Yritysvastuutoimet ja -viestintä Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä. Marjo Rakuuna Y07MY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysvastuutoimet ja -viestintä Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä. Marjo Rakuuna Y07MY"

Transkriptio

1 Yritysvastuutoimet ja -viestintä Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä Marjo Rakuuna Y07MY Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma 2011

2 Tiivistelmä Liiketalouden koulutusohjelma Tekijät Marjo Rakuuna Opinnäytetyön nimi Yritysvastuutoimet ja -viestintä Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä Ryhmä Y07MY Sivu- ja liitesivumäärä Ohjaaja tai ohjaajat Sirkka Kortetjärvi-Nurmi, Pirjo Saaranen Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä. Opinnäytetyössä selvitettiin yritysvastuun viestimisen käytänteitä sekä vastuullisuuspolitiikkojen, -ohjeistusten ja erilaisten kansainvälisten vastuullisuusaloitteiden roolia. Lisäksi tutkittiin, mitä vastuullisuuden eri ulottuvuuksiin liittyviä lain vaatimukset ylittäviä käytänteitä toteutetaan ja millainen merkitys yritysvastuulla on finanssialan toimijoille. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu aiheeseen liittyvään kirjalliseen materiaaliin, jota pyrittiin valitsemaan mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yritysvastuuta yleisesti ja sen eri ulottuvuuksia sekä yritysvastuun viestintää. Keskeiseksi näkökulmaksi valittiin hyödyt, joita yritys voi saada yritysvastuun eri osaalueista. Empiirinen osuus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen perusjoukkona olivat kaikki Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöt, kuitenkin niin, että finanssikonserneja edusti vain yksi vastaaja. Lisäksi pieniä toimijoita, kuten paikallisosuupankkeja, edustaa näiden keskusliitto. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselynä, joka lähetettiin 42 vastaajalle lokakuussa Kyselyn palautti 15 vastaajaa, ja vastausprosentiksi muodostui täten 35,7 %. Vastaajien määrä on numeerisesti pieni, mutta vastaajat olivat pääasiassa suuria alan toimijoita. Tämän vuoksi tulokset eivät jää kadosta huolimatta pelkästään suuntaa-antaviksi. Tutkimuksesta käy ilmi, että erilaisten kansainvälisten aloitteiden rooli on finanssialalla merkittävä. Niitä hyödynnetään myös omien vastuullisuusperiaatteiden ja -politiikkojen laadinnassa. Kuitenkin yritysvastuuraportoinnin ehkä tunnetuinta ohjeistusta GRI:tä ei vielä sovelleta kovin yleisesti. Yritysvastuuraportti julkaistaan pääsääntöisesti osana vuosikertomusta. Vastuuraportin arvioinnissa ei juurikaan käytetä ulkopuolista varmentajaa, vaan raportti arvioidaan lähinnä yrityksen sisäisesti. Sidosryhmävuoropuhelu osoittautui tärkeäksi, ja erityisesti henkilöstön hyvinvointi oli yrityksille merkittävä asia. Lisäksi tutkimuksesta selvisi, että jokainen vastaaja ottaa päivittäisessä toiminnassaan ympäristöasiat huomioon jollakin tapaa. Asiasanat Yritysvastuu, yritysvastuun viestintä, yritysvastuuraportti, yritysvastuu finanssialalla

3 Abstract Business programme Authors Marjo Rakuuna The title of thesis Corporate Responsibility and Communication in the Member Companies of the Federation of Finnish Financial Services Group Y07MY Number of pages and appendices Supervisors Sirkka Kortetjärvi-Nurmi, Pirjo Saaranen The aim of this bachelor s thesis was to clarify what the role of corporate responsibility is in the member companies of the Federation of Finnish Financial Services. The thesis examines the practices of communicating corporate responsibility and the roles of policies and different international responsibility standards and initiatives. The thesis also examines which practices that exceed the requirements of law are being applied and what the meaning of corporate responsibility in the member companies is. The theoretical framework is based on written material which is chosen to provide a versatile and comprehensive approach to the theme. The theoretical framework discusses corporate responsibility and its aspects in general but also communicating corporate responsibility. The main viewpoints to the theme are the advantages and benefits which a company can achieve by paying attention to the different aspects of corporate responsibility. The study was based on quantitative methods. The population of this study consisted of all the member companies of the Federation of Finnish Financial Services. However, the large financial groups had only one respondent and smaller companies were represented by their federations. The study was conducted as a Webropol survey which was sent to 42 respondents in October Altogether 15 questionnaires were returned and therefore the response rate was 35.7 %. The amount of returned questionnaires was quite small. However, the results are not only indicative, taken into account that the respondents are mainly large companies and therefore cover majority of the industry. According to the results of the study, different international initiatives play a significant role in the financial industry. They are also used when drawing together responsibility principles and policies. However, the most well-known reporting guide GRI is not yet very commonly used. The corporate responsibility report is mainly published as part of annual report. The assessment of the corporate responsibility report is mostly evaluated only internally, external certification is used rarely. Stakeholder dialogue proved to be an important aspect. Especially the welfare of personnel was an important matter to the respondents. The survey also revealed that the environmental issues are widely taken into consideration in some way. Key words Corporate responsibility, corporate responsibility communications, corporate responsibility report, corporate responsibility in the financial industry

4 Sisällys 1 Johdanto Tutkimusongelmat ja tavoitteet Tutkimuksen rajaus ja peittomatriisi Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Vastuullisuus ja maine Vastuullisen liiketoiminnan politiikat ja ohjeistukset Vastuullisen toiminnan standardit, ohjeistukset ja aloitteet ISO OECD:n monikansallisten yritysten ohjeet AccountAbility Global Compact ja Communication on Progress YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) YK:n finanssialan ympäristöohjelma (UNEP FI) Global Reporting Initiative (GRI) Yritysvastuun viestintä Yritysvastuuraportti ja muut viestinnän kanavat Raportoinnin muoto ja sisältö Raportoinnin arviointi Sidosryhmävuoropuhelu ja viestinnän avoimuus Tutkimuksen toteutus Finanssialan Keskusliitto Tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmät Kyselylomake ja saatekirje Tutkimustulosten analysointimenetelmät Reliabiliteetti ja validiteetti Tutkimuksen tulokset Taustamuuttujat Yritysvastuun viestimisen käytänteet Vastuullisuuspolitiikat, -standardit ja -aloitteet... 37

5 5.4 Lain vaatimukset ylittävät käytänteet Yritysvastuun merkitys alan toimijoille Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Liitteet Liite 1. Kysymyslomake Liite 2. Saatekirje... 57

6 1 Johdanto Yritykset eivät toimi ympäristöstä ja yhteiskunnasta eristyksissä vaan ovat osa yhteiskuntaa. Monet sidosryhmät ovatkin entistä kiinnostuneempia yritysten toiminnasta ja esittävät mielipiteensä asioihin, halusipa yritys sitä tai ei. Asiakkaat ja omistajat ovat perinteisesti olleet kaksi tärkeintä sidosryhmää, joiden kuunteleminen ja odotuksiin vastaaminen on ollut tae tarjooman menekille ja sitä kautta myös kassavirralle. (Juutinen & Steiner 2010, 19.) Yhteiskunnat elävät kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Lyhyesti voidaankin todeta, että kuuluisa fraasi The business of business is business, joka viittaa kapea-alaisesti vain omistajien ja asiakkaiden odotuksiin vastaamiseen, ei enää riitä liiketoiminnan perustaksi. Myös muiden sidosryhmien odotukset on tunnettava ja otettava huomioon, mikäli yritys haluaa menestyä kilpailussa. (Juutinen & Steiner 2010, ) Yritys on luonnollisesti taloudellinen toimija, jonka tavoitteena on kannattava liiketoiminta. Vastuullisuutta edistävälle toiminnalle voidaan kuitenkin löytää selkeät taloudelliset perusteet. Ympäristömyönteisille ja sosiaalista vastuuta edistäville tuotteille on kasvava kysyntä. Ne myös vaikuttavat yrityksen imagoon ja sitä kautta lisäävät kysyntää edelleen. Materiaali- ja energiatehokkuus parantavat kannattavuutta. Lisäksi panostamalla esimerkiksi vähemmän päästöjä tuottaviin prosesseihin ja työoloihin yritys voi varautua erilaisten lainsäädännöllisten määräysten kiristymiseen, jotka varautumisen ansioista eivät muodostu esteeksi kasvulle. Lisäksi positiivinen yhteiskunnallinen imago helpottaa pätevän henkilöstön rekrytointia ja edesauttaa sitoutumista ja työssä viihtymistä. (Rohweder 2004, ) Yritysvastuu ei tarkoita enää ainoastaan lain säädösten noudattamista, vaan yrityksiltä odotetaan myös lain vaatimukset ylittäviä tekoja. Yritysvastuu on myös yksi maineeseen vaikuttavista tekijöistä. Maine puolestaan perustuu todellisiin tekoihin, minkä vuoksi tässä opinnäytetyössä käsitellään myös käytännön toimia, joita vastuullisuuden eri ulottuvuuksien eteen voi tehdä. Jos käytännön teot puuttuvat, ei pelkällä viestinnällä voi luoda yritykselle kilpailuetua (Juutinen ja Steiner 2010, 33). Opinnäytetyön keskeinen näkökulma on kuitenkin lähtökohtaisesti se, millaista hyötyä yritys itse saa vastuullisuudesta. Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kokonaistutkimuksena. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Finanssialan Keskusliitolle, ja sen tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajan jäsenyhteisöjen yritysvastuutoimien 1

7 nykytilaa pääasiassa viestinnän näkökulmasta. Kyselylomake luotiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa, ja kysely toteutettiin Internetissä Webropol-sovelluksen avulla. Aiheesta käytettävä termistö on monenkirjavaa. Yritysvastuun rinnalla puhutaan muun muassa yhteiskuntavastuusta, vastuullisesta yritystoiminnasta ja yrityskansalaisuudesta. Pääsääntöisesti termit tarkoittavat samaa, mutta vastuullisuuden laajuus vaihtelee. Esimerkiksi yrityskansalaisuus viittaa lähinnä yritysten vastuullisuuteen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009, 5.) Lisäksi sekaannusta aiheuttaa se, että joissakin yrityksissä yhteiskuntavastuu viittaa ainoastaan kestävän kehityksen sosiaaliseen tai ekologiseen ulottuvuuteen ja toisissa taas kaikkiin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin (Rohweder 2004, 77). Yritys, joka toteuttaa kestävää kehitystä omissa toimissaan, kantaa nimenomaan yritysvastuuta (Juutinen & Steiner 2010, 20). Tämän opinnäytetyön kyselylomakkeessa käytettiin toimeksiantajan toiveesta termiä yritysvastuu sen todettiin viittaavan parhaiten vastuullisuuden kaikkiin osa-alueisiin. Yhtenäisyyden sekä termin tarkoituksenmukaisuuden vuoksi pääosin samaa termiä käytetään myös muualla opinnäytetyössä. 1.1 Tutkimusongelmat ja tavoitteet Yritysvastuu on laaja käsite, ja aihetta voisi käsitellä monesta näkökulmasta hyvinkin tarkasti. Tässä tutkimuksessa aiheisiin ei syvennytä kovin yksityiskohtaisesti, vaan tutkimuksen tarkoituksena on luoda yleiskuva yritysvastuusta finanssialalla ja antaa suuntaa-antavia vastauksia alan yritysvastuutoimien nykytilasta. Tutkimuksen pääongelmana on selvittää, millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenjärjestöissä. Pääongelma on jaettu seuraaviin alaongelmiin: 1. Minkälaisia käytänteitä yritysvastuun viestimisessä toteutetaan? (vastuuraportin varmennus, muoto, vastuuviestinnän kanavat, sidosryhmävuoropuhelu) 2. Onko vastuullisuuspolitiikkoja tai ohjeistuksia? Mikä on erilaisten vastuullisuusaloitteiden rooli vastuuperiaatteiden määrittelyssä? 3. Mitä lain vaatimukset ylittäviä käytänteitä toteutetaan? (liiketoiminta, oma henkilöstö ja ympäristö) 4. Mitä yritysvastuu merkitsee finanssialan toimijoille? 2

8 1.2 Tutkimuksen rajaus ja peittomatriisi Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään toimeksiantajan jäsenyhteisöjen yritysvastuutoimien nykytilaa. Kaikki jäsenyhteisöt toimivat finanssialalla. Yritysvastuu on käsitteenä erittäin laaja, ja opinnäytetyö rajattiinkin käsittelemään aihetta pääasiassa yritysvastuun viestinnän näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia erilaisten kansainvälisten, vapaaehtoisten aloitteiden roolia viestinnässä ja edetä niiden kautta lain vaatimukset ylittäviin käytänteisiin. Lisäksi lyhyesti selvitetään yritysvastuun ja sen osa-alueiden merkitystä. Kyselylomakkeen kysymykset ja tutkimuksen viitekehys luotiin näiden aiheiden pohjalta. Peittomatriisissa (taulukko 1) esitetään tutkimusongelmien, teoreettisen viitekehyksen, kyselylomakkeen kysymysten sekä tulosten välinen yhteys. Taulukko 1. Peittomatriisi Tutkimusongelma Teoreettinen Kysymyslomakkeen Tulokset viitekehys kysymykset Alaongelma 1 3, , 5, 6, 7, 8, 12, Alaongelma 2 2.5, 2.6, , 4, Alaongelma 3 2, , 13, 14, 16, 17, Alaongelma 4 2, , 10, 11, 15, 16,

9 2 Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu Yrityksen tehtäviksi on perinteisesti mielletty ihmisten hyvinvoinnin edistäminen hyödykkeiden ja palveluiden tuottamisen sekä varallisuuden lisäämisen muodossa. Taloudellisen hyvinvoinnin parantuminen ja globalisaatio ovat nostaneet valokeilaan myös sen, millä keinoilla ja millaisiin arvoihin perustuen hyvinvointia tuotetaan. Kestävän kehityksen aktiivinen toteuttaminen yrityksessä on vastuullisen liiketoiminnan perusta. Se, miten toteuttaminen tulisi määritellä, vaihtelee yrityksen toiminnan luonteen ja toimintaympäristön mukaan. Yritysvastuun lähtökohta on kuitenkin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen liittyvien näkökohtien yhdistäminen yrityksen toimintaan. (Viitala & Jylhä 2008, 348.) Työ- ja elinkeinoministeriö (2009, 5) määrittelee yritysvastuun vastuuksi toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan, ympäristöön ja sidosryhmiin. Sen mukaan kaikkien organisaatioiden tulisi vapaaehtoisesti toimia toiminnan kielteisten vaikutusten minimoimisen ja myönteisten vaikutusten maksimoinnin eteen. Yksittäiset hyvät teot eivät ole todellista vastuullisuutta, vaan vastuullisuuden tulisi olla pitkäjänteistä. Vastuullisuutta on lakien noudattaminen, mutta myös niiden minimivaatimusten ylittäminen. Kuvaja ja Malmelin (2008, 24) täsmentävät, että yritysten vastuullisuutta ei enää arvioida vain siinä valossa, onko toiminta lakien ja yhteiskunnan normien mukaista. Yrityksen odotetaan tekevän tiliä myös siitä, mitä lait ja normit ylittäviä toimenpiteitä se on tehnyt lisäarvon tuottamiseksi yhteiskunnalle ja miten erilaiset ympäristönäkökulmat tiedostetaan ja otetaan huomioon toiminnassa. Juholinin (2004, 14) mukaan yritysvastuu perustuu kolmoistilinpäätöksen periaatteeseen. Sen mukaan tulokseen ja toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaa ympäristöhaittojen minimointi, sidosryhmien odotuksiin vastaaminen sekä yritystoiminnan taloudellisesti terve pohja. Kun yritys tai muu yhteisö tekee jotakin sellaista, mitä siltä ei virallisesti vaadita, ja osoittaa tällä tavoin vapaaehtoisesti sidosryhmilleen vastuullisuuttaan, yhteisö turvaa toimintansa jatkuvuuden ja vahvistaa olemassaolon oikeuttaan. 4

10 Kuviossa 1 on esitelty yrityksen yhteiskuntavastuu Niskalan ja Tarnan (2003, 20) mukaan: Yhteiskuntavastuu Talous Kannattavuus, kilpailukyky, tehokkuus Omistajien tuottoodotuksiin vastaaminen Yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen: rahavirtavaikutukset ja välilliset vaikutukset Ympäristö Vesien, ilman ja maaperän suojelu Ilmastonmuutoksen torjunta Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö Vastuu tuotteen elinkaaresta ja toiminnan arvoketjusta Sosiaalinen Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Tuotevastuu ja kuluttajansuoja Hyvät toimintatavat yritysverkostossa sekä lähiyhteisö- ja yhteiskuntasuhteissa Ihmisoikeudet Yleishyödyllisten toimintojen tukeminen Yrityksen vastuullinen toiminta Kuvio 1. Yrityksen yhteiskuntavastuu Käytännössä vastuullisuus tarkoittaa yritystoiminnan ei-toivottujen vaikutusten tunnistamista ja hallitsemista yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Ei-toivottujen vaikutusten hallinnalla on suora yhteys yrityksen kannattavuuteen ja menestykseen. Useiden tutkimusten mukaan vastuullisuuteen panostava yritys menestyy viiteryhmiään paremmin. Vastuullisuutta ei pitäisi siis nähdä ainoastaan sopimusten ja normien täyttämisenä, vaan vastuullisuuden tulisi luonnehtia koko yrityskulttuuria. Ihmiset ovat yhä tiedostavampia, mikä on yksi tärkeimpiä perusteita vastuulliselle liiketoiminnalle. He pitävät vastuullisuutta itsestäänselvyytenä ja yrityksen velvollisuutena kantaa vastuu myös toiminnan haittavaikutuksista. (Lehtipuu & Monni 2007, 63, 82, 89.) Rohweder (2004, 82) lisää, että vastuullisesti toimivan yrityksen imago voi lisätä yrityksen tarjooman kysyntää ja vaikuttaa positiivisesti myös sijoittajien ja rahoittajien mielenkiintoon. 5

11 Useiden yritysvastuuseen kuuluvien asioiden toteuttaminen näkyy pienentyneinä kuluina suoraan yrityksen kassavirrassa, esimerkiksi silloin, kun sähkö- ja lämpöenergian käyttöä tehostetaan. Työelämästä on lähivuosina poistumassa noin miljoona henkeä, mikä tarkoittaa osaavan työvoiman saatavuuden heikentymistä parhaat työntekijät voivat valita usean työnantajan joukosta. Vastuullinen henkilöstöpolitiikka saattaakin olla ratkaiseva peruste pätevän henkilöstön rekrytoinnissa. (Juutinen & Steiner 2010, ) Kuviossa 2 on esitelty yritysvastuun hyödyt Juutisen ja Steinerin (2010, 40) mukaan: Asiakkaista Työntekijöistä Rahoittajista Tuo sidosryhmien odotukset ja heikot signaalit esiin Parantaa kustannustehokkuutta Parantaa johdon ja henkilöstön motivaa tiota Parantaa kilpailukykyä Lisää verkostoitumista Tehostaa materiaalien, energian yms. käyttöä Antaa mahdollisuuden toteuttaa arvoja työelämässä Parantaa bisnesketteryyttä uusien tuotteiden ja markkinoiden löytämisessä ja hyödyntämisessä Kuvio 2. Vastuullisen toiminnan hyödyt yritykselle Heinonen (2007, 142, 146) toteaa, että yritysvastuu ei saa jäädä pelkäksi tukifunktioksi, joksi se vielä varsin usein mielletään. Liian monet yritykset eriyttävät yritysvastuuta koskevat asiat esimerkiksi viestintä- tai yhteiskuntasuhdeosastojen toiminnaksi. Aktiivisuus vastuuhankkeissa ei ole vielä tae siitä, että yritys ymmärtää vastuullisuuden mukanaan tuomat edut ja mahdollisuudet. Monesti vastuunäkökulma onkin kapea ja irrallaan yrityksen strategiasta. Yritysvastuuasiat tulisikin kytkeä kokonaisvaltaisesti yrityksen strategioihin ja prosesseihin niin, että myös ylin johto saa riittävästi tietoa yritysvastuusta. Lehtipuu ja Monni (2007, 174) lisäävät, että tilanne on erinomainen, mikäli yritysvastuu on osa yrityksen normaalia johtamista ja toimintaa. On puolestaan huolestuttavaa, jos yritysvastuu on eriytetty ainoastaan omaksi toiminnokseen. 6

12 Yritysvastuun organisointi tulisi aloittaa määrittelemällä erityisasiantuntijoiden sekä linjaorganisaation roolit ja vastuut sekä raportointivastuut ja edistymisen seuranta ylimmässä johdossa. Linjaesimiehet ja tukifunktioiden vastaavat henkilöt huolehtivat oman alueensa vastuuasioista apunaan erityisasiantuntijat, jotka varmistavat, että käytössä on kaikki olennainen tieto ja että sitä osataan soveltaa oikein. (Juutinen & Steiner 2010, ) Yritysvastuuta ei enää voida sivuuttaa missään liiketoiminnassa. Yritysten tulisi viimeistään nyt sisäistää yritysvastuun metodologia ja ottaa selville mahdollisuudet, joita sen avulla voi tavoitella. Vastuullisuuden avulla on vielä mahdollista saavuttaa kilpailuetua. Sen sijaan yritykset, jotka ohittavat vastuun, eivät kykene säilyttämään kilpailukykyään enää pitkään. (Juutinen & Steiner 2010, 20.) 2.1 Taloudellinen vastuu Yrityksen taloudellinen vastuu liittyy kannattavaan taloudelliseen toimintaan, riskienhallintaan ja hallintokäytäntöihin. Taloudellinen vastuu kohdistuu eri sidosryhmiin eri tavoin. Välittömiä rahavirtavaikutuksia ovat muun muassa henkilöstön palkat sekä verojen ja osinkojen maksaminen. Välillisesti taloudellinen vastuu liittyy liiketoiminnan kansantaloudelliseen merkitykseen sekä alihankintojen työllistävyyden ja yrityksen omien innovaatioiden sekä sijoituspäätösten kautta laajemmin koko yhteiskuntaan. (Rohweder 2004, 97.) Lehtipuu ja Monni (2007, 66) näkevät taloudellisen vastuun omistajien tuotto-odotuksiin vastaamisena ja osallistumisena yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottamiseen. Toiminnan tehokkuus ja pitkän aikavälin kannattavuus ovat taloudellisen vastuun edellytyksiä. Taloudellinen vastuu luo myös pohjan sosiaaliselle ja ympäristövastuulle, koska kannattamaton yritys ei kykene huolehtimaan muista yritysvastuuvelvoitteistaan. Juholinin (2004, 93) mukaan taloudellisen vastuun määrittely on vastuullisuuden osa-alueista vaikein. Lyhyen aikavälin päätökset, esimerkiksi yrityksen tulosta hetkellisesti kohentavat leikkaukset, saattavat näyttää oikeilta, mutta pidemmällä aikavälillä ne ehkä hankaloittavat rekrytointia tai innovatiivisuutta. Riskienhallinta on osa taloudellisen vastuun kantamista. Yritystoimintaan kuuluu kuitenkin myös riskinotto, mikä tekee taloudellisen vastuun tason mittaamisen haasteelliseksi. Ei ole vastuullisen liiketoiminnan mukaista tavoitella voittoa keinoista välittämättä. Oleellista taloudellisen vastuun kantamisessa on tunnistaa ahneuden raja eli se, missä voitontavoittelu- 7

13 vastuu kohtaa sosiaalisen ja ympäristövastuun. Vastuullisesti toimiva yritys ei tavoittele voittoa sosiaalisista tai ympäristövaikutuksista piittaamatta. Rajojen määrittely ei ole välttämättä yksiselitteistä, mutta ne tulee kuitenkin tietoisesti määritellä. Nykyään onkin vallalla ajattelutapa, jonka mukaan voiton tavoittelu ja vastuullisuus voivat toteutua samanaikaisesti, ja vastuullisuus voi edistää myös taloudellista menestystä. Taloudellisen vastuun kantaminen tekee mahdolliseksi prosessit myös sosiaalisen ja ympäristövastuun alueilla. (Viitala & Jylhä 2008, ) Taloudellisen vastuun näkökulmasta pankkien ja vakuutusyhtiöiden toiminnan voidaan katsoa olevan lähtökohdiltaan vastuullista. Finanssialalla on pitkät perinteet taloudellisen vastuun kantamisessa toiminnan lähtökohtana on kannattavuus, mikä muodostaa hyvän pohjan ja mahdollisuudet myös sosiaalisen ja ympäristövastuun toteuttamiselle. Finanssialan liiketoimintaa säätelevät useat eri lait ja säädökset, ja ala on tiukasti valvottu. Lisäksi alan toimijat ovat yhdessä määritelleet käytännön kokemuksiin perustuvat hyvän pankkitavan säännöt sekä käsitteen hyvästä vakuutustavasta, joilla halutaan korostaa hyvien pankki- ja vakuutustapojen merkitystä. (Finanssialan Keskusliitto ry 2010c; Koivuporras 2006, 62; Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto 2006, 6.) 2.2 Sosiaalinen vastuu Yrityksen oman henkilöstön hyvinvoinnin huomioiminen, osaamisesta huolehtiminen sekä työntekijän kulttuurin ja arvojen kunnioittaminen kuuluvat välittömän sosiaalisen vastuun piiriin. Lisäksi välittömään sosiaaliseen vastuuseen liittyy vastuu yrityksen tarjoamista tuotteista ja palveluista, kuten tuotetiedon jakaminen, markkinoinnin ja mainonnan totuudenmukaisuus sekä kuluttajansuojasta huolehtiminen sähköisessä kaupankäynnissä. (Rohweder 2004, 103.) Henkilöstön kannalta vastuullinen toiminta tarkoittaa, että kun työntekijät antavat yritykselle parhaansa, niin he odottavat myös yrityksen hoitavan asioita henkilöstön parhaaksi. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen esimerkiksi työaikajärjestelyillä, monimuotoisuuden huomioiminen johtamisessa ja rekrytoinnissa, ulosperehdytys eläkkeelle siirryttäessä sekä henkilöstön kouluttaminen myös huonompina aikoina ovat esimerkkejä lain vaatimukset ylittävistä toimintatavoista, joilla yritys voi osoittaa vastuullisuutta henkilöstöään kohtaan. Tällaiseen yritykseen myös halutaan myös helpommin sitoutua. Esimerkiksi jatkuvalla koulutuksella ja kehittämisellä yritys voi varmistaa työntekijöidensä kilpailukyvyn työmarkkinoilla myös siinä tapauksessa, että yritys ei itse jonakin päivänä pysty enää tarjoamaan työtä. (Viitala & Jylhä 2008, ) Lehtipuu ja Monni (2007, 72) toteavat, että panostaminen henkilöstön hyvinvointiin ja johtami- 8

14 seen parantaa työn tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä ja vaikuttaa näin myös taloudelliseen tulokseen. Rekrytointi-, eläköitymis- ja irtisanomistilanteissa yritys on vuorovaikutuksessa henkilöihin, joita kohtaan sillä ei enää tai vielä ole vastuita. Välinpitämättömyydestä näitä henkilöitä kohtaan ei enää välttämättä joudu tilille, joten yritys voisi tällöin käyttäytyä piittaamattomasti heitä kohtaan. Vastuun näkökulmasta yrityksen kypsyyden mittari onkin se, miten se kohtelee henkilöitä näissä tilanteissa. (Aaltonen, Luoma & Rautiainen 2004, 64.) Välillinen sosiaalinen vastuu on sidosryhmien laajempaa huomioimista. Se sisältää vuoropuhelun muun muassa ympäristön asukkaiden, yhteisöjen, viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa. Lisäksi välillinen vastuu kattaa hyvät toimintatavat ja yhteistyön yritysverkostossa. Esimerkiksi alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden toiminnan arviointi, lahjonnasta kieltäytyminen, teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen sekä tiedonkulusta huolehtiminen kuuluvat välillisen sosiaalisen vastuun piiriin. (Rohweder 2004, ) Vakuutusala toimii aktiivisesti vahingontorjuntatyön hyväksi suoraan liiketoiminnan kautta sekä osallistumalla erilaisiin turvallisuutta edistäviin hankkeisiin, kuten tapaturmien, tulipalojen ja rikollisuuden torjuntaan yhdessä viranomaisten ja järjestöjen kanssa (Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto 2006, 14). Lisäksi finanssialalla pyritään eri tavoin tukemaan erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita, esimerkiksi finanssilukutaidon parantamista eri kohderyhmien keskuudessa (European Banking Federation 2008, 4, 6). Koivuporras (2006, 63) lisää, että pankkialalla on perinteisesti huolehdittu henkilöstön osaamisesta lakien ja säädösten, asiakkaiden tarpeiden sekä kilpailutilanteiden muutokset edellyttävät jatkuvaa kouluttamista. 2.3 Ympäristövastuu Ympäristövastuuseen kuuluvat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kestävä ja säästävä luonnonvarojen käyttö. Se on siis vastuuta maapallon tilasta. Ympäristövastuu liittyy kestävän kehityksen tavoitteeseen. Kestävä kehitys tarkoittaa ihmiskunnan tämänhetkisten tarpeiden täyttämistä niin, että myös tulevat sukupolvet voivat hyödyntää samat mahdollisuudet. Tämän toteuttamiseksi olisi kyettävä tuottamaan enemmän vähemmästä, mikä tarkoittaa käytännössä tehokkaampia prosesseja liiketoiminnassa. Ekokilpailukykyiseksi voidaan kutsua yritystä, joka osaa kilpailijoitaan tehokkaammin käyttää hyväkseen ympäristönäkökulmia. Tällöin yritys saavuttaa ympäristöasioiden avulla kilpailuetua. (Viitala & Jylhä 2008, ) 9

15 Pankkitoiminta koetaan vielä nykyäänkin yleisesti täysin ympäristöystävälliseksi liiketoiminnaksi, vaikka erityisiä toimenpiteitä ympäristövastuun alueella ei olisikaan tehty. Pankkiala ei toki käytä raaka-aineita tai saastuta yhtä paljon kuin esimerkiksi kemianteollisuus, mutta alan merkitys yhteiskunnassa on niin tärkeä, että sen tulisi jo periaatteen vuoksi panostaa ympäristöasioihin. Usein pienet ja aloittavat yritykset jäljittelevät vanhoja ja suuria yrityksiä, joten pankkien olisi tärkeää toimia esimerkkinä ja omalla toiminnallaan edistää ympäristömyönteistä toimintaa ja ajattelutapaa. Ympäristöasioiden huomioiminen on myös maineenhallintaa. (Koivuporras 2006, ) Tässä kappaleessa mainittujen asioiden voidaan katsoa koskevan pankkien lisäksi myös muita finanssialan yrityksiä. Myös Kuisma (2004, ) katsoo, että sijoittajat ja muut rahoittajat ovat yrityksille vaikutusvaltaisia sidosryhmiä, minkä vuoksi ne voisivat edesauttaa ympäristönäkökulmien huomioimista toimintaympäristössään. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat merkittäviä sijoittajia ja voivat vaikuttaa markkinoilla paljon huomioimalla sijoituskohteiden ympäristösuorituskyvyn investointien perustana. Sijoittamis- ja lainanantopäätöksissä voidaan kestävän kehityksen tavoitteeseen myötävaikuttaa innovaatioilla, esimerkiksi rahoitustuotteilla, jotka edistävät resurssitehokkuutta. Rahoitusinstituutioilla on myös itsellään saastuttajina ja resurssien käyttäjinä suora vaikutus ympäristöön. Tämän lisäksi rahoittajat, sijoittajat ja vakuuttajat kärsivät myös ilmastonmuutoksen tai muiden ympäristön muutosten seurauksena. Omassa päivittäisessä toiminnassaan toimistoissa finanssialan yritys voi pyrkiä vähentämään ympäristön kuormitusta esimerkiksi paperin, sähkön ja veden järkevällä käytöllä. Henkilöstön työ- ja kokousmatkojen päästöjä voi vähentää järjestämällä videoneuvotteluja ja ympäristökoulutusta sekä huomioimalla liikenneyhteydet toimistokiinteistöihin. (Koivuporras 2006, 66 67; Järvinen 2004, 144.) 2.4 Vastuullisuus ja maine Juholinin (2004, 183; 2009, 47, ) mukaan maineessa on pohjimmiltaan kyse sidosryhmien luottamuksesta yritykseen sekä sen toimintaan ja tuotteisiin. Hyvä maine pitää sisällään uskottavuuden siihen, että yritys on kyvykäs toimija, jolla on myös tulevaisuutta. Maineen perusteella sidosryhmät, esimerkiksi henkilöstö, asiakkaat ja sijoittajat, ratkaisevat, miten lujasti sitoutuvat yritykseen. Maine pohjautuu imagoa enemmän todellisuuteen ja yrityksen oikeisiin tekoihin. Viestinnän seurauksena maine joko vahvistuu tai heikentyy. Maine siis perustuu sanojen ja tekojen laatuun ja niiden yhteispeliin. Heinonen (2007, 139) lisää, että suorat ja välilliset 10

16 kohtaamiset sidosryhmien ja yrityksen välillä, esimerkiksi erilaiset tapahtumat, mainonta ja mediajulkisuus, muodostavat maineen. Vastuun kantaminen tai kantamatta jättäminen vaikuttaa suoraan sidosryhmien luottamukseen ja maineeseen. Maine syntyy pitkäjänteisen ja tarkoituksenmukaisen työskentelyn seurauksena ja on yritykselle arvokas kilpailuetu. (Viitala ja Jylhä 2008, ) Maine on luottamuspääomaa, ja tutkimusten mukaan jopa kolmasosa yrityksen markkina-arvosta voi olla mainepääomaa. Yritys ei voi menestyä ilman hyvää mainetta. Yritysvastuuta ja mainetta ei kuitenkaan tule nähdä samaa tarkoittavina asioina, vaan vastuu on yksi maineen osatekijöistä. (Heinonen 2007, 139.) Vastuullisuus on yksi merkittävimmistä maineeseen vaikuttavista tekijöistä. Vastuuton tai epäeettinen toiminta voi nopeasti romuttaa yrityksen maineen ja mahdollisesti myös koko toiminnan. Maineen paikkaaminen vie runsaasti aikaa ja on työlästä, eikä sittenkään ole takeita, että sen jälleenrakennus onnistuu. Sidosryhmien on voitava luottaa rakennetun maineen perustuvan todelliseen toimintaan, mikä on tärkeää ottaa huomioon mainetta rakennettaessa. (Lämsä 2007, ) 2.5 Vastuullisen liiketoiminnan politiikat ja ohjeistukset Vastuullisuuspolitiikka, jota kutsutaan myös code of conductiksi, kokoaa yrityksen keskeiset taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun periaatteet ja linjaukset. Politiikassa kuvaillaan yrityksen tavoittelema tahtotila ja vastuullisuuden taso, joiden mukaan yritys pyrkii asemoimaan itsensä. Vastuullisuusperiaatteet tulee myös sisällyttää osaksi muita politiikkoja, esimerkiksi henkilöstö- ja viestintäpolitiikkoja. Vastuullisuuspolitiikkaa voikin luonnehtia sateenvarjoksi, jonka alle kerätään vastuullisuuden konkreettiset tavoitteet ja toimintaohjelmat. (Juutinen & Steiner 2010, 131; Kujala & Kuvaja 2002, ) Yritysvastuuta voidaan aktiivisesti johtaa politiikkojen avulla. Politiikka määrittelee vastuullisuuden tason, jota yrityksessä on noudatettava ja tavoitteet, joihin jokaisen toiminnon tulee pyrkiä. Ilman määriteltyjä ja kommunikoituja politiikkoja olisi halutun vastuullisuuden tason ymmärtäminen yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaisten näkemysten varassa. Yhteisten politiikkojen merkitys korostuu erityisesti kansainvälisesti toimivissa yrityksissä, joissa toimintaympäristöt ja kulttuurit saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Vastuupolitiikkojen avulla yritys voi myös lisätä kilpailukykyään ja toimia suunnannäyttäjänä sitoutumalla vastuulli- 11

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä

Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Yritysvastuutoimet ja niistä viestiminen FK:n jäsenyhteisöissä Marjo Rakuuna LIIKETALOUDEN 1 Pääkysymys: Tutkimuskysymykset Millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenjärjestöissä?

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ 1 2 3 Mitä on yrityksen vastuullisuusviestintä? Miten Veikkaus viestii vastuullisuutta? Lessons learned Miten viestitään? Kenelle viestitään? Mitä viestitään? Kuvaja

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet

Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet Työeläkevakuuttajien vastuullisen sijoittamisen periaatteet 1 Muistion tarkoitus Tämän muistion vastuullisen sijoittamisen periaatteet on hyväksytty Työeläkevakuuttajat TELAn hallituksen kokouksessa 28.1.2008.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Tämä on Suomalainen, vakavarainen finanssiryhmittymä, joka palvelee henkilö-, maatila-,

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ. Tapiola-ryhmän yhtiöt 2007-2009

YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ. Tapiola-ryhmän yhtiöt 2007-2009 YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ Tapiola-ryhmän yhtiöt 2007-2009 Eerik Nieminen Opinnäytetyö Maaliskuu 2011 Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto Tampereen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu

Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Yrityksen eettinen yhteiskuntavastuu Ethical Leadership and Management Symposium Laurea Tikkurila Timo Ryynänen www.laurea.fi Workshopin tavoitteina ovat Perehtyä eettisen johtamisen keskeiseen pilariin,

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

St u Li e Yr t St i In a Ny y L J Tu e Ai u s El i En e N u Je u Yr t St n Va t Ul i Uu m Ll i f Ti a s U A Ro h F s, 8.4. 0 5

St u Li e Yr t St i In a Ny y L J Tu e Ai u s El i En e N u Je u Yr t St n Va t Ul i Uu m Ll i f Ti a s U A Ro h F s, 8.4. 0 5 St u Li e Yr t St i In a Ny y L J Tu e Ai u s El i En e N u Je u Yr t St n Va t Ul i Uu m Ll i f Ti a s U A Ro h F s, 8.4. 0 5 s ÄL s FIBS Vastuullinen yritystoiminta Yritysvastuu Suomessa: FIBSin yrityvastuututkimus

Lisätiedot

MARKKINOINTIVIESTINTÄ, ISO 26000 JA YHTEISKUNTAVASTUU

MARKKINOINTIVIESTINTÄ, ISO 26000 JA YHTEISKUNTAVASTUU MARKKINOINTIVIESTINTÄ, ISO 26000 JA YHTEISKUNTAVASTUU Kokemuksia ISO 26000 - standardista viestintäalan palveluyrityksen näkökulmasta 15.5.2013 Lotta Suistoranta Mainostoimisto Tasku Oy YRITYS Viestintä-

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

mitä, miksi ja miten?

mitä, miksi ja miten? Piia Nurmi 14.10.2010 Vastuullinen yritys mitä, miksi ja miten? esityksen tavoite Tähän kenttään voi sijoittaa kuvan tai kaavion Luoda yhdessä teidän kanssanne kartta siitä, mitä yritysvastuu on, missä

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio JOULUNAJAN MATINEA Vastuunsa tunteva työorganisaatio Joulunajan henkeen liittyen tämänvuotisen matinean tarkoituksena on innostaa yhteistyökumppaneitamme kiteyttämään omaan toimintaansa liittyvät yhteiskuntavastuun

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

YHTEISKUNTAVASTUU SFS-ISO 26000

YHTEISKUNTAVASTUU SFS-ISO 26000 YHTEISKUNTAVASTUU SFS-ISO 26000 Yhteiskuntavastuuopas ISO (International Organization for Standardization) ISO on kansainvälinen standardisoimisjärjestö, jonka jäseninä on 164 kansallista standardisoimisjärjestöä.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6)

HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) HYY Yhtymän sopimus Global Compactin periaatteiden noudattamisesta ja raportointi 2014 1 (6) 2 (6) HYY YHTYMÄN GLOBAL COMPACTIN PERIAATTEIDEN NOUDATTAMISESTA HYY Yhtymä on hyväksytty YK:n Global Compact

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Sijoittajaviestinnän haasteet

Sijoittajaviestinnän haasteet LOTUS SOLUTIONS FOR e-business Helsinki 16.5.2000 Sijoittajaviestinnän haasteet Katarina Lybeck - viestintäjohtaja Andrew Barriskell - VP Web Communications IR:n tavoitteet Huolehtia siitä,että markkinoilla

Lisätiedot

Sirpa Juutinen STRATEGISEN YRITYSVASTUUN KÄSIKIRJA

Sirpa Juutinen STRATEGISEN YRITYSVASTUUN KÄSIKIRJA Sirpa Juutinen STRATEGISEN YRITYSVASTUUN KÄSIKIRJA Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Taitto: Sirpa Puntti ISBN 978-952-14-2756-5 ISBN 978-952-14-2758-9

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Kokemuksia ISO 26000 -standardin käytöstä. PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta. SFS-seminaari

Kokemuksia ISO 26000 -standardin käytöstä. PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta. SFS-seminaari Kokemuksia ISO 26000 -standardin käytöstä PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta SFS-seminaari Susanna Vahtila 15.5.2013 SFS:n kokouskeskus, Helsinki ISO 26000 käyttöönoton laajuus? Countries that have

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Askel eteenpäin. PwC:n yritysvastuubarometri. www.pwc.fi/yritysvastuubarometri

Askel eteenpäin. PwC:n yritysvastuubarometri. www.pwc.fi/yritysvastuubarometri www.pwc.fi/yritysvastuubarometri Askel eteenpäin PwC:n yritysvastuubarometri 2012 PwC:n yritysvastuubarometri tarkastelee suomalaista yritysvastuuta raportoinnin, johtamisen ja strategisen yritysvastuun

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Vastuullinen Kaivostoiminta

Vastuullinen Kaivostoiminta Vastuullinen Kaivostoiminta Kaivoksen yhteiskunta ja -ympäristövastuu Kaivoksia! - uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 Joanna Kuntonen- van t Riet Northland Mines Oy Safety & Environmental Manager Northland

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 TEHTÄVÄMME Pidämme huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti & vastuullisesti Pitkäjänteisellä

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Vastuullinen Lisää tähän otsikko yritystoiminta mistä on kyse? Asiantuntija Anna-Kaisa Auvinen

Vastuullinen Lisää tähän otsikko yritystoiminta mistä on kyse? Asiantuntija Anna-Kaisa Auvinen Vastuullinen Lisää tähän otsikko yritystoiminta mistä on kyse? Asiantuntija Anna-Kaisa Auvinen Mitä vastuullinen yritystoiminta tarkoittaa? Vastuullinen yritystoiminta = yritysten tapa toteuttaa kestävää

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Yritysvastuun johtaminen

Yritysvastuun johtaminen Yritysvastuun johtaminen Yritysvastuu mahdollisuus ja riski Hyvin hoidettu yritysvastuu on mahdollisuus: Myönteistä julkisuutta ja nostetta yritykselle ja tuotteille Houkutteleva työnantaja, sopimuskumppani

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot