LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille"

Transkriptio

1 1. Johdannoksi LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO tietoa ja ohjeita Taideteollisen korkeakoulun perus- ja jatko-opiskelijoille (Versio Inkeri Savan muokkaaman Taidekasvatuksen osaston ohjeen pohjalta edelleen muokanneet Johanna Pentikäinen ja Pia Sivenius) Tutkimusteksteissä käytetään lähteitä eli aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia (usein niin sanottua teoriakirjallisuutta) muun muassa siksi, että valmisteilla oleva tutkimus rakentuisi jo olemassa olevan tutkimuksen (lue: tiedon) varaan eikä ilmaan. Kun tutkimuksen tekijä käyttää lähteitä ja osoittaa sen tekstissään, hän esittää samalla olevansa perehtynyt relevanttiin tietoon aiheestaan. Edelleen hän keskustelee aiemman tutkimuksen kanssa ja kehittelee aiempaa tietoa käyttäen, soveltaen, tulkiten, kritisoiden ja koetellen omia johtopäätöksiään. Samalla tarkka lähteiden merkitseminen osoittaa lukijalle myös sen, mikä on kirjoittajan oma osuus työhön. Lähteiden käytön huolellinen osoittaminen tekstissä on jokaisen kirjoittajan velvollisuus ja oikeus. Kun tekstissä käytetään toisten kirjoituksia, on tärkeää viitata lähteisiin siten, että käytetty/lainattu tieto on niin alkuperäistä kuin mahdollista. On myös tärkeää, että annetaan lähteestä tarkat ja oikeinkirjoitetut tiedot, jotta tekstin lukija kiinnostuessaan pääsee helposti kyseisen lähteen ja siitä lainatun tekstin äärelle. Tämä koskee ensinnäkin sitä tapaa, millä omassa tekstissä viitataan lähteeseen, ja toiseksi lähde/kirjallisuusluettelo riittävine ja johdonmukaisesti esitettyine tietoineen auttaa löytämään kyseisen lähteen. Opinnäytteissä johdonmukainen lähteisiin viittaaminen ja kunnollinen lähdeluettelo ovat myös osoitus siitä luotettavuudesta, jolla tutkimusta tehdään. Jos lähteisiin viitataan vähän miten sattuu ja lähdeluettelosta näkyvät heti sen puutteet, tulee helposti sellainen olo ettei kirjoittaja joko ole hallinnut asiaansa tai että hän ei ole välittänyt sen enempää omasta kuin käyttämänsä lähteenkään asiasta. Syntyy siis vaikutelma, että ei ole kunnioitettu tehtyä työtä. Toisaalta sisällöllisestikään hyvä työ ei vakuuta, jos muotoseikat eivät ole kunnossa. Tässä ohjemonisteessa on esitelty joitakin tapoja, joilla voi lähdeviitteitä merkitä ja lähdeluettelon laatia. Ohjeen lopussa on kirjallisuusvinkkejä (ja samalla esimerkki lähdeluettelosta!) tietojen syventämistä varten, eli aihe kannattaa varmuuden vuoksi perusteellisesti opiskella jostain uudehkosta tutkimusoppaasta tai aiemmista (hyvistä ja huolellisista) tutkimuksista, mikä lienee haastavampi vaihtoehto. Lähdeviitteiden merkitsemistavoista eri aloilla on erilaisia käytänteitä, eikä siis ole olemassa yhtä ainoata oikeata tapaa. Aloittelevan kirjoittajan on hyvä harjaantua yhden tavan hallintaan, joka tuntuu itselle sopivalta ja/tai joka on omalla alueella runsaasti käytetty. Eri asia on, jos kirjoittaa artikkelia journaaliin tms., sillä silloin on käytettävä julkaisun edellyttämää lähdeviitteiden merkitsemistapaa. Kirjoittamista suunnittelevan kannattaakin perehtyä erilaisiin julkaistuihin tutkimuksiin myös niin, että tarkastelee lähdeapparaatin rakentamista. Ensisijaisen tärkeää on, että valittua järjestelmää käytetään johdonmukaisesti niin, ettei merkitsemisen tapa vaihtele saman tekstin sisällä. Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon välillä tulee olla selkeä vastaavuus. Viitteen tehtävä on ohjata lukija

2 oikeaan lähteeseen lähdeluettelossa. Lähdeviitteissä on kirjoittajan nimen perässä vuosiluku (Hirsjärvi et al. 2002, 36). Jos saman kirjoittajan teoksia on useampia (eri vuosilta), vuosiluku tekstissä kertoo mihin teokseen kulloinkin viitataan. Tämä on taloudellistakin: teosten nimiä ei tarvitse toistaa tekstissä. Saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemat teokset merkitään vuosiluvun juuressa pienellä kirjaimella (Hirsjärvi 2002a, 47). On tärkeää, että käytetään alkuperäisiä lähteitä yllättävän usein jopa väitöstasoisissa tutkimuksissa on käytetty toisen, jopa kolmannen käden lähteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjoittaja on ottanut jonkun ajatuksia toisen lainaamana viimeksi mainitun kirjoituksesta. Kokematon voi ajatella, että samahan se on, varsinkin kun alkuperäinen lähde saattaa olla vaikeasti tavoitettava tai kielellä, jota itse ei hallitse. Miksi siis vaivautua? Kuitenkin kun tarkastelee näitä toisen käden lähteitä, on tavallista, että lainaaja on jollakin tapaa muuntanut alkuperäistä tekstiä omiin tarkoituksiinsa. On myös mahdollista, että kun lainataan yksi lause jostakin laajemmasta kokonaisuudesta, ei ole otettu huomioon alkuperäisen lähteen esitysyhteyttä. Näin lainatun tekstin merkitys saattaa muuttua joskus jopa kokonaan päinvastaiseksi. Jopa suorissa lainauksissa esiintyy turhan paljon puutteita. Joten: jos löydät jostakin kirjoituksesta sinua kiinnostavan viittauksen jonkin toisen esitykseen, jota haluat itse käyttää, etsi alkuperäinen käsiisi ja käytä sitä (ja toisaalta alkuperäisten lähteiden jäljille taas pääsee hyvin, jos lähdeviitteet on merkitty huolellisesti eli myös tutkimuksen käytettävyyden näkökulmasta kannattaa merkitä lähteet huolellisesti ja täsmällisesti!). Jos sinun on aivan mahdotonta esimerkiksi käytettävissäsi olevan ajan rajoissa saada alkuperäistä käyttöösi ja toisaalta kohta ei ole kovin merkittävässä asemassa omassa työssäsi, viittaa silloin toisen käden lähteeseen niin, ettei jää epäselväksi se ettet ole alkuperäistä nähnyt. Tekstissä tämän voi osoittaa vaikkapa seuraavasti: Giddens (1991, 94) on viitannut Bensmaniin ja Lilienfeldiin todeten heidän korostaneen... tai Bensman ja Lilienfeld (ks. tark. Giddens 1991, 94) ovat korostaneet... Edelleen hyvä neuvo on lukea (hyviä) julkaistuja tutkimuksia myös siitä näkökulmasta, että opettelee tutkimustekstin jargoniin kuuluvia sanankäänteitä 2. Lähdeviitteiden merkitsemisestä Tavallisimmat viittausjärjestelmät ovat: 1. nimi-vuosi -järjestelmä (suositellaan käytettäväksi TaiKissa) 2. alaviitejärjestelmä 3. numeroviitejärjestelmä Tekstinsisäiset viitteet eli nimi-vuosi -järjestelmä (suositellaan käytettäväksi TaiKissa) Lähdeviitteessä ilmoitetaan kaarisuluissa referoidun tai siteeratun kohdan lopussa tekijän tai toimittajan sukunimi (jos tekijöitä on kaksi, yleensä molempien nimet, jos tekijöitä kolme, silloin vain ensimmäisen nimi ja ym. tai et al.), julkaistun teoksen vuosiluku ja sivunumero tai sivunumerot, vuosiluvusta pilkulla tai joskus myös puolipisteellä erotettuna. Sukunimen ja vuosiluvun välissä ei ole välimerkkiä. Esimerkkejä lähdeviitteistä: (Uusikylä 2000, 4) tai (Uusikylä & Majanen 1998, 28, 35) tai (Uusikylä ym. 1978, 24 29). Huomaa vielä, että pilkun jälkeen tulee välilyönti ja sivunumeroiden välissä on ajatusviiva. Tutkimustekstissä sivun maininta on tärkeää, jotta lainatun kohdan jäljille pääsee nopeasti (et itsekään haluaisi joutua selaamaan koko kirjaa läpi jotta löydät kiinnostavan kohdan). On myös mahdollista

3 viitata yleisesti ottaen kokonaiseen tutkimukseen, jolloin tietenkään ei tarvita erillistä sivunumeroa. Tämäntyyppinen viittaaminen on kuitenkin melko ylimalkaista (ks. esimerkiksi alla olevien esimerkkien ensimmäistä tapausta). Tekstiviite sijoitetaan sulkeissa lainatun kohdan yhteyteen joko heti kirjoittajan nimen mainitsemisen jälkeen tai sitten siteeratun kohdan loppuun tekstissä, ikään kuin asian käsittelyn pisteen yhteyteen. Pisteen paikka määräytyy sen mukaan viitataanko yhteen lauseeseen, jolloin viite merkitään sulkeisiin ennen pistettä. Jos viitataan useisiin lauseisiin, laitetaan piste sulkumerkkien jälkeen. Esimerkki yhdestä virkkeestä: Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka (Andersen 1958, 35). Esimerkki kahdesta tai useammasta: Olipa kerran kuningas ja kuningatar. He asustivat komeaa kuninkaanlinnaa....ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka. (Andersen 1958, 35.) Muita esimerkkejä: Samaa teemaa lähestyy myös Karjalainen (1992) kuvatessaan opettajan ammattitaidon myyttejä. Virta ja Lampi (1987, 90 93) ovat todenneet, että Uusikylä (1994, 132) on todennut Callahaniin (1990) viitaten (Tämä edellyttää että olet tutustunut myös Callahaniin. Jos et ole nähnytkään ko. teosta, ks. edellä toisen käden lähteen käyttö.) Uusikylä (1994; 132) on todennut - -. Paulsonin, Paulsonin ja Meyerin (1991, 61 63) mukaan--- tai --- (Paulson ym. 1991, 61 63) Lahjakkuutta on tutkinut Uusikylä (1987, 1989, 1991) ---. Lahjakkuutta on tutkinut Uusikylä (1987a, 1987b) Useat tutkijat ovat raportoineet tuloksista (mm. Day 1989; Lea & Perrin 1988). Opetushallituksen raportin (1989) mukaan Tutkimusraportin lopussa oleva lähdeluettelo esitetään aakkosjärjestyksessä ilman numerointia. Lähdeviitteissä viitattavan teoksen julkaisuvuosi esitetään lähdeviitteen toisena tietona tekijän nimen jälkeen. Samalta tekijältä saattaa olla useita julkaisuja. Julkaisun painovuosi nimen lisäksi ohjaa lukijan lähdeluettelossa oikean lähteen äärelle (ja saman kirjoittajan eri vuosina ilmestyneet teokset myös järjestetään lähdeluetteloon julkaisemisjärjestyksessä ensin vuosiluvun ja sitten vielä pienaakkosten mukaan (ne saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemat teokset siis). Tätä järjestelmää käytetään yleisesti opinnäytteissä ja muissakin humanistisen, yhteiskuntatieteen ja kasvatustieteen alan tutkimuksissa. Järjestelmän hyvänä puolena on, että siitä näkyy välittömästi lähteen ikä ja muutenkin itse tekstissä on olemassa kaikki sen lukemiseen tarvittavat tiedot. Erityisen suuri hyöty tällä järjestelmällä on, kun kirjoittaja keskustelee tekstissään yhden tai useamman lähteen kanssa. Täsmälliset ja samanaikaisesti tekstissä näkyvät lähdeviitteet kertovat lukijalle, kuka kulloinkin on äänessä. Tämä on tärkeää etenkin silloin kun selostetaan, tulkitaan, sovelletaan, kritisoidaan ja suhteutetaan omassa tutkimuksessa keskeisiä tiedonlähteitä ja aihetta aiemmin tutkineiden menetelmiä ja tuloksia. Kaarisulkumenetelmässä tekstiviitteiden lisäksi voidaan käyttää myös alaviitteitä, jonne sijoitetaan vain sisällöllisiä sivuhuomioita ja viitteitä kirjallisuudesta, jota ei ole suoranaisesti käytetty, mutta joka tavalla tai toisella liittyy aiheeseen Alaviitejärjestelmä Alaviite- eli noottijärjestelmässä lähdeviitteet ovat kunkin sivun alareunassa joko suppeina tai täydellisinä, ja kirjoituksen lopussa on erillinen lähdeluettelo kuten edellisessäkin järjestelmässä. Suppeassa alaviitteessä mainitaan julkaisun kirjoittajan tai kirjoittajien nimet (vrt. ohje edellä),

4 vuosiluku ja sivunumero(t). Ns. täydellisessä alaviitejärjestelmässä (jota sitäkin joskus näkee käytettävän, jos viitteitä ei tekstissä tule olemaan monia) mainitaan kaikki samat tiedot kuin raportin lopussa olevassa lähdeluettelossa ja lisäksi ne sivut, joita viittaus koskee. Mikäli lähdeviitteitä tulee olemaan paljon (kuten opinnäytteissä), täydellinen alaviitejärjestelmä ei ole suositeltava: se vie tekstissä turhaa tilaa, koska toistoa ei voi välttää. Numeroidut tekstiviitteet luodaan tekstinkäsittelyohjelmalla kätevästi: Lisää Alaviite jne. ja viitteen tekstitila aukeaa. Viitenumero tulee edellisen sanan tai välimerkin jälkeen ilman väliä. 1 Lähdeviitteet voidaan numeroida juoksevasti läpi koko raportin (tai numerointi voi olla myös sivukohtainen). Tutkimuksen lopussa esitetään täydellinen lähdeluettelo, jossa lähteet ovat numeroimattomina aakkosjärjestyksessä. Alaviitejärjestelmän etuna on se, että lähteet ovat esillä, eikä tarvitse ottaa varsinaista lähdeluetteloa esille kesken lukemisen. Teksti on näin myös yhtenäisempää kuin kaarisulkujärjestelmässä. Alaviitteisiin voi myös sijoittaa sellaisia lähdettä koskevia kommentteja, jotka ovat varsinaisen tekstisi kannalta sivuhuomioita, mutta kuitenkin lisäämisen arvoisia. Haittana on päällekkäisyys: jos samaan lähteeseen viitataan usein, se esiintyy alaviitteinä useita kertoja samalla sivulla. Alaviitejärjestelmälle rinnakkainen systeemi on loppuviitejärjestelmä. Ne luodaan samalla tapaa kuin alaviitteet (mutta viiteasetuksiin vain määritellään loppuviite alaviitteen sijaan). Ne kirjoitetaan ja printtausvaiheessa tulostuvat automaattisesti asiakirjan loppuun (otsikoksi annetaan yleensä Viitteet tai Lähdeviitteet). Tätä systeemiä ei kannata käyttää opinnäytteissä, koska tekstin tarkka lukeminen edellyttää edestakaisin selaamista varsinaisen tekstin ja viiteosaston välillä. Sen sijaan tätä systeemiä näkee käytettävän monissa kustantajien julkaisemissa monografioissa tai kokoomateoksissa (jossa on esimerkiksi artikkeleita eri kirjoittajilta), jolloin lähdeviitteet ovat kunkin kirjoittajan tekstin lopussa. Tämän järjestelmän hyvä puoli on lukukelpoisuus: teksti on kokonaisuudessaan yhtenäistä. Tällöin kirjoittajan tulee laatia tekstinsä sellaiseksi, että se on luettavissa ilman samanhetkistä tutustumista viitteisiin. Esimerkiksi tärkeimpien lähteiden kirjoittajien nimiä tms. tulisi mainita tekstissä Numeroviitejärjestelmä Tässä järjestelmässä lähteet merkitään tekstiin vain numeroin ja täsmällisesti vasta lähdeluetteloon. Tämän järjestelmän käyttöä ei kannata harkita, koska se ei ole juurikaan käytössä humanistiseen alaan kuuluvissa tutkimuksissa, jotka ovat usein melko pitkiä tekstejä. Tirronen (1987) selostaa tarkemmin tätä järjestelmää, jossa numerointitapoja lienee kaksi. a) Lähteet merkitään siinä järjestyksessä, kun ne on tekstissä mainittu. Numeroviitteen perusteella löydetään viitenumero ja sitä vastaava lähdenumero. Numero merkitään kaari- tai hakasulkeisiin. Sivunumerot merkitään aina, kun viitataan saman teoksen eri kohtiin. Laurila (11) analysoi Virtasen [3], Lahden [4] ja Salmisen [5] tutkimuksissa todetaan, että Huttunen on osoittanut, että [12, s ]. Numerojärjestelmää käytetään erityisesti teknisissä tieteissä, joissa julkaisut ovat yleensä lyhyitä artikkeleita. Ongelma saattaa syntyä, jos viitteiden määrä on suuri. Tämä voi hankaloittaa lukemista. b) Aakkosnumero-järjestelmässä viitteet merkitään lähdeluetteloon tekijänmukaisessa järjestyksessä ja 1 Ks. esim. Uusikylä 1988, 39.

5 numeroidaan juoksevasti. Numeroviitteitä käytetään samalla tavalla kuin varsinaisessa numeroviitejärjestelmässä, mutta viitteiden numerot määräytyvät lähdeluettelon järjestyksen eikä viittauksien järjestyksen mukaan. 3. Viittaatko Internetiin ja cd-romeihin? Tutkimuksen lähdetietoja voi löytää myös Internetistä tai cd-rom-muodossa. Periaatteena viitteiden merkitsemisessä ja lähdeluettelon laatimisessa on sama järjestelmä, jota johdonmukaisesti ja huolellisesti käytetään muidenkin lähteiden käytössä. Eli: tarvitaan kirjoittajan nimi sekä julkaistun tekstin tiedot. Painopaikka yms. tiedot ovat Internet-osoite ja Internetissä annetut tiedot nettijulkaisusta, kotisivusta tms., jolla lukija pääsee alkuperäiseen lähteeseen. Koska sivujen sisällöt saattavat muuttua, tarvitaan viitteeseen tai viimeistään lähdeluetteloon lisäksi päivämäärä, jolloin tieto on luettu tai mieluiten tulostettu arkistointia varten (paperiversiona tai tiedostona omalle tietokoneelle). Katso tarkemmin esimerkiksi seuraavista teoksista: 1) Ohjeita Taidehistoriallisen tutkielman tekemiseen Jyväskylän yliopisto, Taidehistorian laitos. Luettu ) Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. 13. uudistettu painos. Helsinki: Tammi. 3) SO Information and documentation Bibliographic references. Part 2: Electronic documents or parts thereof. International Organization for Standardization, < (accessed ). 4) Lehtonen, Kari 1997, muutettu Internet-lähteisiin viittaaminen. [www-dokumentti]. <http://cs.stadia.fi/~lehtk/css/intlviit.html> Tulostettu Internet-lähteiden osalta on tärkeää, että lähdeviitteeksi merkitään täsmällinen osoite, jolta tieto on haettu (eli niin että lähdeviitteen mahdollinen lukija löytää juuri siltä sivulta tiedon, johon on viitattu). Internet-julkaisuja käyttävä vastaa itse lähdekritiikistä ja laaduntarkkailusta suuremmassa määrin kuin painettujen tutkimusten käyttäjä. Tutkimusten julkaisusarjoissa ja tieteellisissä aikakauslehdissä on käytössä ns. referee-järjestelmä (eli julkaistavaksi tarjotut tekstit luetetaan ennen julkaisua 2 3 asiantuntijalla, jotka arvioivat tekstin tasoa ), ja näin heikot ja sisällöltään kyseenalaiset tutkimukset saattavat jäädä julkaisematta. Netissä puolestaan voi kuka tahansa julkaista mitä tahansa vakuuttavankin näköisillä sivuilla. Toisaalta etenkin monilla luonnontieteellisillä aloilla on jo pystyssä hyvin arvovaltaisia verkkojulkaisukanavia. Näissä tapauksissa uutta tietoa syntyy niin tiiviiseen tahtiin, että painettu media on välineenä melko hidas. Muiden alojen tutkijoiden kannattaa hyödyntää Internetiä etenkin uusien tutkimusten ja niistä tehtyjen mahdollisten esittelyjen/kritiikkien etsimisessä. Saattaa olla, että jossain on juuri julkaistu teos tai artikkeli, joka kannattaisi lukea, mutta jota kukaan ei ole huomannut tilata kirjastoosi jne. Tutkimuksissa ei ole tapana viitata tietosanakirjan tai hakuteoksen artikkeleihin, varsinkaan, jos niiden tekijä ei ole tiedossa. Tämä koskee myös Wikipediaa. Jos Wikipediasta löytyvää artikkelia jossakin erikoistapauksessa kuitenkin käyttää, kannattaa hyödyntää jokaisen Wikipedia-artikkelin yhteydessä olevaa Cite this article (suomenkielisessä viitetiedot) -linkkiä. Se antaa viittaustyylit kyseiseen artikkeliin useamman standardin mukaisesti. Hakusanan ja päivämäärän lisäksi tulee kertoa kellonaika, jolloin tieto on haettu. Esimerkiksi:

6 5) University of Art and Design Helsinki. (2007, April 12). In Wikipedia, The Free Encyclopedia. Retrieved 13:32, November 20, 2007, from 6) Taideteollinen korkeakoulu. ( ). Wikipedia,. Haettu 13.39, osoitteesta 4. Lähdeluettelon laatimisesta Tutkimuksen tai muun kirjoitelman loppuun laaditaan siis luettelo, josta ilmenevät käytetyt lähteet. Lähteissä mainitaan nimi- ja julkaisuvuositietojen lisäksi lähteen otsikko/nimi ja julkaisu. Jos julkaisu on kirja, mainitaan lisäksi julkaisupaikka ja kustantaja. Julkaisupaikka on kustantamon sijaintipaikka eikä painopaikka ja se kirjoitetaan samoin kuin se on julkaisussa (esim. London eikä Lontoo). Mikäli käytetty lähde ei ole 1. painos, on syytä laittaa alkuperäispainoksen vuosi sulkuihin, esim. (alkuperäispainos 1927). Jos käytetty lähde on käännös, on suositeltavaa kertoa myös teoksen nimi alkukielellä. Myös kääntäjän nimi on syytä mainita. Mikäli julkaisu on aikakausjulkaisu, merkitään lisäksi aikakausjulkaisun nimi, vuosikerta ja numero. Kuten viitteenkäytössä, myös lähdeluettelon laadinnassa on erilaisia käytäntöjä esimerkiksi sen suhteen, mihin kohtaan vuosiluku, julkaisupaikka ja kustantaja tulevat, ja miten välimerkkejä ja välilyöntejä sekä kursivointia käytetään (yleisesti ottaen kursivoidaan kirjan nimi ja lehden nimi, eli se nimi, jolla sen pitäisi olla löydettävissä tietokannoista). Toisinaan lähdeluettelon lisäksi on kirjallisuusluettelo, joka sisältää kirjoituksen alueelta sellaisia julkaisuja, joita siinä ei ole käytetty, mutta jotka liittyvät ko. alueeseen ja joista saattaa lukijalle olla hyötyä. Toisinaan lähdeluettelo on suorastaan korvattu tällä kirjallisuusluettelolla, jossa mukana ovat myös käytetyt lähteet. Opinnäytteissä tätä tapaa ei suositella, joten selkeyden vuoksi pitäydy sellaista tehdessäsi joko vain lähdeluetteloon tai em. kahden erillisen luettelon käyttöön. Lähdeluettelossa pitää olla kaikki varsinaisessa tutkimuksessa käytetyt lähteet, ja toisaalta siinä ei saisi olla mainittuna sellaisia teoksia, joita ei ole käytetty itse tekstissä. Seuraavassa on esitettynä yksi yleisesti sopiva ja yleisesti käytössä oleva lähdeluettelon laatimistapa. Jos kirjoitat artikkelisi lehteen tai konferenssijulkaisuun, seuraa ko. julkaisun antamia ohjeita. Lähteet Tutkimuskirjallisuus Monografia (teoksen nimi kursivoidaan): Crary, Jonathan 1993 (1990). Techniques of the Observer. On Vision and Modernity in the Nineteenth Century. Cambridge, Massachusetts and London, England: October Books, MIT Press. Lefebvre, Henri The Production of Space. Trans. Donald Nicholson-Smith. Oxford and Cambridge MA: Basil Blackwell. (Alkup. La production de l'espace. Paris: Éditions Anthropos, 1974.) Artikkeli kokoomateoksessa (teoksen nimi kursivoidaan, toim. tai Ed. kielen mukaan): Saarikangas, Kirsi Tila, konteksti ja käyttäjä. Arkkitehtonisen tilan, vallan ja sukupuolen suhteista. Teoksessa Kirsi Saarikangas (toim.) Kuvasta tilaan. Taidehistoria tänään. Tampere: Vastapaino, Scrivener, Stephen AR Visual art practice reconsidered: Transformational practice and the Academy. In Maarit Mäkelä & Sara Routarinne (Eds.), The Art of research Research practices in art and design, Helsinki: University of Art and Design Helsinki. Artikkeli lehdessä (lehden nimi kursivoidaan):

7 Johnson, R.V Finding building shapes that minimize mean trip times. Computer-aided design, vol. 23, no 2, Rivière, Joan Naisellisuus naamiona. Nuori Voima 1, Suom. Pia Sivenius. (Ilm. alun perin Womanliness as a Masquerade. International Journal of Psychoanalysis vol. 10/1929, ) Muuta suositeltavaa kirjallisuutta Lincoln, Y. S. & Guba, E. G Naturalistic inquiry. Beverly Hills, Ca: Sage. Savolainen, H. & Lukkari, M Käyttäytymishäiriö: ilmiö vai häiriö tutkimuskäytännöissä? Kasvatus 25 (3), Takala, S Mitä meidän tulisi oppia menneistä vuosista? Teoksessa E. Kangasniemi & H. Saari (toim.): Arviointia ja ajatuksia koulun kehittämisestä. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 69. Painamattomat lähteet Luettelo esim. lisensiaatin tutkielmista tai pro gradu tutkielmista, joita on käytetty. Haastattelut ja niiden päivämäärät ja paikat. Tarvitaan siis seuraavat tiedot riippuen lähteestä: tekijä(t)/toimittaja(t), julkaisuvuosi, teoksen/kirjoituksen nimi (otsikko), käytetty painos (mikäli useita painoksia), julkaisupaikka, julkaisija, koko teoksen toimittaja, koko teoksen nimi, mahdollisen kääntäjän nimi, sivut, sarjanumero, lehden nimi, vuosikerran numero, lehden numero, konferenssin nimi, paikka ja aika. Lähdeluettelo aakkostetaan ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan tai ensimmäisen poikkeavan kirjaimen mukaan. Virtanen, A. I Virtanen, A. T Yleensä on tosin suositeltavaa kirjoittaa koko etunimi. Ruotsin af ja von, saksan von ja esimerkiksi ranskan de eivät vaikuta aakkostukseen (von Bonsdorff tulee siis B-alkuisten joukkoon: Bonsdorff, Pauline von). Saman kirjoittajan teokset pannaan aikajärjestykseen, vanhin ensin. Joskus tekijä ei ole selvillä, ja silloin mainitaan viitteessä kirjan nimi kokonaan tai sopivasti lyhennettynä ja sivunumero. Jos aikakauslehden tai kokoomateoksen artikkelilla ei ole lainkaan tekijää, eikä sitä saada selville, mainitaan artikkelin nimi, tai artikkelin nimi lyhennettynä, sen jälkeen aikakauslehden tai kokoomateoksen nimi tai sen lyhenne, osan numero ja asianomaisen kohdan sivunumero. Edellä jo todettiin, ettei tutkimuksissa tule käyttää tietosanakirjoja lähteenä varsinkaan, jos artikkelin tekijä ei ole tiedossa. Jos tällainen viite kuitenkin on tarpeellinen, merkitään ensin hakusana (siis artikkelin nimi), sitten teoksen nimi tai sen lyhenne ja tavanomaiset kustantajatiedot ja sivu(t). Tapoja rakentaa lähdeluettelo on useita. Tärkeää on valita yksi tapa välimerkkeineen ja välilyönteineen ja pitää siitä johdonmukaisesti kiinni. Esimerkiksi Tutki ja kirjoita -teoksessa on esimerkinomainen, varsin kattava lähdeluettelo, joka sisältää myös niin sanottuja hankalia tapauksia (eli teoksia, joiden merkintä on suhteellisen helposti merkittävää monografiaa tai lehtiartikkelia monimutkaisempaa). 5. Suositeltavaa lukemista tutkimuksen kirjoittajalle Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. 13. uudistettu painos. Helsinki: Tammi.

8 Iisa, Katariina, Oittinen, Hannu & Piehl, Aino Kielenhuollon käsikirja. 6. painos. Helsinki: Yrityskirjat. Kinnunen, Merja & Löytty, Olli 2002, Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino. 6. Muuta lukemista Eco, Umberto 1977/1989. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suom. Pia Mänttäri. Tampere: Vastapaino. Itkonen, Terho & Maamies Sari 2007, Uusi kieliopas. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Tammi. Luostarinen H. & Väliverronen E Tekstinsyöjät yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden lukutaidosta. Tampere: Vastapaino. Ohjeita Taidehistoriallisen tutkielman tekemiseen Jyväskylän yliopisto, Taidehistorian laitos. Tulostettu <http://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tiedostot/tutkielmaohje.pdf > APA Formatting and Style Guide. Luettu <http://owl.english.purdue.edu/owl/resource/560/01/> Tirronen, Kerttu Teknisen kirjoituksen laatiminen. Suomen Teknillinen seura STS r.y. Teknillisten Tieteiden Akatemia. Helsinki.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjoittaja aiemmin tehtyjä tutkimuksia selostamalla ja arvioimalla paitsi valmistaa tietä omalle tutkimukselleen

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin. viittausluento. Kirsi Heino

Kandidaattiseminaarin. viittausluento. Kirsi Heino Kandidaattiseminaarin viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Valokuva:Tuomas Uusheimo Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarien viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarien viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Käsikirjoituksesta kirjaksi

Käsikirjoituksesta kirjaksi Käsikirjoituksesta kirjaksi Tekijänoikeudet ja julkaisuluvat Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet,

Lisätiedot

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * HUOM!

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Tekstipaja, osa II.

Tekstipaja, osa II. Tekstipaja, osa II jepa.piirainen@aalto.fi Kenen ääni tekstissä puhuu? Lähteen ääni (vain lähdefaktaa, ei selostavaa eikä kommentoivaa otetta) -> vain lähdeviite suluissa: (Tolonen, 2016.) Selostajan ääni

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 Kasvatustieteellisen esseen kirjoittaminen Esseetä voidaan käyttää opintojakson suorittamiseen joko vaihtoehtoisena tai ainoana suoritustapana. Opintojakson

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto)

Kandiseminaarin viittausluento. Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) Kandiseminaarin viittausluento Kirsi Heino Tietoasiantuntija, tiiminvetäjä Oppimiskeskus beta (kirjasto) kirsi.heino@aalto.fi +358 50 31 61 009 Luennon sisältö 1) Miksi ja miten viitataan 2) Harvardin

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE

RINNAKKAISTALLENNUSOHJE RINNAKKAISTALLENNUSOHJE Syöttölomakkeeseen pääsee osoitteesta: submissions.theseus.fi => Tallenna julkaisu Pakollisten täytettävien kenttien otsikot on lihavoitu ja niiden edessä on punainen tähti * Huom!

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä

Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Tiivistetysti lähdeviitteistä, lähdeluettelosta ja kirjoittamisen tyylistä Jouni Enqvist 2 Jouni Enqvist Mitä asioita tässä aineistossa? Seuraaviin muutamiin sivuihin on tiivistetty aivan keskeisimmät

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija

Lisätiedot

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna

Lisätiedot

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan?

1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-KUVAILUKYSYMYKSIÄ 1. Kustantajan tiedot: (264-kenttä) Miten kustantajan nimi merkitään RDA:n mukaan? RDA-ohjeen mukaan kustantajan nimi merkitään siinä muodossa ja järjestyksessä kuin tämä on julkaisussa

Lisätiedot

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

ProQuest Dissertations & Thesis: The Humanities and Social Sciences Collection

ProQuest Dissertations & Thesis: The Humanities and Social Sciences Collection Kuukauden tietokanta tammikuu 2013 ProQuest databases ARTBibliographies Modern (ABM) Modern and contemporary art journal articles and books British Humanities Index (BHI) Humanities - journals, weekly

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Tutkimuskirjoittaminen

Tutkimuskirjoittaminen Tutkimuskirjoittaminen Perusrakenne Alkuosa Runko-osa Loppuosa Nimiösivu eli nimiölehti Tiivistelmä (abstrakti) Esipuhe / alkusanat (kiitokset) Sisällysluettelo Johdanto ja tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat

Lisätiedot

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE Tekijä toimittaa käsikirjoituksensa (2 kpl) paperiversiona seuran sihteerille osoitteeseen Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 4 00014 Helsingin yliopisto Lisäksi tekijä lähettää

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE

TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE TEATTERI-/TANSSITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTE Hyväksytty Teatterikorkeakoulun opetusneuvoston kokouksessa 26.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTTEEN KULKU... 2 1.1 Opinnäytteen

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

Kesäkandidaattiseminaari 2017 Tekstipaja 1

Kesäkandidaattiseminaari 2017 Tekstipaja 1 Kesäkandidaattiseminaari 2017 Tekstipaja 1 15.6.2017 henna.juslin@aalto.fi Kielikeskus Aalto-yliopisto Yleistä Tekstianalyysi: johdanto ja diskussio Välitehtävän ohjeistus Kappaleiden ja virkkeiden jäsentäminen,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona

Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona Johanna Hurtig, Merja Laitinen ja Katriina Uljas-Rautio Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona Lähestymme tässä teoksessa tieteellisiä taitoja tutkimuksellisen lukutaidon käsitteen avulla. Ymmärrämme

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti

Kandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti

Lisätiedot

4 Merkintätavat. 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen

4 Merkintätavat. 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen Tampereen ammattikorkeakoulu 50 (65) 4 Merkintätavat 4.1 Lainaukset ja niihin viittaaminen Korkeakouluissa opinnäytetyön kirjoittamisessa yleinen periaate on se, että opiskelija aiempia töitä selostamalla

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt

Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt Juha Herkman: Tieteellinen kieli ja lähdekäytännöt 1) Otsikointi - tärkeintä otsikoissa on niiden informatiivisuus - otsikot muodostavat hierarkian, joka jäsentää työn rakennetta - Pääotsikko (työn nimi)

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014)

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) Tärkeimmät kotimaiset hakupalvelut Porin tiedekirjaston kotisivut (kerrataan pikaisesti) Porin tiedekirjaston painettu aineisto Tutcatista:

Lisätiedot

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,

Lisätiedot

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen Ohjeistus TE3 kurssille Matti Meikäläinen Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipiste Terveystieto, TE3 -kurssi Syksy 2010 1 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 1 Opinnäytetyön tekijä(t) Opinnäytetyön nimi Opinnäytetyön arviointi Arvosana 0 1 2 3 4 5 Aiheen valinta Opinnäytetyön suunnitelma Opinnäytetyön lähtökohdat Kehittämistehtävä

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN

LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset Reports, ISSN-L , ISSN Julkaisulautakunta 1.8.2013 julkaisusarjojen ohje Julkaisusarja jakaantuu julkaisun sisällön mukaisesti kolmeen alasarjaan, joilla on oma ISSN-numeronsa ja ISSN-L-numeronsa. ISSN-L numero kertoo, että

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi

Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla. Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Tutkielman kirjoittaminen OpenOffice-teksturilla Sisällysluettelo, viittaukset, numerointi Hannu Lehto Lahden Lyseon lukio 2010 2 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo...3 1.1 Sisällysluettelon luonti...3

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö

Lisätiedot

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa

Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa 01.02.2011 Karjalainen Kaarina 1 Kaksoisnumerot, erikoisnumerot, liitteet PerusAURORAn saapumisvalvonnassa Axiell on antanut oman ohjeensa nimeltä Aikakauslehdet, jossa on lyhyesti selostettu saapumisvalvonta

Lisätiedot

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

Rinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopistossa

Rinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopistossa Rinnakkaisjulkaiseminen Tampereen yliopistossa käytännöt Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopisto Julkaisukeskus Kuvat Tampereen yliopiston LINNAsta Erja Kymäläinen, Marianne Partanen Rehtorin

Lisätiedot

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet

Lisätiedot

Kirjastoinfo TaY Pori Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TaY Pori Porin tiedekirjasto Kirjastoinfo TaY Pori Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Kalvot www-sivuilla: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu www.tut.fi/kirjasto/pori

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot