Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. MJ Koivikko, SM Sipari Vajaaliikkeisten Kunto ry, SLNY,TAYS, TaY
|
|
- Santeri Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus MJ Koivikko, SM Sipari Vajaaliikkeisten Kunto ry, SLNY,TAYS, TaY
2
3 Missä mennään? (HS )
4 Sairaalan rooli? Hospitals, creating silos that lead to little interaction and coordination between caregivers. Weinstock M. Chronic care, an acute problem. Hospitals & Health Networks 2004; 78(9): Voidaanko hoitopoluista todella puhua näin ilkeästi?
5 Siilot ovat irrallisia hoitopolkuja
6 Leikkaustoiminta - sujuu
7 Lääkehoidot - samoin
8 Elämän ohjaaminen vaikeampaa Kuntoutusohjaaja tms.
9 Kuntoutus ja muut tukitoimet ylhäältä ohjattuna varsin pulmallista
10 Tätä lähti VLK:n projekti pohtimaan
11 Tätä lähti VLK:n projekti pohtimaan ja sai jotain tuloksia
12 Tätä lähti VLK:n projekti pohtimaan ja sai jotain tuloksia ei kuitenkaan vastausta aivan kaikkeen
13 Esim: Toive, että kuhunkin asiaan olisi selvä ohje. Ohjeen puuttuessa peräänkuulutetaan sellaisen laatimiseen johtavaa arvokeskustelua Tai toivotaan, että asia pääsisi subjektiivisen oikeuden muodossa välttämättä hoidettavien joukkoon.
14 Valitettavasti tämä tulkinta arvokeskustelusta on kehäpäätelmä ja väheksyy kunnallisen päätöksenteon asemaa. Elämän monimutkaisuuteen ei ole ohjetta ja jos olisi, niin ehkäpä pyrkisimme keksimään siihen uudistuksia.
15 Jos Aristoteles toteaa, että filosofian tehtävänä on selventää ihmisten käsitystä itsestään, ei niinkään saada heitä toimimaan toisin (Sihvola 2004), emme mekään voi lähteä korvaamaan harkinnan vaivaa valmiilla ohjeella.
16 Arvokeskustelusta emme saa valmista ohjetta tai normia. MUTTA: Arvokeskustelua käymme aina kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä, vieläpä kahdella tavalla: 1) Kunnan piirissä laadittavien linjausten suunnittelu on strategista arvokeskustelua, jonka pohjalta yksilölliset valinnat tehdään. 2) Kukin yksilöllinen kuntoutussuunnitelma tms. perustuu arvokeskusteluun.
17 Arvokeskustelun toteutuminen käytännössä: 1) Kunnan kokonaissuunnitelma on pohjattava kunnassa sovittuun strategiaan tai toimintatapaan (normitukseen jos niin halutaan sanoa), joka on muodostettava ketään syrjimättä eli suunnittelussa on huomioitava kaikki lapset. 2) Yksittäisen lapsen ja perheen tarpeet on suunniteltava ilman normitusta kunnan kokonaissuunnitelman puitteissa.
18 Kunnan kokonaissuunnitelma on muodostettava ketään syrjimättä eli suunnittelussa on huomioitava kaikki lapset. Kunkin lapsen suunnitelma laaditaan tähän kehykseen kehyksen pitää antaa tila kullekin lapselle MITEN IHMEESSÄ KUNTA TÄMÄN TEKEE??
