Yritysvastuutoimet ja -viestintä Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä. Marjo Rakuuna Y07MY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysvastuutoimet ja -viestintä Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä. Marjo Rakuuna Y07MY"

Transkriptio

1 Yritysvastuutoimet ja -viestintä Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä Marjo Rakuuna Y07MY Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma 2011

2 Tiivistelmä Liiketalouden koulutusohjelma Tekijät Marjo Rakuuna Opinnäytetyön nimi Yritysvastuutoimet ja -viestintä Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä Ryhmä Y07MY Sivu- ja liitesivumäärä Ohjaaja tai ohjaajat Sirkka Kortetjärvi-Nurmi, Pirjo Saaranen Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöissä. Opinnäytetyössä selvitettiin yritysvastuun viestimisen käytänteitä sekä vastuullisuuspolitiikkojen, -ohjeistusten ja erilaisten kansainvälisten vastuullisuusaloitteiden roolia. Lisäksi tutkittiin, mitä vastuullisuuden eri ulottuvuuksiin liittyviä lain vaatimukset ylittäviä käytänteitä toteutetaan ja millainen merkitys yritysvastuulla on finanssialan toimijoille. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu aiheeseen liittyvään kirjalliseen materiaaliin, jota pyrittiin valitsemaan mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään yritysvastuuta yleisesti ja sen eri ulottuvuuksia sekä yritysvastuun viestintää. Keskeiseksi näkökulmaksi valittiin hyödyt, joita yritys voi saada yritysvastuun eri osaalueista. Empiirinen osuus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen perusjoukkona olivat kaikki Finanssialan Keskusliiton jäsenyhteisöt, kuitenkin niin, että finanssikonserneja edusti vain yksi vastaaja. Lisäksi pieniä toimijoita, kuten paikallisosuupankkeja, edustaa näiden keskusliitto. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselynä, joka lähetettiin 42 vastaajalle lokakuussa Kyselyn palautti 15 vastaajaa, ja vastausprosentiksi muodostui täten 35,7 %. Vastaajien määrä on numeerisesti pieni, mutta vastaajat olivat pääasiassa suuria alan toimijoita. Tämän vuoksi tulokset eivät jää kadosta huolimatta pelkästään suuntaa-antaviksi. Tutkimuksesta käy ilmi, että erilaisten kansainvälisten aloitteiden rooli on finanssialalla merkittävä. Niitä hyödynnetään myös omien vastuullisuusperiaatteiden ja -politiikkojen laadinnassa. Kuitenkin yritysvastuuraportoinnin ehkä tunnetuinta ohjeistusta GRI:tä ei vielä sovelleta kovin yleisesti. Yritysvastuuraportti julkaistaan pääsääntöisesti osana vuosikertomusta. Vastuuraportin arvioinnissa ei juurikaan käytetä ulkopuolista varmentajaa, vaan raportti arvioidaan lähinnä yrityksen sisäisesti. Sidosryhmävuoropuhelu osoittautui tärkeäksi, ja erityisesti henkilöstön hyvinvointi oli yrityksille merkittävä asia. Lisäksi tutkimuksesta selvisi, että jokainen vastaaja ottaa päivittäisessä toiminnassaan ympäristöasiat huomioon jollakin tapaa. Asiasanat Yritysvastuu, yritysvastuun viestintä, yritysvastuuraportti, yritysvastuu finanssialalla

3 Abstract Business programme Authors Marjo Rakuuna The title of thesis Corporate Responsibility and Communication in the Member Companies of the Federation of Finnish Financial Services Group Y07MY Number of pages and appendices Supervisors Sirkka Kortetjärvi-Nurmi, Pirjo Saaranen The aim of this bachelor s thesis was to clarify what the role of corporate responsibility is in the member companies of the Federation of Finnish Financial Services. The thesis examines the practices of communicating corporate responsibility and the roles of policies and different international responsibility standards and initiatives. The thesis also examines which practices that exceed the requirements of law are being applied and what the meaning of corporate responsibility in the member companies is. The theoretical framework is based on written material which is chosen to provide a versatile and comprehensive approach to the theme. The theoretical framework discusses corporate responsibility and its aspects in general but also communicating corporate responsibility. The main viewpoints to the theme are the advantages and benefits which a company can achieve by paying attention to the different aspects of corporate responsibility. The study was based on quantitative methods. The population of this study consisted of all the member companies of the Federation of Finnish Financial Services. However, the large financial groups had only one respondent and smaller companies were represented by their federations. The study was conducted as a Webropol survey which was sent to 42 respondents in October Altogether 15 questionnaires were returned and therefore the response rate was 35.7 %. The amount of returned questionnaires was quite small. However, the results are not only indicative, taken into account that the respondents are mainly large companies and therefore cover majority of the industry. According to the results of the study, different international initiatives play a significant role in the financial industry. They are also used when drawing together responsibility principles and policies. However, the most well-known reporting guide GRI is not yet very commonly used. The corporate responsibility report is mainly published as part of annual report. The assessment of the corporate responsibility report is mostly evaluated only internally, external certification is used rarely. Stakeholder dialogue proved to be an important aspect. Especially the welfare of personnel was an important matter to the respondents. The survey also revealed that the environmental issues are widely taken into consideration in some way. Key words Corporate responsibility, corporate responsibility communications, corporate responsibility report, corporate responsibility in the financial industry

4 Sisällys 1 Johdanto Tutkimusongelmat ja tavoitteet Tutkimuksen rajaus ja peittomatriisi Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Vastuullisuus ja maine Vastuullisen liiketoiminnan politiikat ja ohjeistukset Vastuullisen toiminnan standardit, ohjeistukset ja aloitteet ISO OECD:n monikansallisten yritysten ohjeet AccountAbility Global Compact ja Communication on Progress YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) YK:n finanssialan ympäristöohjelma (UNEP FI) Global Reporting Initiative (GRI) Yritysvastuun viestintä Yritysvastuuraportti ja muut viestinnän kanavat Raportoinnin muoto ja sisältö Raportoinnin arviointi Sidosryhmävuoropuhelu ja viestinnän avoimuus Tutkimuksen toteutus Finanssialan Keskusliitto Tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmät Kyselylomake ja saatekirje Tutkimustulosten analysointimenetelmät Reliabiliteetti ja validiteetti Tutkimuksen tulokset Taustamuuttujat Yritysvastuun viestimisen käytänteet Vastuullisuuspolitiikat, -standardit ja -aloitteet... 37

5 5.4 Lain vaatimukset ylittävät käytänteet Yritysvastuun merkitys alan toimijoille Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Liitteet Liite 1. Kysymyslomake Liite 2. Saatekirje... 57

6 1 Johdanto Yritykset eivät toimi ympäristöstä ja yhteiskunnasta eristyksissä vaan ovat osa yhteiskuntaa. Monet sidosryhmät ovatkin entistä kiinnostuneempia yritysten toiminnasta ja esittävät mielipiteensä asioihin, halusipa yritys sitä tai ei. Asiakkaat ja omistajat ovat perinteisesti olleet kaksi tärkeintä sidosryhmää, joiden kuunteleminen ja odotuksiin vastaaminen on ollut tae tarjooman menekille ja sitä kautta myös kassavirralle. (Juutinen & Steiner 2010, 19.) Yhteiskunnat elävät kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Lyhyesti voidaankin todeta, että kuuluisa fraasi The business of business is business, joka viittaa kapea-alaisesti vain omistajien ja asiakkaiden odotuksiin vastaamiseen, ei enää riitä liiketoiminnan perustaksi. Myös muiden sidosryhmien odotukset on tunnettava ja otettava huomioon, mikäli yritys haluaa menestyä kilpailussa. (Juutinen & Steiner 2010, ) Yritys on luonnollisesti taloudellinen toimija, jonka tavoitteena on kannattava liiketoiminta. Vastuullisuutta edistävälle toiminnalle voidaan kuitenkin löytää selkeät taloudelliset perusteet. Ympäristömyönteisille ja sosiaalista vastuuta edistäville tuotteille on kasvava kysyntä. Ne myös vaikuttavat yrityksen imagoon ja sitä kautta lisäävät kysyntää edelleen. Materiaali- ja energiatehokkuus parantavat kannattavuutta. Lisäksi panostamalla esimerkiksi vähemmän päästöjä tuottaviin prosesseihin ja työoloihin yritys voi varautua erilaisten lainsäädännöllisten määräysten kiristymiseen, jotka varautumisen ansioista eivät muodostu esteeksi kasvulle. Lisäksi positiivinen yhteiskunnallinen imago helpottaa pätevän henkilöstön rekrytointia ja edesauttaa sitoutumista ja työssä viihtymistä. (Rohweder 2004, ) Yritysvastuu ei tarkoita enää ainoastaan lain säädösten noudattamista, vaan yrityksiltä odotetaan myös lain vaatimukset ylittäviä tekoja. Yritysvastuu on myös yksi maineeseen vaikuttavista tekijöistä. Maine puolestaan perustuu todellisiin tekoihin, minkä vuoksi tässä opinnäytetyössä käsitellään myös käytännön toimia, joita vastuullisuuden eri ulottuvuuksien eteen voi tehdä. Jos käytännön teot puuttuvat, ei pelkällä viestinnällä voi luoda yritykselle kilpailuetua (Juutinen ja Steiner 2010, 33). Opinnäytetyön keskeinen näkökulma on kuitenkin lähtökohtaisesti se, millaista hyötyä yritys itse saa vastuullisuudesta. Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kokonaistutkimuksena. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Finanssialan Keskusliitolle, ja sen tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajan jäsenyhteisöjen yritysvastuutoimien 1

7 nykytilaa pääasiassa viestinnän näkökulmasta. Kyselylomake luotiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa, ja kysely toteutettiin Internetissä Webropol-sovelluksen avulla. Aiheesta käytettävä termistö on monenkirjavaa. Yritysvastuun rinnalla puhutaan muun muassa yhteiskuntavastuusta, vastuullisesta yritystoiminnasta ja yrityskansalaisuudesta. Pääsääntöisesti termit tarkoittavat samaa, mutta vastuullisuuden laajuus vaihtelee. Esimerkiksi yrityskansalaisuus viittaa lähinnä yritysten vastuullisuuteen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009, 5.) Lisäksi sekaannusta aiheuttaa se, että joissakin yrityksissä yhteiskuntavastuu viittaa ainoastaan kestävän kehityksen sosiaaliseen tai ekologiseen ulottuvuuteen ja toisissa taas kaikkiin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin (Rohweder 2004, 77). Yritys, joka toteuttaa kestävää kehitystä omissa toimissaan, kantaa nimenomaan yritysvastuuta (Juutinen & Steiner 2010, 20). Tämän opinnäytetyön kyselylomakkeessa käytettiin toimeksiantajan toiveesta termiä yritysvastuu sen todettiin viittaavan parhaiten vastuullisuuden kaikkiin osa-alueisiin. Yhtenäisyyden sekä termin tarkoituksenmukaisuuden vuoksi pääosin samaa termiä käytetään myös muualla opinnäytetyössä. 1.1 Tutkimusongelmat ja tavoitteet Yritysvastuu on laaja käsite, ja aihetta voisi käsitellä monesta näkökulmasta hyvinkin tarkasti. Tässä tutkimuksessa aiheisiin ei syvennytä kovin yksityiskohtaisesti, vaan tutkimuksen tarkoituksena on luoda yleiskuva yritysvastuusta finanssialalla ja antaa suuntaa-antavia vastauksia alan yritysvastuutoimien nykytilasta. Tutkimuksen pääongelmana on selvittää, millainen rooli yritysvastuulla on Finanssialan Keskusliiton jäsenjärjestöissä. Pääongelma on jaettu seuraaviin alaongelmiin: 1. Minkälaisia käytänteitä yritysvastuun viestimisessä toteutetaan? (vastuuraportin varmennus, muoto, vastuuviestinnän kanavat, sidosryhmävuoropuhelu) 2. Onko vastuullisuuspolitiikkoja tai ohjeistuksia? Mikä on erilaisten vastuullisuusaloitteiden rooli vastuuperiaatteiden määrittelyssä? 3. Mitä lain vaatimukset ylittäviä käytänteitä toteutetaan? (liiketoiminta, oma henkilöstö ja ympäristö) 4. Mitä yritysvastuu merkitsee finanssialan toimijoille? 2

8 1.2 Tutkimuksen rajaus ja peittomatriisi Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään toimeksiantajan jäsenyhteisöjen yritysvastuutoimien nykytilaa. Kaikki jäsenyhteisöt toimivat finanssialalla. Yritysvastuu on käsitteenä erittäin laaja, ja opinnäytetyö rajattiinkin käsittelemään aihetta pääasiassa yritysvastuun viestinnän näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia erilaisten kansainvälisten, vapaaehtoisten aloitteiden roolia viestinnässä ja edetä niiden kautta lain vaatimukset ylittäviin käytänteisiin. Lisäksi lyhyesti selvitetään yritysvastuun ja sen osa-alueiden merkitystä. Kyselylomakkeen kysymykset ja tutkimuksen viitekehys luotiin näiden aiheiden pohjalta. Peittomatriisissa (taulukko 1) esitetään tutkimusongelmien, teoreettisen viitekehyksen, kyselylomakkeen kysymysten sekä tulosten välinen yhteys. Taulukko 1. Peittomatriisi Tutkimusongelma Teoreettinen Kysymyslomakkeen Tulokset viitekehys kysymykset Alaongelma 1 3, , 5, 6, 7, 8, 12, Alaongelma 2 2.5, 2.6, , 4, Alaongelma 3 2, , 13, 14, 16, 17, Alaongelma 4 2, , 10, 11, 15, 16,

9 2 Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu Yrityksen tehtäviksi on perinteisesti mielletty ihmisten hyvinvoinnin edistäminen hyödykkeiden ja palveluiden tuottamisen sekä varallisuuden lisäämisen muodossa. Taloudellisen hyvinvoinnin parantuminen ja globalisaatio ovat nostaneet valokeilaan myös sen, millä keinoilla ja millaisiin arvoihin perustuen hyvinvointia tuotetaan. Kestävän kehityksen aktiivinen toteuttaminen yrityksessä on vastuullisen liiketoiminnan perusta. Se, miten toteuttaminen tulisi määritellä, vaihtelee yrityksen toiminnan luonteen ja toimintaympäristön mukaan. Yritysvastuun lähtökohta on kuitenkin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen liittyvien näkökohtien yhdistäminen yrityksen toimintaan. (Viitala & Jylhä 2008, 348.) Työ- ja elinkeinoministeriö (2009, 5) määrittelee yritysvastuun vastuuksi toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan, ympäristöön ja sidosryhmiin. Sen mukaan kaikkien organisaatioiden tulisi vapaaehtoisesti toimia toiminnan kielteisten vaikutusten minimoimisen ja myönteisten vaikutusten maksimoinnin eteen. Yksittäiset hyvät teot eivät ole todellista vastuullisuutta, vaan vastuullisuuden tulisi olla pitkäjänteistä. Vastuullisuutta on lakien noudattaminen, mutta myös niiden minimivaatimusten ylittäminen. Kuvaja ja Malmelin (2008, 24) täsmentävät, että yritysten vastuullisuutta ei enää arvioida vain siinä valossa, onko toiminta lakien ja yhteiskunnan normien mukaista. Yrityksen odotetaan tekevän tiliä myös siitä, mitä lait ja normit ylittäviä toimenpiteitä se on tehnyt lisäarvon tuottamiseksi yhteiskunnalle ja miten erilaiset ympäristönäkökulmat tiedostetaan ja otetaan huomioon toiminnassa. Juholinin (2004, 14) mukaan yritysvastuu perustuu kolmoistilinpäätöksen periaatteeseen. Sen mukaan tulokseen ja toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaa ympäristöhaittojen minimointi, sidosryhmien odotuksiin vastaaminen sekä yritystoiminnan taloudellisesti terve pohja. Kun yritys tai muu yhteisö tekee jotakin sellaista, mitä siltä ei virallisesti vaadita, ja osoittaa tällä tavoin vapaaehtoisesti sidosryhmilleen vastuullisuuttaan, yhteisö turvaa toimintansa jatkuvuuden ja vahvistaa olemassaolon oikeuttaan. 4

10 Kuviossa 1 on esitelty yrityksen yhteiskuntavastuu Niskalan ja Tarnan (2003, 20) mukaan: Yhteiskuntavastuu Talous Kannattavuus, kilpailukyky, tehokkuus Omistajien tuottoodotuksiin vastaaminen Yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen: rahavirtavaikutukset ja välilliset vaikutukset Ympäristö Vesien, ilman ja maaperän suojelu Ilmastonmuutoksen torjunta Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö Vastuu tuotteen elinkaaresta ja toiminnan arvoketjusta Sosiaalinen Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Tuotevastuu ja kuluttajansuoja Hyvät toimintatavat yritysverkostossa sekä lähiyhteisö- ja yhteiskuntasuhteissa Ihmisoikeudet Yleishyödyllisten toimintojen tukeminen Yrityksen vastuullinen toiminta Kuvio 1. Yrityksen yhteiskuntavastuu Käytännössä vastuullisuus tarkoittaa yritystoiminnan ei-toivottujen vaikutusten tunnistamista ja hallitsemista yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Ei-toivottujen vaikutusten hallinnalla on suora yhteys yrityksen kannattavuuteen ja menestykseen. Useiden tutkimusten mukaan vastuullisuuteen panostava yritys menestyy viiteryhmiään paremmin. Vastuullisuutta ei pitäisi siis nähdä ainoastaan sopimusten ja normien täyttämisenä, vaan vastuullisuuden tulisi luonnehtia koko yrityskulttuuria. Ihmiset ovat yhä tiedostavampia, mikä on yksi tärkeimpiä perusteita vastuulliselle liiketoiminnalle. He pitävät vastuullisuutta itsestäänselvyytenä ja yrityksen velvollisuutena kantaa vastuu myös toiminnan haittavaikutuksista. (Lehtipuu & Monni 2007, 63, 82, 89.) Rohweder (2004, 82) lisää, että vastuullisesti toimivan yrityksen imago voi lisätä yrityksen tarjooman kysyntää ja vaikuttaa positiivisesti myös sijoittajien ja rahoittajien mielenkiintoon. 5

11 Useiden yritysvastuuseen kuuluvien asioiden toteuttaminen näkyy pienentyneinä kuluina suoraan yrityksen kassavirrassa, esimerkiksi silloin, kun sähkö- ja lämpöenergian käyttöä tehostetaan. Työelämästä on lähivuosina poistumassa noin miljoona henkeä, mikä tarkoittaa osaavan työvoiman saatavuuden heikentymistä parhaat työntekijät voivat valita usean työnantajan joukosta. Vastuullinen henkilöstöpolitiikka saattaakin olla ratkaiseva peruste pätevän henkilöstön rekrytoinnissa. (Juutinen & Steiner 2010, ) Kuviossa 2 on esitelty yritysvastuun hyödyt Juutisen ja Steinerin (2010, 40) mukaan: Asiakkaista Työntekijöistä Rahoittajista Tuo sidosryhmien odotukset ja heikot signaalit esiin Parantaa kustannustehokkuutta Parantaa johdon ja henkilöstön motivaa tiota Parantaa kilpailukykyä Lisää verkostoitumista Tehostaa materiaalien, energian yms. käyttöä Antaa mahdollisuuden toteuttaa arvoja työelämässä Parantaa bisnesketteryyttä uusien tuotteiden ja markkinoiden löytämisessä ja hyödyntämisessä Kuvio 2. Vastuullisen toiminnan hyödyt yritykselle Heinonen (2007, 142, 146) toteaa, että yritysvastuu ei saa jäädä pelkäksi tukifunktioksi, joksi se vielä varsin usein mielletään. Liian monet yritykset eriyttävät yritysvastuuta koskevat asiat esimerkiksi viestintä- tai yhteiskuntasuhdeosastojen toiminnaksi. Aktiivisuus vastuuhankkeissa ei ole vielä tae siitä, että yritys ymmärtää vastuullisuuden mukanaan tuomat edut ja mahdollisuudet. Monesti vastuunäkökulma onkin kapea ja irrallaan yrityksen strategiasta. Yritysvastuuasiat tulisikin kytkeä kokonaisvaltaisesti yrityksen strategioihin ja prosesseihin niin, että myös ylin johto saa riittävästi tietoa yritysvastuusta. Lehtipuu ja Monni (2007, 174) lisäävät, että tilanne on erinomainen, mikäli yritysvastuu on osa yrityksen normaalia johtamista ja toimintaa. On puolestaan huolestuttavaa, jos yritysvastuu on eriytetty ainoastaan omaksi toiminnokseen. 6

12 Yritysvastuun organisointi tulisi aloittaa määrittelemällä erityisasiantuntijoiden sekä linjaorganisaation roolit ja vastuut sekä raportointivastuut ja edistymisen seuranta ylimmässä johdossa. Linjaesimiehet ja tukifunktioiden vastaavat henkilöt huolehtivat oman alueensa vastuuasioista apunaan erityisasiantuntijat, jotka varmistavat, että käytössä on kaikki olennainen tieto ja että sitä osataan soveltaa oikein. (Juutinen & Steiner 2010, ) Yritysvastuuta ei enää voida sivuuttaa missään liiketoiminnassa. Yritysten tulisi viimeistään nyt sisäistää yritysvastuun metodologia ja ottaa selville mahdollisuudet, joita sen avulla voi tavoitella. Vastuullisuuden avulla on vielä mahdollista saavuttaa kilpailuetua. Sen sijaan yritykset, jotka ohittavat vastuun, eivät kykene säilyttämään kilpailukykyään enää pitkään. (Juutinen & Steiner 2010, 20.) 2.1 Taloudellinen vastuu Yrityksen taloudellinen vastuu liittyy kannattavaan taloudelliseen toimintaan, riskienhallintaan ja hallintokäytäntöihin. Taloudellinen vastuu kohdistuu eri sidosryhmiin eri tavoin. Välittömiä rahavirtavaikutuksia ovat muun muassa henkilöstön palkat sekä verojen ja osinkojen maksaminen. Välillisesti taloudellinen vastuu liittyy liiketoiminnan kansantaloudelliseen merkitykseen sekä alihankintojen työllistävyyden ja yrityksen omien innovaatioiden sekä sijoituspäätösten kautta laajemmin koko yhteiskuntaan. (Rohweder 2004, 97.) Lehtipuu ja Monni (2007, 66) näkevät taloudellisen vastuun omistajien tuotto-odotuksiin vastaamisena ja osallistumisena yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottamiseen. Toiminnan tehokkuus ja pitkän aikavälin kannattavuus ovat taloudellisen vastuun edellytyksiä. Taloudellinen vastuu luo myös pohjan sosiaaliselle ja ympäristövastuulle, koska kannattamaton yritys ei kykene huolehtimaan muista yritysvastuuvelvoitteistaan. Juholinin (2004, 93) mukaan taloudellisen vastuun määrittely on vastuullisuuden osa-alueista vaikein. Lyhyen aikavälin päätökset, esimerkiksi yrityksen tulosta hetkellisesti kohentavat leikkaukset, saattavat näyttää oikeilta, mutta pidemmällä aikavälillä ne ehkä hankaloittavat rekrytointia tai innovatiivisuutta. Riskienhallinta on osa taloudellisen vastuun kantamista. Yritystoimintaan kuuluu kuitenkin myös riskinotto, mikä tekee taloudellisen vastuun tason mittaamisen haasteelliseksi. Ei ole vastuullisen liiketoiminnan mukaista tavoitella voittoa keinoista välittämättä. Oleellista taloudellisen vastuun kantamisessa on tunnistaa ahneuden raja eli se, missä voitontavoittelu- 7

13 vastuu kohtaa sosiaalisen ja ympäristövastuun. Vastuullisesti toimiva yritys ei tavoittele voittoa sosiaalisista tai ympäristövaikutuksista piittaamatta. Rajojen määrittely ei ole välttämättä yksiselitteistä, mutta ne tulee kuitenkin tietoisesti määritellä. Nykyään onkin vallalla ajattelutapa, jonka mukaan voiton tavoittelu ja vastuullisuus voivat toteutua samanaikaisesti, ja vastuullisuus voi edistää myös taloudellista menestystä. Taloudellisen vastuun kantaminen tekee mahdolliseksi prosessit myös sosiaalisen ja ympäristövastuun alueilla. (Viitala & Jylhä 2008, ) Taloudellisen vastuun näkökulmasta pankkien ja vakuutusyhtiöiden toiminnan voidaan katsoa olevan lähtökohdiltaan vastuullista. Finanssialalla on pitkät perinteet taloudellisen vastuun kantamisessa toiminnan lähtökohtana on kannattavuus, mikä muodostaa hyvän pohjan ja mahdollisuudet myös sosiaalisen ja ympäristövastuun toteuttamiselle. Finanssialan liiketoimintaa säätelevät useat eri lait ja säädökset, ja ala on tiukasti valvottu. Lisäksi alan toimijat ovat yhdessä määritelleet käytännön kokemuksiin perustuvat hyvän pankkitavan säännöt sekä käsitteen hyvästä vakuutustavasta, joilla halutaan korostaa hyvien pankki- ja vakuutustapojen merkitystä. (Finanssialan Keskusliitto ry 2010c; Koivuporras 2006, 62; Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto 2006, 6.) 2.2 Sosiaalinen vastuu Yrityksen oman henkilöstön hyvinvoinnin huomioiminen, osaamisesta huolehtiminen sekä työntekijän kulttuurin ja arvojen kunnioittaminen kuuluvat välittömän sosiaalisen vastuun piiriin. Lisäksi välittömään sosiaaliseen vastuuseen liittyy vastuu yrityksen tarjoamista tuotteista ja palveluista, kuten tuotetiedon jakaminen, markkinoinnin ja mainonnan totuudenmukaisuus sekä kuluttajansuojasta huolehtiminen sähköisessä kaupankäynnissä. (Rohweder 2004, 103.) Henkilöstön kannalta vastuullinen toiminta tarkoittaa, että kun työntekijät antavat yritykselle parhaansa, niin he odottavat myös yrityksen hoitavan asioita henkilöstön parhaaksi. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen esimerkiksi työaikajärjestelyillä, monimuotoisuuden huomioiminen johtamisessa ja rekrytoinnissa, ulosperehdytys eläkkeelle siirryttäessä sekä henkilöstön kouluttaminen myös huonompina aikoina ovat esimerkkejä lain vaatimukset ylittävistä toimintatavoista, joilla yritys voi osoittaa vastuullisuutta henkilöstöään kohtaan. Tällaiseen yritykseen myös halutaan myös helpommin sitoutua. Esimerkiksi jatkuvalla koulutuksella ja kehittämisellä yritys voi varmistaa työntekijöidensä kilpailukyvyn työmarkkinoilla myös siinä tapauksessa, että yritys ei itse jonakin päivänä pysty enää tarjoamaan työtä. (Viitala & Jylhä 2008, ) Lehtipuu ja Monni (2007, 72) toteavat, että panostaminen henkilöstön hyvinvointiin ja johtami- 8

14 seen parantaa työn tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä ja vaikuttaa näin myös taloudelliseen tulokseen. Rekrytointi-, eläköitymis- ja irtisanomistilanteissa yritys on vuorovaikutuksessa henkilöihin, joita kohtaan sillä ei enää tai vielä ole vastuita. Välinpitämättömyydestä näitä henkilöitä kohtaan ei enää välttämättä joudu tilille, joten yritys voisi tällöin käyttäytyä piittaamattomasti heitä kohtaan. Vastuun näkökulmasta yrityksen kypsyyden mittari onkin se, miten se kohtelee henkilöitä näissä tilanteissa. (Aaltonen, Luoma & Rautiainen 2004, 64.) Välillinen sosiaalinen vastuu on sidosryhmien laajempaa huomioimista. Se sisältää vuoropuhelun muun muassa ympäristön asukkaiden, yhteisöjen, viranomaisten ja poliittisten päättäjien kanssa. Lisäksi välillinen vastuu kattaa hyvät toimintatavat ja yhteistyön yritysverkostossa. Esimerkiksi alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden toiminnan arviointi, lahjonnasta kieltäytyminen, teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen sekä tiedonkulusta huolehtiminen kuuluvat välillisen sosiaalisen vastuun piiriin. (Rohweder 2004, ) Vakuutusala toimii aktiivisesti vahingontorjuntatyön hyväksi suoraan liiketoiminnan kautta sekä osallistumalla erilaisiin turvallisuutta edistäviin hankkeisiin, kuten tapaturmien, tulipalojen ja rikollisuuden torjuntaan yhdessä viranomaisten ja järjestöjen kanssa (Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto 2006, 14). Lisäksi finanssialalla pyritään eri tavoin tukemaan erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita, esimerkiksi finanssilukutaidon parantamista eri kohderyhmien keskuudessa (European Banking Federation 2008, 4, 6). Koivuporras (2006, 63) lisää, että pankkialalla on perinteisesti huolehdittu henkilöstön osaamisesta lakien ja säädösten, asiakkaiden tarpeiden sekä kilpailutilanteiden muutokset edellyttävät jatkuvaa kouluttamista. 2.3 Ympäristövastuu Ympäristövastuuseen kuuluvat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kestävä ja säästävä luonnonvarojen käyttö. Se on siis vastuuta maapallon tilasta. Ympäristövastuu liittyy kestävän kehityksen tavoitteeseen. Kestävä kehitys tarkoittaa ihmiskunnan tämänhetkisten tarpeiden täyttämistä niin, että myös tulevat sukupolvet voivat hyödyntää samat mahdollisuudet. Tämän toteuttamiseksi olisi kyettävä tuottamaan enemmän vähemmästä, mikä tarkoittaa käytännössä tehokkaampia prosesseja liiketoiminnassa. Ekokilpailukykyiseksi voidaan kutsua yritystä, joka osaa kilpailijoitaan tehokkaammin käyttää hyväkseen ympäristönäkökulmia. Tällöin yritys saavuttaa ympäristöasioiden avulla kilpailuetua. (Viitala & Jylhä 2008, ) 9

15 Pankkitoiminta koetaan vielä nykyäänkin yleisesti täysin ympäristöystävälliseksi liiketoiminnaksi, vaikka erityisiä toimenpiteitä ympäristövastuun alueella ei olisikaan tehty. Pankkiala ei toki käytä raaka-aineita tai saastuta yhtä paljon kuin esimerkiksi kemianteollisuus, mutta alan merkitys yhteiskunnassa on niin tärkeä, että sen tulisi jo periaatteen vuoksi panostaa ympäristöasioihin. Usein pienet ja aloittavat yritykset jäljittelevät vanhoja ja suuria yrityksiä, joten pankkien olisi tärkeää toimia esimerkkinä ja omalla toiminnallaan edistää ympäristömyönteistä toimintaa ja ajattelutapaa. Ympäristöasioiden huomioiminen on myös maineenhallintaa. (Koivuporras 2006, ) Tässä kappaleessa mainittujen asioiden voidaan katsoa koskevan pankkien lisäksi myös muita finanssialan yrityksiä. Myös Kuisma (2004, ) katsoo, että sijoittajat ja muut rahoittajat ovat yrityksille vaikutusvaltaisia sidosryhmiä, minkä vuoksi ne voisivat edesauttaa ympäristönäkökulmien huomioimista toimintaympäristössään. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat merkittäviä sijoittajia ja voivat vaikuttaa markkinoilla paljon huomioimalla sijoituskohteiden ympäristösuorituskyvyn investointien perustana. Sijoittamis- ja lainanantopäätöksissä voidaan kestävän kehityksen tavoitteeseen myötävaikuttaa innovaatioilla, esimerkiksi rahoitustuotteilla, jotka edistävät resurssitehokkuutta. Rahoitusinstituutioilla on myös itsellään saastuttajina ja resurssien käyttäjinä suora vaikutus ympäristöön. Tämän lisäksi rahoittajat, sijoittajat ja vakuuttajat kärsivät myös ilmastonmuutoksen tai muiden ympäristön muutosten seurauksena. Omassa päivittäisessä toiminnassaan toimistoissa finanssialan yritys voi pyrkiä vähentämään ympäristön kuormitusta esimerkiksi paperin, sähkön ja veden järkevällä käytöllä. Henkilöstön työ- ja kokousmatkojen päästöjä voi vähentää järjestämällä videoneuvotteluja ja ympäristökoulutusta sekä huomioimalla liikenneyhteydet toimistokiinteistöihin. (Koivuporras 2006, 66 67; Järvinen 2004, 144.) 2.4 Vastuullisuus ja maine Juholinin (2004, 183; 2009, 47, ) mukaan maineessa on pohjimmiltaan kyse sidosryhmien luottamuksesta yritykseen sekä sen toimintaan ja tuotteisiin. Hyvä maine pitää sisällään uskottavuuden siihen, että yritys on kyvykäs toimija, jolla on myös tulevaisuutta. Maineen perusteella sidosryhmät, esimerkiksi henkilöstö, asiakkaat ja sijoittajat, ratkaisevat, miten lujasti sitoutuvat yritykseen. Maine pohjautuu imagoa enemmän todellisuuteen ja yrityksen oikeisiin tekoihin. Viestinnän seurauksena maine joko vahvistuu tai heikentyy. Maine siis perustuu sanojen ja tekojen laatuun ja niiden yhteispeliin. Heinonen (2007, 139) lisää, että suorat ja välilliset 10

16 kohtaamiset sidosryhmien ja yrityksen välillä, esimerkiksi erilaiset tapahtumat, mainonta ja mediajulkisuus, muodostavat maineen. Vastuun kantaminen tai kantamatta jättäminen vaikuttaa suoraan sidosryhmien luottamukseen ja maineeseen. Maine syntyy pitkäjänteisen ja tarkoituksenmukaisen työskentelyn seurauksena ja on yritykselle arvokas kilpailuetu. (Viitala ja Jylhä 2008, ) Maine on luottamuspääomaa, ja tutkimusten mukaan jopa kolmasosa yrityksen markkina-arvosta voi olla mainepääomaa. Yritys ei voi menestyä ilman hyvää mainetta. Yritysvastuuta ja mainetta ei kuitenkaan tule nähdä samaa tarkoittavina asioina, vaan vastuu on yksi maineen osatekijöistä. (Heinonen 2007, 139.) Vastuullisuus on yksi merkittävimmistä maineeseen vaikuttavista tekijöistä. Vastuuton tai epäeettinen toiminta voi nopeasti romuttaa yrityksen maineen ja mahdollisesti myös koko toiminnan. Maineen paikkaaminen vie runsaasti aikaa ja on työlästä, eikä sittenkään ole takeita, että sen jälleenrakennus onnistuu. Sidosryhmien on voitava luottaa rakennetun maineen perustuvan todelliseen toimintaan, mikä on tärkeää ottaa huomioon mainetta rakennettaessa. (Lämsä 2007, ) 2.5 Vastuullisen liiketoiminnan politiikat ja ohjeistukset Vastuullisuuspolitiikka, jota kutsutaan myös code of conductiksi, kokoaa yrityksen keskeiset taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun periaatteet ja linjaukset. Politiikassa kuvaillaan yrityksen tavoittelema tahtotila ja vastuullisuuden taso, joiden mukaan yritys pyrkii asemoimaan itsensä. Vastuullisuusperiaatteet tulee myös sisällyttää osaksi muita politiikkoja, esimerkiksi henkilöstö- ja viestintäpolitiikkoja. Vastuullisuuspolitiikkaa voikin luonnehtia sateenvarjoksi, jonka alle kerätään vastuullisuuden konkreettiset tavoitteet ja toimintaohjelmat. (Juutinen & Steiner 2010, 131; Kujala & Kuvaja 2002, ) Yritysvastuuta voidaan aktiivisesti johtaa politiikkojen avulla. Politiikka määrittelee vastuullisuuden tason, jota yrityksessä on noudatettava ja tavoitteet, joihin jokaisen toiminnon tulee pyrkiä. Ilman määriteltyjä ja kommunikoituja politiikkoja olisi halutun vastuullisuuden tason ymmärtäminen yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaisten näkemysten varassa. Yhteisten politiikkojen merkitys korostuu erityisesti kansainvälisesti toimivissa yrityksissä, joissa toimintaympäristöt ja kulttuurit saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Vastuupolitiikkojen avulla yritys voi myös lisätä kilpailukykyään ja toimia suunnannäyttäjänä sitoutumalla vastuulli- 11

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA 1 Megatrendi 5 Keskon uusi strategia 5/2015 Vastuullisuus yhdistettynä vahvaan identiteettiin ja houkutteleviin brändeihin on entistä enemmän toiminnan

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ. Tapiola-ryhmän yhtiöt 2007-2009

YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ. Tapiola-ryhmän yhtiöt 2007-2009 YRITYSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ Tapiola-ryhmän yhtiöt 2007-2009 Eerik Nieminen Opinnäytetyö Maaliskuu 2011 Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto Tampereen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt.

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt. Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Kestävä kehitys 1 Olennaisuusarviointi Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat Konsernin laskentaraja (G4-17) Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Sirpa Juutinen STRATEGISEN YRITYSVASTUUN KÄSIKIRJA

Sirpa Juutinen STRATEGISEN YRITYSVASTUUN KÄSIKIRJA Sirpa Juutinen STRATEGISEN YRITYSVASTUUN KÄSIKIRJA Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Taitto: Sirpa Puntti ISBN 978-952-14-2756-5 ISBN 978-952-14-2758-9

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta

Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Välityömarkkinat työnantajan näkökulmasta Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi, Rovaniemi 27.3.2012 Kaija Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI Tulokset lyhyesti

KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI Tulokset lyhyesti KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI 2015 Tulokset lyhyesti SIDOSRYHMÄDIALOGI Tavoitteena oli kerätä sidosryhmien odotuksia Konecranes yritysvastuu-työlle. Dialogi toteutettiin verkkoaivoriihenä.

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen SFS - ISO 55000 Standardisarja omaisuuden hallinnalle 6.11.2014 Risto Pulkkanen SFS-ISO 55000-sarja Standardisarjan tarkoitus on auttaa sekä yritysmaailman, että julkisyhteisöjen organisaatioita hallinnoimaan

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

TAPAMME TOIMIA -PERIAATTEET -PERIAATTEET

TAPAMME TOIMIA -PERIAATTEET -PERIAATTEET TAPAMME TOIMIA -PERIAATTEET -PERIAATTEET TAPAMME TOIMIA -PERIAATTEET OLEMME OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ 5 Viesti toimitusjohtajalta 6 Lainsäädännön ja hyvien liiketoimintatapojen noudattaminen 8 Reilu kilpailu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

Vastuullisen hankinnan opas 2015 (http://www.kesko.fi/globalassets/pdf-tiedostot/kesko_vastuullisenhankinnan-opas-2015.

Vastuullisen hankinnan opas 2015 (http://www.kesko.fi/globalassets/pdf-tiedostot/kesko_vastuullisenhankinnan-opas-2015. VASTUULLISUUSPERIAATTEET 10.10.2016 Keskon vastuullisuustyötä ohjaavat Keskon yleiset yhteiskuntavastuun periaatteet, K Code of Conduct -toimintaohjeet ja Keskon ostotoiminnan periaatteet. Tältä sivulta

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Palkintojenjakotilaisuus 6.11.2008

Palkintojenjakotilaisuus 6.11.2008 www.pwc.com/fi PwC Palkintojenjakotilaisuus 6.11.2008 Tilaisuuden avaus ja Avoin raportti -kilpailu Kari Lydman Yhdistysten ja säätiöiden hyvät raportointikäytännöt Samuli Perälä Verotuksen haasteet OIa

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot