Proteiinimääritys ja lineaarinen mittausalue

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Proteiinimääritys ja lineaarinen mittausalue"

Transkriptio

1 Proteiinimääritys ja lineaarinen mittausalue Johdanto Useimmiten laboratoriomittaukset tehdään niin, että mittaustulosta verrataan tunnettuun standardikuvaajaan. Tämän takia erilaisten laimennossarjojen teko on rutiinia biolaboratoriotöissä. SFS 3700-standardissa on käsitelty mm. mittausten lineaarisuutta. Teknisessä raportissa CEN/TR on käsitelty tulosten tilastollista käsittelyä. Perinteisessä kemiamittakaavassa laimennossarjojen teko onnistuu useimmiten punnitsemalla eri määrä kiinteää ainetta tunnettuun liuostilavuuteen. Lopputuloksena on sarja liuoksia, joiden tarkat pitoisuudet tunnetaan ja näitä voidaan käyttää standardeina tai tunnettuina näytteinä tarvittavissa analyyseissä (kuva 1). Yleensä erilaisia standardeja on noin 5 kpl sekä nollanäyte (tausta). Kuva 1 Standardin laimentaminen onnistuu yksittäin kuvan mukaisesti kun tilavuudet ovat isoja tai laimennokset pieniä. Kun tarvittavat liuospitoisuudet ovat pieniä tai käytettävät tilavuudet pieniä niin silloin edellä kuvattu standardien valmistusmenetelmä ei toimi riittävän tarkasti. Suuren laimennuskertoimen takia standardista tarvitaan vain erittäin vähän ja tämä johtaa liuoksen ja standardikuvaajan epätarkkuuteen. Kuvassa 2 on esimerkki kun tarvitaan 25 µg/ml albumiinistandardia 50 µl ja kantaliuos on 1 mg/ml. Standardista tulee näin tehtynä epätarkka, koska 1,25 µl on mahdotonta pipetoida käsin tarkasti ja toistettavasti. Standardikuvaajasta tulee myös epätarkka. Kuva 2 Standardin laimentaminen ei onnistu suoraan jos tarvittava laimennoskerroin on suuri tai liuostilavuudet pieniä. 1

2 Laimennussarjojen avulla pienemmätkin standardit toimivat toistettavasti. Kun tarvitaan esimerkiksi kaiken kaikkiaan 50 µl proteiinistandardeja välillä 0,1-1,5 mg/ml ja kantaliuosstandardi (engl. stock) on 2 mg/ml (2000 µg/ml). Ensimmäiseksi mietitään määrityksessä tarvittavat standardipitoisuudet helpoilla päässä laskettavilla jakolaskuilla, esim. nyt ½-laimennokset vaikkapa 1000 µg/ml, 500 µg/ml, 250 µg/ml, 125 µg/ml ja 0 µg/ml. Tämän jälkeen selvitetään tarvittavat liuostilavuudet, esim. 50 µl loppupäästä laskien seuraavasti: 125 µg/ml on tehty pitoisuudesta 250 µg/ml pipetoimalla puolet tätä ja puolet vettä. Pitoisuuden 250 µg/ml tarve on siis vähintään 50 µl + 25 µl eli 75 µl. Tämä määrä kannattaa käytännössä pyöristää ylöspäin 80 mikrolitraan, jotta työ voidaan tehdä yhdellä pipetillä. Sarjaa voi täydentää toisella sarjalla esim µg/ml, 750 µg/ml ja 375 µg/ml jos tarvetta on. Esimerkkikuvassa 3 on malliesimerkki laimennossarjan laskemisesta kun tarvittavat standarditilavuuden ovat pieniä. Pyri välttämään alle 10 µl pipetointeja standardeja tehdessäsi, jotta toistettavuus (variaatiokerroin, CV %) pysyy hyvänä. CV-prosentti lasketaan rinnakkaisten keskihajonta jaettuna rinnakkaisten keskiarvolla. Laimennossarjoja tehdessä on syytä huomata, että standardit painottuvat helposti alkupäähän (kuva 4). Laimennosten laskeminen voi aluksi tuntua hieman hankalalta, mutta muutaman harjoituskerran jälkeen homma varmasti onnistuu kun idea tulee tutuksi. Mittalaitteisiin voi syöttää mitä lukuja tahansa, vaikka 333,33 µg/ml eli toimi sen mukaan mikä itsellesi on helpointa. Tällä logiikalla ei taskulaskinta tarvitse useinkaan käyttää. Jos tämä laskentatyyli tuntuu oudolta niin käytä jotakin sinulle sopivampaa. Pääasia toki on, että standardit syntyvät tarkasti ja tiedät niiden pitoisuuden. stock Kuva 3 Standardin laimentaminen laimennossarjan avulla. Kuva 4 Standardien painottuminen laimennossarjojen alkupäähän. 2

3 Määrityksen lineaarinen alue Määrityksen lineaarisen mittausalueen tunteminen on tärkeää, koska jossakin vaiheessa konsentraation lisäys ei enää nosta signaalitasoa ja se saattaa jopa laskea, vaikka mitattavan aineen pitoisuus kasvaa (kuva 5). Esimerkkikuvassa 6 on selvitetty punaista väriä fluoresoivan proteiinin dsred käyttäytymistä. Proteiinimäärä ei ole nyt tunnettu, joten x-akselilla on laimennokset. Selitysaste (R 2 ) on lyhyemmällä mallilla parempi, mutta toisaalta pidemmällä mallilla on helpompi tehdä töitä laboratoriossa. Malli valitaan työn vaatimusten perusteella. Malli ei ole toimiva 0-arvosta asti, vaan määritysraja määritetään analyysikohtaisesti. Määritysraja voi olla esim. 3 x tausta tai pienin analyysimäärä, jossa rinnakkaisten CV-% on alle tavoiterajan tai nollien keskiarvo + 6 x keskihajonta. Kuva 5 Lineaarinen mittausalueen määritys ja siihen liittyvät termit. Signaalin lineaarista mittausaluetta, esimerkiksi fluoresenssi- tai luminesenssimittauksissa, voidaan pidentää käyttämällä esimerkiksi mustaa tai valkoista kuoppalevyä. Korkeissa signaalitasoissa viereisten kuoppien signaalit voivat häiritä mittauksissa eli näissä tapauksissa kannattaa pipetoida esimerkiksi vain joka toiseen kuoppaan tai käyttää mustaa levyä. Esimerkkikuvassa 7 on tutkittu fluoresoivan GFP-proteiinin tuottaman signaalin lineaarisuutta normaalissa, läpinäkyvässä 96-kuoppalevyssä. GFP -proteiinia on tuotettu, eristetty ja puhdistettu laboratoriossa. Onko esimerkiksi proteiinipuhdistuksen rikastuskerroin 6 jos alussa signaali oli RFU/100 µl (engl. relative fluorescence unit) ja puhdistusvaiheiden jälkeen CPS/100 µl? 3

4 Kuva 6 dsred-proteiinin lineaarisen mittausalueen määritys. Kuva 7 Lineaarisen mittausalueen määrittäminen GFP-proteiinille kirkkaalla 96-kuoppalevyllä. 4

5 Laboratoriotyö: Proteiinimääritys 96-kuoppalevyllä ja lineaarisen mittausalueen määritys Proteiinimääritystä voi tehdä monella eri menetelmällä (esim. Bradford, BCA, Lowry). Tässä työssä käytetään laajalti käytettyä Bradford-menetelmää. Bradford-proteiinimäärityksen voi tehdä kaupallisella valmiilla reagenssilla tai vaihtoehtoisesti voit tehdä kaikki tarvittavat liuokset itse. Itse tehdyn väriaineen kanssa lineaarinen mitta-alue on usein pienempi kuin kaupallisella reagenssilla eli kaupallista reagenssin käyttöä voi kyllä lämpimästi suositella. Moni reagenssivalmistaja (esim. Pierce, Fermentas, Sigma, Bio-Rad) valmistaa tai myy käyttövalmista Bradford-reagenssia. Alla oleva ohje on tehty itse tehdylle värille. Tarvittavan BSA-standardin voi tehdä itse kiinteästä BSA:sta tai vaihtoehtoisesti voi ostaa kitin, jossa on valmiina tarvittava Bradford-reagenssi ja standardiampullit. Määrityksen hinta kuoppalevymittakaavassa tehtynä itse tehdyillä reagensseilla on lähes olematon ja ostettunakin Bradford-määritykset ovat edullisia toteuttaa. Standardien valmistaminen Reagenssin valmistaminen Standardien ja reagenssin pipetointi Mittaus ja kuvaajan laadinta Tulosten käsittely! HUOM. Muista työturvallisuus, Bradford-reagenssi on happoliuos. 1. Laske ja valmista tarvittavat standardit esimerkiksi edellä kuvatun mallin mukaisesti. Standardiproteiinina käy esimerkiksi albumiini (BSA) tai gammaglobuliini 2 mg/ml. Laske ja tee esimerkiksi 5 erilaista standardipitoisuutta välille 0 2 mg/ml. Jokaista standardia tarvitaan 10 µl/mittaus ja kaikista tehdään rinnakkaiset määritykset eli tarve on 20 µl. Tämän lisäksi tarvitaan hieman ylimääräistä, koska kaikkea ei voi pipetoida astiasta pois. Valmista jokaista standardia vähintään 30 µl. 2. Tee Bradford-varastoliuos (engl. stock solution). Tarve muutamia millilitroja/työ. Tee Bradfordkäyttöliuos (engl. working buffer). Tarve yhteen työhön noin 10 ml. Liuos säilyy pimeässä, suodatettava läpi ennen käyttöä. Vaihtoehtoisesti käytä käyttövalmista, kaupallista Bradfordreagenssia (Sigma, Bio-Rad, Pierce, Fermentas). 3. Pipetoi kutakin standardia 10 µl/kuoppa ja Bradford-värireagenssia (working buffer) 300 µl kuoppaan. Muista pipetoida rinnakkaiset määritykset. HUOM: vältä/estä kuplien muodostuminen esimerkiksi käyttämällä käänteistä pipetointia tai hidasta sähköpipetissä nesteen ulostulovauhtia. Sekoita levyä pipetoinnin jälkeen 5 min levysekoittajassa. 4. Mittaa tulokset levylukijalla aallonpituudella 590 nm. Piirrä standardikuvaaja mittalaitteella tai taulukkolaskentaohjelmalla ja selvitä määrityksen lineaarinen mittausalue sekä standardisuoran hyvyys (R 2, selitysaste). Säilö reagenssit tarvittaessa säilöpulloihin riittävillä merkinnöillä varustettuna tai hävitä asianmukaisesti. 5

6 Tulosten käsittely Bradford-proteiinimittaustulokset sisältävät mitattavan proteiinin lisäksi signaalitaustaa esimerkiksi kyvettimateriaalin ja itse Bradford-reagenssin aiheuttaman signaalin. Taustan poistamisesta tuloskuvaajista ja sen tarpeellisuudesta ollaan montaa mieltä. Joidenkin mielestä tausta pitää poistaa, koska vain mitattavan aineen signaalivaikutus on tarpeellista informaatiota, mutta vastaavasti toinen haluaa nähdä kuvaajasta myös signaali-taustasuhteen. Toiminta toki yksinkertaistuu ja laskuvirheiden mahdollisuus vähenee kun taustaa ei poisteta. Tausta-signaalisuhde kertoo määritysmenetelmän herkkyyden. Jos tausta poistetaan standardeista niin tämä pitää muistaa vähentää myös näytteistä. Tuloksen käyttötarkoitus vaikuttaa useimmiten tuloksen esitystapaan. Kuvassa 7 on esitetty sama proteiinistandardisuora taustan poistolla ja ilman. Joidenkin määrityksien ohjeissa standardikuvaajien akselit muutetaan logaritmisiksi (kuva 8). Tämä ei muuta tulosta vaan standardikuvaajan ulkonäköä. Jos mittalaiteen ohjelmisto ei osaa käsitellä logaritmisuutta, niin myös lineaarisilla akseleilla pärjää mainiosti. Osaatko päätellä miksi moinen muokkaus joskus suoritetaan, vaikka sillä ei ole vaikutusta itse lopputulokseen? Kuva 7 Sama proteiinistandardisuora taustan poistolla ja ilman poistoa. Yhtälöissä on erilaiset selitysasteet, koska alempi suora on pakotettu alkamaan origosta. Kuva 8 Akselien logaritmisuuden vaikutus kuvaajaan ulkoasuun. 6

7 Seuraavissa esimerkeissä (kuvat 9 ja 10) on tehty opiskelijavoimin Bradford-proteiinimääritys kahdella eri standardiproteiinilla ja tilavuussuhteilla 10 µl µl reagenssia sekä 50 µl µl. Lineaarinen alue on Bradford-määrityksessä sitä pidempi mitä isompi on mitattavan aineen (standardi tai näyte) ja reagenssin suhde. Määrityksen mittausalue on lineaarinen 1500 µg/ml asti kun standardien ja Bradford-reagenssin suhde on 10 µl µl (kuva 9). Esimerkissä pipetointi on onnistunut laboratoriossa hyvin, koska rinnakkaisten standardien signaaliero (CV %, toistettavuus) on pieni. Määrityksessä on nyt käytetty poikkeuksellisesti kahta eri standardia, jotta myös standardiproteiinin vaikutus standardisuoraan voidaan nähdä. Ympyröidyssä kohdassa on tapahtunut jokin työvirhe, koska se on merkittävästi muista poikkeava (engl. outlier). Matemaattisten sääntöjen avulla voidaan selviä työvirheitä poistaa mittaustuloksista. Kuvassa 10 on määritetty lineaarinen mittausalue kun standardien ja Bradford-reagenssin suhde on 50 µl µl. Lineaarinen mittausalue on nyt huomattavasti pienempi, noin 150 µg/ml asti. Käyttötarve määrittää aina minkälainen standardikuvaaja valmistetaan: välillä tarvitaan ison mittakaavan työkalua ja joskus taas pientä ja tarkkaa. Kuva 9 Bradford-proteiinimäärityksen standardisuorat eri standardiproteiineilla kun seossuhteet ovat 10 µl standardi µl reagenssi. 7