19 MITEN IHMEESSÄ KUNTA TÄMÄN TEKEE?? Sinuhen pessimismi ei mitään uutta auringon alla. - saattaa auttaa: ruotilaiset, huutolaiset, vaivaiset, viheliäiset, tylsämieliset ja langettavatautiset eivät ole uusi asia
20 GAUSS BINET
21 KEHITYSTÄ ON TUETTAVA KAIKKIEN LASTEN KOHDALLA
22 KEHITYSTÄ ON TUETTAVA KAIKKIEN LASTEN KOHDALLA MUTTA JOIDENKIN KOHDALLA ENEMMÄN
23
24 Erityispedagogiikan ensisijaisen kohde-alueen muodostavat vähempiosaiset, hitaammin oppivat ja kehitysvammaiset, koska he hyötyvät siitä enemmän. (Hautamäki ym. 2001)
25 APUA TARVITSEVAT: 0,002%: 0,02%: 0,2%: 2%: 20%: JATKUVA VAATIVAN SAIRAALAHOIDON TARVE VAATIVIA HOITO-ONGELMIA, KOTI- HOITO RAJOITETUSTI MAHDOLLINEN KOTIHOITOON TUKEA, ERITYIS- JÄRJESTELYJÄ PV-HOIDOSSA JA KOULUSSA ERITYISHUOMIOTA, TUKITOIMIA AVOHOIDON TOIMENPITEITÄ, SYRJÄYTYMISRISKI
26 MIKÄ TÄMÄN KUVAISI PARHAITEN? MITEN TUNNISTAMME OIKEAT LAPSET? MIKÄ PITÄISI OTTAA GAUSSIN TILALLE? NAPIER?
27 MIKÄ TÄMÄN KUVAISI PARHAITEN? MITEN TUNNISTAMME OIKEAT LAPSET? MIKÄ PITÄISI OTTAA GAUSSIN TILALLE? Käännelläänpä asiaa
28 1 / LASTA: JATKUVA/PYSYVÄ VAATIVAN SAIRAALAHOIDON TARVE PREVALENSSI 1 / LASTA: VAATIVIA HOITO-ONGELMIA, KOTIHOITO RAJOITETUSTI MAHDOLLINEN 1 / 500 LASTA: KOTIHOITOON TUKEA, ERITYISJÄRJESTE- LYJÄ PÄIVÄHOIDOSSA JA KOULUSSA 1 / 50 LASTA: KUNTOUTUSAPUA JA ERITYISHUOMIOTA 1 / 5 LASTA: AVOHOIDON TOIMENPITEITÄ, SYRJÄYTYMISRISKI
29 20 LASTA: JATKUVA/PYSYVÄ VAATIVAN SAIRAALAHOIDON TARVE LUKUMÄÄRÄT KOKO MAASSA 200 LASTA: VAATIVIA HOITO-ONGELMIA, KOTIHOITO RAJOITETUSTI MAHDOLLINEN 2000 LASTA: KOTIHOITOON TUKEA, ERITYISJÄRJESTE- LYJÄ PÄIVÄHOIDOSSA JA KOULUSSA LASTA: KUNTOUTUSAPUA JA ERITYISHUOMIOTA LASTA: AVOHOIDON TOIMENPITEITÄ, SYRJÄYTYMISRISKI
30 VUOTUISET KUSTANNUKSET KOKO MAASSA 20 LASTA: á eur yht eur 200 LASTA: á eur yht eur 2000 LASTA: á eur yht eur LASTA: á eur yht eur LASTA: á eur yht eur Terveet á eur yht eur
31 VUOTUISET KUSTANNUKSET KOKO MAASSA 20 LASTA: á eur yht eur 200 LASTA: á eur yht eur 2000 LASTA: á eur yht eur LASTA: á eur yht eur LASTA: á eur yht eur Terveet á eur yht eur Kotitaloudet Valtionvelka Eläkerahastot n eur/v n eur n eur
32 Kustannukset jakautuvat: 2% lapsista tuottaa 7% Pienryhmät: 0.002% - 0,1 % 0.02% - 0,3 % 0,2% - 1,2 % 2% - 6,0 % 20% lapsista tuottaa 26% 80% lapsista tuottaa 67% kustannuksista
33 Kustannuksia tulee noin: 2% lapsista tuottaa 7% Pienryhmät: 0.002% - 0,1 % 0.02% - 0,3 % 0,2% - 1,2 % 2% - 6,0 % 20% lapsista tuottaa 26% 80% lapsista tuottaa 67% kustannuksista Mitäpä tästä voi päätellä?
34 2% lapsista tuottaa 7% 20% lapsista tuottaa 26% 80% lapsista tuottaa 67% kustannuksista Pienryhmät: 0.002% - 0,1 % 0.02% - 0,3 % 0,2% - 1,2 % 2% - 6,0 % 1) Ryhmät ovat vanhastaan olemassa 2) Kustannussiirrot ryhmien välillä aika vaikeita ja merkityksettömiä 3) On suunniteltava kokonaisuutena, joka jaetaan ryhmiin
35 Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet
36 Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet Vaikkapa siksi, että muu ei taida toimia
37 Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet sillä eihän voi järjestää erityistä kovin yleisesti tai yleistä kovin erityisesti
38 Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet Kyseessä on siis rajaus- ja ryhmitysongelma: erityinen yleinen
39 Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus ei ole: yksiselitteinen normiohjaus kuntoutuksen vaikuttavuutta selvittävä kuntoutuksen menetelmiä arvioiva käypä hoito suositus Mutta se antaa keinot selvitä edellä esitetyistä ryhmistä ja tarpeista
40 A-linjaus O-linjaus Arvot -asenteet Politiikat -lait Periaatteet -ideologia Hallinto -organisaatiot Toimintamallit -toimintatapoja Palvelut -kuntoutuksen keinot
41 Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus: ARVOT 1. Tiedotuksesta neuvotteluun 2. Perhe on oma toimintayksikkönsä 3. Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ei kuntoutuja 4. Kuntoutus arjessa 5. Mihin lasta kuntoutetaan? 6. Kuntoutus lasta lähellä 7. Yhteistoiminnallisuus
42 O-linjaus (organisaatio): Lasten kuntoutusjärjestelmä 1. Paikalliset voimavarat ja käytännöt 2. Tukitoimia järjestävä organisaatio 3. Perheelle annettava tuki, perheen oma panos 4. Tukitoimien saatavuus 5. Päätöksenteon ja toteutuksen sujuvuus 6. Tiedon saatavuus ja säilytys (Weinstock 2004)
43 Ongelmat on hyvä hoitaa siellä missä ne ovat Kuntoutuksen eri osapuolien yhteinen etu on se, että kuntoutuksen ydintoiminta on mahdollisimman lähellä lasta ja perhettä. Aina ei tarvita erikoisasiantuntijuutta tai erikoissairaanhoitoa lapsen ja perheen auttamiseen ja tukemiseen.
44 1. Paikalliset voimavarat ja käytännöt Suuren kunnan tarjoamat monet mahdollisuudet tai pienen kunnan yhteisöllisyys Kuntoutus ja muut tukitoimet on tuotava perheen arkeen. Tarvitaan paikallinen malli, joka kokoaa omat voimavarat ja toiminnan sekä arvioi niiden tueksi muualta hankittavat asiat.
45 PAIKALLINEN MALLI: HORISONTAALINEN YHTEISTYÖ
46 Kuntien olosuhteet ja lähtökohdat ovat perin vaihtelevia ja niinpä Yhdenvertaisuus ei vain edellytä samanlaista kohtelua samanlaisissa tilanteissa, vaan myös erilaista kohtelua olosuhteiden niin vaatiessa. (Tuori, Sosiaalioikeus. 2004:154) (Asutus 1995)
47 2. Tukitoimia järjestävä organisaatio Paikallinen organisaatio lähtee lastenneuvolasta, kouluterveydenhuollosta, päivähoidosta ja koulusta. Ei pidä puhua työnjaosta, vaan yhteistyöstä.
48 Mahdollisuuksia perustason toiminnan tukemiseen: - Konsultoiva asiantuntija - Kiertävä erikoislastentarhanopettaja - Resurssilastentarhanopettaja - Mallikoulu - Matkaopettaja - Resurssikeskukset - Kuntoutusjaksot
49 OMAT VOIMAVARAT ja muualta hankittavat asiat:
50 2. Tukitoimia järjestävä organisaatio a) Palveluohjauksellinen työote b) Lääkinnällistä kuntoutusta koskevan lainsäädännön keskeiset kohdat c) Suunnitelmat kasvatuksesta, opetuksesta ja kuntoutuksesta
51 a) Palveluohjauksellinen työote - sujuva hallintomenettely - perheen mukaanotto - luottamus ja kumppanuus - asioiden hoito "ihmiseltä ihmiselle - kunnan yleiseen suunnitelmaan sovitettu yksilöllinen, kirjallinen suunnitelma
52 b) Lääkinnällistä kuntoutusta koskevan lainsäädännön keskeiset kohdat Yleisesti käytetty kriteeri: Kuntoutuksen tarve määrärahat on kehäpäätelmä! Lain tarkoittama "kuntoutuksen tarve kunnassa" = kunnan laatima kokonaissuunnitelma tarpeesta Kuntoutuksessa on asetettava etusijalle ja hoidettaviksi ne tilanteet, joissa on odotettavissa olennainen haitta varttuneessa iässä.
53 Kunnan kokonaissuunnitelma Lain toteuttamiseksi kunnassa tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia. Suunnitelman pohjana esimerkiksi laskelma: 2% lapsista tuottaa 7% 20% lapsista tuottaa 26% 80% lapsista tuottaa 67% kustannuksista Pienryhmät: 0.002% - 0,1 % 0.02% - 0,3 % 0,2% - 1,2 % 2% - 6,0 %
54 c) Suunnitelmat kasvatuksesta, opetuksesta ja kuntoutuksesta Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen suunnitelmat (2005) korostavat kokonaisuutta parhaiten Ne suosittavat, että suunnitelmissa huomioidaan myös lapsen erityiset tarpeet ja järjestetään niitä varten tukitoimet. Lapsen ja perheen kannalta yksi suunnitelma riittää. (Kelalle taas riittää ote tällaisesta suunnitelmasta)
55 3. Perheelle annettava tuki, perheen oma panos Perheellä on oma tilanteensa ja näkemyksensä. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea perhettä. Ammattitaitoa vaativa osa hoidosta on ongelma sekä kompetenssin että korvattavuuden osalta. Perheen omaa osuutta ei voi "edellyttää", mutta asiaankuuluvasti tukemalla se muodostuu luonnollista tietä.
56 4. Tukitoimien saatavuus Kussakin kunnassa on huolehdittava valmiuksista ja tukitoimien saatavuudesta niin, että tarpeen ilmetessä toteuttaminen onnistuu ilman viivytyksiä. Ammattitaitoa ja tiloja edellyttävää toimintaa ei voi olla olemassa ilman määrätietoista kehitystyötä ja suunnittelua, jonka on katsottava kuuluvan yhtenä osana hoitotakuun asettamiin velvoitteisiin.
57 5. Päätöksenteon ja toteutuksen sujuvuus Hoitotakuu antaa toteutukselle tietyt aikarajat, - jotka edellyttävät sujuvaa hallintomenettelyä, - joka ilman taustasuunnittelua jää toteutumatta. Kuntoutuksessa määritetään ensin tuen tarve, sitten toteutusmahdollisuudet ja viimeiseksi maksaja (joka löytyy edellisten nojalla). Toiminnat tulee tehdä koordinoidusti alueellisen suunnitelman (kunta) puitteissa.
58 6. Tiedon saatavuus ja säilytys Lapsen kuntoutuksen ja muiden tukitoimien järjestäminen on hyvin monisäikeistä ja sitä koskevan tiedon saatavuus ja säilytys on vastaavasti ongelmallista. Tietoa on usean yksikön hallussa ja sen kokoaminen on vaativaa. Portfolio-tyyppinen tietokansio on monessa kodissa ja tätä varten on kehitetty erityisiä ratkaisuja (Verso). Perheitä ei kuitenkaan voi tähän velvoittaa.
59 6. Tiedon saatavuus ja säilytys a) Salassapitovelvoite b) Tietojen siirron luonne - mitä tarvitaan?
60 a) Salassapitovelvoite Tiedonsiirron päämääränä on se, että kaikki lapsen hoitoon osallistuvat henkilöt ovat riittävästi selvillä asioista, joita työ edellyttää. Salassapito taas tarkoittaa sitä, ettei perheen yksityisasioita saateta asiaan kuulumattomasti muiden tietoon. Kyse ei siis ole kaikinpuolisesta vaikenemisesta, ei myöskään harkitsemattomasta tiedon levittämisestä. Aloitteellisuus tai työn sujuvuus ei saisi kärsiä salassapidosta.
61 b) Tietojen siirron luonne - mitä tarvitaan? Kuntoutusta ja muita tukitoimia koskevassa tiedossa on keskeistä suunnitelma. Erilaisia ratkaisuja ja suunnitelmia tehtäessä tiedontarve on usein laaja, mutta kun tulokseen on päädytty, tiedoksi riittää usein toimenpiteiden sisältö, eikä tiedoissa enää tarvita perusteita. Tässä on ratkaisu tiedon- ja vastuunsiirtoon ja osittain myös säilytykseen. (vrt. kuka tätä pyörittää, nyt ja kohta?)
62 Hoitotakuu Hoitotakuun aikarajat kuntoutuksessa Kuntoutuksen järjestäminen 1) Kiireellinen hoito (päivystys) Ei koske kuntoutusta 2) Hoidon tarpeen arvio Aloite, avohoidossa (3 vrk) alustava suunnitelma 3) Hoidon aloitus Suunnitelma ja avohoidossa (3kk) kuntoutuksen aloitus 4) Hoidon tarpeen arvio Tutkimussuunnitelma sairaalassa (3 vk) (lapsi ei paikalla) 5) Hoidon aloitus Kuntoutustutkimus sairaalassa (6 kk) (lapsi paikalla)
63 Hoitotakuu Onko hoito aloitettava kolmen vai kuuden kuukauden kuluessa? Lähes kaikki tukitoimet toteutetaan avohoidossa (3 kk). Osa vaatii sairaalassa tehtäviä tutkimuksia (6 kk). Näimä yhdessä: - Toimenpiteet aloitetaan avohoidossa kolmen kuukauden kuluessa ja niitä arvioidaan ja täydennetään tarpeen mukaan. - Jos asia edellyttää lähettämistä, tutkimusohjelma tms. tehdään kolmessa viikossa ja toteutetaan kuudessa kuukaudessa.
64 Hoitotakuu Yhteistyötä edellyttävä kohta on myös kuntoutuksen ja muiden tukitoimien sovittaminen päivähoidon ja koulun suunnitelmiin. Niiden aikataulu perustuu lukuvuoteen. Kunnan on suunnitelmissaan pohdittava etukäteen - tukitoimien saatavuus ja - miten hoitotakuun sallima kolmen, enintään kuuden kuukauden järjestelyaika ja ehkä vasta ensi vuonna vapautuva paikka päivähoidon tai koulun erityisryhmästä saadaan sopimaan yhteen.
65 Entäpä käytännössä?
66 1) Toiminnan lähtökohtana on aloite tukitoimista ja perheen niitä varten antama suostumus. On olennaista, että kyseessä on ns. informed consent, mikä merkitsee, että ongelma tutkitaan riittävästi ja saadut tulokset kuvataan perheelle niin hyvin, että hoito ja kuntoutus ovat aitoa yhteistyötä perheen kanssa.
67 2) Tärkein toimintaa ohjaava arvo on rehellisyys, muut arvot nojaavat siihen. Hyvä kuntoutus perustuu tältä pohjalta syntyvään luottamukseen, jonka avulla saavutetaan hyvä yhteistyö. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan näistä lähtökohdista.
68 3) Kunnan kokonaissuunnitelma - Voimavarojen käyttöä voidaan merkittävästi tehostaa yhteistyön ja suunnittelun avulla. - Suositusten on oltava suhteessa paikallisiin mahdollisuuksiin - Sujuvuus saavutetaan palveluohjauksellisella työotteella "ihmiseltä ihmiselle". Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia.
69 Tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia. - Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille - Alueen koko lapsiväestöä koskeva, kattava selvitys - Palvelurakenne ja -periaatteet - Lapsen ja perheen asioiden hoito (kuka, mitä) - Seuranta määrävälein - Henkilöstö - Tiedotus
70 Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille Alueen koko lapsiväestöä koskeva, kattava selvitys Lapset ryhmiteltyinä: a) lasten määrät b) tarpeen mukaan yksittäisten lasten tunnistaminen Lapsiperheiden olosuhteet Palvelurakenne ja -periaatteet Lapsen ja perheen asioiden hoito (kuka, mitä) Seuranta määrävälein Henkilöstö Tiedotus
71 Lapset ryhmiteltyinä, näin tai muuten 1 / LASTA: JATKUVA/PYSYVÄ VAATIVAN SAIRAALAHOIDON TARVE 1 / LASTA: VAATIVIA HOITO-ONGELMIA, KOTIHOITO RAJOITETUSTI MAHDOLLINEN 1 / 500 LASTA: KOTIHOITOON TUKEA, ERITYISJÄRJESTE- LYJÄ PÄIVÄHOIDOSSA JA KOULUSSA 1 / 50 LASTA: KUNTOUTUSAPUA JA ERITYISHUOMIOTA 1 / 5 LASTA: AVOHOIDON TOIMENPITEITÄ, SYRJÄYTYMISRISKI
72 Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille Alueen koko lapsiväestöä koskeva, kattava selvitys Palvelurakenne ja -periaatteet Lapsen ja perheen asioiden hoito (kuka, mitä) Seuranta määrävälein Henkilöstö Ammattitaito, kokemus, työryhmät Koulutus, ammattitaidon ylläpito ja täydentäminen Viihtyvyys, olosuhteet Rekrytointi, saatavuus Tiedotus
73 Tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia. Se olisi eräänlainen yleiskaava, joka kattaa tarvittavat asiat ja antaa sijan kullekin lapselle.
74 4) Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma Tehdään edellisen puitteisiin
75 4) Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma on - kirjallinen, - käytäntöä palveleva, - ei liian perusteellinen Hajanaisuus voidaan välttää, jos lapselle ja perheelle tehdään vain yksi suunnitelma
76 4) Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma - yhdistää paikallisen (horisontaalisen) ja muualta saatavan (vertikaalisen) tietotaidon. - toimii yhdistävänä tekijänä myös tärkeissä vastuu- ja jatkuvuuskysymyksissä sekä tiedonsiirrossa.
77 OMAT VOIMAVARAT ja muualta hankittavat asiat: SUUNNITELMA
78 Kuntoutuksen ja muiden tukitoimien osalta suunnitelma edellyttää seuraavia tietoja: Tämä on - laatijat (yhteystiedot) - päiväys - lapsen henkilötiedot, perheen yhteystiedot toki tuttua - ongelmakuvaus, diagnoosi - tutkimustiedot (toimintakyky): - vahvat alueet (valmiudet, vahvuudet) - heikot alueet (kokonaiskehityksen taso, erityisvaikeudet) - päiväkodin/koulun tiedot - yhteystiedot - tilanne (millainen ryhmä tai luokka yms.) - opetuksen sisältö - erityistoimet (tukitoimet, tavoite, kuka, missä, paljonko, seuranta) - kuntoutusasiat: - terapiat: ongelma, tavoite, kuka, missä, paljonko, - miten yhdistetty päivähoitoon tai kouluun, seuranta - apuvälineet -matkat
79 5) Asetuksen edellyttämä "kuntoutuksen tarve kunnassa" liittyy kunnan suunnitteluun. Kuntoutus on tarpeen, mikäli on odotettavissa "olennaista haittaa" aikuisiässä. Tietty normittaminen (paikallinen käytäntö) on välttämätöntä. Yksittäisen lapsen kohdalla normittaminen ei ohita yksilöllistä suunnittelua ja harkintaa.
80 6) Tuore ICF-luokitus korostaa osallistumista ja yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Vammakeskeisen ajattelutavan asemasta korostetaan mahdollisuuksia ja suorituksia, joiden päämääränä on osallistuminen. Tämä asetelma on keskeinen myös kuntoutuksen taustalla. Emme kuntouta vain puhetta tai kävelyä, vaan taitoja, joilla voi osallistua.
81 ICF- käsitteet 2003 Lääketieteellinen terveydentila (häiriö/tauti) Elimistön toiminnot ja rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät
82 TUKITOIMET OVAT YHTEINEN ASIA OVATHAN? toteutus tietysti myös...
83 Perheneuvola Kehitysvammaneuvola Erikoissairaanhoito Päiväkoti Koulu Yhdistykset, liitot Lastenneuvola LAPSI ja PERHE LÄHIYMPÄRISTÖ Kouluterveydenhuolto SUUNNITELMA TUKITOIMISTA PERUSTASON ERITYISPALVELUT KELTO Kuntoutustyöryhmä Paikkakunnan RELTO erityistyöntekijät Yksityiset ammatinharjoittajat
84 KIITOKSIA!
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus
Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 15.1.2009 Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Kymenlaaksossa EACD:
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä kuntoutus
Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrare r.y. http://www.vlkunto.fi/ Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Seinäjoella THE ÖREBRO APPEAL (EACD)
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä kuntoutus
Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrare r.y. http://www.vlkunto.fi/ Kuntoutus muutoksessa - haasteet: Toisaalta: - yksilöllisyys - mahdollisuudet Toisaalta:
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.2010 Rovaniemi VLK ry www.vlkunto.fi Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotKuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter
Kuntoutusfoorumi 11.10.2011 SEKS, toi Riitta Winter Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus- koulutus Vajaaliikkeisten Kunto ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämä Alkoi syksyllä 2008 Tavoitteena etsiä
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 13.10.2009 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö
LisätiedotKUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA
KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA Metropolian Ammattikorkeakoulu Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 2009-2010 Keski-Äijö Sinikka Oravamäki Maisa Rantanen Marita
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011
Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA 2007-2011 SUUNNITELMA
Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrare ry. www.vlkunto.fi 2007 PROJEKTI 2007 2011 Projektipäällikkö Eeva Seppälä eevam.seppala@elisanet.fi p. 050 357 4106 Projektisuunnittelija Tarja Nieminen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma
LAPSEN NIMI: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotPaikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa
Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotLASTEN KUNTOUTUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN. miten edetä paikallistason kehittämisessä
LASTEN KUNTOUTUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN miten edetä paikallistason kehittämisessä Kuntoutusohjaaja K-S:n shp / lastenneurologia Vajaaliikkeisten Kunto ry Metropolia AMK Kokemuksia, tarpeita, taustaa Suomalaisen
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotErityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos
YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotVammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
LisätiedotAsiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa
Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA
KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,
LisätiedotLäheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus Virittäytyminen aiheeseen Mieti ja kirjaa itsellesi lyhyesti joku konkreettinen kokemus läheisen ohjauksesta Palaamme tähän
LisätiedotToimintakykyarvio oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä
Toimintakykyarvio oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä Taustaa Kehitetty Tervareitti-hankkeessa 2015-2017 Osa erityistä tukea tarvitsevan ohjausmallia ICF-luokitukseen pohjautuva työkalu: Kansainvälinen
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi
Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta
LisätiedotOppilas opiskelee toiminta-alueittain
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA
VUOSISUUNNITELMA 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Metsätähti RYHMIEN NIMET: Kissankellot (1-3v.) ja Päivänkakkarat (3-5v.) LASTEN MÄÄRÄ: 33 paikkaa (kuluvana toimintavuotena 38 lasta) Päiväkodin aukioloaika
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Perustiedot Lapsen nimi Syntymäaika Päväkoti/ryhmä, puh.nro Lastentarhanopettaja Huomioitavaa esim. kieli/kielet, kulttuuri, katsomus jne. Aikaisempi kokemus ryhmästä Lapsen aikaisempi tuki "Minä olen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotVajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi
Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana
LisätiedotKohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotKainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä
Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA
LisätiedotKeski-Suomen vammaisstrategia
Keski-Suomen vammaisstrategia Vammaispalvelutyöryhmän esitys Peurunka III -seminaari 27.10.2015 Erityiset näkökulmat ja keskustellut käsitteet: Näkökulmat: Lapset Kokemusasiantuntijat Tasa-arvoinen kansalaisuus
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotLASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN-PROSESSIN KUVAUS. 11.05.2011 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen
LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN-PROSESSIN KUVAUS 11.05.2011 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kehittämistoiminnan
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
Lisätiedotnimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO
1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotVeisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
21.8.2012 Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämän mukaan meillä toimitaan: Haluamme kasvattaa yhdessä vanhempien kanssa tasapainoisia, toiset huomioonottavia, suvaitsevaisia ja ristiriitojakin
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotApuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä
Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.
LisätiedotMiten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti
Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys
LisätiedotRyhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen
Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
Lisätiedoterityisohjauksen kehittämiseen
Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotYhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen
Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotSoveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta
Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotLeppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto
25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotVaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit
Päivähoidon tehtäväalueen strategia KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VUODELLE 2005 Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Uudistuminen 3. Palvelujärjestelmien uudistaminen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
Lisätiedot