Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3."

Transkriptio

1 Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja arvoketjut 3. Alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu 5. Yhteenveto 2

3 3 1. Johdanto

4 1. Johdanto Tausta Etelä-Savon Energia Oy (ESE) tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Pursialan CHP-voimalaitoksessa sekä lämpöä useissa erillisissä alueellisissa yksiköissä ESE:n käyttämät polttoaineet niin Pursialan CHP-voimalaitoksessa kuin alueellisissakin lämpökattiloissa ovat lähes täysin kotimaisia ESE hyödyntää energiantuotannossa metsäenergiapuuta, mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotejakeita sekä polttoturvetta Energiapuun käyttöä on lisätty systemaattisesti ja ESE on yksi johtavista bioenergian käyttäjistä Suomessa 4

5 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet Esiteltävän hankkeen tavoitteena oli konkretisoida luotettavilla laskentatyökaluilla ESE:n energiatuotannon vaikutukset Pursialan voimalaitoksessa ja valikoiduissa alueellisissa lämpökohteissa keskittyen seuraaviin asioihin: Aluetaloudelliset vaikutukset eli kuinka paljon kotimaisten polttoaineiden, erityisesti metsähakkeen, käyttö tuottaa kassavirtaa alueen keskeisille toimijoille (ESE, Mikkelin kaupunki, polttoaineketjun toimijat, palkansaajat, metsänomistajat) Työllisyysvaikutukset eli kuinka paljon nykyinen polttoainevalinta tuottaa lisää työtä Mikkelin talousalueelle Kestävyysvaikutukset eli millä tavoin nykyinen polttoainevalinta vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön mukaan lukien mm. CO2-päästöt, energiaja materiaalitehokkuus sekä luonnonvarojen niukkuus ja vesivarojen käyttö 5

6 1. Johdanto Käytettävät menetelmät ja työkalut ESE:n energiatuotannon vaikutukset Mikkelin seudulla on konkretisoitu Gaian olemassa olevilla laskentamalleilla ja työkaluilla, jotka ovat: Gaian aluetalousmalli: Malli on kehitetty arvioimaan millaisia aluetaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia paikallinen (energian)tuotanto synnyttää. Malli perustuu kassavirtapohjaiseen tarkasteluun ja sillä voidaan verrata erilaisia (energia)ratkaisuja. Mallia on jo hyödynnetty useassa energiantuotantokohteessa. Gaia Biorefiner: Työkalu, jolla voidaan tarkastella erilaisten biotuotteiden, kuten biopolttoaineiden, kestävyyttä eri kriteerien suhteen. Vertailukohtana voidaan käyttää joko fossiilisia vaihtoehtoja tai muita biopohjaisia vaihtoehtoja. Työkalun avulla tunnistetaan kestävyysedut sekä mahdolliset riskit. 6

7 7 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja arvoketjut

8 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot ja vaikutukset Tarkasteltavat vaihtoehdot Pursiala Puun osuus 85 % vs. kivihiilen osuus 100 % Puun osuus 85 % vs. puun osuus 63 % (tarkastellaan viimeisimmän kattilainvestoinnin vaikutusta) Lämpölaitokset: Koskisen Oy: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Haukivuori: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Anttolanhovi: puun osuus 100 % vs. POK:n osuus 100 % Tarkasteltavat vaikutukset 1. Talousvaikutukset* ( ) ESE:lle ja sen omistajalle sekä arvoketjun yrityksille ja palkansaajille 2. Työllisyysvaikutukset (htv) Mikkelin talousalueella 3. Polttoainevalintojen vaikutukset CO2-päästöihin sekä muut kestävyysvaikutukset** 8 * Malli tuottaa myös kansantaloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset kauppataseeseen ** Kaikkiaan 5 eri indikaattoriryhmää, joissa useita kestävyyskriteerejä. Vaikutukset on arvioitu kullekin polttoaineelle erikseen.

9 2. Tarkasteltavien arvoketjujen kuvaus Kotimainen metsähake Polttoaineiden hankinta- ja logistiikkaketju Voimalaitos + alueelliset lämpökeskukset Kotimainen turve Fossiilinen kivihiili Sähkö ja lämpö kuluttajille Fossiilinen polttoöljy Polttoaineen hankinta- ja logistiikkaketju 9

10 3. Alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset: Päätulokset 10

11 3. Päätulokset Taloudelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset alueella Kun Pursialan CHP-voimalaitoksessa käytetään puuta ja turvetta polttoaineina, jää Mikkelin alueelle tuloja M vuodessa*, kun kivihiiltä poltettaessa vastaavat tulot olisivat vain 2 M. Kun ESE:n kolmessa lämpölaitoksissa käytetään metsähaketta, jää Mikkelin alueelle tuloja lähes 0,7 M vuodessa. Kevyttä polttoöljyä poltettaessa aluetaloudellinen vaikutus Mikkelin alueelle olisi sen sijaan negatiivinen (- 0,7 M ). 11 *Sisältää voimalaitoksen ja omistaja tuloksen, kunnan verotulot sekä tulot arvoketjun yrityksille ja palkansaajille.

12 3. Päätulokset - Työllisyysvaikutukset Työllisyysvaikutukset alueella Puuta ja turvetta käytettäessä Pursialan voimalaitoksessa työllistävä vaikutus* on kaksinkertainen verrattuna kivihiilen käyttöön: Kivihiiltä poltettaessa työllisyysvaikutus olisi noin 90 htv/v* 63 % puuta ja 37 % turvetta käytettäessä suorat työpaikat ovat noin 180 htv/v* Kun puun määrää nostetaan tästä edelleen 85 prosenttiin (turvetta tällöin 15 %), niin suora työllisyysvaikutus on noin 200 htv/v, josta noin 130 htv/v polttoaineen hankintaketjussa Kolmen tarkastellun lämpölaitoksen (Anttolanhovi, Haukivuori, Koskinen Oy Hirvensalmen tehdas) työllisyysvaikutus on kevyttä polttoöljyä käytettäessä 0,4 htv/v. Kun polttoöljy on korvattu metsähakkeella, polttoaineketju lisää on lisännyt työllisyyttä 2,7 htv/v, jolloin näiden lämpölaitosten työllistävyys on kokonaisuudessaan 3 htv/v. 12 * Tässä tarkastelussa ei ole arvioitu välillisiä työpaikkoja ***Josta voimalaitoksen osuus ja ostetut huoltopalvelut ovat 70 htv/v

13 3. Päätulokset Yhteenveto: Pursiala 13

14 3. Päätulokset Yhteenveto: Valikoidut lämpölaitokset Esimerkki: Haukivuoren lämpölaitos Kun Haukivuoren voimalaitoksessa hyödynnetään puuta kevyen polttoöljyn sijaan, jää Mikkelin talousalueelle tuloja noin enemmän kuin ulkomaista kevyttä polttoöljyä käytettäessä. Puupolttoaineen käyttäminen Haukivuoren lämpölaitoksessa on Etelä-Savon Energialle noin kannattavampaa kuin kevyen polttoöljyn käyttäminen. 14

15 3. Alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset: Tarkemmat tulokset 15

16 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään metsähaketta ja turvetta kivihiilen sijaan? Haketta & turvetta (1 074 GWh) käytettäessä Kivihiiltä (1 074 GWh) käytettäessä Hake ja turve vs. kivihiili ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v) Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v) Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)*** Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä metsähakkeella ja turpeella verrattuna vastaavaan määrään kivihiiltä. Puupolttoaineiden osuus laskennassa 85 %. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. Kivihiili-vaihtoehdossa ei tehdä investointia. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja. 16

17 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään metsähaketta ja turvetta kivihiilen sijaan? Puu 85 % Hiili 100 % Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja vaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä metsähakkeella ja turpeella verrattuna vastaavaan määrään kivihiiltä. Puupolttoaineiden osuus laskennassa 85 %. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuosilta 2010 ja 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 17 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

18 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään enemmän puupolttoaineita turpeen sijaan? Puupolttoaineiden osuus 85 % Puupolttoaineiden osuus 63 % Puu 85 % vs. puu 63 % ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v) Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v) Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)*** Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä suuremmalla määrällä puupolttoaineita kuin aiemmin (2010). Puu 63 % -vaihtoehdossa ei tehdä investointia. 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja. 18

19 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Pursialan CHP-laitoksessa hyödynnetään enemmän puupolttoaineita turpeen sijaan? Puu 85 % Puu 63 % Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja vaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Pursialan CHP-laitoksessa tuotetaan yhteensä 747 GWh sähköä, lämpöä ja höyryä suuremmalla määrällä puupolttoaineita kuin aiemmin (2010). 5 % hakkeesta tuodaan Venäjältä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuosilta 2010 ja 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 19 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

20 3. Yhteenveto Pursialan voimalaitoksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset (k /v) Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Energian myyntitulot Syöttötariffi / investointituki Arvoketjuun tulevat kassavirrat yhteensä Voimalaitosyhtiön & omistajan tulos Suomalaiset teknologiatoimittajat, polttoaineen hankintaketjun yritykset ja metsänomistajat Investoinnin rahoittajat Palkansaajat (palkka- ja eläketulot) Kunnan verotulot Valtion verotulot Arvoketjun yritysten muut erittelemättömät kulut Suomeen Kassavirrat Suomeen yhteensä Ulkomainen polttoaine ja päästöoikeudet Ulkomainen teknologia ja palvelut Kassavirrat ulkomaille yhteensä Polttoaineketjun työllistävyys (htv/v) Puu 85 % Puu 63 % Hiili 100 % Turpeen tuotanto ja kuljetus Kotimaisten puupolttoaineiden tuotanto ja kuljetus Ulkomaisten polttoaineen kuljetus Suomessa Työllistävyys polttoaineketjussa yhteensä Energiantuotannon työllistävyys

21 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Metsäenergiapuuta (10 GWh) käytettäessä Kevyttä polttoöljyä (10 GWh) käytettäessä Puu vs. POK ESE:n / omistajan tulos (k /v) Arvoketjun toimijat (k /v)* 68 0,3 68 Palkansaajat (k /v)** Kunnan verotulot (k /v)*** Valtion verotulot vähennettynä maksetuilla tuilla (k /v)*** Kauppataseen alijäämä (k /v) Työpaikat polttoaineen hankintaketjussa ja laitoksen operoinnissa (htv/v)**** 1,7 0,4 1,4 Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa tuotetaan 8,6 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. * Polttoaineketjun toimijat ja teknologiatoimittajat Suomessa sekä investoinnin rahoittajat. ** Palkat ja eläketulot (voimalaitos, polttoaineketju, teknologiatoimittaja ja laitoksen rakentaja). *** Verotulot voivat muodostua negatiivisiksi, mikäli yhtiö tekee tappiota (kuten tässä kunnan verotulot POK-vaihtoehdossa). 21 Tappio voidaan vähentää yhtiön muiden liiketoimintojen verotuksessa. **** Vain välittömät työpaikat. Ei sisällä välillisiä työpaikkoja.

22 k /v 3. Millaisia alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia syntyy, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa hyödynnetään puupolttoaineita polttoöljyn sijaan? Puupolttoaineet POK PUUPOLTTOAINEIDEN HYÖTY ALUETALOUTEEN /V VERRATTUNA KEVYEEN POLTTOÖLJYYN Tässä on arvioitu, millaisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia Mikkelin alueelle saadaan, kun Haukivuoren lämpölaitoksessa tuotetaan 8,6 GWh lämpöä metsäenergiapuulla verrattuna vastaavaan määrään kevyttä polttoöljyä. Luvut perustuvat ESE:n tietoihin vuodelta 2014 sekä tuoreimpiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai arvioihin ESE / omistaja Arvoketjun toimijat Palkansaajat Kunnan verotulot Valtion verotulot* 22 * Valtion verotuloista on vähennetty valtion maksamat tuet (syöttötariffi / investointituki)

23 3. Yhteenveto lämpölaitosten (3 kpl) vaikutukset Taloudelliset vaikutukset (k /v) Puu Kevyt polttoöljy Energian myyntitulot Syöttötariffi / investointituki 15 0 Arvoketjuun tulevat kassavirrat yhteensä Voimalaitosyhtiön & omistajan tulos Suomalaiset teknologiatoimittajat, polttoaineen hankintaketjun yritykset ja metsänomistajat Investoinnin rahoittajat 27 0 Palkansaajat (palkka- ja eläketulot) Kunnan verotulot Valtion verotulot Arvoketjun yritysten muut erittelemättömät kulut Suomeen Kassavirrat Suomeen yhteensä Ulkomainen polttoaine ja päästöoikeudet Ulkomainen teknologia ja palvelut 0 0 Kassavirrat ulkomaille yhteensä Polttoaineketjun työllistävyys (htv/v) Puu Kevyt polttoöljy Turpeen tuotanto ja kuljetus 0 0 Kotimaisten puupolttoaineiden tuotanto ja kuljetus 2,7 0 Ulkomaisten polttoaineen kuljetus Suomessa 0 0,3 Työllistävyys polttoaineketjussa yhteensä 2,7 0,3 Energiantuotannon työllistävyys 0,4 0,4 23

24 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu: Päätulokset 24

25 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyysedut Metsähakkeen kestävyysedut muihin polttoaineisiin verrattuna ovat 1) positiivinen hiilitase, 2) pienet tuotannon ja kuljetusten päästöt sekä 3) pieni fossiili- ja mineraaliintensiteetti. Metsähakkeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2-päästöjä Metsähake on polttoainevaihtoehdoista ainoa, jonka käytössä vapautuva hiili voidaan sitoa takaisin alle 20 vuodessa Metsähakkeen tuotannossa on pieni veden käytön intensiteetti verrattuna muihin vaihtoehtoihin Metsähakkeen tuotanto kuluttaa vain vähän fossiilisia raaka-aineita Metsähakkeen tuotannossa ei käytetä merkittäviä määriä mineraaleja Turpeen kestävyysetuina kivihiileen verrattuna ovat pienemmät tuotannon ja kuljetuksen CO2-päästöt. 25

26 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyysriskit Polttoaineiden tuotantoketjujen tarkasteluun valituilla indikaattoreilla metsähake on ainoa jolle ei löydy potentiaalisia kestävyysriskejä. Muiden polttoaineiden kohdalla kestävyysriskit nousevat esiin fossiilisten luonnonvarojen käytöstä sekä negatiivisesta vaikutuksesta hiilitaseeseen. Kivihiilellä on erityisen korkeat tuotannon päästöt. Kevyen polttoöljyn sekä turpeen valmistuksessa uusiutuvien osuus tuotannon energiankäytöstä on pieni. 26

27 4. Polttoaineiden kestävyysvertailu - Yhteenveto Kestävyyskilpailuetu Neutraali Potentiaalinen kestävyysriski Polttoaineet Metsähake Turve Kivihiili Polttoöljy Indikaattorit 100% 100% 100% 100% CO2 päästöt 1. Tuotannon päästöt, 2. kuljetusten päästöt sekä 3. hiilitase Vesivarojen käyttö 1. Raakaveden käyttö, 2. veden niukkuus, 3. raakaveden käsittelytarve Energia 1. Tuotannon energiaintensiivisyys, 2. uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus 1. Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet, 2. raaka-aineen käytön hyötysuhde, 3. jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus 1. Fossiilisten luonnonvarojen ja 2. mineraalien käyttö 27 * Arviointia ei voitu suorittaa puutteellisten lähtötietojen takia

28 5. Yhteenveto 28

29 ESE:n pitkäjänteisellä, kestäviin puupolttoaineisiin panostavalla strategialla tuotetaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia Mikkelin alueen talouteen ja työllisyyteen 29

30 Yhteenveto Pursialan voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden vaikutukset Mikkelin talousalueelle 30

31 Yhteenveto Kolmessa tarkastellussa lämpölaitoksessa käytettyjen polttoaineiden vaikutukset Mikkelin talousalueelle Esimerkki: Haukivuoren lämpölaitos Kun Haukivuoren voimalaitoksessa hyödynnetään puuta kevyen polttoöljyn sijaan, jää Mikkelin talousalueelle tuloja noin enemmän kuin ulkomaista kevyttä polttoöljyä käytettäessä. Puupolttoaineen käyttäminen Haukivuoren lämpölaitoksessa on Etelä-Savon Energialle noin kannattavampaa kuin kevyen polttoöljyn käyttäminen. 31

32 Yhteenveto ESE:n käyttämien polttoaineiden kestävyysvertailu Kestävyyskilpailuetu Neutraali Potentiaalinen kestävyysriski Polttoaineet Metsähake Turve Kivihiili Polttoöljy Indikaattorit 100% 100% 100% 100% CO2 päästöt 1. Tuotannon päästöt, 2. kuljetusten päästöt sekä 3. hiilitase Vesivarojen käyttö 1. Raakaveden käyttö, 2. veden niukkuus, 3. raakaveden käsittelytarve Energia 1. Tuotannon energiaintensiivisyys, 2. uusiutuvan energian osuus energiakäytöstä Materiaalitehokkuus 1. Raaka-aineen vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet, 2. raaka-aineen käytön hyötysuhde, 3. jätteen määrä lopputuotteen suhteen Luonnonvarojen niukkuus 1. Fossiilisten luonnonvarojen ja 2. mineraalien käyttö 32 * Arviointia ei voitu suorittaa puutteellisten lähtötietojen takia

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu Loppuraportti Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset ja kestävyysvertailu Luottamuksellinen Maija Aho, Aki Pesola, Ida Rönnlund ja Juha Vanhanen 8.12.2014 1 Sisältö Yhteenveto

Lisätiedot

Metsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset

Metsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Metsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Gaia Consulting 17.3.2015 1 Gaia 17 March 2015 Johdanto Tämä selvitys arvioi, mitä alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia ja päästövaikutuksia

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puupohjaisen biokaasun (bio-sng) ja puupohjaisen uusiutuvan dieselin alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset

Puupohjaisen biokaasun (bio-sng) ja puupohjaisen uusiutuvan dieselin alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Puupohjaisen biokaasun (bio-sng) ja puupohjaisen uusiutuvan dieselin alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Gaia Consulting 24.3.2015 1 Gaia 24 March 2015 Johdanto Tämä selvitys arvioi, mitä alue- ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin

Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Lumen 1/2017 TEEMA-ARTIKKELI Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE-ryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Kuntavaalit 2017: KUINKA VOIT EDISTÄÄ KOTIMAISTA ENERGIAA KUNNASSASI

Kuntavaalit 2017: KUINKA VOIT EDISTÄÄ KOTIMAISTA ENERGIAA KUNNASSASI Kuntavaalit 2017: KUINKA VOIT EDISTÄÄ KOTIMAISTA ENERGIAA KUNNASSASI 12.3.2017 Kuntapäättäjä - teet energiaratkaisuja! Kuntapäättäjä pystyy vaikuttamaan moniin energiaratkaisuihin kunnassa. Näitä ovat

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Alustavat tulokset 3.1.214 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot