Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja palvelurakenteen kehittämissuunnitelma 2014

Transkriptio

1 Iitin kunta Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja palvelurakenteen kehittämissuunnitelma 14 Koulutuslautakunta.9.14 Sivistystoimenjohtaja Päivi Hyyrynen

2 Lähtökohta suunnitelmalle: - Kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt vuosi vuodelta. - Virkamiesten tehtäväksi on annettu miettiä aina uusia leikkauskohteita kustannusten karsimiseksi ja kehittämiseltä ja pitkäjänteiseltä suunnittelulta on viety aikaa ja motivaatiota. - Koulutuslautakunta pohti strategian yhteydessä laadullista ja uudenlaista tarkastelutapaa palveluverkkoon kokonaisuutena. - Tässä suunnitelmassa tavoitteena on tarkastella koko kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa pitkän tähtäimen kehittämisen kannalta. - Ennusteet on poimittu väestörekisteristä koulupiirirajoja noudattaen. - Taloustiedot opetushallituksen tilastoista (httpvos.uta.firap), kunnan tilinpäätöksestä ja talousarviosta sekä muiden sektoreiden laskutustiedoista. - Tavoitteena on puolueeton vertailu palvelutason ja kustannusten välillä. - Opetuksen järjestäjän tehtävä on järjestää opetusta lain edellyttämällä tavalla niillä resursseilla, jotka tähän on osoitettu. - Sivistystoimenjohtajan tehtävä on valmistella ja valvoa em. operatiivista toimintaa ja sen laatua. Taustaksi: - Varhaiskasvatuksessa toimitaan joustavasti niin henkilökunnan, tilojen kuin ryhmienkin suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstöä siirretään eri yksiköiden välillä tarpeen mukaan. Ryhmiä perustetaan ja muutetaan kysynnän mukaisiksi. - Kouluverkko ollut entisellään vuodesta 07, vaikka oppilasmäärässä on tapahtunut laskua vuodesta 07 (469 op.) vuoteen 14 (403 op.) 66 oppilasta. - Kaikkien koulujen oppilasennuste on lähivuosina laskeva. - Varhaiskasvatuksen kustannusten leikkaustarve v. 14 on ja Raamin mukainen leikkaustarve koulutoimessa on v ja vuodelle 15 leikkaustarve on Näihin leikkauksiin ei päästä puuttumatta rakenteisiin.

3 Iitin kunnan asukkaat ja ennuste ikäryhmittäin (lähde: väestörekisteri) Ikäluokat yht v -16v yhteensä Iitissä syntyneet lapset (tiedot elokuulle 14)

4 Kuten luvuista voi päätellä, syntyneiden määrät vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi -08 syntyneitä on 13 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna syntyneitä. Tämä asettaa suuria haasteita sekä varhaiskasvatukselle että perusopetukselle. Varhaiskasvatus - Iitissä on neljä päiväkotia: Metsämyyrä, Peltohiiri, Vaahtera ja Tiitiäinen ( toimintakaudella myös ryhmäperhepäiväkoti Nuppula toimii päiväkotina), Kanttarellin ryhmäperhepäiväkoti ja kaksi kunnallista perhepäivähoitajaa. Kolme hoitajaa on vuorotteluvapaalla. Lisäksi kunnan alueella toimii 9 yksityistä hoitajaa. - Perhepäivähoitoon pyritään sijoittamaan 1-5 vuotiaat, 5 päivää viikossa kokopäivähoitoa tarvitsevat lapset. - Osaviikkohoitoiset ( tarvitsevat varhaiskasvatuspalvelua vähemmän kuin 5 h päivässä, harvemmin kuin 10 päivänä kk) sijoitetaan yksiköihin niin, että hoitopäiviä sijoittelemalla saadaan taloudelliset ja lapsien kannalta järkevän kokoiset ryhmät. - Vuorohoitoa tarvitseville lapsille on kodinomainen Vaahteran päiväkoti. - Esiopetusta annetaan Metsämyyrässä ja Peltohiiressä Kausalassa ja Vuolenkoskella Nuppulassa. Radansuussa toimii Tiitiäisen päiväkoti. - Suunnitelmissa on, että v 16 Metsämyyrän saneerauksen jälkeen vuorohoito siirtyy sinne ja Vaahteran vuokrakiinteistöstä voidaan luopua. Päivähoidon esimiesten suunniteltu tehtäväjako: ( Nykyisin kumpikin hoitaa omien yksiköidensä sijoitus- ja maksatuspäätökset ja pedagogisen johtamisen, päivähoidon ohjaajalla on yksityisen hoidon tuki, kotihoidon tuen edellyttämä yhteistyö Kelan kanssa ja tilastointi. Päiväkodin johtajalla on yksiköiden lisäksi esiopetus vastuullaan) Päivähoidossa ryhmän koko on riippuvainen siellä työskentelevän henkilöstön koulutuksesta. Ryhmäperhepäiväkodissa saa olla 4,5 lasta hoitajaa kohti. Päiväkodissa saa olla seitsemän yli 3 vuotiasta

5 kokopäivälasta yhtä koulutettua hoitajaa kohti tai 13 osapäivälasta. Alle kolmivuotiaita saa olla neljä lasta yhtä koulutettua hoitajaa kohti. Yksiköissä työskentelee myös ryhmäavustajia ja päiväkotityöntekijöitä Päiväkodin johtaja Päivähoidon ohjaaja Metsämyyrä Kanttarelli 4 12 työntekijäälasta työntekijäälasta Peltohiiri 6 52 Tiitiäinen 4 21 työntekijäälasta työntekijäälasta Vaahtera 6 22 Perhepäivä- 2 8 työntekijäälastahoitajat lasta Nuppula Yksityisen 10 hoitajaa työntekijää6 hoidon tuki EO Päivähoidon maksupäätökset 190 lasta Yhteensä Pedagoginen kehittäminen (suunnitelma) - Päivähoidon ohjaaja vastaa varhaisvuosien (alle 3v) pedagogiikan kehittämisestä ja toimii yksityisten hoitajien valvojana lain edellyttämässä ja koulutuslautakunnan hyväksymässä laajuudessa. - Päiväkodin johtaja vastaa erityislastentarhanopettajan esimiehenä tuen järjestämisestä sitä tarvitseville lapsille sekä esiopetuksesta ja sen kehittämisestä ja yhteistyöstä oppilashuollon henkilöstön ja koulujen kanssa. - Yhdessä sivistystoimenjohtajan kanssa he järjestävät varhaiskasvatuksen palvelut uutta varhaiskasvatuslakia ennakoiden mahdollisimman kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Yksiköiden tarvetta ja toimintaedellytyksiä seurataan jatkuvasti lautakunnan laatimien ohjeiden mukaisesti.

6 Yksikkökohtaiset kustannukset varhaiskasvatuksessa. Yksikkö lapsia 13 TP 14 TPE Metsämyyrä Peltohiiri Vaahtera Tiitäinen Kanttarelli Nuppula EO Esiopetus Nuppulan kustannusten lasku selittyy lapsimäärän lisääntymisellä (13 siellä oli keskimäärin 5 lasta, vuonna 14 lapsia on 9-11.) Luvut eivät kuitenkaan anna todellista kuvaa, koska osa lapsista on ns. osaviikkohoitoisia, mutta kustannukset on laskettu suoraan jakamalla kokonaiskustannukset lapsimäärällä huomioimatta hoitopäivien määrää lapsi. Perusopetus Oppilasmäärä ja ennuste kouluittain Kokonaisoppilasmäärä Haapakimola Kausala Kymentaka Tillola Vuolenkoski Alakoulu Kausa * Yläkoulu Perusopetus yht

7 * erityiskoulu, jonka alaisuudessa toimii 4 erityisluokanopettajaa, 2 erityisopettajaa ja 2 koulunkäynninohjaajaa. Toimipisteet Kausalan koulussa, Iitin yläkoulussa, ProManors Oy:ssä ja Annalan kasvurengas Oy:ssä. Kustannukset laskutetaan ulkokuntalaisilta (sijoitetuilta lapsilta) kotikuntakorvauksina. Luokkakoot kouluittain: Haapakimola Kausala (koko ikäryhmä, jaetaan kahteen rinnakkaisluokaan) Kymentaka

8 Tillola Vuolenkoski Kustannuksista Suurin osa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kustannuksista tulee henkilöstökuluista. Seuraavassa on verrattu Iitin kustannuksia perusopetuksen osalta lähikuntiin. Lähteenä on käytetty opetushallituksen julkaisemaa tilastoa. Vuosi 12 Opetus kuljetus ja majoitus Ruokailu Oppilashuolto Hallinto Kiinteistön tuntiaopp huolto Iitti Askola Nastola Ikaalinen Asikkala Kouvola Tuntia oppilas on laskennallinen arvo, joka saadaan kertomalla vuosiviikkotuntien määrä kouluviikoilla ja jakamalla se perusopetuksen oppilasmäärällä.

9 Kustannukset kouluittain: Haapakimola Kausala Kymentaka Tillola Vuolenkoski Koulujen oppilaskohtaiset kustannukset suhteessa yksikköhintaan (eli paljonko jää kunnan maksettavaksi valtionosuuden jälkeen) vuosi 13 Haapakimola 78 2 Kausala Kymentaka Tillola Vuolenkoski Yksikköhinta 7600 Kouluverkon ylläpitämisen keskeisiä periaatteita ja kysymyksiä: - Missä lapset - siellä koulut. - Oppilaskohtaiset kustannukset kouluittain oltava kuntalaisten tiedossa. - Talous ja palaute kertoo, onko perusopetus järjestetty tehokkaasti vai tehottomasti. - Riittääkö lapsia kaikkiin kouluihin. - Ovatko opetusvälineet, -menetelmät ja tilat kaikille lapsille tasaarvoiset - Minkä kokoisissa kouluissa ja luokissa opetusta halutaan järjestää. Ovatko ryhmäkoot edes omassa kunnassa vertailukelpoiset ja saavutetaanko pienillä ryhmillä panostukseen nähden riittävä hyöty. - Miten kaukana tai lähellä toisistaan kouluja ylläpidetään ja millaiset koulumatkat hyväksytään. - Miten opetuksen laatu ja taso määritellään ja millä tasolla sen halutaan olevan. - Mikä on koulurakennuksen ja sen toimintaympäristön rooli opetuksen laadussa. - Kunnassa ylläpidetään kyläkouluja sen mukaan kuin kunnanvaltuusto katsoo tarpeelliseksi.

10 - Koulujen tuntijako perustuu opetussuunnitelmassa hyväksyttyyn minimituntimäärään. Koulutuslautakunta päättää sivistystoimenjohtajan esityksestä lukuvuosittain käytössä olevan opetustuntien määrän. Sivistystoimenjohtaja jakaa sen kouluille. Näillä perusteilla kukin koulu rakentaa oman työsuunnitelmansa. - Perusopetusryhmän kokoa ei ole määritetty. -Valtusto päättää virkojen määrästä, koulutuslautakunta niiden sijoittelusta ja kunnanjohtaja antaa toimentäyttöluvat. - Kunnanvaltuusto on linjannut tavoitteeksi kolmiopettajaiset kyläkoulut. - Koulukuljetus järjestetään esiopetuksessa ja luokalla oleville oppilaille, jos koulumatka on yli 3 kilometriä ja 3. luokkalaisille jos koulumatka on yli 4 kilometriä, raja 4. lk ylöspäin on 5 kilometriä. Mikäli Kymentaan ja Kausalan koulut yhdistettäisi luokat Kausalan koululla voisivat olla esimerkiksi tällaisia. lv lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6.lk

11 Mikäli Tillolan ja Kausalan koulut yhdistettäisi, luokat Kausalan koululla voisivat olla tämän kokoisia. lv 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk Tukitoimet Lk PR Jos sekä Kymentaan että Tillolan koulut yhdistyisivät Kausalaan, voisi luokista tulla tämän näköisiä. lv lk Yhdysluokka lk lk 4 lk 5 lk 6 lk Tukitoimia Pienryhmä pienryhmä

