LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille"

Transkriptio

1 1. Johdannoksi LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille (Versio Inkeri Savan muokkaaman Taidekasvatuksen osaston ohjeen pohjalta edelleen muokanneet Johanna Pentikäinen ja Pia Sivenius) Tutkimusteksteissä käytetään lähteitä eli aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia (usein niin sanottua teoriakirjallisuutta) muun muassa siksi, että valmisteilla oleva tutkimus rakentuisi jo olemassa olevan tutkimuksen (lue: tiedon) varaan eikä ilmaan. Kun tutkimuksen tekijä käyttää lähteitä ja osoittaa sen tekstissään, hän esittää samalla olevansa perehtynyt relevanttiin tietoon aiheestaan. Edelleen hän keskustelee aiemman tutkimuksen kanssa ja kehittelee aiempaa tietoa käyttäen, soveltaen, tulkiten, kritisoiden ja koetellen omia johtopäätöksiään. Samalla tarkka lähteiden merkitseminen osoittaa lukijalle myös sen, mikä on kirjoittajan oma osuus työhön. Lähteiden käytön huolellinen osoittaminen tekstissä on jokaisen kirjoittajan velvollisuus ja oikeus. Kun tekstissä käytetään toisten kirjoituksia, on tärkeää viitata lähteisiin siten, että käytetty/lainattu tieto on niin alkuperäistä kuin mahdollista. On myös tärkeää, että annetaan lähteestä tarkat ja oikeinkirjoitetut tiedot, jotta tekstin lukija kiinnostuessaan pääsee helposti kyseisen lähteen ja siitä lainatun tekstin äärelle. Tämä koskee ensinnäkin sitä tapaa, millä omassa tekstissä viitataan lähteeseen, ja toiseksi lähde/kirjallisuusluettelo riittävine ja johdonmukaisesti esitettyine tietoineen auttaa löytämään kyseisen lähteen. Opinnäytteissä johdonmukainen lähteisiin viittaaminen ja kunnollinen lähdeluettelo ovat myös osoitus siitä luotettavuudesta, jolla tutkimusta tehdään. Jos lähteisiin viitataan vähän miten sattuu ja lähdeluettelosta näkyvät heti sen puutteet, tulee helposti sellainen olo ettei kirjoittaja joko ole hallinnut asiaansa tai että hän ei ole välittänyt sen enempää omasta kuin käyttämänsä lähteenkään asiasta. Syntyy siis vaikutelma, että ei ole kunnioitettu tehtyä työtä. Toisaalta sisällöllisestikään hyvä työ ei vakuuta, jos muotoseikat eivät ole kunnossa. Tässä ohjemonisteessa on esitelty joitakin tapoja, joilla voi lähdeviitteitä merkitä ja lähdeluettelon laatia. Ohjeen lopussa on kirjallisuusvinkkejä (ja samalla esimerkki lähdeluettelosta!) tietojen syventämistä varten, eli aihe kannattaa varmuuden vuoksi perusteellisesti opiskella jostain uudehkosta tutkimusoppaasta tai aiemmista (hyvistä ja huolellisista) tutkimuksista, mikä lienee haastavampi vaihtoehto. Lähdeviitteiden merkitsemistavoista eri aloilla on erilaisia käytänteitä, eikä siis ole olemassa yhtä ainoata oikeata tapaa. Aloittelevan kirjoittajan on hyvä harjaantua yhden tavan hallintaan, joka tuntuu itselle sopivalta ja/tai joka on omalla alueella runsaasti käytetty. Eri asia on, jos kirjoittaa artikkelia journaaliin tms., sillä silloin on käytettävä julkaisun edellyttämää lähdeviitteiden merkitsemistapaa. Kirjoittamista suunnittelevan kannattaakin perehtyä erilaisiin julkaistuihin tutkimuksiin myös niin, että tarkastelee lähdeapparaatin rakentamista. Ensisijaisen tärkeää on, että valittua järjestelmää käytetään johdonmukaisesti niin, ettei merkitsemisen tapa vaihtele saman tekstin sisällä. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon välillä tulee olla selkeä vastaavuus. Viitteen tehtävä on ohjata lukija

2 oikeaan lähteeseen lähdeluettelossa. Lähdeviitteissä on kirjoittajan nimen perässä vuosiluku (Hirsjärvi et al. 2002, 36). Jos saman kirjoittajan teoksia on useampia (eri vuosilta), vuosiluku tekstissä kertoo mihin teokseen kulloinkin viitataan. Tämä on taloudellistakin: teosten nimiä ei tarvitse toistaa tekstissä. Saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemat teokset merkitään vuosiluvun juuressa pienellä kirjaimella (Hirsjärvi 2002a, 47). On tärkeää, että käytetään alkuperäisiä lähteitä yllättävän usein jopa väitöstasoisissa tutkimuksissa on käytetty toisen, jopa kolmannen käden lähteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjoittaja on ottanut jonkun ajatuksia toisen lainaamana viimeksi mainitun kirjoituksesta. Kokematon voi ajatella, että samahan se on, varsinkin kun alkuperäinen lähde saattaa olla vaikeasti tavoitettava tai kielellä, jota itse ei hallitse. Miksi siis vaivautua? Kuitenkin kun tarkastelee näitä toisen käden lähteitä, on tavallista, että lainaaja on jollakin tapaa muuntanut alkuperäistä tekstiä omiin tarkoituksiinsa. On myös mahdollista, että kun lainataan yksi lause jostakin laajemmasta kokonaisuudesta, ei ole otettu huomioon alkuperäisen lähteen esitysyhteyttä. Näin lainatun tekstin merkitys saattaa muuttua joskus jopa kokonaan päinvastaiseksi. Jopa suorissa lainauksissa esiintyy turhan paljon puutteita. Joten: jos löydät jostakin kirjoituksesta sinua kiinnostavan viittauksen jonkin toisen esitykseen, jota haluat itse käyttää, etsi alkuperäinen käsiisi ja käytä sitä (ja toisaalta alkuperäisten lähteiden jäljille taas pääsee hyvin, jos lähdeviitteet on merkitty huolellisesti eli myös tutkimuksen käytettävyyden näkökulmasta kannattaa merkitä lähteet huolellisesti ja täsmällisesti!). Jos sinun on aivan mahdotonta esimerkiksi käytettävissäsi olevan ajan rajoissa saada alkuperäistä käyttöösi ja toisaalta kohta ei ole kovin merkittävässä asemassa omassa työssäsi, viittaa silloin toisen käden lähteeseen niin, ettei jää epäselväksi se ettet ole alkuperäistä nähnyt. Tekstissä tämän voi osoittaa vaikkapa seuraavasti: Giddens (1991, 94) on viitannut Bensmaniin ja Lilienfeldiin todeten heidän korostaneen... tai Bensman ja Lilienfeld (ks. tark. Giddens 1991, 94) ovat korostaneet... Edelleen hyvä neuvo on lukea (hyviä) julkaistuja tutkimuksia myös siitä näkökulmasta, että opettelee tutkimustekstin jargoniin kuuluvia sanankäänteitä 2. Lähdeviitteiden merkitsemisestä Tavallisimmat viittausjärjestelmät ovat: 1. nimi-vuosi -järjestelmä (suositellaan käytettäväksi TaiKissa) 2. alaviitejärjestelmä 3. numeroviitejärjestelmä Tekstinsisäiset viitteet eli nimi-vuosi -järjestelmä (suositellaan käytettäväksi TaiKissa) Lähdeviitteessä ilmoitetaan kaarisuluissa referoidun tai siteeratun kohdan lopussa tekijän tai toimittajan sukunimi (jos tekijöitä on kaksi, yleensä molempien nimet, jos tekijöitä kolme, silloin vain ensimmäisen nimi ja ym. tai et al.), julkaistun teoksen vuosiluku ja sivunumero tai sivunumerot, vuosiluvusta pilkulla tai joskus myös puolipisteellä erotettuna. Sukunimen ja vuosiluvun välissä ei ole välimerkkiä. Esimerkkejä lähdeviitteistä: (Uusikylä 2000, 4) tai (Uusikylä & Majanen 1998, 28, 35) tai (Uusikylä ym. 1978, 24 29). Huomaa vielä, että pilkun jälkeen tulee välilyönti ja sivunumeroiden välissä on ajatusviiva. Tutkimustekstissä sivun maininta on tärkeää, jotta lainatun kohdan jäljille pääsee nopeasti (et itsekään haluaisi joutua selaamaan koko kirjaa läpi jotta löydät kiinnostavan kohdan). On myös mahdollista

3 viitata yleisesti ottaen kokonaiseen tutkimukseen, jolloin tietenkään ei tarvita erillistä sivunumeroa. Tämäntyyppinen viittaaminen on kuitenkin melko ylimalkaista (ks. esimerkiksi alla olevien esimerkkien ensimmäistä tapausta). Tekstiviite sijoitetaan sulkeissa lainatun kohdan yhteyteen joko heti kirjoittajan nimen mainitsemisen jälkeen tai sitten siteeratun kohdan loppuun tekstissä, ikään kuin asian käsittelyn pisteen yhteyteen. Pisteen paikka määräytyy sen mukaan viitataanko yhteen lauseeseen, jolloin viite merkitään sulkeisiin ennen pistettä. Jos viitataan useisiin lauseisiin, laitetaan piste sulkumerkkien jälkeen. Esimerkki yhdestä virkkeestä: Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka (Andersen 1958, 35). Esimerkki kahdesta tai useammasta: Olipa kerran kuningas ja kuningatar. He asustivat komeaa kuninkaanlinnaa....ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka. (Andersen 1958, 35.) Muita esimerkkejä: Samaa teemaa lähestyy myös Karjalainen (1992) kuvatessaan opettajan ammattitaidon myyttejä. Virta ja Lampi (1987, 90 93) ovat todenneet, että Uusikylä (1994, 132) on todennut Callahaniin (1990) viitaten (Tämä edellyttää että olet tutustunut myös Callahaniin. Jos et ole nähnytkään ko. teosta, ks. edellä toisen käden lähteen käyttö.) Uusikylä (1994; 132) on todennut - -. Paulsonin, Paulsonin ja Meyerin (1991, 61 63) mukaan--- tai --- (Paulson ym. 1991, 61 63) Lahjakkuutta on tutkinut Uusikylä (1987, 1989, 1991) ---. Lahjakkuutta on tutkinut Uusikylä (1987a, 1987b) Useat tutkijat ovat raportoineet tuloksista (mm. Day 1989; Lea & Perrin 1988). Opetushallituksen raportin (1989) mukaan Tutkimusraportin lopussa oleva lähdeluettelo esitetään aakkosjärjestyksessä ilman numerointia. Lähdeviitteissä viitattavan teoksen julkaisuvuosi esitetään lähdeviitteen toisena tietona tekijän nimen jälkeen. Samalta tekijältä saattaa olla useita julkaisuja. Julkaisun painovuosi nimen lisäksi ohjaa lukijan lähdeluettelossa oikean lähteen äärelle (ja saman kirjoittajan eri vuosina ilmestyneet teokset myös järjestetään lähdeluetteloon julkaisemisjärjestyksessä ensin vuosiluvun ja sitten vielä pienaakkosten mukaan (ne saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemat teokset siis). Tätä järjestelmää käytetään yleisesti opinnäytteissä ja muissakin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja kasvatustieteen alan tutkimuksissa. Järjestelmän hyvänä puolena on, että siitä näkyy välittömästi lähteen ikä ja muutenkin itse tekstissä on olemassa kaikki sen lukemiseen tarvittavat tiedot. Erityisen suuri hyöty tällä järjestelmällä on, kun kirjoittaja keskustelee tekstissään yhden tai useamman lähteen kanssa. Täsmälliset ja samanaikaisesti tekstissä näkyvät lähdeviitteet kertovat lukijalle, kuka kulloinkin on äänessä. Tämä on tärkeää etenkin silloin kun selostetaan, tulkitaan, sovelletaan, kritisoidaan ja suhteutetaan omassa tutkimuksessa keskeisiä tiedonlähteitä ja aihetta aiemmin tutkineiden menetelmiä ja tuloksia. Kaarisulkumenetelmässä tekstiviitteiden lisäksi voidaan käyttää myös alaviitteitä, jonne sijoitetaan vain sisällöllisiä sivuhuomioita ja viitteitä kirjallisuudesta, jota ei ole suoranaisesti käytetty, mutta joka tavalla tai toisella liittyy aiheeseen Alaviitejärjestelmä Alaviite- eli noottijärjestelmässä lähdeviitteet ovat kunkin sivun alareunassa joko suppeina tai täydellisinä, ja kirjoituksen lopussa on erillinen lähdeluettelo kuten edellisessäkin järjestelmässä. Suppeassa alaviitteessä mainitaan julkaisun kirjoittajan tai kirjoittajien nimet (vrt. ohje edellä),

4 vuosiluku ja sivunumero(t). Ns. täydellisessä alaviitejärjestelmässä (jota sitäkin joskus näkee käytettävän, jos viitteitä ei tekstissä tule olemaan monia) mainitaan kaikki samat tiedot kuin raportin lopussa olevassa lähdeluettelossa ja lisäksi ne sivut, joita viittaus koskee. Mikäli lähdeviitteitä tulee olemaan paljon (kuten opinnäytteissä), täydellinen alaviitejärjestelmä ei ole suositeltava: se vie tekstissä turhaa tilaa, koska toistoa ei voi välttää. Numeroidut tekstiviitteet luodaan tekstinkäsittelyohjelmalla kätevästi: Lisää Alaviite jne. ja viitteen tekstitila aukeaa. Viitenumero tulee edellisen sanan tai välimerkin jälkeen ilman väliä. 1 Lähdeviitteet voidaan numeroida juoksevasti läpi koko raportin (tai numerointi voi olla myös sivukohtainen). Tutkimuksen lopussa esitetään täydellinen lähdeluettelo, jossa lähteet ovat numeroimattomina aakkosjärjestyksessä. Alaviitejärjestelmän etuna on se, että lähteet ovat esillä, eikä tarvitse ottaa varsinaista lähdeluetteloa esille kesken lukemisen. Teksti on näin myös yhtenäisempää kuin kaarisulkujärjestelmässä. Alaviitteisiin voi myös sijoittaa sellaisia lähdettä koskevia kommentteja, jotka ovat varsinaisen tekstisi kannalta sivuhuomioita, mutta kuitenkin lisäämisen arvoisia. Haittana on päällekkäisyys: jos samaan lähteeseen viitataan usein, se esiintyy alaviitteinä useita kertoja samalla sivulla. Alaviitejärjestelmälle rinnakkainen systeemi on loppuviitejärjestelmä. Ne luodaan samalla tapaa kuin alaviitteet (mutta viiteasetuksiin vain määritellään loppuviite alaviitteen sijaan). Ne kirjoitetaan ja printtausvaiheessa tulostuvat automaattisesti asiakirjan loppuun (otsikoksi annetaan yleensä Viitteet tai Lähdeviitteet). Tätä systeemiä ei kannata käyttää opinnäytteissä, koska tekstin tarkka lukeminen edellyttää edestakaisin selaamista varsinaisen tekstin ja viiteosaston välillä. Sen sijaan tätä systeemiä näkee käytettävän monissa kustantajien julkaisemissa monografioissa tai kokoomateoksissa (jossa on esimerkiksi artikkeleita eri kirjoittajilta), jolloin lähdeviitteet ovat kunkin kirjoittajan tekstin lopussa. Tämän järjestelmän hyvä puoli on lukukelpoisuus: teksti on kokonaisuudessaan yhtenäistä. Tällöin kirjoittajan tulee laatia tekstinsä sellaiseksi, että se on luettavissa ilman samanhetkistä tutustumista viitteisiin. Esimerkiksi tärkeimpien lähteiden kirjoittajien nimiä tms. tulisi mainita tekstissä Numeroviitejärjestelmä Tässä järjestelmässä lähteet merkitään tekstiin vain numeroin ja täsmällisesti vasta lähdeluetteloon. Tämän järjestelmän käyttöä ei kannata harkita, koska se ei ole juurikaan käytössä humanistiseen alaan kuuluvissa tutkimuksissa, jotka ovat usein melko pitkiä tekstejä. Tirronen (1987) selostaa tarkemmin tätä järjestelmää, jossa numerointitapoja lienee kaksi. a) Lähteet merkitään siinä järjestyksessä, kun ne on tekstissä mainittu. Numeroviitteen perusteella löydetään viitenumero ja sitä vastaava lähdenumero. Numero merkitään kaari- tai hakasulkeisiin. Sivunumerot merkitään aina, kun viitataan saman teoksen eri kohtiin. Laurila (11) analysoi Virtasen [3], Lahden [4] ja Salmisen [5] tutkimuksissa todetaan, että Huttunen on osoittanut, että [12, s ]. Numerojärjestelmää käytetään erityisesti teknisissä tieteissä, joissa julkaisut ovat yleensä lyhyitä artikkeleita. Ongelma saattaa syntyä, jos viitteiden määrä on suuri. Tämä voi hankaloittaa lukemista. b) Aakkosnumero-järjestelmässä viitteet merkitään lähdeluetteloon tekijänmukaisessa järjestyksessä ja 1 Ks. esim. Uusikylä 1988, 39.

5 numeroidaan juoksevasti. Numeroviitteitä käytetään samalla tavalla kuin varsinaisessa numeroviitejärjestelmässä, mutta viitteiden numerot määräytyvät lähdeluettelon järjestyksen eikä viittauksien järjestyksen mukaan. 3. Viittaatko Internetiin ja cd-romeihin? Tutkimuksen lähdetietoja voi löytää myös Internetistä tai cd-rom-muodossa. Periaatteena viitteiden merkitsemisessä ja lähdeluettelon laatimisessa on sama järjestelmä, jota johdonmukaisesti ja huolellisesti käytetään muidenkin lähteiden käytössä. Eli: tarvitaan kirjoittajan nimi sekä julkaistun tekstin tiedot. Painopaikka yms. tiedot ovat Internet-osoite ja Internetissä annetut tiedot nettijulkaisusta, kotisivusta tms., jolla lukija pääsee alkuperäiseen lähteeseen. Koska sivujen sisällöt saattavat muuttua, tarvitaan viitteeseen tai viimeistään lähdeluetteloon lisäksi päivämäärä, jolloin tieto on luettu tai mieluiten tulostettu arkistointia varten (paperiversiona tai tiedostona omalle tietokoneelle). Katso tarkemmin esimerkiksi seuraavista teoksista: 1) Ohjeita Taidehistoriallisen tutkielman tekemiseen Jyväskylän yliopisto, Taidehistorian laitos. Luettu ) Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. 13. uudistettu painos. Helsinki: Tammi. 3) SO Information and documentation Bibliographic references. Part 2: Electronic documents or parts thereof. International Organization for Standardization, < (accessed ). 4) Lehtonen, Kari 1997, muutettu Internet-lähteisiin viittaaminen. [www-dokumentti]. <http://cs.stadia.fi/~lehtk/css/intlviit.html> Tulostettu Internet-lähteiden osalta on tärkeää, että lähdeviitteeksi merkitään täsmällinen osoite, jolta tieto on haettu (eli niin että lähdeviitteen mahdollinen lukija löytää juuri siltä sivulta tiedon, johon on viitattu). Internet-julkaisuja käyttävä vastaa itse lähdekritiikistä ja laaduntarkkailusta suuremmassa määrin kuin painettujen tutkimusten käyttäjä. Tutkimusten julkaisusarjoissa ja tieteellisissä aikakauslehdissä on käytössä ns. referee-järjestelmä (eli julkaistavaksi tarjotut tekstit luetetaan ennen julkaisua 2 3 asiantuntijalla, jotka arvioivat tekstin tasoa ), ja näin heikot ja sisällöltään kyseenalaiset tutkimukset saattavat jäädä julkaisematta. Netissä puolestaan voi kuka tahansa julkaista mitä tahansa vakuuttavankin näköisillä sivuilla. Toisaalta etenkin monilla luonnontieteellisillä aloilla on jo pystyssä hyvin arvovaltaisia verkkojulkaisukanavia. Näissä tapauksissa uutta tietoa syntyy niin tiiviiseen tahtiin, että painettu media on välineenä melko hidas. Muiden alojen tutkijoiden kannattaa hyödyntää Internetiä etenkin uusien tutkimusten ja niistä tehtyjen mahdollisten esittelyjen/kritiikkien etsimisessä. Saattaa olla, että jossain on juuri julkaistu teos tai artikkeli, joka kannattaisi lukea, mutta jota kukaan ei ole huomannut tilata kirjastoosi jne. Tutkimuksissa ei ole tapana viitata tietosanakirjan tai hakuteoksen artikkeleihin, varsinkaan, jos niiden tekijä ei ole tiedossa. Tämä koskee myös Wikipediaa. Jos Wikipediasta löytyvää artikkelia jossakin erikoistapauksessa kuitenkin käyttää, kannattaa hyödyntää jokaisen Wikipedia-artikkelin yhteydessä olevaa Cite this article (suomenkielisessä viitetiedot) -linkkiä. Se antaa viittaustyylit kyseiseen artikkeliin useamman standardin mukaisesti. Hakusanan ja päivämäärän lisäksi tulee kertoa kellonaika, jolloin tieto on haettu. Esimerkiksi:

6 5) University of Art and Design Helsinki. (2007, April 12). In Wikipedia, The Free Encyclopedia. Retrieved 13:32, November 20, 2007, from 6) Taideteollinen korkeakoulu. ( ). Wikipedia,. Haettu 13.39, osoitteesta 4. Lähdeluettelon laatimisesta Tutkimuksen tai muun kirjoitelman loppuun laaditaan siis luettelo, josta ilmenevät käytetyt lähteet. Lähteissä mainitaan nimi- ja julkaisuvuositietojen lisäksi lähteen otsikko/nimi ja julkaisu. Jos julkaisu on kirja, mainitaan lisäksi julkaisupaikka ja kustantaja. Julkaisupaikka on kustantamon sijaintipaikka eikä painopaikka ja se kirjoitetaan samoin kuin se on julkaisussa (esim. London eikä Lontoo). Mikäli käytetty lähde ei ole 1. painos, on syytä laittaa alkuperäispainoksen vuosi sulkuihin, esim. (alkuperäispainos 1927). Jos käytetty lähde on käännös, on suositeltavaa kertoa myös teoksen nimi alkukielellä. Myös kääntäjän nimi on syytä mainita. Mikäli julkaisu on aikakausjulkaisu, merkitään lisäksi aikakausjulkaisun nimi, vuosikerta ja numero. Kuten viitteenkäytössä, myös lähdeluettelon laadinnassa on erilaisia käytäntöjä esimerkiksi sen suhteen, mihin kohtaan vuosiluku, julkaisupaikka ja kustantaja tulevat, ja miten välimerkkejä ja välilyöntejä sekä kursivointia käytetään (yleisesti ottaen kursivoidaan kirjan nimi ja lehden nimi, eli se nimi, jolla sen pitäisi olla löydettävissä tietokannoista). Toisinaan lähdeluettelon lisäksi on kirjallisuusluettelo, joka sisältää kirjoituksen alueelta sellaisia julkaisuja, joita siinä ei ole käytetty, mutta jotka liittyvät ko. alueeseen ja joista saattaa lukijalle olla hyötyä. Toisinaan lähdeluettelo on suorastaan korvattu tällä kirjallisuusluettelolla, jossa mukana ovat myös käytetyt lähteet. Opinnäytteissä tätä tapaa ei suositella, joten selkeyden vuoksi pitäydy sellaista tehdessäsi joko vain lähdeluetteloon tai em. kahden erillisen luettelon käyttöön. Lähdeluettelossa pitää olla kaikki varsinaisessa tutkimuksessa käytetyt lähteet, ja toisaalta siinä ei saisi olla mainittuna sellaisia teoksia, joita ei ole käytetty itse tekstissä. Seuraavassa on esitettynä yksi yleisesti sopiva ja yleisesti käytössä oleva lähdeluettelon laatimistapa. Jos kirjoitat artikkelisi lehteen tai konferenssijulkaisuun, seuraa ko. julkaisun antamia ohjeita. Lähteet Tutkimuskirjallisuus Monografia (teoksen nimi kursivoidaan): Crary, Jonathan 1993 (1990). Techniques of the Observer. On Vision and Modernity in the Nineteenth Century. Cambridge, Massachusetts and London, England: October Books, MIT Press. Lefebvre, Henri The Production of Space. Trans. Donald Nicholson-Smith. Oxford and Cambridge MA: Basil Blackwell. (Alkup. La production de l'espace. Paris: Éditions Anthropos, 1974.) Artikkeli kokoomateoksessa (teoksen nimi kursivoidaan, toim. tai Ed. kielen mukaan): Saarikangas, Kirsi Tila, konteksti ja käyttäjä. Arkkitehtonisen tilan, vallan ja sukupuolen suhteista. Teoksessa Kirsi Saarikangas (toim.) Kuvasta tilaan. Taidehistoria tänään. Tampere: Vastapaino, Scrivener, Stephen AR Visual art practice reconsidered: Transformational practice and the Academy. In Maarit Mäkelä & Sara Routarinne (Eds.), The Art of research Research practices in art and design, Helsinki: University of Art and Design Helsinki. Artikkeli lehdessä (lehden nimi kursivoidaan):

7 Johnson, R.V Finding building shapes that minimize mean trip times. Computer-aided design, vol. 23, no 2, Rivière, Joan Naisellisuus naamiona. Nuori Voima 1, Suom. Pia Sivenius. (Ilm. alun perin Womanliness as a Masquerade. International Journal of Psychoanalysis vol. 10/1929, ) Muuta suositeltavaa kirjallisuutta Lincoln, Y. S. & Guba, E. G Naturalistic inquiry. Beverly Hills, Ca: Sage. Savolainen, H. & Lukkari, M Käyttäytymishäiriö: ilmiö vai häiriö tutkimuskäytännöissä? Kasvatus 25 (3), Takala, S Mitä meidän tulisi oppia menneistä vuosista? Teoksessa E. Kangasniemi & H. Saari (toim.): Arviointia ja ajatuksia koulun kehittämisestä. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 69. Painamattomat lähteet Luettelo esim. lisensiaatin tutkielmista tai pro gradu tutkielmista, joita on käytetty. Haastattelut ja niiden päivämäärät ja paikat. Tarvitaan siis seuraavat tiedot riippuen lähteestä: tekijä(t)/toimittaja(t), julkaisuvuosi, teoksen/kirjoituksen nimi (otsikko), käytetty painos (mikäli useita painoksia), julkaisupaikka, julkaisija, koko teoksen toimittaja, koko teoksen nimi, mahdollisen kääntäjän nimi, sivut, sarjanumero, lehden nimi, vuosikerran numero, lehden numero, konferenssin nimi, paikka ja aika. Lähdeluettelo aakkostetaan ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan tai ensimmäisen poikkeavan kirjaimen mukaan. Virtanen, A. I Virtanen, A. T Yleensä on tosin suositeltavaa kirjoittaa koko etunimi. Ruotsin af ja von, saksan von ja esimerkiksi ranskan de eivät vaikuta aakkostukseen (von Bonsdorff tulee siis B-alkuisten joukkoon: Bonsdorff, Pauline von). Saman kirjoittajan teokset pannaan aikajärjestykseen, vanhin ensin. Joskus tekijä ei ole selvillä, ja silloin mainitaan viitteessä kirjan nimi kokonaan tai sopivasti lyhennettynä ja sivunumero. Jos aikakauslehden tai kokoomateoksen artikkelilla ei ole lainkaan tekijää, eikä sitä saada selville, mainitaan artikkelin nimi, tai artikkelin nimi lyhennettynä, sen jälkeen aikakauslehden tai kokoomateoksen nimi tai sen lyhenne, osan numero ja asianomaisen kohdan sivunumero. Edellä jo todettiin, ettei tutkimuksissa tule käyttää tietosanakirjoja lähteenä varsinkaan, jos artikkelin tekijä ei ole tiedossa. Jos tällainen viite kuitenkin on tarpeellinen, merkitään ensin hakusana (siis artikkelin nimi), sitten teoksen nimi tai sen lyhenne ja tavanomaiset kustantajatiedot ja sivu(t). Tapoja rakentaa lähdeluettelo on useita. Tärkeää on valita yksi tapa välimerkkeineen ja välilyönteineen ja pitää siitä johdonmukaisesti kiinni. Esimerkiksi Tutki ja kirjoita -teoksessa on esimerkinomainen, varsin kattava lähdeluettelo, joka sisältää myös niin sanottuja hankalia tapauksia (eli teoksia, joiden merkintä on suhteellisen helposti merkittävää monografiaa tai lehtiartikkelia monimutkaisempaa). 5. Suositeltavaa lukemista tutkimuksen kirjoittajalle Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. 13. uudistettu painos. Helsinki: Tammi.

8 Iisa, Katariina, Oittinen, Hannu & Piehl, Aino Kielenhuollon käsikirja. 6. painos. Helsinki: Yrityskirjat. Kinnunen, Merja & Löytty, Olli 2002, Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino. 6. Muuta lukemista Eco, Umberto 1977/1989. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suom. Pia Mänttäri. Tampere: Vastapaino. Itkonen, Terho & Maamies Sari 2007, Uusi kieliopas. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Tammi. Luostarinen H. & Väliverronen E Tekstinsyöjät yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden lukutaidosta. Tampere: Vastapaino. Ohjeita Taidehistoriallisen tutkielman tekemiseen Jyväskylän yliopisto, Taidehistorian laitos. Tulostettu <http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/tutkielmaohje.pdf > APA Formatting and Style Guide. Luettu <http://owl.english.purdue.edu/owl/resource/560/01/> Tirronen, Kerttu Teknisen kirjoituksen laatiminen. Suomen Teknillinen seura STS r.y. Teknillisten Tieteiden Akatemia. Helsinki.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjoittaja aiemmin tehtyjä tutkimuksia selostamalla ja arvioimalla paitsi valmistaa tietä omalle tutkimukselleen

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarien viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan?

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-KUVAILUKYSYMYKSIÄ 1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-ohjeen mukaan kustantajan nimi merkitään siinä muodossa ja järjestyksessä kuin tämä on julkaisussa

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Jouni Enqvist 2 Jouni Enqvist Mitä asioita tässä aineistossa? Seuraaviin muutamiin sivuihin on tiivistetty aivan keskeisimmät

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarin viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN Julkaisulautakunta 1.8.2013 julkaisusarjojen ohje Julkaisusarja jakaantuu julkaisun sisällön mukaisesti kolmeen alasarjaan, joilla on oma ISSN-numeronsa ja ISSN-L-numeronsa. ISSN-L numero kertoo, että

Lisätiedot

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa 01.02.2011 Karjalainen Kaarina 1 Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa Axiell on antanut oman ohjeensa nimeltä Aikakauslehdet, jossa on lyhyesti selostettu saapumisvalvonta

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö

Lisätiedot

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen Ohjeistus TE3 kurssille Matti Meikäläinen Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipiste Terveystieto, TE3 -kurssi Syksy 2010 1 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

Näin lainaat PIKI-kirjastojen e-kirjoja

Näin lainaat PIKI-kirjastojen e-kirjoja 1 Näin lainaat PIKI-kirjastojen e-kirjoja Pääset tutustumaan PIKI-kirjastojen e-kirjakokoelmaan ja lainaamaan kahdella eri tavalla. Joko suoraan kirjautumalla osoitteeseen: https://ellibs.verkkokirjasto.fi:8001/piki/default.aspx

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Onni Opiskelija Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot / Kertomus- ja tekstiteorian

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla Hanna-Mari Puuska & Marita Miettinen (Opm julkaisuja 2008:33)

Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla Hanna-Mari Puuska & Marita Miettinen (Opm julkaisuja 2008:33) Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla Hanna-Mari Puuska & Marita Miettinen (Opm julkaisuja 2008:33) Opm sektoritutkimustapaaminen 04.12.2008 Erkki Kaukonen, TaSTI Tutkimusteemat Tieteenalan julkaisuprofiilin

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3)

Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3) Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3) Risto Hotulainen Ti 1.11. (klo 9.15 12.45), muut ryhmäkerrat verkossa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Erityispedagogiikka Kurssin tavoitteet: Perehdytään tieteelliseen

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen

Lisätiedot

Tekstipaja, osa II.

Tekstipaja, osa II. Tekstipaja, osa II jepa.piirainen@aalto.fi Rakenteellisia ongelmia Liian suoraan asiaan: Mieluummin näin: Rakenteellisia ongelmia Luettavuuden ongelmia Havainnollistuksen puutetta: Mieluummin näin: Luettavuuden

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa

Projektityön tekeminen. Mitä on hyvä muistaa Projektityön tekeminen Mitä on hyvä muistaa Aineistojen hyödyntäminen Kuvat, kartat, kirjat, lehtiartikkelit, musiikki ja videot ovat tekijänoikeuden suojaamia Toisen tekemän työn kopioimiseen ja liittämiseen

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,

Lisätiedot

RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT

RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT Päivitetty 23.11.2015 (vastaa RDA-kuvailuohjeen päivitettyä versiota, huhtikuu 2015) RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT YLEISTÄ RDA:ssa tietyillä elementeillä on merkintä YDINELEMENTTI. Merkintä

Lisätiedot

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Jarmo Saarti Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailupäivä 22.5.2013 Helsinki Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Sisältö Kirjallisuuden hakustrategiat

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

RefWorks (scienceport.tut.fi/newrefworks)

RefWorks (scienceport.tut.fi/newrefworks) RefWorks (scienceport.tut.fi/newrefworks) 1 on web-selaimella toimiva viitteidenhallintaohjelma, jolla voi luoda oman viitetietokannan, hallinnoida viitetietoja sekä tehdä tekstiviitteet ja lähdeluettelon.

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 3 (TaY Pori syksy 2013)

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 3 (TaY Pori syksy 2013) TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 3 (TaY Pori syksy 2013) E-kirjat, e-hakuteokset, tieteellinen tieto vapaassa verkossa www:n tieteelliset hakukoneet (esim. Google Scholar) Open access -julkaisut

Lisätiedot

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

Kandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,

Lisätiedot

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Wikipedian voima Liikutu tiedosta 3.6.2016 Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Don t like Wikipedia? Change it. Neljä tärkeää kohderyhmää, jotka hakevat tietoa Wikipediasta Päättäjät ja virkamiehet

Lisätiedot

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Euro keskus Yliopistonkatu 38 PL 617 33101 Tampere www.uta.fi/laitokset/kirjasto/eu EU-informaatikko puh. (03) 215 7867 fax (03) 215 7493 e-mail: kileto@uta.fi 1 Tampereen

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Miten kirjallisuusviitteet ja lähteet esitetään suullisissa, tieteellisissä esityksissä?

Miten kirjallisuusviitteet ja lähteet esitetään suullisissa, tieteellisissä esityksissä? Ohjeet opiskelijoille: Miten kirjallisuusviitteet ja lähteet esitetään suullisissa, tieteellisissä esityksissä? Maataloustieteiden laitos 1 Miksi suullisia, tieteellisiä esityksiä ylipäätänsä pidetään?

Lisätiedot

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa.

Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä saatavuustiedot. Elementit on määritelty sanastossa. TÄMÄ ON LUONNOS: KYSY JA KOMMENTOI! 8. JULKAISUN TUNNISTEEN JA SAATAVUUSTIETOJEN ALUE Johdantohuomautus Julkaisun tunnisteen ja saatavuustietojen alue sisältää julkaisun tunnisteen, avainnimekkeen sekä

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Kaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi

Kaikki alkaa TUTKAsta. Artikkelin matka avoimeksi. Marja-Leena Harjuniemi Kaikki alkaa TUTKAsta Ja päätyy JYXiin Artikkelin matka avoimeksi Marja-Leena Harjuniemi 14.4.2011 Työnkulku Inbox TUTKA JYX Kustantajaluvan tarkistaminen (S/R) Kustantajan edellyttämien tietojen lisääminen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasun malli

Opinnäytetyön ulkoasun malli hyväksymispäivä arvosana arvostelija Opinnäytetyön ulkoasun malli Hannu Erkiö Matti Mäkelä Matti Nykänen Inkeri Verkamo Helsinki 1. maaliskuuta 2001 Kirjallisen esityksen harjoitus HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.

Lisätiedot

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI LINJAUKSET KOHTAAN 2.2.2 ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE Sarja-aineiston kuvailu Ensisijaisen tiedonlähteen valinnassa tehtävät poikkeukset:

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö

Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö Helsingin yliopiston rinnakkaistallennuskäytäntö Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut 6.6.2013 7.6.2013 1 Rinnakkaisjulkaiseminen tutkimusten valossa Lähde: Bo-Christer Björk ym.:

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

2 Tarjouskilpailujen haku

2 Tarjouskilpailujen haku 2 Tarjouskilpailujen haku Tarjouskilpailuja voi hakea seuraavilla hakukriteereillä: neuvoston viite (esimerkiksi: UCA 140/07) tarjouskilpailun kohteen kuvaus (esimerkiksi: puhelininfrastruktuuri) EU:n

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje. Sarja

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje. Sarja LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 25.9.2015 Acta Universitatis Lappeenrantaensis -tutkimussarjan ohje Sarja Tutkimussarja on tarkoitettu yliopiston toimialaan kuuluvan tieteellisen työn julkistamiseen.

Lisätiedot

Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje

Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje Digi.kansalliskirjasto.fi:n käyttöohje Kansalliskirjasto / Digitointi- ja konservointikeskus Uusittu 14.9.2016 Digi.kansalliskirjasto.fi - Pääsivu Etusivu Sivustokartta

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista

Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista a) Mikä on Aleksi?... 1 b) Verkkopalvelun ulkoasu. 1 c) Artikkelien hakeminen... 2 d) Artikkelien lukeminen... 4 e) Artikkelien lisääminen koriin.. 5 a) Mikä on

Lisätiedot