Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla"

Transkriptio

1 Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: /962/2014 Lounea Oy Tehdaskatu Salo Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Lounea Oy 1 Asetettavat enimmäishinnat Asian tausta Lounea Oy:n (jäljempänä "Lounea") tulee noudattaa seuraavia enimmäishintoja metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa: Metallijohdintilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 10,70 euroa. Metallijohdintilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 85,00 euroa ja rinnakkaisyhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 57,00 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kuukausivuokran enimmäishinta on 75 euroa. Valokuitutilaajayhteyden kytkentämaksun enimmäishinta on 131,00 euroa. Viestintävirasto on asettanut vastaavat enimmäishinnat myös muille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuille yrityksille eli Elisa Oyj:lle, KYMP Oy:lle, DNA Oy:lle, Anvia Oyj:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintävirasto asetti Lounealle kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla annetussa huomattavan markkinavoiman (HMV)-päätöksessä (Dnro 74/934/2012) velvollisuuden noudattaa sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien 1 Aiemmalta nimeltään SSP Yhtiöt Oy. HMV-päätös (Dnro 72/934/2012) annettiin SSP Yhtiöt Oy:lle. Viestintävirasto Kommunikationsverket Finnish Communications Regulatory Authority Itämerenkatu 3 A PL Helsinki Puhelin Östersjögatan 3A PB 313, FI Helsingfors, Finland Telefon Itämerenkatu 3A P.O. Box 313, FI Helsinki, Finland Telephone

2 2 (32) Asiaan sovellettavat säännökset kuukausivuokrien ja kytkentämaksujen hinnoittelussa viraston erillisessä päätöksessä asettamia kustannussuuntautuneita enimmäishintoja. Yksityiskohtaiset perustelut enimmäishinnan asettamiselle ilmenevät Lounealle annetusta HMV-päätöksestä 2. Viestintävirasto asetti antamissaan HMV-päätöksissä vastaavan velvollisuuden myös Elisa Oyj:lle, KYMP Oy:lle, DNA Oy:lle, Anvia Oyj:lle ja TeliaSonera Finland Oyj:lle. Viestintämarkkinalain 37 :n 1 momentin mukaan Viestintävirasto voi 18 :n mukaisella päätöksellä asettaa teleyritykselle velvollisuuden noudattaa 24 ja 25 :ssä tarkoitetun käyttöoikeuden hinnoittelussa Viestintäviraston asettamaa enimmäishintaa. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös kohtuullinen pääomalle laskettava tuotto, johon vaikuttavat teleyrityksen tekemät investoinnit ja niihin liittyvät riskit. Viestintämarkkinalain mukaan Viestintävirasto ei ole arvioidessaan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta sidottu teleyrityksen kustannuslaskennassa käyttämiin periaatteisiin. Viestintävirastolla on myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön perusteella laaja harkintavalta hinnoittelun kohtuullisuuden arviointiperusteiden määrittämisessä. Viestintämarkkinalaki edellyttää, että kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisessä huomioon otetaan myös toiminnan tehokkuus. Viestintämarkkinalain esitöiden 3 mukaan toiminnan tehokkuutta arvioidaan vertaamalla suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia muissa vastaavissa olosuhteissa toimivien teleyritysten kustannuksiin. Viestintämarkkinalaki ei sisällä säännöksiä siitä, millä tavalla Viestintäviraston tulee menetellä toiminnan tehokkuutta arvioidessaan, mutta Viestintävirastolla on kuitenkin laaja harkintavalta myös toiminnan tehokkuuden arvioinnissa. 4 Kustannussuuntautunutta hinnoittelua koskevia säännöksiä sovelletaan siten samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseessä ennakkoon määrättävä enimmäishinta vai jälkikäteinen hintavalvonta. Niin etukäteen asetettavassa enimmäishinnassa kuin jälkikäteen arvioitavassa kustannussuuntautuneessa hinnoitte- 2 Viestintäviraston HMV-päätökset https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ennakkosaantelypaatokset/huomattavanmarkkinavoimanhmvsaantely/ hmv-paatokset/kiinteaanverkkoonpaasyntukkumarkkina.html. 3 Hallituksen esitys Eduskunnalle viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta, HE 112/2002 vp. 4 Mm. KHO 1386/3/10, taltio 1115 ja KHO 142/2/06, taltio 1823.

3 3 (32) Asiaan liittyvä EU-sääntely lussa arvioidaan samoja kustannustekijöitä. Enimmäishinta voidaan asettaa enintään kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Euroopan komissio antoi vuonna 2013 suosituksen syrjimättömyydestä ja kustannuslaskennasta C(2013) 5761 (jäljempänä "kustannuslaskentasuositus"). Suosituksen keskeisenä tavoitteena on tehokkaan kilpailun ja viestinnän sisämarkkinoiden edistäminen EU:ssa. Kilpailijoiden tehokasta verkkoon pääsyä edistetään yhtenäistämällä HMV-yrityksille asetettavia syrjimättömyysvelvoitteita sekä kustannuslaskentamenetelmän käyttöä koskevia vaatimuksia. Viestintäviraston on otettava komission suositukset toiminnassaan mahdollisimman tarkasti huomioon. Mikäli Viestintävirasto ei noudata komission suositusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja perusteltava ratkaisunsa. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallisten sääntelyviranomaisten tulee käyttää kustannuslaskentamenetelmiä, joilla on mahdollista saavuttaa tehokkaasti kilpaillun markkinan hintoja vastaavat hinnat. Käytettävän kustannuslaskentamenetelmän tulee perustua nykyaikaiseen ja tehokkaaseen verkkoon. Suosituksen mukaan metallijohdinverkon tukkuhintojen tulee olla vakaat ja ennustettavissa olevat antaen riittäviä kannusteita investoinneille ja erityisesti NGA-verkkojen 5 käyttöönotolle. Hinnoittelussa tulee ottaa huomioon myös metallijohdinverkosta NGA-verkkoon siirtymisestä aiheutuvien pienenevien volyymien vaikutus. Sovellettavan kustannuslaskentamenetelmän tulee siis toisaalta varmistaa kilpailijoiden tehokas markkinoille tulo ja toisaalta taata riittävien kannustimien antaminen investoinneille. Kustannuslaskentasuosituksen mukaan kansallisten viranomaisten olisi käytettävä kustannuslaskennassa alhaalta ylöspäin (bottom up) rakennettua, pitkän aikavälin lisäkustannuksiin perustuvaa LRIC 6 +-menetelmää. Mallinnettaessa NGA-verkkoa viranomaisen tulee määritellä hypoteettinen tehokas NGAverkko, joka koostuu kokonaan tai osittain kuituelementeistä. Suosituksen perusteella metallijohdintilaajayhteyksien kuukausihintojen tulisi asettua suosituksen mukaisella menetelmällä laskettuna 8-10 euron välille vuoden 2012 hintatasossa laskettuna. Kustannuslaskentasuosituksen perusteella kansallinen sääntelyviranomainen voisi käyttää suosituksesta poikkeavaa ja suosituksen voimaantuloajankohtana käyttämäänsä kustannuslaskentamenetelmää, mikäli menetelmä vastaisi suosituksen tavoitteita ja täyttäisi tietyt kriteerit. Suosituksesta poikkeavan menetelmän tulisi ottaa huomioon asteittainen siirtymä metallijohdinverkosta NGA-verkkoon. Lisäksi siinä tulisi soveltaa sel- 5 NGA=next generation access 6 LRIC + - malli (LRIC = Long Run Incremental Costs) mahdollistaa tuotteen tai palvelun tuottamiseen liittyvien yleiskustannusten huomioon ottamisen kustannuslaskelmissa.

4 4 (32) Asian käsittely Viestintävirastossa Asian selvittäminen laista omaisuuserien arvostusmenetelmää, joka ottaa huomioon, ettei tiettyjä rakennusteknisen infrastruktuurin omaisuuseriä toisinneta kilpailuprosessissa. Menetelmän tulisi myös sisältää metallijohdinverkon hintaennusteet, jotka osoittavat hintojen pysyvän vakaina pitkällä aikavälillä. Edelleen menetelmän tulisi taata sääntelyn läpinäkyvyys ja ennustettavuus sekä varmistaa hintavakaus. Menetelmä saisi edellyttää vain minimaalisia muutoksia kyseisessä jäsenvaltioissa jo käytössä olevaan kustannuslaskentamenetelmään. Viestintämarkkinalaki ei mahdollista puhtaan bottom up-menetelmän käyttöä eikä kustannusten arvioimista käyttäen hyväksi teoreettisen tehokkaan toimijan mallia. Viestintämarkkinalaki edellyttää viraston arvioivan hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta teleyritykselle aiheutuneiden kustannusten ja toiminnan tehokkuuden perusteella, minkä vuoksi viraston ei ole mahdollista käyttää menetelmässään yksinomaan NGA-verkkoon perustuvaa mallinnusta. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Tietoyhteiskuntakaareksi 7. Uusi laki antaa voimaan tultuaan Viestintävirastolle laajemmat toimivaltuudet käytettävien laskentamenetelmien valinnassa. Laki mahdollistaa muun muassa komission suosituksen mukaisen LRIC-menetelmän laskentamenetelmän käytön. Viestintävirasto on käynnistänyt selvitystyön menetelmän hankkimiseksi. Viestintävirasto kehitti vuosien aikana tilaajayhteyksien enimmäishintojen määrittämistä varten hinnoittelumenetelmäksi ns. vakioituihin komponentteihin perustuvaa mallia. Mallin avulla oli tarkoitus määrittää kustannussuuntautunut hintataso tilaajayhteyksien kuukausivuokrille sekä kytkentämaksuille. Vakioituihin komponentteihin perustuvalla mallilla tarkoitetaan verkon arvon määrittämistä kaikkien teleyritysten osalta soveltamalla samoja ennalta määritettyjä verkon komponentteja sekä niiden hintoja ja pitoaikoja. Tilaajayhteysverkon (metallijohdin ja valokuitu) merkittävimmät komponentit määritettiin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Menetelmän käytössä ilmeni kuitenkin merkittäviä ongelmia, koska teleyritykset eivät pystyneet toimittamaan virastolle menetelmän soveltamisessa tarvittavia tietoja verkoistaan. Menetelmän soveltamisen kannalta olennaiset tiedot perustuivat pääosin yritysten arvioihin, eikä tuloksia voitu pitää luotettavina ja vertailukelpoisina. Viestintävirasto päätti jatkaa enimmäishintojen määrittämistä teleyritysten omien hinnoittelulaskelmien perusteella. Viestintävirasto pyysi päivätyllä tietopyynnöllä kaikkia enim- 7 Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n ja rikoslain 38 luvun 8b :n muuttamisesta, HE 221/2013 vp.

5 5 (32) mäishinnan noudattamiseen velvoitettuja teleyrityksiä toimittamaan Viestintävirastolle voimassa olevien HMV-alueen metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokria ja kytkentämaksuja koskevat hinnoittelulaskelmansa taustalaskelmineen. Yrityksiltä pyydettiin selvitystä muun muassa siitä, miten yrityksen hinnoittelulaskelmassa tilaajayhteysverkon arvo on määritetty ja miten yritys on kohdistanut kustannukset yksittäiselle tilaajayhteydelle. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksien määristä, sitoutuneen pääoman määrittämistavasta sekä käytetystä poistomenetelmästä ja -ajasta. Selvitystä pyydettiin myös tilaajayhteyksille kohdistetuista käyttö- ja yleiskustannuksista sekä tilaajayhteyden kytkennän kustannuksista. Lounea toimitti virastolle selvityksensä sekä täydennyksen selvitykseen Viestintävirasto tapasi Lounean edustajia voimassa olevien tilaajayhteystuotteiden perusteena olevien hinnoittelulaskelmien sekä niihin liittyvän tausta-aineiston läpikäymiseksi. Lounea toimitti edelleen virastolle lisäselvityksen viraston esittämään täydennyspyyntöön ja kyseisenä päivänä yrityksen edustajan kanssa pidettyyn puhelinkokoukseen liittyen. Yritys vahvisti kyseisen puhelinkokouspöytäkirjan Julkinen kuuleminen Kansallinen kuuleminen Kansainvälinen kuuleminen Päätöksen perustelut Viestintäviraston on viestintämarkkinalain momentin mukaan varattava teleyrityksiä edustaville tahoille tilaisuus esittää käsityksensä päätösehdotuksesta, jos Viestintäviraston viestintämarkkinalain 3-5 luvun ja 8 luvun mukaisella päätöksellä on huomattava vaikutus viestintämarkkinoihin. Viestintävirasto lähetti päätösluonnokset kansalliselle kuulemiselle Viestintäviraston on varattava komissiolle ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimelle (BEREC) tilaisuus antaa lausuntonsa kuukauden määräajassa ennen ETA-valtioiden väliseen kauppaan vaikuttavaa huomattavaa markkinavoimaa koskevaa päätöstä. Viestintävirasto on asettanut kullekin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle teleyritykselle samat enimmäishinnat toisaalta metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausi- ja toisaalta kytkentämaksuille. Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat yritysten esittämät yrityskohtaiset tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Enimmäishinnat on määritetty viraston laskelman mukaisten yksikkökustannusten perustella päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin.

6 6 (32) Virasto on soveltanut omassa arvioinnissaan ja laskelmissaan samoja periaatteita kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta. 1 Tilaajayhteyksien kuukausivuokrat Lounean esittämät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien kustannusperusteet Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Lounea toimitti Viestintävirastolle metallijohdintilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista viraston yhteenvetomallin mukaisen ja päivätyn laskelman ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Lounean toimittama laskelma on päätöksen liitteessä 1. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty Lounean yhteenvetolaskelmassa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. Lounean hinnoittelulaskelman mukainen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittäminen perustuu vaippakilometrin rakentamiskustannuksiin esimerkkikohteissa. Keskimääräinen rakentamiskustannus/vaippakilometri on määritetty urakoitsijoiden tarjoushintojen keskiarvojen perusteella. Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta-arvo koostuu ilmakaapeliverkon jälleenhankintahinnasta omissa pylväissä, ilmakaapeliverkon jälleenhankintahinnasta vuokrapylväissä, maakaapeliverkon jälleenhankintahinnasta, rimoista ja rakennuksista. Laskelmat yritys on tehnyt noin viisi vuotta sitten, mutta vaippakilometrien määrät ovat uudempia. Yrityksen ilmoituksen mukaan sillä ei ole tarkempaa dokumentaatiota laskelmista. Lounean virastolle toimittaman selvityksen mukaan yritys ei ole sisällyttänyt laskelmiin lainkaan kirjanpidossa kokonaan poistettua verkkoa. Yritys on selvityksensä mukaan käyttänyt menojäännöspoistoa poistomenetelmänä vuodesta 2010 alkaen, mutta sitä ennen yritys käytti tasapoistomenetelmää [ ] vuoden pitoajalla. Yrityksen mukaan merkittävä osa verkon pääomasta ehti tulla kokonaan poistetuksi ennen siirtymistä menojäännöspoistoihin: esimerkiksi ilmakaapeliverkosta on tällä hetkellä kokonaan poistamatta enää [ ] % ja maakaapeliverkosta [ ] %. Käytännössä laskelmassa on mukana vain vuoden 1999 jälkeen rakennettu osa metallijohdinverkosta. Rakennusten poistot yritys on tosin laskenut [ ] vuoden tasapoistoina eivätkä rakennukset ole miltään osin tulleet kokonaan poistetuiksi; rakennusten osuus kokonaisuudessa on kuitenkin vähäinen. Lounean laskelman mukaan sen metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on [ ] euroa.

7 7 (32) Poistot Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Käyttö- ja yleiskustannukset Lounea on laskenut metallijohdintilaajayhteysverkon vuosittaiset poistot [ ] %:n menojäännöspoistona jälleenhankintahinnasta. Rakennusten poistot Lounea on sen sijaan laskenut tasapoistona [ ] vuoden pitoajalla. Yrityksen selvityksen mukaan menojäännös jälleenhankintahinnasta on tällä hetkellä [ ] % ja nyt tehtävä poisto on siis tästä [ ]. Kun poistoihin lisätään poistot myös rakennuksista, vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistokustannusten yhteismääräksi saadaan [ ] euroa. Poistojen määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/käytössä oleva tilaajayhteys kuukautta kohden. Lounea on laskenut metallijohdintilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman määrittämiseksi verkon nykykäyttöarvon (NKA) yrityksen esittämän jälleenhankintahinnan (JHH eli tilaajayhteysverkon arvo) ja verkon pitoajan (n) perusteella. Yritys on laskenut nykykäyttöarvon useiden teleyritysten käyttämällä kaavalla = 1 2. Metallijohdintilaajayhteysverkon osalta Lounea on käyttänyt pitoaikana laskennallista pitoaikaa [ ] vuotta ja rakennusten osalta [ ] vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on yhteensä [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuotto on yrityksen toimittamassa laskelmassa laskettu verkon nykykäyttöarvolle. Lounea on toimittamassaan laskelmassa käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman tuoton määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa. Kuukautta kohden sitoutuneen pääoman tuotto yhdelle tilaajayhteydelle on yrityksen laskelman mukaan [ ] euroa. Lounean metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat [ ] euroa ajanjaksolta Yritys on esittänyt, että suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut sekä materiaali- ja palvelukulut. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat [ ] euroa. Yleiskustannukset Lounea on laskenut yrityksen liikevaihdon suhteessa metallijohdintilaajayhteysverkolle. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden.

8 8 (32) Kustannukset yhteensä Valokuitutilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Lounean virastolle toimittaman hinnoittelulaskelman mukaiset metallijohdintilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat [ ] euroa. Yritys on kohdistanut kustannukset käytössä oleville tilaajayhteyksille, joita yrityksen mukaan on [ ] kappaletta. Tässä määrässä yritys on ottanut huomioon odottamansa yhteysmäärän vähenemän [ ] hinnoitteluperiodin aikana. Tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannuksiksi muodostuu yrityksen laskelmassa [ ] euroa. Yrityksen hinnaston mukainen hinta metallijohdinverkon tilaajayhteyksille on 12,90 euroa kuukaudessa. Lounea on toimittanut Viestintävirastolle valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista päätöksen liitteessä 2 esitetyt viraston yhteenvetomallin mukaiset ja päivätyt laskelmat ja perusteet laskelmassa esitetyille kustannuserille. Laskelmat on laadittu erikseen toisaalta omakotitaloihin rakennettujen yhteyksien (FTTH) ja toisaalta kerrostaloihin rakennettujen (FTTB) yhteyksien osalta. Tilaajayhteyden kuukausimaksun kustannukset on määritetty yhteenvetolaskelmissa jälleenhankintahintaisten poistojen, tilaajayhteysverkkoon sitoutuneelle pääomalle lasketun tuoton sekä käyttö- ja yleiskustannusten perusteella. Lounean ilmoittama valokuitutilaajayhteysverkon jällenhankintahinta muodostuu Lounean perinteisellä HMV-alueella olevasta valokuitutilaajaverkosta, aiemmin rakennetuista putkituksista sekä rakennuksista. Lounea on määrittänyt valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan tehtyjen investointien tasetietojen perusteella. Tasearvot Lounea on indeksoinut maanrakennuskustannusindeksillä jällenhankintahintojen muodostamiseksi. Yrityksen ilmoituksen mukaan jako FTTH- ja FTTB-yhteyksien välillä on laskennallinen ja perustuu kustannusten analysointiin esimerkkialueilla. Yrityksen mukaan FTTB-yhteyden rakentaminen on [ ] kertaa niin kallista kuin FTTH-yhteyden rakentaminen; kerrostaloalueilla on useammin esimerkiksi asvaltointia yms., mikä tekee reitin rakentamisen kalliimmaksi. Valokuitutilaajayhteysverkon kokonaiskustannukset on jaettu FTTH- ja FTTB-liityntätyyppien kesken kyseisellä kertoimella. Selvityksen mukaan kertoimen avulla yritys ensin normeeraa FTTH- ja FTTB-yhteysmäärät (käytössä oleva tilaajayhteysmäärä x kerroin [ ]) ja laskee kustannusten jakosuhteen näiden normeerattujen tilaajayhteysmäärien perusteella; FTTH:n osuudeksi yritys on näin saanut [ ] % ja FTTB:n osuudeksi [ ] %.

9 9 (32) Laskelmiin ei ole sisällytetty tilaajayhteysmarkkinaan kuulumattomia verkon osia, kuten runkoverkkoja tai hitsaamalla rakennettuja PON-verkkoja. Yritys toteaa tältä osin noudattaneensa Viestintäviraston keväällä 2014 antamaa ohjeistusta tilaajayhteysmarkkinan määrittelystä. Yritys on huomioinut laskelmissa myös valokuitutilaajayhteysverkon yhteiskäytön laajakaistapalvelujen ja kaapelitelevisiopalvelujen (ktv-palvelujen) kesken niin, että ktv-palvelu kattaa osan kustannuksista. Yritys on näiden tietojen perusteella korjannut kuituverkon taseen mukaisia investointimenoja vastaamaan tilaajayhteysverkolle kuuluvaa osuutta. Aikaisempien vuosien investoinnit yritys on muuttanut jälleenhankintahintaisiksi indeksoimalla ne maanrakennuskustannusindeksillä. Lounean selvityksen mukaan valokuitutilaajayhteysverkosta mikään osa ei ole tullut kokonaan poistetuksi. Laskelman mukaan koko valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta on FTTH-yhteyksille [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Poistot Sitoutunut pääoma ja sen tuotto Vuosittaiset poistot Lounea on laskenut edellä kuvatusta valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta. Varsinaisen valokuituverkon pitoaikana Lounea on käyttänyt [ ] vuotta ja rakennusten pitoaikana on käytetty [ ] vuotta. Lounea on käyttänyt tasapoistomenetelmää poistojen määrittämisessä. Yrityksen esittämien vuosittaisten jälleenhankintahintaisten poistojen yhteismäärä on FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTBverkossa [ ] euroa. Tilaajayhteyttä kohti laskettuna poistot ovat FTTH-verkossa [ ] ja FTTB-verkossa [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Toisin kuin metallijohdintilaajayhteysverkossa, Lounea on laskenut valokuitutilaajayhteysverkkoon sitoutuneen pääoman valokuituverkon osalta indeksoimalla vuosittaisten valokuituverkkoinvestointien poistamattomat osuudet maanrakennuskustannusindeksillä. Lounean laskelmassa valokuituverkon jälleenhankintahinta ja sitoutunut pääoma ovat lähes samat. Tämä johtuu Lounean mukaan laskentatavasta, jossa se määrittää sitoutuneen pääoman indeksoimalla poistamattoman osuuden vuosittaisista investoinneista (taseen perusteella) maanrakennuskustannusindeksillä. Käytännössä vuosittaisista valokuituinvestoinneista on vähennetty vuosipoistot ja jäljellä oleva osuus on indeksoitu maanrakennuskustannusindeksillä. Valokuituverkossa mikään osa ei ole tullut kokonaan poistetuksi. Varsinaisen valokuitutilaajayhteysverkon lisäksi yritys on sisällyttänyt sitoutuneeseen pääomaan aiemmin rakennettuja putkituksia ja rakennuksia. Sitoutuneeseen pääomaan on lisäksi sisällytetty lyhytaikaisia nettovaroja. Lyhytaikaiset nettovarat koostuvat lyhytaikaisista varoista ja keskeneräisestä käyttö-

10 10 (32) Käyttö- ja yleiskustannukset Kustannukset yhteensä omaisuudesta, joista on vähennetty lyhytaikaiset velat. Lyhytaikaiset nettovarat on kohdennettu valokuituverkolle laskennallisesti liikevaihdon mukaan. Yrityksen hinnoittelulaskelmassaan esittämä sitoutunut pääoma on FTTH-yhteyksille yhteensä [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Sitoutuneen pääoman tuoton yritys on laskenut valokuitutilaajayhteysverkon nykykäyttöarvolle ja toimittamassaan laskelmassa Lounea on käyttänyt tuottoprosenttia [ ]. Vuosittaisen sitoutuneen pääoman määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTH-yhteyksille [ ] euroa ja FTTB-yhteyksille [ ] euroa. Käytössä oleville tilaajayhteyksille kohdistettuna sitoutuneen pääoman tuotto on FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTByhteyksien osalta [ ] euroa kuukaudessa. Lounean valokuitutilaajayhteysverkolle kohdistamat käyttökustannukset ovat FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTByhteyksien osalta [ ] euroa ajanjaksolta Yrityksen selvityksen mukaan suurimmat käyttökustannusten kustannuslajit ovat henkilöstökulut sekä materiaalit ja palvelut. Käyttökustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa /tilaajayhteys kuukautta kohden. Yrityksen hinnoittelulaskelmassa esittämät yleiskustannukset ovat FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkossa, yleiskustannukset valokuitutilaajayhteyksille on laskettu liikevaihdon suhteessa. Yleiskustannusten määräksi muodostuu yrityksen laskemalla tavalla FTTH-verkossa [ ] euroa/tilaajayhteys ja FTTB-verkossa [ ] euroa/tilaajayhteys kuukautta kohden. Lounean virastolle toimittamien hinnoittelulaskelmien mukaiset valokuitutilaajayhteysverkon vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat FTTH-yhteyksien osalta [ ] euroa ja FTTB-yhteyksien osalta [ ] euroa. Yritys on käyttänyt laskelmassaan kaikkien käytössä olevien tilaajayhteyksien lukumäärää tilanteen mukaan, jolloin FTTH-tilaajayhteyksiä arvioidaan olevan [ ] kappaletta ja FTTB-tilaajayhteyksiä [ ] kappaletta. Laskelmassa on huomioitu ennakoitu määrien muutos [ ] hinnoitteluperiodilla Yrityksen laskelmissa tilaajayhteyden kuukausivuokran kustannukset ovat FTTH-verkossa [ ] euroa ja FTTB-verkossa [ ] euroa. Vastaavat tilaajayhteyksistä perittävät hinnat ovat 50 euroa ja 160 euroa.

11 11 (32) Viestintäviraston arvio Lounean tilaajayhteyksien kuukausimaksujen kustannusperusteista Metallijohdintilaajayhteys Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Viestintäviraston arvion ja laskelman lähtökohtana ovat Lounean ilmoittamat tilaajayhteyksien kustannukset ja tilaajayhteysmäärät. Viestintävirasto on käyttänyt arviossaan ja laskelmassaan alla esitettyjä periaatteita, joita virasto on soveltanut samalla tavoin kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen kohdalla. Viestintäviraston laskelmat metallijohdin- ja valokuitutilaajayhteyksien kuukausimaksuista ovat päätöksen liitteinä 1-2. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan tilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla virasto määrittää vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutuneen pääoman. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta voidaan arvioida eri tavoin muun muassa tilaajayhteysverkon joidenkin rakenneosaryhmien (esimerkiksi ilmakaapelit, maakaapelit ja kanavaputkitukset) määrien ja keskimääräisten yksikkörakentamiskustannusten perusteella. Arviointi voidaan tehdä myös pidemmän ajan vuosittaisten uusinvestointien perusteella, jos nämä uusinvestoinnit riittävällä tarkkuudella vastaavat rakenteeltaan verkon keskimääräistä rakennetta. Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yritysten koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Tuotannollisessa käytössä olevalla verkolla tarkoitetaan sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on tällä hetkellä yrityksen itsensä käytössä tai vuokrattuna toiselle yritykselle sekä sitä tilaajayhteysverkkoa, joka on otettavissa käyttöön tai vuokrattavissa. Jälleenhankintahintaan ei sisällytetä sellaisia verkon osia, jotka on purettu tai joita suunnitellaan purettavaksi. Korkein hallinto-oikeus on katsonut 8, että laskentatapaa, jossa tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan määrittämisessä on jätetty ottamatta huomioon kirjanpidossa kokonaan poistettu omaisuus, ei ole pidettävä viestintämarkkinalain 84 :n mukaisena. Kyseisen ratkaisun perustelujen mukaan laskentatapa, jossa pääoman tuotto lasketaan vain sille verkon osalle, jolla on kirjanpidossa poistamatonta hankintamenoa, johtaa siihen, että pääoman tuotto lasketaan vain osalle sitoutunutta pääomaa ja että kirjanpidossa kokonaan poistetulle, mutta kuitenkin vuokrausvelvollisuuden kohteena olevalle verkon osalle eli osalle sitoutuneesta pääomasta ei lasketa mitään tuottoa. Tämä saat- 8 KHO:n vuosikirjaratkaisu 2012:58.

12 12 (32) taisi teleyritykset korkeimman hallinto-oikeuden mukaan perusteettoman epäedulliseen asemaan. Lounean ilmoittama metallijohdintilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta ei ole sisältänyt yrityksen käyttämää poistoaikaa vanhempaa verkkoa. Tämän ja edellä esitettyjen perusteluiden vuoksi yrityksen ilmoittamaan jälleenhankintahintaan on lisätty ilmakaapeliverkon, maakaapeliverkon ja rimojen käytettyä poistoaikaa vanhempien verkon osien jälleenhankintahinnat. Viestintävirasto on siten lisännyt Lounean ilmoittamaan [ ] euron jälleenhankinta-arvoon [ ] euroa. Viestintäviraston arvio yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon jälleenhankinta-arvosta on yhteensä [ ] euroa. Poistot Viestintävirasto on käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknistaloudellista pitoaikaa. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. Teknis-taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka omaisuus on liiketoiminnallisessa käytössä ennen sen uusimista tai käytöstä poistamista. Teknis-taloudellisen pitoajan voidaan katsoa kohtelevan yrityksiä tasapuolisemmin kuin kirjanpidon poistojen, jotka yritykset itse määrittelevät kirjanpitolainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kirjanpidossa noudatettavasta varovaisuusperiaatteesta johtuen pääoma tulee kirjanpidossa usein kokonaan poistetuksi jo ennen tuotannollisen käytön päättymistä. Teknis-taloudellisten pitoaikojen käyttö vastaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöä. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2012:58, että poistot tulee määrittää verkon teknis-taloudellisen pitoajan perusteella. Viestintävirasto on käyttänyt teknis-taloudellisena pitoaikana 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden pitoaika antaa hyvän kuvan ajasta, jonka metallijohdintilaajayhteysverkon osat ovat keskimäärin liiketoiminnallisessa käytössä. Valittu 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin myös Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan metallijohdintilaajayhteysverkon teknis-taloudellista pitoaikaa määritettäessä on otettava huomioon meneillään oleva teknologinen murros eli siirtyminen metallijohdintilaajayhteysverkosta yhä enenevässä määrin valokuitutilaajayhteyksiin. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellinen pitoaika ottaa huomioon toisaalta ajan kulumisen ja vanhempien verkon osien laskelmissa mukana olon ja toisaalta teknologiamurroksesta johtuvat metallijohdintilaajayhteysverkolle kohdistuvat alhaisemmat tulontuotto-odotukset. Lounean tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknis-taloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa.

13 13 (32) Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto Viestintämarkkinalain mukaan kustannussuuntautunut hinta saa sisältää kohtuullisen tuoton pääomalle. Viestintäviraston vakiintuneessa ratkaisukäytännössä pääomalle laskettava tuotto on määritetty toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Virasto on käyttänyt arvioinnissaan käyttöomaisuuteen sitoutuneena pääomana nykykäyttöarvoa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut viraston soveltaman arviointimenetelmän lainmukaisuuden. Viestintävirasto on määrittänyt kunkin enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetun yrityksen verkon nykykäyttöarvon vähentäen jälleenhankintahinnasta omaisuuden pitoajan perusteella tehdyt jälleenhankintahintaiset poistot verkon keskiikä huomioiden. Pitoaikoina on käytetty teknis-taloudellisia pitoaikoja. Viestintäviraston näkemyksen mukaan tällä tavoin laskettava nykykäyttöarvo antaa luotettavan kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä alla olevaa kaavaa: = 1 -ä, missä =äö = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna Viestintäviraston ja useiden teleyritysten aiemmin käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Aiemmin käytetyn laskentatavan avulla määritettiin verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon osalta pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknistaloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt metallijohdintilaajayhteysverkon sitoutuneen pääoman määrittämisessä verkon keski-ikänä 20 vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätieto-

14 14 (32) Käyttö- ja yleiskustannukset jen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 20 vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko metallijohdintilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintävirasto on käyttänyt kohtuullisen tuoton laskemisessa prosenttia, joka on määritetty keskimääräisen pääomakustannuksen avulla niin kutsuttua Weighted Average Cost of Capital - menetelmää (WACC-menetelmä) käyttäen. WACC-menetelmä on yleisesti käytössä oleva tuoton laskemisessa käytettävä menetelmä, jota Viestintävirasto on käyttänyt useiden vuosien ajan tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. WACC-menetelmässä koko pääoman kustannus muodostuu oman ja vieraan pääoman tuottovaatimusten painotetusta keskiarvosta, jossa painokertoimena toimii nettovelkaantumisaste eli vieraan pääoman prosentuaalinen osuus koko sijoitetusta pääomasta. Viestintävirasto huomioi maksetut verot pääoman kustannuksessa voimassa olevan yritysverokannan mukaisesti. Viestintävirasto käyttää pääomakustannuksen määrittämisessä näin ollen niin kutsuttua pre-tax WACC:ia. Viestintävirasto on määrittänyt kohtuulliset tuottoprosentit erikseen kiinteälle televerkkotoiminnalle sekä valokuituverkoille. Koska WACC-menetelmän parametrit ovat muuttuvia, Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin: viimeisin päivitys on toukokuulta ja sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli kiinteässä televerkkotoiminnassa on 6,2-7,9 %. Valokuituverkon osalta sallittujen tuottojen vaihteluväli on 6,2 8,8 %. Viestintävirasto laskee kohtuullisen tuoton sitoutuneelle pääomalle. Viestintäviraston laskelmassa Lounean sitoutuneen pääoman määrä on [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 7,9. Viestintäviraston laskelmassa Lounean sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan Lounean ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan Lounean käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin 9 Viestintävirasto Kohtuullinen sitoutuneen pääoman tuotto kiinteässä televerkkotoiminnassa, matkaviestinverkkotoiminnassa ja digitaalisten televisiolähetyspalvelujen toiminnassa (diaarinumero 13/962/2014). https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjeettulkinnatsuosituksetjaselvitykset/ohjeidentulkintojensuositustenj aselvitystenasiakirjat/kohtuullinensitoutuneenpaaomantuottokiinteassateleverkkotoiminnassamatkaviestinverkkotoiminnassajadigitaalisten televisiolahetyspalvelujentoiminnassa_2.html

15 15 (32) Kustannusten kohdentaminen kustannuksia. Viestintävirasto pitää Lounean esittämiä käyttökustannuksia korkeina verrattuna enimmäishintaan velvoitettujen yritysten käyttökustannusten mediaaniin. Viestintävirasto on ottanut enimmäishinnan tasoa määrittäessään huomioon toiminnan tehokkuuden myös käyttö- ja yleiskustannusten osalta, kun enimmäishinta on laskettu jäljempänä esitetyin tavoin painotettuna keskiarvona kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten kustannusten perusteella. Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa tilaajayhteyksille siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Viestintäviraston laskelmassa metallijohdintilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, jotka on laskettu ajankohtien ja keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien määrän muuttuessa myös käyttö- ja yleiskustannusten määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttöja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yritysten ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa viraston näkemyksen mukaan parhaan kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. Lounean tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan pääomakustannuksia ei puolestaan tule kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä toisaalta myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannusten kohdistamista vain käytössä oleville tilaajayhteyksille ei voida pitää perusteltuna verkon käyttöasteen ollessa alhainen. Kohdistus vain käytössä oleville tilaajayhteyksille antaisi verkko-operaattoreille mahdollisuuden kohdistaa kaikki verkon pääomakustannukset vain käytössä olevalle verkolle ottamatta huomioon sitä, että pääomakustannuksissa on mukana myös reservissä olevaa verkkoa, joka ei ole käytössä, mutta joka jo on tuottanut operaattorille tuloa. Pääomakustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville liittymille ei myöskään kannustaisi yritystä lisäämään vuokrattujen yhteyksien määrää. Viestintävirasto on pääoman arvioinnissa ottanut huomioon koko liiketoiminnallisessa käytössä olevan verkon, jonka perusteella pääomakustannukset on määritetty. Pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi kuitenkin johtaa kustannusten kohdistamiseen myös sellaisille yhteyksille, joille ei ole lainkaan tulontuotto-odotuksia. Tämän vuoksi ei pääomakustannusten jakajana ole perusteltua käyttää kaikkia tilaajayhteyksiä.