8 Kuva 10 Bradford-proteiinimäärityksen standardisuora kun seossuhteet ovat 50 µl standardi µl reagenssi. Rinnakkaisissa määrityksissä iso CV % ja suoran selitysaste (R 2 <0,9) on huono. Standardisuoran tekovaiheet taulukkolaskentaohjelmalla kun tausta poistetaan: 1. Signaalitaustan (eli 0-näytteiden) keskiarvo funktiolla tai käsin tehdyllä kaavalla. 2. Kaikista tuloksista vähennetään saatu taustasignaali eli pudotetaan standardisuora niin, että signaalin ollessa 0 myös pitoisuus on Tehdään standardi XY-pistekuvaaja nollatuista mittaustuloksista ja tunnetuista konsentraatioista. 4. Lisää trendiviiva pistekuvaajaan. Trendiviivan optioista yhtälön kaava ja R 2 näkyviin ja tarvittaessa myös 0-pakotus. Hyvästä korrelaatiosta voidaan matemaattisesti puhua kun selitysaste on > 0,9. Labrassa tuo 0,9 on jo kyllä melko heikko tulos. Herkässä määrityksessä selitysaste on luokkaa 0, Hylkää näytelaskuissa standardin ulkopuoliset tulokset (signaali standardisignaalien ulkopuolella). 6. Laske tuntemattomien näytteiden pitoisuudet yhtälön kaavan avulla. Muista huomioida laimennokset laskuissa eli kerro välitulos laimennoksen käänteisluvulla. Kuvaajasta saat yhtälön kertoimet, mutta ne voit selvittää myös laskentaohjelmissa funktioilla. Funktioita käyttämällä kertoimet päivittyvät jos data muuttuu, kuvaajan yhtälö ei välttämättä päivity muutoksissa. Standardisuora on muotoa: y = m * x + b, ja kertoimet saat seuraavilla taulukkolaskentaohjelman funktioilla selville m = SLOPE (y,x) b = INTERCEPT (y,x) 8

9 Esimerkki 1 Seuraavassa on esimerkki miten tulokset saadaan taulukkolaskentaohjelmalla tehtyä. 1. Taulukoi mittaustulokset ja standardien konsentraatiot ohjelmaan. Mikäli olet ottanut useita rinnakkaisia mittauksia, laske niistä keskiarvo. 2. Lisää uusi kaaviokuva ja valitse kaavion tyypiksi Scatter (pistekuvaaja). 3. Paina tyhjää kaaviota oikealla hiiren napilla ja valitse Select Data. Lisää uusi sarja painamalla Add ja valitse X arvoiksi konsentraatiot ja Y arvoiksi keskiarvot. Voit myös nimetä sarjasi, esimerkiksi Standardisuora. Tämän jälkeen kuittaa valinnat OK. 9

10 4. Valitse kaaviosta yksi mittapiste hiiren oikealla napilla ja valitse Add Trendline. Valitse suoran tyypiksi Linear ja laita ruksi kohtiin Display Equation on Chart ja Display R-squared value on chart. Tällöin näet standardisuoran selitysasteen ja suoran yhtälön, josta voit laskea näytteen pitoisuuden. 5. Ratkaise suoran yhtälöstä x ja kirjoita yhtälö ylös johonkin. Lisää standardien perään näytteet ja listaa näytteiden absorbanssit. 6. Laske yhteen soluun näytteen konsentraatio käyttämällä näytteen absorbanssia ja suoran yhtälöä. CV-prosentit voi toki myös laskea ja lisätä kuvaajaan. Lineaarisen mittausalueen ulkopuolelle osuvat mittauspisteet voidaan poistaa esim. IF-funktion avulla. Kuvaajasta käsin tehdyn yhtälön avulla laskettaessa laskut eivät päivity automaattisesti jos raakadata muuttuu. Tämän ongelman poistamiseksi voit käyttää funktioita SLOPE ja INTERCEPT laskuissa kaavan käsinkirjoittelun sijaan. Tee äskeinen standardikuvaaja funktioiden avulla ja tarkastele tuloksia. Miksi lopputuloksissa voi olla eroja? 10

11 Kaikesta huolimatta aina eivät kaikki laskut ja pipetoinnit mene kuten elokuvissa. Jos kuvaajasi näyttää lopulta kuten kuvassa 11, niin harjoittele uudestaan. Esimerkissä rinnakkaiset määritykset ovat hyvin kasassa, mutta laimennosten teko ei ole onnistunut ja tämän takia matemaattinen malli on huono (R 2 <0,9) Kuva 11 Epäonnistunut Bradford-proteiinimäärityksen standardisuora. 11

12 Esimerkki 2. Standardin ja näytteiden mittatulokset ovat taulukoissa. Laimennoksien merkinnässä esim. 1/20 (engl. 1 in 20) tarkoittaa 1+19 osaa, ei Tehdään standardikuvaaja, taustaa ei nyt poisteta. 2. Selvitä minkä näytteiden tuloksen voi laskea. Nyt suurimman standardin signaali on luokkaa 0,6 eli näytelaimennokset ½ ja 1/10 hylätään, koska menevät yli. Näille ei kukaan osaa tulosta laskea. 3. Näytelaimennosten 1/20 keskiarvo on 0,4485. Tämä on nyt yhtälön Y-arvo. Ratkaistaan yhtälöstä X. Y = 0,0042X + 0,2389 (Y 0,2389) = X 0,0042 (0,4485 0,2389) = 49,9 µg/ml 0,0042 Laskettu tulos on 1/20-osatulos eli kerrotaan lopuksi laimennos ulos 49,9 mg/ml x 20 = 998 µg/ml 12

13 Reagenssit Bradford-varastoliuos (engl. stock solution) 100 ml etanoli (95 %) 200 ml fosforihappo (88 %) 350 mg Serva blue G väriaine Bradford-käyttöliuos (engl. working buffer) 425 ml laboratoriovesi 15 ml etanoli (95 %) 30 ml fosforihappo (88 %) 30 ml Bradford-varastoliuos Suodata suodatinpaperin (Whatman numero 1 = karkea suodatus) läpi. Säilytys huoneenlämmössä (engl. room temperature, RT) ja valolta suojattuna (folioon käärittynä tai ruskeassa säilytyspullossa). Säilyy viikkoja, suodata liuokset aina ennen käyttöä. Kysymyksiä/tehtäviä 1. Mitä tarkoittaa selitysaste, R 2? 2. Mitä tarkoittaa CV-prosentti? Miten se lasketaan? 3. Tarvitset kantaliuoksesta (2000 µg/ml) standardin, jonka pitoisuus on 250 µg/ml ja tilavuus 30 µl. Miten valmistat standardin? 4. Standardikuvaaja on muotoa y = 2x + 1,8. Näytteen absorbanssitulos y on 188. Mikä on näytteen pitoisuus? 5. Proteiinistandardin rinnakkaisista mittaustuloksista tulee eri lukemia. Mitä syitä tähän voi olla? 6. Näytteesi proteiinipitoisuus on etukäteistietojen perusteella noin 1 mg/ml, mutta Bradfordmittauksessa saat tuloksen 2,5 mg/ml. Miksi näin voi käydä? 7. Tunne alla olevan kuvan termit ja merkitykset Tarkkuus hyvä (engl. accuracy), mutta toistettavuus huono. Toistettavuus hyvä (engl. repeatability), mutta tarkkuus huono. 13

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi

Lisätiedot

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni Vasta-ainemääritys Johdanto Vasta-ainemääritys (engl. immunoassay) perustuu spesifisen vasta-aineen (engl. antibody) sitoutumiseen mitattavaan antigeeniin (engl. antigen). Menetelmän etuja ovat suuri herkkyys

Lisätiedot

Proteiinituoton optimointi kuoppalevyllä

Proteiinituoton optimointi kuoppalevyllä Proteiinituoton optimointi kuoppalevyllä Johdanto Ennen ison mittakaavan proteiinituottoja kasvatusolosuhteita kannattaa optimoida. Perinteisesti näitä on tehty käsityönä, mutta solukasvatusten seuranta

Lisätiedot

Mittausaallonpituuden optimointi

Mittausaallonpituuden optimointi Mittausaallonpituuden optimointi Johdanto Biokemiallisia mittauksia tehdään usein spektrofotometrillä. Laitteen avulla voidaan mitata pitoisuuksia, sekä määrittää tuotteen puhtautta. Spektrofotometrillä

Lisätiedot

Spektrofotometria ja spektroskopia

Spektrofotometria ja spektroskopia 11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI

LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI Agaroosigeelielektroforeesi (AGE) on yksinkertainen ja tehokas menetelmä erikokoisten DNAjaksojen erottamiseen, tunnistamiseen ja puhdistamiseen. Eri valmistajien

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA TAUSTAA Pehmeä vesi on hyvän pesutuloksen edellytys. Tavallisissa pesupulvereissa fosfori esiintyy polyfosfaattina, joka suhteellisen nopeasti hydrolisoituu vedessä ortofosfaatiksi.

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Proteiinikoon määritys (SDS-page)

Proteiinikoon määritys (SDS-page) Proteiinikoon määritys (SDS-page) Johdanto SDS-pagen (sodium dodecyl sulfate) avulla määritetään proteiinien kokoja ja menetelmällä voidaan myös selvittää proteiininäytteen puhtautta. peitegeeli Menetelmässä

Lisätiedot

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla

Lisätiedot

10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria

10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria BIOKEMIAN MENETELMÄT I, SYKSY 2015 VASTAUKSET LUENTOMATERIAALIN TEHTÄVIIN: 10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria Pesukoneen g-voimat: RCF (x g) = 1,119 10-5 (rpm)2 r = roottorin säde

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016.

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. DEADLINET: työselostus tulostettuna paperille Työ 3: To 24.3.2016 klo 15:00 KE1132:n palautuspiste tai BMTK:n Työ 2: Pe 1.4.2016 klo 16:00 KE1132:n

Lisätiedot

Proteiinipuhdistus. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni

Proteiinipuhdistus. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni Proteiinipuhdistus Johdanto Proteiinien jälkikäsittely on monimuotoinen, usein myös vaikeahko ja kalliskin laji. Haastetta hommassa riittääkin jos esimerkiksi E.Colin tuottamista tuhansista proteiineista

Lisätiedot

Mikrobiologisten tulosten laskeminen

Mikrobiologisten tulosten laskeminen Vastuuhenkilö Tuula Johansson Sivu/sivut 1 / 6 1 Pesäkkeiden laskeminen maljoilta 1.1 Yleistä Pesäkkeitä laskettaessa tarvittaessa apuna käytetään suurennuslasilla varustettua pesäkelaskijaa. Siihen kuuluu

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Öljysäiliö maan alla

Öljysäiliö maan alla Kaigasniemen koulu Öljysäiliö maan alla Yläkoulun ketaava ja syventävä matematiikan tehtävä Vesa Maanselkä 009 Ostat talon jossa on öljylämmitys. Takapihalle on kaivettu maahan sylintein muotoinen öljysäiliö

Lisätiedot

Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys

Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys 1. Työn periaate Liuenneen silikaatin määritys perustuu keltaisen silikomolybdeenihapon muodostumiseen. Keltainen kompleksi pelkistetään oksaalihapolla

Lisätiedot

MICROSOFT EXCEL 2010

MICROSOFT EXCEL 2010 1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä

Lisätiedot

Excel syventävät harjoitukset 31.8.2015

Excel syventävät harjoitukset 31.8.2015 Yleistä Excel on taulukkolaskentaohjelma. Tämä tarkoittaa sitä että sillä voi laskea laajoja, paljon laskentatehoa vaativia asioita, esimerkiksi fysiikan laboratoriotöiden koetuloksia. Excel-ohjelmalla

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 604 Skill Laborantti Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonta ja tutkimus Lääketurvallisuus 35.00 40.00

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti

Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti 1. Työn periaate Esikäsitellyn näyteliuoksen sisältämä laktoosi hajotetaan (hydrolysoidaan) entsymaattisesti D-glukoosiksi ja D-galaktoosiksi

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA (1) ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA 1. Standardiliuosten teko etanolista Arvioi, mikä on näytteen alkoholipitoisuus Valitse sen mukaan 3-4 standardiliuosta, jotka ovat näytteen

Lisätiedot

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto Versio k15 Näin laadit ilmastodiagrammin Libre Officen taulukkolaskentaohjelmalla. Ohje on laadittu käyttäen Libre Officen versiota 4.2.2.1. Voit ladata ohjelmiston omalle koneellesi osoitteesta fi.libreoffice.org.

Lisätiedot

Excel 2013:n käyttö kirjallisen raportin, esim. työselostuksen tekemisessä

Excel 2013:n käyttö kirjallisen raportin, esim. työselostuksen tekemisessä Excel 2013:n käyttö kirjallisen raportin, esim. työselostuksen tekemisessä Sisällysluettelo EXCEL-TAULUKKOLASKENTAOHJELMAN PERUSTEET... 2 1. PERUSASIOITA... 2 2. TEKSTIN KIRJOITTAMINEN TAULUKKOON... 3

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA

ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA Kaasukromatografia on menetelmä, jolla voidaan tutkia haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä. Näyte syötetään tavallisesti ruiskulla injektoriin, jossa se höyrystyy ja sekoittuu inerttiin

Lisätiedot

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 604 Skill Laborantti. Competitor Name

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 604 Skill Laborantti. Competitor Name Summary Form Skill Number 604 Skill Laborantti ing Scheme Lock 24-04-2012 18:44:07 Final Lock 26-04-2012 12:52:46 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C Elintarvikeanalytiikka

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva. SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013 MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013 PROSENTTILASKENTA Prosentti on 1/100 tai 0,01. Esimerkki 40. Lukuarvo % 0,42 42 0,013 1,3 1,002 100,2 1/25 100/25=4 23/45 51,1

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I 1 Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja

Lisätiedot

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen! Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ: RESTRIKTIOENTSYYMIDIGESTIO

LABORATORIOTYÖ: RESTRIKTIOENTSYYMIDIGESTIO LABORATORIOTYÖ: RESTRIKTIOENTSYYMIDIGESTIO Restriktioentsyymidigestio on yksi yhdistelmä-dna-tekniikan perusmenetelmistä, jossa katkaistaan kaksinauhainen DNA tietystä kohdasta erilaisten restriktioentsyymien

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017 MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017 SISÄLTÖ 1. Matemaattisten ongelmien ratkaisu laskukaavoilla 2. Tekijäyhtälöt 3. Laskukaavojen yhdistäminen 4. Yhtälöiden

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

1 Kirjautuminen ja Käyttöliittymä... 2. 1.1 Kirjautuminen... 2. 1.2 Käyttöliittymä... 2. 2 Uuden varauksen tekeminen... 3. 2.1 Normaali varaus...

1 Kirjautuminen ja Käyttöliittymä... 2. 1.1 Kirjautuminen... 2. 1.2 Käyttöliittymä... 2. 2 Uuden varauksen tekeminen... 3. 2.1 Normaali varaus... 1 Kirjautuminen ja Käyttöliittymä... 2 1.1 Kirjautuminen... 2 1.2 Käyttöliittymä... 2 2 Uuden varauksen tekeminen... 3 2.1 Normaali varaus... 3 2.2 Alustava Varaus... 5 2.2.1 Alustavan varauksen muuttaminen

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 1 Kuva 1 Sakari Järvenpää sakari.o.a.jarvenpaa@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 28.3.16 2 Sisällys 1 Kaaviot... 3 1.1 Kaavion osat... 3 1.2 Kaavion tekeminen... 4 1.3 Kaavion muokkaaminen...

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

ja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi.

ja piirrä sitä vastaavat kaksi käyrää ja tarkista ratkaisusi kuvastasi. Harjoituksia yhtälöryhmistä ja matriiseista 1. Ratkaise yhtälöpari (F 1 ja F 2 ovat tuntemattomia) cos( ) F 1 + cos( ) F 2 = 0 sin( ) F 1 + sin( ) F 2 = -1730, kun = -50 ja = -145. 2. Ratkaise yhtälöpari

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN

Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN 4.12.2012 Viivakaavio Excelissä voit toteuttaa viivakaavion kaaviolajilla Line (Viiva). Viivakaavio onnistuu varmimmin, jos taulukon ensimmäisessä sarakkeessa ovat

Lisätiedot

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä NELIÖJUURI POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA2 Tarkoittaa positiivista tai nollaa Määritelmä, neliöjuuri: Luvun a R neliöjuuri, merkitään a, on se ei-negatiivinen luku, jonka neliö (eli toiseen potenssiin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

Juha Haataja 4.10.2011

Juha Haataja 4.10.2011 METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,

Lisätiedot

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Chydenius Saku 8.9.2003 Ikävalko Asko ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla Työn valvoja: Pekka

Lisätiedot

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

v1.2 Huom! Piirto-ohjelmissa asioita voi tehdä todella monella tavalla, tässä esitellään yksi esimerkkitapa tällaisen käyrän piirtämiseen.

v1.2 Huom! Piirto-ohjelmissa asioita voi tehdä todella monella tavalla, tässä esitellään yksi esimerkkitapa tällaisen käyrän piirtämiseen. v2 Tehtävä: Piirrä kartalle merkittyjen pisteiden ja välinen korkeusprofiili. Voit käyttää valmista Libre Office Draw koordinaatistopohjaa. Pisteiden välisen janan jakomerkit ovat 100m välein. Vaihtoehtoisesti

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 604 Skill Laborantti. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 604 Skill Laborantti. Competitor Name Summary Skill Number 604 Skill Laborantti ing Scheme Lock 04-05-2015 16:18:54 Final Lock 07-05-2015 13:26:03 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Elintarvikeanalytiikka

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Glukoosidehydrogenaasientsyymi katalysoi glukoosin oksidaatiota

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 008 MATEMATIIKKA TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä. Maljakossa on 0 keltaista ja 0 punaista tulppaania, joista puutarhuriopiskelijan on määrä

Lisätiedot

Aki Taanila LINEAARINEN OPTIMOINTI

Aki Taanila LINEAARINEN OPTIMOINTI Aki Taanila LINEAARINEN OPTIMOINTI 26.4.2011 JOHDANTO Tässä monisteessa esitetään lineaarisen optimoinnin alkeet. Moniste sisältää tarvittavat Excel ohjeet. Viimeisin versio tästä monisteesta ja siihen

Lisätiedot

Matemaattinen Analyysi

Matemaattinen Analyysi Vaasan yliopisto, 009-010 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi 7 harjoitus 1 Määritä seuraavien potenssisarjojen suppenemissäteet a) k k x 5)k b) k=1 k x 5)k = k k 1) k ) 1) Suppenemissäteen R käänteisarvo

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

Teemu Näykki ENVICAL SYKE

Teemu Näykki ENVICAL SYKE Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys, toteamisraja vaatimukset ja vinkkejä laskemiseen Teemu Näykki ENVICAL SYKE AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA 2.10.2014 Sosiaali-

Lisätiedot

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER DistanceMaster One 36 Laser 650 nm SPEED SHUTTER Laser 02 2 x Typ AAA / LR03 1,5V / Alkaline DistanceMaster One x x y = m 2 y z x y x y z = m 3 03 ! Lue käyttöohje kokonaan. Lue myös lisälehti Takuu- ja

Lisätiedot

Mb03 Koe 21.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/4

Mb03 Koe 21.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/4 Mb03 Koe 2..20 Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu /4 Kokeessa on kaksi osaa. Osa A ratkaistaan tehtäväpaperille ja osa B ratkaistaan konseptipaperille. Osa A: saat käyttää taulukkokirjaa mutta et laskinta.

Lisätiedot

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet 9500 FOTOMETRIN mittausohjeet Fotometrin ohjelmointinumero: Phot 7. KLOORI (DPD) Vapaan, sitoutuneen ja kokonaiskloorin analysointi vedestä. Fotometrinen menetelmä Automaattinen aallonmittaus Mittavälillä

Lisätiedot

Automatisoimme ja tehostamme asiakkaidemme toimintaa kaikissa Merkittävissä asioissa

Automatisoimme ja tehostamme asiakkaidemme toimintaa kaikissa Merkittävissä asioissa Automatisoimme ja tehostamme asiakkaidemme toimintaa kaikissa Merkittävissä asioissa Valvontaohjelma käyttöönotto- ja määräaikaismittausten hallintaan. Helppo työkalu vikavirtasuojien testaukseen ja hallinnointiin.

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4

Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 Sisällysluettelo ESIPUHE KIRJAN 1. PAINOKSEEN...3 ESIPUHE KIRJAN 2. PAINOKSEEN...3 SISÄLLYSLUETTELO...4 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN...6 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO...7 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET...9

Lisätiedot

PIKAOHJEET Käytettäväksi vain Sofia-analysaattorin kanssa.

PIKAOHJEET Käytettäväksi vain Sofia-analysaattorin kanssa. Analysaattori ja FIA PIKAOHJEET Käytettäväksi vain Sofia-analysaattorin kanssa. Testausmenetelmä Tutki pakkausseloste ja käyttöohje huolellisesti ennen pikaohjeiden käyttöä. Tämä ei ole täydellinen pakkausseloste.

Lisätiedot

Fixcom Webmail ohje. Allekirjoitus. Voit lisätä yhden tai useamman allekirjoituksen.

Fixcom Webmail ohje. Allekirjoitus. Voit lisätä yhden tai useamman allekirjoituksen. Webmail on monipuolinen työkalu jolla voi tehdä paljon muutakin kuin lukea sähköpostia. Tässä ohjeessa on lyhyesti esitelty joitakin sen ominaisuuksia. Peruspostilaatikossa ei ole kaikkia ominaisuuksia,

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Aluksi. 1.1. Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö Aluksi Matematiikan käsite suora on tarkalleen sama asia kuin arkikielen suoran käsite. Vai oliko se toisinpäin? Matematiikan luonteesta johtuu, että sen soveltaja ei tyydy pelkkään suoran nimeen eikä

Lisätiedot