KOLMANNESVUOSIKATSAUS 2/2013

Transkriptio

1 KOLMANNESVUOSIKATSAUS 2/2013

2 1 Sisällys 1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI TOIMINTAYMPÄRISTÖ VEROTULOJEN KEHITYS TULOSSUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA HENKILÖSTÖ Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Poistuma hallinnollisista tehtävistä Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakennepalvelut Tilapalvelu Liikelaitos Työterveys Aalto Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos RAHOITUSRAPORTTI TYTÄRYHTEISÖJEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODEN 2013 TALOUSARVIOSSA... 47

3 1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI Vuoden 2013 talousarvion yleisperusteluissa sivulla 42 kappaleessa todetaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurannasta seuraavaa: Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kolmannesvuosiraporttien avulla. Kolmannesvuosiraportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarviovuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaennusteet ovat ristiriidassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Nyt käsillä oleva raportti on vuoden 2013 toinen kolmanneskatsaus. Raportti sisältää talousarvion yleisperustelujen mukaisesti palvelualueiden selvitykset toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raporttiin on sisällytetty katsaus toimintaympäristön muutoksesta, verotulojen, palkkojen ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä rahoituksesta ja konserniyhteisöistä. Kuluvan vuoden talouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet keväällä tehdyistä arvioista. Tilinpäätösennusteessa kaupungin vuosikatteeksi ennakoidaan 10,7 milj., alijäämäksi 60,6 milj. ja lainakannan kasvuksi 58,4 milj. euroa. Käyttötalouden nettomenojen arvioidaan ylittävän talousarvion 12,3 milj. euroa. Suurin ylitysuhka, 12,4 milj. euroa, kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin ja siellä erikoissairaanhoitoon (7,5 M ), terveyspalveluihin (3,0 M ), työllisyyspalveluihin (1,5 M ) sekä sosiaalipalveluihin (0,4 M ). Kasvun ja oppimisen palveluissa nettomenojen ylitykseksi arvioidaan 0,5 milj. euroa, kaupunkirakennepalveluissa 0,3 milj. euroa ja liikelaitoksissa yhteensä 0,3 milj. euroa. Vanhus- ja vammaispalveluiden nettomenot ylittänevät talousarvion 1,2 milj. eurolla. Kaupunginhallituksen ( /54) asettama taloustoimikunta on antamassaan väliraportissa esittänyt tavoitteet talouden tasapainottamiseksi valtuustokauden aikana. Väliraportin pohjalta on laadittu talousarvion valmisteluohjeet vuodelle Valmisteluraamin mukaan tuloveroja kiinteistöveroprosentit pidetään kaupunginvaltuuston tekemien päätösten mukaisesti vuoden 2013 tasolla. Toimintakulujen kasvu saa olla valtuustokauden aikana keskimäärin enintään 1,9 % ja vuosikatetavoitteeksi asetetaan tulevalle vuodelle 30 milj. euroa. Tavoitteiden saavuttamiseksi palvelukokonaisuuksien lautakunnille on annettu tehtäväksi laatia yksilöidyt toimenpideohjelmat käyttötalouden tasapainottamiseksi vähintään 11,5 miljoonalla eurolla. Valtioneuvoston hyväksymän rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntasektorille on asetettu vuosille kahden miljardin euron sopeuttamistavoite, joka toteutetaan kuntasektorin velvoitteita purkamalla sekä kuntien omin voimin tuottavuutta parantamalla ja verorahoitusta lisäämällä. Kaksi miljardia euroa on kuntien ja kuntayhtymien toimintakuluista n. 5 % (n. 40 mrd, euroa) ja Jyväskylän laskennallinen osuus tavoitteesta on 50 milj. euroa. Julkisen talouden kestävyysvajeen kattamisosuuden lisäksi myös vuotta 2014 koskevat arviot verotulojen ja valtionosuuksien kertymästä ovat olennaisesti heikentyneet talousarviokehyksessä ennakoidusta. Verotuloennuste vuodelle 2014 on tällä hetkellä noin 7 milj. euroa ja valtionosuusennuste noin miljoona euroa kehyksessä arvioitua heikompi. Edellä mainituista tekijöistä johtuen 11,5 miljoonan euron käyttötalouden tasapainottamistoimenpiteillä ei tulla saavuttamaan talousarviossa tavoitteeksi asetettua 30 milj. euron vuosikatetta vuoden 2014 tilinpäätöksessä ilman lisätoimenpiteitä. Koska vuoden 2014 talous on heikkenemässä merkittävästi talousarviokehyksen laatimisen yhteydessä arvioidusta, on Jyväskylän kaupunki ryhtynyt valmistelemaan yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista. Yhteistoimintaneuvottelujen pohjana olevat säästötavoitteet sisältyvät julkistettavaan kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Hallintokeskus

4 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Elokuun 2013 lopussa jyväskyläläisiä oli 427 enemmän kuin vuoden alussa. Vuonna 2012 vastaava lukema oli 661. Kasvu kertyi syntyneiden enemmyydestä, kuntien välisistä nettomuutoista ja nettomaahanmuutoista. Seudun väkiluvun lisäys oli tammi-elokuussa 570, mikä on 436 edellisvuotta vähemmän. Suurten kaupunkien väkilukujen suhteellinen kasvu oli ripeintä Oulussa, Helsingissä, Tampereella ja Espoossa. (Jyväskylä kahdeksantena) Syntyvyys jatkuu Jyväskylässä korkeana ja noussee tänäkin vuonna lähes tuhanteenseitsemäänsataan. Syntyvyyttä ja palvelujen kysynnän kehitystä arvioitaessa muuttoliikkeellä on ollut suuri merkitys. Nykyisessä Jyväskylässä näiden muuttojen nettomäärä näyttää tammi-elokuun vuosittaisessa vertailussa olevan hieman laskusuunnassa. Perinteisesti vuoden korkein, heinäkuun lopun työttömyysaste Jyväskylässä (16,4 %) oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli (muutos vuodessa ), heistä nuoria (+349) ja pitkäaikaistyöttömiä (+386). Viidentoista ison kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli kuudenneksi korkein. Keski-Suomessa oli vuoden toisella neljänneksellä työllisiä , mikä oli 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa muutos oli samana aikana -0,7 prosenttia. Asuntorakentaminen jatkuu melko vilkkaana. Tänä vuonna Jyväskylässä arvioidaan valmistuvan asuntoja saman verran kuin (>1000) edellisenäkin vuonna. Tammi-elokuussa rakennuslupia myönnettiin kuitenkin tilavuudeltaan edellisvuotta vähemmän niin asunto- kuin muuhunkin rakentamiseen. Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräiset hinnat olivat Jyväskylässä vuoden 2. neljänneksellä euroa per neliö. Indeksin vuosimuutos oli +4,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti euroa ja muutos +2,0 prosenttia. Vuokraasuntojen neliövuokra oli vuoden 2. neljänneksellä Jyväskylässä 11,31 euroa kuukaudessa (indeksin vuosimuutos 3,1 %). Vertailukaupungeissa vastaavasti 11,33 euroa ja 3,4 %. Uusia jyväskyläläisyrityksiä syntyi tammi-kesäkuussa 365. Vuosien vastaava luku oli keskimäärin 371. Vastaavasti 170 yrityksen toiminta loppui ko. keskiarvon oltua 156. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä Jyväskylässä oli tammi-kesäkuussa (muutos edellisvuodesta -396), henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 529 (-33) ja huumausainerikoksia 245 (+14). Aukeaman ulkoiset lähteet: Tilastokeskus ja Jykes Oy Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio

5 4 Taulukko 1: Jyväskylän väestönmuutos tammi- elokuussa , lkm Taulukko 2: Jyväskylän työttömyysaste heinäkuussa ,

6 Taulukko 3: Jyväskylän yrityskannan muutokset tammi-kesäkuussa v

7 3 VEROTULOJEN KEHITYS Verotulojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan 471,5 miljoona euroa ja toteutuvan siten 3 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Taulukko 4: Verotuloarvio 2013

8 7 4 TULOSSUUNNITELMA Taulukko 5: Tulossuunnitelma 2013 Tulossuunnitelma 2013 Kolmannesvuosiraportti / Elokuu 2013 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 1000 euroa 2013 Kevät 2013 Elokuu 2013 Toimintatulot ,3-146, , , ,9 Toimintamenot , , , , ,2 TOIMINTAKATE , , , , ,3 Verotulot , , , ,0 Valtionosuudet , , , ,4 Rahoitustulot ja -menot 7 520, ,8-170, ,8 Korkotulot , , ,0 Muut rahoitustulot 649,8 649,8 830, ,8 Korkomenot , , , ,0 Muut rahoitusmenot -40,0-40, , ,0 VUOSIKATE ,8-156, , , ,9 Poistot , , , ,9 Satunnaiset tulot 0,0 0, , ,7 Satunnaiset menot 0,0 0, , ,7 TILIKAUDEN TULOS ,5-156, , , ,0 Poistoeron lisäys/vähennys 340,4 340,4 340,4 Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ ,1-156, , , ,6 Vuosikate poistoista 26,2 % 26,0 % 14,9 % Vuosikate poist.al.inv. 38,0 % 37,7 % 20,0 % Tuloslaskelman rahoitusosan poikkeamat talousarvioon: Muiden rahoitustulojen arvioidaan olevan 0,8 M talousarviota enemmän. Tämä johtuu arvioitua suuremmista takausmaksuista (0,3 M ) sekä Jyväskylän Messut Oy:n (0,15 M ) ja Mustankorkea Oy:n (0,35 M ) päättämistä osingonjaoista. Korkomenoennuste on -1,0 M alhaisempi kuin talousarviossa, johtuen arvioitua matalammasta korkokehityksestä. Muissa rahoitusmenoissa -2,0 M on varauduttu Total Korjausrakentaminen Oy:n alasajosta omistajalle aiheutuviin tappioihin. Total Korjausrakentaminen Oy:n rahoittamisesta tullaan tekemään erillinen päätös loppuvuoden aikana. Suunnitelman mukaiset poistot tulevat toteutumaan 5,6 M talousarviota matalampina. Vuodelle 2013 tehdyn poistosuunnitelman vaikutukset suunnitelman mukaisiin ja kertapoistoihin arvioitiin liian suuriksi. Talouskeskus Liikelaitoksen kertynyt alijäämä 2,1 M kirjataan pois sisäisenä satunnaisena eränä, jotta alijäämää ei kateta palvelukokonaisuuksien taloutta rasittavina sisäisillä veloituksilla ja Talouskeskuksen hinnoittelu säilyy kustannusvastaavana.

9 8 5 RAHOITUSSUUNNITELMA Taulukko 6: Rahoitussuunnitelma 2013 RAHOITUSSUUNNITELMA 2013 Kolmannesvuosiraportti / Elokuu 2013 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TA Muutokset TA+M Arvio Arvio Kevät 2013 Elokuu 2013 TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate ,8-156, , , ,9 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät , , ,0 Toiminnan rahavirta 8 419,8-156, , , ,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit , , ,7-650, ,1 Rahoitusos. inv.menoihin 295,8 295,8 295,8 Käyttöom. myyntitulot , , ,0 Investointien rahavirta , , ,9-650, ,3 Toiminnan ja inv. rahavirta , , , , ,4 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 Antolainasaam. vähennykset 139,9 139,9 139,9 Antolainauksen muutokset 139,9 0,0 139,9 0,0 139,9 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , , ,5 Pitkäaik. lainojen vähennys , , ,0 Lyhytaik. lainojen muutos 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset , , , , ,5 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalm. muut , , ,0 Rahoituksen rahavirta , , , , ,4 Rahavarojen muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitussuunnitelman investointiosan poikkeamat talousarvioon: Investointimenojen arvioidaan toteutuvat 0,65 M talousarviota korkeampina. Tämä johtuu siitä, että kaupunki lunastaa Lyseokiinteistön takaisin aikaisemman sopimuksen mukaisesti kiinteistön tasearvolla 0,95 M. Toisaalta sairaanhoitopiirin peruspääoman korotukseen johtuen Jämsän ja Kuhmoisen irtautumisesta on talousarviossa varattu 1,4 M. Loppulaskun mukaan toteuma on 0,3 M talousarviovarausta vähemmän. Edellä mainituista muutoksista tullaan tekemään talousarviomuutos syksyn aikana.

10 9 6 HENKILÖSTÖ 6.1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Vakituisen henkilöstön määrä on koko kaupungin tasolla pysynyt vuoden 2012 lopun tasolla. Konsernihallinnon ja liikelaitosten osalta henkilömäärässä ei ole tapahtunut muutosta vuoden 2012 lopun tilanteeseen nähden. Kasvun ja oppimisen palveluissa sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluissa henkilömäärä on vähentynyt viidellä henkilöllä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa henkilömäärä on lisääntynyt viidellä henkilöllä ja kaupunkirakennepalveluissa neljällä henkilöllä. Vanhus- ja vammaispalveluissa kasvua on ollut kahden henkilön verran. Koko kaupungin tasolla sekä henkilöstövähennys että -lisäys ovat kuluvan vuoden aikana olleet 243 henkilöä. Taulukko 7: Vakituisen henkilöstön määrä VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS Sosiaali- Vanhus- ja ja terveys vammais Kasvu ja oppiminen Kulttuuri ja liikunta Krp Konsernihallinto LIIKE- LAITOKSET YHTEENSÄ Vak. henkilöstö Vak. henkilöstö Elo Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen: + Henkilöstön lisäys yht Kaupunkiorg. ulkopuolelta tulevat Määräaikaisten vakinaistaminen Henkilöstön vähennys yht Kaupunkiorg. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle JE:n taloushal. palv. liikkeenluovutus Ulkoiset muutokset (netto) Sisäiset siirtymät (netto) Ulk. muutokset (netto) + sis. siirtymät (netto) = Muutos ed. vuoteen Taulukko 8: Vakituisen henkilöstömäärän muutos

11 10 VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN TP 2011 TP 2012 TOT KEHITYS Elo 2013 Konsernihallinto ja kilpailukyky Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus Henkilöstö yhteensä Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla: Henkilöstön lisäys yht Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt Jyte Seudullinen työterveyshuolto 40 + Talouskeskus 16 + Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet Määräaikaisten vakinaistaminen Henkilöstön vähennys yht Kaup.org. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle Röntgenin siirto ksshp:lle JE:n taloushal. palv. liikkeenluovutus -11 Muutos ed. vuoteen * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 Taulukko 9: Vakituisen henkilöstömäärän muutos Poistuma hallinnollisista tehtävistä Palvelualue Poistuma Täytetään Jätetään Prosessi Sisäisin siirroin Kuluneen vuoden aikana hallinnollisista tehtävistä on poistunut 31 henkilöä. Tehtävistä 22 on jätetty täyttämättä tai täytetty sisäisin tehtäväjärjestelyin. Ajalla hallinnollisista tehtävistä poistui 107 henkilöä. Näistä tehtävistä 60 %:a jätettiin täyttämättä tai täytettiin sisäisin tehtäväjärjestelyin. Ulkopuolelta Määräaikaisella täyttämättä kesken Konsernihallinto ja kilpailukyky Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 2 Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakennepalvelut 1 1 Liikelaitokset Tilapalvelu Työterveys Aalto 0 Keski-Suomen pelastuslaitos 1 1 Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus YHTEENSÄ Taulukko 10: Hallinnollisista tehtävistä poistuneiden määrä vuonna 2013

12 Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset Palkat ja palkkiot ovat alkuvuoden osalta pysyneet viime vuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Sijaiskustannukset ovat puolestaan laskeneet noin viisi prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös sijaisten määrä on kuluvan vuoden aikana vähentynyt keskimäärin kahdeksan prosenttia. Vanhus- ja vammaispalveluissa sijaiskustannukset ovat laskeneet edellisvuoden tasosta noin euroa (10 %). Kasvun ja oppimisen palveluissa laskua on ollut noin euroa (7 %). PALVELUKOKONAISUUS TP 2012 Taulukko 11: Palkat ja palkkiot (ilman sivukuluja) PALVELUALUE Sijaiskust. Sijaiskust. Sijaiskust. Muutos Muutos % Taulukko 12: Sijaiskustannukset (ilman sivukuluja) Palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot Ero Muutos-% (tili ) Elo 2012 Elo 2013 (kul.v./ed.v.) PALKAT JA PALKKIOT YHT % Kaupunki ilman liikelaitoksia % Konsernihallinto ja kilpailukyky % Sosiaali- ja terveyspalvelut % Vanhus- ja vammaispalvelut % Kasvun ja oppimisen palvelut % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut % Kaupunkirakennepalvelut % Liikelaitokset % Tilapalvelu % Työterveys Aalto % Keski-Suomen pelastuslaitos % Kylän Kattaus % Altek Aluetekniikka % Talouskeskus % (tili ) TP 2012 Elo 2012 Elo 2013 SIJAISKUSTANNUKSET YHT % Kaupunki ilman liikelaitoksia % Konsernihallinto ja kilpailukyky % Sosiaali- ja terveyspalvelut % Vanhus- ja vammaispalvelut % Kasvun ja oppimisen palvelut % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut % Kaupunkirakennepalvelut % Liikelaitokset % Tilapalvelu % Työterveys Aalto % Keski-Suomen pelastuslaitos % Kylän Kattaus % Altek Aluetekniikka % Talouskeskus %

13 12 Taulukko 13: Sijaisten määrä ja sijaiskustannukset (ilman sivukuluja) kuukusittain 6.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Kesäkuun loppuun mennessä vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat koko kaupungin tasolla vähentyneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,9 pv/hlö, (10,5 %). Eniten sairauspäiviä henkilöä kohden (2,9 pv/hlö) tulee yhtäjaksoisesti päivää kestävistä poissaoloista. Lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot ovat laskeneet edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,2 pv/hlö. Pitkissä, yli 60 päivää kestävissä poissaoloissa laskua on ollut 0,7 pv/hlö. Tarkasteltaessa yhtäjaksoisia poissaolokertoja, kattaa lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot n. 65 %:a kaikista poissaolokerroista. Yli 15 päivää kestävät poissaolot ovat n. 11 %:a kaikista poissaolokerroista. Taulukko14: Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot (tammi-kesäkuu)

14 13 Taulukko 15: Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot keston mukaan (tammikesäkuu) Taulukko 16: Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolokerrat keston mukaan (tammikesäkuu) 6.5 Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat Palkattomia virka- ja työvapaita on pidetty kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä yhteensä päivää. Säästöä näistä on kertynyt euroa. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana säästöä palkattomista virka- ja työvapaista kertyi euroa, koko vuoden säästön ollessa euroa.

15 14 Pidetyt PALVELUALUE vapaat, pv pv/hlö Säästöt, (sis. sivukulut) Konsernihallinto ja kilpailukyky 282 1,7 42,3 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,2 181,1 Vanhus- ja vammaispalvelut 233 0,2 23,9 Kasvun ja oppimisen palvelut ,9 340,3 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 257 0,6 25,9 Kaupunkirakennepalvelut 396 1,9 52,9 Liikelaitokset: Tilapalvelu 34 1,2 5,7 Työterveys Aalto 92 1,1 12,8 Keski-Suomen pelastuslaitos 3 0,0 0,4 Kylän Kattaus 538 2,5 44,5 Altek Aluetekniikka 173 1,0 18,4 Talouskeskus 50 0,6 6,5 YHTEENSÄ ,3 754,7 Taulukko 17: Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTAKATE Elokuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % Netto 2013 enn./tam Elo 2012 Elo 2013 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , , , , ,0 64,4 % 3,3 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,6 0, , ,2 63,6 % 12,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , , , ,3 63,7 % 6,0 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , , , ,9 62,9 % -1,8 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,0 450, , ,7 65,9 % 3,5 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , ,1 0, , ,3 65,7 % 7,6 % Kaupunkirakennepalvelut , ,9 306, , ,6 65,6 % -17,0 % Liikelaitokset , ,9 295, , ,1 80,7 % 50,3 % Tilapalvelu , ,4-42, , ,0 82,1 % 15,9 % Työterveys Aalto -151,1-157,0-5, ,2-838,0 554,6 % -143,1 % Keski-Suomen pelastuslaitos -718,4-718,4 0,0-449, ,1 153,3 % 145,1 % Kylän Kattaus 44,2-104,5-148, ,8 334,3 756,2 % -74,0 % Altek Aluetekniikka 204,2 204,2 0, ,2 954,6 467,5 % -42,4 % Talouskeskus -751,2-258,8 492, ,5 35,2-4,7 % -97,1 % TOIMINTAKATE YHT , , , , ,9 63,3 % 0,8 % Taulukko 18: Toimintakatteen toteutuminen Työllisyyspalveluiden ylitys on 1,5 M. Ylitys aiheutuu TMT:n kuntaosuudesta (500 pv työttömänä olleet) sekä palkkatuetusta omasta työllistämisestä. TMT:n kuntaosuudessa työttömien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 182 henkilöllä (+9,5 %). Kuntakokeilun aktivoinnin avulla pienennetään 500 pv:ten määrää. Terveyspalveluiden menojen ylitysarvio on 3,5 M. Ylitys aiheutuu ensihoidon, henkilöstökustannusten ja ostopalvelujen budjetoitua suuremmasta toteumasta. Ylitysennusteessa ensihoidon osuus on n.

16 15 2,0 M. Sairaanhoitopiirin kanssa ovat käynnissä keskustelut ensihoidon kustannusten hillitsemiseksi. Terveydenhuollossa on käynnistetty erillinen säästöohjelma. Toimenpiteitä ovat mm. ostopalveluhankintojen toteuttaminen vain kriittisen harkinnan perusteella sekä henkilöstömenojen osalta sijaishenkilöstön käytön kriteerien tiukentaminen. Terveyspalveluissa tulojen arvioidaan toteutuvan 0,5 M suunniteltua paremmin. Sosiaalipalveluissa talous ylittyy menojen osalta 2,0 M, mikä johtuu toimeentuloturvan ylittymisestä. Lastensuojelupalveluissa ja psykososiaalisissa palveluissa arvioidaan jäävän säästöä. Ylityksen ehkäisemiseksi toimeentulotuen asiakkaita aktivoidaan ja ohjataan kuntakokeiluun. Sosiaalipalveluissa toimeentuloturvatulojen arvioidaan toteutuvan 1,6 M suunniteltua paremmin. Myös maahanmuuttajapalveluissa arvioidaan tulojen toteutuvan ennakoitua paremmin. Erikoissairaanhoidon laskutus on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 5,2 %. Ylityksen tältä osin arvioidaan olevan n. 7,5 M. Sairaanhoitopiirin kanssa ovat käynnissä neuvottelut kustannusten hillitsemiseksi. Vanhus- ja vammaispalveluiden menot ylittyvät 0,2 M. Menoihin kohdistuu ennakoimattomia kuluja alustavan arvion mukaan 1,8 M vuositasolla. Ennakoimattomia kuluja aiheuttavat mm. kotikuntakorvaukset. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös velvoittaa kaupunkia palauttamaan kehitysvammaisille asiakasmaksuina perittyjä ateriakustannuksia viideltä vuodelta takautuvasti. Vammaispalveluissa avustuksiin varatun määrärahan riittävyys aiheuttaa riskin ennusteeseen. Haasteina ovat mahdolliset uudet paljon hoitoa tarvitsevat ja subjektiivisen oikeuden omaavat asiakkaat sekä paljon tukitoimia tarvitsevien kehitysvammaisten asumispalvelut, joita joudutaan edelleen ostamaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vanhus- ja vammaispalveluissa toimintatuotot ylittynevät toimintavuonna 1,4 M. Toteutuneissa tuotoissa näkyy vasta osa Sotilasvammalain mukaisista korvauksista. Kotikuntalain mukaiset korvaukset tuovat palvelukokonaisuuteen alkuvuoden toteutuman mukaan ennustettuna lähes euroa ennakoimattomia tuottoja. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon yksiköissä tehty asiakaspaikkojen vähennys vähentää osaltaan asiakasmaksutuottoja. Kasvun ja oppimisen palveluissa menojen ylitysarvio on 0,5 M. Varhaiskasvatuksessa oman toiminnan säästöt eivät tämän hetken arvion mukaan kata kaikkia kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen ennakoituja ylityksiä. Yksityisissä palveluissa palvelusetelillä ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahalla hoidettavien lasten määrä lisääntyi tammikuusta toukokuuhun yhteensä noin sadalla lapsella ja kotihoidon tuella hoidettavien lasten määrä lähes 340 lapsella. Lisäksi kotihoidon tuen kuntalisään varattu euron määräraha on ylittymässä noin eurolla sen vuoksi, että Kela ryhtyi sopimuksen perusteella maksamaan alennettua (50 /kk/lapsi) kotihoidontuen kuntalisää vasta 1.3. alkaen. Kaupunkirakennepalvelujen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 0,3 M talousarviota heikompana. Maankäytön vastuualueen katteen ennustetaan toteutuvan 1,7 M talousarviota heikompana, johtuen maan myyntivoittojen heikkenemisestä. Syinä tähän ovat mm. Kivelänrannan kaavoituksen viivästyminen ja tontinluovutuksen painottuminen tontinvuokraukseen asuntomessualueella sekä erityisasumisen kohteissa. Maankäyttösopimustulojen kasvuksi arvioidaan 1,1 M. Muiden vastuualueiden osalta ennustetaan yhteensä 0,3 M talousarviota parempaa toimintakatetta.

17 16 TOIMINTATULOT Elokuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % Netto 2013 enn./tam Elo 2012 Elo 2013 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , , , , ,0 65,0 % 7,0 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,7 0, , ,3 80,9 % 2,5 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , , , ,3 64,4 % 4,7 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , , , ,5 63,5 % 6,0 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,7 0, , ,3 69,5 % -6,5 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 7 925, ,2 0, , ,6 81,1 % 26,7 % Kaupunkirakennepalvelut , ,0-263, , ,0 56,5 % 14,6 % Liikelaitokset , ,0 389, , ,3 66,3 % 14,0 % Tilapalvelu , , , , ,6 67,8 % 13,7 % Työterveys Aalto 8 951, ,0-100, , ,0 69,6 % 74,5 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,6 0, , ,1 66,1 % 10,6 % Kylän Kattaus , ,1 148, , ,6 63,8 % 10,5 % Altek Aluetekniikka , ,9 0, , ,2 64,6 % 5,7 % Talouskeskus 8 319, ,4-885, , ,9 57,0 % 12,2 % TOIMINTATULOT YHT , , , , ,3 65,7 % 10,9 % Taulukko 19: Toimintatulojen toteutuminen TOIMINTAMENOT Elokuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % Netto 2013 enn./tam Elo 2012 Elo 2013 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , , , , ,1 64,5 % 4,0 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,3 0, , ,5 69,6 % 8,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , , , ,7 63,8 % 5,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut , ,4 200, , ,4 63,0 % -0,4 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,7 450, , ,9 66,2 % 2,8 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , ,3 0, , ,0 68,3 % 10,9 % Kaupunkirakennepalvelut , ,9 42, , ,6 59,9 % -0,8 % Liikelaitokset , ,1 685, , ,2 62,1 % 4,5 % Tilapalvelu , , , , ,6 57,4 % 11,4 % Työterveys Aalto 8 799, ,0-105, , ,0 61,2 % -2,2 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,2 0, , ,0 63,9 % 7,2 % Kylän Kattaus , ,6 0, , ,8 65,4 % 1,5 % Altek Aluetekniikka , ,1 0, , ,8 68,9 % -0,4 % Talouskeskus 7 568, ,6-393, , ,0 63,1 % -12,2 % TOIMINTAMENOT YHT , , , , ,2 64,1 % 4,0 % Taulukko 20: Toimintamenojen toteutuminen

18 17 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Elokuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Netto 2013 enn./tam Tilapalvelu -8,6 0,0-8,6 Työterveys Aalto 151,1 157,0-5,9 Keski-Suomen pelastuslaitos -877,8-877,8 0,0 Kylän Kattaus -44,2 104,5-148,7 Altek Aluetekniikka -378,2-378,2 0,0 Talouskeskus 75,8-294,0 369,8 TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ YHT , ,5 206,6 Taulukko 21: Liikelaitosten tilikauden ylijäämän (alijäämän) toteutuminen

19 8 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Sosiaalipalvelut Toimeentulotukea sai kotitaloutta. Määrä oli 347 kotitaloutta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2012: 7 382). Keskimääräinen toimeentulotuen käsittelyaika oli kesäkuussa 3 päivää, heinäkuussa 4 päivää ja elokuussa 4 päivää. Toimeentulotukiasiakkaan odotusaika henkilökohtaiseen tapaamiseen oli keskimäärin 6 päivää. Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa (J-Napissa) aloitettiin uusia toimintamalleja: päivystysrinki, ryhmätoiminnat, sosiaalisen median entistä parempi hyödyntäminen asiakas- ja kehittämistyössä. Jakson aikana on 33 nuorelle löytynyt työ- tai opiskelupaikka. Tavoittamattomien nuorten määrää on saatu vähenemään kotikäynneillä. Maahanmuuttajapalveluissa on erotettu lastensuojelutyö vastaanottavasta ja kotouttavasta työstä. Kaste-hankkeen valmistelu käynnistettiin yhteistyössä Etelä-Suomen kuntien kanssa. Monikulttuurisuusohjelma valmistui ja lähetettiin lautakuntiin lausuntokierroksille. Sallaajärven palvelukodin korvaavien tilojen suunnittelu käynnistyi Tilapalveluiden kanssa. Sosiaalipäivystystehtävien määrä (871) kasvoi edellisten vuosien vastaaviin jaksoihin verrattuna (2012: 688 ja 2011: 527). Suurin osa päivystystehtävistä liittyi lasten tai huoltajien päihteiden käyttöön. Aiempaa useammin sosiaalipäivystykseen on tullut vanhusten kaatumisiin, putoamisiin tms. liittyviä tehtäviä, jotka eivät ole hätäkeskuksen arvion mukaan edellyttäneet terveydenhuollon palvelua. Lastensuojelussa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna: Lastensuojeluilmoitusten määrä (2012: 1 634), avohuollon asiakasmäärä (2012: 2 211), aloitettujen asiakkuuksien määrä 925 (2012: 895), tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten määrä 907 (2012: 780). Lotilan avotyön piirissä on ollut 82 eri nuorta perheineen (vuositavoite 80). Työskentelyn piirissä on ollut kerralla n. 50 eri nuorta, keskimääräinen työskentelyaika on ollut hieman alle 5 kuukautta. Jälkihuollossa käynnistettiin Nuoret vanhemmat sijais- ja jälkihuollossa hanke Nuorten Ystävät ry:n ja Lastensuojelun palveluiden yhteistyönä. Psykososiaalisten palvelujen neuvonta- ja terapiapalvelujen palvelusetelitoimintaan ohjattiin 64 asiakasperhettä (vuonna 2012:46). Psykologityössä on ollut asiakkaina henkilöä, joista pienten lasten perheiden tiimissä 463, opiskelijatiimissä 186 ja aikuistiimin vastaanotolla 595. Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua sai 223 perhettä. Neuvolan perhetyössä työntekijämäärä lisääntyi neljästä kuuteen. Se on tarkoittanut mm. uusien vanhemmuutta vahvistavien ryhmätoimintojen aloittamista ja alueellisen työn tiivistämistä muiden toimijoiden kanssa. Lapsioikeudellisissa palveluissa lisääntyneen asiakasmäärän vuoksi jonotusaika oli keskimäärin kaksi kuukautta. Terveyspalvelut Avosairaanhoito selvisi hyvin kesäajan pitkistä suluista huolimatta. Avosairaanhoidon palvelujen saatavuus on parantanut, mutta keskimääräinen jonotusaika on edelleen noin 30 vuorokautta. Perusturvalautakunta hyväksyi terveysasemien aluemallin ja sen osalta suunnittelu jatkuu. Lääkäripalvelujen ostot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Tekstinkäsittelyn jonot saatiin puretuksi. Hoitotarvikejakelussa oli ruuhkaa. Jonot erikoislääkärien konsultaatioihin ja rasitustutkimuksiin pitenivät. Palokan vuodeosaston remontista johtuen potilaiden hoitoa siirrettiin Kyllöön ja Sotainvalidien sairas-

20 19 kodille. Suun terveydenhuollossa kesäajaksi saatiin hyvin niin hammaslääkäri- kuin hoitajasijaisiakin. Jonotusaika kiireettömään hoitoon lyheni hammaslääkärille 16 viikkoon ja suuhygienistille 10 viikkoon. Oman toiminnan vahvistaminen mahdollisti palvelusetelitoiminnan vähentämisen. Yli kuusi kuukautta joutui jonottamaan edelleen kliiniseen erikoishammashoitoon. Neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toiminta sujui normaaliin tapaan. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Johdon tukipalvelut 1. Työllisyyspalveluiden ja kuntakokeilun keskeisenä tavoitteena on eri tavoilla työllistää ja aktivoida yli 500 päivää työttömänä olleita niin, että vuoden 2012 aktivointitasoa nostetaan 300 henkilöllä. Tavoite ei ole toteutunut: työttömien aktivointitoimenpiteissä olevien määrä on kokonaisuudessaan noussut lähes 300 henkilöllä. Aktivointia on suunnattu alle 30-vuotiaisiin, jolloin yli 500 päivää työttömänä olleiden aktivointiaste on pysynyt ennallaan. Sosiaalipalvelut 2. Nuorten lyhytkestoisista laitossijoituksista hoidetaan > 90 % omissa nuorisokodeissa. Tavoite toteutui: Nuorten lyhytkestoisista laitossijoituksista on hoidettu yli 90 % kaupungin omissa nuorisokodeissa. 3. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden toimijoiden kanssa. Mittari: toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 % väestöstä. Tavoite toteutui: tammi-elokuun aikana asiakkaiden (11 594) määrä väestöstä oli 8 %. Terveyspalvelut 4. Asiakkaat pääsevät hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Mittari: Hoitotakuun toteutuminen. Keskitetyissä palveluissa hoitotakuu on pääsääntöisesti toteutunut, mutta puheterapiassa ja loppukesällä myös erikoislääkärikonsultaatioissa jonotusajat olivat luvattoman pitkät. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutui perushammashoidossa, mutta kliinisessä erikoishoidossa jonotusaika oli yli kuusi kuukautta. 5. Laaditaan ja otetaan käyttöön palveluyksikkökohtaiset suunnitelmat terveyden edistämisen toimintaohjelmaksi. Mittari: kirjalliset suunnitelmat, raportointi toimintaohjelman toteutumisesta. Aloitettiin toimintaohjelman mukaiset toiminnot. Keskitetyissä palveluissa otettiin käyttöön suunnitelma asiakkaiden tupakoinnin ja alkoholin käytön kysymisestä hoitokontaktien yhteydessä ja tehtiin tarvittaessa Fagerströmin testi tai miniaudit. Samoin toimitaan terveyskeskussairaalassa jokaisen hoitoon otetun potilaan kohdalla. Suun terveydenhuollossa tupakkamini-intervention kattavuutta laajennettiin sekä aloitettiin alkoholimini-intervention käyttöönoton suunnittelu. Suun omahoidon parantumisen mittaamiseen otettiin käyttöön vaikuttavuusmittari. 6. Jokainen palveluyksikkö tuottaa ja ottaa käyttöön vähintäänkin yhden uuden toimintaa kehittävän ja tuottavuutta lisäävän toimintamallin. Mittari: raportointi toimintamallien kehittämisestä. Keskitetyissä palveluissa otettiin käyttöön tekstinkäsittelyn ostopalvelusopimus tasaamaan palvelukykyä ja jonot purettiin pois. Sähköisen asioinnin laajentamista valmisteltiin edelleen. Suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön sähköinen ajanvaraus neuvolaikäisten lasten suun terveystarkastuksissa sekä sähköinen Web-pohjainen takaisinsoittopalvelu kiireettömässä ja kiireellisessä asioinnissa. Terveyskeskussairaalan Kyllön osasto 1:llä aloitettiin NOKO (nopea kotiutus) arki-

21 20 työskentelyä kehittävä toiminta, jossa hoitoaikoja pyritään lyhentämään potilashoidon laadusta tinkimättä.

22 Vanhus- ja vammaispalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Palvelukokonaisuuden palvelut jakautuvat vuoden 2013 alusta kolmeen pääprosessiin aiemman neljän palveluyksikön sijaan. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen keskeisiä tavoitteita ovat ennaltaehkäisevä työ, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Kotona asumisen tukemista toteutetaan kotiin annettavilla tukipalveluilla, työ- ja päivätoiminnoilla sekä kotihoidon asiakastyöllä, jossa palvelut perustuvat yhdessä tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Ympärivuorokautinen asumisella ja hoidolla järjestetään yksilöllinen asuminen, ohjaus ja hoito henkilöille, joiden kotona asuminen ei ole enää mahdollista. OIVA -keskuksen keskitetty palveluohjaus ja neuvonta sekä palvelutarpeen arviointi tehostui ja vuoden kahden kolmanneksen aikana vastattiin noin puheluun ja niiden perusteella tehtiin kotikäyntiä. Keljon vanhainkodin A- ja B-taloissa on tehty muutostöitä, remontti mahdollisti koko OIVA keskuksen henkilökunnan sijoittumisen yhteisiin tiloihin elokuussa. Omaishoidon tuen piirissä oli alkuvuoden aikana 787 asiakasta. Omaishoitoon palkattiin kuntoutuksen ohjaaja ja tukitoimina lisättiin mm. omaishoitajien terveyskartoituksia, omaishoitajien hyvinvointiryhmiä yhteistyössä Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa, koulutusta omaishoitajille jaksamisen tukemiseksi, palvelusetelillä apua asiakkaan kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja kodinhoidollisiin tehtäviin. Kotihoidon aterioiden kotiinkuljetus kilpailutettiin. Uudet sopimukset alkoivat elokuussa, palveluntuottajat ovat samoja, kuin aiemmin ainoastaan kuljetusreitit joiltain osin muuttuivat. Palveluasumisen ostopalvelusopimusten kilpailuttamista varten toteutettiin markkinakartoitus ja tietopyyntö tehostetun palveluasumisen markkinatilanteesta sekä pyydettiin palvelun tuottajien näkemyksistä kilpailutukseen. Perusturvalautakunta käsittelee puitekilpailutuksen järjestämistä täydentämään palvelusetelitoimintaa syyskuussa. Aluehallintoviraston (AVI) tarkastuskäyntien perusteella vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta on vähennetty yhteensä 19 paikkaa, joista 18 laitoshoidosta ja yksi palveluasumisesta. Henkilöstömäärän on arvioitu asiakkaiden hoidontarpeen mukaan ja arviointivälineeksi on kehitetty resurssimittari. Sisäisen valvonnan käynnit on tehty kaikkiin omiin palveluasumisen yksiköihin ja osaan pitkäaikaishoidosta. Lyhytaikaishoidossa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita on käytetty ed. vuotta vähemmän, mikä on vaikuttanut palveluasumisen käyttöasteeseen, joka oli 96,8 %. Pitkäaikaishoidon käyttöaste oli 98,3 %, joka johtuu asukaspaikkojen vähentymisestä. Kehitysvammaisten tilapäisasumisen jaksoja on peruuntunut ja käyttöaste oli alkuvuonna 62,8 %, muuten kehitysvammaisten käyttöaste oli hyvä 98,8 %. Toiminnan kehittäminen ja henkilöstön koulutus on edennyt toimintasuunnitelman mukaisesti. Kotihoidon esimiesten OJOPA -hankkeen mukainen johtamisen kehittämisen prosessi saatiin päätökseen. JET- oppisopimuskoulutuksessa olevien esimiesten loppuarvioinnit ovat käynnistyneet ja projektitöiden hyödyntäminen käytäntöön on aloitettu. Lääkehoidon osaamisen varmistamisen osalta on järjestetty säännöllisesti keskitettyjä lääkehoidon tenttipäiviä ja lääkehoidon lupakäytäntöä on tarkennettu. OIVA -keskuksen osalta on jatkettu kirjaamisen sekä tilastoinnin ja seurannan kehittämistä; palveluohjaustiimi otti käyttöön sähköisen tilastointialustan, SAS-ryhmä ja henkilökohtaisen avun palveluohjaus tehostivat asiakaskäyntien tilastointia. Omaishoidon osalta seuranta toteutetaan perusturvalautakunnalle tehtävän kuukausiseurannan avulla. Effica -päivityksen myötä yhtenäistä kirjaamista kehitettiin

23 22 luomalla palvelutarvearvioinnille fraasirunko ohjaamaan kirjaamista. Kirjaamisen sekä hoito- ja palvelusuunnitelman kehittämistyötä on tehty myös kehitysvammaisten asumisessa. Varahenkilöiden varausjärjestelmää on kehitetty edelleen. Varahenkilöstöstä on saatu aikaisempaa paremmin sijainen henkilöstön lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja näin henkilöstömenojen kasvua on voitu hillitä. Myös kotihoidon varasairaanhoitajat siirtyivät kotihoitoalueelta keskitettyyn varahenkilöstöön ja antavat näin ohjatusti työpanosta koko kotihoidon alueelle. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Keski-Suomen kunnille rahoituksen vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeeseen. Oma Tupa Oma lupa -kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla -hankkeessa ovat mukana kaikki maakunnan kunnat Uuraista ja Multiaa lukuun ottamatta. Hanke käynnistyi ja se päättyy Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Hankkeen tarkoituksena on viedä käytäntöön voimaan tullutta vanhuspalvelulakia. Hankkeen ensisijainen tavoite on parantaa ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia, palveluohjausta ja palvelutarpeen arviointia, kehittää ennakoivia tukimuotoja kotona pärjäämisen tueksi sekä uudistaa palvelurakenteita ja kehittää johtajien osaamista. Sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään on panostettu. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon henkilöstökirje käytäntö aloitettiin. LYNC- keskustelujärjestelmä otettiin käyttöön esimiesten kesken täydentämään s-posti ja puhelinviestintää. TAILIIKU- hankeen kautta on järjestetty työhyvinvointia edistävää toimintaa esimiehille. Asiakaspalvelun laatua on kehitetty ostamalla JAO:lta kliinisen hoitoyön oppisopimuskoulutus, kirjaamiseen on laadittu linjaukset, lääkehoidon osaamisen näyttökokeilla, RAI:n pohjalta kehitetty hoitoja palvelusuunnitelmia sekä kuntouttavaan hoitotyöhön on panostettu. Kesänuoret ovat ulkoiluttaneet asukkaita ahkerasti ja asukkaille on järjestetty kesällä monenlaista virkistystoimintaa. Vanhus- ja vammaispalvelujen nettisivut on päivitetty. Laulu liikuttaa projekti on alkanut sekä Jokihovin palvelutalossa että Keljon vanhainkodilla. Uudistuvat työnkuvat projektin myötä on otettu käyttöön autonomista työvuorosuunnittelua toimintayksiköihin ja henkilökunta on mukana kehittämässä omaa työtään. Tammi-elokuun toteutumatietoihin perustuva ennuste osoittaa, että palvelukokonaisuus pysyy vuoden 2013 talousarviossa. Varahenkilöyksikön toiminnan vakiintuminen, erilaiset kehittämistoimet kaikissa pääprosesseissa sekä ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon yksiköissä tehty asiakaspaikkojen vähennys ovat osaltaan vähentäneet määräaikaisten sijaisten tarvetta vuosiloma-aikana. Kotihoidossa kahden alueen ulkoistaminen on tuonut kuuden kuukauden aikana noin 0,68 milj. euron säästön. Vammaispalveluissa avustuksiin varatun määrärahan riittävyys on vaikeasti ennustettavissa. Haastetta tuovat mahdolliset uudet paljon hoitoa tarvitsevat asiakkaat, joilla on palveluihin subjektiivinen oikeus ja joiden avun tarvetta on vaikea ennakoida. Lisäksi paljon tukitoimia tarvitsevien kehitysvammaisten asumispalveluja joudutaan edelleen ostamaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun määräraha ylittynee lähes euroa vuositasolla. Palvelukokonaisuuden toimintatuotot ylittynevät toimintavuonna noin 1,4 milj. euroa. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon yksiköissä tehty asiakaspaikkojen vähennys vähentää osaltaan asiakasmaksutuottoja. Palvelukokonaisuuden kustannuksiin kohdistuu ennakoimattomia kuluja alustavan arvion mukaan 1,8 milj. euroa vuositasolla. Ennakoimattomia kuluja aiheuttavat mm. kotikuntakorvaukset ja Oma tupa, oma lupa -hanke, joihin ei talousarviossa ole varauduttu. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös vel-

24 23 voittaa kaupunkia palauttamaan kehitysvammaisille asiakasmaksuina perittyjä ateriakustannuksia viideltä vuodelta takautuvasti. Ateriasta saa hallinto-oikeuden päätöksen mukaan periä vain raakaainekustannusten osuuden, ei tuotanto- ja kuljetuskustannuksia. Osa ennakoimattomista kuluista pystytään kattamaan maksutuottojen ylittymisellä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vanhus- ja vammaispalvelut 1. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutetaan 600 ikäihmiselle. Kotikäynnit on tehty 130 henkilölle ja niitä jatketaan tehostetusti vuoden viimeisellä kolmanneksella. 2. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä haluaville, kiireellisissä tilanteissä viiveettä ja ei- kiireellisissä seitsemän arkipäivän kuluessa. Tavoite toteutui. Palvelutarpeen arviointi tehtiin kaikille sitä haluaville, kiireellisissä tapauksissa viiveettä ja ei kiireellisissä tapauksissa seitsemän arkipäivän kuluessa. 3. Yli 75-vuotiaista on vuoden aikana 3,8 % omaishoidon piirissä, 25 % kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa on enintään 10 %. Yli 75 -vuotiaista (8 768) omaishoidon tuen piirissä oli 3,7 %, kotihoidon säännöllisen palvelun piirissä oli 16,5 % ja Ympärivuorokautisessa hoidossa 10,1 %. 4. Palvelukokonaisuudessa hoitoketju on sujuva ja asiakkaat siirretään erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta kahden vuorokauden kuluessa. Erikoissairaanhoidosta potilaat otettiin ilman jonotusta ja terveyskeskussairaalasta jonotti palveluasumiseen keskimäärin 31 asiakasta. Kotiin ja pitkäaikaishoitoon siirryttiin ilman jonotusta. 5. Henkilöstömäärä vähenee vuoden 2012 tasosta (kotihoidon kilpailuttaminen, päivätoimintojen siirto) 58 henkilöllä. Henkilöstön määrä on yhteensä Mahdollinen vanhuspalvelulain suosituksen mukainen henkilöstön lisäystarve edelliseen on 32 työntekijää, johon on budjetissa varauduttu. Tavoite toteutui. Henkilöstö väheni kotihoidon kahden alueen kilpailuttamisen myötä 49. Kehitysvammaisten päivätoiminta siirtyi suunnitellusti vuoden alussa perusopetuspalveluihin henkilöstöineen. Aluehallintovirasto toteutti tarkastuskäynnit kahdeksaan eri ympärivuorokautisen hoidon yksikköön. Henkilöstöresurssien vahvistaminen toteutetaan asukaspaikkoja vähentämällä ja palkkaamalla tukityöllistettyjä tukipalvelutehtäviin. Vakituista henkilöstöä ei lisätä. 6. Omaishoidon tukea maksetaan asiakkaiden hoitoisuuden perusteella perusturvalautakunnan määrittelemien myöntämisperusteiden mukaisesti. Omaishoidon tuen kriteerit hyväksytään siten, että määräraha riittää koko vuodeksi. Perusturvalautakunta hyväksyi alkaen omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja maksuluokat niin, että muutetussa käyttösuunnitelmassa oleva määräraha riittää koko vuodeksi.

25 Kasvun ja oppimisen palvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Varhaiskasvatus Toisella vuosineljänneksellä oman toiminnan menot ovat toteutuneet suunnitellusti. Talousarviossa pysymiseksi on oman toiminnan osalta tehty kesäpäivystysjärjestelyjä, kannustettu henkilöstöä palkattomien vapaiden käyttöön sekä toteutettu muita toimenpiteitä tuottavuuden lisäämiseksi. Kesäaikaisen toiminnan päivystyspaikkojen tehokasta käyttöä varten päivystysajan täyttö- ja käyttöasteprosentteja tiukennettiin, 1-2 ryhmäiset päiväkodit sekä ryhmäperhepäivähoitokodit suljettiin väliseksi ajaksi, henkilöstölle annettiin vuosilomia mahdollisimman paljon kesän ajalle ja palkattomien vapaiden käyttö mahdollistettiin. Toukokuun lopussa päättyi noin 150 määräaikaista sijaisuutta eikä kesän ajalle palkattu sijaisia välisenä aikana avoinna oli vain neljätoista päivystävää päiväkotia. Toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä on käytössä kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa ja siihen sisältyen on kaikkien tulosyksiköiden kanssa solmittu tulospalkkiosopimukset. Yksityisissä palveluissa palvelusetelillä ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahalla hoidettavien lasten määrä lisääntyi tammikuusta toukokuuhun yhteensä noin sadalla lapsella ja kotihoidon tuella hoidettavien lasten määrä lähes 340 lapsella. Lisäksi kotihoidon tuen kuntalisään varattu euron määräraha on ylittymässä noin eurolla sen vuoksi, että Kela ryhtyi sopimuksen perusteella maksamaan alennettua (50 /kk/lapsi) kotihoidontuen kuntalisää vasta 1.3. alkaen. Kunnallinen kerhotoiminta on asiakkaille maksutonta elokuusta alkaen. Tavoitteena on ohjata sellaisia lapsia, joilla ei ole kokopäivähoidon tarvetta varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan. Tämä on lisännyt kerhoihin hakijoiden määrää merkittävästi toimintavuoden alkaessa. Kunnallisissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on elokuun alusta alkaen siirrytty tuntiperusteiseen asiakaslaskutukseen. Lasten toteutuneita hoitoaikoja seurataan Daisy-järjestelmällä, joka on käytössä kaikissa varhaiskasvatuspalveluissa. Daisyn käyttöönotto ja sen liittymä Titaniaan mahdollistaa myös työntekijöiden työajan suunnittelun sekä seurannan. Perusopetus Perusopetuksen vastuualueen käyttötalous on toteutunut vuoden 2013 toisella kolmanneksella budjetoidun mukaisesti. Keskeisistä menoeristä henkilöstökulut sekä kuljetuskulut näyttävät kertyvän suunnitelmien mukaisesti. Erilaisten hanketulojen kohtaa pyritään arvioimaan tarkasti, jotta vuoteen 2014 siirtyvät erät olisivat mahdollisimman tarkoin ennakoitu. Keljon koulu, Huhtasuon alakoulu ja Huhtaharjun yläkoulu sekä osin Puistokoulu toimivat väistötiloissa. Huhtarinteen ja Päiväharjun erityiskoulut aloittivat toimintansa Huhtasuon yhtenäiskoulun 1. vaiheen uudisrakennuksessa. Koko Kasvun ja oppimisen palvelukokonaisuuden mahdolliseen ylitysuhkaan pyritään vastaamaan karsimalla loppuvuoden 2013 kertaluonteisia menoeriä myös perusopetuksen vastuualueella. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatus 1. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen (päiväkodit lasta, perhepäivähoito 600 lasta, kerhot 750 lasta) piirissä on lasta kuukaudessa (52 % 0 6-vuotiaista). Toteutunut yhteensä ka lasta/kk (päiväkodit 4535 lasta, perhepäivähoito 535 lasta, kerhot 800 lasta) eli tavoite on toteutunut.

26 25 2. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen palveluseteliä saa lasta ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa 150 lasta, yhteensä lasta kuukaudessa (11 % 0 6-vuotiaista). Toteutunut; palvelusetelin on saanut keskimäärin lasta/kk ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa keskimäärin 150 lasta/kk eli yhteensä keskimäärin lasta/kk eli tavoite on hieman ylittynyt. 3. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin lapsesta kuukaudessa (25 % 0 6- vuotiaista). Toteutunut keskimäärin lasta kuukaudessa eli tavoite on ylittynyt hieman. Perusopetus 1. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,96 vvh/oppilas. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,80 vvh/oppilas (uusi tunnusluku, ei vertailukelpoinen) 2. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 1 6 on 17,5 oppilasta/ryhmä. Ryhmäkoko on laskennallisesti 17,9 oppilasta. 3. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 7 9 on 18,0 oppilasta/ryhmä. Ryhmäkoko on laskennallisesti 17,7 oppilasta. 4. Nuorisopalveluissa nuorten käyntikerrat Toteutunut: käyntikerrat Arvio koko vuodelle Käyntikertoihin vaikuttivat alentavasti tilatoiminnan pitkä katkos Tikkakoskella, Keltinmäen vesivahingosta aiheutunut katkos ja uuteen tilaan siirtyminen Korpilahdella. 5. Nuorisopalveluja käyttää 25 % vuotiaiden ikäryhmästä. Toteutunut 13 %. Arvio koko vuodelle 20 %. 6. Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päättötodistuksen. Raportoidaan v toiminta- ja talousraportin yhteydessä.