Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3."

Transkriptio

1 Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja arvoketjut 3. Alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu 5. Yhteenveto 2

3 3 1. Johdanto

4 1. Johdanto Tausta Etelä-Savon Energia Oy (ESE) tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Pursialan CHP-voimalaitoksessa sekä lämpöä useissa erillisissä alueellisissa yksiköissä ESE:n käyttämät polttoaineet niin Pursialan CHP-voimalaitoksessa kuin alueellisissakin lämpökattiloissa ovat lähes täysin kotimaisia ESE hyödyntää energiantuotannossa metsäenergiapuuta, mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotejakeita sekä polttoturvetta Energiapuun käyttöä on lisätty systemaattisesti ja ESE on yksi johtavista bioenergian käyttäjistä Suomessa 4

5 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Esiteltävän hankkeen tavoitteena oli konkretisoida luotettavilla laskentatyökaluilla ESE:n energiatuotannon vaikutukset Pursialan voimalaitoksessa ja valikoiduissa alueellisissa lämpökohteissa keskittyen seuraaviin asioihin: Aluetaloudelliset vaikutukset eli kuinka paljon kotimaisten polttoaineiden, erityisesti metsähakkeen, käyttö tuottaa kassavirtaa alueen keskeisille toimijoille (ESE, Mikkelin kaupunki, polttoaineketjun toimijat, palkansaajat, metsänomistajat) Työllisyysvaikutukset eli kuinka paljon nykyinen polttoainevalinta tuottaa lisää työtä Mikkelin talousalueelle Kestävyysvaikutukset eli millä tavoin nykyinen polttoainevalinta vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön mukaan lukien mm. CO2-päästöt, energiaja materiaalitehokkuus sekä luonnonvarojen niukkuus ja vesivarojen käyttö 5

6 1. Johdanto Käytettävät menetelmät ja työkalut ESE:n energiatuotannon vaikutukset Mikkelin seudulla on konkretisoitu Gaian olemassa olevilla laskentamalleilla ja työkaluilla, jotka ovat: Gaian aluetalousmalli: Malli on kehitetty arvioimaan millaisia aluetaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia paikallinen (energian)tuotanto synnyttää. Malli perustuu kassavirtapohjaiseen tarkasteluun ja sillä voidaan verrata erilaisia (energia)ratkaisuja. Mallia on jo hyödynnetty useassa energiantuotantokohteessa. Gaia Biorefiner: Työkalu, jolla voidaan tarkastella erilaisten biotuotteiden, kuten biopolttoaineiden, kestävyyttä eri kriteerien suhteen. Vertailukohtana voidaan käyttää joko fossiilisia vaihtoehtoja tai muita biopohjaisia vaihtoehtoja. Työkalun avulla tunnistetaan kestävyysedut sekä mahdolliset riskit. 6

7 7 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja arvoketjut

8 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot ja vaikutukset Tarkasteltavat vaihtoehdot Pursiala Puun osuus 85 % vs. kivihiilen osuus 100 % Puun osuus 85 % vs. puun osuus 63 % (tarkastellaan viimeisimmän kattilainvestoinnin vaikutusta) Lämpölaitokset: Koskisen Oy: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Haukivuori: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Anttolanhovi: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Tarkasteltavat vaikutukset 1. Talousvaikutukset* ( ) ESE:lle ja sen omistajalle sekä arvoketjun yrityksille ja palkansaajille 2. Työllisyysvaikutukset (htv) Mikkelin talousalueella 3. Polttoainevalintojen vaikutukset CO2-päästöihin sekä muut kestävyysvaikutukset** 8 * Malli tuottaa myös kansantaloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset kauppataseeseen ** Kaikkiaan 5 eri indikaattoriryhmää, joissa useita kestävyyskriteerejä. Vaikutukset on arvioitu kullekin polttoaineelle erikseen.

9 2. Tarkasteltavien arvoketjujen kuvaus Kotimainen metsähake Polttoaineiden hankinta- ja logistiikkaketju Voimalaitos + alueelliset lämpökeskukset Kotimainen turve Fossiilinen kivihiili Sähkö ja lämpö kuluttajille Fossiilinen polttoöljy Polttoaineen hankinta- ja logistiikkaketju 9

10 3. Alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset: Päätulokset 10

11 3. Päätulokset Taloudelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset alueella Kun Pursialan CHP-voimalaitoksessa käytetään puuta ja turvetta polttoaineina, jää Mikkelin alueelle tuloja M vuodessa*, kun kivihiiltä poltettaessa vastaavat tulot olisivat vain 2 M. Kun ESE:n kolmessa lämpölaitoksissa käytetään metsähaketta, jää Mikkelin alueelle tuloja lähes 0,7 M vuodessa. Kevyttä polttoöljyä poltettaessa aluetaloudellinen vaikutus Mikkelin alueelle olisi sen sijaan negatiivinen (- 0,7 M ). 11 *Sisältää voimalaitoksen ja omistaja tuloksen, kunnan verotulot sekä tulot arvoketjun yrityksille ja palkansaajille.

12 3. Päätulokset - Työllisyysvaikutukset Työllisyysvaikutukset alueella Puuta ja turvetta käytettäessä Pursialan voimalaitoksessa työllistävä vaikutus* on kaksinkertainen verrattuna kivihiilen käyttöön: Kivihiiltä poltettaessa työllisyysvaikutus olisi noin 90 htv/v* 63 % puuta ja 37 % turvetta käytettäessä suorat työpaikat ovat noin 180 htv/v* Kun puun määrää nostetaan tästä edelleen 85 prosenttiin (turvetta tällöin 15 %), niin suora työllisyysvaikutus on noin 200 htv/v, josta noin 130 htv/v polttoaineen hankintaketjussa Kolmen tarkastellun lämpölaitoksen (Anttolanhovi, Haukivuori, Koskinen Oy Hirvensalmen tehdas) työllisyysvaikutus on kevyttä polttoöljyä käytettäessä 0,4 htv/v. Kun polttoöljy on korvattu metsähakkeella, polttoaineketju lisää on lisännyt työllisyyttä 2,7 htv/v, jolloin näiden lämpölaitosten työllistävyys on kokonaisuudessaan 3 htv/v. 12 * Tässä tarkastelussa ei ole arvioitu välillisiä työpaikkoja ***Josta voimalaitoksen osuus ja ostetut huoltopalvelut ovat 70 htv/v

13 3. Päätulokset Yhteenveto: Pursiala 13

14 3. Päätulokset Yhteenveto: Valikoidut lämpölaitokset Esimerkki: Haukivuoren lämpölaitos Kun Haukivuoren voimalaitoksessa hyödynnetään puuta kevyen polttoöljyn sijaan, jää Mikkelin talousalueelle tuloja noin enemmän kuin ulkomaista kevyttä polttoöljyä käytettäessä. Puupolttoaineen käyttäminen Haukivuoren lämpölaitoksessa on Etelä-Savon Energialle noin kannattavampaa kuin kevyen polttoöljyn käyttäminen. 14

15 3. Alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset: Tarkemmat tulokset 15

16 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään metsähaketta ja turvetta kivihiilen sijaan? Haketta & turvetta (1 074 GWh) käytettäessä Kivihiiltä (1 074 GWh) käytettäessä Hake ja turve vs. kivihiili ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v) Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v) Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)*** Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä metsähakkeella ja turpeella verrattuna vastaavaan määrään kivihiiltä. Puupolttoaineiden osuus laskennassa 85 %. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. Kivihiili-vaihtoehdossa ei tehdä investointia. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja. 16

17 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään metsähaketta ja turvetta kivihiilen sijaan? Puu 85 % Hiili 100 % Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja vaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä metsähakkeella ja turpeella verrattuna vastaavaan määrään kivihiiltä. Puupolttoaineiden osuus laskennassa 85 %. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuosilta 2010 ja 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 17 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

18 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään enemmän puupolttoaineita turpeen sijaan? Puupolttoaineiden osuus 85 % Puupolttoaineiden osuus 63 % Puu 85 % vs. puu 63 % ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v) Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v) Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)*** Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä suuremmalla määrällä puupolttoaineita kuin aiemmin (2010). Puu 63 % -vaihtoehdossa ei tehdä investointia. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja. 18

19 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään enemmän puupolttoaineita turpeen sijaan? Puu 85 % Puu 63 % Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja vaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä suuremmalla määrällä puupolttoaineita kuin aiemmin (2010). 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuosilta 2010 ja 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 19 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

20 3. Yhteenveto Pursialan voimalaitoksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset (k /v) Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Energian myyntitulot Syöttötariffi / investointituki Arvoketjuun tulevat kassavirrat yhteensä Voimalaitosyhtiön & omistajan tulos Suomalaiset teknologiatoimittajat, polttoaineen hankintaketjun yritykset ja metsänomistajat Investoinnin rahoittajat Palkansaajat (palkka- ja eläketulot) Kunnan verotulot Valtion verotulot Arvoketjun yritysten muut erittelemättömät kulut Suomeen Kassavirrat Suomeen yhteensä Ulkomainen polttoaine ja päästöoikeudet Ulkomainen teknologia ja palvelut Kassavirrat ulkomaille yhteensä Polttoaineketjun työllistävyys (htv/v) Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Turpeen tuotanto ja kuljetus Kotimaisten puupolttoaineiden tuotanto ja kuljetus Ulkomaisten polttoaineen kuljetus Suomessa Työllistävyys polttoaineketjussa yhteensä Energiantuotannon työllistävyys

21 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Metsäenergiapuuta (10 GWh) käytettäessä Kevyttä polttoöljyä (10 GWh) käytettäessä Puu vs. POK ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* 68 0,3 68 Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v)*** Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v)*** Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)**** 1,7 0,4 1,4 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa tuotetaan 8,6 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Verotulot voivat muodostua negatiivisiksi, mikäli yhtiö tekee tappiota (kuten tässä kunnan verotulot POK-vaihtoehdossa). 21 Tappio voidaan vähentää yhtiön muiden liiketoimintojen verotuksessa. **** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja.

22 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Puupolttoaineet POK PUUPOLTTOAINEIDEN HYÖTY ALUETALOUTEEN /V VERRATTUNA KEVYEEN POLTTOÖLJYYN Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa tuotetaan 8,6 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuodelta 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 22 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

23 3. Yhteenveto lämpölaitosten (3 kpl) vaikutukset Taloudelliset vaikutukset (k /v) Puu Kevyt polttoöljy Energian myyntitulot Syöttötariffi / investointituki 15 0 Arvoketjuun tulevat kassavirrat yhteensä Voimalaitosyhtiön & omistajan tulos Suomalaiset teknologiatoimittajat, polttoaineen hankintaketjun yritykset ja metsänomistajat Investoinnin rahoittajat 27 0 Palkansaajat (palkka- ja eläketulot) Kunnan verotulot Valtion verotulot Arvoketjun yritysten muut erittelemättömät kulut Suomeen Kassavirrat Suomeen yhteensä Ulkomainen polttoaine ja päästöoikeudet Ulkomainen teknologia ja palvelut 0 0 Kassavirrat ulkomaille yhteensä Polttoaineketjun työllistävyys (htv/v) Puu Kevyt polttoöljy Turpeen tuotanto ja kuljetus 0 0 Kotimaisten puupolttoaineiden tuotanto ja kuljetus 2,7 0 Ulkomaisten polttoaineen kuljetus Suomessa 0 0,3 Työllistävyys polttoaineketjussa yhteensä 2,7 0,3 Energiantuotannon työllistävyys 0,4 0,4 23

24 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu: Päätulokset 24

25 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyysedut Metsähakkeen kestävyysedut muihin polttoaineisiin verrattuna ovat 1) positiivinen hiilitase, 2) pienet tuotannon ja kuljetusten päästöt sekä 3) pieni fossiili- ja mineraaliintensiteetti. Metsähakkeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2-päästöjä Metsähake on polttoainevaihtoehdoista ainoa, jonka käytössä vapautuva hiili voidaan sitoa takaisin alle 20 vuodessa Metsähakkeen tuotannossa on pieni veden käytön intensiteetti verrattuna muihin vaihtoehtoihin Metsähakkeen tuotanto kuluttaa vain vähän fossiilisia raaka-aineita Metsähakkeen tuotannossa ei käytetä merkittäviä määriä mineraaleja Turpeen kestävyysetuina kivihiileen verrattuna ovat pienemmät tuotannon ja kuljetuksen CO2-päästöt. 25

26 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyysriskit Polttoaineiden tuotantoketjujen tarkasteluun valituilla indikaattoreilla metsähake on ainoa jolle ei löydy potentiaalisia kestävyysriskejä. Muiden polttoaineiden kohdalla kestävyysriskit nousevat esiin fossiilisten luonnonvarojen käytöstä sekä negatiivisesta vaikutuksesta hiilitaseeseen. Kivihiilellä on erityisen korkeat tuotannon päästöt. Kevyen polttoöljyn sekä turpeen valmistuksessa uusiutuvien osuus tuotannon energiankäytöstä on pieni. 26

27 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu - Yhteenveto Kestävyyskilpailuetu Neutraali Potentiaalinen kestävyysriski Polttoaineet Metsähake Turve Kivihiili Polttoöljy Indikaattorit 100% 100% 100% 100% CO2 päästöt 1. Tuotannon päästöt, 2. kuljetusten päästöt sekä 3. hiilitase Vesivarojen käyttö 1. Raakaveden käyttö, 2. veden niukkuus, 3. raakaveden käsittelytarve Energia 1. Tuotannon energiaintensiivisyys, 2. uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus 1. Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet, 2. raaka-aineen käytön hyötysuhde, 3. jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus 1. Fossiilisten luonnonvarojen ja 2. mineraalien käyttö 27 * Arviointia ei voitu suorittaa puutteellisten lähtötietojen takia

28 5. Yhteenveto 28

29 ESE:n pitkäjänteisellä, kestäviin puupolttoaineisiin panostavalla strategialla tuotetaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia Mikkelin alueen talouteen ja työllisyyteen 29

30 Yhteenveto Pursialan voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden vaikutukset Mikkelin talousalueelle 30

31 Yhteenveto Kolmessa tarkastellussa lämpölaitoksessa käytettyjen polttoaineiden vaikutukset Mikkelin talousalueelle Esimerkki: Haukivuoren lämpölaitos Kun Haukivuoren voimalaitoksessa hyödynnetään puuta kevyen polttoöljyn sijaan, jää Mikkelin talousalueelle tuloja noin enemmän kuin ulkomaista kevyttä polttoöljyä käytettäessä. Puupolttoaineen käyttäminen Haukivuoren lämpölaitoksessa on Etelä-Savon Energialle noin kannattavampaa kuin kevyen polttoöljyn käyttäminen. 31

32 Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyyskilpailuetu Neutraali Potentiaalinen kestävyysriski Polttoaineet Metsähake Turve Kivihiili Polttoöljy Indikaattorit 100% 100% 100% 100% CO2 päästöt 1. Tuotannon päästöt, 2. kuljetusten päästöt sekä 3. hiilitase Vesivarojen käyttö 1. Raakaveden käyttö, 2. veden niukkuus, 3. raakaveden käsittelytarve Energia 1. Tuotannon energiaintensiivisyys, 2. uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus 1. Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet, 2. raaka-aineen käytön hyötysuhde, 3. jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus 1. Fossiilisten luonnonvarojen ja 2. mineraalien käyttö 32 * Arviointia ei voitu suorittaa puutteellisten lähtötietojen takia

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu Loppuraportti Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu Luottamuksellinen Maija Aho, Aki Pesola, Ida Rönnlund ja Juha Vanhanen 8.12.2014 1 Sisältö Yhteenveto

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Paikallisen bioenergian käytön hyödyt

Paikallisen bioenergian käytön hyödyt Paikallisen bioenergian käytön hyödyt Yritysten energiatehokkuus- ja bioenergiaratkaisut käytännössä Kajaani 30.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Suomen energia- ja ilmastostrategia Tavoitteena

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot