KOLMANNESVUOSIKATSAUS 1/2013

Transkriptio

1 KOLMANNESVUOSIKATSAUS 1/2013

2 1 Sisällys 1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI TOIMINTAYMPÄRISTÖ VEROTULOJEN KEHITYS TULOSSUUNNITELMA RAHOITUSSUUNNITELMA HENKILÖSTÖ Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Poistuma hallinnollisista tehtävistä Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakennepalvelut Tilapalvelu Liikelaitos Työterveys Aalto Liikelaitos Talouskeskus Liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos RAHOITUSRAPORTTI TYTÄRYHTEISÖJEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUODEN 2013 TALOUSARVIOSSA Keskeisten tytäryhteisöjen TPE

3 1 KOLMANNESVUOSIRAPORTTI Vuoden 2013 talousarvion yleisperusteluissa sivulla 42 kappaleessa todetaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurannasta seuraavaa: Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kolmannesvuosiraporttien avulla. Kolmannesvuosiraportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarviovuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaennusteet ovat ristiriidassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Nyt käsillä oleva raportti on vuoden 2013 ensimmäinen kolmanneskatsaus. Raportti sisältää talousarvion yleisperustelujen mukaisesti palvelualueiden selvitykset toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raporttiin on sisällytetty katsaus toimintaympäristön muutoksesta, verotulojen, palkkojen ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä rahoituksesta ja konserniyhteisöistä. Kaupunginhallitus allekirjoitti vuoden 2012 tilinpäätöksen Tilinpäätöksen mukaan kaupungin talous toteutui vuonna 2012 heikompana kuin edellisenä vuonna. Kaupungin vuosikate oli 6,3 milj. eli 8,5 milj. heikompi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate kattoi poistoista 12,1 %:a ja tilikauden alijäämäksi muodostui 45,8 milj.. Suurten kaupunkien vertailussa kaupungin tilikauden tulos oli heikoin. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 69,6 milj. ja oli tilivuoden 2012 lopussa 381,8 milj., eli euroa asukasta kohti. Kuntien keskimääräinen lainakanta asukasta kohden oli euroa. Vuosina 2009 ja 2010 kaupungin asukaskohtainen lainakanta oli kuntien keskiarvossa, mutta vuonna 2012 lainakanta oli noin 600 euroa/asukas kuntien keskiarvon yläpuolella. Kaupungin talouden tila heikkeni erityisesti valtuustokauden loppupuolella. Kolmannesvuosiraportin mukaan kaupungin taloudellisessa tilanteessa tapahtuu loiva käänne parempaan vuonna 2013, mutta silti talouden epätasapaino on merkittävä. Kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös oli heikko ja tulevien vuosien talousnäkymiä heikentävät edelleen valtion päättämät (hallitusohjelma, kehysriihi 2012 ja kehysriihi 2013) kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaukset vuosille Valtionosuusleikkauksista johtuen kaupungilta jää kaikkien leikkauksien voimaan tultua vuonna 2017 saamatta yhteensä 35,5 miljoona euroa valtionosuuksia vuositasolla. Leikkaukset tarkoittavat lähes kahden tuloveroprosentin tuoton menettämistä ja vastaa noin viiden prosentin menetystä kaupungin koko tulorahoituspohjasta. Lisäksi kuntajaon muutokseen liittyvä valtionosuuskompensaatio päättyy vuonna Edellä kuvattujen tekijöiden lisäksi kaupungin talouden kehityskuvaa heikentävät ennusteet kansantalouden ja työllisyyden hitaasta kasvusta vuosina Pitkällä aikavälillä kaupungin talouden liikkumavaraa kaventaa erityisesti väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen. Kaupungin heikon taloudellisen aseman ja talouden ja työllisyyden epävarmuudesta johtuen kaupunginhallitus asetti alkuvuonna 2013 kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän sekä taloustoimikunnan. Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin elinkeinopolitiikan, kilpailukyvyn ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Taloustoimikunnan tehtävänä on ehdotusten valmisteleminen kaupunginhallitukselle palvelujen ja talouden tasapainottamiseksi valtuustokauden aikana. Hallitusohjelman mukaan hallitus ohjasi kuntauudistuksen etenemistä ja käynnisti koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kaupunginvaltuusto uudisti valtiovarainministeriölle /38 antamansa vastauksen. Sen mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee erityisellä kuntajakoselvityksellä hakea yhdistymisratkaisua, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät vähintään kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Laukaa, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Hallintokeskus

4 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maaliskuun 2013 lopussa jyväskyläläisiä oli 189 enemmän kuin vuoden alussa. Vuonna 2012 vastaava lukema oli 203. Kasvu kertyi syntyneiden enemmyydestä, kuntien välisistä nettomuutoista ja nettomaahanmuutoista. Seudun väkiluvun lisäys oli tammi-maaliskuussa 166, mikä on 54 edellisvuotta vähemmän. Suurten kaupunkien väkilukujen suhteellinen kasvu oli ripeintä Oulussa, Espoossa ja Helsingissä. (Jyväskylä kahdeksantena) Syntyvyys jatkuu Jyväskylässä korkeana ja noussee tänäkin vuonna lähes tuhanteenkahdeksaansataan. Syntyvyyttä ja palvelujen kysynnän kehitystä arvioitaessa muuttoliikkeellä on ollut suuri merkitys. Nykyisessä Jyväskylässä näiden muuttojen nettomäärä näyttää pysyvän ennallaan. Maaliskuun lopun työttömyysaste Jyväskylässä (14,4 %) oli 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli (muutos vuodessa ), heistä nuoria (+443) ja pitkäaikaistyöttömiä (+321). Viidentoista ison kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli kuudenneksi korkein. Keski-Suomessa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työllisiä , mikä oli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa muutos oli samana aikana -1,0 prosenttia. Asuntorakentaminen jatkuu melko vilkkaana. Tänä vuonna Jyväskylässä arvioidaan valmistuvan asuntoja saman verran kuin (>1000) edellisenäkin vuonna. Tammi-huhtikuussa rakennuslupia myönnettiin tilavuudeltaan edellisvuotta enemmän niin asunto- kuin muuhunkin rakentamiseen. Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräiset hinnat olivat Jyväskylässä vuoden 1. neljänneksellä euroa per neliö. Indeksi vuosimuutos oli -1,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti euroa ja muutos 0,9 prosenttia. Uusia jyväskyläläisyrityksiä syntyi alkuvuonna 183. Vuosien vastaava luku oli keskimäärin 177. Vastaavasti 94 yrityksen toiminta loppui ko. keskiarvon oltua 88. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä Jyväskylässä oli alkuvuonna (muutos edellisvuodesta -209), henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 231 (-33) ja huumausainerikoksia 110 (-17). Ulkoiset lähteet: Tilastokeskus ja Jykes Oy Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio

5 4 Taulukko 1: Jyväskylän väestönmuutos tammi- maaliskuussa , lkm Taulukko 2: Jyväskylän työttömyysaste maaliskuussa , %

6 3 VEROTULOJEN KEHITYS Verotulojen kokonaiskertymän arvioidaan olevan 468,5 miljoona euroa ja toteutuvan siten talousarvion mukaisesti. VEROTULOARVIO 2013 Miljoonaa euroa TA Arvio Muutos Ennakonpidätykset 389,5 385,8-3,7-0,9% Tilitykset ed. vuodelta 46,0 43,7-2,3-5,0% Yhteensä 435,5 429,5-6,0-1,4 % Maksuunpanotilitys -34,0-29,2 4,8-14,1% Aik. vuosien tilitykset 12,2 13,4 1,2 9,8% KUNNALLISVEROT 413,7 413,7 0,0 0,0 % Yhteisövero 17,9 17,7-0,2-1,1 % Kiinteistövero 36,9 37,1 0,2 0,5 % YHTEENSÄ 468,5 468,5 0,0 0,0 % Taulukko 3: Verotuloarvio 2013

7 6 4 TULOSSUUNNITELMA TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 1000 euroa 2013 Kevät 2013 Huhtikuu 2013 Toimintatulot ,3-146, , , ,4 Toimintamenot , , , , ,7 TOIMINTAKATE , , , , ,3 Verotulot , , ,0 Valtionosuudet , , , ,4 Rahoitustulot ja -menot 7 520, , ,8 Korkotulot , , ,0 Muut rahoitustulot 649,8 649,8 649,8 Korkomenot , , ,0 Muut rahoitusmenot -40,0-40,0-40,0 VUOSIKATE ,8-156, , , ,9 Poistot , , ,2 Satunnaiset tulot 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset menot 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS ,5-156, , , ,3 Poistoeron lisäys/vähennys 340,4 340,4 340,4 Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ ,1-156, , , ,9 Vuosikate poistoista 26,2 % 26,0 % 14,6 % Vuosikate poist.al.inv. 38,0 % 37,7 % 21,2 % Taulukko 4: Tulossuunnitelma 2013 Tulossuunnitelma 2013 Kolmannesvuosiraportti / Huhtikuu 2013 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaisesti kunnan tulorahoitus on tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistonalaiset investoinnit. Vuoden 2013 osalta poistonalaiset investoinnit ovat 53,4 M, joten vuoden 2013 ennusteen mukainen vuosikate kattaa poistonalaisista investoinnista 21,2 prosenttia.

8 7 5 RAHOITUSSUUNNITELMA 1000 euroa TA Muutokset TA+M Arvio Arvio Kevät 2013 Huhtikuu 2013 TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate ,8-156, , , ,9 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät , , ,0 Toiminnan rahavirta 8 419,8-156, , ,9-543,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit , , , ,7 Rahoitusos. inv.menoihin 295,8 295,8 295,8 Käyttöom. myyntitulot , , ,0 Investointien rahavirta , , ,9 0, ,9 Toiminnan ja inv. rahavirta , , , , ,0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 Antolainasaam. vähennykset 139,9 139,9 139,9 Antolainauksen muutokset 139,9 0,0 139,9 0,0 139,9 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , , ,1 Pitkäaik. lainojen vähennys , , ,0 Lyhytaik. lainojen muutos 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset , , , , ,1 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalm. muut , , ,0 Rahoituksen rahavirta , , , , ,0 Rahavarojen muutos 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 Taulukko 5: Rahoitussuunnitelma 2013 RAHOITUSSUUNNITELMA 2013 Kolmannesvuosiraportti / Huhtikuu 2013 Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä

9 8 6 HENKILÖSTÖ 6.1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Vakituisen henkilöstön määrä on koko kaupungin tasolla pysynyt vuoden 2012 lopun tasolla. Konsernihallinnossa ja vanhus- ja vammaispalveluissa henkilömäärä on vähentynyt kahdella henkilöllä. Kasvun ja oppimisen palveluissa vähennystä on tapahtunut yhdeksällä henkilöllä. Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa henkilömäärä on lisääntynyt yhdellä henkilöllä ja kaupunkirakennepalveluissa kolmella henkilöllä. Liikelaitosten henkilömäärä on lisääntynyt yhteensä yhdeksällä henkilöllä. Koko kaupungin tasolla sekä henkilöstövähennys että -lisäys ovat alkuvuoden aikana olleet 120 henkilöä. Taulukko 6: Vakituisen henkilöstön määrä VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS Sosiaali- Vanhus- ja ja terveys vammais Kasvu ja oppiminen Kulttuuri ja liikunta Krp Konsernihallinto LIIKE- LAITOKSET YHTEENSÄ Vak. henkilöstö Vak. henkilöstö Huhti Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen: + Henkilöstön lisäys yht Kaupunkiorg. ulkopuolelta tulevat Määräaikaisten vakinaistaminen Henkilöstön vähennys yht Kaupunkiorg. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle JE:n taloushal. palv. liikkeenluovutus Ulkoiset muutokset (netto) Sisäiset siirtymät (netto) Ulk. muutokset (netto) + sis. siirtymät (netto) = Muutos ed. vuoteen Taulukko 7: Vakituisen henkilöstömäärän muutos

10 9 VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN TP 2011 TP 2012 TOT KEHITYS Huhti 2013 Konsernihallinto ja kilpailukyky Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus Henkilöstö yhteensä Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla: + Henkilöstön lisäys yht Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt Jyte Seudullinen työterveyshuolto 40 + Talouskeskus 16 + Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet Määräaikaisten vakinaistaminen Henkilöstön vähennys yht Kaup.org. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle Röntgenin siirto ksshp:lle JE:n taloushal. palv. liikkeenluovutus -11 Muutos ed. vuoteen * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 Taulukko 8: Vakituisen henkilöstömäärän muutos Poistuma hallinnollisista tehtävistä Kuluneen vuoden aikana hallinnollisista tehtävistä on poistunut 19 henkilöä. Tehtävistä 16 on jätetty täyttämättä tai täytetty sisäisin tehtäväjärjestelyin. Ajalla hallinnollisista tehtävistä poistui 107 henkilöä. Näistä tehtävistä 60 %:a jätettiin täyttämättä tai täytettiin sisäisin tehtäväjärjestelyin. Palvelualue Poistuma Täytetään Jätetään Prosessi Ulkopuoleltaikaisella Määrä- Sisäisin täyttä- kesken siirroin mättä Konsernihallinto ja kilpailukyky Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 1 Vanhus- ja vammaispalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut 1 1 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 1 1 Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus YHTEENSÄ Taulukko 9: Hallinnollisista tehtävistä poistuneiden määrä vuonna 2013

