Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kulttuurilautakunta Sivu 1 / / / Espoon kaupunginkirjaston palveluverkko 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Tyrni, puh Eeva Jäppinen, puh Terttu Nygren, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Espoonlahden kirjastopalveluiden järjestämistä siten, että 1. Kivenlahden ja Soukan kirjastopalvelut yhdistetään ja siirretään Lippulaivassa sijaitseviin nykyisiin Keilahallin ja Anttilan tiloihin siten, että vuokrasopimus alkaa kaupunki ei tässä vaiheessa ota kantaa aluekirjaston siirtymiseen uusiin tiloihin, jotka rakennetaan mahdollisesti Lippulaivan toiseen päähän liikennekeskuksen läheisyyteen 3. Nöykkiön lähikirjaston palveluaikaa laajennetaan ns. omatoimipalveluajan käyttöönottamisella. Lisäksi Nöykkiön lähikirjastoon tehdään toiminnallisia muutoksia yhteistyössä nuorisotilan kanssa. Lisäksi kulttuurilautakunta päättää seuraavat kirjastoverkkoa koskevat tuottavuustoimenpiteet: 1. Haukilahden lähikirjaston sulkeminen vuoden 2015 alusta alkaen 2. Laajalahden lähikirjaston tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen siten, että tilat olisivat pääosin yhteisökäytössä, mutta niissä tarjottaisiin rajoitetusti myös kirjastopalveluita 3. Karhusuon lähikirjaston palvelua laajennetaan ns. omatoimiaukiolon käyttöönottamisella 4. kulttuurin tulosyksikön johtaja ja kirjastopalvelut osallistuvat Tapiolan aluekirjaston palveluiden siirtämisen suunnitteluun. Käsittely Käsiteltiin :n 19 jälkeen. Puheenjohtaja ehdotti Tiaisen kannattamana asian palauttamisesta valmisteluun. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kulttuurilautakunnan yksimielisesti päättäneen palauttaa asian valmisteluun.

2 Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 2 Päätös Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun. Liite 9 Kirjastoverkko 2014 lähetekeskustelu: esitys kulttuurilautakunnan kokouksessa Kirjastopisteiden kustannukset 2013 Selostus Kehittämisen lähtökohta Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt vuonna 2005 kirjaston palvelukonseptin tavoitetilasta. Useista vaihtoehdoista valittiin tuolloin ns. aluekirjastomalli, jossa kirjastoverkko koostuu viidestä aluekirjastosta ja niitä täydentävästä lähipalvelusta. Valtuusto tarkasteli kaupungin kaikkien palvelujen osalta palveluverkkoa vuonna Työn tuloksena julkaistiin Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 (KV ). Kirjastojen osalta vuonna 2005 päätetystä perusratkaisusta pidettiin kiinni. Sivistystoimen luonnosvaiheessa olevan tuottavuusohjelman mukaan palveluverkkoa kehitetään tavoitetila 2020 periaatteiden mukaisesti. Alueellisten palvelujen kehittämisen tulee olla erityisenä painopisteenä palveluiden kehittämisessä. Kirjastopalveluiden osalta tuottavuuden nostamiseen on tarkoituksenmukaista käyttää ainakin seuraavia keinoja: - luovutaan epätarkoituksenmukaisista tiloista - lisätään kirjastotilojen omatoimikäyttöä - lisätään tilojen yhteiskäyttöä muiden palvelualueiden kanssa - tarjotaan ns. kevyitä palveluita (itsepalveluhyllyjä, varauksennoutopisteitä) muiden toimijoiden tiloissa - moniammatillisen yhteistyön avulla vähennetään painetta lisähenkilöstön palkkaamiseen, painopisteenä erityisesti yhteistyö nuoripalveluiden kanssa tavoitteena sosiaalinen eheys alueilla - otetaan käyttöön verkkomaksaminen - henkilöstöresurssin joustava yhteiskäyttö ja siirtäminen työpisteestä toiseen. Kirjastoverkkokäsittelyt kulttuurilautakunnassa 2013 ja 2014 Kaupunginkirjaston palveluverkkoa on käsitelty nykyisessä kulttuurilautakunnassa neljä kertaa. Kirjastoverkon nykytila esiteltiin kokouksessa. Seuraavassa kokouksessa hyväksyttiin Matinkylän palvelutorin tarveselvitys. Helmikuun kokouksen päätöksestä poiketen Espoonlahden aluekirjaston tarveselvitystä ei käsitelty maaliskuun kokouksessa.

3 Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 3 Kirjastopalvelut teetti tutkija Jaani Lahtisella kirjastonkäyttötutkimuksen vuonna Kirjastonkäyttötutkimuksen tutkimustulokset esiteltiin kulttuurilautakunnassa Seuraavassa kokouksessa käytiin lähetekeskustelu kirjastopalveluiden toiminnallisista sisällöistä ja kirjaston palveluverkosta. Espoonlahden kirjastopalvelut Kirjastopalveluiden tasa-arvoisen saatavuuden ja kehittämisen näkökulmista Espoonlahden aluekirjastopalveluista päättäminen on välttämätöntä kevään 2014 aikana. Espoonlahden alue on väestömäärältään Espoon toiseksi suurin (vuonna 2023: asukasta ilman metroa). Metron tulo voi muuttaa alueen väestöltään Espoon suurimmaksi. Kivenlahden ja Soukan kirjastojen nykyiset tilat ovat soveltumattomat nykyaikaisiin kirjastopalveluihin. Eri käyttäjäryhmien tarpeita on erittäin vaikeaa sovittaa yhteen nykytiloissa ilman mittavia remontteja. Huonokuntoisten tilojen remontintarve on akuutti. Kummassakin kirjastossa on sisäilmaongelmia. Kivenlahden kirjaston valaistus tulisi uusia kokonaan. Soukan kirjastoon ei pääse lastenrattailla eikä pyörätuolilla. Soukan kirjaston poistumistiet muodostavat merkittävän turvallisuusriskin. Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen hanke on ollut investointiesityksessä ns. selvityskohde ilman ajoitus- ja rahoitusesitystä. Aluekirjaston rakentamiseksi Citycon Oy:lla on voimassa suunnitteluvaraus kirjastotilojen sijoittamiseksi Lippulaivan kauppakeskukseen. Citycon Oy ei ole antanut aikataulua investointipäätöksen tekemiselle. Sen sijaan kauppakeskusomistaja on tarjonnut olemassa olevaa liiketilaa Lippulaivan nykyisistä tiloista Espoon kaupungille kirjastokäyttöön. Kirjastopalveluiden tilantarve on neliötä. Arvio tilapäistilojen vuokrasta tuodaan kulttuurilautakunnan kokoukseen. Kirjastopalveluiden siirtymisestä Lippulaivaan rakennettaviin uusiin tiloihin ei ole välttämätöntä päättää keväällä Koska metropäätös vaikuttaa olennaisesti kirjaston kävijämääriin, päätös on tarkoituksenmukaista tehdä vasta, kun metropäätös on tehty. Kaupungin kannalta on mielekästä pitää ratkaisu avoimena toistaiseksi. Mikäli kuitenkaan päätöstä tilapäiseen tilaan siirtymisestä ei ole tehty ja Espoonlahdessa ei ole aluekirjastopalveluita vielä vuonna 2016 metron alkaessa kulkea Matinkylään, vaarana on Matinkylän palvelutorin palveluiden ylikuormittuminen. Myös tästä syystä on välttämätöntä saada väestömäärältään Espoon toiseksi suurimmalle Espoonlahden alueelle aluekirjastopalvelut. Vaikka esitettyyn tilapäiseen tilaan ei ole mahdollista saada alkuperäisen suunnitelman mukaista kulttuurisalia, voidaan aiemmin ehdotetusta aluekirjastokonseptista toteuttaa paljon. Espoonlahden aluekirjasto voi tilapäisessäkin tilassa toimia perhekirjastona ja tukea alueen perheiden elämän tarinallisuutta, liikunnallisuutta ja kulttuurisuutta.

4 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / 4 Tähän kulttuurisuuden tukemiseen Espoonlahden aluekirjasto tarvitsee esitystilan. Se voidaan toteuttaa joko avoimessa tilassa olevana estradina tai erillisenä tilana. Avoin estradi sijoitettaisiin mahdollisimman kauaksi kirjaston hiljaisesta alueesta. Estradilla voi olla koroke (Sello) tai se voi olla ilman koroketta (Entresse). Toinen mahdollisuus on rakentaa erityinen pimennettävä esitystila, mikäli on teknisesti mahdollista saada aikaan kevytrakenteinen ja paloturvallinen tila. Teatteriesitysten elämyksellisyyttä ajatellen jälkimmäinen ratkaisu olisi parempi vaihtoehto. Molemmat vaihtoehdot mahdollistaisivat kuitenkin sen, että myös Espoonlahden asukkaat pääsisivät vihdoin osallisiksi kaupungin kulttuuripalveluiden tuottamista esityksistä. Tähän saakka se ei ole ollut mahdollista sopivien esitystilojen puuttuessa. Erillistä tilaa voisivat käyttää harjoitus- ja esitystilana myös erilaiset ryhmät: Espoossa toimivat tanssialan harrastajaryhmät, Espoon esittävän taiteen koulu ESKO, Teatteri Hyökyvuori ja Espoon työväenopiston esittävät ryhmät. Korvaukseksi harjoitustilan käytöstä voitaisiin kirjaston asiakkaille tarjota ilmaisesityksiä. Kirjasto voi myös kehittää kumppanuussuhteita esimerkiksi tarinallisuutta ja kierrätysmateriaaleja hyödyntävän Leikkiteatteriyhdistyksen ja Metropolian Ammattikorkeakoulun kulttuurialojen opintolinjojen kanssa. Leikkiteatteriyhdistyksellä on jo toimintaa Espoonlahden alueella: kesän 2014 alussa yhdistys järjestää Kivenlahden asukaspuistossa leikkiteatterimenetelmään perustuvan Hörviäistutkimuskurssin lapsille. Myös Espoossa toimivat ammattiteatterit, Teatteri Hevosenkenkä ja Tanssiteatteri Glims & Gloms voisivat olla kiinnostuneita yhteistyökuvioista kirjaston kanssa. Sosiaaliset erot alueella ovat suuret, ja kirjaston pitää olla matalan kynnyksen paikka kaikille sosiaaliryhmille. Aineistoa pitää löytyä helposti ja siksi esillepano on erityisen tärkeää. Vyöhykeajattelulla, jossa hiljaiset ja äänekkäämmät toiminnat ja palvelut on jaettu omille vyöhykkeilleen, voidaan ottaa huomioon myös alueen väestörakenteessa korostuvat iäkkäämmät asiakkaat. Esteettömyys on tärkeää tilan kaikessa suunnittelussa. Kirjastomaailma muuttuu kovaa vauhtia, joten esteettömyyden lisäksi muunneltavuus on keskeinen asia. Vyöhykeajattelulla kirjastoon saadaan mahtumaan eri-ikäiset asiakkaat. Tämä on tärkeää, koska kirjasto houkuttelee varmasti myös alueen nuoria. Espoonlahden keskustan tuntumassa ei ole omaa nuorisotilaa, joten kirjaston nuortenosaston suunnitteluun ja resurssointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilasuunnittelussa toteutetaan vyöhykeajattelun, esteettömyyden, muunneltavuuden ja elämyksellisyyden lisäksi kestävän kehityksen periaatteita. Koska kyse on tässä vaiheessa tilapäisestä tilasta, on lopulliseen kirjastotilaan mahdollisesti sopimattomien uusien kalusteiden hankkiminen turhaa. Sisustus toteutetaan etupäässä kunnostetuin kierrätyskalustein. Tähän tarvitaan kierrätykseen erikoistunutta arkkitehtia, jotta lopputulos olisi tyylikäs, kaunis ja toimiva. Näin hanke on resurssitehokas eli siinä säästetään sekä kustannuksia että luonnonvaroja.

5 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / 5 Kestävä kehitys on yksi kaupungin poikkihallinnollisista kehitysohjelmista. Ohjelman tavoitteena on kehittää ja parantaa uusia kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmaa toteutetaan projektien, oman toiminnan muuttumisen, uusien kokeilun ja kumppanuuksien kautta. Koulut ovat käyttäneet kierrätyskalusteita, mutta yhtään julkista tilaa ei Espoossa tiettävästi ole kalustettu kokonaan kierrätyskalustein. Espoonlahden aluekirjasto voisi toimia tässä esimerkkinä uudenlaiseen ajattelutapaan. Espoonlahden alueelle jäisi aluekirjaston lisäksi kaksi lähikirjastoa, Saunalahti ja Nöykkiö. Nöykkiön lähikirjaston aukiolon laajentaminen on mahdollista ns. omatoimiaukiolon avulla. Omatoimiaukiolon laajentaminen iltoihin tarkoittaa valvontalaitteiden hankkimista vuoden 2015 aikana. Lisäksi Nöykkiön lähikirjastoon on tarkoitus tehdä toiminnallisia muutoksia yhteistyössä nuorisotilan kanssa. Tämä edellyttää, että nuorisotilan sisäänkäynnin yhteyteen rakennetaan lasitettu eteinen, josta on suora uusi sisäänkäynti kirjaston ryhmätyöhuoneeseen. Kirjaston ryhmätyöhuoneen ikkuna muutetaan erilliseksi oveksi, jolloin kirjaston sivusisäänkäynti pysyy ennallaan. Suunnitelma edellyttää arkkitehdin käsittelyä. Muutos mahdollistaa paitsi tilojen sujuvaa yhteiskäyttöä, myös ns. keveää palvelua kirjaston varsinaisen aukioloajan ulkopuolella. Henkilöstöresurssin käyttäminen olisi nykyistä tehokkaampaa, jos nuorisopalveluille ja kirjastolle myönnetään perusparannusrahaa tilamuutoksia varten. Lähipalvelua on mahdollista toteuttaa myös ilman varsinaista kirjastotilaa. Ns. kevyen palvelun tarjoaminen esimerkiksi Soukan koululla ja/tai palvelutalossa vaikkapa itsepalvelukirjahyllyn, varausten noutopisteen tai kirjastoauton avulla toisi palvelua niille, joille kodin vieressä oleva palvelu on tärkeintä. Kotipalvelun avulla voidaan tuoda kirjastopalveluja myös kotiin asti. Erilaisten innovatiivisten ratkaisujen avulla Espoonlahden alueelle saataisiin sekä nykyaikaiset aluekirjastopalvelut että turvattaisiin lähipalvelut niitä tarvitseville. Tilanne ja toimenpiteet muun kirjastoverkon osalta Leppävaaran alueella ei ole lähitulevaisuudessa tarvetta tehdä muutoksia toimipisteverkkoon. Myöskään Keski- ja Pohjois-Espoon kirjastoverkkoon ei esitetä muutoksia. Alueella on pieniä kirjastoja, joiden palvelua voidaan lisätä erilaisten omatoimipalveluaikojen avulla. Ensimmäisenä on tarkoitus kokeilla Karhusuon kirjastolla järjestelyä, jossa kirjastohenkilökunta on paikalla päivisin heti koulujen loputtua ja aikuisten iltakäyttö tapahtuu omatoimisesti. Matinkylän alueen kirjastoverkko täydentyy vuonna 2015 Opinmäen lähi- ja koulukirjastolla ja vuonna 2016 Matinkylän palvelutorilla. Opinmäessä kirjaston tila on yhteinen nuorisopalveluiden kanssa. Haukilahden kirjasto sijaitsee kahden aluekirjaston vaikutusalueiden leikkauksessa. Kirjaston vaikutusalue on pieni ja jo nykyisellään osa alueen asukkaista käyttää Kirjasto Omenan ja osa Tapiolan kirjaston palveluita. Kävijöitä on alle vuodessa. Kirjastotilassa on ollut jatkuvia sisäilmaongelmia. Korjauksia on tehty useita vuoden 2001 jälkeen,

6 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / 6 viimeksi ennen joulua 2013 ja nyt vuoden 2014 alussa. Ongelmia ei ole saatu poistumaan. Haukilahden kirjaston sulkeminen tarkoittaisi kahden henkilötyövuoden vapautumista muihin toimipisteisiin. Järjestelyn avulla voitaisiin turvata vilkkaimpien toimipisteiden viikonloppuaukioloaikoja ja myös vapauttaa henkilöstöä suunnittelemaan uusia kirjastotiloja (Opinmäki, Matinkylän palvelutori). Laajalahden taajamassa on tarve ns. kylätalolle. Uudenlaisen palvelukonseptin luominen nykyiselle kirjastotilalle ja alakerran kerhotilalle olisi mielekästä. Kirjastopalveluiden osuus tilojen käytöstä voisi olla noin 20 %, muun toiminnan 80 % (nyt toisin päin). Tapiolan aluekirjaston tilat kulttuurikeskuksessa ovat ahtaat ja nykykirjastotoimintaan soveltumattomat. Tilan puute ehkäisee toiminnan ja palvelujen kehittämistä asukkaiden nykyisten kirjastonkäyttötapojen ja tarpeiden mukaisiksi. Metron tulo ja Tapiolan alueen rakentaminen tuovat uusia asukkaita ja myös satunnaiskäyttäjiä. Kirjaston tilojen laajentaminen kulttuurikeskuksessa ei ole mahdollista, jo nyt varasto otettu asiakastilaksi, samoin useita työhuonetiloja on muutettu asiakastiloiksi. Ns. Marimekkotalon soveltuvuutta kirjastotilaksi tutkittiin Kirjastopalveluissa tehdyn SWOT-analyysin pohjalta remontoitu Heikintorin kiinteistö tarjoaisi parhaat tilat Tapiolan aluekirjastolle. Nykyaikaisten palvelumuotojen lisäksi tila mahdollistaisi myös paljon kaivatun hiljaisen lukutilan tarjoamisen metron varrella. Kustannukset Kirjastoverkon vuoden 2013 kustannukset ovat liitteenä. Samassa taulukossa on vuodelle 2016 arvioidut kustannukset. Merkittävimmät kustannuslisäykset tulevat aluekirjastojen (Matinkylän palvelutori ja Espoonlahti) tilakustannuksista ja henkilöstökustannuksista. Toimipisteiden lakkauttaminen (Kivenlahti, Soukka, Haukilahti ja Laajalahti) tuo tilakustannussäästöjä vain n euroa. Espoonlahden aluekirjastoon siirtymisen yhteydessä henkilöstökulujen lisäys on euroa (10 vakanssia lisää olettaen, että Kivenlahden ja Soukan henkilöstö siirretään aluekirjastoon). Aluekirjastot ovat lisänneet voimakkaasti kirjaston käyttöä sekä Matinkylässä että Leppävaarassa. Voidaankin ennustaa, että kirjastoasioinnin hinta ei tule nousemaan, vaikka kustannukset nousevat. Espoon kirjaston valtakunnallisesti vertailukelpoinen taloudellisuusluku (Henkilöstökulut + Kirjastoaineistokulut) / (Fyysiset käynnit + Lainaus) on 1,33 euroa/käyttökerta, Vantaan 1,29 euroa ja Helsingin 1,67 euroa. Vaikka valtaosa kalustuksesta hankittaisiin kierrätystä käyttäen, osa on hankittava uutena kuten itsepalveluautomaatio, tietotekniikka, kirjahyllyt ja akustointielementit. Kalustamisen ja automatisoinnin kustannukset ovat karkean arvion mukaan

7 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 7 Tiedoksi

8 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 8