OPPIMISYMPÄRISTÖSELVITYS. Kolme vaihtoehtoista mallia tulevaisuuden oppimisympäristöjen toteuttamiseksi

Transkriptio

1 OPPIMISYMPÄRISTÖSELVITYS Kolme vaihtoehtoista mallia tulevaisuuden oppimisympäristöjen toteuttamiseksi

2 Vaihtoehdot tiivistettynä: Vaihtoehto 1: kunnan keskustaan yksi uusi yksikkö, koulukeskuksen uudisrakennuksen mitoitus 750 oppilaalle Sisältää sivukoulut, erikoisluokkatilat ja liikuntasalin Rantakylän ja Ketunmaan oppilaat siirtyvät Limingan uuteen yksikköön Lakeuden koulun oppilaat siirtyvät Tupoksen kouluun/keskustaan Vaihtoehto 2: kunnan keskustaan yksi uusi yksikkö n. 400 oppilaalle Sisältää erikoisluokkatilat, liikuntasali Ketunmaa/Ojanperänkangas uusi yksikkö n. 350 oppilaalle Sisältää erikoisluokkatilat, liikuntasali Lakeuden koulun oppilaat siirtyvät Tupoksen kouluun/keskustaan Rantakylän ja Ketunmaan oppilaat siirtyvät uuteen yksikköön Vaihtoehto 3: Kunnan keskustaan uusi yksikkö n. < 650 oppilaalle Rantakylään, Lakeudelle ja Ketunmaahan toteutetaan uudet yksiköt oppilasennusteen mukaan (2-opettajaiset koulut, paitsi Rantakylä 3-opettajainen yksikkö) yhteensä n. 100 oppilaalle ja eskareille, v Lakeus 38+6, Ketunmaa 28+3, Rantakylä 59+8, yht. 140 oppilasta ja eskaria (jos heillä ei ole päivähoidon tarvetta) 2

3 Oppimisympäristöselvityksen taustaa Ratkaisua tulevaisuuden oppimisympäristöjen toteuttamiseksi on haettu parin vuoden ajan Pieniin yksiköihin on tehty kuntokartoitukset keväällä 2014, joiden perusteella rakennusten tekninen käyttöikä on tiensä päässä, saneerausasteen ollessa 70% - 82% Massiivisen saneerauksen ja uudisrakentamisen hintaero on hyvin pieni, lisärakentamista tarvitaan kaikissa pienissä yksiköissä kaikkien erikoisopetustustilojenosalta, mm. liikuntatilojen sekä käsityötilojen osalta Kesällä 2014 oppimisympäristöselvitys jäi pöydälle. Kylien oppilasmäärä olemassa olevan väestötiedon perusteella on laskeva, rakennuslupia haja-asutusalueelle myönnetään ELY-keskuksentoimesta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan linjan mukaisesti, mikäli alueella ei ole asemakaavaa Lukuvuoden aikana Linnukankoulun sisäilmaongelma on voimistunut, ja suurimmalle oppilaaksiottoalueelletarvitaan mittava kiinteistöinvestointi ja asianmukaiset työskentelytilat Kunnan alueella asuville lapsille on järjestettävä turvalliset ja sisäilmaltaan terveet oppimisolosuhteet, joissa huomioidaan nykypedagogiikan ja uuden opetussuunnitelman mukaiset oppimisen välineet, opiskelutilat ja tukipalvelut Kunnan luottamushenkilöt ovat pyytäneet laskettavan kolme vaihtoehtoista toteutustapaa Oppilasennusteissa huomioitu vain omavaraiskasvu, ei mahdollista muuttovoittoa (n.+2%) 3

4 Nykyisten koulujen mitoitus Pienet yksiköt ovat tällä hetkellä tehokäytössä Sarakkeessa kolme huomataan, että kyläkoulujen ja Tupoksen oppilasmäärät pienenevät Limingan keskustan oppilaaksiottoalueella on lisätilatarvetta n. 300 oppilaan koulutiloille v Laskelmissa ei ole huomioitu muuttoa Koulujen mitoitus Koulu 1. Mitoitus o pp. määrät 4. tilat +/ Lakeuden koulu ak Ketunmaa ak Rantakylä ak Tupos alakoulu ak+ 81 eo Tupos yläkoulu ak+278 yk Linnukan koulu ak Hannu Krankka yk ak+336 yk Lukion tilat Yhteensä

5 Tilastoinnin asuma-alueiden rajat 5

6 Liminganlahden yhtenäiskoulun oppilasmäärien kehitys yksiköittäin vuosina (lähde Kunta Facta, tilanne) LAKEUS esi.lk lk lk lk lk lk lk yht yht.kaikki RANTAKYLÄ esi.lk lk lk lk lk lk lk yht yht.kaikki

7 KETUNMAA esi.lk lk lk lk lk lk yht yht.kaikki KOULUKESKUS 1-9 luokat lk lk lk lk lk lk yht lk lk lk yht yht.kaikki

8 Keskustan ja kyläkoulujen oppilasmäärät LIMINGANLAHDEN YHTENÄISKOULU (SIS: KESKUSTA+KYLÄKOULUT) esilk lk lk lk lk lk lk yht lk lk lk yht yht.kaikki

9 Opetuspalveluiden tuotantoon liittyviä näkökohtia Laskennan taustaa Opetuspalveluiden kokonaiskulu v oli , ja vuonna , kasvua euroa = 2,8 %, Oppilasmäärä (20.9) vuonna 2014 oli 2011, vuonna , kasvua tuossa vaiheessa vuotta 2,1%. Oppilasmäärä kasvaa vuosittain n oppilaalla. Esitettävissä laskelmissa on huomioitu vuoden 2015 tilinpäätöksen toimintakate, ja laskettu menoeräksi oletetun investoinnin pääomakulut (korko+poisto) ja sisäiset vuokrat (siivous, kiinteistöpalvelut, energiakulut, poistot) olemassa olevan kiinteistökannasta saatavan tiedon perusteella. Kustannuslaskennan perusteena käytettävät tunnusluvut ovat: Rakentamiskulu /m2 Kalustekulu 100 /m2 Oppilaskohtainen neliömäärä n. 9,3 m2 (Limingassa käytetty luku) Oppimisympäristöpäätöksen jälkeen pitää suunnitteluissa huomioida erityisopetuksen (kehityshäiriöiset ja vaikeammin kehityshäiriöiset) tilatarpeet Muuttoliikkeen aiheuttaman väestönkasvun aiheuttamat tilatarpeet huomioidaan ratkaisun jälkeen 9

10 Uuden opetussuunnitelman mukanaan tuoma toimintakulttuurin muutos opetuspalveluihin Opetuspalveluiden toteuttamisesta säädetään Perusopetuslaissa ja asetuksessa. Opetuksen käytännön toteutus kuvaillaan Opetushallituksen normissa Perusopetuksen opetussuunnitelma. Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan Pääajatus uudistuksessa on: Enää ei kysytä mitä opitaan, vaan miten opitaan. Oppimisen erilaiset tavat, menetelmät ja tyylit tulee ottaa entistä paremmin huomioon. Opetusta eriytetään tavallisessa luokkaopetuksessa. Oppimiskokonaisuuksia muokataan yksilökohtaisesti. Oppimisen tukeen pitää löytyä erityisasiantuntijoita (koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettajat, terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja). Oppilaiden valinnaisuutta on lisättävä 5-luokista ylöspäin Miten valinnaisuus toteutetaan pienissä yksiköissä? Ovatko ryhmät parin- kolmen hengen ryhmiä ja voiko oppiaineita todellisuudessa valita? Ruotsin kielen opiskelu alkaa jo 6-luokalla Kokonaiskoulupäiväajattelun mukaan koulun arjessa pitäisi toimia kulttuuri-ja nuorisopalveluiden henkilöstöä sekä kolmannen sektorin toimijoita yhteistyössä Tieto-ja viestintäteknologian hyödyntäminen velvoitetaan ottamaan tiiviiksi osaksi oppimisprosessia Henkilöstön kollegiaalisuutta ja substanssiosaamisen jakamista tulee vahvistaa. Suositaan tiimityötä Pienten yksiköiden ja suurten yksiköiden paremmuudesta/huonommuudesta ei ole yksiselitteistä tieteellistä tutkimustietoa. Henkilökohtainen kokemusperäinen tieto oppimisesta ja koulunkäynnistä ei ole suoraan siirrettävissä tämän päivän tilanteeseen, sillä oppimisen ideologia on muuttunut valtavasti jopa 5-vuodessa. Käynnissä olevaa opetussuunnitelmauudistusta kutsutaan suurimmaksi uudistukseksi sitten kansakouluuudistuksen. 10

11 Vaihtoehto 1. Keskusta 1 n m2, /m2, kalusteet 100 /m2 yht , kalusteet Yht Kyläkoulut lakkautetaan, Lakeuden koulu Tupokseen/keskustaan, muut kylälle Koulukeskukseen rakennetaan uudistilat n. 750 oppilaalle (v oppilasennuste) Uudisrakennus korvaa Linnukankoulun oppilaiden opiskelutilat ja lukion alakerran käytössä olleet tilat, liikuntasalin, ruokalan, käsitöiden tilat ja muut erikoisluokkatilat Hannu Krankan kiinteistössä 550 oppilaan tilat olemassa Koulukeskuksessa opiskelevat kaikki Liminganlahden yhtenäiskoulun lapset ja nuoret 1-9 ikäluokasta Oppilashinta 1. vuonna Oppilashinta vuonna koulu toimintak investointitarve korko 2%+poisto sis. vuokrat toim. kulu /oppilas 2016 /oppilas 2021 uusi Linnukka *toimintakate Linnukka+ 1/2 sivukoulut 11

12 Vaihtoehto 2. Keskusta 2. Koulu m2, /m2, kalusteet 100 /m2, yht Koulu m2, /m2, kalusteet 100 /m2, yht Hankkeet yhteensä Lakeuden koulu Tupokseen/keskustaan Tilatarve 750 oppilaan tilat jakautuu keskustaan n. 400 oppilasta ja Ojanperänkangas/Ketunmaahan n. 350 oppilasta Uudisrakennukset 1-6 luokkien tiloja rakennetaan kahdet liikuntatilat, ruokalat ja erikoisluokkatilat Kyläkoulut lakkautetaan Oppilashinta 1. vuonna Oppilashinta vuonna koulu toimintak investointitarve korko 2%+poisto sis. vuokrat toim. kulu /oppilas 2016 /oppilas 2021 uusi Linnukka Ojanperä 350 *toimintakate Linnukka+ 1/2 sivukoulut 12

13 Vaihtoehto 3. Hajautettu malli Linnukankoulun korvaavat tilat rakennetaan koulukeskukseen 650 oppilaan mitoituksella, korvataan olemassaolevattilatarpeet (v Linnukanalakoulun oppilaita 645) Kylille tehdään massiiviset saneeraukset ja lisärakentamista tai uudisrakennus (hintaeroa uudisrakennuksen ja massiivisen saneerauksen välillä ei ole juurikaan) Linnukankoulu < 6045 m2, 650 oppilasta yht Lakeus 2-luokkainen koulu n. 500 m2, yht Ketunmaa 2-luokkainen koulu n. 500 m2 yht Rantakylä 3-luokkainen koulu, 550 m2 yht Hankkeiden kokonaishinta yht Hajautetun mallin oppilashinta koulu t o imint ak invest oint it arve ko rko 2 %+p oist osis. vuokrat t o im. kulu / op pilas ka. /oppilas / op pilas ka. /oppilas uusi Linnukka Lakeus Lakeus eo Ketunmaa Ketunmaa eo Rantakylä Rantakylä eo

14 Yhteenveto vaihtoehtojen kustannuksista Kustannuksissa oppilashinta on karkeasti laskettu 1. vuoden kulun perusteella ja vuoden 2021 oppilasmäärän perusteella Kustannukset eri vaihtoehdoissa inves tointitarve /oppilas 2016 /oppilas 2021 Vaihtoehto 1 uusi Linnukka Vaihtoehto 2 keskusta 2 koulua Vaihtoehto 3 hajautettu malli yht Linnukka Lakeus Ketunmaa Rantakylä Huomioitava, että keittiön rakentaminen kulueränä kuormittaa vain keskustan yksikön ja mahdollisen Ojanperänkankaan yksiköitä (n. 200 m2 x = ) Suluissa oleva hinta on vain yleinen neliökustannushinta. Laitteineen huomattavasti korkeampi kustannus. Huomioitava, että kylien liikuntatilat toteutuessaan maksavat yli miljoonan (3 x = ) Vuosittaista palkkakulusäästöä kustannustehokkaimman Ve1 ja kalleimman yksikön Ve3 välillä voi verrata siten, että kylien opettajien palkkakulut jäävät pois, koska oppilaat mahtuvat isossa yksikössä oleviin rinnakkaisryhmiin. Vuoden 2015 toteuman perusteella henkilöstökulut kylillä oli yhteensä (opettajat ja koulunkäynninohjaajat) yht ,18. Vuoteen 2021 oppilasennusteeseen edetessä Lakeuden koulun oppilasmäärä tippuu siten, että yksi opettajan tehtävä jäisi pois. Palkkakulut olisivat tuolloin yhteensä n

15 Koulukuljetuskustannusten arviointia eri vaihtoehtojen välillä Vuonna 2015 koulukuljetuskustannusten toteuma oli Vaihtoehto 1. Kuljetuskustannukset kasvavat keskustassa, mutta pienenevät Tupoksessa. Lakeuden oppilaat pääsevät Ouluntien varresta bussikyytiin. JokatapauksessaOjanperänkankaan suunnasta tulevan oppilasmäärän kasvun takia jouduttaneen neuvottelemaan lisäkuljetuksista Limingan keskustassa, jos olemassa olevilla koulukuljetuskriteereillä jatketaan. Painetta on toteuttaa lisäkyytejä Ojanperänkankaan perukoilta. Uusi reittilinja n /vuosi. Koulukuljetuskriteerejä tarkastamalla lisäkuluilta vältyttäisiin Vaihtoehto 2. Kuljetuskustannukset pienenevät huomattavasti, sillä Ojanperänkankaan kuljetustarpeet poistuvat kokonaan. (Vuonna 2015 kuljetuskulut Linnukankoululla ). Lakeus-Tuposei aiheuta lisäkuljetuskustannuksia, vaan vähentää Tupoksenkoulukuljetuskuluja Ouluntien varrelta. Vaihtoehto 3. Kuljetuskustannukset kasvavat. JokatapauksessaOjanperänkankaan suunnasta tulevan oppilasmäärän kasvun takia jouduttaneen neuvottelemaan lisäkuljetuksista. Uusi reittilinja n /vuosi. Lakeus-Tuposei aiheuta lisäkuljetuskustannuksia, vaan vähentää Tupoksen koulukuljetuskuluja Ouluntien varrelta. Koulukuljetuskriteerejä tarkastamalla lisäkuluilta vältyttäisiin 15

16 Vaikutuksia talouteen kuntatasolla - investointikustannus Ero halvimman ja kalleimman ratkaisun välillä

17 Vaikutuksia talouteen kuntatasolla kunnan tunnusluvut: lainamäärä /asukas Asukaskohtaisen lainamäärän vaihteluväli Lainamäärä kuitenkin huomattavan korkea asukasta kohden 17

18 Vaikutuksia talouteen kuntatasolla korkokulut (korko 2 %) Vuositasolla korkokulun ero matalan koron aikana ei näyttäydy radikaalisti, mutta pitkällä aikavälillä kyllä 18

19 Vaikutuksia talouteen kuntatasolla poistot / vuosikatetavoite Investoinnin kasvun vaikutus poistoihin ja vuosikatetavoitteeseen (vuosikatteen pitää kattaa poistot) Laitetaanko raha seiniin vai opetukseen? Ve kalliimpi kuin Ve1 = yhden opettajan palkkarahat /vuosi Ve kalliimpi kuin Ve1 = 1,5 opettajan palkkarahat / vuosi 19

20 Vaikutuksia talouteen kuntatasolla - käyttötalous Huomioitu vain kiinteistökulujen vaikutus: Ve2 menot / vuosi 70 teur enemmän kuin keskitetty ratkaisu Ve 3 kallein ratkaisu, vaikutus käyttötalouteen 0,6 Meur / vuosi 10 vuoden aikana 5-6 Meur Vaikutus käyttötalouteen /vuosi Toimintakate Ve Ve Ve 2 vs. Ve Ve Ve 3. vs. Ve Ve 3 vs. Ve

21 Vaikutuksia talouteen kuntatasolla - käyttötalous Huomioitu kiinteistö + hlöstö + kuljetus Ve2 menot / vuosi 70 teur enemmän kuin keskitetty ratkaisu Ve 3 kallein ratkaisu, vaikutus käyttötalouteen 0,9 Meur / vuosi 10 vuoden aikana 8-9 Meur Vaikutus käyttötalouteen /vuosi Toimintakate Ve Ve Ve 2 vs. Ve Ve Ve 3. vs. Ve Ve 3 vs. Ve

22 Muuta huomioitavaa Koulurakennusten menojäännökset TP 2015 Linnukka 1,4 Meur Lakeus 30 teur Ketunmaa 27 teur Rantakylä 7 teur Rakennuksen purkaminen aiheuttaa kertapoiston tuloslaskelmaan (rakentaminen omaan taseeseen) Vaihtoehtoisesti uuden koulun toteuttaminen leasing-ratkaisulla, voidaan sisällyttää rakennuksen käyttöaikana maksettavaksi 22

23 Esitys Linnukan koulu puretaan (B-osa, ruokalasiipi) pl. Keittiö ja ruokala-osuus Korvaavat tilat alkaen Rakennetaan 1-2 uutta koulua, Ve1 tai Ve2 Ketunmaa ja Rantakylä toimivat kunnes uusi/uudet koulu(t) valmistu(vat) 2018 Lakeuden oppilaat siirretään Tupokseen alkaen. Siirtymä uuteen kouluun sen valmistuessa. 23

24 Perustelut Uuden opetussuunnitelman toteuttamisen mahdollistaminen Tasapuoliset opiskelumahdollisuudet ja ajanmukaiset oppimisympäristöt kaikille lapsille Opettajaresurssien tehokas käyttö, vähemmän määräaikaisia Saneerauksen riskit vs. uusinvestointi? Kunnan strategiset tavoitteet, kasvu Ojanperä? Taloudelliset näkökohdat Ve3 investoinnit vielä kestetään, mutta vaikutukset käyttötalousmenoihin ovat kestämättömät Ve1 kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu huomioiden kunnan kantokyky ITSENÄINEN KUNTA! 24

25 PÄÄTÖKSIÄ PÖYTÄÄN! 25