11 Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset Palkat ja palkkiot ovat alkuvuoden osalta pysyneet viime vuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Sijaiskustannukset ovat puolestaan laskeneet noin kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös sijaisten määrä on alkuvuoden aikana vähentynyt keskimäärin viisi prosenttia. Vanhus- ja vammaispalveluissa sijaiskustannukset ovat laskeneet edellisvuoden tasosta noin euroa (12 %). Kasvun ja oppimisen palveluissa laskua on ollut noin euroa (7%). PALVELUKOKONAISUUS TP 2012 Palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot Ero Muutos-% (tili ) Huhti 2012 Huhti 2013 (kul.v./ed.v.) PALKAT JA PALKKIOT YHT % Kaupunki ilman liikelaitoksia % Konsernihallinto ja kilpailukyky % Sosiaali- ja terveyspalvelut % Vanhus- ja vammaispalvelut % Kasvun ja oppimisen palvelut % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut % Kaupunkirakennepalvelut % Liikelaitokset % Tilapalvelu % Työterveys Aalto % Keski-Suomen pelastuslaitos % Kylän Kattaus % Altek Aluetekniikka % Talouskeskus % Taulukko 10: Palkat ja palkkiot (ilman sivukuluja) PALVELUALUE Sijaiskust. Sijaiskust. Sijaiskust. Muutos Muutos % (tili ) TP 2012 Huhti 2012 Huhti 2013 SIJAISKUSTANNUKSET YHT % Kaupunki ilman liikelaitoksia % Konsernihallinto ja kilpailukyky % Sosiaali- ja terveyspalvelut % Vanhus- ja vammaispalvelut % Kasvun ja oppimisen palvelut % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut % Kaupunkirakennepalvelut % Liikelaitokset % Tilapalvelu Työterveys Aalto % Keski-Suomen pelastuslaitos % Kylän Kattaus % Altek Aluetekniikka % Talouskeskus % Taulukko 11: Sijaiskustannukset (ilman sivukuluja)

12 11 Taulukko 12: Sijaisten määrä ja sijaiskustannukset (ilman sivukuluja) kuukusittain 6.4 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Helmikuun loppuun mennessä vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat koko kaupungin tasolla vähentyneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,2 pv/hlö, (6,0 %). Eniten sairauspäiviä henkilöä kohden (1,1 pv/hlö) tulee yhtäjaksoisesti päivää kestävistä poissaoloista. Lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot ovat laskeneet edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,1 pv/hlö. Pitkissä, yli 60 päivää kestävissä poissaoloissa laskua on ollut 0,2 pv/hlö. Tarkasteltaessa yhtäjaksoisia poissaolokertoja, kattaa lyhyet 1-3 päivää kestävät poissaolot n. 65 %:a kaikista poissaolokerroista. Yli 15 päivää kestävät poissaolot ovat n. 11 %:a kaikista poissaolokerroista. Taulukko13: Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot (tammi-helmikuu)

13 12 Taulukko 14: Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot keston mukaan (tammihelmikuu) Taulukko 15: Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolokerrat keston mukaan (tammihelmikuu)

14 Säästösyitä pidetyt palkattomat vapaat Palkattomia virka- ja työvapaita on pidetty kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä yhteensä päivää. Säästöä näistä on kertynyt euroa. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana säästöä palkattomista virka- ja työvapaista kertyi euroa, koko vuoden säästön ollessa euroa. PALVELUALUE Pidetyt vapaat, pv pv/hlö Säästöt, (sis. sivukulut) Konsernihallinto ja kilpailukyky 60 0,4 7,6 Sosiaali- ja terveyspalvelut 549 0,4 67,6 Vanhus- ja vammaispalvelut 87 0,1 8,8 Kasvun ja oppimisen palvelut ,5 95,8 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 80 0,2 7,5 Kaupunkirakennepalvelut 132 0,6 16,9 Liikelaitokset: Tilapalvelu 10 0,4 1,7 Työterveys Aalto 24 0,3 2,8 Keski-Suomen pelastuslaitos 0 0,0 0,0 Kylän Kattaus 97 0,5 8,1 Altek Aluetekniikka 79 0,5 7,1 Talouskeskus 16 0,2 1,9 YHTEENSÄ ,4 225,9 Taulukko 16: Säästösyistä pidetyt palkattomat vapaat

15 7 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 14 TOIMINTAKATE Huhtikuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % Netto 2013 enn./tam Huhti 2012 Huhti 2013 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , , , , ,1 30,0 % 2,6 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,6 0, , ,7 39,1 % 0,9 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , , , ,0 28,6 % 5,0 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , , , ,4 28,4 % -6,0 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,0 0, , ,0 31,2 % 4,3 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , ,1 0, , ,5 32,7 % 6,9 % Kaupunkirakennepalvelut , , , , ,5 31,6 % -4,6 % Liikelaitokset , ,8 355, , ,3 46,4 % 51,8 % Tilapalvelu , ,4 0, , ,2 38,9 % 15,4 % Työterveys Aalto -151,1-157,0-5,9-82, ,2 890,2 % 1527,1 % Keski-Suomen pelastuslaitos -718,4-718,4 0,0-911, ,6 302,6 % 138,5 % Kylän Kattaus 44,2-99,7-143,9-174,4-897,3-414,4 % Altek Aluetekniikka 204,2 204,2 0, , ,8 563,6 % -11,6 % Talouskeskus -751,2-245,5 505,7 651,7-151,7 20,2 % -123,3 % TOIMINTAKATE YHT , , , , ,9 29,0 % -0,7 % Taulukko 17: Toimintakatteen toteutuminen Työllisyyspalveluiden menojen ennustetaan ylittyvän 0,8 M. Ylitys aiheutuu TMT:n kuntaosuudesta (500 pv työttömänä olleet) sekä palkkatuetusta omasta työllistämisestä. TMT:n kuntaosuudessa työttömien määrä on edelleen kasvussa. Kuntakokeilun aktivoinnin avulla pienennetään 500 pv:ten määrää. Terveyspalveluiden menojen ylitysarvio on 2,3 M. Ylitys aiheutuu ensihoidon ja henkilöstökustannusten budjetoitua suuremmasta toteumasta. Ylitysennuste ensihoidon osalta on n. 1,7 M. Sairaanhoitopiirin kanssa on käynnissä keskustelut ensihoidon kustannusten hillitsemiseksi. Terveydenhuollossa on käynnistetty erillinen säästöohjelma, jonka toimenpiteitä valmistellaan. Toimenpiteitä ovat mm. palveluverkon uudelleenarviointi, palvelujen osalta kesäaikojen sulkujen laajentaminen sekä henkilöstömenojen osalta sijaishenkilöstön käytön kriteerien tiukentaminen. Erikoissairaanhoidon laskutus on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 3,5 %. Ylityksen arvioidaan olevan tältä osin n. 5 M. Sairaanhoitopiirin kanssa on käynnissä neuvottelut kustannusten hillitsemiseksi. Vanhus- ja vammaispalveluiden osalta talous on toteutumassa alle budjetoidun n. 1,3 M. Alittuminen aiheutuu määrärahan sisällä olevasta varautumisesta vanhuspalvelulain tuomaan henkilöstövajeen korjaamiseen. Varhaiskasvatuksessa oman toiminnan säästöt ovat ensimmäisellä vuosikolmanneksella kattaneet kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen ylitykset. Oman toiminnan budjettialitusten odotetaan kompensoivan yksityisen toiminnan ylitykset myös loppuvuoden osalta niin, ettei talousarvio kokonaisuudessaan ylity. Kaupunkirakennepalvelujen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 1,7 M talousarviota heikompana, johtuen maan myyntivoittojen budjetoitua pienemmästä toteumasta. Syynä tähän on mm. Kivelänrannan kaavoituksen viivästyminen ja tontinluovutuksen painottuminen tontinvuokraukseen asuntomessualueella sekä erityisasumisen kohteissa. Jätehuollonpalveluissa sekä tulojen että menojen ennustetaan ylittyvän 0,7 M.

16 15 Työterveydessä talousarvion mukaisen tuloksen saavuttaminen edellyttää muutoksia, mm. toimipisteiden yhdistämistä, henkilöstösiirtoja, tukipalveluiden yhdistämistä muiden liikelaitosten kanssa, markkinointiin satsaamista sekä henkilöstön työn sujuvuuden varmistamista monilla eri keinoilla. Myös liikelaitoksen organisaatiota muutetaan lukien yksiköitä yhdistelemällä, jolloin vähennetään johtamistehtävissä olevien henkilöiden määrää sekä mahdollistetaan henkilöstön mahdollisimman joustava ja tehokas käyttö. Talouskeskuksessa ennustetaan tulojen toteutuvan n. 1,3 M ja menojen n. 0,8 M talousarviota pienempänä johtuen asiakkuuksien muutoksista. Kokonaistulokseksi ennustetaan tappiota n. 0,1 M. TOIMINTATULOT Huhtikuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % Netto 2013 enn./tam Huhti 2012 Huhti 2013 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , ,9-594, , ,6 28,9 % 1,7 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,7 0, , ,6 25,7 % 15,4 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,3 400, , ,4 29,9 % 3,3 % Vanhus- ja vammaispalvelut , ,0 0, , ,2 26,2 % 5,5 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,7 0, , ,0 37,7 % -20,9 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 7 925, ,2 0, , ,2 40,0 % 26,1 % Kaupunkirakennepalvelut , ,0-994, , ,1 25,3 % 1,9 % Liikelaitokset , ,5-994, , ,3 33,5 % 15,1 % Tilapalvelu , ,0 300, , ,5 32,9 % 11,3 % Työterveys Aalto 8 951, ,0-100, , ,8 43,5 % 53,1 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,6 0, , ,3 34,9 % 17,7 % Kylän Kattaus , ,3 143, , ,7 36,8 % 10,7 % Altek Aluetekniikka , ,9 0, , ,6 28,7 % 12,7 % Talouskeskus 8 319, , , , ,4 28,6 % 24,3 % TOIMINTATULOT YHT , , , , ,8 31,6 % 9,4 % Taulukko 18: Toimintatulojen toteutuminen TOIMINTAMENOT Huhtikuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Tot Tot Tot-% Kasvu % Netto 2013 enn./tam Huhti 2012 Huhti 2013 tot/tam Kaupunki ilman liikelaitoksia , , , , ,7 29,8 % 2,5 % Konsernihallinto ja kilpailukyky , ,3 0, , ,4 34,5 % 4,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut , , , , ,4 28,7 % 4,8 % Vanhus- ja vammaispalvelut , , , , ,6 28,0 % -4,2 % Kasvun ja oppimisen palvelut , ,7 0, , ,0 31,6 % 1,8 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut , ,3 0, , ,7 33,9 % 10,2 % Kaupunkirakennepalvelut , ,8 655, , ,6 27,6 % -1,0 % Liikelaitokset , ,7-638, , ,0 29,8 % 3,9 % Tilapalvelu , ,6 300, , ,3 28,5 % 7,6 % Työterveys Aalto 8 799, ,0-105, , ,6 29,0 % 3,6 % Keski-Suomen pelastuslaitos , ,2 0, , ,7 28,3 % 3,8 % Kylän Kattaus , ,6 0, , ,4 32,0 % -0,9 % Altek Aluetekniikka , ,1 0, , ,3 34,4 % 7,5 % Talouskeskus 7 568, ,2-832, , ,7 29,5 % -13,1 % TOIMINTAMENOT YHT , , , , ,7 29,8 % 2,7 % Taulukko 19: Toimintamenojen toteutuminen

17 16 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Huhtikuu 2013 TAM 2013 Ennuste Poikkeama Netto 2013 enn./tam Tilapalvelu -8,6 0,0-8,6 Työterveys Aalto 151,1 157,0-5,9 Keski-Suomen pelastuslaitos -877,8-877,8 0,0 Kylän Kattaus -44,2 99,7-143,9 Altek Aluetekniikka -378,2-378,2 0,0 Talouskeskus 75,8-104,3 180,1 TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ YHT , ,6 21,7 Taulukko 20: Liikelaitosten tilikauden ylijäämän (alijäämän) toteutuminen

18 8 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Terveyspalvelut Terveyspalvelujen henkilöstömäärärahojen niukkuudesta johtuen sijaisia on voitu käyttää hyvin rajallisesti ja ainoastaan palvelujen tuottamisen kannalta kriittisiin toimintoihin. Päivystyspalvelut on voitu turvata. Hoitoonpääsyajat ovat pitkittyneet eikä hoitotakuu kaikilta osin ole toteutunut. Terveyspalvelujen uudistamisprosessi on käynnistetty muutosjohtajan johdolla. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laaja-alainen laatimistyö on käynnistetty. Avosairaanhoidossa vastaanottotoiminnassa jonotusaika sairaanhoitajien kiireettömään hoitoon on kasvanut kohtuuttomaksi. Ostopalvelulääkäreihin on jouduttu turvautumaan enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Välitön puhelinyhteydensaanti terveysasemilla on parantunut vaikka se ei toteudukaan lain velvoitteiden mukaisesti. Ensihoidon kustannustennousu edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden on erittäin voimakas. Ennakoitavissa on, että kustannukset vuositasolla jopa kaksinkertaistuvat. Palveluiden järjestämisvastuussa olevan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa neuvottelut kustannusten nousun hillitsemiseksi on käynnistetty. Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa henkilöstöresurssin ja sijaishenkilöstön vajauksen myötä toimintojen sisältöjä on rajattu määrällisesti tyydyttävään palvelutasoon pyrittäessä. Suun terveydenhuollossa hammaslääkärillä käynnit ovat lisääntyneet yli 9%. Palveluseteleitä on annettu yli 40% vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Välitön puhelinyhteydensaanti suun terveydenhuoltoon toteutui hoitotakuuvelvoitteiden mukaisesti. Erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaalaan jatkohoitoon siirtyminen on toteutunut käytännössä ongelmitta. Sen sijaan terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavia on edelleen epätarkoituksenmukaisen paljon. Terveyskeskussairaalahoitoa korvaavaan palvelujen ostoon ei ole ollut tarvetta. Sähköinen lääkemääräys (eresepti) otettiin käyttöön Erikoissairaanhoidon palveluissa lähetemäärä on kasvanut 7,1 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden, kun huomioidaan uutena toimintana viime loppuvuodesta käynnistynyt päihdehoitajatoiminta. Palvelutuotanto erikoissairaanhoidossa on alkuvuoden osalta kasvanut lähes 8%. Kasvua on tapahtunut erityisesti naistentaudeilla ja synnytyksillä, korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla, suu-, hammasja leukakirurgialla, lastentaudeilla, syöpätaudeilla ja sädehoidossa, neurologialla ja kuntoutustoiminnassa sekä psykiatrisessa sairaalahoidossa. Sosiaalipalvelut Toimeentulotukea sai 5800 kotitaloutta. Määrä oli 300 kotitaloutta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2012: 5 500). Palvelutakuu ei toteutunut kaikkien asiakkaiden osalta. Syynä on ollut nopeasti tapahtunut asiakasmäärän nousu. Hakemusten käsittelemiseksi lakisääteisessä ajassa, on sijaisia palkattu työntekijöiden lomien ajaksi. Nuorten aikuisten palvelukeskus käynnistyi helmikuun aikana. Nuoret osallistuvat palveluiden kehittämiseen. Palvelukeskus on ensimmäisenä sosiaalipalveluna Suomessa liittynyt sosiaaliseen mediaan. Blogi oli maaliskuussa saavuttanut 8812 kävijämäärän. Romanit liikkeelle terveelliseen elämäntapaan hanke sai euron täysimääräisen rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Keski-

19 18 Suomen sovittelutoimisto järjesti valtakunnallisen Sovittelu-seminaarin yli 400 osallistujalle Sovittelun Tuki ry:n kanssa. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi huomattavasti loppuvuonna Kevään aikana lastensuojelutarpeen selvitysten lakisääteiset aikarajat eivät ole kaikilta osin toteutuneet. Lastensuojeluun on lisätty 3 sosiaalityöntekijää ja perustettu alkuarviointityöryhmä, joka käsittelee uudet lastensuojeluilmoitukset. Näin on pystytty vastaamaan aiempaa paremmin lain edellyttämiin aikarajoihin. Yhteensä 61 nuorta vanhempineen sai tukea kodeissaan vaihtoehtona laitossijoitukselle. Ostetuissa nuorisokotipalveluissa oli 11 nuorta vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä (2013:351) väheni edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta (2012:361). Neuvolan perhetyössä kotikäyntien piirissä oli 119 eri perhettä, palveluista ohjattiin perhevalmennuksen ja vanhemmuuden tukiryhmiä. Käyttäjäkokemuksia koottiin perheneuvolan, psykologipalveluiden ja lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palvelusetelitoiminnasta. Asiakastyytyväisyys oli kiitettävää. Yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnan koordinointi keskitettiin sosiaalipalveluiden valvontakoordinaattorille. Maahanmuuttajapalveluissa koordinoitiin monikulttuurisuusohjelman kokoamista. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Johdon tukipalvelut 1. Työllisyyspalveluiden ja kuntakokeilun keskeisenä tavoitteena on eri tavoilla työllistää ja aktivoida yli 500 päivää työttömänä olleita niin, että vuoden 2012 aktivointitasoa nostetaan 300 henkilöllä. Näillä näkymin tavoite ollaan saavuttamassa. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä erityistä huomiota kiinnitetään yli 500 päivää työttömänä olleisiin. Haasteena tavoitteen saavuttamisessa on työttömien määrän voimakas kasvu. Sosiaalipalvelut 1. Nuorten lyhytkestoisista laitossijoituksista hoidetaan > 90 % omissa nuorisokodeissa. Tavoite toteutui. 2. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden toimijoiden kanssa. Mittari: toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 % väestöstä. Tavoite toteutui. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana asiakkaita oli 6,5 % väestöstä. Terveyspalvelut 1. Asiakkaat pääsevät hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Mittari: Hoitotakuun toteutuminen. Keskitetyissä palveluissa hoitotakuu ei vielä toteutunut puheterapiassa, mutta odotusaika vastaanotolle lyheni. Avosairaanhoidossa vastaanotolle pääsy toteutui hoitotakuun mukaisesti, mutta välittömän puhelinyhteydensaannin osalta tavoite ei toteutunut. Suun terveydenhuollossa välitön puhelinyhteydensaanti toteutui hoitotakuuvelvoitteen mukaisesti. Odotusaika hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle oli 21 viikkoa ja suuhygienistille 12 viikkoa. 2. Laaditaan ja otetaan käyttöön palveluyksikkökohtaiset suunnitelmat terveyden edistämisen toimintaohjelmaksi. Mittari: kirjalliset suunnitelmat, raportointi toimintaohjelman toteutumisesta. Kaikissa pääprosesseissa laadittiin terveyden edistämisen suunnitelmat, jotka muodostavat vastuualueen yhteisen terveyden edistämisen toimintaohjelman.

20 19 3. Jokainen palveluyksikkö tuottaa ja ottaa käyttöön vähintäänkin yhden uuden toimintaa kehittävän ja tuottavuutta lisäävän toimintamallin. Mittari: raportointi toimintamallien kehittämisestä. Keskitetyissä palveluissa kilpailutettiin tekstinkäsittelyn ostopalvelu saneluruuhkan purkuun. Ihotestien, hengitysfunktiotutkimusten, sydämen rytmihäiriöiden, verenpaineen vuorokausiseurannan ja uniapnean tutkimukset keskitettiin Kyllön terveysasemalle kustannusten ja laadun hallitsemiseksi. Sähköisen asiointialustan kehittäminen käynnistettiin. Sähköinen ajanvaraus-toiminta käynnistyi helmikuussa neuvoloiden ja suun terveydenhuollon leikki-ikäisten määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Perhevalmennusryhmiin otettiin käyttöön sähköinen ilmoittautuminen Jyväskylän ja Muuramen neuvola-alueilla.

21 Vanhus- ja vammaispalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Palvelukokonaisuuden palvelut jakautuvat vuoden 2013 alusta kolmeen pääprosessiin aiemman neljän palveluyksikön sijaan. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen keskeisiä tavoitteita ovat ennaltaehkäisevä työ, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Kotona asumisen tukemista toteutetaan kotiin annettavilla tukipalveluilla, työ- ja päivätoiminnoilla sekä kotihoidon asiakastyöllä, jossa palvelut perustuvat yhdessä tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Ympärivuorokautinen asumisella ja hoidolla järjestetään yksilöllinen asuminen, ohjaus ja hoito henkilöille, joiden kotona asuminen ei ole enää mahdollista. OIVA -keskuksen keskitetty palveluohjaus ja neuvonta sekä palvelutarpeen arviointi tehostui ja alkuvuoden aikana vastattiin noin puheluun ja niiden perusteella tehtiin 405 kotikäyntiä. OIVA:n palveluohjausta toteutettiin myös Nikolainkulmassa, jossa Jyväskylän neuvonta aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Nikolainkulmassa on saatavana myös viittomakielistä OIVA:n palveluohjausta. Kotihoidon ostopalvelualueiden palveluohjaus ja kotihoidon palvelusetelitoiminta keskitettiin yhden tiimin hoidettavaksi. Keljon vanhainkodin A- ja B-taloissa on tehty muutostöitä, remontti mahdollistaa koko OIVA keskuksen henkilökunnan sijoittumisen yhteisiin tiloihin elokuussa. Työtilat tarvitaan yli 50 työntekijälle. Muutostyöt ovat edenneet suunnitelman mukaisesti ja työt jatkuvat kesän loppuun. Omaishoitoon haettiin työllistämistukityöntekijöitä tukipalvelutehtäviin. Omaishoidon tuen asiakasmäärä oli alkuvuoden aikana yhteensä 697, joka oli 99 asiakasta edellisvuotta pienempi. Uusien tiukennettujen omaishoidon tuen myöntämisperusteiden mukaa kielteisen päätöksen sai alkaen yhteensä 143 asiakasta. Työ- ja päivätoiminnoissa käynnistettiin uusia työmuotoja. Vanhusten päiväkeskusten tilojen käyttöä arvioitiin, Palokan veteraanitalon tiloista luovuttiin ja Keljon päiväkeskus yhdistyi Keltinmäen päiväkeskukseen. Muutos mahdollisti toiminnan laajenemisen kahteen vuoroon. Autisteille tarkoitettu Heinämäen työ- ja toimintakeskus Retron toiminta on käynnistynyt. Retrossa autistiset nuoret miehet tekevät mm. halonhakkuuta ja autonpesua Asiakkaat itse, heidän omaisensa ja ohjaajat ovat olleet tyytyväisiä toimintaan, ja toiminta on saanut ansaittua julkisuutta myös mediassa. Ritoniityn asumisyksikössä on toteutettu päivätoimintaa asukkaille. Peltolan asumisyksikössä on kokeiltu kolmen kuukauden ajan ruuan valmistusta omana toimintana yhdessä kehitysvammaisten asukkaiden ja ohjaajien kanssa. Kotikartanon klubi-toiminta on loppunut vuoden alussa ja tilalle on kehitetty yhteistyötä JAO:n lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. Kotihoidon mobiililaitteiden käyttöottoa laajennettiin ja asiakkaiden luona tehtävä työaika lisääntyi. Helmikuussa kotihoidon ostopalvelutoiminta laajeni, kun Huhtasuo-Aittorinne alueella aloittivat palvelun tuottajina Visita Oy ja Mainio Vire Oy ja Keljo-Keltinmäki-Myllyjärvi alueella Telkänhoiva Oy ja Coronaria Hoitoketju Oy. Palveluasumisen ostopalvelusopimusten kilpailuttamista valmisteltiin käynnistämällä markkinakartoitus ja tietopyyntö tehostetun palveluasumisen markkinatilanteesta sekä pyydettiin palvelun tuottajien näkemyksistä kilpailutukseen. Aluehallintovirasto (AVI) on aloittanut ympärivuorokautisten yksiköiden tarkastukset. Kaikkiin palveluasumisen yksiköihin on tehty omana toimintana sisäisen valvonnan käynnit alkuvuonna Pitkäaikaishoidon tukipalvelut sekä Korpilahden kehitysvammaisten toimintakeskus sai Ympäristöteko palkinnot.

22 21 Pitkäaikaishoidon käyttöaste on yli 100 % joustopaikkojen ansiosta. Omaiset eivät ole aina olleet halukkaita ottamaan vastaan paikkaa Kinkomaan sairaalassa, Korpilahdella tai Puuppolan hoiva-kodilla sijaitsevilta osastoilta niiden vanhanaikaisten tilojen ja huonojen liikenneyhteyksien vuoksi. Pitkäaikaishoidon paikkojen tarve ja kysyntä on laskenut, eikä niihin ole jonoa. Palveluasumiseen on jonottanut keskimäärin 30 asiakasta terveyskeskussairaaloissa. Korpilahden osasto 8:lla on lisätty palveluasumisen paikkoja laitospaikkojen tilalle. Kyllikinkadun B-talossa ja Kinkomaan osasto 6:lla tapahtui vesivahingot tammikuussa. Kyllikinkadun asukkaat sijoitettiin Vitapolisalueella sijaitsevaan Hoivakoti Rantalaan väistötiloihin ja Kinkomaalla asukkaat hoidettiin pohjoissiivessä. Myös Korpilahdella osastolla 8 on ollut vesivahinko pesuhuoneessa. Vesivahingoista on aiheutunut lisäkustannuksia ja hoitajille paljon ylimääräistä työtä. Väkkärän palvelutalon käyttöastetta alentaa kolmen asunnon remontti. Lyhytaikaishoidossa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita on käytetty ed. vuotta vähemmän ja äkillisiä peruutuksia on ollut aikaisempaa enemmän, joten käyttöaste on alentunut. Toiminnan kehittäminen ja henkilöstön koulutus on edennyt toimintasuunnitelman mukaisesti. OIVA -keskuksen osalta on jatkettu kirjaamisen sekä tilastoinnin ja seurannan kehittämistä; palveluohjaustiimi otti käyttöön sähköisen tilastointialustan, SAS-ryhmä ja henkilökohtaisen avun palveluohjaus tehostivat asiakaskäyntien tilastointia. Omaishoidon osalta seuranta toteutetaan perusturvalautakunnalle tehtävän kuukausiseurannan avulla. Effica päivityksen myötä yhtenäistä kirjaamista kehitettiin luomalla palvelutarvearvioinnille fraasirunko ohjaamaan kirjaamista. Kirjaamisen sekä hoito- ja palvelusuunnitelman kehittämistyötä on tehty myös kehitysvammaisten asumisessa. Kotihoidon toimintaa ja johtamista kehitettiin OJOPA -hankkeen avulla. Henkilöstö on osallistunut e- reseptikoulutuksiin, uudet työnkuvat UTK -hanke on laajentunut palveluasumisen puolelle, OSAAT- TORI- hankkeen kautta on saatu kulttuuripalveluita vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon. Henkilöstökyselyjen tulokset on käyty henkilöstön kanssa läpi ja työyksikkökohtaiset kehittämistavoitteet sekä henkilöstön hyvinvointisuunnitelmat on laadittu jokaiseen toimintayksikköön. RAI-soft - toimintakykyarvioinnin järjestelmän käyttö vakiintui ja sen avulla kehitettiin resurssimittaristoa sekä ensiapuja hygieniapassikoulutuksia on järjestetty. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suoritti usea työntekijä, myös ikääntyneiden akuuttihoitoyön oppisopimuskoulutus on aloitettu. Kehitysvammaisten asumisen henkilökuntaa on osallistunut kehitysvammaisten palvelusäätiön järjestämään asumispalveluiden laatukoulutukseen. Varahenkilöiden varausjärjestelmää kehitettiin ja tehostettiin. Varahenkilöstöstä on saatu aikaisempaa paremmin sijainen henkilöstön lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja näin henkilöstömenojen kasvua on voitu hillitä. Hoitotyön sisältöä ja laatua on kehitetty ja autonomisen työvuorosuunnitteluun liittyvät henkilöstökoulutukset on aloitettu. Sekä sisäiseen että ulkoiseen viestintään on panostettu. Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon henkilöstökirje käytäntö aloitettiin. LYNC- keskustelujärjestelmä otettiin käyttöön esimiesten kesken täydentämään s-posti ja puhelinviestintää. TAILIIKU- hankeen kautta on järjestetty työhyvinvointia edistävää toimintaa esimiehille.

23 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vanhus- ja vammaispalvelut 1. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutetaan 600 ikäihmiselle. 22 Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 80-vuotiaille tehdään suunnitellusti kesäkuun alusta alkaen. 2. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä haluaville, kiireellisissä tilanteissä viiveettä ja ei- kiireellisissä seitsemän arkipäivän kuluessa. Tavoite toteutui. 3. Yli 75-vuotiaista on vuoden aikana 3,8 % omaishoidon piirissä, 25 % kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa on enintään 10 %. Yli 75 vuotiaista 3,3 % oli omaishoidon piirissä, 15 % kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa 12,1 %. 4. Palvelukokonaisuudessa hoitoketju on sujuva ja asiakkaat siirretään erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta kahden vuorokauden kuluessa. Erikoissairaanhoidosta potilaat otettiin palveluihin ilman jonotusta ja terveyskeskussairaaloissa jonotti kuukaudessa keskimäärin: Kyllössä 14 (edellisvuonna keskimäärin 17,6), Palokassa 14 (12,5) ja Muuramessa 2 (1,8 ). Kotiin ja pitkäaikaishoitoon siirrytään ilman jonotusta ja jono on palveluasumiseen. 5. Henkilöstömäärä vähenee vuoden 2012 tasosta (kotihoidon kilpailuttaminen, päivätoimintojen siirto) 58 henkilöllä. Henkilöstön määrä on yhteensä Mahdollinen vanhuspalvelulain suosituksen mukainen henkilöstön lisäystarve edelliseen on 32 työntekijää, johon on budjetissa varauduttu. Kotihoidon Huhtasuo- Aittorinne ja Keljo- Keltinmäki- Myllyjärvi alueiden palvelut kilpailutettiin ja yksityiset palvelun tuottajat aloittivat toimintansa helmikuussa Kotihoidon henkilöstö väheni 49 henkilöllä. Kehitysvammaisten päivätoiminta siirtyi suunnitellusti perusopetus-palveluihin henkilöstöineen. Vanhuspalvelulain mukainen henkilöstön rahavaraus on budjetissa ja Aluehallintoviraston edellyttämiä henkilöstömäärän linjauksia tarkastellaan. 6. Omaishoidon tukea maksetaan asiakkaiden hoitoisuuden perusteella perusturvalautakunnan määrittelemien myöntämisperusteiden mukaisesti. Omaishoidon tuen kriteerit hyväksytään siten, että määräraha riittää koko vuodeksi. Omaishoidon tuen päätökset tehtiin perusturvalautakunnan vahvistaminen alennettujen maksuluokkien ja päättämien tiukennettujen soveltamisohjeiden mukaisesti niin, että määräraha riittää koko vuodeksi.

24 Kasvun ja oppimisen palvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Varhaiskasvatuksessa vuoden ensimmäisellä kolmanneksella oman toiminnan menot ovat toteutuneet suunnitellusti, samoin yksityisen päivähoidon menot. Kotihoidon tuen ja erityisesti sen kunta-lisän menot ovat ylittyneet hieman. Ylitys johtuu siitä, että Kelan kanssa laaditun kotihoidon tuen maksatussopimuksen mukaisesti kotihoidontuen kuntalisän puolittaminen 100 eurosta 50 euroon kuukaudessa mahdollistui vasta alkaen, minkä vuoksi kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu sitä saaville tammi-helmikuussa 100 euroa/kk. Talousarviossa pysymisen varmistamiseksi on yksiköille annettu ohjeet mm. kesäajan toiminnan ja päivystysjärjestelyjen toteuttamisesta sekä esim. palkattomien vapaiden mahdollistamisesta. Näiden toimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan siten, että ylitysuhkaa talousarviossa ei ole. Toimenpiteiden euromääräinen vaikutus voidaan todeta aikaisintaan elokuussa. Kaikki varhaiskasvatuspalvelujen toimintayksiköt ovat alkaen mukana palvelutuoteperusteisessa toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmässä, johon sisältyy myös tulospalkkion pilotointi. Varhaiskasvatuspalvelujen tuottavuutta pyritään talousarviovuoden aikana lisäämään laaditun talouden toimintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten mukaisesti. Perusopetuksessa alkuvuoden 2013 toiminta ja palvelut järjestetty suunnitelmien mukaisesti, lukuun ottamatta Keljon koulua, joka toimii väistötiloissa Salmirannassa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatus 1. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen (päiväkodit lasta, perhepäivähoito 600 lasta, kerhot 750 lasta) piirissä on lasta kuukaudessa (52 % 0 6-vuotiaista). Toteutunut yhteensä 6088 lasta (pk: 4645 lasta, pph, ryhmis+varahoito yhteensä 593 lasta, kerhot 850 lasta) eli tavoite on ylittynyt (53 % 0-6 vuotiaista) 2. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen palveluseteliä saa lasta ja perhepäivähoitajien omien lasten hoidon palvelurahaa 150 lasta, yhteensä lasta kuukaudessa (11 % 0 6-vuotiaista). Toteutunut. Palveluseteliä saa yhteensä 1199 lasta (pph 235, pk 931, ryhmis 33) ja omien lasten hoidon palvelurahaa saa 137 lasta, yhteensä 1336 lasta huhtikuussa eli tavoite on ylittynyt (12% 0-6 vuotiaista) 3. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin lapsesta kuukaudessa (25 % 0 6- vuotiaista). Toteutunut keskimäärin 2561 lasta kuukaudessa eli tavoite on alittunut. Perusopetus 1. Opetuksen vuosiviikkotunnit/perusopetuksen oppilas 1,96 vvh/oppilas. Raportoidaan seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa. 2. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 1 6 on 17,5 oppilasta/ryhmä. Raportoidaan seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa.

25 3. Opetusryhmän laskennallinen koko vuosiluokilla 7 9 on 18,0 oppilasta/ryhmä. 24 Raportoidaan seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa. 4. Nuorisopalveluissa nuorten käyntikerrat Toteuma Alentavasti toteutumaan vaikuttivat Tikkakosken avoimen nuorisotilatoiminnan puuttuminen ja Keltinmäen nuorisotilojen vesivahinko, jonka johdosta tila oli kiinni tammimaaliskuut. 5. Nuorisopalveluja käyttää 25 % vuotiaiden ikäryhmästä. Toteuma 11 %. Enemmän kuin viisi kertaa kohdattuja nuoria 865. Arvioitu vuotiaiden määrä Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päättötodistuksen. Raportoidaan seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa.

26 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Museopalvelut pilotoivat vuonna 2013 suoriteperusteista budjetointia. Hanke käynnistyi huhtikuussa. Museoverkkoselvityksen mukaisesti on käynnistetty Keski-Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelman teko. Tavoitteena Ruusupuiston museoiden yhteistyön tiivistäminen ja osittainen tilojen yhteiskäyttö peruskorjausten jälkeen. Jyväskylän Tilapalvelu on käynnistänyt Jyväskylän Lyseon hankeselvityksen teon. Selvityksen yhteydessä tutkitaan Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon näyttely- ja opetustoiminnan sijoittumismahdollisuuksia Jyväskylän Lyseon vanhaan koulutaloon Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päätti kokouksessaan esittää, että Jyväskylän liikuntapalvelut luopuu Tikkakosken monitoimitalon uimahallitoiminnasta ja siihen liittyvistä tiloista alkaen. Ulkopuolista yhteistyökumppania ei ole löytynyt toiminnan jatkamiseen. Viitaniemen ison tekojääradan peruskorjaukseen on urheilu- ja retkeilyalueiden investoinneissa on varattu euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön isojen liikuntapaikkojen avustuksista on hankkeelle tulossa euroa avustusta. Vaajakosken Savonmäessä on SM-hiihtojen vaatimien muutosten suunnittelu käynnissä, suunnitelmat valmistuvat toukokuulla. Heinä / elokuulla rakennetaan uudet reittiosuudet, nykyisiä levennetään. Valaisin pylväiden siirto, pinnoitus on elo-syyskuussa, muutostyöt valmistuvat loka / marras-kuulla. Jyväskylän kaupunki on tehnyt Nuori Suomi Oy:n johdolla kattavan lähiliikuntapaikkaohjelman, jossa kartoitetaan koulujen ja päiväkotien pihat sekä muut lähiliikuntapaikat. Ohjelmaan sisältyy esitys Jyväskylän kaupungin lähiliikuntapaikkaverkostoksi vuoteen 2020 saakka. Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistyksen kanssa on tehty sopimus kokeilusta, jossa asukasyhdistys vastaa Kypärämäen kirjaston aukipitämisestä kaksi arki-iltaa viikossa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Jyväskylän kansalaisopisto 1. Valtionosuuteen oikeuttava opetus tuntia (vuonna 2011 toteutunut tuntia, vuonna 2012 toteuma-arvio ). Tammi-huhtikuun toteutuma: valtionosuuteen oikeuttava opetus tuntia. 2. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa (vuonna 2011 toteutu-nut kurssilaista, vuonna 2012 toteutuma-arvio on kurssilaista). Toteutunut: kurssilaista. Kulttuuripalvelut 1. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittaa 54 % alle kouluikäisistä ja 66 % peruskouluikäisistä. Ikääntyneiden kulttuuritarjonta tavoittaa 25 % yli 65-vuotiaista. Toteutunut: 23,4% alle kouluikäisistä ja 24,2% peruskouluikäisistä, 28,5% yli 65 vuotiaista.

27 26 2. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittavat kävijää. Toteutunut 439 kävijää. Suurin osa tilaisuuksista järjestetään syksyllä osana Lasten Lystiohjelmistoa. 3. Kuvataidekoulu antaa opetusta opetustuntia vuodessa, oppilaiden määrä on 340 ja keskimääräinen opiskeluaika 5,5 vuotta. Toteutuu. Kirjastopalvelut 1. Aukiolotunnit: Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä : pääkirjasto tuntia; laitoskirjastot 450 tuntia, alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä tuntia. (Toteutuma vuonna 2012: ). Tavoite toteutuu. Tammi-huhtikuun aukiolotunnit ovat: pääkirjasto 980, laitoskirjasto 167, alue-, lähi- ja pienkirjastot 5961 ja kirjastoautot 1182,5. Syyskuun sulkuaika tulee kuitenkin vaikuttamaan. 2. Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 9,4 (vuonna 2012: 9,4; maan keskiarvo 2011: 9,9) Tavoite ei toteudu. Vuoden käyntimääräarvio alkuvuoden perusteella on 8,9 käyntiä/asukas. 3. Aineiston hankinta: 317,9 nidettä / asukas (Tavoite vuonna 2012: 317,9 nidettä / asukas). Tavoitteen toteutuminen epävarmaa. Aineiston hankinta tammi-huhtikuun perusteella on 288,4 nidettä / 1000 asukasta Museopalvelut 1. Museot ovat avoinna yhteensä tuntia (Jyväskylän taidemuseo 3 825, Keski-Suomen museo 2 122, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla 1 716, Suomen käsi-työn museo 2 122) (2012: 9 923). Museot ovat olleet avoinna tuntia (Jyväskylän taidemuseo tuntia, Keski-Suomen museo 733 tuntia, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit 655 tuntia, Suomen kä-sityön museo 709 tuntia) 2. Museoiden kävijämäärätavoite on kävijää (Jyväskylän taidemuseo , Keski-Suomen museo , Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla 5 000, Suomen käsityön museo ) (2012: ). Museoiden kävijämäärä on henkeä (Jyväskylän taidemuseo henkeä, Keski-Suomen museo henkeä, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit henkeä, Suomen käsityön museo henkeä)