12 Kausalan koulua pidetään isona kouluna, mutta valtakunnallisesti katsottuna se on pieni koulu. Kausalan koulussa on uusittu piha monitoimikenttineen, siellä toimii aamu- ja iltapäiväkerho, myös muu kerhotoiminta on laajempaa kuin mitä kyläkouluissa on mahdollista tarjota. Ajanmukainen ATK-luokka, musiikkiluokka, kuvataide- ja tekstiilityöluokka sekä teknisen työn tilat antavat mahdollisuuden perehtyä oppiaineeseen syvällisemmin. Ruokala on valoisa ja siisti, koulussa toimii koulukirjasto ja käytössä on oma liikuntasali, jota käyttävät pääasiassa alkuopetuksen ryhmät. Koulussa on aktiivinen oppilaskunta. Ravilinnan alueen palvelut ovat alle 5 minuutin matkan päässä. Huoltajat ja päättäjät ovat huolissaan yli oppilaan opetusryhmistä ja erityisen tuen oppilaiden tilanteesta. Seuraavassa valotan mahdollisuuksia erilaisiin opetusjärjestelyihin: - Jo nyt Kausalassa on yli oppilaan toimivia ryhmiä, joihin on sijoitettu myös erityisen tuen oppilaita. - Joustavat ryhmittelyt ovat mahdollisia esim. niin, että koulunkäynninohjaaja ottaa vähiten ohjausta tarvitsevat, toinen luokanopettaja toiminnallisista opetusmenetelmistä hyötyvät, toinen perinteisestä opetuksesta hyötyvät ja erityisopettaja eniten tukea tarvitsevat. Näin suurinkin luokka (58) saadaan jaettua reilun 10 oppilaan ryhmiin mm äidinkielessä, matematiikassa ja englannissa. Tämä toteuttaisi tulevaa opetussuunnitelmaakin, jossa edellytetään jokaisella oppilaalla olevan oikeuden itselle parhaiten soveltuvaan oppimistapaan. Rinnakkaisluokkien opettajat muodostavat automaattisesti tiimin, joka voi vaihdella vetovastuuta ja opetusmenetelmiä tarpeen mukaan. - Kausalan koulussa on kuusi koulunkäynnin ohjaajaa eli jokaiselle luokka-asteelle oma. - Tarvittaessa voidaan erityisopettajan avulla tehdä lukuvuodeksi pienryhmä, jossa on erityistä tukea tarvitsevat oppilaat niissä aineissa kun tukea tarvitaan.

13 - välitunteja voidaan tarvittaessa porrastaa samoin ruokailua. Näin vältetään liiallinen jonottaminen ja taataan lapsille riittävä liikkumismahdollisuus. Muita etuja: - Vapaaehtoisen kielen kontaktiopetus on isomman oppilasmäärän saavutettavissa, samoin iltapäivätoiminta ja kerhot. Liikunta monipuolistuu jäähallin ja Ravilinnan läheisyyden takia. Huoltajat ovat tuoneet esiin myös huolensa joulu- ja kevätjuhlista. On totta, ettei yhtä kotoisia ja idyllisiä juhlia varmaan saada aikaan kuin kyläkouluilla tai seurojen taloilla. Mutta ilman juhlia ei tarvitse perheiden jäädä. Kausalan koulussa on porrastettu juhlia, pidetty niitä luokka-asteittain, pidetty juhlat Ravilinnassa jne. Monissa kyläkouluissakin juhlat pidetään seurantalolla tai vastaavassa kun omat tilat ovat liian pienet. Erityisen tuen oppilaita on Kausalassa jo nyt suhteessa eniten. Erityisopettajan antama tuki ja erityiskoulun alaluokan sijainti rikastavat yhteistyötä ja mahdollistavat tukijakson samassa pihapiirissä. Iso välituntiympäristö aiheuttaa tietysti omat haasteensa esim. toiminnanohjauksen ongelmista kärsiville, mutta usein lapset tarvitsevat 1-2 luokilla iltapäivätoimintaa ja kyläkoulujen lapset joutuvat omaksumaan kaksi toimintaympäristöä. Kausalassa siihen riittää vain yhden opettelu. Kiusaamista esiintyy kaikissa kouluissa, tärkeintä on se millä nopeudella ja vaikuttavuudella siihen puututaan. Moni huoltaja on ilmaissut huolensa kodinomaisuuden häviämiseen Kausalan koulussa verrattuna kyläkouluihin. Toisaalta kynnys siirtyä yläkouluun voi olla pienestä kyläkoulusta tulleelle todella iso verrattuna suuremmasta luokasta siirtyvälle. Mitä tulee pohtia? Miten oppilaiden kannalta opetus tulisi laadukkaimmin järjestää? Henkilöstö on kunnassa oppilaita ja opetuksen järjestämistä varten ja siksi heitä tulee voida siirtää yksiköstä toiseen, jos opetuksen järjestäminen sitä edellyttää.

14 Oppilaat ovat sopeutuvaisia kunhan huoltajat ja henkilöstö heitä siinä auttavat. Nykyisen lainsäädännön mukaan oppilas tulee sijoittaa ensisijaisesti lähikouluun. Tämä siksi, että hänen luontainen kaveripiirinsä ja toimintaympäristönsä on pysyvä ja luonnollinen. Tillolan merkitys integraation kannalta on nykyisellään mennyttä. Kaikissa kouluissa on erityisen tuen oppilaita ja tuen antaminen on jo lainkin mukaan kaikkien opettajien ja koulujen velvollisuus. Kouluverkkokeskustelu ei saa olla vain kouluikäisten lasten ja heidän huoltajiensa intressissä vaan se tulee ulottaa kaikkiin kuntalaisiin. Heidän tulee tietää, mihin verorahoja käytetään. Opettajien virkatilanne Perinteisesti kouluja yhdistettäessä on pyritty välttämään irtisanomisia. Mikäli kouluverkkoa supistetaan lukuvuodelle 15-16, ei irtisanomisia tarvita. Kunnassa on 22 virassa olevaa luokanopettajaa, määräaikaisesti täytettyjä luokanopettajia on kolme. Vakinaisia erityisopettajia tai erityisluokanopettajia on kunnassa 5, määräaikaisesti täytettyjä virkoja on kolme. Lähivuosina jää kunnassa eläkkeelle useita opettajanviranhaltijoita. Kaikille nyt virassa oleville löytyy töitä kunnassa. Säästöt Henkilöstökulut: Yhden opettajan viran vuosikustannus on n (riippuu tietysti pätevyydestä, määrävuosilisien määrästä, opetustunneista jne.) Koulunkäynninohjaajan toimen vuosikustannus on n Siivous maksaa Tillolassa vuodessa (14) ja Kymentakana Kiinteistön hoidon kustannukset ovat (14) Tillolassa 486 ja Kymentakana Kuljetuksista tulisi säästöä Tillolassa (reitit tulevat jo Kausalan suuntaan yläkoulun takia, osa jää Tillolaan, jonkin verran ristikkäiskuljetuksia, mutta matka on lyhyt Kausala- Tillola 4,63 km)

15 Kymentakana 000 (ajetaan kahdella lenkillä, koulupiiri on maantieteellisesti kunnan laajin, osa oppilaista odottaa koululla kun toista lenkkiä ajetaan. Mikäli oppilaat tulisivat Kausalaan (etäisyys koulujen välillä on 15,06km), olisi kuljetuksia siihen suuntaan jo yläkoulunkin takia) Hallintokuluja on 2745 koulu. Leikkaukset laskettuna olisi Tillolan osalta n ja Kymentaan osalta n Tillolassa on kaksi luokanopettajaa ja yksi erityisluokanopettaja, kun taas Kymentakana on kaksi luokanopettajaa. Yläkoulussa on leikattu tuntikehystä sijoittamalla syksyn -14 aloittaneet seiskaluokkalaiset neljään opetusryhmään. Tästä laskettu säästö oli kuukaudelta. Samaa tehdään myös ensi vuonna eli vuonna 15 säästö on noin Hallinnosta Mikäli luottamusmiesrehtoreista tehtäisiin kouluille pedagogisia johtajia ja virkamiespäätökset, hankintapäätökset ja henkilöstön rekrytointi ja koulutussuunnittelu keskitettäisiin virkarehtorille, saataisi tätäkin kautta tasalaatuisuutta hallintoon. Tällä uudistuksella vapautettaisiin kyläkoulujen rehtorit yhdessä Kausalan koulun vararehtorin kanssa kehittämään koko kunnan opetusmenetelmiä ja suunnittelemaan siihen liittyvää koulutusta. Kahdesta kyläkoulusta on rehtorit jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Heidän tilalleen voisi rekrytoida esim. toiminnallisiin opetusmenetelmiin ja tietotekniikan hyödyntämiseen perehtyneitä opettajia, jotka voisivat tutoroida myös muita kouluja ja edistää siten koko kunnan opetusmenetelmien monipuolistumista ja oppilaslähtöisyyttä. Yhdessä pedagogiset johtajat ja Kausalan koulun vararehtori ja rehtori muodostaisivat alakoulujen johtoryhmän. Pedagogiset johtajat olisivat myös vastuussa kolmannen sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä oman koulunsa osalta. Näin taattaisiin kiinteä yhteistyö kylän kanssa. Tehtäväjakoa ja vastuualueita tulee rehtoreiden jo nyt alkaa miettiä, jotta ne ovat kattavat ja henkilöstöä sekä opetusta parhaiten palvelevat.