Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Lapin ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Lapin ELY-keskus...13 Rovaniemen seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Torniolaakson seutukunta Itä-Lapin seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

8 Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

10 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Lappi Elinkeinoelämän näkymät Lapissa jatkuvat kuluvana vuonna hyvinä, mitä vauhdittavat kaivos- ja metalliteollisuuden sekä matkailun myönteinen kehittyminen. Myös Pohjois- Ruotsin hyvät kehitysnäkymät ja laajeneva kaivosteollisuus kerrannaisvaikutuksineen heijastuvat myönteisesti Lapin elinkeinoelämään ja yritystoimintaan. Parhaillaan käynnissä olevista investoinneista keskeisimmät ovat Kevitsan kaivosinvestointi Sodankylässä sekä Outokummin terästehtaan laajennus ja ferrokromituotannon kaksinkertaistaminen. Työvoiman kysyntä on vilkastunut ja työttömyys laskee. Osaavan työvoiman saatavuus on vaikeutumassa monilla aloilla jo tämän vuoden aikana. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

12 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

14 Lapin ELY-keskus Tunturi-Lapin seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne - Osaavan työvoiman saatavuus + Pohjois-Lapin seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne ++ Osaavan työvoiman saatavuus - Utsjoki Inari Enontekiö Pohjois-Lapin sk Tunturi-Lapin sk Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Torniolaakson seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus - Kolari Rovaniemi Pello Torniolaakson sk Pelkosenniemi Itä-Lapin sk Kemijärvi Salla Kemi-Tornion seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Ylitornio Tornio Tervola Kemi- Tornion sk Keminmaa Simo Kemi Rovaniemen sk Ranua Posio Rovaniemen seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus + Itä-Lapin seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Lapissa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väkiluku väheni 283 henkilöllä. Vuonna 2009 Lapissa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,8 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Lappi Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Elinkeinoelämän näkymät Lapissa jatkuvat kuluvana vuonna hyvinä, mitä vauhdittavat kaivos- ja metalliteollisuuden sekä matkailun myönteinen kehittyminen. Myös Pohjois- Ruotsin hyvät kehitysnäkymät ja laajeneva kaivosteollisuus kerrannaisvaikutuksineen heijastuvat myönteisesti Lapin elinkeinoelämään ja yritystoimintaan. Työvoiman kysyntä on vilkastunut ja työttömyys laskee. Osaavan työvoiman saatavuus on vaikeutumassa monilla aloilla jo tämän vuoden aikana. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Viime aikoina eri tahojen julkaisemat talouskatsaukset ja suhdannebarometrit vahvistavat kuvaa Lapin positiivisista näkymistä: sekä yritykset että kuntapäättäjät näkevät Lapin tulevaisuuden myönteisenä. TE-hallinnon toimeksiannosta viime vuonna toteutetussa KOTTI-yrityshaastatteluissa yritysten arviot suhdannetilanteesta paranivat selvästi syksyä kohti mentäessä. Haastatellut yritykset näkevät tulevaisuuden varsin valoisana. Reilu neljännes vastaajista arvioi yritystoiminnan kasvavan seuraavan vuoden aikana ja vain noin 10 prosenttia uskoi toiminnan supistuvan. Positiivisimmat tulevaisuudennäkymät olivat Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutukunnissa. Myös yritysten henkilöstön määrän arvioitiin kasvavan kahden vuoden kuluessa. Konkreettinen merkki elinkeinoelämän vilkastumisesta on raskaan liikenteen voimakas lisääntyminen. Viime kuukausina on käynnistynyt erityisen paljon ympäristövaikutusten arviointeja joko uusissa tai käynnissä olevien yritysten toiminnan laajennushankkeissa. Uudet hankkeet tai hankkeiden laajennukset työllistävät myös maankäytön suunnittelua kunnissa. Jo toiminnassa olevien kaivosten lisäksi Lapissa on rakenteilla ja suunnitteilla useita kaivoksia. Malminetsintään panostetaan voimakkaasti. Haasteena on kaivostoiminnan yhteensovittaminen matkailuun ja alkutuotantoon. Malminetsintä kohdistuu usein myös Natura 2000-alueille. Käynnissä olevista kaivosinvestoinneista tärkeimmät ovat Sodankylässä olevan Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivoksen rakentaminen sekä Kemin kromikaivoksen laajentaminen. Kolari- Pajalan kaivosalueen rakentaminen on Ruotsin puolella jo käynnistynyt. Suomen puolella olevan Hannukaisen kaivoksen rakentaminen alkaa vuonna Kittilän kultakaivoksella on parhaillaan menossa selvitys tuotannon laajentamisesta. Soklin fosforikaivoksen suunnittelu jatkuu. Toiveet kaivoksen avaamisesta ovat korkealla siitä huolimatta, että kaivosyhtiö päätti toteuttaa malmin rikastuksen Venäjän Kovrodissa. Kaivostoiminta heijastuu myönteisinä kasvusykäyksinä monille muille toimialoille. Rakentaminen ja maarakentaminen ovat kasvussa. Rakentamisen hyvä tilanne perustuu 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

16 kaivosinvestointien lisäksi kasvussa olevaan asuinrakentamiseen. Kaivostoiminta edellyttää merkittäviä investointeja myös liikenneinfraan. Outokumpu päätti kesällä 2010 Kemin kromikaivoksen ja ferrokromitehtaan tuotannon kaksinkertaistamisesta. Outokummun investoinnilla on laajat vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen Kemi-Tornio seudun lisäksi koko Pohjois-Suomessa. Heijastusvaikutukset näkyvät alihankinnan kautta laajemminkin myönteisenä kehityksenä metalliteollisuuden yrityksissä. Kemi-Tornio seudulle on suunniteltu merkittäviä energiainvestointeja. Alue on Fennovoiman uuden ydinvoimalan mahdollinen sijoituspaikka. Ydinvoimalan sijoituspäätös tultaneen tekemään ensi kesään mennessä. Alueelle on suunniteltu myös biodiesel-laitosta. Matkailussa on merkkejä paremmasta. Yleinen taloudellinen tilanne ja viime vuoden toistuvat lentoliikenneongelmat (tuhkapilvet, stuerttien lakko ja Keski-Euroopan lentokenttäkaaos) ovat vaikeuttaneet matkailun kannattavuutta Lapissa. Tilanne ja kehitysnäkymät vaihtelevat matkailukeskusten välillä ja myös matkailukeskusten sisällä yrityksittäin. Venäläisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt Lapissa merkittävästi ja venäläisten ostosmatkailu on heijastunut myönteisesti myös kauppaan. Matkailussa on useita valmiita investointisuunnitelmia, joiden toteuttamista on vain siirretty käynnistettäväksi suhdannetilanteen parantuessa. Kaupan ja yleisemminkin palveluiden kehitysnäkymät näyttävät myönteisiltä. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyyden kehitys kääntyi Lapissa positiivisemmaksi alkuvuoden 2010 aikana ja oli koko vuoden parempi kuin koko maassa. Työttömyyden vuositason kasvu pysähtyi Lapissa maaliskuussa ja huhtikuusta lähtien työttömiä oli vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Työttömyyden väheneminen vahvistui loppuvuoden aikana. Työttömyys tulee edelleen alenemaan tämän vuoden aikana ja työttömien määrä voi jo alittaa lamaa edeltävän vuoden 2008 tason. Työllisyystilanteen paraneminen näkyi myös TE-toimistoon ilmoitettujen avoimien työpaikkojen lisääntymisenä. Lapin TE-toimistoihin ilmoitettiin viime vuoden 2010 aikana avointa työpaikkaa, mikä on lähes enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimia työpaikkoja oli eniten puhelinmyynti- ja markkinointitehtävissä, metalliteollisuudessa, terveyden- ja sairaanhoidossa, opetusalalla, rakennustyössä sekä erilaisissa matkailualan tehtävissä Nuorista työttömistä lähes kahdella kolmasosalla on ammatillinen koulutus, joten nuorten työhön pääsy on erityisen tärkeää. Lappilaiset yritykset ovatkin työllistäneet nuoria enenevässä määrin, esim. viime vuoden toukokuussa käyttöön otetun Sanssi-kortin avulla työllistyi viime vuonna noin 200 lappilaista nuorta. Nuorten työttömyys kääntyi laskuun ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 viime kesänä ja loppuvuodesta nuorten työttömyys väheni jo hieman kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin. Nuorten työttömyys keskittyy Lapissa Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueille. Osalla työttömistä työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömänä olleet) määrä lisääntyi vuonna Lisäksi pitkäaikaistyöttömistä yhä useammalla työttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti yli kaksi vuotta. Pitkäaikaistyöttömistä puolet on yli 55-vuotiaita. Lapissa tarvitaan osaajia lähivuosina mm. kaivosalalle, palveluammatteihin, rakentamiseen, metalliteollisuuteen sekä terveydenhuoltoon. Työvoiman saatavuus on vaikeutumassa voimistuen pitemmällä aikavälillä työvoiman ikärakenteesta johtuvan poistuman sekä elinkeinoelämän myönteisten kehitysnäkymien (mm. uudet kaivoshankkeet, matkailun kehittyminen sekä suunnitellut energiainvestoinnit) realisoituessa työvoimatarpeina. Rovaniemen seutukunta Rovaniemi, Ranua Rovaniemen seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väestö kasvoi 157 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,9 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma Rovaniemen seudulla on varovaisen myönteinen. Taantuma on ohitettu ja kasvu on maltillista. Kaivosteollisuus ja Meri-Lapin investoinnit luovat uskoa parempaan tulevaisuuteen myös Rovaniemen seudulle, mutta samanaikaisesti huoli matkailun kehittymisestä sekä EU:n alueen talousnäkymistä luovat harmaita pilviä taivaalle. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Teollisuus kasvaa maltillisesti ja alkaa lähestyä lamaa edeltävää tasoa. Myös ulkomaankaupassa on ollut piristymistä. Varsinkin veturiyrityksillä on hyvä tilanne, mikä heijastuu myös alihankintaan. Ydinvoimalan rakentamisen uskotaan tuovan heijastevaikutuksia siinäkin tapauksessa, että sitä ei rakenneta Simoon. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

18 Rakentamisessa kysyntää on sekä teollisuus- että asuntorakentamisen puolella. Alhaiset korot pitävät asuntokauppaa vilkkaana, mikä heijastuu myönteisesti uudistuotantoon. Myös rakennuslupia on myönnetty ennätysmäärä. Matkailurakentamisessa on koko Lapin tasolla hiljaisempaa, mikä heijastuu myös Rovaniemen alueelle, koska alueen rakennusalan yritykset ovat urakoineet tunturikeskuksissa. Kunnossapitorakentamisen kysyntä on voimakkaassa kasvussa ja se on vaikutuksiltaan varsin työllistävää. Tuotannon elpymisellä on positiiviset heijastevaikutukset kuljetusalalle. Kaivosten rakentaminen ja matkailu omalta osaltaan luo kasvua toimialalle. Kuljetusalalla haasteena on kustannusten nousu, ulkomainen kilpailu sekä pikkuhiljaa vaikeutuva työvoiman saatavuus. Kauppa on Rovaniemen seudulla kehittynyt myönteisesti. Venäläisten ostosmatkailu on lisääntynyt ja siihen liittyy varsin paljon myönteisiä odotuksia myös jatkossa, kun tulli- ja viisumirajoituksia poistetaan. Alueen hyvä tarjonta houkuttelee ostosmatkailijoita myös lähikunnista. Lisäksi myönteisiä näkymiä liittyy turvallisuus- ja kiinteistöalaan. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Työvoiman saatavuus on suuri huolen aihe, koska alalla on odotettavissa voimakasta eläköitymistä lähivuosien aikana. Myös yksityisten hyvinvointipalveluiden kysyntä on kasvussa. Yritysten uskotaan panostavan omalta osaltaan jatkossa henkilöstön hyvinvointiin, mikä luo uutta kysyntää. Alkutuotannossa perinteinen maatalous supistuu, mutta metsäteollisuuden osalta voi tulla uusia avauksia. Myös uusiutuviin energialähteisiin liittyy positiivisia odotuksia esim. bioenergian osalta. Luovien alojen kehittämiseen on Rovaniemen seudulla panostettu huomattavasti ja kehitetty pitkäjänteisesti. Alalla on olemassa selkeitä kasvuodotuksia, vaikka alan yrittäjyys on pääosin ollut pienimuotoista. Alalle syntyy uusia yrityksiä. Matkailussa on ristiriitaisia odotuksia ja näkemyksiä kehittymisestä. Vaikka matkailussa on tapahtunut vilkastumista, matkaa vuoden 2007 tasolle on vielä kurottavana umpeen. Esimerkiksi Rovaniemen joulumatkailu jäi alhaisemmalle tasolle kuin vuosi sitten. Seudulle syntyy pientä yritystoimintaa, mutta samanaikaisesti yrittäjät eläköityvät ja vaikeuksia on löytää jatkajia. Starttirahan kysyntä on ollut laimeampaa kuin aikaisemmin. Kaupan alalla on joillakin pienillä erikoisliikkeillä selviä vaikeuksia pysyä markkinoilla. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömien määrässä ei uskota tapahtuvan huomattavaa muutosta, vaan tasainen myönteinen kehitys vuositasolla jatkuu. Positiivista on, että nuorten työttömyys on laskussa. Rakenteellisen työttömyyden ytimeen kuuluu lähes puolet kaikista työttömistä työnhakijoista ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 ja heidän keskuudessa työllistymisen esteet ovat hyvin moninaiset. Työttömien työnhakijoiden vaikea ydin haastaa sekä TE-toimiston että muut toimijat miettimään, kuinka suurella osalla työmarkkinoille kuntoutuminen on realistinen tavoite. Työpaikkoja uskotaan syntyvän kaivosteollisuuteen, terveydenhuolto- ja sosiaalialalle, palveluihin, alueellistettuihin yksiköihin sekä erilaisiin kansainvälisiin tehtäviin. Eläköitymisen myötä avautuu myös muille aloille uusia työmahdollisuuksia esim. rakentamiseen ja kauppaan. Julkinen sektori supistuu ja supistaa omaa henkilöstöään. Osa palveluista korvataan ostopalveluilla, mikä voi synnyttää tarpeita uusille yrityksille, jotka tarjoavat esim. erilaisia hallinto- ja asiantuntijapalveluita. Kohtaanto-ongelma nousee aika pian esille, kun kasvuvauhti kiihtyy. Tällä hetkellä työvoiman saatavuus on hyvä. Kotti-yrityshaastattelun mukaan yritykset kokevat tällä hetkellä, että osaavan työvoiman saatavuus tulee merkittävästi heikkenemään varsin nopealla aikataululla. Kemi-Tornion seutukunta Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo Kemi-Tornion seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 10 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,1 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Kemi-Tornion seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Kemi-Tornion seudulla on tunnelma myönteisen odottava ja monilla aloilla on tapahtunut piristymistä. Outokummun terästehtaan laajennus ja ferrokromituotannon kaksinkertaistaminen on alueelle merkittävä asia. Suuria odotuksia on asetettu uudelle ydinvoimalalle, jonka vaihtoehtoisena sijoituspaikkana on Simo. Alueella on investointisuunnitelmia, jotka odottavat ydinvoimalahankkeen päätöstä. Outokummun Terästehdas työllistää tällä hetkellä henkilöä. Terästehtaalle laajennus tuo 120 uutta työpaikkaa ja kerrannaisvaikutuksena tämä tuo alueelle 480 työpaikkaa lisää 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

20 muille sektoreille. Kevään 2011 aikana uutta työvoimaa tarvitaan kunnossapitotehtäviin 15 henkilöä ja käyttöhenkilötehtäviin myös 15 henkilöä. Ferrokromituotannon laajennus on kustannuksiltaan noin puolen miljardin euron investointi. Rakentamisvaiheessa työtä on myös sadoille aliurakoitsijoiden työntekijöille (noin 350 työntekijää tehdasalueella). Laajennus tulee kestämään arvioltaan kolme vuotta. Tornio Worksin Kemin kaivokselle on työllistynyt kaivosalan oppisopimuskoulutukseen kaivoksen tuotanto - ja kunnossapitotehtäviin 15 henkilöä tammikuussa Paakkola Conveyors Oy:n toimitusjohtaja Tommi Juntikka valittiin vuoden 2010 Pohjois- ja Itä-Suomen parhaaksi kasvuyrittäjäksi. Yritys tuottaa teollisuusratkaisuja kuljetinjärjestelmien ja kuljetintoimitusten suunnitteluun ja toteutukseen. Yritys työllistää tällä hetkellä 75 henkilöä ja mahdollista olisi työllistää noin 20 henkilöä lisää tulevan kahden vuoden aikana. Työvoiman tarve on 10 levyseppähitsaajaa ja lähiaikoina 5 henkilöä projektitehtäviin. VAPO ja metsäliitto valmistelevat biodieseltehtaan perustamista, Kemi on yksi mahdollinen sijoitusvaihtoehto. Tehdas voisi käynnistyä aikaisintaan vuonna Matkailu on pysynyt entisellä tasollaan. Kemiin pitkään suunniteltu matkailualan Sarius -hanke on edelleen suunnitteilla Kemiin sisältäen tornihotellin, wellness-keskuksen ja asuinrakennuksia. Uudisrakentaminen on vilkasta, kohteita on työn alla yli kymmenen, joista suurin osa koskee kerrostaloasuntojen uudisrakentamista. Myös rakennuslupia omakotitalorakentamiseen on myönnetty keväälle 2011 lähes 60 kpl pelkästään jo Tornion alueelle. Kuljetusalalla hinnoittelu on ryöstäytynyt täysin käsistä. Ainoastaan isot tarjoajat saavat urakoita. Kannattavuus alalla on tosi heikko. Näyttää, että myös tulevina vuosina alueella tehdään keskimäärin 80 myönteistä starttirahapäätöstä - kaikista hakemuksista keskimäärin 10 prosenttia saa kielteisen päätöksen - starttirahapäätöksiä tehdessä on SYP-verkosto onnistunut hyvin arvioimaan yrittäjäksi aikovan toimialan kilpailutilanteen, tämä näkyy siinä, että starttirahalla aloittaneita yrityksiä on lopetettu vähän starttirahan päättymisen jälkeen. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyys on laskenut vuodesta 2009, mutta vielä ei ole saavutettu vuoden 2008 tasoa. Kesää kohti työmarkkinat vilkastuvat sesonkiluontoisesti. Outokummun ferrokromituotannon laajennustyön vaikutukset alueen pk-yrityksiin tulevat näkymään viime vuotta vilkkaampana työvoiman rekrytoimisena. Näillä on suora vaikutus lomautettujen ja työttömien määrän laskuun. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Hartwallin Lapin Kullan tuotannon loppuminen Torniossa syyskuun lopussa 2010 ei onneksi vaikuttanut kokonaistyöttömyyden määrään katastrofaalisesti. Lapin kullan tehtaan noin 90 irtisanotuista oli Meri-Lapin TE-toimistossa helmikuun alussa työttömänä 42 henkilöä. Outokummun terästehdas pitää osaavan työvoiman saatavuutta alueella tyydyttävänä. Eläköityviä terästehtaalla on vuositasolla noin 30 henkilöä. Heidän tilalleen tullaan työllistämään tasaisesti uusia henkilöitä. Laajennus tulee työllistämään alihankkijoiden kautta hyvin työvoimaa Myös lähiaikoina rekrytointiongelmia tulee ilmenemään terveydenhuoltoalalla, ennen muuta lääkäreistä. Kesätyöpaikkoja on alueella helmikuussa auki 700 ja kesään 2011 mennessä paikat tulevat lisääntymään puolella. Torniolaakson seutukunta Ylitornio, Pello Torniolaakson seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 123 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 674 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,1 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 529. Torniolaakson seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Torniolaakson seutukunnan alueella suhtaudutaan tulevaisuuteen optimistisesti. Syynä tähän ovat käynnistyneet ja käynnistymässä olevat suurhankkeet, joiden vaikutus erityisesti rakennus- ja rakennustuotealaan on selkeästi positiivinen. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Logistiikka-alalla kannattavuusongelmat näyttävät yleisesti ottaen pahenevan entisestään mm. polttoaineenhintojen kallistumisen vuoksi. Samanaikaisesti suuret tavarantoimittajat lähestyvät kuljetusliikkeitä rahtihintojen alennusesityksillä. Erityisesti metalliteollisuus nostaa päätään silmälläpitäen käynnistyneitä ja tulevia kaivoshankkeita. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

22 Kaupan alalla ollaan edelleen toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Päivittäistavarakauppaan matkailuliikenteen merkitys on suuri. Talonrakennusalalla on nyt käsillä laskusuhdanne, mikä johtuu mm. matkailurakentamisen hiipumisesta viime vuosiin. Teollisuusrakennushankkeet odottavat vielä vuoroaan. Rakennusaineteollisuudessa tilanne on kohtalainen tällä hetkellä. Alan molemmille toimijoille koulutetaan tällä hetkellä yhteishankintana uusia työntekijöitä silmälläpitäen tulevaa työvoimantarvetta. Näille toimijoille teollisuusrakentamisen lisäys pohjoisen suurhankkeissa on erityisen merkittävä asia. Polar-Jet Oy:llä on menossa merkittävä konepaja-investointihanke Pellossa. Yritys tarvitsee metallialan osaajia. Työvoiman rekrytointi on käynnissä. Uusia yrityksiä on perustettu edelleen kohtuullisen vilkkaasti seutukunnan koko huomioon ottaen. Vireillä on myös hankkeita, jotka voivat tarvita merkittävässä määrin eri alojen osaajia, joita ei suoraan ole valmiina olemassa. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt edelleen maltillisesti. Myös rakennetyöttömyys on alentunut. Nuorten tilanne on myös parantunut suhteessa viime vuoden tilanteeseen. Edelleen työnantajien rekrytoinneissa on nähtävissä varovaisuutta. Erityisesti pulaa on tulossa maanrakennusalan osaajista. Myös rakennusalan työntekijöistä on tulossa pulaa teollisuuden suurhankkeiden käynnistyessä (kaivosrakentaminen, Outokumpu, Fennovoima) Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu erityisesti maanrakennusalalla ja talonrakennuksessa suurhankkeitten käynnistyttyä kunnolla. Tätä myöten pulaa tulee olemaan myös logistiikka-alan osaajista. Uutena ryhmänä tulevat olemaan myös metallialan osaajat, joiden kouluttaminen näkyy olevan erityisen vaikeasti ratkaistava ongelma koulutuksen keskittyessä Kemi-Tornio alueelle. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Itä-Lapin seutukunta Kemijärvi, Salla, Posio, Savukoski, Pelkosenniemi Itä-Lapin seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väestö väheni 256 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 18,8 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Itä-Lapin seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Alueella on hyvin ristiriitaisia odotuksia. Alueella odotetaan päätöstä siitä, mitä tapahtuu Soklin kaivoksen suhteen. Yaran päätös sijoittaa malmin rikastamo Venäjälle Kovdoriin koetaan Itä-Lapissa takaiskuna. Odotukset tulevaisuuden suhteen ovat varovaisen positiivisia, mutta toisaalta taantuman ja alueella pitkään jatkuneen rakennemuutoksen jälkiä vielä korjataan. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Puuala on lähestymässä lamaa edeltävää tilannetta, vuorolomautuksista on pääosin luovuttu. Tilanne vaihtelee kuitenkin eri yrityksissä. Arktos Oy:n liimapuutuotanto on käynnistynyt ja viides rekrytointikoulutus käynnistyy maaliskuun alussa. Myös metalliala on lievässä positiivisessa kasvussa. Matkailutoimialalla on ollut lievää kävijämäärien laskua johtuen mm. lentoalan lakoista, joulunpyhien lyhyydestä, lumesta eteläisessä Suomessa sekä siitä, että matkailussa aikavaraukset tehdään lyhyellä aikajänteellä. Venäläisiä turisteja alueella on ollut samassa määrin kuin viime vuonna, Kemijärvellä jopa enemmän kuin aiemmin ja rajanylitykset ovat kasvaneet merkittävästi Sallan raja-asemalla. Rajanylitysten kasvu näkyy majoituskapasiteetin käytön kasvamisena sekä kauppaliikkeissä alueella. Uusia matkailuinvestointeja on tehty ja seuraavat uudet hankkeet ovat suunnitteluvaiheessa. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu etenee. Myös puuhaketerminaalin (Rakkakumpu) suunnittelu Kemijärvellä on käynnissä. Uusia yrityksiä on perustettu starttirahalla hieman aiempaa vuotta vähemmän, vuoden 2011 alkupuolella starttirahan kysyntä näyttää vilkastumisen merkkejä. Seudulla ei ole ollut merkittäviä konkursseja tai isoja yritysten lopettamisia. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

24 Työvoiman kysyntä ja työttömyys Kokonaisuudessaan työttömyys on alentunut vuoteen Vuonna 2010 työttömyys oli vuoden 2007 tasoa. Lomautukset vähenivät loppuvuotta 2010 kohti. Nuorten työttömyys ei ole alueella kasvanut, mutta rakennetyöttömyys on sen sijaan lisääntynyt. Rakennetyöttömien (pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, toimenpiteiltä työttömäksi jääneet sekä toimenpiteiltä toimenpiteille sijoittuneet) suhteellinen osuus työttömistä on kasvanut yli 10 prosenttiyksikköä. Työttömyyden keskimääräinen kesto on kasvanut hieman. Työhallinnon toimenpiteissä olevien määrä on laskenut ja työvoimakoulutuksessa olevien volyymi on pienentynyt koska koulutusta on yhä tarkemmin räätälöity. Edelleenkin hoiva-ala rekrytoi lisää työvoimaa, osa tosin eläköityvien tilalle. Rakentamisessa tunturialueilla edetään vaiheittain, mutta rakentaminen on lisääntynyt viime vuosina. Tulossa ei ole isoja rekrytointeja, vaan eri yritykset ja kunta-ala rekrytoivat lisätyövoimaa tarpeen mukaan. Kohtaanto-ongelmia on joissakin erityisosaamista vaativissa töissä, matkailualan sesonkityövoimassa sekä hoiva-alalla erityisesti sijaisuuksissa. Tunturi-Lapin seutukunta Kittilä, Kolari, Muonio, Enontekiö Tunturi-Lapin seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 67 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,0 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 813. Tunturi-Lapin seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Ilmapiiri Tunturi-Lapissa on myönteisen odottava; uudet kaivoshankkeet (Northland Resources) etenevät suunnitellusti ja toimiva Suurikuusikon kaivos varautuu tuotannon laajentamiseen jopa kaksinkertaiseksi. Matkailussa nähdään piristymisen merkkejä joulukuun pienestä notkahduksesta huolimatta. Ennakkovarausten perusteella Levillä on odotettavissa jopa kasvua tulevalle kaudelle. Ylläksellä varausmäärissä ollaan hieman edelliskautta jäljessä. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Rakentaminen tunturikeskuksissa on jatkunut ennakoitua vilkkaampana monen mittavan hankkeen lykkäämisestä huolimatta. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Joulukuun matkailijamäärissä tapahtui pieni notkahdus; kotimaanmatkailun lisäksi myös brittimatkailu supistui. Syitä olivat mm. yleinen taloudellinen tila, lumen määrä Etelä- Suomessa, stuerttien lakko ja kaaos Keski-Euroopan lentokentillä. Sen sijaan venäläisten matkailijoiden määrä vuoden vaihteessa lisääntyi merkittävästi, etenkin Levillä. Kasvua ovat edesauttaneet suorat lentoyhteydet koti- ja ulkomaan kentiltä. Kevätsesongista näyttää ennakkovarausten perusteella tulevan edelliskautta vilkkaampi. Tosin sesongin alkaminen näyttää viivästyvän jonkin verran etenkin Ylläksen alueella yritysasiakkaiden vähentyessä. Kaivosalalla Pajalan Tapulivuoman kaivosalueen rakennustyöt käynnistyivät tammikuussa. Tätä seuraa Sahavaaran, Pellivuoman ja Suomen puoleisen Hannukaisen kaivoksen rakentaminen. Koko kaivosklusterin pitäisi olla toiminnassa aikaisintaan Koko kaivosprojekti rajajoen molemmin puolin luo rakennusaikanaan porrastetusti jo tästä vuodesta alkaen noin työpaikkaa sekä kaivoksiin ja rikastamoon Pajalaan että Kolariin kumpaankin työntekijää. Näillä näkymin malmirikaste kuljetetaan Svappavaaran kautta Narvikin satamaan. TE-toimisto pyrkii ennakoimaan alan työvoimatarpeita keräämällä kiinnostuneiden työnhakijoiden yhteystietoja ja järjestämällä alan koulutuksia tarpeen mukaan. Kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland Oy suunnittelee Kittilän kaivoksen kullantuotannon lisäämistä jopa kaksinkertaiseksi nykyisestä. Jos tuotantoa nostetaan, rakentamiseen päästään 2012 ja käyttöönotto olisi Kannattavuuslaskelmia tehdään parhaillaan ja päätös laajennuksesta saataneen kuluvan vuoden aikana. Tuotannon kaksinkertaistaminen toisi noin 80 uutta työpaikkaa. Nordkalk Oyj:n Ruonaojan kalkkikivikaivos avataan uudelleen Kolarissa. Rakennusalan työllisyystilanne on ollut syksyn aikana odotettua parempi. Painopiste on ollut loma-asunto- ja vuokra-asuntotuotannossa. Aiempien vuosien tapaan mittavia hotelliym. investointeja ei ole ollut lukuun ottamatta Levin kylpylän laajennuksen valmistumista joulusesonkiin. Normaaleista kausivaihteluista johtuen alan työllisyystilanne heikkenee jonkin verran alkukevään aikana. Ylläksellä ei ole alkamassa isoja rakennuskohteita. Odotusarvot uusista hankkeista ensi kesälle ovat kuitenkin vähintään kesän 2010 tasoa. Kaivosinfran rakentaminen tuo merkittävästi uusia työtilaisuuksia länsirajalle niin rakentajille kuin maanrakennusalan työntekijöille. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

26 Autotestaajien määrän väheneminen näkyy ainakin toistaiseksi Muonion työllisyystilanteessa. WTC:llä on kuitenkin investointisuunnitelmia vireillä autotestauksen laajentamiseksi jo lähitulevaisuudessa. Uusien yritysten perustaminen alueella on jatkunut normaaliin tahtiin. Konkursseja ei alueella juurikaan ole ollut. Mm. luontomatkailupalveluja järjestävän Villi Pohjolan poisjääminen brittien joulumatkailun järjestämisestä Enontekiöllä ja Muoniossa on vaikuttanut heikentävästi yksittäisten ohjelmapalveluyrittäjien työllisyystilanteeseen ja kevätsesonki on vielä arvoitus. Kevätsesongin onnistuminen käsivarren kunnissa on kiinni kotimaanmatkailun piristymisestä. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyys on vähentynyt alueella edellisvuoteen. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt vuositasolla, kun taas rakennetyöttömyys pysyy korkealla tasolla. Alueen työllisyystilanteeseen vaikuttaa etenkin matkailualan kausivaihtelut. Matkailusesonki työllistää kausiluontoisesti kevääksi mm. kokkeja, kerroshoitajia, hiihtokeskustyöntekijöitä jne. Kaivosalan rekrytointitarpeisiin vastataan mm. yhteishankintakoulutuksilla. Pajalan kaivoshanke työllistää perustamisvaiheessa lähinnä maanrakennuskoneen- ja autonkuljettajia sekä kesästä alkaen talonrakennusalan ammattilaisia: kirvesmiehiä, raudoittajia, muurareita, putki-, sähkö- ja LVI-asentajia jne. Kaivosalasta kiinnostuneiden työnhakijoiden rekisteröintiä jatketaan TE-toimistossa. Tällä hetkellä kaivosalan ammattilaisista on maanlaajuinen pula, esim. prosessi-insinöörit. Matkailualan rekrytoinnissa ongelmana on lähinnä ammattitaitoisten kokkien saatavuus. Uusien kaivosten aloittaessa toimintansa eri kaivosalan erikoisammattiryhmistä, etenkin avainhenkilöistä, teollisuusasentajista jne., tulee olemaan puutetta. Kaivostoimialan kasvaessa jatkossa myös matkailuala kärsii työvoiman hakeutuessa kaivosalan säännöllisempään työhön. Kaivostoimialan näkymät houkuttelevat myös työvoiman vuokraajia rekrytointimarkkinoille. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Pohjois-Lapin seutukunta Sodankylä, Inari, Utsjoki Pohjois-Lapin seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 81 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,5 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 916. Pohjois-Lapin seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Pohjois-Lapin seutukunnan alueella tunnelma on positiivinen ja kasvuun uskova. Työttömyys on Lapin alhaisinta, alueella toimivien yritysten määrä nousee ja Sodankylän kunnan alueella väestömuutto on pysähtynyt. Sodankylän kunnan alueella useiden kaivosyhtiöiden hankkeet tuovat vireyttä koko alueelle. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Kaivosteollisuus kasvaa edelleen. Kevitsan kaivosta rakennetaan pääosin lappilaisvoimin. Kaivoksen rakentamisessa työskentelee yli 300 henkilöä, joista vain 20 % tulee Oulun eteläpuolelta. Ainoa ulkomaalainen työntekijä on FQM Kevitsa Miningin rakennuspäällikkö. Rakennustyöt ovat sujuneet etuajassa, joten toiminnan aloittaminen suunnitelmien mukaan kesällä 2012 näyttää hyvin todennäköiseltä. Sodankylän kunnan alueella tekee tutkimustoimintaa useita muitakin kaivosyhtiöitä, joiden työllistämisvaikutus on suuri. Arvion mukaan yli 100 henkilöä työskentelee näiden yhtiöiden ja heidän aliurakoitsijoidensa palkkalistoilla. Kaivostoiminnan myötä asuntorakentaminen on vilkastunut. Sodankylässä on pulaa asunnoista. Kirkonkylän keskustaan rakennetaan kerrostaloa ja uusia suunnitelmia on mm. rivitaloalueen rakentamiseksi. Inarin kirkonkylässä kulttuurikeskuksen rakentaminen jatkuu ja satama-alueen rakennussuunnitelmat ovat käynnissä. Utsjoella valmistuu Ailigasinstituutti syksyn aikana. Siihen tulee tiloja Saamelaismuseolle, Saamelaiskäräjille, Lapin ja Oulun yliopistoille sekä Norjalaiselle Saamelaiskorkeakoululle. Tuulivoimayksiköiden rakentaminen on yva-vaiheessa, Sodankylän ja Kittilän rajalle tulevan yksikön rakentaminen pääsee mahdollisesti alkuun loppuvuodesta. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

28 Matkailijoiden määrä on joulun ja alkutalven aikana hieman noussut ja kasvun uskotaan jatkuvan. Kasvua on ollut ulkomaalaisten ryhmissä. Matkailun kehittämiseen ja laajenemiseen uskotaan: Saariselän matkailuyrittäjät ovat mukana alueensa yhteismarkkinoinnin edistämishankkeessa ja Utsjoella panostetaan talvimatkailun kehittämiseen. Siellä on meneillään matkailun imago-hanke, jonka avulla mm. tuotteistetaan talvimatkailuun liittyviä palveluita yhdessä yrittäjien kanssa. Kaupan toimialalla ollaan toiveikkaita. Myynti on noussut ja myös tällä toimialalla uskotaan kasvun jatkuvan edelleen. Uusia yrityksiä perustetaan jonkin verran. Yritysten määrä nousee kuitenkin enemmän sen vuoksi että alueelle siirtyy yrityksiä muualta Suomesta kuin, että uusia yrityksiä perustettaisiin nykyistä enemmän. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömien määrässä on pientä vähenemistä koko alueella, kuitenkin niin että Sodankylän kunnan alueella työttömien määrä laskee enemmän kuin muualla. Työttömyyden kesto laskee jonkin verran ja rakennetyöttömien määrä vähenee. Mitään suuria muutoksia ei ole tulossa. Myös nuorten työttömyys laskee hivenen, joskaan se ei Pohjois-Lapin TE-toimiston alueella ole kovin korkealle tasolle noussutkaan. Kaivosten avaamiseen tähtäävät työpaikat sekä muuhunkin rakentamiseen liittyvät työpaikat lisääntyvät vuoden aikana huomattavasti. Kaivoksen tuotantoon liittyviä isoja rekrytointikoulutuksia toteutetaan kevään ja kesän aikana. Rekrytointiongelmia on hoitoaloilla, terveydenhoidossa sekä kaivosalan johto-, suunnittelu-, tutkimus ja näytteenottotehtävissä. Pulaa on lisäksi matkailualan moniosaajista sekä saamenkielen osaajista. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27