskevia tilastoasetuksia. Tilastokeskus osallistui näiden kaikkien käsittelyyn. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan EU:n piirissä tehtävään tilastojen kehittämiseen osallistumalla myös EU:n kokonaan tai osittain rahoittamiin tilastojen kehittämisen pilottihankkeisiin sekä EU:n viidennestä tutkimuksen puiteohjelmasta osarahoitettuihin tilastollisten menetelmien kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Useita tilastojen kehittämishankkeita oli myös seurantavuotena meneillään. Menetelmäpainotteisista EU:n tutkimuksen 5. puiteohjelmasta osarahoitetuista hankkeista viimeisin, CODACMOS (sähköisen tiedonkeruun menetelmät) saatettiin loppuun. Suomessa pidettiin useita kansainvälisiä tilastoalan kokouksia. Näistä laajimmat olivat Turussa elokuussa järjestetty Pohjoismainen tilastokokous, johon osallistui kaikkiaan 340 osanottajaa, hintaindeksejä käsittelevä Ottawa Group (noin 40 osallistujaa) sekä IMF:n kanssa yhteistyössä järjestetty tuottajahintaindeksimanuaalin 2 IEA on OECD:n alainen International Energy Agency.

8 6(42) julkistamisseminaari (noin 40 osallistujaa). Muita merkittäviä kokouksia, joihin Tilastokeskuksen johto osallistui, olivat OECD:n tilastokomitean ensimmäinen istunto, YK:n tilastokomission kokous, YK:n Euroopan talouskomission (ECE) tilastokonferenssi sekä EU:n tilastopäällikkökokoukset (kolme kertaa vuodessa). Pääjohtajatason kahdenvälistä yhteistyötä toteutettiin Kanadan, Portugalin, Slovakian, Puolan ja Perun tilastovirastojen kanssa. Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn Tilastoinstituutin hallituksen jäsenenä vuosina ja virallisen tilaston kansainvälisen järjestön IAOSin puheenjohtajana vuosina Vuonna 2004 oli meneillään tai toteutettiin 42 osaamisen vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Projektien määrä kasvoi vain hieman edellisestä vuodesta, mutta projekteihin liittyvät konsultointimatkat ulkomaille lisääntyivät lähes 50 prosenttia. Tämä johtui siitä, että vuonna 2004 oli meneillään useita edellisvuotta laajempia projekteja. Uusia konsultointihankkeita valmisteltiin mm. kehitysyhteistyön merkeissä ulkoasiainministeriön kanssa sekä Latviassa sosiaalitilastojen alueella. EU:n rahoittamien tilastotoimen kehittämishankkeiden painopiste Euroopassa on siirtymässä Balkanin alueelle ja Turkkiin. Toimintavuotena päätökseen saatiin Slovakian aluetietokantahanke, Liettuan laatuhanke ja Latvian haastattelutoiminnan kehittämishanke. Tanskan vetämän Kroatian ja Italian vetämän Albanian tilastovirastojen kehittämishankkeet jatkuivat ja Ruotsin vetämä Puola -hanke käynnistyi. Kahdenvälinen yhteistyö jatkui Venäjän kanssa. Muutaman uuden jäsenmaan tilastoasiantuntijoita koulutettiin EU:n tilastolainsäädäntöprosessiin. Tilastokeskus sai tarjouskilpailun pohjalta hoidettavakseen EU-maille tarkoitetun kansantalouden tilinpidon kurssin. Kansainväliseen käyttöön tuotettiin hallinnollisten aineistojen tilastokäyttöä koskeva englanninkielinen käsikirja. Tilastokeskus jatkoi kuudetta vuotta Euroopan hintavertailuprojektissa pohjoisen ryhmän ryhmävetäjänä. Arvio: Tulossopimuksessa mainitut tietovarantojen relevanssia ja laatua koskevat tavoitteet saavutettiin pääosin eikä niissä esiintynyt merkittäviä ongelmia. Euroopan unionin tietotarpeita ja velvoitteita koskevat uudistushankkeet pyrittiin edelleen sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen kotimaisten tarpeiden kanssa, jotta voitiin minimoida tiedonantorasituksen lisäys. Tilastojen keskinäiseen koherenssiin jouduttaneen kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Palkkatilastojen alueella jatkui edelleen epävarmuus työnantajajärjestöjen ylläpitämien palkkatilastojen kehittämisen suunnasta. Tilastokeskuksen tunnettuus ja kuva luotettavista ja puolueettomista tilastoista säilyivät vahvana. Samoin Tilastokeskus ja sen tilastot olivat esillä mediassa hyvin neutraalisti. Myönteistä myös on, että tilastotiedot ovat saavuttaneet merkittävän roolin opetusaineistona osana yleistyvää verkkopalvelujen käyttöä. Kansainvälistä vaikuttavuutta koskevien tulostavoitteiden toteuttaminen on merkinnyt paitsi EU-säädösten mukaisten kehittämishankkeiden priorisointia, myös aktiivista osallistumista ja vaikuttamista EU-tilastosäädösten valmisteluun sekä osallistumista uusia säädöksiä ennakoiden EU:n osittain rahoittamiin pilottihankkeisiin. Seurantavuosi oli kansainvälisessä toiminnassa varsin vilkas. Kansainväliset velvoitteet pystyttiin hoitamaan hyvin, ja Suomessa pidetyt kokoukset saivat paljon myönteistä palautetta. Osaamisen viennissä kysyntää on edelleen enemmän kuin on mahdollista tarjota. Kysyntää oli erityisesti koulutuksella (rekistereiden ja hallinnollisten aineistojen käyttö tilastojen laadinnassa) ja tilastotoimen kehittämisellä.

9 7(42) 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadun hallinta Katsaus: Talouskasvu piristyi vuonna Ennakkotietojen mukaan BKT kasvoi 3,7 prosenttia vuonna Julkinen kulutus kasvoi muuta kysyntää hitaammin (2 prosenttia). Kustannusten karsiminen leimasi edelleen yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Talouden yleinen kehitys vaikuttaa tilastoalan toimintaympäristöön paitsi tiedon ja tietopalvelujen kysynnän myös julkisen talouden, erityisesti valtion ja kuntien heikentyneiden rahoitusnäkymien kautta. Tilastokeskuksen palvelujen kysyntä säilytti hyvin asemansa. Erityisesti kasvoi maksuttomien verkkopalvelujen käyttö. Maksullisten palvelujen kysyntä tuotoilla mitattuna kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden Kasvua oli lähes 5 prosenttia vuodesta Uudistetussa Tilastokeskuksen toimintastrategiassa yhtenäisiä verkkopalveluja korostettiin. Toimintavuoden painopisteitä olivat verkkopalvelulinjausten toteuttamisen ohella palveluvalikoiman selkiinnyttäminen, asiakassuhteiden kehittäminen ja erilaiset palveluketjun tehostamiseen liittyvät toimet sekä yhteistyö muiden Suomen Virallisen Tilaston (SVT) tuottajien kanssa koko tilastotoimen palvelujen parantamiseksi. Uusiakin palveluja tuotettiin, mutta keskeisintä oli nykyisen palveluvalikoiman selkiinnyttäminen. Näkyvin meneillään oleva uudistus on Tilastokeskus.fi kokonaispalvelun rakentaminen. Tulostavoite 1: Tuotetaan tulossopimuksen liitteessä mainitut suoritteet. Palveluvalikoimaa uudistetaan ja päällekkäisyyksiä karsitaan. Lisätään verkkopalvelujen käyttöä tilastotiedon keskeisenä jakelukanavana. Kehitetään tuotekehityksen menettelytapoja. Tilastokeskus tuotti tulossopimuksen liitteessä mainitut tietovarantoja sekä tuotteita ja palveluja koskevat suoritteet. Eri suoriteryhmistä toisissa suunnitellut määrät ylittyivät, toisissa jäivät alle. Tuottavuusmittarin volyymitietojen perusteella budjettirahoitteisen toiminnan volyymi säilyi ennallaan (+0,3%). Maksullisen tuotannon volyymi kasvoi noin 2,5 prosenttia. Vuoden 2003 syksyllä päivitetyn toimintastrategian verkkopalvelulinjausten toteuttaminen käynnistyi Tilastokeskus.fi -kokonaispalvelun rakenteen ja graafisen ilmeen uudistamisena vuoden 2003 loppupuolella. Uudistamisen tavoitteena on yksinkertaistaa tietojen ja eri verkkopalvelujen löytymistä. Tilastokeskuksen julkaisemista 195 tilastosta saatiin tehtyä tilaston kuvaus mennessä, jolloin Tilastokeskus.fi -kokonaispalvelun uudet sivut avattiin. Kesäkuusta lähtien myös uudet tilastojulkistukset on julkaistu verkkosivuilla uuden rakenteen mukaisesti. Siirtymäkausi jatkuu vuoden 2005 toukokuun loppuun. Uudistuksen myötä tilastojen julkistamisvolyymi kasvaa merkittävästi. Tähän saakka lehdistötiedotteita ilmestyi vuosittain noin 300 kappaletta, kun jatkossa vuosittain ilmestyy noin 800 tuorein tilasto -tiedotetta. Internetin merkitys tilastotiedon jakelukanavana kasvaa edelleen, mikä näkyy erityisesti pääsivustoilla vierailujen kasvuna. Tilastokeskus on käynnistänyt myös tiedonantajien palvelun kehittämisen Internetin välityksellä. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä: Maksuttomia verkkopalvelukokonaisuuksia oli kaikkiaan 17. Ensisijaisena tavoitteena ei ollut niinkään laajentaa palveluja kuin toteuttaa Tilastokeskus.fi kokonaisuudistusta. Sen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin tilastokohtaiset sivustot, jonka myötä HTML-sivujen määrä lisääntyi voimakkaasti. Myös StatFin taulukoiden sisällä solujen määrä kasvoi ja Verkkokoulussa laajennettiin kurssien ja oppituntien määrää. Käytetyin palvelu oli edel-

10 8(42) leen vierailumäärillä mitattuna Tilastouutiset ( vierailua/kk, kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta lähes 30 prosenttia). Yli vierailijaan kuukaudessa ylsivät myös StatFin, Suomi lukuina ja Luokitukset. Näiden käytön kasvuprosentit vaihtelivat 15 prosentista 40 prosenttiin. Maksullisia verkkopalvelukokonaisuuksia oli kaikkiaan 19. Uusina palveluina avattiin Maaseutuindikaattorit -palvelu ja Suomi vertailussa -palvelu. Käyttäjäsopimuksia oli vuoden 2004 lopussa 1891 kappaletta. Käyttäjäsopimukset ovat organisaatiokohtaisia, jolloin todellisten käyttäjien lukumäärä on suurempi kuin käyttäjäsopimusten. Käyttäjäsopimusten määrä pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla, joskin eri palvelujen kasvuluvuissa oli suuriakin eroja. Myös maksullisissa verkkopalveluissa kehittämisen painopiste oli palvelurakenteen yhtenäistämisessä. Ensimmäisenä käynnistyi aluetilastojen verkkojakelun yhtenäistäminen. Verkkopalvelujen tunnuslukuja 2003 toteuma 2004 tavoite 2004 toteuma 03/04 muutos-% HTML-sivujen tarjonta, kpl kasvaa tiedostohaut, kpl/vrk kasvaa StatFin taulukoita, kpl 399 ennallaan StatFin soluja, milj. kpl 722 ennallaan vierailijoita, kpl/kk kasvaa Vierailijoita Internet-sivuilla, kpl/vko kasvaa Maksuttomia verkkopalveluja, kpl Maksullisia verkkopalveluja, kpl Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia kasvaa Tulot sähköisistä palveluista 5, milj. euroa 1,0-1,2 +17 Julkaisutoiminta. Toimintavuoden painettujen julkaisujen määräksi suunniteltiin 120 julkaisunimikettä, mikä oli 18 kappaletta vähemmän kuin vuonna Nimikkeitä valmistui 122 kappaletta. Tähän sisältyi myös muutama alun perin vuodelle 2003 suunniteltu julkaisu. Vuodelle 2005 puolestaan siirtyi 11 vuodelle 2004 suunniteltua säännöllisesti ilmestyvää ja 8 muuta julkaisua. Internet-julkaisujen tavoitteeksi asetettiin 48 kappaletta vuonna 2004, mikä merkitsi 11 kappaleen kasvua edellisvuoteen verrattuna. Internet-julkaisuja ilmestyi 47 kappaletta. Internetjulkaisujen määrän kasvu on viime vuosina ollut merkittävää. Painettujen julkaisujen levikin arvioitiin laskevan edellisvuosien tapaan. Toteutunut lasku oli 17 prosenttia. Rakenteellinen muutos palvelujen kysynnässä ja tarjonnassa, sähköisen julkaisemisen lisääntyminen ja asiakkaiden siirtyminen maksullisten ja maksuttomien verkkopalvelujen käyttäjiksi, on aiheuttanut levikin laskun aiempaa huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Julkaisutoiminnan tunnuslukuja /04 toteuma tavoite toteutuma muutos % Julkaisunimikkeitä, kpl Internetjulkaisuja, kpl Julkaisujen levikki, kpl laskee Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,7-1,6-6 Lehdistötiedotteita, kpl 292 ennallaan Tiedotepoikkeamia, kpl Voimakas lisäys johtuu Tilastokeskus.fi sivuston uudistamisesta. Kun uudistus saadaan päätökseen, poistetaan vanhentuneet sivustot. 4 StatFin lukuihin sisältyy noin 50 englanninkielistä taulukkoa ja noin 190 milj.solua. 5 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.

11 9(42) Muita maksullisten palvelujen tunnuslukuja. Tulotavoitetta 6, verkkopalveluja ja julkaisuja lukuun ottamatta muille palveluille ei asetettu erillisiä tavoitteita. Koko maksulliselle toiminnalle asetettu tulotavoite saavutettiin. Myyntitapahtumien ja asiakasorganisaatioiden määrät kasvoivat kaksi prosenttia ja tulot yhden prosentin. Sähköisistä palveluista ja erityisesti haastattelupalveluista saatujen tulojen kasvu kompensoi muiden palvelujen heikon tulokehityksen. Erityisesti tulot rekisteripalveluista laskivat, mikä johtuu kilpailun kiristymisestä rekisteripalveluissa. Muita maksullisen toiminnan tunnuslukuja 2003 toteutuma 2004 toteutuma 03/04 muutos % Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,0 8,4 +5 Myyntitapahtumia, kpl Asiakasorganisaatioita, kpl Erityisselvitykset, toimituksia Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,3 3,2-3 Haastattelupalvelut, toimituksia Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,3 1,6 +23 Rekisteripalvelut, toimituksia Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,6 0,5-17 Tuotekehityksen menettelytapoja kehitettiin. Prosessin organisointi on pilotointivaiheessa. Menettelyä käytetään tuotekehitysideoiden tuottamiseen, niiden seulontaan ja arviointiin sekä tuotteiden kehittämiseen ja seurantaan. Tilastotoimen palvelujen parantamiseksi selkiinnytettiin työnjakoja muiden tilastontuottajien kanssa sekä tehtiin yhteistyötä SVT-tilastojen kokoamiseksi laadullisesti yhtenäisinä sarjoina. Viranomaisten tiedonkeruun rationalisointi ja työnjakojen selkiinnyttäminen olivat keskeisesti esillä opetushallinnon (mm. ammattikorkeakoulutilastot, kansallisen ja EU:n aikuiskoulutustutkimuksen integrointi) ja sosiaali- ja terveysministeriön (Tieto2005-hanke) tilastouudistuksissa. Kustannustehokkuuden edistämistä painotettiin Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen allekirjoittamassa yhteistyösopimuksessa. Tilastokeskus ja Suomen ympäristökeskus tarkensivat työnjakoaan jätetietojen tuottamisessa ja kansainvälisessä raportoinnissa sekä ilmapäästötietojen tuottamisessa. Tilastokeskuksen ja viranomaisten välistä yhteistyötä käsiteltiin kaikkiaan 12 pääjohtaja/kansliapäällikkötason kokouksessa. Eri tilastontuottajista koostuvan Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunta jatkoi työtään SVT-tilastojen laadun kehittämiseksi ja menettelyjen yhtenäistämiseksi. Neuvottelukunnan mittavin työ on ollut SVT kokonaisuuden perustan rakentaminen. SVT-neuvottelukunta päivitti SVT-tilastojen laatukriteerit ja laatuselostesuosituksen sekä hyväksyi suositukset virheiden korjaamisessa SVT-julkaisuissa, SVT-tilastojen julkistamiskalenterimenettelyistä ja kielisuosituksen. Laatuselosteiden lisääminen SVT-tilastoihin on meneillään niin Tilastokeskuksessa kuin muussakin tilastotoimessa. Valmistelussa ovat virallisen tilaston tilasto- ja julkaisuluettelot sekä aihealueluokitus. Tilastokirjasto aloitti SVT-julkaisujen asiasanoituksen ja pdf-julkaisujen luetteloinnin. Suomen virallisen tilaston sarjoihin hyväksyttiin yhdeksän uutta tilastoa. Tulostavoite 2: Parannetaan erityisesti avainasiakkaiden palvelua. Avainasiakkaiden palvelun parantamiseen tähtäävässä asiakassuhdejohtamisen projektissa nimitettiin alkuvuodesta segmentti-tiimit valtiolle, paikallishallinnolle, oppilaitoksille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Samanaikaisesti valittiin strategiset 6 Maksullisen toiminnan tulostavoitteita (mm. kannattavuus) käsitellään tarkemmin luvussa

12 10(42) ja avainasiakkaat vastuuhenkilöineen. Vuoden mittaan segmenttitiimien työ painottui toimintaympäristön seurantaan ja segmentoinnin selkiyttämiseen. Tulostavoite 3: Asiakastyytyväisyys pidetään vähintään nykyisellään. Asiakastyytyväisyyttä selvitetään joka toinen vuosi. Seurantavuonna tutkimusta ei tehty. Asiakaspalautekanavan (Anoppi) kautta palautteita tuli toimintavuotena noin kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Palautteiden määrä oli 340 kappaletta. Kriittisten palautteiden lukumäärä (95 kappaletta), oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (94 kappaletta). Tulostavoite 4: Toimitaan viraston vahvistamien palvelulupausten mukaisesti. Toimintayksiköt ovat omassa toiminnassaan kiinnittäneet huomiota palvelulupausten toteuttamiseen. Erillisiä mittareita asian todentamiseksi ei ole. Välillisesti tavoitteen toteutumista voidaan arvioida tämän luvun muiden mittareiden, mm. asiakaspalautekanavan, tiedotepoikkeamien sekä palvelujen kehittämistä ja käyttöä ilmaisevien tunnuslukujen kautta. Näissä ei ollut merkittävää poikkeamaa tavoitteisiin nähden. Tulostavoite 5: Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina Julkaisutoiminnan täsmällisyydestä kertova tiedotepoikkeamien kokonaismäärä pysyi suunnilleen ennallaan, joskin myöhästymisten osuus lisääntyi. Yhteensä julkaisukalenterin säännöllisten tilastojen tiedotepoikkeamia oli seurantavuotena 40, yksi vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kuukausi- ja neljännesvuositilastot ilmestyivät ajallaan, joten poikkeamat koskivat säännöllisesti ilmestyviä vuositilastoja ja muita julkaisuja. Näistä kuusi ilmestyi etuajassa, 19 myöhässä ja 15:sta ei oltu ilmoitettu etukäteen julkistamiskalenterissa. Kaikkiaan tiedotteita ilmestyi 300 kappaletta (edellisenä vuotena 292 kappaletta). Tulostavoite 6: Toiminnan parantamista jatketaan Euroopan laatupalkintokriteerein. 7 Kokonaislaadun parantamisessa toiminnan pääpaino oli Tilastokeskuksen toimintajärjestelmän kuvaamisessa. Ensimmäinen versio toimintakäsikirjasta valmistui vuoden 2004 loppupuolella. Vuonna 2002 toteutetussa johdon itsearvioinnissa identifioiduista parantamiskohteista tehtiin seuranta. Useimmissa parantamiskohteissa todettiin tapahtuneen edistymistä. Toimintayksiköissä on vähitellen otettu käyttöön laatupalkintoarviointia kevyempi ITE -arviointi. Osassa toimintayksiköitä ITE-arviointi toteutettiin systemaattisesti jo kaikilla vastuualueilla, osassa menettelyä vasta kokeiltiin joillakin vastuualueilla. Samoin on käynnistynyt prosessikuvausten laadinta. Osassa yksiköitä ollaan jo pitkällä, toisissa vasta käynnistämässä kuvauksia. Lähes jokaisessa toimintayksikössä on myös vähintään yksi laatupäällikkökoulutuksen saanut henkilö. Arvio: Budjettirahoitteisen toiminnan volyymi säilyi suunnilleen ennallaan. Volyymin kasvua vähensivät mm. että kaikkia edellisenä vuonna tuotettuja tietovarantoja ei kertomusvuotena tuotettu ja että vuosijulkaisuja (paino-originaalit) siirtyi poikkeuksellisen paljon vuodelle Nykyinen volyymimittari ei ota riittävästi huomioon erityisesti veloituksettomien verkkopalvelujen kasvua. Palvelujen kehittämistä hallitsi Tilastokeskus.fi -kokonaisuudistus. Uudistuksen vuoksi eri palvelujen sijainti ja linkitykset muuttuivat siinä määrin, että vertailukelpoisia tietoja palvelujen tarjonnasta ja kysynnästä edelliseen vuoteen voidaan tehdä vain osasta palveluja. Vaikka uudistus on pääosin parantanut palvelujen löydettä- 7 Tilastojen laadun parantamisesta on raportoitu edellä kohdassa 2.1.

13 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Voimavarat ja tehokkuus 11(42) vyyttä, on muutosten johdosta tullut myös kriittistä palautetta. Useissa palveluissa vierailujen määrät ovat kasvaneet enemmän kuin vierailijoiden määrät, mikä merkitsee sitä, että vakiintuneet käyttäjät vierailevat aiempaa useammin samassa palvelussa. Yksittäisistä palveluista erityisen myönteisen huomion kohteena on ollut verkkokoulu. Verkkokoulu osallistui valtakunnalliseen vuoden verkkooppimisympäristö (E-Eemeli) -kilpailuun ja ylsi ainoana julkishallinnon palveluna loppukilpailuun saaden kunniamaininnan. Tilastoaineistojen käsittely sujui yleisesti edellisvuotista paremmin. Sen sijaan julkaisuprosessissa (taitto) oli ongelmia, joiden takia säännöllisiä julkaisuja siirtyi tavanomaista suurempi määrä seuraavalle vuodelle. Merkittävä osa vuosijulkaisuista valmistuu loppuvuodesta, ja taiton resurssiongelmiin ei pystytty riittävän nopeasti reagoimaan. Toimenpiteisiin prosessin parantamiseksi on ryhdytty. Julkaisujen levikin arvioidaan jatkossakin laskevan tietojen saatavuuden parantuessa verkon välityksellä. Erityisesti rekisteripalveluissa markkinatilanne jatkui kireänä. Myös erityisselvitysten kysyntä oli edellisvuotista laimeampaa. Sen sijaan erilaisten indikaattoripalvelujen ja tutkimusaineistojen kysyntä lisääntyi tarjontaa nopeammin. Kokonaislaadun parantamista ja laatuajattelun sisäistämistä tapahtuu koko ajan yksiköiden ITE-arvioinneissa, prosessien kuvaamisessa ja SVT-laatuselosteiden laatimisessa. SVT-neuvottelukunnan työn myötä tilastollinen laatuajattelu on leviämässä myös muuhun tilastotoimeen. Merkittävä oli myös laatujärjestelmän nivominen kasvihuonekaasuinventaarioyksikön toimintaan, mikä oli kansainvälisestikin esimerkillistä. Kokonaislaatu on yhä enemmän tavoitteiden mukaisesti integroitumassa kiinteäksi osaksi toimintaa. Katsaus: Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 58,1 milj. euroa, mikä on 4,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna Summasta lisätalousarvion osuus oli euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutui tilastollisen ammattitietorekisterin perustamisesta ja kuluvan vuoden ammattitietojen keruusta. Käytettävissä olevan rahoituksen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 9%. Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 40,7 milj. euroa (70%) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Tilastokeskuksella oli lisäksi käytettävissä siirtynyttä toimintamenorahoitusta edelliseltä vuodelta 5,4 milj. euroa, noin 2,4 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Käytettävissä olevien toimintamenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 12 prosenttia. Maksullisen toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 8,4 milj. euroa. Tuotot kasvoivat euroa vuoteen 2003 verrattuna. Tuottojen osuus kokonaisrahoituksesta pysyi lähes ennallaan (14%).

14 12(42) Toiminnan rahoitusrakenne euroa Toimintamenot Maks. toiminta EU-rahoitus Muu ulkop.rah. EU-rahoitusta saatiin 1,5 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 2,0 milj. euroa. EU-rahoitus väheni kolmanneksella edellisvuodesta. Muu ulkopuolinen rahoitus muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Toiminnan rahoitusrakenne euroa Toimintamenot Siirtomääräraha Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus Ulkopuolinen rahoitus sisältää yhteistyöhankkeet valtion virastojen ja laitosten kanssa, kansainvälisen rahoituksen, EU-rahoituksen, työllistämisvaroin palkatut sekä korkeakoulujen harjoittelijarahoituksen. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta niin palkkaus-, kulutus- kuin investointimenojenkin osalta. Toimintayksiköille kohdennettiin juoksevan toiminnan rahoituksen lisäksi erikseen määriteltyihin kehittämisprojekteihin rahoitusta 1,7 milj. euroa, josta suuri osa käytettiin tuotannon järjestelmien kehittämiseen osana tuotantomalliprojektia. Lisäksi rahoitusta käytettiin tilastojen sopeuttamiseen EU-säädösten vaatimuksiin, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

15 Menojen rakenne Palkkaus 1000 euroa (42) Kulutusmenot Investoinnit Toimintavuoden investoinnit toteutuivat hieman suunniteltua pienempinä. Tilastokeskus käytti 1,2 milj. euroa käyttöomaisuuden hankintaan vuonna 2004, mikä merkitsi 78 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisvuoden voimakkaiden leikkausten jälkeen investoinneissa palattiin vuoden 2002 tasolle. Investoinneista suurin osa, noin 70%, muodostui edellisten vuosien tapaan tietotekniikkahankinnoista. Investointien rakenne (ei sisällä nettoutettavia eriä) euroa Kalusteet Muut ohjelmistot ja atklaitteet Koneet ja laitteet Työasemaympäristö Verkko- ja palvelinympäristö Keskuskoneympäristö Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 49,8 milj. euroa. Kokonaiskustannusten suhteellinen muutos edelliseen vuoteen oli 5,3 prosenttia. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tilastokeskuksen kustannusrakenne euroa Palkkaus Toimitilakust. Pääomakust. Muut kustannukset

16 14(42) Tulostavoite 1: Tilastotietojen tuotannon yksikkökustannukset ja kiinteiden kustannusten osuus pidetään vuoden 2003 tasolla. Tuottavuus kasvaa keskimäärin 2 prosenttia vuodessa vuosina Tilastotietojen yksikkökustannukset Tilastokeskuksen toiminnan taloudellisuutta mitataan tietovarantojen yksikkökustannuksilla. Yksikkökustannukset kasvoivat edellisvuodesta johtuen kokonaiskustannusten noususta sekä kerättävien tietojen määrän laskusta. Tilastotietojen yksikkökustannukset toteuma 2004 tavoite 2004 toteutuma 03/04 muutos-% Tietovarantojen tietojen yksikkökustannukset, euroa/milj. tietoa ,8 Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset kasvoivat vuodesta 2003 runsaat 5 prosenttia, mutta tavoite saavutettiin. Tuotteiden ja palvelujen tuottamisen kokonaiskustannukset kasvoivat selvästi tietovarantotyön kustannuksia enemmän. Tämä johtui mm. maksulliseen toimintaan käytettyjen työpanosten kasvusta. Tilastotietojen kokonaiskustannukset, euroa 9 toteuma 2004 tavoite 2004 toteutuma 03/04 muutos-% Tuotteet ja palvelut ,0 Tietovarannot ,5 Kokonaiskustannukset ,3 Kiinteiden kustannusten suhteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna oli vajaat 2 prosenttia. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista säilyi vuoden 2003 tasolla. Kiinteät kustannukset, euroa 2003 toteuma 2004 tavoite 2004 toteuma 03/04 muutos % Kiinteät kustannukset ,9 Osuus kokonaiskustannuksista, % 27,9 27,9 27,0 Tuottavuus 10 Kokonaistuottavuus laski noin 2 prosenttia vuodesta Vuoden 2003 voimakkaan tuottavuuskasvun vuoksi muutos täyttää tulostavoitteeksi vuosiksi asetetun keskimääräisen 2 prosentin kasvun Tuottavuuden vuosimuutokset 1,3 % 0,1 % 11,0 % -2,1% Tulostavoite 2: Selvitetään, voidaanko Tilastokeskuksen eri toimintoja edelleen tehostaa ja kustannuksia alentaa esimerkiksi toimintoja alueellistamalla. Tilastokeskuksen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantamismahdollisuuksia selvittävän työryhmän raportti Tilastokeskuksen tuottavuusohjelma 2010 val- 8 Tiedonkeruisiin liittyvät tiedot muuttuneet, vertailutiedot tuotettu myös vuodelta Laskentatapa tarkistettu, vertailutiedot tuotettu myös vuosilta Tuottavuusmittari ei toistaiseksi ota huomioon laadun muutoksia. Myös rakenteellinen voimakas siirtymä verkkopalveluihin on toistaiseksi pystytty heikohkosti kuvaaman mittarissa. Mittarin kehitystyö jatkuu.

17 15(42) mistui ja hyväksyttiin loppuvuodesta. Raportti sisältää 27 toimenpidettä, joita on tarkoitus toteuttaa tulevina vuosina. Tulostavoite 3: Osallistutaan erikseen sovittavalla tavalla tuottavuusohjelman sekä hallinnollisiin infrastruktuuriin sisältyvien hallinnonalatason kehityshankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Tilastokeskus osallistui toimintavuotena VM:n hallinnonalan taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, tietohallinnon ja tietoturvan hallinnonalatasoisiin kehityshankkeisiin sekä tuottavuusohjelmaa palvelevien julkisen sektorin tilastojen kehittämiseen. Kuntasektorin tuottavuustilastoinnin kehittämiseen kohdistettiin lisävoimavaroja loppuvuodesta ja valtiosektorin tuottavuustilastointiin vuoden 2005 alusta lähtien. Tulostavoite 4: Selvitetään, miten ja missä aikataulussa voidaan toteuttaa Tilastokeskuksen palvelutuotantoa ja sisäisiä prosesseja koskevien verkkopalvelulinjausten mukainen investointiohjelma ja hankintasuunnitelma. Tilastokeskuksen verkkopalveluiden kehittämislinjausten toteuttamissuunnitelma vuosiksi valmistui. Se on toiminut eri hankkeiden suunnittelun ja ajoituksen taustamateriaalina. Merkittäviä osia linjauksista on sisällytetty tuotantomallihankkeeseen (mm. sähköisen tiedonkeruun ja jakelun ratkaisut), Tilastokeskus.fi kokonaisuudistukseen sekä verkkopalvelukokonaisuuden rationalisointiin. Näistä raportoidaan ao. kohdissa. Lähes kaikilla linjausten osa-alueilla kehitystyö on käynnistynyt tai käynnistymässä, joten toteuttamissuunnitelman aikataulu näyttää realistiselta. Tulostavoite 5: Maksullisessa palvelutoiminnassa tavoitteena on 3 vuoden keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus vuosina Vuoden 2004 käyttöjäämä on noin 15 prosenttia tuotoista ja ylijäämä 0 prosenttia tuotoista. Maksulliselle toiminnalle asetettu myyntitavoite saavutettiin ja kustannusvastaavuustavoite ylitettiin selvästi vuonna Maksullisen toiminnan tunnuslukuja TP TP tavoite TP Tuotot, euroa Erilliskustannukset, euroa Käyttöjäämä, euroa % tuotoista 14,5 20, ,4 Osuus yhteiskustannuksista, euroa Ylijäämä/alijäämä, euroa % tuotoista -0,6 7,3 0 3,2 Investoinnit % tuotoista 1,2 0,7 1,2 1,1 Tuotot/kustannukset % 99,4 107,9 100,0 103,3 Käyttöjäämä ylitti tulostavoitteeksi asetetun 15 prosenttia toimintavuoden tuotoista. Myös kannattavuudelle ja ylijäämälle asetetut tavoitteet ylittyivät selvästi. Ylijäämä oli euroa. Kannattavuus mitattuna tuotot/kustannukset oli 103 prosenttia, tavoitteen ollessa 100 prosenttia. Eurostat muutti palvelusopimusten osalta menettelyjään. Osaa palvelusopimuksista ei hyväksytä enää maksullisina, vaan ns. grantseina eli tukimaksuina, joihin ei saa sisällyttää yleiskustannuksia. EU:n tilintarkastuksessa menettelyä käytettiin myös takautuvasti. Mm. Kuluttajabarometri on jo muutettu vuoden 2003 puolella maksullisesta toiminnasta yhteisrahoitteiseksi (grants) ja Eurostatin DataShop -palvelu muuttui lokakuun alusta European Statistical Support -palveluksi, jonka kansallisesta tukipalvelusta vastaa tilastokirjasto. 11 Investoinnit ja tuotekehitys otettu huomioon.

18 16(42) Maksullinen toiminta Tuotot, menot ja kustannukset euroa Tuotot Menot Kustannukset Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtiosektorin ostot ovat kasvaneet tasaisesti vuosina , lukuun ottamatta vuoden 2003 poikkeuksellista vähenemistä. Kuntasektori vähensi ostojaan, mutta valtiosektorin ostojen merkittävä kasvu kompensoi tämän, joten julkisen sektorin osuus hieman nousi. Elinkeinoelämän osuus säilyi suunnilleen ennallaan. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Tulot asiakasryhmittäin euroa Valtio Kunnat Kotitaloudet Elinkeinoelämä Muut

19 17(42) Sähköisten tuotteiden ja palvelujen tulot kasvoivat edellisen vuoden tapaan. Lisäystä oli 17 prosenttia edellisestä vuodesta. Haastattelupalveluista saadut tulot kasvoivat yli viidenneksen. Toimitusten määrä kuitenkin laski, mikä merkitsee sitä, että toimitukset olivat keskimäärin aiempaa suurempia. Julkaisujen levikki laski noin 17 prosenttia. Tulot sen sijaan pysyivät suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Tämä johtui palvelurakenteen muutoksista. Myös tulot erityisselvityksistä ja rekisteripalveluista laskivat. Tulot tuoteryhmittäin Erityisselvitykset Haastattelup. Julkaisujen myynti Standardituotteet Rekisterip. Sähköiset tuotteet ja palvelut Muut tulot euroa Toimintayksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli pääosin ylijäämäistä. Edelliseen vuoteen verrattuna ylijäämä kasvoi kuitenkin vain sihteeristössä (SH) ja hallintopalveluissa (HA). Kannattavuus toimintayksiköittäin , yli/alijäämä euroa SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA

20 18(42) Prosessit ja rakenteet Tulostavoite 6: Tietovarasto ajatteluun perustuvan tuotantomallin kehittämistä jatketaan seuraavien vuosien ajan. Samoin jatketaan systeemityön menetelmien kehittämistä. Erikseen asetettiin tavoitteet sähköiselle tiedonkeruulle, julkaisutuotannon digitalisoinnille ja keskuskoneesta luopumiselle. - Vuoden 2006 loppuun mennessä kaikilla lomakkeella tietoja antavilla on myös sähköisen tiedonsiirron mahdollisuus. - Julkaisutuotannon digitalisointia jatketaan vuoteen 2006 saakka. - Ideal Datacomia käyttävät tietojärjestelmät uudistetaan ja siirretään avoimeen ympäristöön vuoden 2004 loppuun mennessä. Muilta osin keskuskoneesta arvioidaan voitavan luopua vuoden 2009 lopussa. Vuosi 2004 oli tuotantomalliprojektissa konkreettisten tulosten vuosi. Useita hankkeita saatiin pilotointivaiheeseen ja niiden tulokset näyttivät lupaavilta. Poikkeamia suunnitelmiin nähden olivat tiedonhallinnan välineratkaisujen sekä koko prosessin tason pilotoinnin viivästyminen. Projektissa on kehitetty, hankittu, koekäytetty sekä ohjeistettu menetelmiä ja välineitä ohjelmistotuotantoprosessin, tiedonkeruun ja -jakelun tueksi. Välinekehityksessä tiedonkeruun kehikkoratkaisu (nk. XColA) valmistui. Käyttäjähallintasovellus ja tunnistamiskehikko saatiin käyttöönottoa vaille valmiiksi, systeemirekisteri oli koekäytössä ja XML-originaaleihin perustuvan monikanavajulkaisun julkaisueditori valittiin tarjouskilpailun pohjalta. XMLtaulukkoeditorin ensimmäinen versio saatiin valmiiksi ja integroitiin Tilastokeskuksen digitaaliseen julkaisuprosessiin ja välineisiin. Metatietojärjestelmien jatkokehittämiseen perustettiin koordinointiryhmä. SuperStarII taulukointijärjestelmän käyttöönottoprojekti vietiin loppuun. Useissa tilastoissa oli meneillään, käynnistyi tai valmistui sähköisen tiedonkeruun hankkeita. Yritysten suhdannetilastojen nykyisissä sähköisen keruun järjestelmissä käyttöaste on kasvanut noin 70 prosenttiin vastaajista. Teollisuuden uusien tilausten ja majoitustilaston sähköisen keruun järjestelmät saatiin käyttöönottovaiheeseen vuoden 2005 puolella. Yritysten rakennetilastoissa otettiin käyttöön kaksi järjestelmää, joiden käyttöaste oli prosenttia vastaajista. Valmisteilla oli kuuden tiedonkeruun siirto verkkoversioon. Kuntien palkkatilastoissa koko tiedonkeruu saatiin sähköistettyä. Yksityisen sektorin palkkatilastoissa toteutettiin keruupalvelun kilpailutus ja tehtiin sopimus vuoden lopussa. Tuottajahintaindeksin sähköinen tiedonkeruun pilotti valmistui syksyllä. Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa valmistui pilottihankkeena sähköinen keruulomake. Koulutustilastoissa merkittävä osa tiedonkeruista toimii jo sähköisenä. Vuonna 2004 sähköistä keruuta laajennettiin ammatillisten kouluihin kohdistuvassa tiedonkeruussa sekä valmisteltiin kolmen muun aineiston sähköistä siirtoa. Julkaisutuotannon digitalisointihanke on edennyt suunniteltua aikataulua nopeammin. Liikenne kirjapainoon toimii jo lähes kokonaan sähköisesti ja kuukausi- ja neljännesvuositilastoissa käytetään enimmäkseen standardin mukaisia word-pohjia. Tietojärjestelmien siirto avoimeen ympäristöön eteni pääosin suunnitellussa aikataulussa. Tulonjakotilaston, palkkatilastojen, vuokratilastojen, palvelujen tuottajahintaindeksien, majoitustilaston ja tieliikenneonnettomuustilaston siirrot avoimeen ympäristöön valmistuivat. Uudistuksia oli meneillään mm. väestömuutostilastoissa, väestölaskentatilastoissa (13 osaprojektista työskentely on aloitettu kuudessa), työvoimatutkimuksessa, ja teollisuuden uusien tilausten tilastossa. Hinta- ja kustannusindeksien yhteisen atk-järjestelmän kehittämisprojektissa on aloitettu määrittelyvaihe. Kaikki Ideal Datacomia käyttävät tietojärjestelmät saatiin uudistetuksi ja Ideal Datacom ympäristö poistui vuodenvaihteessa..

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010 Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Suomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon. Tilastokirjaston asiakasaamu

Suomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon. Tilastokirjaston asiakasaamu Suomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokirjaston asiakasaamu 4.12.2008 Esityksen rakenne 1. Mikä on tilasto? 2. Luotettavan tiedon tunnusmerkit 3. Virallinen

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet Anna-Leena Reinikainen 6.5.2009 Vaikuttavia säädöksiä Arkistolaki (831/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2008

Koulutuksen talous 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen talous Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. Koululaitoksen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2005

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2005 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2005 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2005 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Kaksi näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali ja Yritysportaali 11.3.2009 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,3 miljoonaa osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2012 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenoissa hienoista kasvua Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot kasvoivat 2007 2009 keskimäärin

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2006

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2006 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2006 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2006 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely. Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9.

Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely. Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9. Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9.2015 Tilastokeskus 150 vuotta 2 Tilastojen vuosilukuja Suomessa 1500

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2007

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2007 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2007 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2007 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) JHS- xxx Tililuettelo hankeryhmän kokous 09.09.2013 Jani Heikkinen, valtiovarainministeriö Ohjelmalla

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava) 9.7.2002 FI L 179/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1221/2002, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, muita kuin rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot