SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Paikallisuus työtä lähellä Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3. Paikallisuus työtä lähellä... 23. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Raportin sisällöstä Vapo: tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta Muutokset Vapon rakenteessa Suomessa Konsernin muutokset ulkomailla Vapon olennaiset vastuullisuuden teemat Keskeiset tunnusluvut, Vapo-konserni Raportin keskeisiä tunnuslukuja, Vapo-konsernin Suomen yhtiöt Vapon jäsenyydet Vapon toimitusketju Toimitusjohtajan katsaus Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet VASTUULLISUUS VAPOSSA Ympäristö toiminnan vaikutukset Vapon vastuullisuussitoumukset Ympäristövastuun johtaminen Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen Päästötarkkailu BAT vesienkäsittelymenetelmät ja omavalvonta Poikkeamien hallinta Vaikutukset lähiympäristöön Pöly- ja melutarkkailu Materiaalitehokkuus tavoitteena kaatopaikkajätteen vähentäminen Tuhkan hyötykäyttö Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset Paikallisuus työtä lähellä Paikalliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Verojalanjälki Paikalliset taloudelliset vaikutukset Henkilöstöjohtaminen Ajatuksia työstä ja työhyvinvoinnista Henkilöstön osaaminen Henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus Työhyvinvointi Työterveys ja turvallisuus Toimitusketjun vastuullisuus Urakoitsijoiden koulutukset Kotimaisuus Toimitus ja huoltovarmuus Energian kulutus Suomessa Vaihtoehtoja tuontienergialle Toimitus- ja huoltovarmuus Turpeen käyttö Suomessa Muut toimitetut polttoaineet Tuotanto ja varastojen määrät Lämmön ja sähkön tuotanto Asiakastyytyväisyys SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS HALLINTO RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI GRI-SISÄLTÖVERTAILU Mikä on GRI? GRI (Global Reporting Initiative) on kansainvälinen, laajasti käytetty vastuullisuusraportoinnin ohjeisto. GRI:n tavoitteena on auttaa olennaisten raportoitavien asioiden määrittelyssä sekä lisätä vastuullisuusraporttien vertailtavuutta tunnuslukujen ja määrämuotoisten sisältövaatimusten avulla. GRI-ohjeistoa kehitetään jatkuvasti maailman muutosten ja vastuullisuuden painopisteiden kehityksen myötä. Uusin versio GRI-ohjeistuksesta on GRI G4, joka julkaistiin vuonna Lisäksi GRI on julkaissut eri toimialoille tarkemmin soveltuvia lisäohjeistoja, esimerkiksi energia-alan ohjeiston, jota Vapo on hyödyntänyt soveltuvin osin raportoinnissaan. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Suomen valtioneuvoston vuonna 2011 antaman periaatepäätöksen mukaan listaamattomien valtio-omisteisten yhtiöiden tulee avoimesti raportoida yhtiön taloudesta ja toiminnasta noudattaen valtio-omisteisten yhtiöiden raportointimallia. Raportointimallin perusperiaatteena on comply or explain eli raportoi tai selitä -periaate, jonka mukaan yhtiön tulee raportoida mallin mukainen tieto, tai selittää miksi tietoa ei ole raportoitu (esimerkiksi tieto ei yhtiön suorittaman olennaisuusarvioinnin mukaan ole olennainen sen toiminnalle). Vapo on toteuttanut GRI:n mukaisen olennaisuusarvioinnin, jossa tunnistettiin Vapon toiminnalle tärkeimmät osa-alueet. Tämä raportointi keskittyy kuvaamaan näitä olennaisimpia asioita ja niiden kehitystä. 2

3 JOHDANTO Raportin sisällöstä Vapo kehittää vuosittain vastuullisuusraportointiaan, jonka tavoitteena on lisätä entisestään yhtiön toiminnan avoimuutta sekä kuvata Vapon toiminnan kehitystä ja vaikutuksia. Tavoitteena on raportoida asioista, jotka ovat oleellisia yhtiön liiketoiminnan kannalta ja joista yhtiön sidosryhmät ovat kiinnostuneita. Asioita seuraamalla sekä kehittämällä Vapo pystyy vähentämään haitallisia vaikutuksia ja toisaalta vahvistamaan positiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön. Raportoinnissa Vapo pyrkii kuvaamaan etenkin yhtiön paikallisia vaikutuksia Suomessa maakunta- ja kuntatasolla sekä laajemmin toiminnan vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Raportoinnin kehittämisen taustalla on myös tarve vastata sidosryhmien niin omistajien kuin muidenkin yhteiskunnan toimijoiden toiveisiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Raportin painopisteiden valinnassa on käytetty apuna syksyllä 2013 tehtyä olennaisuusanalyysiä, joka toteutettiin Vapon sisäisinä työpajoina. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa yhtiön toiminnan tärkeimmät yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset Suomessa. Samalla päivitettiin vuoden 2010 sidosryhmäkyselyn tuloksia vastaamaan sidosryhmien nykyisiä odotuksia Vapon toiminnalle ja vastuullisuudelle. Päivitetty olennaisuusmatriisi on esitetty raportin sivulla 4. Analyysin perusteella tunnistettiin ja kirkastettiin Vapon vastuullisuudelle kolme pääteemaa: Ympäristö toiminnan vaikutukset Paikallisuus työtä lähellä Kotimaisuus toimitusvarmuus Tämä raportti kuvaa Vapo-konsernin Suomen toimintojen tuloksia kalenterivuodelta Mikäli raportoitu tieto poikkeaa tästä rajauksesta, se on mainittu tiedon yhteydessä sekä sivulla 5 esitetyssä taulukossa. Vuoden 2013 raporttiin verrattuna laskentarajaus on laajentunut henkilöstön ja työturvallisuuteen liittyvien asioiden osalta, kattaen nyt kaikki Vapo-konsernin Suomen toiminnot. Verojalanjäljen osalta raportointi kattaa koko Vapo-konsernin tilikaudelta 2014/2015 ( ). Raportissa on hyödynnetty GRI G4-ohjeistusta ja raportti noudattaa myös valtio-omisteisten yhtiöiden raportointimallia. Raportin numeeriset vastuullisuustiedot ovat ulkoisesti varmennettuja, varmennuslausunto on esitetty raportin sivuilla Raportointia täydentää Vapo-konsernin vuosikertomus tilikaudelta 2014/2015. Vapo: tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta Vapo on moderni liiketoimintaorganisaatio, jonka tavoitteena on tuottaa arvoa asiakkailleen olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Vapo toimittaa energia-asiakkailleen energiaturvetta ja puupolttoainetta sekä tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapo etsii aktiivisesti ja järjestelmällisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tätä varten on käynnistetty uusi Vapo Ventures -liiketoiminta, josta kerrotaan lisää sivulla 18. Vapo-konsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi Vapo Timberin sahatavara sekä Kekkilä ja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat kasvualustat, puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut. Virossa toimii Vapon tytäryhtiö AS Tootsi Turvas ja Ruotsissa Neova AB. Vapon kotipaikka sekä pääkonttori sijaitsevat Jyväskylässä. Markkina-alueellaan, Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria. Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo Oy:n liiketoimintaorganisaatio alkaen Vapo Oy Vapo Energia Vapo Timber Oy Kekkilä Oy Vapo Ventures & Clean Waters 3

4 Muutokset Vapon rakenteessa Suomessa Vuoden 2015 alussa Vapo uudisti organisaatiorakennettaan. Yhtiö pyrkii uudistetun strategian mukaisesti parantamaan asiakaspalvelua ja tehostamaan toimintaa koko energia-arvoketjussa. Tämän johdosta aikaisemmin erilliset turve- ja puupolttoaineet -liiketoiminta-alueet on Vapo Oy:ssä yhdistetty yhdeksi Polttoaineet -liiketoiminta-alueeksi. Uuden Vapo Ventures -liiketoiminta-alueen tavoitteena on kehittää ja kaupallistaa innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja yhtiön vahvuuksien pohjalta. Vapo Timber Oy:n Hankasalmen saha myytiin tammikuussa 2014 Versowood Oy:lle. Vapo Oy:n vuonna 2012 sopima kauppa Mustankorkea Oy:n myynnistä Jyväskylän kaupungille saatiin päätökseen joulukuussa Vapo osti Hanhisuon Kasvuturve Oy:n toukokuussa Konsernin muutokset ulkomailla Ruotsissa turvetuotantoyhtiö Torvförädling i Sverige AB fuusioitiin emoyhtiö Hasselfors Garden AB:hen joulukuussa Neova AB:n puupellettiliiketoiminta Ruotsissa sekä Ruotsissa ja Latviassa toimiva Lantmännen Agroenergi AB:n aloittivat toimintansa kesäkuun 2014 alussa. Ympäristövaikutukset 1. Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen 2. Energia- ja materiaalitehokkuus 3. Ilmastovaikutukset 4. Vaikutukset lähiympäristöön Paikallisuus työtä lähellä 5. Paikalliset taloudelliset vaikutukset 6. Paikalliset vaikutukset asukkaille 7. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi 8. Toimitusketjun vastuullisuus Kotimaisuus ja toimitusvarmuus 9. Toimitus- ja huoltovarmuus 10. Polttoaineen kotimaisuus 11. Taloudelliset vaikutukset Merkitys ulkoisille sidosryhmille Vapon olennaisuusmatriisi suuri Vastuulliset toimintaperiaatteet 12. Eettiset toimintaperiaatteet 13. Lupien ja määräysten mukaisuus Merkitys liiketoiminnan kannalta suuri 4

5 Vapon olennaiset vastuullisuuden teemat Ympäristövaikutukset Näkökohdat Olennaiset GRI-näkökohdat Raportointirajaus Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen Päästötarkkailujen tulokset Uuden tekniikan hyödyntäminen, BAT Vesienkäsittelymenetelmien toimivuus ja valvonta Vaikutukset lähiympäristöön Paikalliset vaikutukset suoluontoon, luonnon monimuotoisuus Soiden jälkikäyttö ja ennallistaminen Turvetuotannon määrä ja sijainnit Riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle, melu, pöly Sidosryhmäviestintä ja -vuorovaikutus Energia- ja materiaalitehokkuus Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Ilmastovaikutukset Päästöt ilmaan Päästöt vesistöihin ja jätteet Luonnon monimuotoisuus Päästöt ilmaan Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit Määräystenmukaisuus Energia Päästöt vesistöihin ja jätteet Päästöt ilmaan Kuljetukset Turvekuljetukset Paikallisuus työtä lähellä Näkökohdat Olennaiset GRI-näkökohdat Raportointirajaus Paikalliset taloudelliset vaikutukset Toiminnan alueelliset taloudelliset vaikutukset Paikalliset hankinnat ja haja-asutusalueiden ja pienyritysten työllistäminen Vaikutukset paikallisyhteisöihin Paikalliset vaikutukset asukkaille, paikallisten huomioiminen hankkeissa Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja koulutus Työhyvinvointi, työterveys ja -turvallisuus Toimitusketjun ja alihankkijoiden vastuullisuus Vastuullisuus toimitusketjussa Taloudelliset tulokset Välilliset taloudelliset vaikutukset Paikallisyhteisöt Sidosryhmävuorovaikutus Koulutus Työterveys- ja turvallisuus Toimittajien ympäristöarvioinnit Kotimaisuus toimitusvarmuus Näkökohdat Olennaiset GRI-näkökohdat Raportointirajaus Toimitus- ja huoltovarmuus Turpeen käyttö Suomessa, toimitetut polttoaineet Energian saatavuus ja luotettavuus Turpeen tuotantotavoitteet ja varastojen määrät Lämmön- ja sähköntuotanto alueittain Polttoaineiden kotimaisuus Turpeen kansantaloudellinen vaikutus Välilliset taloudelliset vaikutukset Vapon osuus kotimaisista polttoaineista Taloudelliset vaikutukset Verojalanjälki Vaikutukset kauppataseeseen Taloudelliset tulokset Vapo-konserni Vastuulliset toimintaperiaatteet Näkökohdat Olennaiset GRI-näkökohdat Raportointirajaus Eettiset toimintaperiaatteet Ympäristölupien ja määräysten mukaisuus Liiketoiminnan eettisyys Määräystenmukaisuus 5

6 Keskeiset tunnusluvut, Vapo-konserni Liikevaihto, milj. 486,9 Liikevoitto, milj. 36,9 Taseen loppusumma, milj. 838,2 Omavaraisuusaste, % 37,9 Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC), % 5,4 Raportin keskeisiä tunnuslukuja, Vapo-konsernin Suomen yhtiöt Ympäristö Kiintoaineen ominaiskuormitus Vapon turvetuotantoalueilta, kg / ha / a 38,2 43,8 Turvetuotannon päästötarkkailu, analyysien lkm Parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä oleva tuotantoala, % (BAT) Jätteiden kierrätysaste, % Lämpö- ja voimalaitosten CO 2 -päästöt, 1000 tonnia Paikallisuus Maksetut palkat, milj. 35,0 36,5 Investoinnit, milj. 41,8 43,9 Hankinnat, milj. 232,3 282,7 Tulo- ja kiinteistöverot sekä työnantajamaksut, milj. 5,1* 8,9 Palkkaverot, milj. 9,4* 10,1 Henkilöstön määrä Tapaturmataajuus / milj. työtuntia * raportointijakso Kotimaisuus Turvetuotanto, milj. m 3 16,1 17,6 Lämmöntuotanto, GWh Polttoainetoimitukset, TWh 12,1 12,7 Polttoainevarastot vuoden lopussa, TWh 18,1 12,3 Vapon jäsenyydet Vapo toimii yhteistyössä toimialojansa koskevien etujärjestöjen kanssa, joita ovat mm. Bioenergia ry, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto sekä EU-tasolla toimivat EPAGMA (European Peat and Growing Media Association) ja AEBIOM (European Biomass Association). Vapon jäsenyyksiin kuuluu myös kansainvälinen tieteellis-tekninen IPS (International Peat Society) ja sen kansallinen yhdistys Suoseura ry sekä turvepohjaisten kasvulustojen sertifiointiin tähtäävä RPP (Foundation Responsibly Produced Peat). Vapo on myös jäsen Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistyksessä ja Tuhansien järvien uusyrityskeskuksessa sekä Hiilineutraalit kunnat (HINKU) foorumissa. Viranomaisilla on useita kiinteitä työryhmiä tai sidosryhmiensä toimielimiä, joissa Vapolla on edustajat. Tällaisia toimielimiä ovat mm. ympäristöministeriön asettama Turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun kansallisen koordinoinnin yhteistyöryhmä, ELY-keskusten alueelliset vesienhoidon yhteistyöryhmät sekä Huoltovarmuuskeskuksen Energiahuoltosektori ja kotimaisten polttoaineiden jaosto. 6

7 Vapon toimitusketju Vapon liiketoiminta työllistää huomattavan määrän urakoitsijoita etenkin poltto- ja raaka-aineiden tuotannossa ja kuljetuksissa. Vapo Maanomistajat Metsänomistajat Urakoitsijat Asiakkaat Turvemaat Metsät Luvitus Valmistelu Turvetuotanto Puunkorjuu Varastointi Kuormaus Kuljetus Lämpölaitokset Voimalaitokset Pellettitehtaat Kunnat Yritykset Teollisuus Pohjoismainen sähköpörssi Soiden jälkikäyttö Kuluttajat Sahat Kasvuturvetehtaat Multa-asemat 7

8 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Satamakeitaalla Taustalla ennallistettu lintukosteikko. 8

9 Toimitusjohtajan katsaus Olemme miettineet Vapossa kuluneen vuoden aikana paljon sitä, millainen yhtiö olemme ja mihin haluamme olla menossa. Tähän liittyvää keskustelua olemme käyneet niin talon sisällä kuin eri sidosryhmien kanssa. Vastuullisuus on asia, jota meiltä odotetaan etenkin ympäristöasioissa, mutta myös kaikessa muussa toiminnassamme. Tähän odotukseen olemme halunneet vastata sekä konkreettisilla toimilla että uudistamalla strategiaamme ja arvojamme. Vuonna 2014 uudistetun strategian ydin on se, että haluamme luoda Vaposta yhtiön, joka tuo arvoa asiakkaillemme olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Tätä täydentävät muun muassa seuraavat linjaukset: toimimme vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen ja lisäämme paikallista taloudellista hyvinvointia sekä kehitämme Vapoa työpaikkana, jossa tavoitteet ohjaavat toimintaa ja jokaisen on hyvä tehdä töitä. Kun tähän lisää, että arvomme ovat vastuullisuus, tulosnälkä ja uusiutuvuus, saa varmasti kuvan siitä, mihin haluamme olla menossa. Paikallisesti yhdessä yrittäjien kanssa Paikallisuus on asia, joka korostuu toiminnassamme. Turvetta ja puupolttoaineita tuotetaan ja käytetään paikallisesti ja Vapossa niiden tuotannosta ja kuljetuksista vastaavat paikalliset yrittäjät. Lähienergialla lämmitetään ihmisten koteja ja työpaikkoja. Liiketoimintamme edistää alueellista taloudellista toimeliaisuutta ja tätä kautta hyvinvointia paikallisesti. Tässä raportissa kerromme, mitä se tarkoittaa työpaikkoina ja verotuloina. Vastuullisuuden näkökulmasta asialla on toinenkin puoli. Asiakkaidemme on oltava varmoja, että Vapo toimittajana ja palvelun tuottajana toimii vastuullisesti. Siksi haluamme, että turvetuotantoalueilla ja muissa toimipaikoissamme kaikki Vapolle töitä tekevät henkilöt tietävät, mikä on Vapon tapa toimia. Olemme määritelleet Vapon eettisen ohjesäännön, jonka noudattamiseen olemme sitoutuneet. Uutta ohjeistuksessa se, että jatkossa se koskee myös hankintoja, eli käytännössä Vapon kumppaneina toimivia yrittäjiä. Yrittäjiä on koulutettu tähän keväästä 2015 alkaen ja vuoden loppuun mennessä koko ketjun tulee tuntea ja sisäistää Vapon tapa toimia. Olemme halunneet varmistaa myös lakisääteisen tilaajavastuuvelvoitteen täyttämisen. Siksi Vapo kuuluu Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämään Luotettava Kumppani -ohjelmaan. Vuoden 2015 alusta saakka olemme edellyttäneet, että myös kaikki turvetuotannon, puuenergian ja toimitusten sopimusyrittäjämme rekisteröityvät kyseiseen ohjelmaan. Ympäristövastuun välitilinpäätös Vapo julkisti joulukuussa 2011 mittavan ympäristöohjelman. Siinä sitouduimme useisiin turvetuotantoa koskeviin toimenpiteisiin, jotka koskivat vesistövaikutuksia, niiden seurantaa ja toimintamme avoimuutta. Vesistövaikutusten kannalta keskeisin asia oli, että lupasimme kaikkien tuotantoalueidemme olevan parhaan vesienkäsittelytekniikan (BAT) piirissä vuoden 2014 lopussa. Tämä edellytti 60 uuden pintavalutuskentän ja 40 uuden kosteikkoalueen rakentamista yhteensä noin hehtaarin tuotantoalalla. Paljon muutakin kolmen vuoden aikana on tehty. Olemme pitäneet lupauksemme siitä, ettemme hae tuotantolupia kokonaan, tai lähes ojittamattomille luokkien 4 ja 5 soille. Yhteensä noin hehtaaria luontoarvoiltaan merkittäviä soita on siirtynyt Vapolta suojeluun. Turvetuotantoalueiden ympäristötarkastuksia on tehostettu. Vesistökuormitusten tarkkailua ja näytteenottoa on lisätty lähes näytteeseen vuodessa. Sen lisäksi käytössä on 33 jatkuvatoimista mittaria monitoroimassa reaaliaikaisesti kuivatusvesien laatua. Suomme Netissä -verkkopalvelusta löytyvät kaikki Vapon turvetuotantoalueet päästö- ja vesistötarkkailuraportteineen. Sitoumusten toteuttamiseen käytettiin vuosina lähes 30 miljoonaa euroa. Työ ympäristövastuun parantamiseksi ja keräämämme tiedon avoin jakaminen on tuottanut tulosta. Marraskuussa 2014 julkaistu Energiateollisuus ry:n Suomalaisten energia-asenteet selvitys kertoo, että suhtautuminen energiaturpeeseen on muuttunut viime aikoina myönteisemmäksi. Vastuullisella toiminnalla vahvistamme asemaamme paikallisesti kotimaisena energiatoimijana. Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja 9

10 Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet Vuoden 2013 lopussa toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny käynnisti arvokeskustelun, jonka ytimenä oli konsernin nykyisten arvojen arviointi. Tavoitteena oli tunnistaa ne arvot, jotka henkilöstö voi jakaa ja joiden varassa yritys uskoo menestyvänsä tulevaisuudessa. Vapon arvoiksi kiteytyivät vastuullisuus, tulosnälkä ja uusiutuvuus. Vapo kehittää liiketoimintaansa entistä vastuullisemmaksi ja osana tätä kehitystä konsernin eettinen ohjeistus päivitettiin alkuvuonna Vastuullisuus ulottuu aiempaa laajemmalle Vapon arvoketjussa huomioiden asiakkaat ja heidän vaatimuksensa Vapoa kohtaan sekä Vapon vaatimukset palveluiden ja tavaran toimittajille. Uudistuneet eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ohjaavat jatkossa vapolaisten omaa sekä yhteistyökumppaneiden toimintaa. Vastuullisuus antaa Vapolle olemassaolon oikeutuksen. Kaiken toimintamme tulee kestää julkinen tarkastelu. Myös jokaisen vapolaisen tulee kantaa vastuu omasta työstään. Tulosnälkä tuo meille sitkeyttä viedä vaikeatkin asiat päätökseen, silloin kun se on liiketoimintamme tavoitteiden mukaista. Uusiutuminen tuo tulevaisuuden. Tarvitsemme suuret korvat kuullaksemme asiakkaitamme. Maailma muuttuu ja Vapo sen mukana. Vapossa jatketaan arvokeskustelua aktiivisesti vuonna Tavoitteena on synnyttää yhteinen ymmärrys siitä, mitä arvoilla tarkoitetaan ja miten ne vaikuttavat arjessa. Vapon eettiset toimintaperiaatteet ja -ohjeet kuvaavat konsernin hyväksyttyjä toimintatapoja ja arvoja sekä konsernin sitoutumista lakien, normien ja sisäisten säännösten noudattamiseen. Lisäksi ohjeet tukevat päätöksentekoa ja toiminnan johdonmukaisuutta. Vapon eettiset toimintaohjeet sisältävät konkreettisia vaatimuksia Vapolle ja toimittajille koskien seuraavia aihealueita: Ihmisoikeudet Työntekijöiden perusoikeudet Palkat ja työajat Työterveys ja työturvallisuus Ympäristövaikutukset Vastuullinen liiketoiminta Johtamisjärjestelmä Päivitettyjen eettisten toimintaohjeiden vienti käytäntöön on käynnistetty muun muassa esimiesten koulutuksissa. Lisäksi olemassa olevat toimintamallit käydään läpi ja niiden eettisten ohjeiden mukaisuus varmistetaan. Kaikille vapolaisille tullaan myös järjestämään perehdytys eettisiin ohjeisiin. Eettisten toimintaohjeiden mukaista toimintaa tullaan jatkossa seuraamaan muun muassa osana laatujärjestelmän sisäisiä ja ulkoisia auditointeja. Tämän lisäksi eettisen toiminnan varmistaminen on painopisteenä myös sisäisessä tarkastuksessa. 10

11 11

12 12 Ympäristö toiminnan vaikutukset

13 Vapolla on kaikkiaan yhdeksän ympäristösitoumusta, joista se on vuoden 2014 loppuun mennessä toteuttanut kuusi. Vapon vastuullisuussitoumukset Vapolle tärkeiden sidosryhmien suurimpia turvetuotantoon liittyviä huolenaiheita ovat tuotannon aiheuttamat vaikutukset luonnontilaisille soille sekä vesistöihin. Ympäristövastuu onkin nostettu Vapon toimintastrategian keskiöön. Vapo käynnisti joulukuussa 2011 ympäristövastuun jatkuvaan parantamiseen tähtäävän monivuotisen ohjelman, jossa yhtiö muun muassa sitoutui rakentamaan kaikki turvetuotantoalueensa parhaan käytettävissä olevan vesienkäsittelytekniikan piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuosien aikana Vapo siirsikin kaikki tuotantosuonsa parhaan käyttökelpoisen teknologian piiriin, mikä on tarkoittanut muun muassa 60 uutta pintavalutuskenttää sekä 40 uutta kosteikkoaluetta. Ohjelmaan liittyen Vapo lupasi myös, että kaikkien vuoden 2016 jälkeen avattavien tuotantosoiden humus- ja kiintoainekuormitus alapuolisiin vesistöihin on pienempi kuin turvetuotantoa edeltävänä aikana. Vapolla on kaikkiaan yhdeksän ympäristösitoumusta, joista se on vuoden 2014 loppuun mennessä toteuttanut kuusi. Loput kolme tavoitetta yhtiö pyrkii saavuttamaan asetetussa aikataulussa. Vapon vastuullisuussitoumukset Sitoumus Toteutunut Toteutuksessa Lisää sivulla Sitoumukset vuosille Vapo on sitoutunut rakentamaan kaikille turvetuotannossa oleville alueille parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset vesienkäsittelymenetelmät vuoden 2014 loppuun mennessä. Vapo jatkaa turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tehostettua valvontaa. Vapo julkistaa verkkosivuillaan kaikkien tuotantoalueiden vastuuhenkilöt sekä riippumattomien konsulttitoimistojen viranomaisille laatimat päästö- ja vesistötarkkailuraportit Vapo lisää jatkuvatoimisten mittareiden käyttöä kuormituksen monitoroinnissa ja julkistaa tulokset verkossa. Vapo on sitoutunut tuottamaan turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turv la. Vapo jatkaa aktiivisesti omistuksessaan olevien, merkittäviä luonnonarvoja sisältävien soiden vaihtoja ojitettuihin turvemaihin tai pyrkii myymään niitä suojelutarkoitukseen Sitoumukset 2016 Vapo on sitoutunut siihen, että vuodesta 2016 lähtien uuden tuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vapo on sitoutunut siihen, että kaikki Vapon turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa tarkkailussa. Vapo on sitoutunut, että yhtiön omistamat turvetuotannosta poistuvat alueet ovat seuraavassa maankäytössä viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä

14 Turvetuotannon osuus vesistöihin kohdistuvasta fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormituksesta on pieni. Lähde: SYKE Ympäristövastuun johtaminen Vapon ympäristöasioiden hallintaa ohjaavat ympäristöpolitiikka ja ympäristöstrategia Konsernin ympäristöpäämääriä ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, kasvihuonekaasujen ja jätekuormituksen vähentäminen, materiaalitehokkuuden parantaminen ja kestävän kehityksen edistäminen yhteistyössä arvoketjun kanssa. Keskeiset ympäristöasiat raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Jokaisella Vapon liiketoiminnolla on oma ympäristövastuuhenkilö, joka vastaa yhdessä liiketoimintajohdon kanssa ympäristöjohtamisesta sekä sidosryhmäyhteistyöstä ympäristöasioiden osalta. Turvetuotannon merkittävän roolin vuoksi Polttoaineet-liiketoiminnossa on nimetty ympäristöjohtaja sekä alueelliset ympäristöasiantuntijat, joiden vastuulle kuuluu ympäristölupaehtojen mukaisen toiminnan varmistaminen ja sidosryhmäyhteistyö. Käytännön vastuu ympäristöasioiden hyvästä hoidosta kuuluu jokaiselle työntekijälle ja Vapon urakoitsijalle. Vapossa ympäristöosaamista ylläpidetään ja kehitetään henkilöstölle ja yrittäjille suunnattujen koulutusten avulla. Eri liiketoiminnot laativat osaamisen kehittämissuunnitelmat vuosittain, joissa arvioidaan myös tarpeet ympäristöosaamisen osalta. Vuonna 2014 parannettiin sekä oman henkilöstön että urakoitsijoiden valmiuksia ympäristöasioiden viestintätilanteissa turvetuotteisiin liittyen. Lisäksi henkilöiden osaamista ylläpidetään ja kehitetään kohdennettujen koulutusohjelmien ja kurssien avulla. Uudet turvetuotannon urakoitsijat ja heidän kuljettajansa suorittavat turvetuotannon ympäristöperehdytyksen ajolupakoulutuksessa. Vapolla ja sen Suomen tytäryhtiöillä on sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä. Puuraaka-aineiden kestävyys ja alkuperän jäljitettävyys varmistetaan FSC ja PEFC -sertifikaateilla. Vapon ympäristöpolitiikka, -strategia, turvetuotannon vastuullisuussitoumukset ja voimassa olevat sertifikaatit ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla tapamme-toimia Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen Turvetuotannon valumavedet ovat tuotannossa syntyviä suoperäisiä luonnonvesiä, jotka sisältävät turpeesta ja maaperästä Kiintoaineen, kokonaisravinteiden ja orgaanisen aineksen kuormitus eri päästölähteistä Hajakuormitus Pinta-ala Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi TOC Milj. ha kg ha -1 v kg/v kg ha -1 v kg/v kg ha -1 v kg/v kg ha -1 v kg/v Luonnonhuuhtouma 30,4 5, , , Metsätalous 0, , , Maatalous 2, , , Laskeuma veteen 3,5 0, , Haja-asutus 1,07 5, , , Hulevedet 0, , , Pistemäinen kuormitus Yhdyskuntajätevedet Teollisuus Kalanviljelylaitokset Turkistarhaus Turvetuotanto 0, , , Yhteensä TOC = orgaaninen hiili Selvityksen toteuttaja: Suomen ympäristökeskus SYKE. Tilaaja ja lähde: Energiateollisuus ry, ympäristöpooli 14

15 Turvetuotannon vesiensuojelurakenteilla voidaan tehokkaasti vähentää vesistöihin kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa. huuhtoutunutta kiintoainetta, ravinteita ja humusta keskimäärin hieman enemmän kuin luonnontilaisen suon vesi. Turvetuotannon valumavedet eivät sisällä vesiluonnolle vieraita aineita, vaan ovat periaatteessa samaa vettä, joka suolta valuisi muutenkin. Tuotannon vesiensuojelurakenteilla voidaan tehokkaasti vähentää vesistöihin kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa. Maankäyttömuotojen ja teollisuuden aiheuttamaa vesistökuormitusta tutkineen Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan suurimmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen lähteet ovat maatalous, rakennetun alueen hulevedet ja metsätalous. Selvitys osoittaa myös, että turvetuotannon osuus vesistökuormituksesta on pieni (ks. taulukko sivulla 14). Selvityksessä korostettiin, että kuormituksen kokonaisuutta on aina tarkasteltava vastaanottavan vesistön näkökulmasta. Huomioitava on myös se, että vesistön tila-arvio voi muuttua tarkemman vesistöseurannan tuloksena Turvetuotannon päästötarkkailu Päästötarkkailu Vapo on sitoutunut siihen, että kaikki Vapon turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa tarkkailussa. kpl Vapon turvetuotantoalueiden päästötarkkailun laajentaminen toteutetaan vuosina Vuonna 2013 selvitettiin tarkkailun laajentamista varten tarvittavat toimenpiteet ja vuonna 2014 laajennettu tarkkailu käynnistettiin Pohjanmaan, Lounaan ja Keski-Suomen turvetuotantoalueilla. Vuonna 2014 Vapon turvetuotannon vesistökuormitus oli pienempi verrattuna edellisvuoteen sekä myös pidempään vertailuarvoon, kymmenen viime vuoden keskiarvoon, verrattuna. Vesistökuormitukset Vapon turvetuotantoalueilta Ominaiskuormitus (kg/ha/a) Keskiarvo Näytteet Analyysit Vesistötarkkailu Kiintoaine 38,2 43,8 44 Typpi 6,6 7 8 kpl Fosfori 0,20 0,38 0,29 Kokonaiskuormitus (t/a) Kiintoaine Typpi Fosfori Näytteet Analyysit 15

16 Vuonna 2014 päästötarkkailussa otettiin yli näytettä, joista tehtiin analyysia. Vapo lisää jatkuvatoimisten mittareiden käyttöä kuormituksen monitoroinnissa ja julkistaa tulokset verkossa turvetuotantoavastuullisesti/tarkkailuraportit/suommenetissa-verkkopalvelu. Vapo lisää jatkuvatoimisten mittareiden käyttöä kuormituksen monitoroinnissa ja julkistaa tulokset verkossa. Vapo julkistaa verkkosivuillaan kaikkien tuotantoalueiden vastuuhenkilöt sekä konsulttitoimistojen viranomaisille laatimat päästö- ja vesistötarkkailuraportit Turvetuotannon vedenlaatua seurataan ympäristölupamääräysten ja viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Vapo ei tee tarkkailuohjelmiin liittyviä mittauksia itse, vaan niitä tekevät alaan erikoistuneet ulkopuoliset yritykset, jotka vastaavat vesinäytteiden ottamisesta, näytteiden analysoinnista sekä raporttien laatimisen ja toimittamisen viranomaisille. Päästötarkkailussa näytteiden ja analyysien määrä on lisääntynyt 30 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 päästötarkkailussa otettiin yli näytettä, joista tehtiin noin analyysiä. Lisäksi vesistötarkkailussa otettiin yli näytettä, joista tehtiin yli analyysiä. Vapon turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailujen tulokset ovat nähtävissä Vapon verkkosivuilla turvetuotantoavastuullisesti/tarkkailuraportit. Myös tuotantoalueiden vastuuhenkilöiden yhteystiedot löytyvät Vapon verkkosivuilta Lisäksi Vapo julkaisi syksyllä 2014 Suomme Netissä -verkkopalvelun, joka on täysin uudenlainen avoimuutta lisäävä palvelu. Palvelusta löytyy kattavat tiedot Vapon turvetuotantoalueista sekä niiden vesienkäsittelymenetelmistä ja vuosikuormituksista. Vapo käynnisti maaliskuussa 2013 jatkuvatoimiset turvetuotantoalueiden kuormitusmittaukset. Tavoitteena oli asentaa 30 automaattista mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä hetkellä käytössä on 33 mitta-asemaa eri puolilla Suomea ja 21 mitta-aseman tulokset ovat jo saatavilla verkkopalvelussa. Asemista kaksi tuottaa vertailutietoa kohteista, joissa turvetuotantoa ei ole aloitettu. Mittausten tulokset ovat nähtävissä palveluntuottajan Valmet Oyj:n verkkosivuilla Jatkuvatoiminen kuormitusmittaus täydentää ympäristöluvan mukaista päästötarkkailua ja tuottaa avointa, riippumatonta ja luotettavaa tietoa turvetuotannon kuormituksesta julkisesti nähtäville. Vesistökuormituksen tarkemman mittaamisen ja seurannan avulla turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin saadaan aiempaa tarkempaa tietoa. Vapo on sitoutunut siihen, että vuodesta 2016 lähtien uuden tuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vuonna 2014 tehtiin ennakkotarkkailua 88 turvetuotantoon suunnitellulla kohteella lähtötilanteen vedenlaadun selvittämiseksi. Näistä kohteista on otettu yli vesinäytettä ja tehty yli vesianalyysiä. Yksi jatkuvatoiminen mitta-asema ottaa vesinäytettä vuodessa. 16 Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla seurataan veden virtaamaa, lämpötilaa, veden kemiallista hapenkulutusta, liuennutta orgaanista hiiltä, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, veden sameutta sekä kiintoainetta. Tiedot laite lähettää langattomasti asiantuntijan varmistettavaksi, ja tulokset ovat verkossa nähtävillä noin vuorokauden sisällä mittauksesta. Jatkuvatoiminen mittaus tuottaa pitoisuus- ja kuormitustietoa tunnin välein ympäri vuoden. Tämä tarkoittaa vuositasolla yli mittausta eli yli 400-kertaista tiheyttä keskimääräiseen manuaaliseen näytteenottoon verrattuna. Näin suuri datamäärä mahdollistaa aivan uudenlaisen lähestymistavan tulosten ja syy-seuraussuhteiden analyysiin. Kaikkia ympäristöluvan mukaisia tarkkailtavia muuttujia ei kuitenkaan pystytä nykytekniikalla seuraamaan jatkuvatoimisesti. Esimerkiksi typen ja fosforin pitoisuudet ovat useimmissa turvetuotantokohteissa niin alhaisia, ettei niitä pystytä määrittämään jatkuvatoimisilla laitteilla, vaan ne vaativat tuekseen myös manuaaliset vesinäytteenotot. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toteutti kuormituslaskelmat viranomaisten hallinnoiman Taso-hankkeen jatkuvatoimisesti mitatusta vedenlaatuaineistosta sekä vesinäytteistä. Eri maankäyttömuotojen kuormituksesta saatiin siten uutta tietoa aineiston suppeus ja epävarmuudet huomioiden. Käytettävissä olevat jatkuvatoimiset mittaustulokset vahvistavat sitä näkemystä, että turvetuotannon käsin tehtävään vesinäytteenottoon ja jatkuvatoimiseen virtaamamittaukseen perustuva kuormitusarvio on oikeaa suuruusluokkaa ja antaa luotettavan kuvan koko vuoden kokonaiskuormituksesta.

17 Vapo velvoittaa turveurakoitsijat tarkastamaan vesiensuojelurakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein. BAT vesienkäsittelymenetelmät ja omavalvonta Vapo on sitoutunut rakentamaan kaikille turvetuotannossa oleville alueille parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset vesienkäsittelymenetelmät vuoden 2014 loppuun mennessä. BAT:lla (= Best Available Techniques eli paras käyttökelpoinen tekniikka) tarkoitetaan turvetuotannon vesienkäsittelyssä nykyaikaisia, luonnonmukaisia puhdistusmenetelmiä kuten pintavalutuskenttiä ja kosteikkoja sekä erityistapauksissa myös kemiallista puhdistusta, jotka täydentävät perustason menetelmien, kuten sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden puhdistustehoa. Turvetuotantoalueilla paras käyttökelpoinen tekniikka määritellään aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin tuotantoalueen erityisolosuhteet ja jäljellä oleva käyttöaika. Tehty sitoumus koskee tuotantosoita, joita sitoumuksen alkamisvuotena 2011 oli hehtaaria. Uusille tuotantoalueille BAT:n mukainen vesienkäsittely rakennetaan automaattisesti ja turvetuotanto lopetetaan niillä alueilla, missä siirtyminen parhaaseen tekniikkaan ei ole mahdollista. Kuluneen kolmen vuoden aikana ( ) Vapo on siirtänyt kaikki tuotannossa olevat alueet parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT eli Best Available Techniques) piiriin ja BAT-taso on 100 %. Tuotantoalueista 96 % saatiin BAT:n piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Neljä prosenttia tuotantoalasta odottaa vielä ympäristölupaviranomaisten päätöksiä. Tällä alalla tuotantoa jatketaan vasta kun vesienkäsittely on saatu tehostettua BAT-tasoiseksi. Kesällä 2015 on käytössä vain sellaisia tuotantoalueita, joiden vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lisäksi hehtaari alueelta päätettiin lopettaa turvetuotanto, koska niiden vesiensuojelun tasoa ei pystytty tehostamaan BAT-tasoiseksi. Vapo jatkaa turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tehostettua valvontaa. Vapo on velvoittanut turveurakoitsijat tarkastamaan vesiensuojelurakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi kesäajaksi palkatut ympäristötarkastajat ovat tarkastaneet kaikkien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät sekä ympäristölupaehtojen mukaiset asiat vuodesta 2011 lähtien. Ympäristöviranomaiset tarkastavat turvetuotantoalueet neljän vuoden välein. Vuonna 2014 ELY-keskusten tarkastuksia toteutettiin noin 150 tuotantoalueella. Poikkeamien hallinta Turvetuotannon omaehtoisessa valvonnassa ja viranomaistarkastuksissa havaitut korjaustarpeet raportoidaan Vapon järjestelmiin toimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa varten. Muut ympäristöpoikkeamat ja -palautteet kirjataan palautejärjestelmään, jonka kautta vuonna 2014 käsiteltiin 23 huolenilmaisua, 10 ympäristövahinkoa, 5 lupapoikkeamaa ja 16 toiminnasta aiheutunutta onnettomuutta. Palautteet ja poikkeamat käsitellään kyseisessä liiketoiminnossa ja raportoidaan hallitukselle. Turvetuotannon ohijuoksutustilanteita seurataan erikseen. Vuonna 2014 vettä jouduttiin johtamaan ohitusrumpujen ja yli- Ympäristöpoikkeamat ja -palautteet Parhaan vesienkäsittelytekniikan (BAT) piirissä oleva tuotantoala % 83 % 87 % 100 % kpl Huolenilmaisut Ympäristövahingot Lupapoikkeamat Toiminnasta aiheutuneet onnettomuudet

18 Clean Waters toimii puhtaiden luonnonvesien puolesta. Vapo Ventures ja Clean Waters uutta liiketoimintaa vahvuuksista Vapo etsii aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tätä varten on käynnistetty uusi Vapo Ventures -liiketoiminta. Vapo Venturesin tavoitteena on synnyttää uusia liiketoimintoja olemassa olevien vahvuuksien ja osaamisen pohjalta sekä hyödyntää Vapon laajaa yhteistyöverkostoa. Vuonna 2014 käynnistynyt Clean Waters on ensimmäinen Vapo Ventures-startup, joka on jo edennyt uudeksi liiketoiminnaksi. Vesienkäsittelypalveluja tarjoavassa Clean Watersissa hyödynnetään ja tarjotaan turvetuotannossa kertynyttä vesienkäsittelyosaamista myös muiden maankäyttömuotojen tueksi. Clean Watersin ensimmäinen vuosi oli vauhdikas toiminnan käynnistämisen ja ensimmäisten toimeksiantojen myötä. Clean Waters on koettu uskottavaksi kumppaniksi markkinoilla, ja kokemus yli 500 kosteikosta, pintavalutus- tai kasvillisuuskentästä sekä noin laskeutusaltaasta ja padosta sekä laaja yhteistyöverkosto ovat toiminnan vahvuuksia. Suurin osa tähän mennessä sovituista Vapon ulkopuolisista hankkeista koskee metsätalouden vesien puhdistamista herkkien vesistöjen lähellä. Pää on avattu myös maatalouden vesien ja rakennettujen alueiden hulevesien puhdistamisessa. Clean Waters haluaa jakaa tietotaitoaan vesiensuojelusta ja on sitoutunut kehittämään uusia konsepteja maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Clean Waters on turvetuotannon vesienkäsittelykokemuksen pohjalta kehittänyt uuden kustannustehokkaan tavan vähentää eläintuotannon ravinnehuuhtoumia. Ravinnevirtojen hallinnalle sekä kierrätykselle on maataloussektorilla suuri kysyntä. Clean Watersin ratkaisut vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta sekä lisäävät ravinteiden kierrätystä tavoilla, joilla on laajat hyödyntämismahdollisuudet Itämeren alueella. Tämän ansiosta Baltic Sea Action Group on hyväksynyt menetelmän kehittämisen ja pilotoinnin Itämeren ekologista tilaa parantavana Itämeri-sitoumuksena. 18

19 Vapo ei hae ympäristölupia turvetuotantoa varten kaikkein luonnontilaisimmille soille. vuotopatojen kautta noin 60 tuotantoalueella vesiensuojelurakenteiden rikkoutumisen estämiseksi keskimäärin 7 päivän ajan. Ohijuoksutustilanteiden määrä on vähentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 93 kpl. Myös ohijuoksutusten kesto on vähentynyt noin 20 %. Ohijuoksuttaminen on lupaehtojen mukaista ja kaikki tapaukset ilmoitettiin valvoville ympäristöviranomaisille. Vapo testaa ja kehittää uusia ja tehokkaita menetelmiä ohijuoksutusten välttämiseksi. Vapo sai vuonna euron yhteisösakon ympäristön turmelemisesta liittyen Ähtärin Soidinsuon ympäristöluparikkomukseen vuosina Suolla oli aloitettu tuotannon valmistelutyöt ennen vesiensuojelurakenteiden valmistumista. Lisäksi valvova viranomainen on todennut vuonna 2015 Haapaveden voimalaitoksella tapahtuneen päästöylityksiä vuosien 2014 ja 2015 aikana. Vapo on antanut asiasta selvityksen ja asian käsittely on kesken. luokkiin 0 3. Vapossa linjattiin vuonna 2012 päätös, ettei yhtiö hae ympäristölupia turvetuotantoa varten luokkien 4 ja 5 soille eli kaikkein luonnontilaisimmille soille. Turvetuotannon vaikutukset lähiympäristöön kartoitetaan ympäristöluvan hakuvaiheessa. Kaikille uusille turvetuotantoon otettaville alueille tehdään luontoselvitys. Lisäksi yli 150 hehtaarin tuotantoalueille tehdään ympäristövaikutusten arviointi eli niin sanottu YVA-menettely. Siinä selvitetään alueen linnustoa, kasvillisuutta, pöly- ja meluvaikutuksia, maisemamuutoksia sekä vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen. Vuonna 2014 turvetuotannon ympäristölupahakemuksia laitettiin Vapossa vireille 51 kappaletta ja uutta lainvoimaista tuotantopinta-alaa saatiin 790 hehtaaria. YVA-menettely saatiin päätökseen 220 hehtaarilla ja vuoden 2014 lopussa YVA-menettelyssä oli hehtaaria. Vaikutukset lähiympäristöön Vapo on sitoutunut tuottamaan turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turv la. Kansallisen soiden ja turvemaiden strategian mukaisesti Vapo ohjaa turvetuotantoaan valmiiksi ojitetuille soille, jotka ovat jo menettäneet alkuperäisen luonnontilansa. Metsätalouskäyttöön ojitetut suot ovat valmiiksi peruskuivattuja ja niiden vesien suotautumisreitit muuttuneita. Näin turvetuotannon aloittaminen valmiiksi ojitetulla suolla ei kasvata kokonaisvesistökuormitusta yhtä paljon kuin luonnontilaisella suolla. Näin estetään myös luonnontilaisten soiden väheneminen. Vapo on luokitellut omistamansa suoalueet valtioneuvoston suoluokituksen (0 5) mukaisesti, jossa luokka 0 on muuttunein ja luokka 5 on luonnontilaisin. Vapon soista 98 prosenttia kuuluu Vapon suopinta-alat luonnontilaisuusluokissa % 25 % 0 % 2 % 54 % Luokat 0 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Pintavalutus on luonnonmukainen puhdistusmenetelmä ja turvetuotannon parasta käyttökelpoista vesienpuhdistustekniikkaa. Turvetuotannon vesienkäsittelyssä luonnonmukainen puhdistusmenetelmä on aina ensisijainen vaihtoehto. Näissä menetelmissä hyödynnetään luonnon omia mekanismeja vesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Luonnonmukaisilla menetelmillä valumavesistä saadaan poistettua kiintoainetta ja ravinteita ja päästään yleensä riittävän hyvään puhdistustulokseen. Kemikalointi on turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa erityismenetelmä, jonka käyttö harkitaan aina tapauskohtaisesti. 19

20 Urakoitsijoita koulutetaan ympäristöä huomioivaan ajoja työskentelytapaan pöly- ja meluvaikutusten minimoimiseksi. Vapo jatkaa aktiivisesti omistuksessaan olevien, merkittäviä luonnonarvoja sisältävien soiden vaihtoja ojitettuihin turvemaihin tai pyrkii myymään niitä suojelutarkoitukseen. Vuodesta 2011 lähtien Vapo on sopinut ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa yli hehtaarin suojelemisesta. Vuonna 2014 suojeluun siirtyi 422 hehtaaria. Luettelo vuosina suojeluun myydyistä soista on Vapon verkkosivuilla. Vapo on sitoutunut siihen, että yhtiön omistamat turvetuotannosta poistuvat alueet ovat seuraavassa maankäytössä viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä. Vapon turvetuotannosta poistuu vuosittain noin hehtaaria, josta osa palautetaan maanomistajille, osa myydään ja loppuosalla tehdään toimenpiteet seuraavaa maankäyttöä varten. Seuraava maankäyttömuoto on yleisimmin metsitys, peltoviljely tai erilaisten kosteikkojen perustaminen. Kosteikot kehittyvät ajan myötä luontaisen sukkession, eli luontolajiston luontaisen muuttumisen seurauksena uudelleen soistuviksi alueiksi. Vuonna 2013 Vapo käynnisti laajamittaiset tuotantoalueiden kartoitukset seuraavan maankäytön suunnittelua varten. Suunnitelmat vuosille laadittiin hehtaarille, joissa toimenpiteet on vuoden 2014 loppuun mennessä pääosin toteutettu. Materiaalitehokkuus tavoitteena kaatopaikkajätteen vähentäminen Vapo pyrkii aktiivisesti lisäämään jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Vuonna 2014 syntyneestä jätteestä kierrätettiin 71 prosenttia. Merkittävimpiä jätejakeita ovat käytetty aumamuovi ja tuhka. Vuonna 2014 Vapo toimitti käytettyjä aumamuoveja hyötykäyttöön noin tonnia, josta hyödynnettiin energiana 49 prosenttia ja kierrätysmateriaaleina 51 prosenttia. Tuhkan hyötykäyttö Vapo jatkoi myös toimenpiteitä lämpö- ja voimalaitostensa tuhkan hyötykäytön lisäämiseksi. Osa vuonna 2014 muodostuneesta tuhkasta välivarastoitiin tulevia maarakennuskohteita ajatellen. Vuonna 2014 saatiin lupapäätös yhteen uuteen maarakennuskohteeseen, sekä odotettiin kahden kohteen ympäristölupapäätöksen tulemista lainvoimaiseksi. Tuhkaa ohjattiin myös metsälannoitteeksi erityisesti turvetuotannon metsityskohteisiin. Vuonna 2014 tuhkaa muodostui noin tonnia, josta kolmannes hyötykäytettiin metsälannoitteeksi ja maarakennuskäyttöön. Lisäksi hyötykäyttöä odottamaan välivarastoitiin 37 prosenttia. Aiemmin välivarastoidusta tuhkasta ohjattiin lähes 40 prosenttia hyötykäyttöön. Vapon laitosten tuhkan käyttö 2014 Pöly- ja melutarkkailu Vapo harjoittaa turvetuotantoa siten, että sen pöly- ja meluvaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja tuotantomenetelmiä ja -koneita kehitetään jatkuvasti vähemmän pölyäviksi. Lisäksi urakoitsijoita koulutetaan ympäristöä huomioivaan ajo- ja työskentelytapaan pöly- ja meluvaikutusten minimoimiseksi. Turvetuotannon ympäristölupapäätöksissä annetaan määräykset sallituista päästöistä ilmaan sekä melusta. Vuonna % 15 % 29 % 19 % Kaatopaikalle Maarakentamiseen Metsälannoitteeksi Välivarastoon / tuleva hyötykäyttö Vapon turvetuotantoalueilla tehtiin pölytarkkailua 59 kohteessa ja melutarkkailua 7 kohteessa. 20

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun Kommenttipuheenvuoro 13.5.2014 Teija Hakalahti-Sirén Vapo Oy / clean waters Eri maankäytön vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa,

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt.

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt. Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Kestävä kehitys 1 Olennaisuusarviointi Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat Konsernin laskentaraja (G4-17) Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset KESKEISIÄ TAVOITTEITA JA TULOKSIA 07.10.2016 Esittelemme tällä sivulla keskeisiä taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun tavoitteita ja tuloksia. Lisää vastuullisuustyömme tuloksia

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

EETTISET TOIMINTAOHJEET LIITE (5)

EETTISET TOIMINTAOHJEET LIITE (5) 1 (5) EETTISET Yhä useammat asiakkaamme vaativat omilta tavaran- ja palveluidentoimittajiltaan varmennettua vastuullisuutta, toiminnan läpinäkyvyyttä ja varmuutta siitä, että ostetut tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Järvenpään hulevesiseminaari 10.11.2016 Anneli Wichmann Erityisasiantuntija Vapo Clean

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus Finlandia-talossa. Julkinen - Public

Tiedotustilaisuus Finlandia-talossa. Julkinen - Public Tiedotustilaisuus 5.10.2016 Finlandia-talossa 1 Vapo tähtää kasvaville aktiivihiilen sekä kevyiden ja kestävien hiilikuitumateriaalien markkinoille Tomi Yli-Kyyny 2 Vapo Ventures VAPO VENTURES hakee aktiivisesti

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta 17.2.2015 Sisältö 1. Ketä velvoite koskee? 2. Määräaika 3. Yrityksen energiakatselmuksen sisältö 4. Kohdekatselmukset 5. Kohdekatselmuksien sisältö 6.

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA 1 Megatrendi 5 Keskon uusi strategia 5/2015 Vastuullisuus yhdistettynä vahvaan identiteettiin ja houkutteleviin brändeihin on entistä enemmän toiminnan

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen Tutkija, dos. Niko Silvan Luonnonvarakeskus Projektin pääaihepiiri: Täysin uusiutuva ja ekologisesti

Lisätiedot

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen Tutkija, dos. Niko Silvan Luonnonvarakeskus Projektin pääaihepiiri: Täysin uusiutuva ja ekologisesti

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot