20. Politiikkaa: Miten Suomi saadaan uuteen nousuun?

Transkriptio

1 20. Politiikkaa: Miten Suomi saadaan uuteen nousuun? Hukattu visio: Suomi on ehkä ensimmäisenä maana kehittymässä tietoyhteiskunnaksi. Tehtävä on haastava, eikä meillä ole esikuvaa, jota seurata. Suomalaisten on tunnettava tervettä ylpeyttä historiallisesta asemastaan tässä kehityksessä ja tunnustettava velvollisuutensa. Tasapainoinen kehittyminen tietoyhteiskunnaksi on sekä Suomen kansallinen hanke että meidän eurooppalainen, ehkä laajempikin tehtävämme. Presidentti Martti Ahtisaari, 1997 Matti Pohjola 1

2 Muutosagentit Suomessa? Toimialojen osuudet kansantalouden ICTinvestoinneista, , % Teollinen internet Finanssiala Jakelupalvelut = kauppa + kuljetus ja varastointi Julkinen sektori 2

3 Politiikkaa 1: Jokainen yritys/yhteisö tarvitsee digistrategian Our digital strategy is our business strategy 2% We have nothing we recognize as digital strategy 14 % 48% have a digital strategy We have a digital strategy, separate to our main business strategy 16 % Digital strategy is an integrated part of our main business strategy 32 % We have some strategy in that area, but not called out as digital 37 % "To what extent does your organization have a digital strategy today?" N = 391 CEOs & Senior Business Executives Worldwide 3 Lähde: Gartner

4 Kolme keinoa menestyä ( Racing with the machines ) 1) Palvelujen jatkuva kehittäminen Sen ei tarvitse perustua uraauurtaville innovaatioille vaan internet-yritysten tapaan vähittäiselle kehittämiselle Algoritmit + asiakasdata 2) Henkilöstön osaaminen ja toimintatavat Digitaaliset kanavat + henkilöstön asiantuntemus = tuottavuuden uusi kasvu Joustavien työaikojen ja etätyön hyödyntäminen 3) Yrityskulttuuri vastaamaan diginatiivinen asiakkaiden odotuksiin Digitoidaan kaikki mikä on digitoitavissa Kehitetään sitä tukevia johtamis-, kannuste- ja palkitsemisjärjestelmiä 4

5 Digitalisaatio ei yksin ratkaise mitään, vaan vaatii toimintojen muuttamista ICT ja digitalisaatio - hinta laskee ja kapasiteetti kasvaa - tietokannat asiakkaista, alihankkijoista, liiketoimintamalleista ym 10 % Uudet tuotteet - kuluttajien preferenssit Digi vai ei? Uudet toimintatavat - kannustimet - matalat hierarkiat - verkostoituminen - uudet työtavat 90 % 5

6 Esimerkki: etätyö Bloom, Liang, Roberts ja Ying, Does working from home work? Evidence from a Chinese experiment, Quarterly Journal of Economics 2015 Ctrip kiinalainen matkailualan yritys: työntekijää 250 vapaaehtoiselle Shanghain call centerin työntekijälle tarjottiin mahdollisuus osallistua 9 kk:n kokeiluun Kotona tehtävä työ 4 päivänä viikossa vs. perinteinen työ toimistossa Koeryhmä ja kontrolliryhmä arvottiin Kokeen jälkeen osallistujat saivat valita työskentelytapansa ja kokeilua laajennettiin kattamaan myös muut työntekijät Kokeilun aikana puheluiden määrällä mitattu työn tuottavuus kasvoi 13 prosenttia 9 % tuli siitä, että tehokas työaika kasvoi työvuoron aikana 4 % tuli puhelujen määrän kasvusta Kokeilun päätyttyä osallistujat saivat valita uudelleen, mikä kasvatti tuottavuusvaikutuksen 22 prosenttiin 6

7 Politiikkaa 2: Julkinen sektori voi, paitsi luoda kasvulle puitteet, myös vaikuttaa siihen itse suoraan ICT:n suurena käyttäjänä Henkinen pääoma eli koulutettu työvoima Aineellinen pääoma ja muu työvoima Kuluttajat eli kotitaloudet Koulutus ja työmarkkinat Reseptit eli teknologia : tieto, ideat, osaaminen - julkinen ICT Tavaroiden ja palvelujen tarjonta = bkt = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu Tuotanto Hyvinvointi Innovaatiojärjestelmä ja kasvupolitiikka 7

8 Ks. Anna-Maija Karjalaisen luento julkisten palvelujen digitalisoimisesta, joka on toimintatapojen muutosta julkisessa sektorissa 8

9 Ks. myös Kristiina Pietikäisen luento digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöstä, jonka kehittäminen on yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeista 9

10 Digitaaliset SOTE-palvelut (ks. Pietikäisen dia 3): Terveys on ylellisyyshyödyke => Terveysmenojen bkt-osuus (%) kasvaa => Digitalisaation vaikutukset suuria Lähde: OECD Health Data

11 Politiikkaa 3: Tiede ja teknologia ovat avainasemassa Tiede loi puitteet teollistumiseen perustuvalle talouskasvulle Tiede on yhtä tärkeässä asemassa myös nyt ja tulevaisuudessa ICT:n ja digitalisaation epäsuora vaikutus tieteen kehityksen kautta on vielä kokematta Aalto-yliopisto maailman huipulle 2030 mennessä digitalisaation ja energian tutkimuksessa - Digiplatform - Energiaplatform Suomen tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit kuitenkin vähenevät 11

12 T&K-investoinnit supistuvat T&K-investointien bkt-osuus, % 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 Ruotsi Suomi Yhdysvallat 3,4 3,2 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, T&K-investoinnit Suomessa, milj. euroa Koko kansantalous Yritykset Julkisyhteisöt Sähkö- ja elektroniikkateollisuus

13 Valtion vuoden 2017 talousarvion esityksiä: Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka Hallitus on joutunut sopeuttamaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa julkisen talouden reunaehtoihin Suomessa t&k-menojen bkt-suhde (nyt noin 3 %) on laskenut 7 vuotta peräkkäin ja on jo selvästi pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa Myös valtion t&k-menojen bkt-suhde on laskenut vuodesta 2009 alkaen (1,1 %) ja sen ennakoidaan laskevan edelleen lähivuosina (0,8:aan prosenttiin) Koulutus Vuoden 2017 talousarviossa toteutettavat säästöt OKM:n pääluokassa 29 ovat 287 miljoonaa Ammatillinen koulutus 190 milj. Korkeakoulut ja tutkimus 35 milj. Opintotuki 46 milj. Hallitukset OKM:n hallinnonalalle päättämät valtionrahoituksen menovähennykset vuosille ovat yhteensä 1,5 miljardia Ongelma: Nämä päätöksen hidastavat potentiaalisen bkt:n kasvua, jonka heikkous on jo nyt Suomen kansantalouden suurin ongelma 13

14 Julkisen talouden velkaantumisella ei voi koulutus- ja T&K-menojen leikkauksia uskottavasti perustella (vrt. Sovalan luento) Valtiontalouden velka, korkokulut ja rahoitusjäämä/bkt, % Val-onvelka/Bkt Budje9talouden korkokulut/ Bkt Rahoitusjäämä/Bkt Korkokulujen bktsuhteella (0,8 %) arvioiden valtiontalouden velkaantuminen ei ole ongelma, koska korkojen nousua ei ole näköpiirissä => Julkisen talouden kestävyyttä pitää arvioida vain kestävyysvajeen näkökulmasta Lähteet: Tilastokeskus ja Valtiokonttori 14

15 10 vuoden valtionlainojen tuottoprosentti jälkimarkkinoilla Suomi Saksa Rahoitusmarkkinoilla korkomarginaalit eivät kasva sellaisten julkisten menojen kasvun vuoksi, jotka parantavat talouden kasvuedellytyksiä, esimerkiksi koulutus, T&K ja julkinen infrastruktuuri

16 Valtionlainojen reaalikorkojen odotetaan olevan negatiivisia euroalueelle vielä 30 vuotta Tällaista tilannetta ei ole aiemmin taloushistoriassa ollut => Taloustieteilijöiden näkemykset kasvun edellytyksistä ovat muuttuneet viime vuosien aikana Lähde: Andrew Haldane, Growing, Fast and Slow 16

17 Lopuksi 1) Maailma ennen: nationalismi + industrialismi Teollisuus kasvun veturina 2) Maailma nyt: globalisaatio + digitalisaatio Digitaaliset palvelut kasvun veturina 3) Teollisuuden hintakilpailukyvyn korostaminen ratkaisuna Suomen ongelmiin on paluuta menneeseen maailmaan - Hyvä kustannuskilpailukyky on välttämätön mutta ei riittävä ehto menestymiselle 4) Tarvitaan rohkeampi kansallinen visio: - Digitaalisuus on nostettava keskiöön hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa. - Lisäksi on investoiva koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen 5) Digiyhteiskunta ei ole top down vaan on bottom up Nuoret ja koulut ovat avainasemassa 6) Julkinen sektori ei ole pelkkä taakka, vaan se voi olla muutoksen mahdollistaja 17

18 Muistakaa antaa kurssipalautetta! Olette sitä kautta mukana opetuksen kehittämisessä! 18