Johdatus viestintään, teema 3: joukkoviestintä. Leif Åberg kevät 2010

Transkriptio

1 Johdatus viestintään, teema 3: joukkoviestintä Leif Åberg kevät 2010

2 Yleisöviestintä pääasiassa yksisuuntaista viestintää lähetysjärjestelmästä vastaanottojärjestelmään palaute voi olla epäsuoraa, vähäistä ja viivästynyttä

3 Jaottelu: osin päällekkäisiä käsitteitä Kohde- tai pienjoukkoviestintä: viestintätapahtumaan osallistuville järjestelmille on asetettu rajoituksia kuten tietyn yhteisön jäsenyys, tai voimavarat tai järjestelmän koko asettavat rajoituksia, kuten pienkustannustoiminta

4 vertaisviestintä: verkkopohjaista pulltyyppistä viestintää joukkoviestintä: yksi lähettäjä lähettää sanomansa samanaikaisesti viestimiä käyttäen vastaanottajaryhmälle, jonka koolle tai koostumukselle ei ole etukäteen asetettu rajoituksia

5 Push- ja pull -mediat (Negroponte) Push perinteiset, pääosin yksisuuntaiset mediat työntävät tietoa vastaanottajille Pull uudet, vuorovaikutteiset verkkomediat vastaanottajat vetävät haluamaansa tietoa medioista

6 kenttätoimittajat Yleisöviestintä Perinteinen joukkoviestintä prosessina uutistoimistot joukkoviestin

7 Kaksi funktiomallia Joukkoviestinnän tehtävät (Laswell ja Wright) 1 ympäristön tarkkailu: uutistoiminta 2 vaikutteiden yhdistäminen: kommentit 3 yhteisen perinteen siirtäminen, sosiaalistaminen: kasvatus 4 viihdyttäminen: viihde 5 toiminta markkinoinnin jatkeena: mainonta ja ilmoittelu Journalismin tehtävät (Kunelius, Nieminen ja Pantti ) 1 tiedon tarjoaminen kansalaisille mielipiteenmuodostukseen 2 valvominen ja kritisointi: vahtikoira 3 foorumin tarjoaminen eri näkemyksille ja toimijoille 4 päättäjiä ja kansalaisia yhdistävän dialogin tuottaminen 5 me-hengen tuottaminen: yhteisiä kokemuksia 6 vallitsevien arvojen uusintaminen

8 Joukkoviestinnän käyttösyymallit 1930-luvulla Lazarsfeld, Herta Herzog miksi viestimiä seurataan? etsitään hyötyä ja palkkioita; aineellista tai aineetonta, välitöntä tai viivästynyttä 1970-luvulta uusi nousu: Katz, Blumler, Palmgreen, Rosengren, Tannenbaum

9 Käyttösyyt McQuailin mukaan irtiotto tai huvitus paetaan rutiineja, rasituksia ja omia ongelmia puretaan turhia paineita henkilökohtaiset suhteet kumppanuussuhteita välineissä esiintyviin identiteetin uusintaminen toiminta minän viitepisteenä oman elämän ilmaiseminen arvojen vahvistaminen ja uusintaminen ympäristön tarkkailu ja tiedonhankinta

10 Päiväjärjestysmalli (Noelle- Neumann; Shaw ja McCombs) 1) sosiaalisena olentona ihminen tarkkailee jatkuvasti ympäristöään 2) tarkkailu tapahtuu oman observoinnin, keskinäisviestinnän ja yhä enemmän joukkoviestinnän kautta

11 3) joukkoviestinnän vaikutukset vähäiset, kun asenteet jäykät viestimet erimielisiä asia vanha, siitä on jo asenne omat tiedot toisenlaisia kuin viestimissä kuvatut suuret, kun asenteet joustavia viestimet samaa mieltä uusi asia, ei entisiä asenteita omat tiedot saman suuntaisia kuin viestimissä kuvatut

12 4) joukkoviestintä määrää puheenaiheet keskinäisviestintää varten eli joukkoviestintä määrää kansallisia päiväjärjestyksiä, agendoja 5) joukkoviestinnän pääasialliset vaikutukset ovat siten epäsuoria

13 Tuoreita journalistisia malleja public journalism, kansalaisjournalismi market-driven journalism

14 Public Journalism, kansalaisjournalismi (Jay Rosen, David Merritt) puhutaan ihmisille tärkeistä asioista ihmisille luontevalla tavalla: keskustellen, väitellen kysellen toiminnan eettistä ja arvoperustaa pyrkien mobilisoimaan toimintaa poikkeuksellista: yhdistää tutkimuksen ja käytännön

15 Kansalaisjournalismi: perusperiaatteet julkisuudet syntyvät kaikkialla, missä siirrämme kiinnostuksemme yksityisyydestämme yhteisiin asioihin kansalaisyhteiskunta on osallistumista ja toimintaa yhteisten asioiden hoitamiseksi journalismin tehtävänä on tukea ja tarvittaessa luoda näitä julkisuuksia, jotta kansalaisyhteiskunta syntyy

16 perusperiaatteet jatkuvat... journalismi ei ole vallan vahtikoira vaan yhteistoiminnan organisoija journalismin pitäisi siis käsitellä sellaisia asioita kuten mitkä asiat ovat ihmisille tärkeitä (what matters to citizen) selvittää ja paljastaa vaihtoehtoja, joiden eteen yhteisö joutuu yllytyksiä keskusteluun, joka on välttämätöntä journalismin EI pitäisi käsitellä sellaisia asioita kuin mitä poliitikot kertovat tai myyvät (what politicians tell or sell) kuka on nousussa, kuka laskussa mikä on ammatillisesti oikeaoppista

17 Market-Driven Journalism John McManus kaupallisen uutistuotannon malli vrt Kuneliuksen kahden kierron malli

18 pääomaa, ohjausta pääomaa, policy huomio tieto Uutistuotannon ympäristö (kulttuuri, lait ja säännökset, teknologia) Journalistiset normit Sijoittajat ja omistajat Emoyhtiö Mediayritys Mainostajat Uutislähteet Uutisosasto Markkinanormit Organisaatiokulttuuri Uutisten tekijät Uutispäätökset: etsintä, valinta, raportointi voitto, vaikutusvalta tuotot, vaikutusvalta $ huomio sisällöt Kuluttajat Suuri yleisö huomio, $

19 Mediayhteiskunta? Väitteitä median vallan kasvusta tarkasteltava kriittisesti Median valta on kuviteltua valtaa Valta on suhde (ihmisten, organisaatioiden ja instituutioiden välillä) Median roolia yhteiskunnassa tarkasteltava suhteessa muihin instituutioihin ja organisaatioihin

20 Medioituminen Media on eräs todellisuutta koskevan tiedon ja tulkintojen lähde mediatodellisuuden ja muun todellisuuden raja hämärtyy: mediatapahtumat media on osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä: julkisuuden hallinta, medialogiikan tuntemus esimerkki: politiikan medioituminen

21 Medioituminen arkielämän tasolla median kulutus suurta medialla tärkeä rooli tiedon, tulkintojen ja kokemusten välittäjänä maailmankuva, puheenaiheet, muodit, identiteetti, yhteisöt

22 Medioituminen instituutioiden tasolla mediasta tullut tärkeä osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä media välittää instituutioiden vuorovaikutusta instituutiot mukautuvat median toimintalogiikkaan pyrkiessään julkisuuden hallintaan

23 Medioituminen politiikassa Mediasta tullut tärkeä politiikan areena politiikka mukautuu median toimintalogiikkaan (henkilöt, viihde, yksityiselämä, draama, vuodot..) symbioosi ja/vai kulttuurien törmäys poliitikot käyttävät mainostoimistoja ja prammattilaisia hallitakseen julkisuutta gallupit, imagopolitiikka, intiimin politiikka: poliittinen kulttuuri muuttuu

24 Poliitikkojen ja median suhteet murroksessa kunnioitus: politiikan autonomia vahva symbioosi: vaihtosopimus, molemminpuolinen hyötysuhde medioituminen: median logiikka ohjaa, poliitikot pyrkivät julkisuuden hallintaan

25 Poliitikkojen yksityiselämä perinteisesti ollut tabu paljastusten aika (Saksa, Britannia, Ranska) skandaalien leviäminen maiden rajojen yli osa kampanjajournalismia poliitikkojen yritykset vahvistaa yksityisyyden suojaa lainsäädännöllä epäonnistuneet sananvapaus vastaan yksityisyyden suoja