Suomen CP-terapiayhdistys ry juhlii 30-vuotista taivaltaan Salla Sipari

Transkriptio

1 Suomen CP-terapiayhdistys ry juhlii 30-vuotista taivaltaan Salla Sipari Historian, nykypäivän ja erilaisten muutosten kautta visioidaan moniasiantuntijuuteen perustuvaa tulevaisuuden toimintaa, jossa yhteisen toiminnan kohteena on erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen kuntouttava arki.

2 Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Vuosina projekti Julkaisut: Koivikko, M. & Sipari, S. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus, VLK Koivikko, M. & Sipari, S. Järjestämisvastuu lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Kunnallistieteellinen aikakausikirja 3 / 2006, Sipari, S Kuntoutusta ja kasvatusta yhdessä erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistoiminnan perusteita etsimässä. Lisensiaatin tutkimus. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos.

3 Mistä on tultu? Toivo Salmi: Terveitä, iloisia lapsia 1946

4 Mihin on tultu? (HS )

5 Siilot

6 Kehittämistapaamisia Yhteensä osallistujia * Lapsen vanhempi Toimintaterapeutti Sosiaalityöntekijä Puheterapeutti Psykologi Osastonhoitaja Neurologi Lastenlääkäri, lastenkirurgi Erityisryhmien liikunnanohjaaja Kuntoutusohjaaja Kelan toimihenkilö Järjestön toimihenkilö Fysioterapeutti Erityisopettaja Erityislastentarhanopettaja Osallistujat

7 VLK:n projektin osallistujat 15 alueellista asiantuntijatoimikuntaa: Joensuu, Jorvi, Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa

8 Työn alue Ennen Nyt Tulevaisuus, visio Perhe-, lapsen toimintaympäristökeskeistä Toimintaympäristö Sairaalakeskeistä Terveydenhuolto ja Kela keskeistä Työn kohde Lapsi ja vamma, diagnoosi Lapsi lähiympäristöineen toimintakyky Lapsi jäsenenä, perhe, arjen asiat, kuntouttava ympäristö Järjestäminen Yksinkertaista Paljon eri toimijatahoja ja kuntoutus muotoja, vastuu katoaa Palvelut yhdestä paikasta, kuntouttavat tukitoimet lapsen lähellä Yhteistyö Vähäistä, epämääräistä, henkilöriippuvaista Kasvanut, hajanaista, byrokratia normittaa Moniammatillinen yhteistyö, verkostot, ei hallintorajoja, kumppanuus Toimintamallit Yksisuuntaisia Menetelmä- ja suoritekeskeisiä, vanhemmilla liiallinen taakka Elämäkaari, vuorovaikutus, yhteistoiminta, ryhmämuotoisuus, palveluohjauksellinen työote

9 Jatkuvan muutoksen hallinta: 1) Yhteiskunnan muutos 2) Työn muutos 3) Asiakkuuden muutos 4) Toimijuuden muutos 5) Ajattelumallien ja paradigman muutos työkäytäntöjen muutos

10 Kuntoutus muutoksessa (mm. WHO 2001, Järvikoski 2003, Vehmas 2005) ) Paradigman muutos: ekologinen malli ja valtaistuminen ICF Inkluusio Sosiaalinen vammaistutkimus Näyttöön perustuva käytäntö = laajentunut, kokonaisuutta on vaikea hallita ja se voi muuttua epämääräiseksi asiakkaiden näkökulmasta

11 ICF- käsitteet Stakes 2004 Lääketieteellinen terveydentila (häiriö/tauti) Elimistön Suoritukset Osallistuminen toiminnot ja rakenteet Ympäristötekijät Yksilötekijät

12 VAI Vaikuttavuus = efficacy (koetilanne) Vaikuttavuus = effectiveness (todellinen tilanne) Vaikuttavuus = efficiency (kustannustehokkuus) Käytetään yleensä RCT-tutkimuksissa Vrt. vaikutukset

13 Terapian vaikuttavuus (Harra 2007) Arvot Kokonaisvaltaisuus Vuorovaikutus Menetelmät (15%)

14 Näyttöön perustuva terveydenhuolto (evidence-based health care) Näyttöön perustuvassa terveydenhuollossa yhdistyy kliininen asiantuntijuus, paras saatavilla olevan tutkimustieto, potilaan/asiakkaan näkemys tilanteesta ja informointi, joka mahdollistaa ja tukee potilaan/asiakkaan päätöksentekoa. (Flemming & Cullum 1997)

15 Hyvä käytäntö Best practice (Sackett ym. 1996) Prosessi, joka liittää yhteen eri henkilöiden osaamisen, yhteistyötarpeen ja kulttuurin Määrittelyssä huomioidaan: Arvot Historiallinen kehitys Kokemukset Vuorovaikutuksellisuus Konteksti Asiantuntijoiden uskomukset, valinnat, mielipiteet, pätevyys, kokemuksellinen tieto Asiakkaan näkökulma

16 Palvelujen tuotto Kuntoutuksen järjestäminen Kuntoutuksen lähestymistavat ja niiden teoriat Tieteen teoreettiset lähtökohdat Kuntoutuksen vaikuttavuus Kuntoutuksen menetelmät ja niiden teoriat Hyvän käytännön alueiden jaottelu (Sackett 1996).

17 Kuntoutuksen tutkimus: Tarve (Järvikoski ym. 2003) : Selvittää kuntoutuksen hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä Toimintakokonaisuuksien vaikuttavuutta Kuntoutusjärjestelmän toimintaa Liian vähän (Heiskala 2000): Kuntoutuksen käytäntöjen toimivuus Millaisia perusteita, merkityksiä ja soveltamismahdollisuuksia on toimintamalleissa ja arkityössä

18 Kehittämistyön arki muutoksessa Monimuotoinen arjen toimintakyky (Spangar 2006) Epävarmuus ja paradoksit kuuluvat asiaan Tietämys kehittyy arjen kommunikaatiossa Suositaan erilaisuutta Paino: paikallisteoriat, hiljainen tieto, osallistuminen Arjen kommunikaation laatu: kehkeytyy teemoja ja toimintaa Arviointi: kommunikoimmeko? Hyvä käytäntö on joustavaa ja luovaa arjen käytäntöä

19 Haja mielinen työ (Vähämäki 2007) Vuorovaikutustaidot Tilanteeseen sopeutuminen Mahdollisuuksien tutkiminen Kyky ymmärtää ja ajatella mitä tahansa vrt. erityisosaaminen Kokoajan tehdään kaikenlaista Kehityspotentiaali Verkostot pääomana Jatkuva kehitys Nykytyö: itsenäistä, persoonallista, asiantuntevaa

20 Kuntoutusta ja kasvatusta yhdessä

21 MILLÄ TAVALLA? Perhe- ja lapsikeskeistä Kuntoutus lapsen arjessa, lähellä lasta Erityinen tuki nivotaan lapsen ja perheen toimintaan, muodostuu toimiva kokonaisuus Moniasiantuntijuus sisältöä näille asioille MUTTA NYT Kuntoutus on diagnoosi, menetelmä-, suorite- ja järjestelmä keskeistä (Suikkanen & Lindh 2001) Menetelmä ja määrä näyttäytyvät päämäärinä, hajanaista ja byrokraattista, perheellä liiallinen taakka asioiden järjestämisessä (Melamies ym. 2003) Vastuu katoaa verkostossa (Uusikylä 1999) (mm. Koivikko & Sipari 2006)

22 Kasvatus ja kuntoutus rinnakkain Kasvatus tukea ja edistää tarjota kehitystä tukevaa toimintaa ja suotuisa kasvuympäristö yleinen suunnitelma Kuntoutus parantaa, ylläpitää, tukea ja edistää sisältää yksilön toimintakykyä lisääviä toimintamahdollisuuksi a parantavia toimenpiteitä yksilöllinen suunnitelma Päivähoitolaki 36/1973, Päivähoitolaki 882/1995, Järvikoski & Härkäpää 1995, Valtioneuvoston kuntoutuselonteko 2002, Kuntoutus uudistuu 1992

23 Perhe Lapsi LAPSI ja hänen toimintaympäristö DIALOGI: kuuntelu, kunnioitus, luottamus Järjestelmä Asiantuntijat Asiantuntijat Perhe Kuntoutuksen ja kasvatuksen yhteistoiminta Kasvatuskumppanuus (Kekkonen 2004)

24 Normaali Lapsi kyl se on ihan pakko lapselta kysyä ja kuulla, ei siinä väkisin voi tehdä, vaikka se olisi monesti ihan kätevää Lapsen auttaminen: Ohjaaminen oppimaan, leikkimään, liikkumaan, kommunikoimaan Vamman kanssa voi ja pystyy elämään, selviäminen Lapsen oma tarina, tunteiden ilmaisu Itsemääräämisoikeus: lapsen ääni Rakennetaan vahvuuksien varaan Toimintakyvyltään ikätasoa jäljessä Vamma on yksi osa lasta, paljon muuta Lapsen sopeuttaminen: Sopeutunut, sopeutuminen yhteiskuntaan Samat ongelmat on normaaleillakin Vamman hyväksyminen Aikuisten kertoma tarina Subjekti Lapsen osallistaminen: Osallistuminen Sosiaalisuus, kaverit Itsenäistymisen tuki Ympäristön muuttaminen kuntouttavaksi Tietyt rajoitukset on; ei pystytä loputtomiin kuntouttamaan Erilaisuuden hyväksyminen Arjen sujumisessa on ongelmia Lapsen muuttaminen: Kuntouttaja kuntouttaa kuntoutujaa Parantaa, korjata Synnynnäinen vamma, oireyhtymä, vammautuminen, diagnoosi, luokittelu Erikoisasiantuntijoiden vastuulla on vaikutta kaikkiin elämänpiirin toimintoihin, mennään erityisnäkökulmassa eteenpäin Normaaliuden puute, vamma jäljellä Erityinen Objekti ihan ku ois jotain unohtunut

25 Normaali Perhe pitäisi omaksua sellainen vammaisen perheen identiteetti Vaatijana Perheen pitää itse ottaa tilanne hallintaan ja tehdä ratkaisut jaksamisen suhteen; apua annetaan Vanhempien pitää miettiä ketä uskovat ja miten selviävät palveluviidakossa Pitää osata pyytää palveluja Perheen pitää korostaa asioita; ei kukaan tee puolesta Vanhempien tarmokkuus on ratkaisevaa Väistyjänä Erikoissairaanhoidon tehtävä ei ole ottaa koko perhepakettia hoidettavaksi Arki ja asiat asettuvat, kun tulevat tutuiksi Asiat järjestyvät, kun aikaa kuluu Äidin tulkinta ei varmaan ihan objektiivista ole Asiantuntijat eivät voi muuttaa tai määrätä toisen perhe-elämää Perhe ei ohjaa asiantuntijoita Subjekti Oppijana Opastetaan ja neuvotaan perheen omista tarpeista lähtien Perhe itse suunnittelee ja miettii mikä on tarpeellista ja hyvää Perheet ovat erilaisia, joten niin on oltava työtapojenkin Kaikkien työntekijöiden pitää ottaa mukaan sisarukset ja koko perhe, ettei korosteta liikaa vammaisen lapsen roolia Hyväksyjänä Ulkopuolinen paine määrää kuntoutuksen Perhe on aikataulutettu Kuntoutus ym. terapiat on lisärasite vanhemmille Isän roolia pitää korostaa Molempien vanhempien pitää olla paikalla Objekti Erityinen ei niissä mapeissa lue mikä meidän perheen tilanne on ollu silloin

26 Tulos: Erilaiset ammattikäytännöt Ammattikäytännöt määrittää lasta ja lapsi puolestaan yhteistä työtä LAPSI työ sektoroituu, mutta meidän perhe ei voi sektoroitua yhteisvastuu on ei kenenkään vastuu Yhteisen työn sisältö

27 Kuntouttavan arjen mysteeri se on arki eli kuntouttava arki, joka kuntouttaa, ei koulutuntia voi terapialla korvata millään terapialla tai erityispedagogiikan menetelmällä ei päästä näin tiheään toteutukseen (kuin kuntouttavalla arjella). mutta asiaperustainen oikeutus uupuu

28 Yhteinen kohteen määrittely Näyttäisi siltä, että toimintatavat ohjaa Lapsi- ja perhekäsitys, mutta Toiminnan kohde: Kuntouttava arki, joka pitää järjestää

29 Kuntouttava arki Google-hakukone: osumaa Varhaiskasvatussuunnitelmat (pk, kaupunki ja kunta) Kuntouttavan varhaiskasvatuksen ohjelma (kaupunki) Kasvatus- ja opetustoiminnan painopisteet (koulu) Projektit ja hankkeet liittyen varhaiskasvatukseen ja varhaiseen puuttumiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen

30 Tilannemahdollisuuksien hyödyntäminen Erityinen tuki lapsen omassa ympäristössä Kuntoutus on osa lapsen arkea Arjen kuntouttavat elementit mm. normaali päivärytmi ja rutiinit, perustaitojen harjoittaminen Toteutuu arjen pienissä askareissa Tuetaan lapsen kehitystä tavoitteellisesti hänen omassa toimintaympäristössään Kasvatuksellinen kuntoutus, erityisopetus Lapsi on aktiivinen Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, omatoimisuus Yhteistyö ja yhdessä sopiminen Toiminnallinen integraatio

31 vrt. Yhteisöllinen kuntoutus (CBR), Kuntouttava työote - Tukee lapsen kokonaiskehitystä siinä ympäristössä missä lapsi on - Yhteistä toimintaa - Toimintakyky

32 Tapa tehdä arjen työtä? Määrittelyä: todentuu arjen teoissa, kun ohjaa tietyt kriteerit: toiminnallista, integroitua, monimuotoista Mutta: mihin perustuu? mikä ohjaa? miten rakentuu?

33 TOIMINTA Functional (fysio)therapy (Uppsalan yliopisto) Toiminnallinen taito, taito jolla osallistua (vrt. functional skillis ja capasity) yksilö Dialogi trialogi - oppiminen ympäristö tehtävä Shumway-Cook & Woollacott (2001)

34 Päämäärä vai väline vai jotakin muuta? Kuntouttavan arjen kautta täysivaltaiseen osallistumiseen

35 Jotakin muuta? Kokonainen toimintakonsepti: Perusteet ja periaatteet: Ideologia Arvot, asenteet Teoriat Toteutus Palvelujärjestelmä = yhteinen pohdinta, arvo- ja toimintatapa keskustelu

36 Arjen järjestäminen kuntouttavaksi Kuntouttavan arjen välineet: Alueellinen suunnitelma Yksilöllinen suunnitelma

37 Kuntien olosuhteet ja lähtökohdat ovat perin vaihtelevia ja niinpä Yhdenvertaisuus ei vain edellytä samanlaista kohtelua samanlaisissa tilanteissa, vaan myös erilaista kohtelua olosuhteiden niin vaatiessa. (Tuori, Sosiaalioikeus. 2004:154) Asutus 1995

38 Perheneuvola Kehitysvammaneuvola Erikoissairaanhoito Päiväkoti Koulu Yhdistykset, liitot Lastenneuvola LAPSI ja PERHE LÄHIYMPÄRISTÖ Kouluterveydenhuolto SUUNNITELMA TUKITOIMISTA PERUSTASON ERITYISPALVELUT KELTO Kuntoutustyöryhmä Paikkakunnan RELTO erityistyöntekijät Yksityiset ammatinharjoittajat

39 Paikallisen tason alueellisessa suunnittelussa huomioon otettavia asioita Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille Alueen koko lapsiväestöä koskeva selvitys Palvelurakenne ja -periaatteet Käytännön toiminta Seuranta Henkilöstö Tiedotus

40 OMAT VOIMAVARAT ja muualta hankittavat asiat:

41 Näkemysten yhdistäminen, informed consent, neuvottelukulttuurin luominen, sopimus

42 VLK:n uusi projekti v Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen Palveluverkostossa Eeva Seppälä, projektipäällikkö

43 Perhe LAPSI ja hänen toimintaympäristö OIKEUDET, VASTUUT, ROOLIT Järjestelmä Asiantuntijat Kuntoutuksen ja kasvatuksen yhteistoiminta Järjestäminen: toiminnallinen verkosto lapselle

44 Toimintakonsepti Toiminnan rakenne Toteuttamisperiaatteen Uudistaminen (Virkkunen & Tenhunen 2007)

45 Oppilaan kuntouttava arki - Valtion koulu - Kehittävä työn tutkimus - Kohteen uusi määrittely ja uusi yhteinen käsite Vrt. Kokonaisvaltainen oppilaan kehitystä tukeva toiminta (Virkkunen ja Tenhunen 2007)

46 Eri osaamisalueiden tiedon ja menetelmien yhdistäminen moniammatillinen luokkatiimi ja yhteiset työvälineet (palaveri, suunnitelma, dokumentointi) Roolien uudelleen määrittely: Hoitajien työnkuva laajeni oppimisen tukemiseen ja terapiaan osallistumiseen Terapeutit mukana tunneilla ja yhteinen ympäristön arviointi = luokkatiimin yhteinen asiantuntijuus (Virkkunen ja Tenhunen 2007)

47 Toiminnan ja käsitteiden välillä on yhteys: Kieli ei ole pysyvä kokoelma sanoja, vaan niiden merkitykset kehittyvät luoden tulevaa käytäntöä Ei ole kyse aikaisempaa osuvampien kuvauksien keksimisestä vaan siitä miten määritellään yhteinen toiminnan kohde ja tarkoitus sekä miten yhteinen toiminta järjestetään (Virkkunen ja Tenhunen 2007)

48 Määritelmien monimerkitys Konduktiivinen oppiminen = jumppaa 4h, jonkinlaista johtumista, arjen taitojen tietoista harjoittelua mahdollisimman vähin apuvälinein, jotain erityispedagogiikan juttuja jne. Ja miten se kuntoutus määritellään, että mitä se on?

49 Käsitteiden käypä käyttö Viitekehys: ajattelumallit, arvot ja periaatteet Muoto: hoito, huolto, kasvatus, terapia Keino: leikki, musiikki, liikunta, taide, vuorovaikutus Menetelmä: ohjaus- ja opetus menetelmät, arviointi- ja mittausmenetelmät, terapeuttiset harjoitteet Väline: vesi, hevonen, lumi, triangeli, maalaus Toteutustapa: yksilö, ryhmä, pari, vertaistuki, avo- tai laitoskuntoutus

50 Eri alojen asiantuntijuus: osa yhteisestä kohteesta Minä fysioterapeuttina... Lasten neurologin silmälasien läpi Meidän tieteenalalla on tapana

51 Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Mitä? Yhteinen määrittely: Toiminnan kohde Toiminnan rakenne Miten? Yhteiskehittely arjessa: Yksilöasiantuntijuudesta yhteisöasiantuntijuuteen Kontekstisidonnaisuus Lähtökohtana käytäntö Dialogisuus Mikä ohjaa? Yhteinen viitekehys ja ajattelu: Periaatteet Järjestäminen: valtakunnallinen, alueellinen, yksilöllinen Toimintakonsepti Moniasiantuntijuus Moniorganisatoriuus Verkosto

52 OPPIMISESTA: Ongelmien etsiminen johtaa aina niiden löytämiseen Aikaa ei mene oppimiseen, vaan siihen ettei opi Sitä voi pitkittää kiinnittämällä jatkuvasti huomion puutteisiin Jos tiedetään mitä etsitään, niin ei löydä mitään uutta Oppimisvaikeudet ovat opettajan oppimisvaikeuksia

53 Lähteet Flemming, K & Cullum N What is the evidence on evidence-based nursing? An epistemological concern Journal of Advanced Nursing, Volume 37, Number 3, February 2002, pp (8) Heiskala, H Miksi vaikeavammaisia kuntoutetaan? Duodecim 2000; 116: Järvikoski, A. & Härkäpää, K Kuntoutuksen seitsemän kehitysaluetta. Teoksessa A. Suikkanen, K. Härkäpää, A. Järvikoski, T. Kallanranta, K. Piirainen, M. Repo & J. Wikström (toim.) Kuntoutuksen ulottuvuudet. Juva: WSOY, Järvikoski A, Härkäpää K, Laisola-Nuotio A, Paatero H, Rissanen P Kuntoutuksen tutkimus: tehtävät ja mahdollisuudet. Kuntoutus 4, Koivikko, M. & Sipari, S Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Valkeakoski: Vajaaliikkeisten Kunto ry. Kekkonen, M Vanhemmuutta etsimässä ja tukemassa Lapsiperheiden peruspalvelujen kehittäminen. Stakes Raportteja 281. Helsinki: Stakes. Kuntoutus uudistuu Kuntoutusasiainneuvottelukunta. Sosiaali- ja Terveyshallitus, oppaita 11. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Melamies, N., Miller, H., Haukka-Wacklin, T. & Koivikko M Lasten kuntoutuksen muutospaineet. Suomen Lääkärilehti 58 (18-19), Sackett, D.L., Rosenberg, W.M.C. & Gray J.A.M Evidence-based medicine: what it is and what it sin t. BMJ; 312: Spangar, T Ohjaus kehittämisen välineenä. Luento Jova II koulutuksessa. Helia

54 Lähteet jatkuu Suikkanen, A. & Lindh, J Kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnista kohti kehittävää arviointia. Teoksessa: Monia teitä kuntoutuksen arviointiin. Toim. Järvikoski A, Härkäpää K, Nouko-Juvonen S. Tutkimuksia 69. Helsinki: Yliopistopaino, Tuori, K Sosiaalioikeus. 3. uudistettu painos. Porvoo: WS Bookwell Oy Uusikylä, P Verkosto valintana. Teoksessa P. Virtanen (toim.) Verkostoituva asiakastyö. Helsinki: Kirjayhtymä, Valtioneuvoston kuntoutusselonteko Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6/2002. Vehmas, S Vammaisuus. johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. Virkkunen, J. & Tenhunen E Eri alojen asiantuntijoiden työpanoksen yhdistävän toimintakonseptin kehittäminen tapaus liikuntavammaisten ja neurologisesti sairaiden lasten erityisoppilaitos. Konsepti toimintakonseptin uudistajien verkkolehti, 4 (1) Vähämäki, J Ammattitaidosta osaamiseen kokemuksen ja oppimisen ongelmista nykytyössä. Luento Haaga-Helia ammatillisessa opettajan korkeakoulutuksessa. Helsinki WHO, Stakes ICF: Toimintakyvyn, toiminnanrajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki.

55 LAIT JA ASETUKSET Päivähoitolaki ja asetus 1973/36 Kuntalaki 365 / Päivähoitolaki 1995/882 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380 Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812