VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

Transkriptio

1 VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1

2 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 617 miljoonaa euroa ja yritys työllisti henkilöä. 2

3 Asiakasnäkökulma: 3 [Esittäjän nimi] [pp.kk.vv vv]

4 Asiakasnäkökulma: Kustannukset ei yksin ratkaise hintavakaus korostuu ml. regulatiiviset tekijät investointipäätöksissä Toimitusvarmuus Toimitusjoustavuus Polton hyötysuhde Polttoaineen käytettävyys vaikeissakin olosuhteissa 4

5 Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea (PEIKKO) : "Energia- ja ilmastotiekartta 2050" Raporttiin otettiin ne energialinjaukset, joista kaikki 8 puoluetta pystyivät olemaan samaa mieltä. Vaikka komitea lähti tavoittelemaan EU:n viitoittamaa 80-95%:n päästöleikkausta vuoteen 2050 mennessä, Suomen ei ole komitean mukaan tarpeen kiirehtiä kotimaisen, työllistävän ja monella muullakin tavoin hyödyllisen turpeen käytön lopettamista. Komitea linjaa: Turpeen hyötyjen vuoksi on tärkeä varmistaa, että siitä luovutaan vasta viimeisenä fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen. Turpeennostoa on edelleen kehitettävä kohti ympäristövastuullista tuotantoa. 5

6 Suomalaisten energia-asenteet 2014 Energiateollisuus ry 6

7 Energiaturpeen kannatus on lisääntynyt merkittävästi 7

8 Puuenergian kannatus on säilynyt vakaana 8

9 Kotimaisten energialähteiden työllisyysvaikutukset tunnistetaan yhä paremmin 9

10 Turve ja energianhuolto 10

11 Energian lähteet 2012 => Puu, turve ja vesi 33 % Kotimaisen energian lähteet 11

12 Kotimaisten polttoaineiden kokonaiskäyttö on laskenut jatkuvasti vuodesta 2010 Turpeen käyttö on lähes puolittunut 12

13 Tuotannosta poistuu pinta-alaa jatkuvasti enemmän kuin uutta alaa saadaan tilalle 13

14 Turvetuotantoalueen hankkiminen ja ottaminen käyttöön kestää jopa vuotta Luvitusprosessi itsessään kestää 4-12 vuotta Varannon Arviointi, Maan osto tai vuokraus Tuotantoalueen hankkiminen, luvitus ja kuntoonpano kestää jopa vuotta Tutkimukset ja suunnittelu: Maastonmittaus; Tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma; Lupahakemuksen laatiminen Ympäristöluvan käsittely aluehallintovirastossa (AVI) Valitukset AVI:n ympäristölupapäätökseen; Toteutuu nykyisin lähes aina Vaasan Hallintooikeus Korkein oikeus 3 15 v 1-2 v 1-3 v 1-2 v 1-2 v 1-4 v Jos lupa myönnetty, kuntoonpano alkaa Sisältää luontoarvoselvitykset Riittävä suokokonaisuus ja todettu turpeen tarve: Luvitusprosessi alkaa ( YVA 2-3 v ) YVA eli ympäristövaikutusten arviointi yli 150 ha kohteille, (varsin harvoin on tämän kokoluokan hankkeita) Lainvoimainen ympäristölupapäätös Luvan valmistelu ja käsittely 4 9 v, lisäksi mahd. YVA-prosessi 2-3 v

15 Maakuntakaavoituksella vaikutetaan energiahuoltoon Turvetuotantoon varattavien alueiden tulee olla aidosti tuotantokelpoisia. Tuotantokelpoisuutta arvioidaan alueen teknisten ominaisuuksien sekä ympäristöluvitukseen vaikuttavien tekijöiden kannalta. Kaavavarausten kokonaispinta-alassa täytyy huomioida, että turvetuotannon ympäristölupaprosessin ja maanhankinnan yhteydessä mahdollisesti muodostuvat esteet vähentävät toteumaoletusta. Turvetuotannon kaavavaraukset tuleekin mitoittaa ottaen huomioon tulevaisuuden tuotantopinta-alan tarve 15

16 Kaavoitus Kaavavarausten mukainen uusien turvetuotantoalueiden toteutuminen on pääsääntöisesti suurempi, mitä enemmän kaavavaraukset sisältävät jo tuottajan hallinnassa olevia alueita. Vapo Oy pitää tärkeänä, että monimuotoisuudeltaan arvokkaimmat luonnontilaiset suot tulee saattaa luonnonsuojelualueiksi SLkaavamerkinnällä luo-merkintä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) nähdään ongelmalliseksi ja sen käyttöä tulee välttää, koska merkinnän oikeusvaikutuksen ovat epäselvät. 16

17 Energiaturpeen käyttö laskenut 1990-luvun alun tasolle Lähde: Pöyry

18 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet

19 Energia ja kansantalous 19

20 Kauppatase : +12 Mrd Eur -3,6 Mrd Eur

21 Kilpailukyky kansantalouden kannalta

22 Kysynnän ja tarjonnan kehittymisen scenario 2020 metsähakkeelle (Pöyry) Kotimaisen energian lisäysmahdollisuudet etelässä, mutta raakaaineet Keski- ja Pohjois- Suomessa. Puun käyttöä on lisättävä, korvataanko edelleen lisää turvetta vaiko tuontipolttoaineita?

23

24 Energiaturve ja verot 24

25 Vapon tuottaman energiaturpeen verojalanjälki 2013: Turveveron osuus on vain 30 % kaikista veroista MYYNTI CHP Lämpö 5,3 TWh - CHP Sähkö 3,3 TWh - Lämpö/höyry 0,8 TWh - Lauhdesähkö 0,8 TWh Yhteensä 10,2 TWh = 137 milj. Kansantalouden tulovaikutus (sis. välilliset palkkatulot ja investoinnit) 279 milj. VEROVAIKUTUKSET 2013, milj. Turvevero (lämmöntuot.) 26,9 (4,9 /MWh) Verot palkoista* 29 ALV (Vapo) 14,9 Sähkövero 0,1 Polttoaineverot 9,9 Kiinteistövero 0,3 Tulovero (Vapo) 6,8 Yhteensä 87,9 milj. => 8,62 / MWh Nämä verot kohdistuvat myös sähkön tuotantoon (poltto-aineilla ei varsinaista sähköveroa) 25 + osingot Vapolta valtiolle 5 milj. * palkat: Vapon toimihenkilöt ja yrittäjät + työntekijät

26 Energiaturve ja vedet 26

27 Turvetuotannon osuus alle prosentti vesistöjen ravinnekuormituksesta, 2012 Typpipäästölähteet Fosforipäästölähteet Lähde: Suomen ympäristökeskus

28 Kaikki maankäyttö aiheuttaa kiintoaineskuormitusta Turvetuotannon osuus kohtuullinen Turvemaiden metsätalous -kunnostus ojitus Turvepeltojen viljely Turvetuotanto Kiintoaine, kuormitus t/vuosi *) (=4%) Lähde: Suo- ja turvemaastrategia 2011, turvemaiden kiintoainekuormitus *) Arviosta puuttuu luonnonhuuhtoutuma

29 Vapon 2012 ympäristösitoumukset toteutuvat

30 Vapon keskeisimmät ympäristötavoitteet % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 30

31 BAT-tekniikkaa vesienkäsittelyyn: pintavalutuskentät ja kosteikot Tilai suu den nimi Teki jän Nim i

32 Entä jatko: Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaineja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. 32

33 Yhteenveto 33

34 Hyödyt vs. haitat: Ongelmat ratkaistavissa Kotimainen $ Vesistöongelmat Vastuu omissa käsissä Luontoarvot Lähienergiaa / huoltovarmuus ETS hoitaa CO 2 :n Laatu / varastointi Talous / kauppatase / työllisyys Puunjalostuksen turvaaminen 34

35 Kiitos! 35 Kuvassa kuivatusvesiä puhdistavaa pintavalutuskenttää