Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Transkriptio

1 Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Projekti vuosina MJ Koivikko, SM Sipari Vajaaliikkeisten Kunto ry, SLNY,TAYS, TaY

2 Ohjausryhmä Lastenneurologi Roger Byring, Samfundet Folkhälsan Vammaisasiamies Reija Lampinen, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Professori Heikki Lyytinen, Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Johtaja Helena Miller, Lasten ja nuorten kuntoutussäätiö Dosentti Timo Pohjolainen, Kansaneläkelaitos v , Orton v Vammaisten lasten vanhempien edustaja Marju Silander, Uudenmaan CP-yhdistys Toiminnanjohtaja Aimo Strömberg, Suomen CP-liitto

3 Lapsilähtöinen vanhempien ja ammattilaisten yhteistyöhän perustuva lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen linjaus yhteinen toimintakulttuuri yhtenäistää lasten kuntoutuksen ajattelumalleja systemaattisesti kehitettyjä kannanottoja päätöksenteon tueksi

4 Palvelujen tuotto Kuntoutuksen järjestäminen Kuntoutuksen lähestymistavat ja niiden teoriat Tieteen teoreettiset lähtökohdat Kuntoutuksen vaikuttavuus Kuntoutuksen menetelmät ja niiden teoriat Hyvän käytännön alueiden jaottelu (Sackett 1996).

5 Yhteistoiminnallinen kehittäminen yksilöasiantuntijuudesta yhteisöasiantuntijuuteen kontekstisidonnaisuus lähtökohtana käytäntö dialogisuus

6 VLK:n projektin osallistujat 5 valtakunnallista järjestöä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Cp-liitto, Samfundet Folkhälsan, Lastensuojelun keskusliitto, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys 15 alueellista asiantuntijatoimikuntaa: Joensuu, Jorvi, Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa

7 Osallistujat Erityislastentarhanopettaja Erityisopettaja Fysioterapeutti Järjestön toimihenkilö Kelan toimihenkilö Kuntoutusohjaaja Erityisryhmien liikunnanohjaaja Lastenlääkäri, lastenkirurgi Neurologi Osastonhoitaja Psykologi Puheterapeutti Sosiaalityöntekijä Toimintaterapeutti Lapsen vanhempi 14 * Yhteensä osallistujia Kehittämistapaamisia

8 TOIMIJATAHO % Keskussairaala 53 Perusterveydenhuolto 11 Koulutoimi 11 Yksityissektori 10 Lasten vanhemmat 7 Järjestö 4 Sosiaalitoimi 4

9 hiljainen eli kokemusperäinen tieto (Polanyi) kokenut asiantuntijajoukko ainutlaatuinen verkosto, eivät edusta tiettyä organisaatiota motivoitunut kehittämistyöhön kaikki sovitut kehittämiskokoukset pidettiin etukäteismateriaaliin pääsääntöisesti perehdytty huolella

10 Kyselylomake: Linjausten rakentuminen I: Lähtötilanteen kartoitus lasten kuntoutuspalveluiden vastaavuus perheen tarpeisiin ja kehittämisalueet + tarkentava haastattelu kts.

11 Linjausten rakentuminen II : Kehittämistyö 1. Arvot: määritelty 12 kappaletta 2. Lasten kuntoutuksen historiallisen kehityksen analyysi 3. Lasten kuntoutuksen nykytilanteen ongelmat ja tulevaisuuden kuva

12 Linjausten rakentuminen III: Käytännön sovellus Ajattelu- ja toimintamallit: 1. Käytännön kehittämis- ja kokeilutoiminta alueellisissa asiantuntijaryhmissä 2. Lasten kuntoutuksen aitojen tapausesimerkkien käsittely 3. Periaatteita tukevien hyvien käytäntöjen ja esimerkkien kokoaminen

13 Arvot Vanhemmat Työnt. Rehellisyys 4,8 4,6 Vastuullisuus 4,5 4,6 Monipuolinen elämä 4,8 4,0 Terveys 4,4 4,4 Elämän mielekkyys 4,5 4,2 Itsekunnioitus 4,3 4,4 Laajakatseisuus 4,2 4,4 Perheen turvallisuus 4,6 4,3 Sisäinen sopusointu 4,5 4,1 Oikeudenmukaisuus 4,2 4,4 Tasa-arvo 4,0 4,6 Luovuus 4,2 4,3

14 Työn alue Ennen Nyt Tulevaisuus, visio Toimintaympäristö Työn kohde Sairaalakeskeistä Lapsi ja vamma, diagnoosi Terveydenhuolto ja Kela keskeistä Lapsi lähiympäristöineen toimintakyky Järjestäminen Yksinkertaista Paljon eri toimijatahoja ja kuntoutus muotoja, vastuu katoaa Yhteistyö Vähäistä, epämääräistä, henkilöriippuvaista Kasvanut, hajanaista, byrokratia normittaa Toimintamallit Yksisuuntaisia Menetelmä- ja suoritekeskeisiä, vanhemmilla liiallinen taakka Perhe-, lapsen toimintaympäristökeskeistä Lapsi jäsenenä, perhe, arjen asiat, kuntouttava ympäristö Palvelut yhdestä paikasta, kuntouttavat tukitoimet lapsen lähellä Moniammatillinen yhteistyö, verkostot, ei hallintorajoja, kumppanuus Elämäkaari, vuorovaikutus, yhteistoiminta, ryhmämuotoisuus, palveluohjauksellinen työote

15 Case-keskustelu 2 tapausesimerkkiä vammaisen lapsen äidin haastattelu: kerro lapsesi ja perheesi elämästä sekä kuntoutuksesta poika ja tyttö eri puolilta Suomea vähintään kahta eri terapiaa varhaisvuodet, päivähoito, koulu, aikuistuminen ja tulevaisuus Pirkanmaan eettinen toimikunta

16 Alueelliset osahankkeet: TURKU: Tiedonvälitys lasten ja nuorten kuntoutuksessa SEINÄJOKI: Elämänkaariajattelu lasten kuntoutuksessa JORVI: Erityistä tukea tarvitsevan lapsen/nuoren kuntoutuksen ja arjen sujuvuuden kartoitus perheen ja lähitoimijapiirin näkökulmasta JYVÄSKYLÄ: Vaikeavammaisen lapsen lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelun ja toteutustavan kehittäminen lapsen arkea tukevaksi LAHTI: Tiedolla ohjaaminen ja alueelliset yhteistyömallit

17 Esimerkki tuloksen kehittämisestä Lasten kuntoutuksen hyvä käytäntö: ARVOT Periaate: lasten kuntoutus on yhteistoiminnallista Toimintamalli: palveluohjauksellinen työote ORGANISOINTI

18 Palveluohjauksellinen työote: Kysely: Lähtötilanteen kartoitus I Ei vastaa tarpeita: palvelujen hajanaisuus, puutteellinen tiedon kulku Kehitettävä: verkostoituminen, yhteistyö Haastattelu: perheillä ei ole yleensä nimettyä henkilöä, johon voisi ottaa yhteyttä lapsen kuntoutusasioissa Miten: palveluohjaaja 20 perhettä / henkilö, palveluohjaus (toiminnallinen työote)

19 Palveluohjauksellinen työote II Kehittämistyöskentely 1. Arvot: Itsekunnioitus, keskinäinen kunnioitus ja vastuullisuus 2. Historiallinen kehitys Yhteistyö Vähäistä, epämääräistä, henkilöriippuvaista Kasvanut, hajanaista, byrokratia normittaa Moniammatillinen yhteistyö, verkostot, ei hallintorajoja, kumppanuus Toiminta mallit Yksisuuntaisia Menetelmä- ja suoritekeskeisiä, vanhemmilla liiallinen taakka Elämäkaari, vuorovaikutus, ryhmämuotoisuus, palveluohjauksellinen työote

20 Palveluohjauksellinen työote II Kehittämistyöskentely 3. Nykytilanteen ongelmat Kuka tätä pyörittää nyt ja kohta Vastuu häviää verkostossa Eri tahoilla on erilainen näkemys asioista Kuntoutuskokonaisuutta on vaikea ymmärtää Kuntoutuksen järjestämiseen liittyvät asiat vaativat liikaa vanhemmilta Yhteistyö on kasvanut rasittavuuteen asti Ei tunneta toisten työtä

21 Palveluohjauksellinen työote II Kehittämistyöskentely 3. ja tulevaisuuden hyvä käytäntö: Paikalliset yhteistyöverkostot on määritelty Selkeä yhteinen työ ja työnjako (vastuut) Paikalliset toiminnalliset ydinryhmät Kullakin toimijalla on neuvontavelvollisuus Koordinoinnin lisäksi yhdessä tekemisen meininki ja arjen ohjaajina toimiminen Kokonaisuuden hallinta erilaisista lähtökohdista

22 Palveluohjauksellinen työote III Käytännön sovellus että sä olisit vanhempi, kun sä myöskin hoidat kaikki asiat ja oot se koordinoija, se käy ihan työstä palveluohjaaja, ei sekään ratkaise ongelmaa palveluohjaaja ei voi paikata järjestelmän tai muitten työntekijöiden hommia

23 Kyllä se on vaikee mikä on kenenkin rooli mä ihmettelin mikä on palvelunohjaaja, mutta se on varmaan tarkoittaa kuntoutusohjaajaa tai sosiaalityöntekijää, mutta avustajakin tekee noita juttuja Työ voi sektoroitua, mutta perhe ei Tiedon voi siirtää, mutta ymmärrystä ei

24 Elämän arkiset asiat tavoitteelliseksi me ei kuntouteta jalkaa, vaan ihmistä yhteiskunnassa mennään sellaisessa erityisnäkökulmassa eteenpäin, että myöhemmin huomataan kavereiden puuttuvan ja on vain se vamma jäljellä, sellainen normaaliuden puute

25 Tukitoimia järjestävä organisaatio Palveluohjauksellinen työote: - sujuva hallintomenettely - perheen mukaanotto - luottamus ja kumppanuus - asioiden hoito "ihmiseltä ihmiselle - kunnan yleiseen suunnitelmaan sovitettu yksilöllinen, kirjallinen suunnitelma

26 Keskustelun luonteesta Järjestelmäpuhetta: asioita nimettiin ja todettiin Oman työnkuvan tiedostaminen Päivittelyä Väittelyä, perustelua, selvittämistä Näkemysten yhteensovittamista

27 Selitykset nykytilanteelle Järjestelmä, lait, maksaja, alueelliset erot Ymmärrys nykytilanteelle Ihmiset toimii järjestelmässä, asenteet, vaikuttaminen

28 Käsitteiden käypä käyttö Viitekehys: ajattelumallit, arvot ja periaatteet Muoto: hoito, huolto, kasvatus, terapia Keino: leikki, musiikki, liikunta, taide, vuorovaikutus Menetelmä: ohjaus- ja opetus menetelmät, arviointi- ja mittausmenetelmät, terapeuttiset harjoitteet Väline: vesi, hevonen, lumi, triangeli, maalaus Toteutustapa: yksilö, ryhmä, pari, vertaistuki, avo- tai laitoskuntoutus

29 Määritelmien monimerkitys Konduktiivinen oppiminen = jumppaa 4h, jonkinlaista johtumista, arjen taitojen tietoista harjoittelua mahdollisimman vähin apuvälinein, jotain erityispedagogiikan juttuja jne. Varhainen vuorovaikutus Ja miten se kuntoutus määritellään, että mitä se on?

30 Näkemysten yhteensovittamista Yksilöasiantuntijuus Erikoisasiantuntijuus Yksilökeskeisyys Kuntoutus on suorite Elämä on kuntoutusta Kilpailuasetelma palveluissa Ammattilaisten asiantuntijuus Työkenttänä toisen elämä Laaja-alainen asiantuntijuus Perustason asiantuntijuus Yhteisökeskeisyys Kuntoutus on arkea Kuntoutus tukee elämää Yhteinen päämäärä Perheen asiantuntijuus Perheen elämän hallinta Yksilöllinen toteutus ja painotus valitaan tietoisesti

31 kuka saa ja mitä, kuinka paljon ja missä = annosteluautomaatti Missä: Lapsen toimintaympäristössä, laitoksessa, vastaanotolla Mitä, miten: Kasvatus, opetus, hoito, terapiat, lääketieteellinen apu: lukuisat erilaiset palvelut ja menetelmät Kuka: Lähiomainen, kasvattaja, opettaja, avustaja, terapeutit, lääkärit, vertaisryhmä, sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat, palveluohjaajat, harrastusten ohjaajat Taho: Yksityinen-, kolmas-, julkinen sektori / sosiaalitoimi, koulutoimi, terveydenhuolto Milloin: Päiväkoti/koulu, lapsen vapaa-aika Paljonko: Päivittäiset toiminnot, harjoittelukerrat viikossa, intensiivijaksot, eri keinojen jaksotus Kohdistaminen: Tavoitteellisuus, menetelmävalinta

32 Keskustelun itsekontrolli Asia on niin, koska kansa uskoo Asian on näin, koska auktoriteetti x, tekee niin Liian nopeat yleistykset Asian rajaus Miellyttäminen Sääliin vetoaminen Irrotetaan asian yhteydestään

33 Yhteinen työ Minä fysioterapeuttina, lasten neurologin silmälasien läpi Meidän tieteenalalla on tapana Yhteiset ajattelumallit