Yritysvastuuraportti 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysvastuuraportti 2013"

Transkriptio

1 Yritysvastuuraportti

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 Raportin sisältö...3 Vapo lyhyesti...4 Muutokset organisaation rakenteessa...5 Organisaation toimitusketju...6 Vapon jäsenyydet...6 Viestintäjohtajan katsaus...8 Vapo tuottaa neljänneksen kaikesta kotimaisesta energiasta...9 Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet...9 Vastuullisuus Vapossa Ympäristö toiminnan vaikutukset...11 Ympäristövastuun johtaminen...12 Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen...13 Päästötarkkailu...13 BAT-vesienkäsittelymenetelmät ja omavalvonta...14 Poikkeamien hallinta...15 Vaikutukset lähiympäristöön...15 Materiaalitehokkuus ja kaatopaikkajätteen vähentäminen...17 Energiatehokkuus...18 Ilmastovaikutukset...18 Paikallisuus työtä lähellä...19 Vastuullista talousjohtamista...20 Paikalliset taloudelliset vaikutukset...21 Henkilöstöjohtaminen...24 Henkilöstön osaaminen...25 Osaamisen kehittäminen ja koulutus...25 Henkilöstön työterveys ja turvallisuus...25 Työhyvinvointi...25 Työterveys ja turvallisuus...26 Toimitusketjun vastuullisuus...27 Kotimaisuus toimitusvarmuus...28 Vaihtoehtoja tuontienergialle...29 Taloudelliset vaikutukset...29 Toimitus- ja huoltovarmuus...31 Energiaturpeen ja kivihiilen kassavirrat kansantaloudessa...32 Turpeen käyttö Suomessa...34 Asiakastyytyväisyys...34 Tuotantotavoitteet ja varastojen määrät...36 Lämmön- ja sähköntuotanto...36 Sidosryhmävuorovaikutus Hallinto Varmennuslausunto GRI-sisältövertailu

3 JOHDANTO Raportin sisältö Vapo kehittää jatkuvasti vastuullisuusraportointiaan, jonka tavoitteena on lisätä entisestään yhtiön toiminnan avoimuutta sekä kuvata Vapon toiminnan vaikutuksia ja kehitystä. Tavoitteena on raportoida asioista, jotka ovat oleellisia yhtiön liiketoiminnan kannalta ja joista yhtiön sidosryhmät ovat kiinnostuneita. Asioita seuraamalla sekä kehittämällä yhtiö pystyy vähentämään haitallisia vaikutuksia ja toisaalta vahvistamaan positiviisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön. aikana tunnistamaan lisäksi yhtiön toiminnan tärkeimpiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia Suomessa sekä raportoimaan niistä myös maakunta- ja kuntatasolla. Samalla päivitettiin vuoden 2010 sidosryhmäkyselyn tuloksia vastaamaan sidosryhmien nykyisiä odotuksia Vapon toiminnalle ja vastuullisuudelle. Näiden perusteella tunnistettiin ja kirkastettiin Vapon vastuullisuudelle kolme pääteemaa: Merkitys ulkoisille sidosryhmille Suuri Vapon olennaisuusmatriisi Merkitys liiketoiminnan kannalta Suuri Raportti keskittyy Vapo-konsernin Suomen toimintoihin. Mikäli raportoidut luvut sisältävät myös ulkomaan toiminnot, on se mainittu erikseen. Vuoden 2013 raportoinnissa Vapo keskittyy etenkin yhtiön arvoketjun kuvaamiseen sekä tärkeimpien vaikutusten mittaamiseen ja tuloksiin. Arvoketjulähtöisen tarkastelun avulla sekä yhtiö että sen sidosryhmät voivat entistä paremmin ymmärtää yhtiön roolin ja vaikutukset suomalaisessa yhteiskunnassa. Raportoinnin kehittämisen taustalla oli myös tarve vastata entistä paremmin sidosryhmien niin omistajien kuin muidenkin yhteiskunnan toimijoiden toiveisiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Aikaisemmissa raporteissa pääpaino on ollut ympäristövaikutusten tunnistamisessa ja vaikutuksia pienentävien toimenpiteiden raportoinnissa. Vapo keskittyikin syksyn 2013 Ympäristö toiminnan vaikutukset Paikallisuus työtä lähellä Kotimaisuus toimitusvarmuus Tämä raportti kattaa vuoden 2013 tiedot Vapo Oy:n osalta noudattaen GRI G4 -ohjeistoa ja se kattaa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun keskeisimmät osa-alueet GRI-ohjeiston perusraportointilaajuudella (Core-tasolla). Raportti on ulkoisesti varmennettu. Varmennuslausunto on raportin sivuilla Raportointia täydentää Vapo-konsernin vuosikertomus tilikaudelta 2013 ( ). Vapo Oy on raportoinut GRI:n vastuullisuusraportointiohjeiston mukaisesti vuodesta 2004 lähtien. Ympäristövaikutukset 1 Vaikutukset vesistöihin ja toimenpi teet kuormituksen pienentämiseksi, ml. uudet teknologiat 2 Energia- ja materiaalitehokkuus 3 Ilmastovaikutukset 4 Riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle 5 Melu, pöly 6 Luonnon monimuotoisuus 7 Soiden jälkikäyttö ja ennallistaminen 8 Tuotannon pinta-alat, määrät 9 Ympäristövaikutusten arvioinnit Paikallisuus - Työtä lähellä 10 Paikalliset vaikutukset asukkaille, paikallisten huomioiminen hankkeissa 11 Toimitusketjun ja alihankkijoiden vastuullisuus 12 Haja-asutusalueiden ja pienyritysten työllistäminen 13 Toiminnan alueelliset ja taloudelliset vaikutukset 14 Osaamisen kehittäminen 15 Työturvallisuus 16 Työhyvinvointi Kotimaisuus ja toimitusvarmuus 17 Toimitus- ja huoltovarmuus 18 Kivihiilen / öljyn korvaaminen 19 Polttoaineen kotimaisuus 20 Vaikutukset kauppataseeseen 21 Taloudelliset vaikutukset, verojalanjälki Vastuulliset toimintaperiaatteet 22 Eettiset toimintaaperiaatteet 23 Ymp. lupien ja määräysten mukaisuus 24 Toiminnan ulkopuolinen auditointi Johdanto 3

4 Vapo lyhyesti Vapo Oy on moderni energia- ja ympäristöliiketoimintaan keskittynyt yritys, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja puupolttoaineita. Se tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapon kotipaikka ja pääkonttori sijaitsevat Jyväskylässä. Vapo-konsernin rakenne Vapo Oy Vapo-konsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi Vapo Timberin sahatavara sekä muun muassa Kekkilä- ja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet Suo Oy 100 % Vapo Timber Oy 100 % Kekkilä Oy 100 % As Tootsi Turvas 100 % OOO Karell Vapo 100 % Vapo A/S 100 % ja ympäristörakentamisratkaisut. Virossa toimii Vapon tytär- yhtiö AS Tootsi Turvas ja Ruotsissa Neova AB. Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria mark- Mustankorkea Oy 55 % Kekkilä Iberia S. L 100 % OOO Vyborgtorf 100 % Vapo Sp. z o.o. 100 % kina-alueillaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Piipsan Turve Oy 48 % AndØy Torv A/S 60 % Hasselfors Garden A/S 100 % Höstekompaniet AS 100 % (HFG AS 99 %, Andoytorv 1 %) Neova AB 100 % Keskeiset tunnusluvut 2013 Vapo Oy Vapo-konserni Forest BIL Oy 100 % Hasselfors Garden AB 100 % Torvforädling i Sverige AB 100 % Brostorpsmossen AB 100 % Liikevaihto, milj. 266,2 616,7 Liikevoitto, milj. 29,8 31,7 Taseen loppusumma , milj. 775, ,5 Omavaraisuusaste, % 32,2 37,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC), % 6,0 4,7 Salon energiantuotanto Oy 100 % Suomen yksikkö Kekkilä Eesti OÜ 100 % Kekkilä Rus 100 % Osakkuusyhtiöt: 1. Keski-Pohjanmaan Komposti Oy 49,9 % 2. Tammelan Aluelämpö Oy 50,0 % 3. Simon Turvejaloste Oy 33,33 % 4. Harvestia Oy 45,0 % Ulkomainen yksikkö Johdanto 4

5 Keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2013 Ympäristö 2013 Lisätietoa sivulta Paikallisuus 2013 Lisätietoa sivulta Kotimaisuus 2013 Lisätietoa sivulta Kiintoaineen ominaiskuormitus kg/ha/a Parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä oleva tuotantoala % (BAT) Turvetuotannon päästötarkkailun laajuus: vesinäytteiden lkm 48, Maksetut palkat, Vapo-konserni Suomen yhtiöt (milj. ) Investoinnit, Vapo-konserni Suomen yhtiöt (milj. ) Hankinnat, Vapo-konserni Suomen yhtiöt (milj. ) 36, , ,7 24 Tulo- ja kiinteistöverot sekä työnantajamaksut, Vapo-konserni Suomen yhtiöt Palkkaverot, Vapo-konserni Suomen yhtiöt (milj. ) 8, ,1 30 Polttoainetoimitukset (TWh) 12,7 35 Turvetuotannon päästötarkkailun laajuus: analyysien lkm Jätteiden kierrätysaste %, Vapo-konserni Suomen yhtiöt Henkilöstön määrä, Vapo Oy Keski-ikä, Vapo Oy Naisia, Vapo Oy Polttoainevarastot (TWh) 12,5 36 Lämpö- ja voimalaitosten CO 2 - päästöt (1000 tonnia) Miehiä, Vapo Oy Tapaturmataajuus / milj. työtuntia, Vapo Oy Yrittäjät ja urakoitsijat lkm ja 27 Muutokset organisaation rakenteessa Vapo Oy:n organisaatiossa tapahtuneita Vapo-konsernissa tapahtui lisäksi muutoksia vuonna 2013: seuraavat muutokset: Biodiesel-kehityshanke siirrettiin liiketoimintasiirtona Ruotsissa Neova AB osti turveyhtiö Brostorpsmossen AB:n, Vaposta Forest BtL -yhtiöön tammikuussa Norjassa Hasselfors Garden AS osti turveyhtiö Maaliskuussa 2013 perustettiin Salon Energiantuotan- Høstekompaniet DA:n. to Oy, jonne siirrettiin Salon voimalaitos ja siihen liittyvä Vapo Timber Oy allekirjoitti kaupan Hankasalmen sahan liiketoiminta. myynnistä joulukuussa 2013, mutta kauppa toteutui vas- Vapo Oy myi joulukuussa Latviassa toimineen Seda AS:n, ta tammikuussa Yksikön liikevaihto oli noin 60 jonka liikevaihto oli noin 5 miljoonaa euroa ja sen palve- miljoonaa euroa ja se työllisti 85 henkilöä. luksessa oli alle 10 henkilöä. Johdanto 5

6 Organisaation toimitusketju Vapo Oy hankkii turvetuotteiden ja puuenergian toimitusketjun palveluita paikallisilta yrityksiltä ja urakoitsijoilta. Tavoitteena on rakentaa monivuotisia yhteistyösopimuksia, jotka luovat investointimahdollisuuksia, työpaikkoja ja jatkuvuutta paikallisesti. Energian hankinta ja toimitukset tapahtuvat pääsääntöisesti alle 150 kilometrin etäisyydellä lämpö- ja voimalaitoksista. Turvetuotteiden toimitusketjun eri vaiheissa palveluita hankittiin vuonna 2013 lähes 400 yritykseltä, joista 180 tarjoaa palveluaan vähintään toimitusketjun kahdessa eri vaiheessa. Yrityksistä 70 toimii tuotantoalueiden valmistelussa, 250 tuotannossa, 80 kuormauksessa ja yli 100 kuljetuksessa. Puuenergian hankinnassa ja toimituksissa palveluita ostettiin yli 100 yritykseltä, joista 70 toimii korjuussa ja haketuksessa, 40 kuljetuksissa. Vapon jäsenyydet Vapo toimii yhteistyössä toimialaansa koskevien järjestöjen kanssa. Vapo on edustettuna energia-alan eri järjestöissä, kuten Suomen Bioenergiayhdistyksessä, eurooppalaisten turvetuottajien järjestössä Epagmassa sekä kansainvälisen turveyhdistyksen (IPS) toiminnassa. Lisäksi Vapolla on edustajat myös Energiateollisuuden, Metsäteollisuus ry:n ja EK:n eri työryhmissä. Vapon muita edunvalvontaan liittyviä jäsenyyksiä ovat: Energiaturpeen toimitusketju Ympäristöministeriö: Turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun yhteistyöryhmä Tuotantoalueiden valmistelu Tuotanto ja varastointi Kuormaus ja kuljetus Lämpölaitos Voimalaitos Työ- ja elinkeinoministeriö: Huoltovarmuusorganisaatio / Energiahuoltosektori Huoltovarmuuskeskus: Kotimaisten polttoaineiden jaosto Suoseura Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys Suurten polttolaitosten (LCP) BAT-toimialaryhmä Puuenergian toimitusketju Vapo on mukana myös useissa toimialan standardisointiin liittyvissä hankkeissa, kuten metsäperäisten tuotteiden alkuperän hallintaan (ISO/PC Chain of custody of forest-based Puunkorjuu, lähikuljetus ja varastointi Haketus tai murskaus Kuljetus terminaaliin tai asiakkaalle Kuljetus Haketus tai murskaus Lämpölaitos Voimalaitos Pienasiakas Kuljetus terminaalista products Requirements), biopolttoaineiden ja bioenergian kestävyyskriteereiden määritykseen (CEN/TC 383 ja ISO/PC 248 Sustainability Criteria for Biomass and Bioenergy) sekä kiinteiden biopolttoaineiden luokitteluun ja määritykseen (CEN/ TC335 ja ISO/TC 238 Solid biofuels) liittyvät standardoinnit. Vapo osallistui lisäksi muun muassa alueellisiin vesienhoidon yhteistyöryhmiin Suomessa. Johdanto 6

7 Vapon energialiiketoiminnan arvoketju Turvemaat Maanomistajat Metsänomistajat Luvitus Valmistelu Tuotanto Jälkikäyttö Yrittäjät Kuormaus Kuljetus Yrittäjät Lämpölaitokset Voimalaitokset Lämpöasiakkaat Kunnat Teollisuus Taloyhtiöt Metsä Puunkorjuu Yrittäjät Haketus Kuljetus Sähköasiakkaat Kunnat Teollisuus Kuluttajat Johdanto 7

8 Viestintäjohtajan katsaus Paikallisuus, vastuullisuus ja kotimaisuus ovat Vapo Oy:n tärkeimmät määritteet. Vapo Oy käy jatkuvaa dialogia eri sidosryhmien kanssa ja tutkii myös eri sidosryhmien odotuksia yhtiötä sekä sen toimintaa ja palveluita kohtaan. Seurantakeinoina ovat johdon henkilökohtaiset tapaamiset, päivittäinen mediaseuranta, sosiaalisen median seuranta, ulkopuolisilla tahoilla tehdyt tutkimukset ja tuoreimpana avoimeen keskusteluun kannustava blogi yhtiön verkkosivuilla. Blogiin voivat kaikki halukkaat kommentoida ja esittää kysymyksiä ja toiveita yhtiölle. Vapo Oy teki syksyllä kolmen vuoden tauon jälkeen olennaisuusanalyysin, jotta se pystyy vastaamaan myös yritysvastuuraportoinnissaan eri sidosryhmien tarpeisiin. Edellisen, vuonna 2010 tehdyn analyysin jälkeen yhtiön toiminnassa ympäristövastuu on nostettu aivan toimintastrategian keskiöön. Kaikki oleelliset sidosryhmät pitävät Vapo Oy:n toiminnan ympäristövaikutusten minimointia yrityksen keskeisimpänä haasteena. Tästä syystä Vapo Oy käynnisti ympäristövastuun jatkuvaan parantamiseen tähtäävän monivuotisen ohjelman. Ohjelman sisällöstä ja etenemistä kerrotaan asiakas- ja sidosryhmälehdessä, yhtiön verkkosivuilla sekä vuosittain joulukuussa järjestettävässä kaikille avoimessa seminaarissa. Koska ympäristövastuu korostuu eri sidosryhmien odotuksissa erittäin voimakkaasti, näkyy tämän alueen seuranta myös tässä yritysvastuuraportissa. Toinen Vapo Oy:n toimintaa määrittelevä ominaisuus on sen toiminnan paikallisuus. Energia- ja ympäristöturpeiden tuotanto ja käyttö ovat hyvin paikallisia. Turve tuotetaan paikallisin voimin ja esimerkiksi energiaturpeesta valtaosa käytetään alle sadan kilometrin päässä tuotantopaikasta. Usein painotetaan paikallisia ympäristövaikutuksia, mutta myös Vapo Oy:n toiminnan positiiviset vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ovat erittäin paikallisia. Vapo-konsernin toiminta on erittäin hajautunut ympäri Suomea ja sen toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti lähes puoleen kaikista Suomen kunnista. Vapo Oy:llä on toimipaikkoja 56 kunnassa ja sen työntekijät maksavat veroja 105 eri kuntaan eli kolmasosaan maan kaikista kunnista. Konsernin työntekijät maksavat veroja 143 kuntaan. Luvuissa eivät ole mukana aliurakoitsijoiden tai alihankkijoiden toimipaikat ja näiden palveluksessa olevien henkilöiden verotuskunnat. Merkittävää Vapo Oy:n suorassa ja epäsuorassa työllistävyydessä on se, että tyypillisimmillään se työllistää alueilla, joilla ei juuri ole teollisia työpaikkoja. Tämä koskee erityisesti turvetuotannon aliurakointia, mutta myös yhtiön puupohjaisten polttoaineiden eli energiahakkeen ja pellettien tuotantoa ja toimituksia asiakkaille. Johdanto 8

9 Vapo tuottaa neljänneksen kaikesta kotimaisesta energiasta Kolmas Vapo Oy:tä merkittävästi määrittelevä tekijä on yhtiön kotimaisuus ja sen merkitys energiaomavaraisuudelle. Suomi on erittäin riippuvainen tuontienergiasta. Kaikesta Suomessa käytetystä primäärienergiasta tuodaan ulkomailta noin kaksi kolmasosaa. Vapon rooli korostuu erityisesti kaukolämmön tuotannossa. Turpeen osuus Suomen kaukolämmöntuotannosta on ollut viime vuosina noin 15 prosenttia ja kokonaisenergian käytöstä 5-6 prosenttia. Vapon turve- ja puupolttoaineiden osuus Suomessa käytetystä kotimaisesta energiasta on noin neljänneksen luokkaa, eli erittäin merkittävä niin Suomen kansantalouden kuin maan huoltovarmuuden kannalta. Pyrimme yhtiönä antamaan tässä raportissa mahdollisimman avoimen kuvauksen niistä asioista, joita sidosryhmämme ovat toivoneet raportoitavan. Olemme vuosien tauon jälkeen koonneet raportoinnin yhteen dokumenttiin, jotta lukijat löytäisivät mahdollisimman helposti juuri heitä kiinnostavat seurantakohteet ja kehittämisalueet. Samoin kuin muussakin toiminnassamme, pyrimme myös yritysvastuuraportoinnissamme kehittymään vuosi vuodelta paremmiksi ja ennen kaikkea siihen suuntaan, jota olennaisimmat sidosryhmämme meiltä odottavat. Vapon hallitus seuraa säännöllisesti yritysvastuuraportoinnin eri osa-alueita, ja tämä raportti on hallituksen tarkastusvaliokunnan tarkastama ja hyväksymä. Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet Vapon eettiset toimintaperiaatteet ja -ohjeet kuvaavat konsernin hyväksyttyjä toimintatapoja ja arvoja sekä konsernin sitoutumista lakien, normien ja sisäisten säännösten noudattamiseen. Lisäksi ohjeet tukevat päätöksenteon ja toiminnan johdonmukaisuutta ja laatua. Eettiset ohjeet ovat luonnollinen osa Vapon toimintaa ja pyrimme tuomaan ne aina esille osana yhteistoimintaa sidosryhmiemme ja kumppaneittemme kanssa. Vapo edellyttää, että kaikki sen työntekijät noudattavat eettisiä ohjeita ja että niiden mukaiset periaatteet sisällytetään myös alemman tason politiikkoihin ja toimintaohjeisiin. Lisäksi Vapo edellyttää, että sen keskeisillä alihankkijoilla ja yhteistyökumppaneilla on käytössään vastaavantyyppinen yrityksen kokoon suhteutettu ohjeistus. Ohjeistuksessa otetaan tarkemmin kantaa seuraaviin seikkoihin: Lakien ja säännösten noudattaminen Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus Eettiset liiketoimintaperiaatteet ja kauppatavat Työskentely, terveys ja turvallisuus Eturistiriidat Ympäristö Väärinkäytökset Toimintaohjeiden toteutus Vuoden 2013 lopussa toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny käynnisti konsernin johdon yhteisen arvokeskustelun, jonka ytimenä on konsernin nykyisten arvojen arviointi. Henkilöstötutkimuksessa 2013 vastaajat kokivat työnantajan toiminnan olevan hyvin linjassa omien arvojensa kanssa. Nyt arvokeskustelun tavoitteena on tunnistaa ne arvot, jotka henkilöstö voi jakaa ja joiden varassa yritys uskoo menestyvänsä tulevaisuudessa. Vuoden 2014 henkilöstötutkimuksessa vastaajia pyydetään ottamaan kantaa Vapon arvoihin. Johdanto 9

10 VASTUULLISUUS VAPOSSA

11 Ympäristö toiminnan vaikutukset Vapo on selvittänyt kansalaisten ja päättäjien suhtautumista turvetuotantoon. Molemmissa ryhmissä suurimmat huolenaiheet ovat turvetuotannon aiheuttamat uhkat luonnontilaisille soille sekä turvetuotannon vesistövaikutukset. Julkisuudessa on esitetty myös runsaasti kannanottoja, joissa turvetuotantoalueiden lakisääteistä päästötarkkailua pidetään riittämättömänä. Vapo julkisti joulukuussa 2011 vastuullisuusohjelman, jossa yhtiö sitoutui rakentamaan kaikki turvetuotantoalueensa parhaan käytettävissä olevan vesienkäsittelytekniikan piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä yhtiö kertoi aloittavansa omaehtoisen tarkastuskäytännön, jossa kaikkien tuotantosoiden vesienkäsittelyrakenteet tarkastetaan kahden viikon välein. Vastuullisuusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin myös yhtiön omistuksessa olevien, luontoarvoiltaan merkittävimpien soiden myynti suojelutarkoituksiin tai vaihto ojitettuihin turvemaihin. Yhtiö sitoutui myös asentamaan ja koekäyttämään jatkuvatoimisia vesien tarkkailumittalaitteita usealla tuotantoalueella eri puolilla Suomea sekä laajentamaan turvetuotannon kuormitustarkkailua omaehtoisesti, vähentämään vesistökuormitusta ja nopeuttamaan seuraavaan maankäyttöön siirtymistä turvetuotannon päätyttyä. Turvesuon elinkaari ympäristövastuullisuus toteutuu elinkaaren kaikissa vaiheissa Alueen valinta Valmistelu Valmistelu ja tuotanto Tuotanto Seuraava maankäyttö Turvetuotantoa harjoitetaan vain metsäojitetuilla turv la. Vedenlaadun ennakkotarkkailu aloitetaan uusilla kohteilla ennen valmisteluvaihetta. Kaikille turvetuotantoalueille rakennetaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset vesienkäsittelymenetelmät (BAT), joita ovat pintavalutuskenttä, kosteikko tai erityistapauksissa kemikalointi. Tarkkailua laajennetaan koskemaan kaikkia tuotantoalueita. Lisäksi käyttöön otetaan 30 automaattista mittaria. Vesienkäsittelymenetelmien toimivuutta valvotaan aktiivisesti ja kunnossapidosta huolehditaan. Tuotannosta poistuneet alueet siirretään kahden vuoden sisällä seuraavaan maankäyttömuotoon (metsitys, pelto, kosteikko, lintujärvi à uudelleen soistuminen luontaisesti). Ympäristö toiminnan vaikutukset 11

12 Ympäristövastuun johtaminen Vapo-konsernin ympäristöasioiden hallintaa ohjaavat ympäristöpolitiikka ja ympäristöstrategia Konsernin ympäristöpäämääriä ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, kasvihuonekaasujen vähentäminen, materiaalitehokkuuden parantaminen, jätekuormituksen vähentäminen sekä kestävän kehityksen edistäminen yhteistyössä arvoketjun kanssa. Keskeiset ympäristöasiat raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Konsernin ympäristöasioita johtaa ympäristöjohtaja. Kullakin liiketoiminnalla on oma ympäristöpäällikkönsä tai vastuuhenkilönsä, joka vastaa liiketoiminnan keskeisistä ympäristöasioista. Lisäksi Vapo Turvetuotteet -liiketoiminta-alueella on alueellisia ympäristöasiantuntijoita, joiden päävastuulle kuuluu ympäristölupaehtojen mukaisen toiminnan varmistaminen ja sidosryhmäyhteistyö. Käytännön vastuu ympäristöasioiden hoidosta kuuluu jokaiselle työntekijälle ja Vapon urakoitsijalle. Vapolla ja sen Suomen tytäryhtiöillä on sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä. Puuraaka-aineiden kestävyys ja alkuperän jäljitettävyys varmistetaan FSC- ja PEFC-sertifikaateilla. Vapon ympäristöpolitiikka, -strategia, turvetuotannon vastuullisuussitoumukset ja voimassa olevat sertifikaatit ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla. Ympäristö toiminnan vaikutukset 12

13 Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen Päästötarkkailu Vuonna 2013 Vapon turvetuotannon vesistökuormitus oli keskimääräisellä tasolla kymmenen viime vuoden tuloksiin nähden. Vapo on sitoutunut siihen, että vuodesta 2016 lähtien uuden tuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Turvetuotannon vesistökuormitus Kiintoaineen, typen ja fosforin ominais- ja kokonaiskuormitukset Vapon turvetuotantoalueilta vuonna Vertailutietona vuosien kuormituksen keskiarvo. Ominaiskuormitus (kg/ha/a) Kokonaiskuormitus (t/a) Kiintoaine Typpi Fosfori Kiintoaine Typpi Fosfori Toteuma , Keskiarvo , Vuonna 2013 aloitettiin ennakkotarkkailu lähes sadalla kohteella lähtötilanteen vedenlaadun selvittämiseksi. Turvetuotannon vedenlaatua seurataan ympäristölupamääräysten ja viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Päästötarkkailussa näytteiden ja analyysien määrä on lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana yli 30 prosenttia. Vuonna 2013 päästötarkkailussa otettiin yli näytettä, joista tehtiin noin analyysiä. Lisäksi vesistötarkkailussa otettiin yli näytettä, joista tehtiin yli analyysiä. Vapo on sitoutunut siihen, että kaikki Vapon turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa tarkkailussa. Mittaamisen lisääminen toteutetaan vaiheittain vuosina Vuonna 2013 selvitettiin tarkkailun laajentamista varten tehtävät toimenpiteet, kuten tarpeet uusille mittakaivoille ja virtaamanmittaukselle sekä muutokset tarkkailuohjelmiin ja aloitettiin niiden toteuttaminen. Eteläisessä Suomessa laajennettu tarkkailu käynnistetään vuoden 2014 aikana. Ympäristö toiminnan vaikutukset 13

14 Päästötarkkailut: näytteet ja analyysit vuosina Näytteet Analyysit Vapo osti Metsolta jatkuvatoimisen vedenlaadun mittauspalvelun (tiedote ) Vapo lisää jatkuvatoimisten mittareiden käyttöä kuormituksen monitoroinnissa ja julkistaa tulokset verkossa. Vuonna 2013 Vapo teki sopimuksen Metso Automationin kanssa 30 mitta-aseman asentamisesta, ylläpidosta ja tulosten raportoinnista. Tavoitteena on asentaa 30 automaattista mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Ensimmäisten laitteiden tuottama data on nähtävissä Metson verkkosivuilla. BAT-vesienkäsittelymenetelmät ja omavalvonta Vapo on sitoutunut rakentamaan kaikille turvetuotannossa oleville alueille parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset vesienkäsittelymenetelmät vuoden 2014 loppuun mennessä. BAT:lla (BAT = best available technic = paras käyttökelpoinen tekniikka) tarkoitetaan vesienkäsittelyssä pintavalutuskenttää, kosteikkoa tai kemikalointia, jotka täydentävät sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden puhdistustehoa. Sitoumus koskee vanhoja tuotantosoita, joita sitoumuksen alkamisvuotena 2011 oli hehtaaria. Uusille alueille BAT:n mukainen vesienkäsittely rakennetaan automaattisesti. Tehostamistoimenpiteiden kohteena olleesta alasta, hehtaarista, noin puolet oli tehostettu ja neljäsosa rakentamisvaiheessa vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaikki tehostamissuunnitelmat hyväksytetään ympäristöviranomaisilla ennen rakentamisen aloittamista. Noin 800 hehtaaria odottaa edelleen ympäristöviranomaisten hyväksyntää. Lisäksi lähes viidennes, hehtaaria, on päätetty sulkea vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2013 lopussa 87 prosenttia tuotantoalueista oli BAT:n piirissä. Ympäristö toiminnan vaikutukset 14

15 Palautteet ja poikkeamat vuosina BAT (pintavalutuskenttä) ja puhdas vesi Tehostamistoimenpiteiden tilanne hehtaarin osalta Huolenilmaisut Ympäristövahingot % 1 % 3 % 25 % 17 % 51 % Lupapoikkeamat Toiminnasta aiheutuneet onnettomuudet Tavoite BAT % Perustaso % Vapo jatkaa turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tehostettua valvontaa. Vapo on velvoittanut turveurakoitsijat tarkastamaan vesiensuojelurakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi kesäajaksi palkatut ympäristötarkastajat ovat tarkastaneet kaikkien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät sekä ympäristölupaehtojen mukaiset asiat vuodesta 2011 lähtien. Ympäristöviranomaiset tarkastavat turvetuotantoalueet neljän vuoden välein. Vuonna 2013 ELY-keskusten tarkastuksia toteutettiin noin sadalla tuotantoalueella. Suunnittelussa Lupa AVI:ssa Suljetaan Tehostettu Rakentamisvaiheessa Hyväksyttävänä Poikkeamien hallinta Turvetuotannon omaehtoisessa valvonnassa ja viranomaistarkastuksissa havaitut korjaustarpeet raportoidaan Vapon järjestelmiin toimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa varten. Muut ympäristöpoikkeamat ja -palautteet kirjataan palautejärjestelmään, jonka kautta vuonna 2013 käsiteltiin 37 huolenilmaisua, 7 ympäristövahinkoa, 14 lupapoikkeamaa ja 19 toiminnasta aiheutunutta onnettomuutta. Luvuissa ovat mukana Vapo-konsernin Suomen yhtiöt Vapo Oy, Vapo Timber Oy ja Kekkilä Oy. Palautteet ja poikkeamat käsitellään kussakin liiketoiminnossa ja raportoidaan hallitukselle. Turvetuotannon ohijuoksutustilanteita seurataan erikseen. Vuonna 2013 vettä jouduttiin johtamaan ohitusrumpujen ja ylivuotopatojen kautta 70 tuotantoalueella vesiensuojelurakenteiden rikkoutumisen estämiseksi. Tilanteet ajoittuivat pääasiassa huhtikuun loppupuolelle sekä kesä-heinäkuun vaihteeseen ja ne kestivät keskimäärin kuusi päivää. Kevään ohitukset johtuivat lumen poikkeuksellisen nopeasta sulamisesta. Ohijuoksuttaminen on lupaehtojen mukaista ja kaikki tapaukset ilmoitettiin valvoville ympäristöviranomaisille. Vapo testaa sekä kehittää uusia ja tehokkaita menetelmiä ohijuoksutusten välttämiseksi. Vaikutukset lähiympäristöön Vapo on sitoutunut tuottamaan turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turv la. Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Vapo Oy:n omistamat suoalueet on luokiteltu valtioneuvoston periaatepäätök- Ympäristö toiminnan vaikutukset 15

16 sessä hyväksytyn suoluokituksen (0 5) mukaisesti, jossa luokka 0 on muuttunein ja luokka 5 on luonnontilaisin. Vapon soista 98 prosenttia kuuluu luokkiin 0 3 ja turvetuotantoon haetaan lupaa vain luokkien 0 3 soille. Vapon omistamien soiden pinta-ala prosentteina luonnontilaisuusluokissa 0 5 Luokat 0-1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Vapo jatkaa aktiivisesti omistuksessaan olevien, merkittäviä luonnonarvoja sisältävien soiden vaihtoja ojitettuihin turvemaihin tai pyrkii myymään niitä suojelutarkoitukseen. Vuodesta 2011 lähtien suojeluun tai vaihtoon on tarjottu yli hehtaaria suota. Vapo on päässyt sopimukseen Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa hehtaarin, kymmenen suon, suojelemisesta. <KUVA> Yhteensä % Luettelo vuosina suojeluun myydyistä soista on Vapon verkkosivuilla. Turvetuotannon vaikutukset lähiympäristöön kartoitetaan ympäristöluvan hakuvaiheessa. Kaikille uusille turvetuotantoon otettaville alueille tehdään luontoselvitys. Lisäksi yli 150 hehtaarin tuotantoalueille tehdään ympäristövaikutusten arviointi, eli niin sanottu YVA-menettely. Siinä selvitetään alueen linnustoa, kasvillisuutta, pöly- ja meluvaikutuksia, maisemamuutoksia sekä vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen. Vapolla ei ole ympäristölupaprosessissa eikä YVA-menettelyssä luonnontilaisia 4- ja 5-luokan soita. Vuonna 2013 turvetuotannon ympäristölupahakemuksia laitettiin Vapossa vireille 39 kappaletta ja lainvoimaisia päätöksiä saatiin 57 kappaletta. Luvuissa on mukana määräajoin tehtävät tarkistushakemukset. Uutta lainvoimaista tuotantopinta-alaa saatiin hehtaaria. YVA-menettely saatiin päätökseen hehtaarilla. Vuoden 2013 lopussa YVA-menettelyssä oli hehtaaria. Vapo on sitoutunut myös siihen, että yhtiön omistamat turvetuotannosta poistuvat alueet ovat seuraavassa maankäytössä viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä. Vapon turvetuotannosta poistuu vuosittain noin hehtaaria, josta osa palautetaan maanomistajille, osa myydään ja loppuosalla tehdään toimenpiteet seuraavan maankäytön toteuttamiseksi. Seuraava maankäyttömuoto on yleisimmin metsitys, peltoviljely tai erilaisten kosteikkojen perustaminen. Kosteikot kehittyvät ajan myötä luontaisen sukkession eli luontolajiston luontaisen muuttumisen seurauksena uudelleen soistuviksi alueiksi. Vapo on rakentanut kosteikkoja lähes 500 hehtaaria ja niitä rakennetaan lisää yli 300 hehtaaria vuosina Vuonna 2013 Vapo käynnisti laajamittaiset tuotantoalueiden kartoitukset seuraavan maankäytön suunnittelua varten. Suunnitelmat vuosille laadittiin hehtaarille, joista toimenpiteet toteutettiin hehtaarilla. Vapolle Metso-kunniakirja metsien suojelusta (tiedote ) Ympäristö toiminnan vaikutukset 16

17 Materiaalitehokkuus tavoitteena kaatopaikkajätteen vähentäminen Vapo pyrkii aktiivisesti lisäämään jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Vuonna 2013 syntyneestä jätteestä kierrätettiin 67 prosenttia. Merkittävimpiä jätejakeita ovat käytetty aumamuovi sekä lämpö- ja voimalaitoksissa syntyvä tuhka. Vuonna 2013 Vapo toimitti käytettyjä aumamuoveja hyötykäyttöön lähes tonnia, josta hyödynnettiin energiana 43 prosenttia ja kierrätysmateriaaleina 57 prosenttia. Käytettyä aumamuovia hyödynnettiin esimerkiksi uusiomuovikassien raaka-aineena. Vapo jatkoi myös toimenpiteitä lämpö- ja voimalaitosten tuhkan hyötykäytön lisäämiseksi. Vireillä on muun muassa kaksi uutta maarakennuslupaa. Kolme lainvoimaista maarakennuskohdetta odottaa rakentamisen käynnistymistä. Tuhkaa voidaan käyttää maanrakennuksessa muun muassa tiepohjien vahvistamiseen, erilaisten pengerrysten tekoon sekä energiapuun säilytyskenttien pohjien rakentamiseen. Lisäksi 16 Vapon lämpö- ja voimalaitosta on rekisteröity Elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) metsälannoitetuottajiksi. Vuonna 2013 tuhkaa muodostui tonnia, josta metsälannoitteeksi toimitettiin noin 5 prosenttia, välillisesti maanrakennuskäyttöön päätyi 19 prosenttia ja tulevaa hyötykäyttöä varten välivarastoitiin 33 prosenttia. Vuonna 2014 osa varastossa olevasta tuhkasta ohjataan myös Vapon suopohjien metsälannoitusta varten. Vapon uusiomuovipussi Vapo-konsernin Suomen toiminnoissa syntyneet jätteet ja niiden hyötykäyttöaste vuosina Käytettyjen aumamuovien ja Vapon lämpö- ja voimalaitosten tuhkan hyötykäyttöaste vuosina Vapon lämpö- ja voimalaitosten tuhkan määrä ja käyttö vuonna 2013 Jätteet Kaatopaikalle loppusijoitukseen Kierrätetty Käytettyjen aumamuovien hyötykäyttö Tavoite t t energia: 62 % energia: 43 % Hyötykäytön lisääminen 33 % Välivarastoon 42 % Suoraan kaatopaikalle Suoraan metsälannoitteeksi Vieras maarakentaminen Kokonaisjätemäärä, tonnia kierrätys: 38 % kierrätys: 57 % Tuleva kaatopaikka Kierrätysaste % Tuhkan hyötykäyttö % 11 % 5 % 30 % v % 19 % 5 % Tuleva hyötykäyttö Ympäristö toiminnan vaikutukset 17

18 Energiatehokkuus Vapon lämpö- ja voimalaitosten päästöt vuosina Vapon turvekuljetuksista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt vuosina Energiatehokkuuden parantaminen on konsernin keskeinen ympäristötavoite. Vapo ja Vapo Timber ovat mukana Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksessa vuosille t t Kuljetusten CO 2 päästöt (t) Vuonna 2013 Vapossa jatkettiin voima- ja lämpölaitosten monivuotista kehitysohjelmaa energiatehokkuuden paranta- 800 g CO 2 /tonnikilometri 50,1 50,0 50,0 miseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi. Vuoden 2013 merkittävin hanke oli investointi Salon voimalaitoksen savukaasupesuriin, joka otettiin käyttöön marraskuussa. Lisäksi lämpökeskuksilla toteutettiin useita tehostamistoimenpiteitä Vapon kuljetuksissa käytetyn kaluston päästöluokkien kehitys vuosina Vanhoja suodattimia ja kattiloita uusittiin, minkä yhteydessä osa öljykattiloista vaihdettiin pellettikattiloiksi % 25 % 37 % 34 % Seuraava merkittävä investointi toteutetaan Forssan voimalaitoksella, jonne uusitaan sähkösuodin ja asennetaan uusi savukaasupesuri. Pesurin ansiosta laitoksen hyötysuhde nousee noin 15 prosenttia. Investointi käynnistettiin huhtikuussa Päästökauppalaitokset * CO 2 (1 000 t) Kaikki laitokset ** CO 2 (1 000 t) Hiukkaset (t) *) Forssan, Salon, Lieksan ja Sotkamon voimalaitokset ja niiden kaukolämpöverkon yhte ydessä olevat lämpökeskukset sekä Haapaveden voimalaitos ja Atria Nurmon lämpökeskus **) 6 voimalaitosta, 25 lämpökeskusta ja 70 pellettilämpökeskusta NO x (t) SO 2 (t) % 28 % 42 % 23 % % 32 % 39 % 24 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % EURO1 EURO2 EURO3 EURO4 EURO5 Ilmastovaikutukset Vapon päästökaupan piirissä olevien lämpö- ja voimalaitosten hiilidioksidipäästöt laskivat vuonna 2013 edellisvuodesta 7 prosenttia. Kaikkiaan Vapon lämpö- ja voimalaitosten hiilidioksidipäästöt kasvoivat noin 2 prosenttia. Hiukkasten määrä laski, mutta typpi- ja rikkipäästöt (NO x ja SO 2 ) nousivat hieman. Vuonna 2013 turvekuljetusten hiilidioksidipäästöt laskivat lähes 20 prosenttia. Suhteelliset päästöt säilyivät kuitenkin samalla tasolla kolmeen viime vuoteen verrattuna ja olivat noin 50 grammaa CO 2 tonnikilometriä kohden. Vapon kuljetuksista yli kolmannes suoritettiin kalustolla, joka kuuluu ajoneuvojen päästöluokkaan 5. Kyseisessä Euroluokassa päästömääräykset ovat tiukemmat kuin alemmissa luokissa 1 4. Vapon kuljetuksista valtaosa muodostuu turpeen maantiekuljetuksista. Ympäristö toiminnan vaikutukset 18

19 Paikallisuus työtä lähellä

20 Vastuullista talousjohtamista Taloudelliset vaikutukset 2013 Vastuullisuus toimii keskeisimpänä ohjenuorana Vapon talousjohtamisessa. Toimimalla kilpailukykyisesti ja kannattavasti yhtiö luo edellytykset vastuulliselle liiketoiminnalle, mikä kasvattaa omistaja-arvoa ja tukee paikallista hyvinvointia ja työllisyyttä. Vapo on viime vuosina panostanut voimakkaasti yrityksen taloudellisen perustan vahvistamiseen ja positiivisen kassavirran tuottamiseen, mikä on mahdollistanut mm. mittavat investoinnit vesistöjen suojeluun yrityksen vastuullisuuslupausten mukaisesti. Taloudellinen riskienhallinta on osa vastuullista talousjohtamista. Tavoitteenamme on tehokas kassanhallinta, maksuvalmiuden ylläpito ja kustannustehokas toiminta. Markkina- ASIAKKAILTA Liikevaihtoa 480,3 milj. VAPO Henkilöstölle Palkat ja palkkiot 37,86 milj. Eläkekulut 6,3 milj. Alihankkijoille Julkiselle sektorille Tuloverot, jaksotetut 8,1 milj. Muut hlösivukulut 2,3 milj. riskien hallinnalla pyritään minimoimaan hyödykehinta- ja valuuttariskejä sekä hallitsemaan rahoituksen ja sijoitustoi- v Materiaalit ja palvelut 283,8 milj. Rahoitussektorille minnan korkoriskejä. Vapossa talousjohtaminen noudattaa konsernin hyvää hal- Liiketoiminnan muut kulut 132,6 milj. Korkokulut ja muut rahoituskulut 8,4 milj. lintotapaa ja yleistä johtamiskäytäntöä. Se perustuu selkeään vastuiden määrittämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen seurantaan sekä sisäiseen valvontaan. Vastuulliseen talousjohtamiseen kuuluu myös avoin viestintä ja läheinen vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa. Paikallisuus työtä lähellä 20

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3. Paikallisuus työtä lähellä... 23. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3. Paikallisuus työtä lähellä... 23. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI? SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO....................................... 3 Raportin sisällöstä................................ 3 Vapo: tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta...........................................

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3. Paikallisuus työtä lähellä... 23. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3. Paikallisuus työtä lähellä... 23. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI? SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO....................................... 3 Raportin sisällöstä................................ 3 Vapo: tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta...........................................

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

VAPO Sidosryhmäanalyysi Loppuraportti 29.4. 2010

VAPO Sidosryhmäanalyysi Loppuraportti 29.4. 2010 VAPO Sidosryhmäanalyysi Loppuraportti 29.4. 2010 Kaisa Kurittu Mikael Niskala Mikko Valtonen Sidosryhmäanalyysin toteutus Sidosryhmäanalyysi koostui kolmesta vaiheesta: 1. Keskeisten sidosryhmien määrittely

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen

Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen Uskomme, että monimuotoisuus ja ihmisten erilaisuus työyhteisössä lisää organisaation suorituskykyä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. 1. Päämääränämme on lisätä

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset 26.3.2015

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset 26.3.2015 Bioenergia ry Ehdokastutkimuksen tulokset 26.3.2015 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa energia-alan teemoihin liittyen. Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt

Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Kestävä kehitys sairaalassa. Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Kestävä kehitys sairaalassa. Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kestävä kehitys sairaalassa Esa Särkimäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lait, asetukset ja muut normit Johdon suhtautuminen kestävään kehitykseen (yhteiskuntavastuuseen), strategia, arvot, ohjelmat Sidosryhmien

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Kruunuasunnot Oy Yritysvastuuraportti 2014

Kruunuasunnot Oy Yritysvastuuraportti 2014 Oy Yritysvastuuraportti 2014 Yhtiö on perustettu 1999 osana valtion kiinteistöstrategian uudistusta Hallitus Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Timo Kankuri Jäsenet: hallintoneuvos Ilpo Nuutinen, prikaatikenraali

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot