SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Paikallisuus työtä lähellä Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3. Paikallisuus työtä lähellä... 23. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Raportin sisällöstä Vapo: tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta Muutokset Vapon rakenteessa Suomessa Konsernin muutokset ulkomailla Vapon olennaiset vastuullisuuden teemat Keskeiset tunnusluvut, Vapo-konserni Raportin keskeisiä tunnuslukuja, Vapo-konsernin Suomen yhtiöt Vapon jäsenyydet Vapon toimitusketju Toimitusjohtajan katsaus Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet VASTUULLISUUS VAPOSSA Ympäristö toiminnan vaikutukset Vapon vastuullisuussitoumukset Ympäristövastuun johtaminen Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen Päästötarkkailu BAT vesienkäsittelymenetelmät ja omavalvonta Poikkeamien hallinta Vaikutukset lähiympäristöön Pöly- ja melutarkkailu Materiaalitehokkuus tavoitteena kaatopaikkajätteen vähentäminen Tuhkan hyötykäyttö Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset Paikallisuus työtä lähellä Paikalliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Verojalanjälki Paikalliset taloudelliset vaikutukset Henkilöstöjohtaminen Ajatuksia työstä ja työhyvinvoinnista Henkilöstön osaaminen Henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus Työhyvinvointi Työterveys ja turvallisuus Toimitusketjun vastuullisuus Urakoitsijoiden koulutukset Kotimaisuus Toimitus ja huoltovarmuus Energian kulutus Suomessa Vaihtoehtoja tuontienergialle Toimitus- ja huoltovarmuus Turpeen käyttö Suomessa Muut toimitetut polttoaineet Tuotanto ja varastojen määrät Lämmön ja sähkön tuotanto Asiakastyytyväisyys SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS HALLINTO RIIPPUMATON VARMENNUSRAPORTTI GRI-SISÄLTÖVERTAILU Mikä on GRI? GRI (Global Reporting Initiative) on kansainvälinen, laajasti käytetty vastuullisuusraportoinnin ohjeisto. GRI:n tavoitteena on auttaa olennaisten raportoitavien asioiden määrittelyssä sekä lisätä vastuullisuusraporttien vertailtavuutta tunnuslukujen ja määrämuotoisten sisältövaatimusten avulla. GRI-ohjeistoa kehitetään jatkuvasti maailman muutosten ja vastuullisuuden painopisteiden kehityksen myötä. Uusin versio GRI-ohjeistuksesta on GRI G4, joka julkaistiin vuonna Lisäksi GRI on julkaissut eri toimialoille tarkemmin soveltuvia lisäohjeistoja, esimerkiksi energia-alan ohjeiston, jota Vapo on hyödyntänyt soveltuvin osin raportoinnissaan. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Suomen valtioneuvoston vuonna 2011 antaman periaatepäätöksen mukaan listaamattomien valtio-omisteisten yhtiöiden tulee avoimesti raportoida yhtiön taloudesta ja toiminnasta noudattaen valtio-omisteisten yhtiöiden raportointimallia. Raportointimallin perusperiaatteena on comply or explain eli raportoi tai selitä -periaate, jonka mukaan yhtiön tulee raportoida mallin mukainen tieto, tai selittää miksi tietoa ei ole raportoitu (esimerkiksi tieto ei yhtiön suorittaman olennaisuusarvioinnin mukaan ole olennainen sen toiminnalle). Vapo on toteuttanut GRI:n mukaisen olennaisuusarvioinnin, jossa tunnistettiin Vapon toiminnalle tärkeimmät osa-alueet. Tämä raportointi keskittyy kuvaamaan näitä olennaisimpia asioita ja niiden kehitystä. 2

3 JOHDANTO Raportin sisällöstä Vapo kehittää vuosittain vastuullisuusraportointiaan, jonka tavoitteena on lisätä entisestään yhtiön toiminnan avoimuutta sekä kuvata Vapon toiminnan kehitystä ja vaikutuksia. Tavoitteena on raportoida asioista, jotka ovat oleellisia yhtiön liiketoiminnan kannalta ja joista yhtiön sidosryhmät ovat kiinnostuneita. Asioita seuraamalla sekä kehittämällä Vapo pystyy vähentämään haitallisia vaikutuksia ja toisaalta vahvistamaan positiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön. Raportoinnissa Vapo pyrkii kuvaamaan etenkin yhtiön paikallisia vaikutuksia Suomessa maakunta- ja kuntatasolla sekä laajemmin toiminnan vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Raportoinnin kehittämisen taustalla on myös tarve vastata sidosryhmien niin omistajien kuin muidenkin yhteiskunnan toimijoiden toiveisiin ja mielenkiinnon kohteisiin. Raportin painopisteiden valinnassa on käytetty apuna syksyllä 2013 tehtyä olennaisuusanalyysiä, joka toteutettiin Vapon sisäisinä työpajoina. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa yhtiön toiminnan tärkeimmät yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset Suomessa. Samalla päivitettiin vuoden 2010 sidosryhmäkyselyn tuloksia vastaamaan sidosryhmien nykyisiä odotuksia Vapon toiminnalle ja vastuullisuudelle. Päivitetty olennaisuusmatriisi on esitetty raportin sivulla 4. Analyysin perusteella tunnistettiin ja kirkastettiin Vapon vastuullisuudelle kolme pääteemaa: Ympäristö toiminnan vaikutukset Paikallisuus työtä lähellä Kotimaisuus toimitusvarmuus Tämä raportti kuvaa Vapo-konsernin Suomen toimintojen tuloksia kalenterivuodelta Mikäli raportoitu tieto poikkeaa tästä rajauksesta, se on mainittu tiedon yhteydessä sekä sivulla 5 esitetyssä taulukossa. Vuoden 2013 raporttiin verrattuna laskentarajaus on laajentunut henkilöstön ja työturvallisuuteen liittyvien asioiden osalta, kattaen nyt kaikki Vapo-konsernin Suomen toiminnot. Verojalanjäljen osalta raportointi kattaa koko Vapo-konsernin tilikaudelta 2014/2015 ( ). Raportissa on hyödynnetty GRI G4-ohjeistusta ja raportti noudattaa myös valtio-omisteisten yhtiöiden raportointimallia. Raportin numeeriset vastuullisuustiedot ovat ulkoisesti varmennettuja, varmennuslausunto on esitetty raportin sivuilla Raportointia täydentää Vapo-konsernin vuosikertomus tilikaudelta 2014/2015. Vapo: tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta Vapo on moderni liiketoimintaorganisaatio, jonka tavoitteena on tuottaa arvoa asiakkailleen olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Vapo toimittaa energia-asiakkailleen energiaturvetta ja puupolttoainetta sekä tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapo etsii aktiivisesti ja järjestelmällisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tätä varten on käynnistetty uusi Vapo Ventures -liiketoiminta, josta kerrotaan lisää sivulla 18. Vapo-konsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi Vapo Timberin sahatavara sekä Kekkilä ja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat kasvualustat, puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut. Virossa toimii Vapon tytäryhtiö AS Tootsi Turvas ja Ruotsissa Neova AB. Vapon kotipaikka sekä pääkonttori sijaitsevat Jyväskylässä. Markkina-alueellaan, Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria. Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo Oy:n liiketoimintaorganisaatio alkaen Vapo Oy Vapo Energia Vapo Timber Oy Kekkilä Oy Vapo Ventures & Clean Waters 3

4 Muutokset Vapon rakenteessa Suomessa Vuoden 2015 alussa Vapo uudisti organisaatiorakennettaan. Yhtiö pyrkii uudistetun strategian mukaisesti parantamaan asiakaspalvelua ja tehostamaan toimintaa koko energia-arvoketjussa. Tämän johdosta aikaisemmin erilliset turve- ja puupolttoaineet -liiketoiminta-alueet on Vapo Oy:ssä yhdistetty yhdeksi Polttoaineet -liiketoiminta-alueeksi. Uuden Vapo Ventures -liiketoiminta-alueen tavoitteena on kehittää ja kaupallistaa innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja yhtiön vahvuuksien pohjalta. Vapo Timber Oy:n Hankasalmen saha myytiin tammikuussa 2014 Versowood Oy:lle. Vapo Oy:n vuonna 2012 sopima kauppa Mustankorkea Oy:n myynnistä Jyväskylän kaupungille saatiin päätökseen joulukuussa Vapo osti Hanhisuon Kasvuturve Oy:n toukokuussa Konsernin muutokset ulkomailla Ruotsissa turvetuotantoyhtiö Torvförädling i Sverige AB fuusioitiin emoyhtiö Hasselfors Garden AB:hen joulukuussa Neova AB:n puupellettiliiketoiminta Ruotsissa sekä Ruotsissa ja Latviassa toimiva Lantmännen Agroenergi AB:n aloittivat toimintansa kesäkuun 2014 alussa. Ympäristövaikutukset 1. Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen 2. Energia- ja materiaalitehokkuus 3. Ilmastovaikutukset 4. Vaikutukset lähiympäristöön Paikallisuus työtä lähellä 5. Paikalliset taloudelliset vaikutukset 6. Paikalliset vaikutukset asukkaille 7. Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi 8. Toimitusketjun vastuullisuus Kotimaisuus ja toimitusvarmuus 9. Toimitus- ja huoltovarmuus 10. Polttoaineen kotimaisuus 11. Taloudelliset vaikutukset Merkitys ulkoisille sidosryhmille Vapon olennaisuusmatriisi suuri Vastuulliset toimintaperiaatteet 12. Eettiset toimintaperiaatteet 13. Lupien ja määräysten mukaisuus Merkitys liiketoiminnan kannalta suuri 4

5 Vapon olennaiset vastuullisuuden teemat Ympäristövaikutukset Näkökohdat Olennaiset GRI-näkökohdat Raportointirajaus Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen Päästötarkkailujen tulokset Uuden tekniikan hyödyntäminen, BAT Vesienkäsittelymenetelmien toimivuus ja valvonta Vaikutukset lähiympäristöön Paikalliset vaikutukset suoluontoon, luonnon monimuotoisuus Soiden jälkikäyttö ja ennallistaminen Turvetuotannon määrä ja sijainnit Riskit ihmisten terveydelle ja ympäristölle, melu, pöly Sidosryhmäviestintä ja -vuorovaikutus Energia- ja materiaalitehokkuus Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Ilmastovaikutukset Päästöt ilmaan Päästöt vesistöihin ja jätteet Luonnon monimuotoisuus Päästöt ilmaan Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit Määräystenmukaisuus Energia Päästöt vesistöihin ja jätteet Päästöt ilmaan Kuljetukset Turvekuljetukset Paikallisuus työtä lähellä Näkökohdat Olennaiset GRI-näkökohdat Raportointirajaus Paikalliset taloudelliset vaikutukset Toiminnan alueelliset taloudelliset vaikutukset Paikalliset hankinnat ja haja-asutusalueiden ja pienyritysten työllistäminen Vaikutukset paikallisyhteisöihin Paikalliset vaikutukset asukkaille, paikallisten huomioiminen hankkeissa Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja koulutus Työhyvinvointi, työterveys ja -turvallisuus Toimitusketjun ja alihankkijoiden vastuullisuus Vastuullisuus toimitusketjussa Taloudelliset tulokset Välilliset taloudelliset vaikutukset Paikallisyhteisöt Sidosryhmävuorovaikutus Koulutus Työterveys- ja turvallisuus Toimittajien ympäristöarvioinnit Kotimaisuus toimitusvarmuus Näkökohdat Olennaiset GRI-näkökohdat Raportointirajaus Toimitus- ja huoltovarmuus Turpeen käyttö Suomessa, toimitetut polttoaineet Energian saatavuus ja luotettavuus Turpeen tuotantotavoitteet ja varastojen määrät Lämmön- ja sähköntuotanto alueittain Polttoaineiden kotimaisuus Turpeen kansantaloudellinen vaikutus Välilliset taloudelliset vaikutukset Vapon osuus kotimaisista polttoaineista Taloudelliset vaikutukset Verojalanjälki Vaikutukset kauppataseeseen Taloudelliset tulokset Vapo-konserni Vastuulliset toimintaperiaatteet Näkökohdat Olennaiset GRI-näkökohdat Raportointirajaus Eettiset toimintaperiaatteet Ympäristölupien ja määräysten mukaisuus Liiketoiminnan eettisyys Määräystenmukaisuus 5

6 Keskeiset tunnusluvut, Vapo-konserni Liikevaihto, milj. 486,9 Liikevoitto, milj. 36,9 Taseen loppusumma, milj. 838,2 Omavaraisuusaste, % 37,9 Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC), % 5,4 Raportin keskeisiä tunnuslukuja, Vapo-konsernin Suomen yhtiöt Ympäristö Kiintoaineen ominaiskuormitus Vapon turvetuotantoalueilta, kg / ha / a 38,2 43,8 Turvetuotannon päästötarkkailu, analyysien lkm Parhaan vesienkäsittelytekniikan piirissä oleva tuotantoala, % (BAT) Jätteiden kierrätysaste, % Lämpö- ja voimalaitosten CO 2 -päästöt, 1000 tonnia Paikallisuus Maksetut palkat, milj. 35,0 36,5 Investoinnit, milj. 41,8 43,9 Hankinnat, milj. 232,3 282,7 Tulo- ja kiinteistöverot sekä työnantajamaksut, milj. 5,1* 8,9 Palkkaverot, milj. 9,4* 10,1 Henkilöstön määrä Tapaturmataajuus / milj. työtuntia * raportointijakso Kotimaisuus Turvetuotanto, milj. m 3 16,1 17,6 Lämmöntuotanto, GWh Polttoainetoimitukset, TWh 12,1 12,7 Polttoainevarastot vuoden lopussa, TWh 18,1 12,3 Vapon jäsenyydet Vapo toimii yhteistyössä toimialojansa koskevien etujärjestöjen kanssa, joita ovat mm. Bioenergia ry, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto sekä EU-tasolla toimivat EPAGMA (European Peat and Growing Media Association) ja AEBIOM (European Biomass Association). Vapon jäsenyyksiin kuuluu myös kansainvälinen tieteellis-tekninen IPS (International Peat Society) ja sen kansallinen yhdistys Suoseura ry sekä turvepohjaisten kasvulustojen sertifiointiin tähtäävä RPP (Foundation Responsibly Produced Peat). Vapo on myös jäsen Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistyksessä ja Tuhansien järvien uusyrityskeskuksessa sekä Hiilineutraalit kunnat (HINKU) foorumissa. Viranomaisilla on useita kiinteitä työryhmiä tai sidosryhmiensä toimielimiä, joissa Vapolla on edustajat. Tällaisia toimielimiä ovat mm. ympäristöministeriön asettama Turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun kansallisen koordinoinnin yhteistyöryhmä, ELY-keskusten alueelliset vesienhoidon yhteistyöryhmät sekä Huoltovarmuuskeskuksen Energiahuoltosektori ja kotimaisten polttoaineiden jaosto. 6

7 Vapon toimitusketju Vapon liiketoiminta työllistää huomattavan määrän urakoitsijoita etenkin poltto- ja raaka-aineiden tuotannossa ja kuljetuksissa. Vapo Maanomistajat Metsänomistajat Urakoitsijat Asiakkaat Turvemaat Metsät Luvitus Valmistelu Turvetuotanto Puunkorjuu Varastointi Kuormaus Kuljetus Lämpölaitokset Voimalaitokset Pellettitehtaat Kunnat Yritykset Teollisuus Pohjoismainen sähköpörssi Soiden jälkikäyttö Kuluttajat Sahat Kasvuturvetehtaat Multa-asemat 7

8 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Satamakeitaalla Taustalla ennallistettu lintukosteikko. 8

9 Toimitusjohtajan katsaus Olemme miettineet Vapossa kuluneen vuoden aikana paljon sitä, millainen yhtiö olemme ja mihin haluamme olla menossa. Tähän liittyvää keskustelua olemme käyneet niin talon sisällä kuin eri sidosryhmien kanssa. Vastuullisuus on asia, jota meiltä odotetaan etenkin ympäristöasioissa, mutta myös kaikessa muussa toiminnassamme. Tähän odotukseen olemme halunneet vastata sekä konkreettisilla toimilla että uudistamalla strategiaamme ja arvojamme. Vuonna 2014 uudistetun strategian ydin on se, että haluamme luoda Vaposta yhtiön, joka tuo arvoa asiakkaillemme olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa. Tätä täydentävät muun muassa seuraavat linjaukset: toimimme vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen ja lisäämme paikallista taloudellista hyvinvointia sekä kehitämme Vapoa työpaikkana, jossa tavoitteet ohjaavat toimintaa ja jokaisen on hyvä tehdä töitä. Kun tähän lisää, että arvomme ovat vastuullisuus, tulosnälkä ja uusiutuvuus, saa varmasti kuvan siitä, mihin haluamme olla menossa. Paikallisesti yhdessä yrittäjien kanssa Paikallisuus on asia, joka korostuu toiminnassamme. Turvetta ja puupolttoaineita tuotetaan ja käytetään paikallisesti ja Vapossa niiden tuotannosta ja kuljetuksista vastaavat paikalliset yrittäjät. Lähienergialla lämmitetään ihmisten koteja ja työpaikkoja. Liiketoimintamme edistää alueellista taloudellista toimeliaisuutta ja tätä kautta hyvinvointia paikallisesti. Tässä raportissa kerromme, mitä se tarkoittaa työpaikkoina ja verotuloina. Vastuullisuuden näkökulmasta asialla on toinenkin puoli. Asiakkaidemme on oltava varmoja, että Vapo toimittajana ja palvelun tuottajana toimii vastuullisesti. Siksi haluamme, että turvetuotantoalueilla ja muissa toimipaikoissamme kaikki Vapolle töitä tekevät henkilöt tietävät, mikä on Vapon tapa toimia. Olemme määritelleet Vapon eettisen ohjesäännön, jonka noudattamiseen olemme sitoutuneet. Uutta ohjeistuksessa se, että jatkossa se koskee myös hankintoja, eli käytännössä Vapon kumppaneina toimivia yrittäjiä. Yrittäjiä on koulutettu tähän keväästä 2015 alkaen ja vuoden loppuun mennessä koko ketjun tulee tuntea ja sisäistää Vapon tapa toimia. Olemme halunneet varmistaa myös lakisääteisen tilaajavastuuvelvoitteen täyttämisen. Siksi Vapo kuuluu Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämään Luotettava Kumppani -ohjelmaan. Vuoden 2015 alusta saakka olemme edellyttäneet, että myös kaikki turvetuotannon, puuenergian ja toimitusten sopimusyrittäjämme rekisteröityvät kyseiseen ohjelmaan. Ympäristövastuun välitilinpäätös Vapo julkisti joulukuussa 2011 mittavan ympäristöohjelman. Siinä sitouduimme useisiin turvetuotantoa koskeviin toimenpiteisiin, jotka koskivat vesistövaikutuksia, niiden seurantaa ja toimintamme avoimuutta. Vesistövaikutusten kannalta keskeisin asia oli, että lupasimme kaikkien tuotantoalueidemme olevan parhaan vesienkäsittelytekniikan (BAT) piirissä vuoden 2014 lopussa. Tämä edellytti 60 uuden pintavalutuskentän ja 40 uuden kosteikkoalueen rakentamista yhteensä noin hehtaarin tuotantoalalla. Paljon muutakin kolmen vuoden aikana on tehty. Olemme pitäneet lupauksemme siitä, ettemme hae tuotantolupia kokonaan, tai lähes ojittamattomille luokkien 4 ja 5 soille. Yhteensä noin hehtaaria luontoarvoiltaan merkittäviä soita on siirtynyt Vapolta suojeluun. Turvetuotantoalueiden ympäristötarkastuksia on tehostettu. Vesistökuormitusten tarkkailua ja näytteenottoa on lisätty lähes näytteeseen vuodessa. Sen lisäksi käytössä on 33 jatkuvatoimista mittaria monitoroimassa reaaliaikaisesti kuivatusvesien laatua. Suomme Netissä -verkkopalvelusta löytyvät kaikki Vapon turvetuotantoalueet päästö- ja vesistötarkkailuraportteineen. Sitoumusten toteuttamiseen käytettiin vuosina lähes 30 miljoonaa euroa. Työ ympäristövastuun parantamiseksi ja keräämämme tiedon avoin jakaminen on tuottanut tulosta. Marraskuussa 2014 julkaistu Energiateollisuus ry:n Suomalaisten energia-asenteet selvitys kertoo, että suhtautuminen energiaturpeeseen on muuttunut viime aikoina myönteisemmäksi. Vastuullisella toiminnalla vahvistamme asemaamme paikallisesti kotimaisena energiatoimijana. Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja 9

10 Arvot ja eettiset toimintaperiaatteet Vuoden 2013 lopussa toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny käynnisti arvokeskustelun, jonka ytimenä oli konsernin nykyisten arvojen arviointi. Tavoitteena oli tunnistaa ne arvot, jotka henkilöstö voi jakaa ja joiden varassa yritys uskoo menestyvänsä tulevaisuudessa. Vapon arvoiksi kiteytyivät vastuullisuus, tulosnälkä ja uusiutuvuus. Vapo kehittää liiketoimintaansa entistä vastuullisemmaksi ja osana tätä kehitystä konsernin eettinen ohjeistus päivitettiin alkuvuonna Vastuullisuus ulottuu aiempaa laajemmalle Vapon arvoketjussa huomioiden asiakkaat ja heidän vaatimuksensa Vapoa kohtaan sekä Vapon vaatimukset palveluiden ja tavaran toimittajille. Uudistuneet eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ohjaavat jatkossa vapolaisten omaa sekä yhteistyökumppaneiden toimintaa. Vastuullisuus antaa Vapolle olemassaolon oikeutuksen. Kaiken toimintamme tulee kestää julkinen tarkastelu. Myös jokaisen vapolaisen tulee kantaa vastuu omasta työstään. Tulosnälkä tuo meille sitkeyttä viedä vaikeatkin asiat päätökseen, silloin kun se on liiketoimintamme tavoitteiden mukaista. Uusiutuminen tuo tulevaisuuden. Tarvitsemme suuret korvat kuullaksemme asiakkaitamme. Maailma muuttuu ja Vapo sen mukana. Vapossa jatketaan arvokeskustelua aktiivisesti vuonna Tavoitteena on synnyttää yhteinen ymmärrys siitä, mitä arvoilla tarkoitetaan ja miten ne vaikuttavat arjessa. Vapon eettiset toimintaperiaatteet ja -ohjeet kuvaavat konsernin hyväksyttyjä toimintatapoja ja arvoja sekä konsernin sitoutumista lakien, normien ja sisäisten säännösten noudattamiseen. Lisäksi ohjeet tukevat päätöksentekoa ja toiminnan johdonmukaisuutta. Vapon eettiset toimintaohjeet sisältävät konkreettisia vaatimuksia Vapolle ja toimittajille koskien seuraavia aihealueita: Ihmisoikeudet Työntekijöiden perusoikeudet Palkat ja työajat Työterveys ja työturvallisuus Ympäristövaikutukset Vastuullinen liiketoiminta Johtamisjärjestelmä Päivitettyjen eettisten toimintaohjeiden vienti käytäntöön on käynnistetty muun muassa esimiesten koulutuksissa. Lisäksi olemassa olevat toimintamallit käydään läpi ja niiden eettisten ohjeiden mukaisuus varmistetaan. Kaikille vapolaisille tullaan myös järjestämään perehdytys eettisiin ohjeisiin. Eettisten toimintaohjeiden mukaista toimintaa tullaan jatkossa seuraamaan muun muassa osana laatujärjestelmän sisäisiä ja ulkoisia auditointeja. Tämän lisäksi eettisen toiminnan varmistaminen on painopisteenä myös sisäisessä tarkastuksessa. 10

11 11

12 12 Ympäristö toiminnan vaikutukset

13 Vapolla on kaikkiaan yhdeksän ympäristösitoumusta, joista se on vuoden 2014 loppuun mennessä toteuttanut kuusi. Vapon vastuullisuussitoumukset Vapolle tärkeiden sidosryhmien suurimpia turvetuotantoon liittyviä huolenaiheita ovat tuotannon aiheuttamat vaikutukset luonnontilaisille soille sekä vesistöihin. Ympäristövastuu onkin nostettu Vapon toimintastrategian keskiöön. Vapo käynnisti joulukuussa 2011 ympäristövastuun jatkuvaan parantamiseen tähtäävän monivuotisen ohjelman, jossa yhtiö muun muassa sitoutui rakentamaan kaikki turvetuotantoalueensa parhaan käytettävissä olevan vesienkäsittelytekniikan piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuosien aikana Vapo siirsikin kaikki tuotantosuonsa parhaan käyttökelpoisen teknologian piiriin, mikä on tarkoittanut muun muassa 60 uutta pintavalutuskenttää sekä 40 uutta kosteikkoaluetta. Ohjelmaan liittyen Vapo lupasi myös, että kaikkien vuoden 2016 jälkeen avattavien tuotantosoiden humus- ja kiintoainekuormitus alapuolisiin vesistöihin on pienempi kuin turvetuotantoa edeltävänä aikana. Vapolla on kaikkiaan yhdeksän ympäristösitoumusta, joista se on vuoden 2014 loppuun mennessä toteuttanut kuusi. Loput kolme tavoitetta yhtiö pyrkii saavuttamaan asetetussa aikataulussa. Vapon vastuullisuussitoumukset Sitoumus Toteutunut Toteutuksessa Lisää sivulla Sitoumukset vuosille Vapo on sitoutunut rakentamaan kaikille turvetuotannossa oleville alueille parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset vesienkäsittelymenetelmät vuoden 2014 loppuun mennessä. Vapo jatkaa turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tehostettua valvontaa. Vapo julkistaa verkkosivuillaan kaikkien tuotantoalueiden vastuuhenkilöt sekä riippumattomien konsulttitoimistojen viranomaisille laatimat päästö- ja vesistötarkkailuraportit Vapo lisää jatkuvatoimisten mittareiden käyttöä kuormituksen monitoroinnissa ja julkistaa tulokset verkossa. Vapo on sitoutunut tuottamaan turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turv la. Vapo jatkaa aktiivisesti omistuksessaan olevien, merkittäviä luonnonarvoja sisältävien soiden vaihtoja ojitettuihin turvemaihin tai pyrkii myymään niitä suojelutarkoitukseen Sitoumukset 2016 Vapo on sitoutunut siihen, että vuodesta 2016 lähtien uuden tuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vapo on sitoutunut siihen, että kaikki Vapon turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa tarkkailussa. Vapo on sitoutunut, että yhtiön omistamat turvetuotannosta poistuvat alueet ovat seuraavassa maankäytössä viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä

14 Turvetuotannon osuus vesistöihin kohdistuvasta fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormituksesta on pieni. Lähde: SYKE Ympäristövastuun johtaminen Vapon ympäristöasioiden hallintaa ohjaavat ympäristöpolitiikka ja ympäristöstrategia Konsernin ympäristöpäämääriä ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, kasvihuonekaasujen ja jätekuormituksen vähentäminen, materiaalitehokkuuden parantaminen ja kestävän kehityksen edistäminen yhteistyössä arvoketjun kanssa. Keskeiset ympäristöasiat raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Jokaisella Vapon liiketoiminnolla on oma ympäristövastuuhenkilö, joka vastaa yhdessä liiketoimintajohdon kanssa ympäristöjohtamisesta sekä sidosryhmäyhteistyöstä ympäristöasioiden osalta. Turvetuotannon merkittävän roolin vuoksi Polttoaineet-liiketoiminnossa on nimetty ympäristöjohtaja sekä alueelliset ympäristöasiantuntijat, joiden vastuulle kuuluu ympäristölupaehtojen mukaisen toiminnan varmistaminen ja sidosryhmäyhteistyö. Käytännön vastuu ympäristöasioiden hyvästä hoidosta kuuluu jokaiselle työntekijälle ja Vapon urakoitsijalle. Vapossa ympäristöosaamista ylläpidetään ja kehitetään henkilöstölle ja yrittäjille suunnattujen koulutusten avulla. Eri liiketoiminnot laativat osaamisen kehittämissuunnitelmat vuosittain, joissa arvioidaan myös tarpeet ympäristöosaamisen osalta. Vuonna 2014 parannettiin sekä oman henkilöstön että urakoitsijoiden valmiuksia ympäristöasioiden viestintätilanteissa turvetuotteisiin liittyen. Lisäksi henkilöiden osaamista ylläpidetään ja kehitetään kohdennettujen koulutusohjelmien ja kurssien avulla. Uudet turvetuotannon urakoitsijat ja heidän kuljettajansa suorittavat turvetuotannon ympäristöperehdytyksen ajolupakoulutuksessa. Vapolla ja sen Suomen tytäryhtiöillä on sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä. Puuraaka-aineiden kestävyys ja alkuperän jäljitettävyys varmistetaan FSC ja PEFC -sertifikaateilla. Vapon ympäristöpolitiikka, -strategia, turvetuotannon vastuullisuussitoumukset ja voimassa olevat sertifikaatit ovat nähtävillä yhtiön verkkosivuilla tapamme-toimia Vaikutukset vesistöihin ja vesistökuormituksen pienentäminen Turvetuotannon valumavedet ovat tuotannossa syntyviä suoperäisiä luonnonvesiä, jotka sisältävät turpeesta ja maaperästä Kiintoaineen, kokonaisravinteiden ja orgaanisen aineksen kuormitus eri päästölähteistä Hajakuormitus Pinta-ala Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi TOC Milj. ha kg ha -1 v kg/v kg ha -1 v kg/v kg ha -1 v kg/v kg ha -1 v kg/v Luonnonhuuhtouma 30,4 5, , , Metsätalous 0, , , Maatalous 2, , , Laskeuma veteen 3,5 0, , Haja-asutus 1,07 5, , , Hulevedet 0, , , Pistemäinen kuormitus Yhdyskuntajätevedet Teollisuus Kalanviljelylaitokset Turkistarhaus Turvetuotanto 0, , , Yhteensä TOC = orgaaninen hiili Selvityksen toteuttaja: Suomen ympäristökeskus SYKE. Tilaaja ja lähde: Energiateollisuus ry, ympäristöpooli 14

15 Turvetuotannon vesiensuojelurakenteilla voidaan tehokkaasti vähentää vesistöihin kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa. huuhtoutunutta kiintoainetta, ravinteita ja humusta keskimäärin hieman enemmän kuin luonnontilaisen suon vesi. Turvetuotannon valumavedet eivät sisällä vesiluonnolle vieraita aineita, vaan ovat periaatteessa samaa vettä, joka suolta valuisi muutenkin. Tuotannon vesiensuojelurakenteilla voidaan tehokkaasti vähentää vesistöihin kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa. Maankäyttömuotojen ja teollisuuden aiheuttamaa vesistökuormitusta tutkineen Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan suurimmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen lähteet ovat maatalous, rakennetun alueen hulevedet ja metsätalous. Selvitys osoittaa myös, että turvetuotannon osuus vesistökuormituksesta on pieni (ks. taulukko sivulla 14). Selvityksessä korostettiin, että kuormituksen kokonaisuutta on aina tarkasteltava vastaanottavan vesistön näkökulmasta. Huomioitava on myös se, että vesistön tila-arvio voi muuttua tarkemman vesistöseurannan tuloksena Turvetuotannon päästötarkkailu Päästötarkkailu Vapo on sitoutunut siihen, että kaikki Vapon turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa tarkkailussa. kpl Vapon turvetuotantoalueiden päästötarkkailun laajentaminen toteutetaan vuosina Vuonna 2013 selvitettiin tarkkailun laajentamista varten tarvittavat toimenpiteet ja vuonna 2014 laajennettu tarkkailu käynnistettiin Pohjanmaan, Lounaan ja Keski-Suomen turvetuotantoalueilla. Vuonna 2014 Vapon turvetuotannon vesistökuormitus oli pienempi verrattuna edellisvuoteen sekä myös pidempään vertailuarvoon, kymmenen viime vuoden keskiarvoon, verrattuna. Vesistökuormitukset Vapon turvetuotantoalueilta Ominaiskuormitus (kg/ha/a) Keskiarvo Näytteet Analyysit Vesistötarkkailu Kiintoaine 38,2 43,8 44 Typpi 6,6 7 8 kpl Fosfori 0,20 0,38 0,29 Kokonaiskuormitus (t/a) Kiintoaine Typpi Fosfori Näytteet Analyysit 15

16 Vuonna 2014 päästötarkkailussa otettiin yli näytettä, joista tehtiin analyysia. Vapo lisää jatkuvatoimisten mittareiden käyttöä kuormituksen monitoroinnissa ja julkistaa tulokset verkossa turvetuotantoavastuullisesti/tarkkailuraportit/suommenetissa-verkkopalvelu. Vapo lisää jatkuvatoimisten mittareiden käyttöä kuormituksen monitoroinnissa ja julkistaa tulokset verkossa. Vapo julkistaa verkkosivuillaan kaikkien tuotantoalueiden vastuuhenkilöt sekä konsulttitoimistojen viranomaisille laatimat päästö- ja vesistötarkkailuraportit Turvetuotannon vedenlaatua seurataan ympäristölupamääräysten ja viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Vapo ei tee tarkkailuohjelmiin liittyviä mittauksia itse, vaan niitä tekevät alaan erikoistuneet ulkopuoliset yritykset, jotka vastaavat vesinäytteiden ottamisesta, näytteiden analysoinnista sekä raporttien laatimisen ja toimittamisen viranomaisille. Päästötarkkailussa näytteiden ja analyysien määrä on lisääntynyt 30 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 päästötarkkailussa otettiin yli näytettä, joista tehtiin noin analyysiä. Lisäksi vesistötarkkailussa otettiin yli näytettä, joista tehtiin yli analyysiä. Vapon turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailujen tulokset ovat nähtävissä Vapon verkkosivuilla turvetuotantoavastuullisesti/tarkkailuraportit. Myös tuotantoalueiden vastuuhenkilöiden yhteystiedot löytyvät Vapon verkkosivuilta Lisäksi Vapo julkaisi syksyllä 2014 Suomme Netissä -verkkopalvelun, joka on täysin uudenlainen avoimuutta lisäävä palvelu. Palvelusta löytyy kattavat tiedot Vapon turvetuotantoalueista sekä niiden vesienkäsittelymenetelmistä ja vuosikuormituksista. Vapo käynnisti maaliskuussa 2013 jatkuvatoimiset turvetuotantoalueiden kuormitusmittaukset. Tavoitteena oli asentaa 30 automaattista mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä hetkellä käytössä on 33 mitta-asemaa eri puolilla Suomea ja 21 mitta-aseman tulokset ovat jo saatavilla verkkopalvelussa. Asemista kaksi tuottaa vertailutietoa kohteista, joissa turvetuotantoa ei ole aloitettu. Mittausten tulokset ovat nähtävissä palveluntuottajan Valmet Oyj:n verkkosivuilla Jatkuvatoiminen kuormitusmittaus täydentää ympäristöluvan mukaista päästötarkkailua ja tuottaa avointa, riippumatonta ja luotettavaa tietoa turvetuotannon kuormituksesta julkisesti nähtäville. Vesistökuormituksen tarkemman mittaamisen ja seurannan avulla turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin saadaan aiempaa tarkempaa tietoa. Vapo on sitoutunut siihen, että vuodesta 2016 lähtien uuden tuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vuonna 2014 tehtiin ennakkotarkkailua 88 turvetuotantoon suunnitellulla kohteella lähtötilanteen vedenlaadun selvittämiseksi. Näistä kohteista on otettu yli vesinäytettä ja tehty yli vesianalyysiä. Yksi jatkuvatoiminen mitta-asema ottaa vesinäytettä vuodessa. 16 Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla seurataan veden virtaamaa, lämpötilaa, veden kemiallista hapenkulutusta, liuennutta orgaanista hiiltä, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, veden sameutta sekä kiintoainetta. Tiedot laite lähettää langattomasti asiantuntijan varmistettavaksi, ja tulokset ovat verkossa nähtävillä noin vuorokauden sisällä mittauksesta. Jatkuvatoiminen mittaus tuottaa pitoisuus- ja kuormitustietoa tunnin välein ympäri vuoden. Tämä tarkoittaa vuositasolla yli mittausta eli yli 400-kertaista tiheyttä keskimääräiseen manuaaliseen näytteenottoon verrattuna. Näin suuri datamäärä mahdollistaa aivan uudenlaisen lähestymistavan tulosten ja syy-seuraussuhteiden analyysiin. Kaikkia ympäristöluvan mukaisia tarkkailtavia muuttujia ei kuitenkaan pystytä nykytekniikalla seuraamaan jatkuvatoimisesti. Esimerkiksi typen ja fosforin pitoisuudet ovat useimmissa turvetuotantokohteissa niin alhaisia, ettei niitä pystytä määrittämään jatkuvatoimisilla laitteilla, vaan ne vaativat tuekseen myös manuaaliset vesinäytteenotot. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toteutti kuormituslaskelmat viranomaisten hallinnoiman Taso-hankkeen jatkuvatoimisesti mitatusta vedenlaatuaineistosta sekä vesinäytteistä. Eri maankäyttömuotojen kuormituksesta saatiin siten uutta tietoa aineiston suppeus ja epävarmuudet huomioiden. Käytettävissä olevat jatkuvatoimiset mittaustulokset vahvistavat sitä näkemystä, että turvetuotannon käsin tehtävään vesinäytteenottoon ja jatkuvatoimiseen virtaamamittaukseen perustuva kuormitusarvio on oikeaa suuruusluokkaa ja antaa luotettavan kuvan koko vuoden kokonaiskuormituksesta.

17 Vapo velvoittaa turveurakoitsijat tarkastamaan vesiensuojelurakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein. BAT vesienkäsittelymenetelmät ja omavalvonta Vapo on sitoutunut rakentamaan kaikille turvetuotannossa oleville alueille parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset vesienkäsittelymenetelmät vuoden 2014 loppuun mennessä. BAT:lla (= Best Available Techniques eli paras käyttökelpoinen tekniikka) tarkoitetaan turvetuotannon vesienkäsittelyssä nykyaikaisia, luonnonmukaisia puhdistusmenetelmiä kuten pintavalutuskenttiä ja kosteikkoja sekä erityistapauksissa myös kemiallista puhdistusta, jotka täydentävät perustason menetelmien, kuten sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden puhdistustehoa. Turvetuotantoalueilla paras käyttökelpoinen tekniikka määritellään aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon kunkin tuotantoalueen erityisolosuhteet ja jäljellä oleva käyttöaika. Tehty sitoumus koskee tuotantosoita, joita sitoumuksen alkamisvuotena 2011 oli hehtaaria. Uusille tuotantoalueille BAT:n mukainen vesienkäsittely rakennetaan automaattisesti ja turvetuotanto lopetetaan niillä alueilla, missä siirtyminen parhaaseen tekniikkaan ei ole mahdollista. Kuluneen kolmen vuoden aikana ( ) Vapo on siirtänyt kaikki tuotannossa olevat alueet parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT eli Best Available Techniques) piiriin ja BAT-taso on 100 %. Tuotantoalueista 96 % saatiin BAT:n piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Neljä prosenttia tuotantoalasta odottaa vielä ympäristölupaviranomaisten päätöksiä. Tällä alalla tuotantoa jatketaan vasta kun vesienkäsittely on saatu tehostettua BAT-tasoiseksi. Kesällä 2015 on käytössä vain sellaisia tuotantoalueita, joiden vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lisäksi hehtaari alueelta päätettiin lopettaa turvetuotanto, koska niiden vesiensuojelun tasoa ei pystytty tehostamaan BAT-tasoiseksi. Vapo jatkaa turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tehostettua valvontaa. Vapo on velvoittanut turveurakoitsijat tarkastamaan vesiensuojelurakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein vuodesta 2012 lähtien. Lisäksi kesäajaksi palkatut ympäristötarkastajat ovat tarkastaneet kaikkien tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät sekä ympäristölupaehtojen mukaiset asiat vuodesta 2011 lähtien. Ympäristöviranomaiset tarkastavat turvetuotantoalueet neljän vuoden välein. Vuonna 2014 ELY-keskusten tarkastuksia toteutettiin noin 150 tuotantoalueella. Poikkeamien hallinta Turvetuotannon omaehtoisessa valvonnassa ja viranomaistarkastuksissa havaitut korjaustarpeet raportoidaan Vapon järjestelmiin toimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa varten. Muut ympäristöpoikkeamat ja -palautteet kirjataan palautejärjestelmään, jonka kautta vuonna 2014 käsiteltiin 23 huolenilmaisua, 10 ympäristövahinkoa, 5 lupapoikkeamaa ja 16 toiminnasta aiheutunutta onnettomuutta. Palautteet ja poikkeamat käsitellään kyseisessä liiketoiminnossa ja raportoidaan hallitukselle. Turvetuotannon ohijuoksutustilanteita seurataan erikseen. Vuonna 2014 vettä jouduttiin johtamaan ohitusrumpujen ja yli- Ympäristöpoikkeamat ja -palautteet Parhaan vesienkäsittelytekniikan (BAT) piirissä oleva tuotantoala % 83 % 87 % 100 % kpl Huolenilmaisut Ympäristövahingot Lupapoikkeamat Toiminnasta aiheutuneet onnettomuudet

18 Clean Waters toimii puhtaiden luonnonvesien puolesta. Vapo Ventures ja Clean Waters uutta liiketoimintaa vahvuuksista Vapo etsii aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tätä varten on käynnistetty uusi Vapo Ventures -liiketoiminta. Vapo Venturesin tavoitteena on synnyttää uusia liiketoimintoja olemassa olevien vahvuuksien ja osaamisen pohjalta sekä hyödyntää Vapon laajaa yhteistyöverkostoa. Vuonna 2014 käynnistynyt Clean Waters on ensimmäinen Vapo Ventures-startup, joka on jo edennyt uudeksi liiketoiminnaksi. Vesienkäsittelypalveluja tarjoavassa Clean Watersissa hyödynnetään ja tarjotaan turvetuotannossa kertynyttä vesienkäsittelyosaamista myös muiden maankäyttömuotojen tueksi. Clean Watersin ensimmäinen vuosi oli vauhdikas toiminnan käynnistämisen ja ensimmäisten toimeksiantojen myötä. Clean Waters on koettu uskottavaksi kumppaniksi markkinoilla, ja kokemus yli 500 kosteikosta, pintavalutus- tai kasvillisuuskentästä sekä noin laskeutusaltaasta ja padosta sekä laaja yhteistyöverkosto ovat toiminnan vahvuuksia. Suurin osa tähän mennessä sovituista Vapon ulkopuolisista hankkeista koskee metsätalouden vesien puhdistamista herkkien vesistöjen lähellä. Pää on avattu myös maatalouden vesien ja rakennettujen alueiden hulevesien puhdistamisessa. Clean Waters haluaa jakaa tietotaitoaan vesiensuojelusta ja on sitoutunut kehittämään uusia konsepteja maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Clean Waters on turvetuotannon vesienkäsittelykokemuksen pohjalta kehittänyt uuden kustannustehokkaan tavan vähentää eläintuotannon ravinnehuuhtoumia. Ravinnevirtojen hallinnalle sekä kierrätykselle on maataloussektorilla suuri kysyntä. Clean Watersin ratkaisut vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta sekä lisäävät ravinteiden kierrätystä tavoilla, joilla on laajat hyödyntämismahdollisuudet Itämeren alueella. Tämän ansiosta Baltic Sea Action Group on hyväksynyt menetelmän kehittämisen ja pilotoinnin Itämeren ekologista tilaa parantavana Itämeri-sitoumuksena. 18

19 Vapo ei hae ympäristölupia turvetuotantoa varten kaikkein luonnontilaisimmille soille. vuotopatojen kautta noin 60 tuotantoalueella vesiensuojelurakenteiden rikkoutumisen estämiseksi keskimäärin 7 päivän ajan. Ohijuoksutustilanteiden määrä on vähentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 93 kpl. Myös ohijuoksutusten kesto on vähentynyt noin 20 %. Ohijuoksuttaminen on lupaehtojen mukaista ja kaikki tapaukset ilmoitettiin valvoville ympäristöviranomaisille. Vapo testaa ja kehittää uusia ja tehokkaita menetelmiä ohijuoksutusten välttämiseksi. Vapo sai vuonna euron yhteisösakon ympäristön turmelemisesta liittyen Ähtärin Soidinsuon ympäristöluparikkomukseen vuosina Suolla oli aloitettu tuotannon valmistelutyöt ennen vesiensuojelurakenteiden valmistumista. Lisäksi valvova viranomainen on todennut vuonna 2015 Haapaveden voimalaitoksella tapahtuneen päästöylityksiä vuosien 2014 ja 2015 aikana. Vapo on antanut asiasta selvityksen ja asian käsittely on kesken. luokkiin 0 3. Vapossa linjattiin vuonna 2012 päätös, ettei yhtiö hae ympäristölupia turvetuotantoa varten luokkien 4 ja 5 soille eli kaikkein luonnontilaisimmille soille. Turvetuotannon vaikutukset lähiympäristöön kartoitetaan ympäristöluvan hakuvaiheessa. Kaikille uusille turvetuotantoon otettaville alueille tehdään luontoselvitys. Lisäksi yli 150 hehtaarin tuotantoalueille tehdään ympäristövaikutusten arviointi eli niin sanottu YVA-menettely. Siinä selvitetään alueen linnustoa, kasvillisuutta, pöly- ja meluvaikutuksia, maisemamuutoksia sekä vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen. Vuonna 2014 turvetuotannon ympäristölupahakemuksia laitettiin Vapossa vireille 51 kappaletta ja uutta lainvoimaista tuotantopinta-alaa saatiin 790 hehtaaria. YVA-menettely saatiin päätökseen 220 hehtaarilla ja vuoden 2014 lopussa YVA-menettelyssä oli hehtaaria. Vaikutukset lähiympäristöön Vapo on sitoutunut tuottamaan turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turv la. Kansallisen soiden ja turvemaiden strategian mukaisesti Vapo ohjaa turvetuotantoaan valmiiksi ojitetuille soille, jotka ovat jo menettäneet alkuperäisen luonnontilansa. Metsätalouskäyttöön ojitetut suot ovat valmiiksi peruskuivattuja ja niiden vesien suotautumisreitit muuttuneita. Näin turvetuotannon aloittaminen valmiiksi ojitetulla suolla ei kasvata kokonaisvesistökuormitusta yhtä paljon kuin luonnontilaisella suolla. Näin estetään myös luonnontilaisten soiden väheneminen. Vapo on luokitellut omistamansa suoalueet valtioneuvoston suoluokituksen (0 5) mukaisesti, jossa luokka 0 on muuttunein ja luokka 5 on luonnontilaisin. Vapon soista 98 prosenttia kuuluu Vapon suopinta-alat luonnontilaisuusluokissa % 25 % 0 % 2 % 54 % Luokat 0 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Luokka 5 Pintavalutus on luonnonmukainen puhdistusmenetelmä ja turvetuotannon parasta käyttökelpoista vesienpuhdistustekniikkaa. Turvetuotannon vesienkäsittelyssä luonnonmukainen puhdistusmenetelmä on aina ensisijainen vaihtoehto. Näissä menetelmissä hyödynnetään luonnon omia mekanismeja vesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi. Luonnonmukaisilla menetelmillä valumavesistä saadaan poistettua kiintoainetta ja ravinteita ja päästään yleensä riittävän hyvään puhdistustulokseen. Kemikalointi on turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa erityismenetelmä, jonka käyttö harkitaan aina tapauskohtaisesti. 19

20 Urakoitsijoita koulutetaan ympäristöä huomioivaan ajoja työskentelytapaan pöly- ja meluvaikutusten minimoimiseksi. Vapo jatkaa aktiivisesti omistuksessaan olevien, merkittäviä luonnonarvoja sisältävien soiden vaihtoja ojitettuihin turvemaihin tai pyrkii myymään niitä suojelutarkoitukseen. Vuodesta 2011 lähtien Vapo on sopinut ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa yli hehtaarin suojelemisesta. Vuonna 2014 suojeluun siirtyi 422 hehtaaria. Luettelo vuosina suojeluun myydyistä soista on Vapon verkkosivuilla. Vapo on sitoutunut siihen, että yhtiön omistamat turvetuotannosta poistuvat alueet ovat seuraavassa maankäytössä viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä. Vapon turvetuotannosta poistuu vuosittain noin hehtaaria, josta osa palautetaan maanomistajille, osa myydään ja loppuosalla tehdään toimenpiteet seuraavaa maankäyttöä varten. Seuraava maankäyttömuoto on yleisimmin metsitys, peltoviljely tai erilaisten kosteikkojen perustaminen. Kosteikot kehittyvät ajan myötä luontaisen sukkession, eli luontolajiston luontaisen muuttumisen seurauksena uudelleen soistuviksi alueiksi. Vuonna 2013 Vapo käynnisti laajamittaiset tuotantoalueiden kartoitukset seuraavan maankäytön suunnittelua varten. Suunnitelmat vuosille laadittiin hehtaarille, joissa toimenpiteet on vuoden 2014 loppuun mennessä pääosin toteutettu. Materiaalitehokkuus tavoitteena kaatopaikkajätteen vähentäminen Vapo pyrkii aktiivisesti lisäämään jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Vuonna 2014 syntyneestä jätteestä kierrätettiin 71 prosenttia. Merkittävimpiä jätejakeita ovat käytetty aumamuovi ja tuhka. Vuonna 2014 Vapo toimitti käytettyjä aumamuoveja hyötykäyttöön noin tonnia, josta hyödynnettiin energiana 49 prosenttia ja kierrätysmateriaaleina 51 prosenttia. Tuhkan hyötykäyttö Vapo jatkoi myös toimenpiteitä lämpö- ja voimalaitostensa tuhkan hyötykäytön lisäämiseksi. Osa vuonna 2014 muodostuneesta tuhkasta välivarastoitiin tulevia maarakennuskohteita ajatellen. Vuonna 2014 saatiin lupapäätös yhteen uuteen maarakennuskohteeseen, sekä odotettiin kahden kohteen ympäristölupapäätöksen tulemista lainvoimaiseksi. Tuhkaa ohjattiin myös metsälannoitteeksi erityisesti turvetuotannon metsityskohteisiin. Vuonna 2014 tuhkaa muodostui noin tonnia, josta kolmannes hyötykäytettiin metsälannoitteeksi ja maarakennuskäyttöön. Lisäksi hyötykäyttöä odottamaan välivarastoitiin 37 prosenttia. Aiemmin välivarastoidusta tuhkasta ohjattiin lähes 40 prosenttia hyötykäyttöön. Vapon laitosten tuhkan käyttö 2014 Pöly- ja melutarkkailu Vapo harjoittaa turvetuotantoa siten, että sen pöly- ja meluvaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja tuotantomenetelmiä ja -koneita kehitetään jatkuvasti vähemmän pölyäviksi. Lisäksi urakoitsijoita koulutetaan ympäristöä huomioivaan ajo- ja työskentelytapaan pöly- ja meluvaikutusten minimoimiseksi. Turvetuotannon ympäristölupapäätöksissä annetaan määräykset sallituista päästöistä ilmaan sekä melusta. Vuonna % 15 % 29 % 19 % Kaatopaikalle Maarakentamiseen Metsälannoitteeksi Välivarastoon / tuleva hyötykäyttö Vapon turvetuotantoalueilla tehtiin pölytarkkailua 59 kohteessa ja melutarkkailua 7 kohteessa. 20

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3. Paikallisuus työtä lähellä... 23. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI?

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3. Paikallisuus työtä lähellä... 23. Mitä valtio-omisteisten yhtiöiden tulee raportoida? Mikä on GRI? SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO....................................... 3 Raportin sisällöstä................................ 3 Vapo: tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puusta...........................................

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Yritysvastuuraportti 2013

Yritysvastuuraportti 2013 Yritysvastuuraportti 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...3 Raportin sisältö...3 Vapo lyhyesti...4 Muutokset organisaation rakenteessa...5 Organisaation toimitusketju...6 Vapon jäsenyydet...6 Viestintäjohtajan

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Turvetuotanto ja. vesistövaikutukset

Turvetuotanto ja. vesistövaikutukset Turvetuotanto ja vesistövaikutukset ESITTEEN TERMISTÖN LÖYDÄT TAKAKANNEN ALTA Vesiensuojelu on oleellinen osa nykyaikaista turvetuotantoa Suomen tuhansien järvien tyyppi ja vedenlaatu vaihtelevat. Osa

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

VAPO Sidosryhmäanalyysi Loppuraportti 29.4. 2010

VAPO Sidosryhmäanalyysi Loppuraportti 29.4. 2010 VAPO Sidosryhmäanalyysi Loppuraportti 29.4. 2010 Kaisa Kurittu Mikael Niskala Mikko Valtonen Sidosryhmäanalyysin toteutus Sidosryhmäanalyysi koostui kolmesta vaiheesta: 1. Keskeisten sidosryhmien määrittely

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

EPV Energia Oy 18.12.2014 1

EPV Energia Oy 18.12.2014 1 EPV Energia Oy 18.12.2014 1 Miksi turvetta tarvitaan? Seinäjoen voimalaitos (sähkö ja kaukolämpö) Keskimääräinen polttoainetarve 2 300 000 MWh vuodessa. Kaukolämpöä tulee sähköntuotannon ohessa Seinäjoen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAISTA VESISTÄ KILPAILUETUA Vesiensuojelutarpeet koskevat kaikkea maankäyttöä. Vesienkäsittely voi olla tuottavalle toiminnalle välttämätöntä tai sillä on saavutettavissa tuottavuuden

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

STEIGER Energy and Environment Oy

STEIGER Energy and Environment Oy QUALITY CREATES TRUST STEIGER Energy and Environment Oy Toimisto STEIGER Energia ja Ympäristö tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita turveteollisuuteen ja ympäristöön liittyviä konsultointi- ja insinööripalveluja.

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonnasta

Turvetuotannon valvonnasta Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari ja kansalaistapaaminen Jyväskylä 16-17.3.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta ja valvonnan keinoista 2. Turvetuotanto

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot