Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan"

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut pikaohjeet kirjallisten töiden, kuten esseiden ja tutkielmien, laadinnan tukemiseksi. Laajempia ja yksityiskohtaisempia ohjeita on saatavilla kirjastosta kirjoina. Akateemisissa kirjallisissa töissä edellytetään, että tekijä noudattaa tiedeyhteisössä sovittuja muotoseikkoja. Kyseessä ei ole itsetarkoituksellinen "pilkun viilaus", vaan pyrkimys selkeään kommunikaatioon kirjoittajan ja tekstin lukijan välillä. Muotoseikkojen noudattaminen helpottaa tekstin ymmärtämistä sekä auttaa lukijaa esimerkiksi käytetyn lähdemateriaalin itsenäisessä etsimisessä. Nämä ohjeet koskevat oppiaineissamme (ellei opintojakson opettaja toisin ilmoita): seminaaritöitä luentosarjaan liittyviä kirjallisia oppimistehtäviä (soveltaen opettajan ohjeiden mukaisesti) esseesuorituksia muita opintojaksojen kirjallisia töitä, jos erillistä ohjeistusta ei ole Mikä on essee? Essee määritellään yleensä lyhyehköksi, yleistajuiseksi tutkielmaksi, jossa kirjoittaja pyrkii tuottamaan faktojen pohjalta jonkin valitun ja rajatun näkökulman aiheeseen. Esseitä kirjoitetaan myös kaunokirjallisuudessa, mutta tieteellinen essee on oma kirjoittamisen lajinsa. Tieteellisessä esseessä noudatetaan tiedeyhteisön sisällä sovittuja muotoseikkoja ja tyyliä. Esseen tarkoituksena on yleensä pyrkiä selkeässä ja rakenteeltaan loogisessa kirjallisessa muodossa tekemään seuraavaa: tieteellisen tiedon viestiminen tieteellinen ongelmanratkaisu ja pohdinta omien perusteltujen päätelmien teko lähdeaineistosta harjaantuminen tieteelliseen ajatteluun Hyvässä esseessä kirjoittaja pystyy tuottamaan jotakin uutta lähdeaineiston perusteella, niin että kirjoitustilannetta edeltänyt lähtötaso ylittyy. Tämä merkitsee esimerkiksi lähdeaineiston analyysia (esim. erittely, millaisista osatekijöistä jokin kokonaisuus koostuu ja mitkä ovat tekijöiden väliset suhteet) ja/tai synteesiä (kuinka kaksi tai useampia asiakokonaisuus voidaan yhdistää ja tuottaa jotakin, mitä aiemmin ei ole ollut). Yleensä tämä taito harjaantuu opiskelujen mittaan. Aloitamme yleensä tieteellisen kirjoittamisen harjoittelun kirjoittamalla esseen. Muita tieteellisiä tekstityyppejä harjoitellaan opintojen edetessä. Yleensä opintoihin liittyvissä seminaareissa esseen suosituspituudeksi määritellään sivua - tai merkkiä ilman välilyöntejä. Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5. Kirjasinkoko on 12 ja yleisimmät kirjasintyypit ovat Times New Roman ja Arial. Tee kappalejako jättämällä kappaleiden väliin yksi tyhjä rivi. Älä tee

2 sisennystä kappaleen alkuun. Vältä turhia tekstimuotoiluja, esimerkiksi korostamista, ellei niillä ole jokin erityinen viestinnällinen tarkoitus. Käytämme yleensä tekstinkäsittelyohjelman oletusmarginaaleja. Opintojaksoilla voi olla myös tästä poikkeavia käytäntöjä. Sivunumerointi alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta. Sivunumerointi laitetaan sivun oikeaan yläkulmaan. Pyri käyttämään tekstin tavutusta ja tasaa tekstin molemmat reunat. Kirjoita tekstin pääotsikot isoilla kirjaimilla ja alaotsikot isolla alkukirjaimella, mutta muutoin pienillä kirjaimilla. Pääotsikon jälkeen ennen tekstiä jätä 2 tyhjää riviä ja alaotsikon jälkeen yksi tyhjä rivi. Kirjalliset työt tulee taittaa havainnolliseksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Siististä ulkoasusta huolehtiminen kuuluu osaksi kirjallisten töiden viimeistelyä. Muista tarkastaa lähdeviitteet ennen työn palauttamisesta ja se, että kirjallisuusluettelosta löytyvät kaikki lähteet, mitä tekstissä on mainittu. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä tekstissä on tarkoituksena vakuuttaa lukija siitä, että tutkimustulokset perustuvat tieteellisellä menetelmällä tuotettuun tietoon. Tieteellisen tutkimuksen yleisenä tavoitteena on uuden, totuudenmukaisen tiedon tavoittelu, mutta yhteiskuntatieteissä totuuden määrittely on ollut perinteisesti kiistelty, luonnontieteitä moniselitteisempi asia. Tieteellisessä tekstissä argumentoidaan, perustellen väite julkaistuun tieteelliseen tutkimustietoon tai empiirisestä aineistosta tehtyyn analyysiin vedoten. Tieteellisessä tekstissä nämä perustelut pohjautuvat aina tutkittuun tietoon, joka voi siis olla kirjoittajan omaa tutkimusta tai toisten tutkijoiden aiemmin tekemää tutkimusta, jota kirjoittaja käyttää lähteenä. Tutkimus voi olla empiiristä, eli tutkimusta, jossa kerätään erilaisia määrällisiä tai laadullisia tai molempia aineistoja johonkin ilmiöön liittyen ja niitä sitten arvioidaan, analysoidaan ja tulkitaan. Tutkimus voi olla myös teoreettista tutkimusta, jossa tutkija tekee ajatustyöhön ja tekstiaineistoihin pohjaten esimerkiksi analyysia käsitteistä, niiden välisistä suhteista ja tekee synteesien kautta uusia käsitteitä ja teorioita. Sekä empiiriseen että teoreettiseen tutkimukseen liittyvät tiedeyhteisön määrittelemät säännöt ja menettelytavat, joiden pohjalta tutkimustuloksia on mahdollista alistaa kritiikille ja arvioida julkisessa keskustelussa, pitävätkö tulokset paikkaansa. Esseeteksti ei yleensä perustu tutkijan omaan empiiriseen tutkimukseen, vaan siinä tehdään päätelmiä muiden aiemmin tekemän tutkimuksen pohjalta. Argumentit, eli väittämät perustellaan viittaamalla siihen, mitä joku on aiemmassa tutkimuksessaan asiasta todennut. Lähteitä käytetään siis perustelemaan esitettyjä väitteitä. Lähteiden käytöllä osoitetaan tekstissä mikä on kirjoittajan omaa ajattelua ja mikä taas on toisen kirjoittamaa tutkimustietoa. 2

3 Lähteet ovat ikään kuin tekijänoikeussuoja, eli kunnia annetaan sille, jolle se kuuluu eikä syyllistytä esittämään muiden ajatuksia omina. Mitkä ovat tieteellisiä lähteitä? Esseetekstissä käytettävät lähteet ovat pääsääntöisesti seuraavia: Tieteelliset kirjat, jotka on kirjoitettu jostakin aihepiiristä noudattaen tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja muotoseikkoja. Tieteelliset kirjat voivat olla monografioita, eli yleensä yhden kirjoittajan kirjoittamia kokonaisuuksia, tai ne voivat olla artikkelikokoelmia, joihin toimittaja tai toimittajat ovat koonneet useiden eri kirjoittajien artikkeleita johonkin aihepiiriin liittyen. Tutkimusraportteja, jotka ovat kirjoja joissa raportoidaan jonkin tutkimushankkeen tuloksista Tieteellisiä aikakauslehtiä ja niiden artikkeleita, joista on yleensä löydettävissä tuorein tutkimustieto. Opinnäytteitä, joita yliopistoissa tehdään. Esseissä on syytä käyttää väitöskirjan tai lisensiaatin työn tasoisia opinnäytteitä lähteinä. Pro gradu -tutkielmia tai ammattikorkeakoulun lopputöitä ei yleensä määritellä riittävän laadukkaiksi lähteiksi (toki poikkeuksiakin on, keskustele niistä etukäteen opettajan kanssa). Vältä myös popularisoitujen tietoteosten tai aatteellisen teosten käyttöä lähteinä. WWW-lähteet, joissa on syytä pyrkiä erityiseen lähdekritiikkiin. Esimerkiksi Wikipedia-artikkeli jostakin aiheesta ei ole tieteellinen lähde. Käytä verkkolähteistä vain saatavilla olevia tieteellisiä artikkeleita, joista on löydettävissä tekijän ja julkaisuajankohdan ja -foorumin tiedot. Tieteelliset aikakauslehdet julkaistaan verkossa ja ne ovat opiskelijalle saatavilla joko yliopiston verkon kautta tai kaikille avoimina open access-julkaisuina, ja niitä voi käyttää lähteinä. Sen sijaan muiden verkkodokumenttien käyttöä lähteenä on syytä välttää tai suhtautua lähtökohtaisen kriittisesti siihen. Pyri aina käyttämään alkuperäisiä, ensikäden lähteitä. Vältä toisen käden lähteitä - siis sitä "mitä joku kirjoittaa jonkun toisen kirjoittaneen". Jos lähteiden saatavuuden vuoksi joudut tekemään näin, merkitse lähtee viittaukseen selvästi, että kyseessä on toisen käden lähde. Lähdekritiikki Kaikki painettu teksti ei ole kelvollista lähteeksi omaan työhön. Tutkittavaan ilmiöön liittyy yleensä lukemattomia eri näkökulmia. Kirjoittajan on kyettävä osoittamaan se, että hän tiedostaa tämän ja käyttää jotakin omaan kysymyksenasetteluun liittyvää (teoreettista) viitekehystä ja lähdeaineistoa, joka tukee tätä erityistä tarkastelunäkökulmaa. Käytä tuoretta tutkimustietoa, ellei tarkoituksenasi sitten ole nimenomaisesti tarkastella historiallisia dokumentteja ja tutkimusta. Yhteiskuntatieteissä empiirinen tutkimus usein vanhenee nopeasti yhteiskunnan muutoksen myötä. Yhteiskuntatieteissä tehdään myös historialliseen näkökulmaan liittyvää klassikkotutkimusta, eli tieteenalan kehitykseen merkittävästi vaikuttaneiden tutkijoiden tuotannon (uudelleen)arviointia ja soveltamista. 3

4 Käytä lähteinä ns. auktoriteetteja, eli kyseisen tieteenalan tutkijoita, jotka ovat tutkineet kattavasti käsiteltyä ilmiötä. Tämän kaltaisen tutkimuksen tunnistaa esimerkiksi siitä, että siihen viitataan runsaasti. Kuinka lähteitä käytetään tekstissä? Tieteellinen kirjoittaminen on siis argumentointia, eli perusteltujen väittämien esittämistä. Se on myös eräänlaista vuoropuhelua eri väittämien kesken: väittämiä kommentoidaan, arvioidaan ja vertaillaan. Hyvässä tieteellisessä tekstissä kirjoittaja kykenee rakentamaan tasapainoista vuoropuhelua oman ajattelunsa sekä käyttämiensä lähteiden välille. Hyvä kirjoittaja osaa myös laittaa lähteet keskustelemaan keskenään (esim. Kirjoittaja X toteaa asiasta seuraavaa, kun taas kirjoittaja Y näkee asian toisin. Näkemykset eroavat siinä ja siinä ja tästä taas seuraa seuraavaa...). Kirjoitettu teksti on lähtökohtaisesti kirjoittajan omaa tekstiä, jota siis kytketään osaksi tieteellistä keskustelua liittämällä väittämiin lähteitä. Lähteistä saadut taustatiedot tai tuki esitettyihin väittämiin erotetaan omasta ajattelusta käyttämällä tekstissä lähdeviitteitä. Tieteellinen teksti ei siis ole kirjoittajan omaa tajunnanvirtaa ja toisaalta se ei ole vain peräkkäin laitettuja tekstikatkelmia viitatuista teksteistä. Tekstissä on oltava tasapaino oman ajattelun ja käytetyn lähdemateriaalin välillä. Lähteitä yleensä referoidaan Referointi, eli selostaminen tarkoittaa sitä, että kirjoittaja selostaa omin sanoin sen mikä lähteessä on tarkasteltavan ilmiön kannalta olennaista. Referointi ei merkitse sitä, että kirjoittaja vain muuttaa alkuperäisestä tekstistä sanan tai pari, vaan tarkoitus on esittää omin sanoin tiivistetysti lähdetekstin valitut keskeiset asiaan liittyvät kohdat. Referointi voi olla ns. puhdasta referointia, jossa kirjoittaja pyrkii neutraalisti toteamaan sen mitä lainatussa lähteessä todetaan. Tai referointi voi olla kommentoivaa, eli kirjoittaja esittää arvioivia kannanottoja alkuperäistä tekstiä selostaessaan. Käytä suoria lainauksia harkiten Suora lainaus, eli siteeraus tarkoittaa alkuperäisen tekstin täysin sanatarkkaa lainaamista Suora lainaus erotetaan muusta tekstistä lainausmerkeillä ("----"), jos se on alle neljä riviä pitkiä. Suorat lainaukset sisennetään muusta tekstistä, jos lainaus on yli neljä riviä pitkä. Lainauksen kursivointia ei tehdä. Käytä suoria lainauksia harkiten. Niitä käytetään yleensä tehokeinona, kun halutaan korostaa alkuperäisen tekstin erityisen osuvaa tai napakkaa ilmausta tai kun halutaan osoittaa eri lähteiden selkeää ristiriitaisuutta tai erimielisyyttä konkreettisesti. Kuinka monta lähdettä pitää olla? Lähteiden riittävä määrä määrittyy tapauskohtaisesti. Yksiselitteistä lukua ei voi antaa. Aloitteleville esseenkirjoittajille todetaan usein suosituksena "suunnilleen niin monta eri lähdettä, kuin esseessä on sivuja". Tähänkin suositukseen on syytä suhtautua kriittisyydellä. 4

5 Liian vähäinen lähteiden käyttö voi viestiä sitä, ettei aiheeseen ole perehdytty tarpeeksi hyvin. Liian runsas lähteiden käyttö taas voi viitata koristeluun, itsetarkoitukselliseen lukeneisuuden osoittamiseen, joka taas voi viitata siihen, ettei kirjoittaja kykene erottamaan mikä on tärkeää ja mikä ei. Älä plagioi! Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön ajatusten tai kirjoitusten käyttöä ilman että alkuperäistä lähdettä ilmoitetaan asianmukaisesti. Aloitteleva opiskelija voi syyllistyä tähän tahattomasti, siksi esimerkiksi lähdeviittausten käyttöön on perehdyttävä tarkasti. Vakavampi asia on, jos opiskelija (tai kuka tahansa) tekee sitä tahallisesti. Tästä on olemassa yliopistolaissa säädetyt rangaistukset. Opinnäytteiden arvioinnissa on otettu käyttöön plagioinnintunnistusjärjestelmä. Plagiointia siis on: Lähteestä otetun tekstin esittäminen kirjoittajan omana ilman asianmukaista lähdeviittausta. Tekstin kopioiminen verkosta ilman asianmukaista lähdeviitettä. Ulkomaankielisen tekstin suora sanatarkka kääntäminen, ilman että se merkitään suoraksi sitaatiksi. Teksti, josta ei käy suoranaisesti ilmi mikä on kirjoittajan omaa ajattelua, mikä taas lainattua. Referoinnissa ei ole siis käytetty tarpeeksi kirjoittajan omaa ilmaisua. Tutustu opetuksen ja opiskelun eettisiin ohjeisiin: https://www.uef.fi/opiskelu/opetuksen-ja-opiskelun-eettiset-ohjeet Lähteiden merkintä tekstissä Lähdeviitteen tarkoituksena on osoittaa, mistä tekstistä kirjoittaja on asianomaisen tiedon poiminut ja mihin lähteeseen hän väitteensä perustaa. Antaa lukijalle keinon katsoa täsmällisen lähdeviitteen lähdeluettelosta. Tekstissä viitteessä mainitaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi sekä sivu tai sivut joilta tieto on saatu. Esim. Nuorisotutkimusta on moneen lähtöön (Puuronen 2006, 2272). Jos kirjoittajan nimi tulee esille tekstin asiayhteydessä, sitä ei ole tarpeen toistaa. Esim.: Parkkinen (2009, 45) toteaa sosiaalisten riskien tutkimuksen olevan ajankohtaista. Kun viite koskee koko edeltävää kappaletta, laitetaan lähdeviite viimeisen lauseen pisteen ulkopuolelle. Esim. 5

6 Korkeakouluissa tapahtuu monenlaista kehitystä. Tämä on globaali trendi. Esimerkkejä on löydettävissä niin Kiinasta kuin Intiastakin. (Nivala 2010, ) Jos viittaat yleisesti koko teokseen, sivunumeroa ei merkitä. Esim. (Venäläinen 2009.) Kun viitteellä on kaksi tekijää, mainitaan kumpikin. Esim.: (Rautio & Saastamoinen 2006). Kun viitteellä on enemmän kuin kaksi tekijää, mainitaan ensimmäisellä kerralla kaikki pilkulla erottaen. Esim.: (Järvinen, Kejonen & Salminen 2008.) Ja jatkossa tekstissä voit korvata koko luettelon käyttämällä lyhennettä ym. (engl.kielessä et al.). Esim.: (Pöyhönen ym ) Kun viittaat useaan eri lähteeseen, erota ne puolipilkulla ja laita lähteet aakkosjärjestykseen. Esim.: (Kokkonen 2006; Kukkonen 2007; Pelkonen 2002). Viittaus saman tekijän eri julkaisuihin erotetaan pilkulla ja saman vuoden julkaisut pikkuaakkosilla vuosiluvun perään. Esim.: (Hämäläinen 1999, 2001, 2008a, 2008b.) Kun viitataan peräkkäisissä virkkeissä tai kappaleessa samaan viitteeseen ilman että välissä on muuta viitettä tai ilman että sivu vaihtuu välillä, voidaan toistoa välttää käyttämällä ilmausta emt. (= edellä mainittu teos). Esim.: Saari (2009, 15) toteaa...tämä asia on tullut esille myös tässä yhteydessä...(emt., 21). Mietinnöt, muistiot, lait jne. joissa ei ole tekijää merkitään tekstiin nimellään. Esim.: (Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 2007, 22). Jos nimi on liian pitkä, käytetään lyhyttä muotoa laki, muistio, mietintö jne. ja vuosilukua, niin että täsmällisemmät tiedot ovat selkeästi löydettävissä lähdeluettelosta. Esim.: (Muistio 2008, 55). Jos samasta asiasta voidaan tehdä yhdenvertaisia viittauksia moneen eri teokseen, merkitään se seuraavasti: 6

7 .(Ks. esim. Ryynänen 2008; Koski 2006.) Jos toisessa teoksessa esiintyy hyvin samankaltaisia vaan ei täysin samoja tietoja, ilmaise käyttämällä vrt. (vertaa). Esim.: (vrt. Hänninen 1999). WWW-lähteet tekstissä. Käytä normaalia sukunimi + vuosiluku viittausta. Vältä viittaamista dokumentteihin joista ei löydy tekijätietoja. Merkitse toisen käden lainaus (eli mitä joku kirjoittaa jonkun toisen kirjoittaneen). Esim.: (Hänninen 1999, ref. Virtanen 2002, 11). Alkuperäisen lähteen bibliografiset tiedot ilmoitetaan ala- tai loppuviitteissä, niitä ei merkitä lähdeluetteloon. Taulukot ja kuviot tekstissä Ajoittain tietoa havainnollistetaan tai tiivistetään tekstissä hyödyntämällä taulukkoja ja kuvioita. Taulukossa tietoa esitetään pystysuorina sarakkeina ja vaakasuorina riveinä. Sana TAU- LUKKO sekä juokseva numerointi arabialaisin numeroin ja taulukon nimi kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Esim.: TAULUKKO 3. Lottonumerot Suomessa Kuvio on yleensä geometrisessa muodossa oleva kuvio, jolla havainnollistetaan asioiden määriä ja suhteita (esim. prosenttiosuuksia). Kuvion alapuolelle kirjoitetaan sana KUVIO sekä kuvioiden juokseva oma numerointi arabialaisin numeroin ja kuvion nimi sen alapuolelle. Esim.: 7

8 KUVIO 4. Täysikuu Kuopiossa Tee taulukoista ja kuvioista oma sisällysluettelo - laita se raporttiin varsinaisen sisällysluettelon jälkeen. Otsikoi: KUVIOT tai vaihtoehtoisesti TAULUKOT. Lähdeluettelon laadinta Lähdeluetteloon merkitään kaikki esseessä tai tutkielmassa käytetyt lähteet. Lähdeluettelo sijoittuu viimeiseksi työssä, kuitenkin ennen mahdollisia liitteitä. Lähdeluettelosta on löydyttävä kaikki työssä käytetyt lähteet aakkosjärjestyksessä lukuun ottamatta toisen käden lähteitä, jotka ilmoitetaan ala- tai loppuviitteissä. Huom! Eri tieteenaloilla ja eri oppiaineissa on vaihtelua sen suhteen kuinka lähdeluettelo laaditaan. Pyri käyttämään laitoksella vakiintunutta tapaa johdonmukaisesti. Pienet kulttuurierot eivät ole tässä suhteessa vaarallisia, kunhan käyttää valittua tapaa johdonmukaisesti. Linjauksemme on käyttää lähdeluettelon laadinnassa Sosiologia-lehden käyttämää APSAstandardia: Sukunimi, Etunimi. Vuosiluku. Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja. eli esimerkiksi: Mäkelä, Klaus Valtio, väkijuomat ja kulttuuri: Kirjoituksia Suomesta ja sosiologiasta. Helsinki: Gaudeamus. Jos teoksessa on useita tekijöitä, kaikki mainitaan. Esim.: 8

9 Alkula, Tapani, Seppo Pöntinen & Pekka Ylöstalo Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Helsinki: WSOY. Jos kyseessä on artikkeli kokoomateoksesta, mainitaan mistä teoksesta artikkeli on sekä sivunumerot. Esim.: Korhonen, Piia & Satu Valkonen Lasten kokemuksia televisiopelkojen hallinnasta. Teoksessa Minuus ja identiteetti. Sosiaalipsykologinen ja sosiologinen näkökulma, toim. Pertti Rautio & Mikko Saastamoinen. Tampere: TUP, Huomaathan, että vain ensimmäinen kirjoittajista ilmoitetaan sukunimi edellä sekä julkaisun tietojen oikean järjestyksen. Painettujen niteiden nimet kursivoidaan ja niiden osat (artikkelit, kirjan luvut) kirjoitetaan "lainausmerkeissä". Merkitse aina suomentaja. Esim.: Bauman, Zygmunt Notkea moderni. Suomentanut Jyrki Vainonen. Tampere: Vastapaino. Kun viittaat lehtiartikkeliin, merkitse lehden numero. Esim.: Virtanen, Matti Sukupolven tasot, fraktiot ja elämänkaari. Sosiologia 36:2, Huomaa lehden nimen kursivoinnin ja artikkelin nimen lainausmerkit. Internet-lähteistä ilmoitetaan mahdollisimman tarkat tekijätiedot, julkaisun osoite sekä viittauspäivämäärä. Mikäli julkaisuvuotta ei ole tiedossa, käytetään viittauspäivämäärän vuotta. Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka KvaliMOTV Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. (Luettu pp.kk.vvvv.) Jos sama tekijä on julkaissut samana vuonna useita eri teoksia, erotellaan ne pikkuaakkosilla. Esim.: Shotter, John. 1993a... Shotter, John. 1993b... Julkaisematon opinnäyte merkitään seuraavasti. Mäenpää, Mervi Virtuaalinen vertaisryhmä masentuneen nuoren tukena: virtuaalietnografinen tutkimus internetin keskusteluryhmän toiminnasta. Julkaisematon pro gradu - tutkielma. Kuopion yliopisto: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos. Laitos-/tiedekuntasarjajulkaisu merkitään seuraavasti: Värtö, Petteri Mies vastaa tekosistaan siinä missä nainenkin. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 79. 9

10 Esseen rakenne Esseen rakenteellisen jäsentelyn on syytä olla tasapainoinen ja johdonmukainen. Essee jakautuu lukuihin ja mahdollisiin alalukuihin. Yleensä työstä on syytä löytyä seuraavat kolme osaa luvuiksi jaettuna: 1. Johdanto Mitä aihetta tai kysymyksenasettelua kirjoitus käsittelee? Mitä perusteluja aiheen käsittelemiselle on? Kuinka aihetta on rajattu? 2. Käsittelyosa Esittää itse asian selkeästi ja loogisesti. On jaettu lukuihin. Nostaa esille kysymyksen asetteluja ja esimerkkejä. Tuo esille aiheeseen liittyvät käsitteet. Problematisoi aihetta. 3. Johtopäätösosa Vetää edellä kerrotun yhteen. Sisältää kokoavaa pohdintaa, johtopäätöksiä, arviointia, tulevaisuudennäkymiä jne. Esseen rakenne konkreettisesti 1. Kansilehti - Otsikko keskelle paperia. Otsikon loppuun ei laiteta pistettä. - Oikeaan alakulmaan laitetaan tekijän nimi, opiskelijanumero, mahdollinen opponentin nimi, opintojakson nimi, oppiaine ja Itä-Suomen yliopisto sekä päiväys. 2. Sisällysluettelo - otsikoidaan sanalla SISÄLTÖ - luvut numeroidaan ja kirjoitetaan allekkain, laitetaan oikeaan reunaan sivunumero josta luku löytyy. - merkitse liitteiden alkamissivu ja sulkuihin niiden lukumäärä 5. Käsittelyluvut numeroiden, numeron jälkeen ei tule pistettä, pääotsikot isoilla kirjaimilla -alaluvut voidaan merkitä desimaaleilla, esim Lähdeluettelo - otsikoidaan sanalla LÄHTEET 7. Liitteet 10

11 Lähteitä ja suositeltavaa lisälukemista Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Kniivilä, Sonja, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Tiede ja teksti: tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Helsinki: Sanoma Pro. Tämä www-sivusto on suositeltava: Nämä ohjeet laati opettajien työryhmä 8/'15. Yhteiskuntatieteiden laitos / Itä-Suomen yliopisto 11

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 Kasvatustieteellisen esseen kirjoittaminen Esseetä voidaan käyttää opintojakson suorittamiseen joko vaihtoehtoisena tai ainoana suoritustapana. Opintojakson

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Työryhmän loppuraportti 3.5.2006 (korjaukset 19.5.2006) Teknillinen korkeakoulu 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden

Lisätiedot

OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007)

OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007) OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007) Kirjoittamalla esseen naistutkimuksen opintosuorituksena voit osoittaa perehtyneisyytesi johonkin rajattuun aiheeseen ja sitä käsittelevään

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 2. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, luento 2 sanni.heinzmann@aalto.fi

Tieteellinen kirjoittaminen 2. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, luento 2 sanni.heinzmann@aalto.fi Tieteellinen kirjoittaminen 2 Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, luento 2 sanni.heinzmann@aalto.fi Tieteellisen tekstin piirteitä Pointti Argumentointi Lähteiden käyttö Objektiivisuus Täsmällisyys

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Plagiointi kuriin Urkund opettajan työvälineenä

Plagiointi kuriin Urkund opettajan työvälineenä Plagiointi kuriin Urkund opettajan työvälineenä 22.5.2013 22.5.2013 1 Miksi plagiaatintunnistusjärjestelmä? Internet mahdollistaa, opiskelussa nykypäivää Viimeisin uutinen maailmalta YLE 6.2.2013: Saksan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa

Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa Raportointiohjetyöryhmä Ohje 1.9.2007 Tiivistelmä Opinnäytetyön esityksen päivämäärä Koulutusohjelma Tekijät Merkitse tähän tekijöiden nimet peräkkäin. Kirjoita

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE Tekijä toimittaa käsikirjoituksensa (2 kpl) paperiversiona seuran sihteerille osoitteeseen Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 4 00014 Helsingin yliopisto Lisäksi tekijä lähettää

Lisätiedot

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Minna Harmanen Merja Lumijärvi Sara Routarinne Esityksen rakenne Tehtävänanto Kriittisen lukutaidon tehtävä Toteutus Tulokset Vastauskatkelmia

Lisätiedot

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä

Lisätiedot

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat

Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden

Lisätiedot

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mitä seuraavaksi? 2. Seminaariesitys. LuK-seminaari Kevät 2005. Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun

Mitä seuraavaksi? 2. Seminaariesitys. LuK-seminaari Kevät 2005. Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun LuK-seminaari Kevät 2005 Ohjeita tutkielman kirjoittamiseen ja seminaariesitysten valmisteluun Mitä seuraavaksi? Ohjaajasi ottaa yhteyttä jos ei jo ole ottanut Sisältösuunnitelman tulee olla valmis noin

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Käsikirjoituksesta kirjaksi

Käsikirjoituksesta kirjaksi Käsikirjoituksesta kirjaksi Tekijänoikeudet ja julkaisuluvat Kirjoittajan ja toimitetun teoksen toimittajan tulee varmistaa käsikirjoituksessa olevien lainauksien, kuvien, käännösten jne. tekijänoikeudet,

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN

OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN Opinnäytetyö Tekijän nimi Koulutuskeskus Sedu Opetuspiste Tutkinnon nimi Kevät 2008 KOULUTUSKESKUS SEDU Opetuspiste Tutkinnon nimi OMA NIMI TYÖN NIMI

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Harjoitustyöaiheita

Kuluttajatutkimus käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Harjoitustyöaiheita Käytettävyyden seminaari 8107510, syksy 2004 Kuluttajatutkimus käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa Harjoitustyö-aiheet Ohjeita harjoitustyön tekemiseen Arvosteluperusteet 7.10.2004 Tampere University of

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti.

Digitointi aloitetaan vuodesta 1860 alkaen. Kirjamuotoiset kirkonkirjat digitoidaan perhelehtiin asti. hankinnan nimeäminen.pdf 1. Digitoitavat kirjatyypit Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän DIGI-järjestelmään tullaan digitoimaan erityyppisiä kirjoja, joiden metatietoja järjestelmään tullaan tallentamaan.

Lisätiedot

TURNITIN-OHJELMAN KÄYTTÖ - OPISKELIJAN OHJE

TURNITIN-OHJELMAN KÄYTTÖ - OPISKELIJAN OHJE TURNITIN-OHJELMANKÄYTTÖ-OPISKELIJANOHJE Opettaja voi käyttää Turnitin-ohjelmaa opiskelijoiden kirjallisten töiden tarkastuksessa. Turnitin vertaa opiskelijan tekstiä kansainväliseen tietokantaan ja tekee

Lisätiedot

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan.

Mallipohja toimii parhaiten, jos aloitat kirjoittamisen suoraan pohjaan. Sisällys Yleistä 2 Tekstin kirjoittaminen suoraan mallipohjaan 3 Tekstin kopioiminen ja sijoittaminen mallipohjaan 3 Acta-mallipohjien tyylit ja käyttö 4 Kuviot, kuvat ja taulukot 5 Lähdeluettelon laatiminen

Lisätiedot

OHJEITA KAUPPATIETEIDEN LAITOKSELLA TEHTÄVIIN KIRJALLISIIN TÖIHIN

OHJEITA KAUPPATIETEIDEN LAITOKSELLA TEHTÄVIIN KIRJALLISIIN TÖIHIN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos OHJEITA KAUPPATIETEIDEN LAITOKSELLA TEHTÄVIIN KIRJALLISIIN TÖIHIN Sisällysluettelo 1 YLEISIÄ OHJEITA... 3

Lisätiedot

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*

RAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Vertaisarviointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa

Vertaisarviointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa Tiedekirjan arviointiprosessin kuvaus ja ohjeet, SKS 1 (5) Vertaisarviointi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tieteellisissä sarjoissa noudatetaan

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET

OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4

Lisätiedot

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus

Argumentointi, väitteiden perusteleminen ja vakuuttavuus KUINKA KIRJOITAN TIETEELLISTÄ TEKSTIÄ? Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 7.10.2004 Petra Korhonen / Kielikeskus 1. TIETEELLISEN TEKSTIN SALAT Moni opintojaan aloitteleva ei kompastu oikeakielisyysviidakkoon

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos KIRJALLISTEN TÖIDEN OHJEET. Päivitetty 26.6.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos KIRJALLISTEN TÖIDEN OHJEET. Päivitetty 26.6. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos KIRJALLISTEN TÖIDEN OHJEET Päivitetty 26.6.2015 SISÄLTÖ 1 YLEISIÄ OHJEITA...3 2 KAUPPATIETEIDEN OPINTOJEN

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.

Acta-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi. Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi

Lisätiedot

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12.

1 TEKSTIN ASETTELU. Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. 1 TEKSTIN ASETTELU Tekstinkäsittelyohjelmaksi sopii esimerkiksi Word. Fontti Times New Roman. Fonttikoko 12. Käytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Käytetään sivunumeroita keskellä ylhäällä.

Lisätiedot

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta

TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta TIES501 Pro Gradu seminaari Tieteellisestä kirjoittamisesta Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi Syksy 2013 Sisältö Miksi kirjoittamiseen panostaminen on tärkeää? Käydään läpi seuraavia osa-alueita Rakenne

Lisätiedot

Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista

Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista a) Mikä on Aleksi?... 1 b) Verkkopalvelun ulkoasu. 1 c) Artikkelien hakeminen... 2 d) Artikkelien lukeminen... 4 e) Artikkelien lisääminen koriin.. 5 a) Mikä on

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Tauno Jokinen. Kirjallisten töiden arviointiohje

Tauno Jokinen. Kirjallisten töiden arviointiohje Tauno Jokinen Kirjallisten töiden arviointiohje TUOTANTOTALOUDEN OSASTO 2008 Alkusanat On oikeudenmukaista, että opiskelija tietää, miten hänen opinnäytteitään arvioidaan. Tämän ohjeen tarkoitus on yhtenäistää

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikka

Yliopistopedagogiikka 1 Yliopistopedagogiikka Kirjoitusohjeet Kehittäminen ja kokeilut -osastoon 1. Kirjoitusten sisällöstä ja rakenteesta Kehittäminen ja kokeilut -osastossa eri tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot