Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan"

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut pikaohjeet kirjallisten töiden, kuten esseiden ja tutkielmien, laadinnan tukemiseksi. Laajempia ja yksityiskohtaisempia ohjeita on saatavilla kirjastosta kirjoina. Akateemisissa kirjallisissa töissä edellytetään, että tekijä noudattaa tiedeyhteisössä sovittuja muotoseikkoja. Kyseessä ei ole itsetarkoituksellinen "pilkun viilaus", vaan pyrkimys selkeään kommunikaatioon kirjoittajan ja tekstin lukijan välillä. Muotoseikkojen noudattaminen helpottaa tekstin ymmärtämistä sekä auttaa lukijaa esimerkiksi käytetyn lähdemateriaalin itsenäisessä etsimisessä. Nämä ohjeet koskevat oppiaineissamme (ellei opintojakson opettaja toisin ilmoita): seminaaritöitä luentosarjaan liittyviä kirjallisia oppimistehtäviä (soveltaen opettajan ohjeiden mukaisesti) esseesuorituksia muita opintojaksojen kirjallisia töitä, jos erillistä ohjeistusta ei ole Mikä on essee? Essee määritellään yleensä lyhyehköksi, yleistajuiseksi tutkielmaksi, jossa kirjoittaja pyrkii tuottamaan faktojen pohjalta jonkin valitun ja rajatun näkökulman aiheeseen. Esseitä kirjoitetaan myös kaunokirjallisuudessa, mutta tieteellinen essee on oma kirjoittamisen lajinsa. Tieteellisessä esseessä noudatetaan tiedeyhteisön sisällä sovittuja muotoseikkoja ja tyyliä. Esseen tarkoituksena on yleensä pyrkiä selkeässä ja rakenteeltaan loogisessa kirjallisessa muodossa tekemään seuraavaa: tieteellisen tiedon viestiminen tieteellinen ongelmanratkaisu ja pohdinta omien perusteltujen päätelmien teko lähdeaineistosta harjaantuminen tieteelliseen ajatteluun Hyvässä esseessä kirjoittaja pystyy tuottamaan jotakin uutta lähdeaineiston perusteella, niin että kirjoitustilannetta edeltänyt lähtötaso ylittyy. Tämä merkitsee esimerkiksi lähdeaineiston analyysia (esim. erittely, millaisista osatekijöistä jokin kokonaisuus koostuu ja mitkä ovat tekijöiden väliset suhteet) ja/tai synteesiä (kuinka kaksi tai useampia asiakokonaisuus voidaan yhdistää ja tuottaa jotakin, mitä aiemmin ei ole ollut). Yleensä tämä taito harjaantuu opiskelujen mittaan. Aloitamme yleensä tieteellisen kirjoittamisen harjoittelun kirjoittamalla esseen. Muita tieteellisiä tekstityyppejä harjoitellaan opintojen edetessä. Yleensä opintoihin liittyvissä seminaareissa esseen suosituspituudeksi määritellään sivua - tai merkkiä ilman välilyöntejä. Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5. Kirjasinkoko on 12 ja yleisimmät kirjasintyypit ovat Times New Roman ja Arial. Tee kappalejako jättämällä kappaleiden väliin yksi tyhjä rivi. Älä tee

2 sisennystä kappaleen alkuun. Vältä turhia tekstimuotoiluja, esimerkiksi korostamista, ellei niillä ole jokin erityinen viestinnällinen tarkoitus. Käytämme yleensä tekstinkäsittelyohjelman oletusmarginaaleja. Opintojaksoilla voi olla myös tästä poikkeavia käytäntöjä. Sivunumerointi alkaa ensimmäiseltä tekstisivulta. Sivunumerointi laitetaan sivun oikeaan yläkulmaan. Pyri käyttämään tekstin tavutusta ja tasaa tekstin molemmat reunat. Kirjoita tekstin pääotsikot isoilla kirjaimilla ja alaotsikot isolla alkukirjaimella, mutta muutoin pienillä kirjaimilla. Pääotsikon jälkeen ennen tekstiä jätä 2 tyhjää riviä ja alaotsikon jälkeen yksi tyhjä rivi. Kirjalliset työt tulee taittaa havainnolliseksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Siististä ulkoasusta huolehtiminen kuuluu osaksi kirjallisten töiden viimeistelyä. Muista tarkastaa lähdeviitteet ennen työn palauttamisesta ja se, että kirjallisuusluettelosta löytyvät kaikki lähteet, mitä tekstissä on mainittu. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä tekstissä on tarkoituksena vakuuttaa lukija siitä, että tutkimustulokset perustuvat tieteellisellä menetelmällä tuotettuun tietoon. Tieteellisen tutkimuksen yleisenä tavoitteena on uuden, totuudenmukaisen tiedon tavoittelu, mutta yhteiskuntatieteissä totuuden määrittely on ollut perinteisesti kiistelty, luonnontieteitä moniselitteisempi asia. Tieteellisessä tekstissä argumentoidaan, perustellen väite julkaistuun tieteelliseen tutkimustietoon tai empiirisestä aineistosta tehtyyn analyysiin vedoten. Tieteellisessä tekstissä nämä perustelut pohjautuvat aina tutkittuun tietoon, joka voi siis olla kirjoittajan omaa tutkimusta tai toisten tutkijoiden aiemmin tekemää tutkimusta, jota kirjoittaja käyttää lähteenä. Tutkimus voi olla empiiristä, eli tutkimusta, jossa kerätään erilaisia määrällisiä tai laadullisia tai molempia aineistoja johonkin ilmiöön liittyen ja niitä sitten arvioidaan, analysoidaan ja tulkitaan. Tutkimus voi olla myös teoreettista tutkimusta, jossa tutkija tekee ajatustyöhön ja tekstiaineistoihin pohjaten esimerkiksi analyysia käsitteistä, niiden välisistä suhteista ja tekee synteesien kautta uusia käsitteitä ja teorioita. Sekä empiiriseen että teoreettiseen tutkimukseen liittyvät tiedeyhteisön määrittelemät säännöt ja menettelytavat, joiden pohjalta tutkimustuloksia on mahdollista alistaa kritiikille ja arvioida julkisessa keskustelussa, pitävätkö tulokset paikkaansa. Esseeteksti ei yleensä perustu tutkijan omaan empiiriseen tutkimukseen, vaan siinä tehdään päätelmiä muiden aiemmin tekemän tutkimuksen pohjalta. Argumentit, eli väittämät perustellaan viittaamalla siihen, mitä joku on aiemmassa tutkimuksessaan asiasta todennut. Lähteitä käytetään siis perustelemaan esitettyjä väitteitä. Lähteiden käytöllä osoitetaan tekstissä mikä on kirjoittajan omaa ajattelua ja mikä taas on toisen kirjoittamaa tutkimustietoa. 2

3 Lähteet ovat ikään kuin tekijänoikeussuoja, eli kunnia annetaan sille, jolle se kuuluu eikä syyllistytä esittämään muiden ajatuksia omina. Mitkä ovat tieteellisiä lähteitä? Esseetekstissä käytettävät lähteet ovat pääsääntöisesti seuraavia: Tieteelliset kirjat, jotka on kirjoitettu jostakin aihepiiristä noudattaen tieteellisen kirjoittamisen tyyliä ja muotoseikkoja. Tieteelliset kirjat voivat olla monografioita, eli yleensä yhden kirjoittajan kirjoittamia kokonaisuuksia, tai ne voivat olla artikkelikokoelmia, joihin toimittaja tai toimittajat ovat koonneet useiden eri kirjoittajien artikkeleita johonkin aihepiiriin liittyen. Tutkimusraportteja, jotka ovat kirjoja joissa raportoidaan jonkin tutkimushankkeen tuloksista Tieteellisiä aikakauslehtiä ja niiden artikkeleita, joista on yleensä löydettävissä tuorein tutkimustieto. Opinnäytteitä, joita yliopistoissa tehdään. Esseissä on syytä käyttää väitöskirjan tai lisensiaatin työn tasoisia opinnäytteitä lähteinä. Pro gradu -tutkielmia tai ammattikorkeakoulun lopputöitä ei yleensä määritellä riittävän laadukkaiksi lähteiksi (toki poikkeuksiakin on, keskustele niistä etukäteen opettajan kanssa). Vältä myös popularisoitujen tietoteosten tai aatteellisen teosten käyttöä lähteinä. WWW-lähteet, joissa on syytä pyrkiä erityiseen lähdekritiikkiin. Esimerkiksi Wikipedia-artikkeli jostakin aiheesta ei ole tieteellinen lähde. Käytä verkkolähteistä vain saatavilla olevia tieteellisiä artikkeleita, joista on löydettävissä tekijän ja julkaisuajankohdan ja -foorumin tiedot. Tieteelliset aikakauslehdet julkaistaan verkossa ja ne ovat opiskelijalle saatavilla joko yliopiston verkon kautta tai kaikille avoimina open access-julkaisuina, ja niitä voi käyttää lähteinä. Sen sijaan muiden verkkodokumenttien käyttöä lähteenä on syytä välttää tai suhtautua lähtökohtaisen kriittisesti siihen. Pyri aina käyttämään alkuperäisiä, ensikäden lähteitä. Vältä toisen käden lähteitä - siis sitä "mitä joku kirjoittaa jonkun toisen kirjoittaneen". Jos lähteiden saatavuuden vuoksi joudut tekemään näin, merkitse lähtee viittaukseen selvästi, että kyseessä on toisen käden lähde. Lähdekritiikki Kaikki painettu teksti ei ole kelvollista lähteeksi omaan työhön. Tutkittavaan ilmiöön liittyy yleensä lukemattomia eri näkökulmia. Kirjoittajan on kyettävä osoittamaan se, että hän tiedostaa tämän ja käyttää jotakin omaan kysymyksenasetteluun liittyvää (teoreettista) viitekehystä ja lähdeaineistoa, joka tukee tätä erityistä tarkastelunäkökulmaa. Käytä tuoretta tutkimustietoa, ellei tarkoituksenasi sitten ole nimenomaisesti tarkastella historiallisia dokumentteja ja tutkimusta. Yhteiskuntatieteissä empiirinen tutkimus usein vanhenee nopeasti yhteiskunnan muutoksen myötä. Yhteiskuntatieteissä tehdään myös historialliseen näkökulmaan liittyvää klassikkotutkimusta, eli tieteenalan kehitykseen merkittävästi vaikuttaneiden tutkijoiden tuotannon (uudelleen)arviointia ja soveltamista. 3

4 Käytä lähteinä ns. auktoriteetteja, eli kyseisen tieteenalan tutkijoita, jotka ovat tutkineet kattavasti käsiteltyä ilmiötä. Tämän kaltaisen tutkimuksen tunnistaa esimerkiksi siitä, että siihen viitataan runsaasti. Kuinka lähteitä käytetään tekstissä? Tieteellinen kirjoittaminen on siis argumentointia, eli perusteltujen väittämien esittämistä. Se on myös eräänlaista vuoropuhelua eri väittämien kesken: väittämiä kommentoidaan, arvioidaan ja vertaillaan. Hyvässä tieteellisessä tekstissä kirjoittaja kykenee rakentamaan tasapainoista vuoropuhelua oman ajattelunsa sekä käyttämiensä lähteiden välille. Hyvä kirjoittaja osaa myös laittaa lähteet keskustelemaan keskenään (esim. Kirjoittaja X toteaa asiasta seuraavaa, kun taas kirjoittaja Y näkee asian toisin. Näkemykset eroavat siinä ja siinä ja tästä taas seuraa seuraavaa...). Kirjoitettu teksti on lähtökohtaisesti kirjoittajan omaa tekstiä, jota siis kytketään osaksi tieteellistä keskustelua liittämällä väittämiin lähteitä. Lähteistä saadut taustatiedot tai tuki esitettyihin väittämiin erotetaan omasta ajattelusta käyttämällä tekstissä lähdeviitteitä. Tieteellinen teksti ei siis ole kirjoittajan omaa tajunnanvirtaa ja toisaalta se ei ole vain peräkkäin laitettuja tekstikatkelmia viitatuista teksteistä. Tekstissä on oltava tasapaino oman ajattelun ja käytetyn lähdemateriaalin välillä. Lähteitä yleensä referoidaan Referointi, eli selostaminen tarkoittaa sitä, että kirjoittaja selostaa omin sanoin sen mikä lähteessä on tarkasteltavan ilmiön kannalta olennaista. Referointi ei merkitse sitä, että kirjoittaja vain muuttaa alkuperäisestä tekstistä sanan tai pari, vaan tarkoitus on esittää omin sanoin tiivistetysti lähdetekstin valitut keskeiset asiaan liittyvät kohdat. Referointi voi olla ns. puhdasta referointia, jossa kirjoittaja pyrkii neutraalisti toteamaan sen mitä lainatussa lähteessä todetaan. Tai referointi voi olla kommentoivaa, eli kirjoittaja esittää arvioivia kannanottoja alkuperäistä tekstiä selostaessaan. Käytä suoria lainauksia harkiten Suora lainaus, eli siteeraus tarkoittaa alkuperäisen tekstin täysin sanatarkkaa lainaamista Suora lainaus erotetaan muusta tekstistä lainausmerkeillä ("----"), jos se on alle neljä riviä pitkiä. Suorat lainaukset sisennetään muusta tekstistä, jos lainaus on yli neljä riviä pitkä. Lainauksen kursivointia ei tehdä. Käytä suoria lainauksia harkiten. Niitä käytetään yleensä tehokeinona, kun halutaan korostaa alkuperäisen tekstin erityisen osuvaa tai napakkaa ilmausta tai kun halutaan osoittaa eri lähteiden selkeää ristiriitaisuutta tai erimielisyyttä konkreettisesti. Kuinka monta lähdettä pitää olla? Lähteiden riittävä määrä määrittyy tapauskohtaisesti. Yksiselitteistä lukua ei voi antaa. Aloitteleville esseenkirjoittajille todetaan usein suosituksena "suunnilleen niin monta eri lähdettä, kuin esseessä on sivuja". Tähänkin suositukseen on syytä suhtautua kriittisyydellä. 4

5 Liian vähäinen lähteiden käyttö voi viestiä sitä, ettei aiheeseen ole perehdytty tarpeeksi hyvin. Liian runsas lähteiden käyttö taas voi viitata koristeluun, itsetarkoitukselliseen lukeneisuuden osoittamiseen, joka taas voi viitata siihen, ettei kirjoittaja kykene erottamaan mikä on tärkeää ja mikä ei. Älä plagioi! Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön ajatusten tai kirjoitusten käyttöä ilman että alkuperäistä lähdettä ilmoitetaan asianmukaisesti. Aloitteleva opiskelija voi syyllistyä tähän tahattomasti, siksi esimerkiksi lähdeviittausten käyttöön on perehdyttävä tarkasti. Vakavampi asia on, jos opiskelija (tai kuka tahansa) tekee sitä tahallisesti. Tästä on olemassa yliopistolaissa säädetyt rangaistukset. Opinnäytteiden arvioinnissa on otettu käyttöön plagioinnintunnistusjärjestelmä. Plagiointia siis on: Lähteestä otetun tekstin esittäminen kirjoittajan omana ilman asianmukaista lähdeviittausta. Tekstin kopioiminen verkosta ilman asianmukaista lähdeviitettä. Ulkomaankielisen tekstin suora sanatarkka kääntäminen, ilman että se merkitään suoraksi sitaatiksi. Teksti, josta ei käy suoranaisesti ilmi mikä on kirjoittajan omaa ajattelua, mikä taas lainattua. Referoinnissa ei ole siis käytetty tarpeeksi kirjoittajan omaa ilmaisua. Tutustu opetuksen ja opiskelun eettisiin ohjeisiin: https://www.uef.fi/opiskelu/opetuksen-ja-opiskelun-eettiset-ohjeet Lähteiden merkintä tekstissä Lähdeviitteen tarkoituksena on osoittaa, mistä tekstistä kirjoittaja on asianomaisen tiedon poiminut ja mihin lähteeseen hän väitteensä perustaa. Antaa lukijalle keinon katsoa täsmällisen lähdeviitteen lähdeluettelosta. Tekstissä viitteessä mainitaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi sekä sivu tai sivut joilta tieto on saatu. Esim. Nuorisotutkimusta on moneen lähtöön (Puuronen 2006, 2272). Jos kirjoittajan nimi tulee esille tekstin asiayhteydessä, sitä ei ole tarpeen toistaa. Esim.: Parkkinen (2009, 45) toteaa sosiaalisten riskien tutkimuksen olevan ajankohtaista. Kun viite koskee koko edeltävää kappaletta, laitetaan lähdeviite viimeisen lauseen pisteen ulkopuolelle. Esim. 5

6 Korkeakouluissa tapahtuu monenlaista kehitystä. Tämä on globaali trendi. Esimerkkejä on löydettävissä niin Kiinasta kuin Intiastakin. (Nivala 2010, ) Jos viittaat yleisesti koko teokseen, sivunumeroa ei merkitä. Esim. (Venäläinen 2009.) Kun viitteellä on kaksi tekijää, mainitaan kumpikin. Esim.: (Rautio & Saastamoinen 2006). Kun viitteellä on enemmän kuin kaksi tekijää, mainitaan ensimmäisellä kerralla kaikki pilkulla erottaen. Esim.: (Järvinen, Kejonen & Salminen 2008.) Ja jatkossa tekstissä voit korvata koko luettelon käyttämällä lyhennettä ym. (engl.kielessä et al.). Esim.: (Pöyhönen ym ) Kun viittaat useaan eri lähteeseen, erota ne puolipilkulla ja laita lähteet aakkosjärjestykseen. Esim.: (Kokkonen 2006; Kukkonen 2007; Pelkonen 2002). Viittaus saman tekijän eri julkaisuihin erotetaan pilkulla ja saman vuoden julkaisut pikkuaakkosilla vuosiluvun perään. Esim.: (Hämäläinen 1999, 2001, 2008a, 2008b.) Kun viitataan peräkkäisissä virkkeissä tai kappaleessa samaan viitteeseen ilman että välissä on muuta viitettä tai ilman että sivu vaihtuu välillä, voidaan toistoa välttää käyttämällä ilmausta emt. (= edellä mainittu teos). Esim.: Saari (2009, 15) toteaa...tämä asia on tullut esille myös tässä yhteydessä...(emt., 21). Mietinnöt, muistiot, lait jne. joissa ei ole tekijää merkitään tekstiin nimellään. Esim.: (Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 2007, 22). Jos nimi on liian pitkä, käytetään lyhyttä muotoa laki, muistio, mietintö jne. ja vuosilukua, niin että täsmällisemmät tiedot ovat selkeästi löydettävissä lähdeluettelosta. Esim.: (Muistio 2008, 55). Jos samasta asiasta voidaan tehdä yhdenvertaisia viittauksia moneen eri teokseen, merkitään se seuraavasti: 6

7 .(Ks. esim. Ryynänen 2008; Koski 2006.) Jos toisessa teoksessa esiintyy hyvin samankaltaisia vaan ei täysin samoja tietoja, ilmaise käyttämällä vrt. (vertaa). Esim.: (vrt. Hänninen 1999). WWW-lähteet tekstissä. Käytä normaalia sukunimi + vuosiluku viittausta. Vältä viittaamista dokumentteihin joista ei löydy tekijätietoja. Merkitse toisen käden lainaus (eli mitä joku kirjoittaa jonkun toisen kirjoittaneen). Esim.: (Hänninen 1999, ref. Virtanen 2002, 11). Alkuperäisen lähteen bibliografiset tiedot ilmoitetaan ala- tai loppuviitteissä, niitä ei merkitä lähdeluetteloon. Taulukot ja kuviot tekstissä Ajoittain tietoa havainnollistetaan tai tiivistetään tekstissä hyödyntämällä taulukkoja ja kuvioita. Taulukossa tietoa esitetään pystysuorina sarakkeina ja vaakasuorina riveinä. Sana TAU- LUKKO sekä juokseva numerointi arabialaisin numeroin ja taulukon nimi kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Esim.: TAULUKKO 3. Lottonumerot Suomessa Kuvio on yleensä geometrisessa muodossa oleva kuvio, jolla havainnollistetaan asioiden määriä ja suhteita (esim. prosenttiosuuksia). Kuvion alapuolelle kirjoitetaan sana KUVIO sekä kuvioiden juokseva oma numerointi arabialaisin numeroin ja kuvion nimi sen alapuolelle. Esim.: 7

8 KUVIO 4. Täysikuu Kuopiossa Tee taulukoista ja kuvioista oma sisällysluettelo - laita se raporttiin varsinaisen sisällysluettelon jälkeen. Otsikoi: KUVIOT tai vaihtoehtoisesti TAULUKOT. Lähdeluettelon laadinta Lähdeluetteloon merkitään kaikki esseessä tai tutkielmassa käytetyt lähteet. Lähdeluettelo sijoittuu viimeiseksi työssä, kuitenkin ennen mahdollisia liitteitä. Lähdeluettelosta on löydyttävä kaikki työssä käytetyt lähteet aakkosjärjestyksessä lukuun ottamatta toisen käden lähteitä, jotka ilmoitetaan ala- tai loppuviitteissä. Huom! Eri tieteenaloilla ja eri oppiaineissa on vaihtelua sen suhteen kuinka lähdeluettelo laaditaan. Pyri käyttämään laitoksella vakiintunutta tapaa johdonmukaisesti. Pienet kulttuurierot eivät ole tässä suhteessa vaarallisia, kunhan käyttää valittua tapaa johdonmukaisesti. Linjauksemme on käyttää lähdeluettelon laadinnassa Sosiologia-lehden käyttämää APSAstandardia: Sukunimi, Etunimi. Vuosiluku. Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja. eli esimerkiksi: Mäkelä, Klaus Valtio, väkijuomat ja kulttuuri: Kirjoituksia Suomesta ja sosiologiasta. Helsinki: Gaudeamus. Jos teoksessa on useita tekijöitä, kaikki mainitaan. Esim.: 8

9 Alkula, Tapani, Seppo Pöntinen & Pekka Ylöstalo Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Helsinki: WSOY. Jos kyseessä on artikkeli kokoomateoksesta, mainitaan mistä teoksesta artikkeli on sekä sivunumerot. Esim.: Korhonen, Piia & Satu Valkonen Lasten kokemuksia televisiopelkojen hallinnasta. Teoksessa Minuus ja identiteetti. Sosiaalipsykologinen ja sosiologinen näkökulma, toim. Pertti Rautio & Mikko Saastamoinen. Tampere: TUP, Huomaathan, että vain ensimmäinen kirjoittajista ilmoitetaan sukunimi edellä sekä julkaisun tietojen oikean järjestyksen. Painettujen niteiden nimet kursivoidaan ja niiden osat (artikkelit, kirjan luvut) kirjoitetaan "lainausmerkeissä". Merkitse aina suomentaja. Esim.: Bauman, Zygmunt Notkea moderni. Suomentanut Jyrki Vainonen. Tampere: Vastapaino. Kun viittaat lehtiartikkeliin, merkitse lehden numero. Esim.: Virtanen, Matti Sukupolven tasot, fraktiot ja elämänkaari. Sosiologia 36:2, Huomaa lehden nimen kursivoinnin ja artikkelin nimen lainausmerkit. Internet-lähteistä ilmoitetaan mahdollisimman tarkat tekijätiedot, julkaisun osoite sekä viittauspäivämäärä. Mikäli julkaisuvuotta ei ole tiedossa, käytetään viittauspäivämäärän vuotta. Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka KvaliMOTV Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. (Luettu pp.kk.vvvv.) Jos sama tekijä on julkaissut samana vuonna useita eri teoksia, erotellaan ne pikkuaakkosilla. Esim.: Shotter, John. 1993a... Shotter, John. 1993b... Julkaisematon opinnäyte merkitään seuraavasti. Mäenpää, Mervi Virtuaalinen vertaisryhmä masentuneen nuoren tukena: virtuaalietnografinen tutkimus internetin keskusteluryhmän toiminnasta. Julkaisematon pro gradu - tutkielma. Kuopion yliopisto: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos. Laitos-/tiedekuntasarjajulkaisu merkitään seuraavasti: Värtö, Petteri Mies vastaa tekosistaan siinä missä nainenkin. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 79. 9

10 Esseen rakenne Esseen rakenteellisen jäsentelyn on syytä olla tasapainoinen ja johdonmukainen. Essee jakautuu lukuihin ja mahdollisiin alalukuihin. Yleensä työstä on syytä löytyä seuraavat kolme osaa luvuiksi jaettuna: 1. Johdanto Mitä aihetta tai kysymyksenasettelua kirjoitus käsittelee? Mitä perusteluja aiheen käsittelemiselle on? Kuinka aihetta on rajattu? 2. Käsittelyosa Esittää itse asian selkeästi ja loogisesti. On jaettu lukuihin. Nostaa esille kysymyksen asetteluja ja esimerkkejä. Tuo esille aiheeseen liittyvät käsitteet. Problematisoi aihetta. 3. Johtopäätösosa Vetää edellä kerrotun yhteen. Sisältää kokoavaa pohdintaa, johtopäätöksiä, arviointia, tulevaisuudennäkymiä jne. Esseen rakenne konkreettisesti 1. Kansilehti - Otsikko keskelle paperia. Otsikon loppuun ei laiteta pistettä. - Oikeaan alakulmaan laitetaan tekijän nimi, opiskelijanumero, mahdollinen opponentin nimi, opintojakson nimi, oppiaine ja Itä-Suomen yliopisto sekä päiväys. 2. Sisällysluettelo - otsikoidaan sanalla SISÄLTÖ - luvut numeroidaan ja kirjoitetaan allekkain, laitetaan oikeaan reunaan sivunumero josta luku löytyy. - merkitse liitteiden alkamissivu ja sulkuihin niiden lukumäärä 5. Käsittelyluvut numeroiden, numeron jälkeen ei tule pistettä, pääotsikot isoilla kirjaimilla -alaluvut voidaan merkitä desimaaleilla, esim Lähdeluettelo - otsikoidaan sanalla LÄHTEET 7. Liitteet 10

11 Lähteitä ja suositeltavaa lisälukemista Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Kniivilä, Sonja, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Tiede ja teksti: tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Helsinki: Sanoma Pro. Tämä www-sivusto on suositeltava: Nämä ohjeet laati opettajien työryhmä 8/'15. Yhteiskuntatieteiden laitos / Itä-Suomen yliopisto 11

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan

Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut

Lisätiedot

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö

Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi. Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Avoin yliopisto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi OHJEITA / Mikko Saastamoinen, Marja-Liisa Niemi Lähteet, lähdeviitteet ja niiden käyttö Miksi lähteitä käytetään? Tieteellisessä kirjoittamisessa

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET

1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET

KIRJALLISEN TYÖN OHJEET KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Opas opinnäytteen tekijälle

Opas opinnäytteen tekijälle Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)

Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle

Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004

Lisätiedot

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet

Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet 1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

Lähteiden käyttö. Yleistä lähteistä. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma Lähteiden käyttö Yleistä lähteistä Tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöihin kuuluu, että kirjoittaja aiemmin tehtyjä tutkimuksia selostamalla ja arvioimalla paitsi valmistaa tietä omalle tutkimukselleen

Lisätiedot

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen

Opiskelutaitoilta 6. ja Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Leila Saramäki Itä-Suomen yliopisto/aducate/avoin yliopisto Opiskelutaitoilta 6. ja 22.11.2012 Esseen ja oppimistehtävän kirjoittaminen Järjestäjinä: Snellman-kesäyliopisto/Snellman-instituutti Itä-Suomen

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE

OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille

Lisätiedot

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.

LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Väitöskirja -mallipohja

Väitöskirja -mallipohja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011

Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011 Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN

LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2

Lisätiedot

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016

TUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008

LuK/TkK-seminaari TKT/DI. Syksy 2008 LuK/TkK-seminaari TKT/DI Syksy 2008 Tutkielman aiheen valinta Keskeinen onnistumiseen vaikuttava tekijä Aihe kannattaa valita sellaiselta alueelta, joka on ainakin osittain entuudestaan tuttu ja mielenkiintoiselta

Lisätiedot

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma

Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma 1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön. 5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet

SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin

Lisätiedot

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.

Kirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen. Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä

Lisätiedot

Opinnäytetyön mallipohjan ohje

Opinnäytetyön mallipohjan ohje Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8

Lisätiedot

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli

Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa

Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön toteuttaminen uudessa tutkintorakenteessa Työryhmän loppuraportti 3.5.2006 (korjaukset 19.5.2006) Teknillinen korkeakoulu 1. JOHDANTO Teknillisen korkeakoulun vuoden

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö 2013 Kasvatustieteellisen esseen kirjoittaminen Esseetä voidaan käyttää opintojakson suorittamiseen joko vaihtoehtoisena tai ainoana suoritustapana. Opintojakson

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN

Lisätiedot

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN

LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää

Lisätiedot

Plagiointi kuriin Urkund opettajan työvälineenä

Plagiointi kuriin Urkund opettajan työvälineenä Plagiointi kuriin Urkund opettajan työvälineenä 22.5.2013 22.5.2013 1 Miksi plagiaatintunnistusjärjestelmä? Internet mahdollistaa, opiskelussa nykypäivää Viimeisin uutinen maailmalta YLE 6.2.2013: Saksan

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007)

OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007) OHJEITA ESSEEN KIRJOITTAJALLE (Naistutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2007) Kirjoittamalla esseen naistutkimuksen opintosuorituksena voit osoittaa perehtyneisyytesi johonkin rajattuun aiheeseen ja sitä käsittelevään

Lisätiedot

Ohjeita lopputyön tekoon

Ohjeita lopputyön tekoon Päivitetty 1.3.2013 Ohjeita lopputyön tekoon Farmaseuttien lopputyö ja seminaari (LOPS) -opintojaksoon (6 op) sisältyy kirjallinen työ, siihen perustuva seminaariesitelmä sekä oman oppiaineen seminaareihin

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015)

(Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN SISÄLTÖ: 1. Lähdeviitteiden käyttö tekstissä 2. Lähdeluettelon laatiminen (Ohjeistus on kopioitu sosiaalityön graduoppaasta 2015 2016, päivitys Arja Jokinen 08/2015) 1. Lähdeviitteiden

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite

Artikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,

Lisätiedot

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.

Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE

OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE OHJEET MONOGRAFIAN TEKIJÄLLE Tekijä toimittaa käsikirjoituksensa (2 kpl) paperiversiona seuran sihteerille osoitteeseen Suomen kirkkohistoriallinen seura PL 4 00014 Helsingin yliopisto Lisäksi tekijä lähettää

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 2. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, luento 2 sanni.heinzmann@aalto.fi

Tieteellinen kirjoittaminen 2. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, luento 2 sanni.heinzmann@aalto.fi Tieteellinen kirjoittaminen 2 Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, luento 2 sanni.heinzmann@aalto.fi Tieteellisen tekstin piirteitä Pointti Argumentointi Lähteiden käyttö Objektiivisuus Täsmällisyys

Lisätiedot

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015

Used with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015 MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.

Lisätiedot

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille

Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen. Ohjeistus TE3 kurssille Tutkielman tai tutkimusraportin kirjoittaminen Ohjeistus TE3 kurssille Matti Meikäläinen Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipiste Terveystieto, TE3 -kurssi Syksy 2010 1 Sisällys 1. Johdanto...

Lisätiedot

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki)

Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Kevät 2017 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Tavoitteet Tiedonhaku

Lisätiedot

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä

Lisätiedot

Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa

Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa Raportointiohjetyöryhmä Ohje 1.9.2007 Tiivistelmä Opinnäytetyön esityksen päivämäärä Koulutusohjelma Tekijät Merkitse tähän tekijöiden nimet peräkkäin. Kirjoita

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE

OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2

Lisätiedot

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio

Lisätiedot

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)

CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasun malli

Opinnäytetyön ulkoasun malli hyväksymispäivä arvosana arvostelija Opinnäytetyön ulkoasun malli Hannu Erkiö Matti Mäkelä Matti Nykänen Inkeri Verkamo Helsinki 1. maaliskuuta 2001 Kirjallisen esityksen harjoitus HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelon laatiminen Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti

Lisätiedot

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Minna Harmanen Merja Lumijärvi Sara Routarinne Esityksen rakenne Tehtävänanto Kriittisen lukutaidon tehtävä Toteutus Tulokset Vastauskatkelmia

Lisätiedot

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen

Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Onni Opiskelija Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot / Kertomus- ja tekstiteorian

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä

- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä BUSINESS LAW FORUM 2013 KIRJOITUSOHJEET 1. Kirjoitukset tulee jättää teoksen toimituskunnalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 12.4.2013. Käytä mieluiten Word -97 ohjelmaa tai tätä uudempaa versiota

Lisätiedot