16 16 (32) Viestintävirasto pitää kohtuullisena metallijohdintilaajayhteysverkon pääomakustannusten kohdistamista siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 65 prosentin käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää kyseisen käyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto on laskenut käyttöasteet yritysten vakiokomponenttimenetelmän yhteydessä toimittamien tilaajayhteysmäärien tai yritysten myöhemmin ilmoittamien tilaajayhteysmäärien perusteella. Vähimmäiskäyttöaste estää verkko-operaattoreita kohdistamasta koko verkon kaikkia pääomakustannuksia koko ajan pienenevälle tilaajayhteysmäärälle. Metallijohdintilaajayhteysmäärien pienentyminen on pääosin seurausta teknologisesta murroksesta eli siirtymisestä metallijohdinverkosta valokuituun, jolloin osa metallijohdintilaajayhteysverkosta jää hyödyntämättä. Kun pääomakustannukset kohdistetaan vähimmäiskäyttöasteella, eivät käyttämättä jäävän verkon kustannukset tule kokonaan vuokralle ottajan maksettaviksi. Toisaalta HMV-yrityksen kannalta 65 %:n vähimmäiskäyttöastetta voidaan pitää kohtuullisena, koska se takaa sen, etteivät tilaajayhteyksien kuukausivuokrien hinnat laske kohtuuttoman alas vaarantaen yrityksen investointeja uuteen teknologiaan. Vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon myös komission kustannuslaskentasuosituksen tavoitteen vakaista ja ennustettavissa olevista hinnoista sekä pienevien volyymien vaikutuksen siirryttäessä metallijohdinverkoista NGA-verkkoihin. Vähimmäiskäyttöasteen käyttäminen pääomakustannusten jakamisessa kannustaa yritystä vuokraamaan muille yrityksille verkkoaan ja samalla edesauttaa verkon tehokasta käyttöä. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa myös yritystä itseään tehostamaan verkon käyttöä ja käyttämään tehokkaammin verkkoaan. Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt Lounean pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle käyttämällä jakajana [ ]. Metallijohdintilaajayhteyden yksikkökustannus Valokuitutilaajayhteys Viestintäviraston laskelman mukaan Lounean metallijohdintilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa on [ ] euroa. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon arvon määrittämisessä, Viestintävirasto käyttää valokuitutilaajayhteysverkon arvona verkon jälleenhankintahintaa, jonka avulla määritetään vuosittaiset poistokustannukset ja sitoutunut pääoma. Viestintävirasto on laskelmassaan yhdistänyt Lounean FTTH- ja FTTB-yhteyksien kustannus- ja tilaajayhteysmäärätiedot. Näin ollen Viestintävirasto on arvioinut Lounean valokuitutilaajayhteyksien kustannuksia yhtenä kokonaisuutena. Lounean ilmoituksen mukaan kustannusten jako FTTH- ja FTTB-yhteyksien välillä

17 17 (32) Tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta Poistot Sitoutunut pääoma ja pääoman tuotto on ainoastaan laskennallinen. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kustannusten yhdistämisellä saadaan luotettavampi kuva Lounean valokuitutilaajayhteyden kustannuksista. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintävirasto on määrittänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnan siten, että se sisältää yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon. Lounean omassa laskelmassa esitetty valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahinta sisältää yrityksen koko tuotannollisessa käytössä olevan verkon, minkä perusteella virasto on omassa arviossaan käyttänyt Lounean ilmoittamaa valokuitutilaajayhteysverkon jälleenhankintahintaa. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, on Viestintävirasto käyttänyt kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten osalta pitoaikana teknis-taloudellista pitoaikaa 30 vuotta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa voidaan pitää tällä hetkellä tiedossa oleva teknologinen kehitys huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena pitoaikana myös valokuituverkon osalta. 30 vuoden pitoaika vastaa hyvin Viestintäviraston teleyrityksiltä saamia arvioita verkon keskimääräisestä tuotannollisesta eliniästä. Virasto on laskenut kunkin yrityksen vuosittaiset poistot tasapoistoina jälleenhankintahintaisesta verkon arvosta. Lounean tilaajayhteysverkon jälleenhankintahinnasta edellä kuvatulla tavalla lasketut vuosittaiset poistot ovat 30 vuoden teknis-taloudellisen pitoajan perusteella laskettuna [ ] euroa. Viestintävirasto on arvioinut valokuitutilaajayhteyksien sitoutunutta pääomaa vastaavalla tavalla kuin metallijohdintilaajayhteyksissä. Virasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä nykykäyttöarvoa, joka on määritetty alla olevan kaavan mukaisesti: = 1 -ä, missä =äö = ähh =-"# -ä = ä Viestintäviraston näkemyksen mukaan yllä esitetty sitoutuneen pääoman määrittämisessä käytettävä kaava antaa tarkemman kuvan verkkoon sitoutuneesta pääomasta verrattuna useiden

18 18 (32) Käyttö- ja yleiskustannukset teleyritysten käyttämään laskentakaavaan (NKA=JHH*(pitoaika-1)/(2*pitoaika)). Käytetyn laskentatavan avulla määritetään verkon keskimääräinen sitoutunut pääoma. Viraston nyt käyttämässä kaavassa otetaan huomioon myös verkon ikä. Verkon keski-iän käyttäminen sitoutuneen pääoman määrittämisessä ottaa huomioon verkon vanhenemisesta ja kulumisesta johtuvan arvon alenemisen. Tästä johtuen kaavan perusteella saadaan tarkempi arvio verkkoon sitoutuneesta pääomasta. Viestintävirasto on käyttänyt pitoaikana edellä mainittua 30 vuoden teknis-taloudellista pitoaikaa. Viestintävirasto on käyttänyt valokuitutilaajayhteysverkon keski-ikänä kahdeksaa vuotta, mikä perustuu enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetuilta yrityksiltä keväällä 2014 kerättyihin tietoihin. Vaikka Viestintäviraston saamien tietojen mukaan verkot ovat keskimäärin yhtä vanhoja, verkon osien ikätiedot on yrityksissä dokumentoitu hyvin vaihtelevasti. Siten yrityskohtaisten ikätietojen käyttäminen ei antaisi kaikilta osin oikeaa kuvaa verkkojen iästä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kahdeksan vuotta vastaa parhaiten kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten tilaajayhteyskaapeleiden keski-ikää, mikä viraston näkemyksen mukaan antaa parhaan arvion koko valokuitutilaajayhteysverkon keski-iästä. Viestintävirasto on käyttänyt sitoutuneen pääoman määrittämisessä yrityksen ilmoittamia nettovaroja [ ] euroa. Viestintäviraston laskelmassa Lounean valokuituverkkoon sitoutunut pääoma on [ ] euroa. Viestintävirasto määrittää sallitut tuottoprosentit uudelleen säännöllisin väliajoin. Kuten edellä on metallijohdintilaajayhteysverkon osalta todettu, on viimeisin päivitys toukokuulta Sen mukainen sallittujen tuottojen vaihteluväli valokuituverkon osalta on 6,2 8,8 %. Viestintävirasto on käyttänyt laskelmassaan kohtuullisena tuottoprosenttina 8,8. Viestintäviraston laskelmassa Lounean sitoutuneen pääoman tuoton määrä on yhteensä [ ] euroa. Viestintävirasto on käyttänyt arvioinnissaan Lounean ilmoittamia käyttö- ja yleiskustannuksia. Viestintävirasto on arvioidessaan Lounean käyttö- ja yleiskustannuksia varmistanut, että kustannukset eivät sisällä yrityksen HMV-alueen ulkopuolisia tai yrityksen oman palveluoperaattorin kustannuksia. Viestintävirasto pitää Lounean esittämiä käyttökustannuksia korkeina verrattuna enimmäishintaan velvoitettujen yritysten käyttökustannusten mediaaniin. Viestintävirasto on ottanut enimmäishinnan tasoa määrittäessään huomioon toiminnan tehokkuuden myös käyttö- ja yleiskustannusten osalta, kun enimmäishinta on laskettu jäljempänä esitetyin tavoin painotettuna keskiarvona kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten kustannusten perusteella.

19 19 (32) Kustannusten kohdentaminen Yksittäisen tilaajayhteyden kustannusten laskemiseksi edellä esitetyt pääoma- ja käyttökustannukset tulee jakaa siten, että yksikkökustannukset kuvastavat parhaalla mahdollisella tavalla tilaajayhteyden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Viestintäviraston laskelmassa valokuitutilaajayhteysverkon käyttö- ja yleiskustannukset on jaettu käytössä olevien tilaajayhteyksien määrällä, joka on laskettu ajankohtien ja keskiarvona. Käyttö- ja yleiskustannukset ovat luonteeltaan muuttuvia kustannuksia; käytössä olevien yhteyksien määrän muuttuessa myös käyttökustannusten määrä muuttuu. Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttö- ja yleiskustannukset on siten tarkoituksenmukaista jakaa käytössä olevilla tilaajayhteyksillä. Yrityksen ilmoittamat käyttö- ja yleiskustannukset ovat vuodelta 2013, joten tilaajayhteyksien vuoden keskiarvo antaa hyvän kuvan tilaajayhteyksien keskimääräisistä käyttö- ja yleiskustannuksista/tilaajayhteys. Lounean tilaajayhteyksien keskiarvo kyseisenä ajankohtana on [ ] kappaletta. Kuten metallijohdintilaajayhteysverkon osalta, Viestintäviraston näkemyksen mukaan valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannuksia ei tule kohdistaa pääosin vain käytössä oleville tilaajayhteyksille eikä myöskään kaikille tilaajayhteyksille. Pääomakustannuksia ei ole perusteltua kohdistaa vain käytössä oleville tilaajayhteyksille verkon käyttöasteen ollessa vielä alhainen. Käyttöasteen ollessa alhainen, voi kustannusten kohdistaminen vain käytössä oleville tilaajayhteyksille johtaa tehottomiin investointeihin. Toisaalta pääomakustannusten kohdistaminen kaikille tilaajayhteyksille voisi johtaa kustannusten kohdistamiseen myös yhteyksille, joille ei välttämättä ole tulontuottoodotuksia lähivuosien aikana. Pääomakustannusten jakaminen kaikille tilaajayhteyksille ei myöskään kannustaisi yrityksiä investoimaan kysynnän vielä osin ollessa epävarmaa. Vähimmäiskäyttöaste kannustaa yritystä myös ottamaan tehokkaasti käyttöön jo rakennettuja ja vielä käyttöön ottamattomia yhteyksiä. Toisaalta vähimmäiskäyttöaste myös kannustaa yritystä investoimaan uuteen teknologiaan. Viestintävirasto pitää kohtuullisena, että valokuitutilaajayhteysverkon pääomakustannukset kohdistetaan siten, että kustannusten jakajana käytetään tilaajayhteysmäärää, joka vastaa vähintään 45 prosentin käyttöastetta. Mikäli yrityksen käyttöaste ylittää vähimmäiskäyttöasteen, käytetään arvioinnissa yrityksen todellista käyttöastetta. Viestintävirasto katsoo, että 45 %:n vähimmäiskäyttöaste ottaa huomioon valokuitutilaajayhteysverkkojen teknisen kehityksen vaiheen, jolloin kysynnän epävarmuus heijastuu yritysten verkkojen käyttöasteisiin. 45 %:n käyttöasteella pyritään kannustamaan yrityksiä investoimaan uuteen teknologiaan.

20 20 (32) Valokuitutilaajayhteyden yksikkökustannus Viestintävirasto on kohdentanut edellä esitetyt Lounean pääomakustannukset (poistot ja sitoutuneen pääoman tuotto) yksittäiselle tilaajayhteydelle käyttämällä jakajana [ ]. Viestintäviraston laskelman mukaan Lounean valokuitutilaajayhteysverkon kustannukset/tilaajayhteys kuukaudessa ovat [ ] euroa. Tilaajayhteyksien kuukausivuokrille asetettavien enimmäishintojen tason määrittäminen Viestintämarkkinalain tavoitteena on edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien teleyritysten ja käyttäjien saatavilla koko maassa. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn ja huomattavan markkinavoiman yrityksille asetettavien velvoitteiden tavoitteena on puolestaan kilpailun esteiden poistaminen, kilpailun edistäminen ja kilpailevien yritysten markkinoille pääsyn edistäminen sekä kilpailevien palvelujen tarjonnan mahdollistaminen. Viestintämarkkinalain 37 :n 3 momentin mukaan enimmäishinnan suuruus on määrättävä siten, että hinta on 84 :ssä tarkoitetulla tavalla kustannussuuntautunut. Viestintämarkkinalain 84 :n mukaan kustannussuuntautuneella hinnalla tarkoitetaan hintaa, joka on aiheutuneet kustannukset ja toiminnan tehokkuus huomioon ottaen kohtuullinen. Viestintävirasto on arvioinut kaikkien enimmäishinnan noudattamiseen velvoitettujen yritysten ilmoittamia kustannus- ja määrätietoja edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Viestintävirasto on viestintämarkkinalain tavoitteet huomioon ottaen päätynyt määrittämään kaikille enimmäishinnan noudattamiseen velvoitetulle yritykselle saman enimmäishinnan sekä metallijohdin- että valokuitutilaajayhteyksien kuukausivuokrien osalta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kaikille saman enimmäishinnan asettaminen edistää tehokkaasti sekä lain yleisten että huomattavan markkinavoiman sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Viestintäviraston näkemyksen mukaan luotettavin kuva tilaajayhteyksien rakentamisen ja ylläpidon yksikkökustannuksista saadaan laskemalla kaikkien enimmäishintaan velvoitettujen yritysten yksikkökustannusten painotettu keskiarvo. Tällä tavoin lasketussa yksikkökustannuksessa on otettu huomioon sekä yritykselle aiheutuneet kustannukset että toiminnan tehokkuus. Viestintävirasto on arvioinut yritysten esittämiä yksikkökustannuksia ja niiden perusteita. Yritykset ovat määrittäneet yksikkökustannukset vaihtelevin laskentatavoin ja vaihtelevalla tark-

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Päätös 1 (33) Luonnos Dnro: 10.10.2014 636/961/2014 Elisa Oyj PL 1 00061 ELISA Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Elisa Oyj Asetettavat

Lisätiedot

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: 630/962/2014 10.10.2014 DNA Oy PL 10 01044 DNA Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee DNA Oy Asetettavat

Lisätiedot

Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu Päätös 1 (47) Dnro: 29.4.2015 40/962/2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6 24100 Salo Lounea Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee Lounea Oy 1 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös

Lisätiedot

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi

Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Muistio 1 (7) Dnro: 30.9.2013 548/962/2013 Menetelmä tilaajayhteyksien kustannussuuntautuneen hinnan määrittämiseksi Johdanto Vakiokomponenttimenetelmä Viestintävirasto antoi 3.12.2013 AinaCom Oy:lle,

Lisätiedot

DNA Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

DNA Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu Päätös 1 (47) Dnro: 29.4.2015 39/962/2015 DNA Oy PL 10 01044 DNA DNA Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee DNA Oy 2 Toimenpidepyynnön tekijä 3 Päätös Elisa Oyj Viestintävirasto

Lisätiedot

Elisa Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

Elisa Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu Päätös 1 (53) Dnro: 29.4.2015 118/962/2015 Elisa Oyj PL 1 00061 ELISA Elisa Oyj:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee 2 Päätös Elisa Oyj Viestintävirasto katsoo, että Elisa

Lisätiedot

Elisa Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen

Elisa Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (14) LIITE 2 10.8.2015 Elisa Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman päätöksessä

Lisätiedot

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Päätös 1 (32) Luonnos Dnro: 10.10.2014 629/962/2014 Anvia Oyj Päätösluonnos enimmäishinnoista kiinteään verkkoon pääsyn tukkumarkkinoilla Teleyritys, jota päätös koskee Anvia Oyj Asetettavat enimmäishinnat

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien 1 (7) Dnro: 18.12.2014 1509/962/2014 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien käytöstä vuonna 2014 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston

Lisätiedot

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (16) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut Elisa

Lisätiedot

TeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen

TeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (14) LIITE 2 10.8.2015 TeliaSonera Finland Oyj:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen palvelun enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman

Lisätiedot

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (16) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen 1. Asiaan sovellettavat säännökset 1.1 Kansalliset säännökset Viestintävirasto

Lisätiedot

DNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

DNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (15) LIITE 2 10.8.2015 DNA Oy:n matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on 10.8.2015 antamassaan huomattavan markkinavoiman päätöksessä asettanut

Lisätiedot

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen

Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Liite 1 (17) Luonnos LIITE 2 15.1.2015 Yksittäiseen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen enimmäishinnan määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut DNA

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 828/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos koskee 2. Tiivistelmä AinaCom Oy, Alajärven Puhelinosuuskunta,

Lisätiedot

Päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen

Päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen Luonnos 1 (21) Liite 2 Päälähetysasemien antennipaikkojen enimmäishintojen määrittäminen Viestintävirasto on huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut Digita Networks Oy:lle (jäljempänä Digita)

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut

Viestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut Viestintävirasto 1 (10) VIESTINTÄVIRASTON TELEYRITYSTEN KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMISTÄ JA JÄR- JESTELMIEN KUVAUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (55 A/2009 M) PERUSTELUMUIS- TIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi Analyysi 1 (5) Dnro: 21.9.2017 985/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi Taustaa Markkina-analyysi koskee Etelä-Karjalan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Savo hankealue Pielavesi

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Savo hankealue Pielavesi Analyysi 1 (5) Dnro: 6.10.2017 983/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Savo hankealue Pielavesi Taustaa Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Savo hankealue Rautalampi

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Savo hankealue Rautalampi Analyysi 1 (5) Dnro: 6.10.2017 984/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Savo hankealue Rautalampi Taustaa Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus Analyysi 1 (5) Dnro: 29.9.2017 992/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus Taustaa Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Anvia Telecom Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu

Anvia Telecom Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu Päätös 1 (48) Dnro: 29.4.2015 38/962/2015 Anvia Telecom Oy PL 59 65101 Vaasa Anvia Telecom Oy:n tilaajayhteystuotteiden hinnoittelu 1 Yritys, jota päätös koskee Anvia Telecom Oy 2 Toimenpidepyynnön tekijä

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjalan

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjalan Analyysi 1 (6) Dnro: 21.9.2017 937/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjalan hankealue Kontiolahti Taustaa Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi

Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi Muistio 1 (13) Matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointi Muistio 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 HINNOITTELUN ARVIOINTIIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖKSET... 3 2.1 Kansalliset säännökset...

Lisätiedot

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Muistio 1 (6) Dnro: 19.12.2012 607/230/2012 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Tiivistelmä Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla

Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Muistio 1 (20) Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Menetelmämuistio Muistio 2 (20) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Hinnoittelun arviointiin liittyvät säännökset

Lisätiedot

Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla

Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Muistio 1 (21) Kustannussuuntautuneen hinnan arvioiminen televisio- ja radiolähetysmarkkinoilla Menetelmämuistio Muistio 2 (21) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Hinnoittelun arviointiin liittyvät säännökset

Lisätiedot

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI)

Tämä analyysi korvaa päivätyn analyysin /9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Analyysi 1 (7) Tämä analyysi korvaa Dnro: 28.10.2011 päivätyn analyysin. 14.1.2016 1081/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA LAPPI HANKEALUE 57 (KOLARI) Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut

Viestintävirasto 1 (10) Viestintämarkkinat ja -palvelut Viestintävirasto 1 (10) VIESTINTÄVIRASTON TELEYRITYSTEN KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMISTÄ JA JÄR- JESTELMIEN KUVAUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (55 A/2009 M) PERUSTELUMUIS- TIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto

Lisätiedot

Määräyksen 55 perustelut ja soveltaminen. Teleyrityksen kustannuslaskentajärjestelmästä ja järjestelmän

Määräyksen 55 perustelut ja soveltaminen. Teleyrityksen kustannuslaskentajärjestelmästä ja järjestelmän x.x.2014 Määräyksen 55 perustelut ja soveltaminen Teleyrityksen kustannuslaskentajärjestelmästä ja järjestelmän kuvauksesta MPS 55 MPS 55 1 (10) SISÄLLYS A-OSA KESKEISET MUUTOKSET JA MUUTOSHISTORIA...

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien 1 (7) Dnro: 17.12.2013 1475/962/2013 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien noudattamisesta vuonna 2013 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 4.1.2008 3/934/2008 Elisa Oyj PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT Elisa Oyj Viestintämarkkinalain

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 30.1.2008 252/934/2008 DNA Palvelut Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT DNA Palvelut Oy

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla

Päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla Päätös 1 (6) Dnro: 31.5.2013 828/9411/2012 Päätös huomattavasta markkinavoimasta kiinteästä puhelinverkosta nousevan puheliikenteen tukkumarkkinalla 1. Teleyritykset, joita päätös koskee 2. Tiivistelmä

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien 1 (9) 18.12.2015 Dnro: 1314/962/2015 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien käytöstä vuonna 2015 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille

Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Muistio 1 (8) Dnro: 12.12.2016 142/230/2016 Tuottoprosentin uudelleenmäärittely kaikille HMVmarkkinoille Johdanto Viestintävirasto on päivittänyt kohtuullisen sitoutuneen pääoman tuoton määrittämiseen

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1705/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1316/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Savonlinna 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Määräyksen 56 perustelut ja soveltaminen. Kustannuslaskentajärjestelmän tarkastuksesta teleyrityksessä

Määräyksen 56 perustelut ja soveltaminen. Kustannuslaskentajärjestelmän tarkastuksesta teleyrityksessä x.x.2014 Määräyksen 56 perustelut ja soveltaminen Kustannuslaskentajärjestelmän tarkastuksesta teleyrityksessä MPS 56 MPS 56 1 (8) SISÄLLYS A-OSA KESKEISET MUUTOKSET JA MUUTOSHISTORIA... 2 1 Muutokset...

Lisätiedot

Hintatason viranomaisvalvonta

Hintatason viranomaisvalvonta Hintatason viranomaisvalvonta Esimerkkeinä jäljempänä viestintämarkkinat ja energiamarkkinat Sääntely perustuu EY-direktiiveihin Luonteeltaan väliaikaista, kunnes saavutetaan toimiva kilpailu Luonnollisen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatiemarkkinoiden hinnoittelu Suomessa Perustana kapasiteetti-

Lisätiedot

Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä

Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä Päätös 1 (5) Dnro: 14.5.2013 274/512/2013 Mundio Mobile (Finland) Ltd 54 Marsh Wall London E14 9TP United Kingdom Päätös MNC-tunnuksen myöntämisestä Asian tausta Asian käsittely Viestintävirastossa Viestintävirasto

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien

Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien 1 (9) 21.12.2016 Dnro: 1251/962/2016 Viestintäviraston kertomus teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmien noudattamisesta vuonna 2016 Hinnoittelua ja hinnoittelun valvontaa koskevat säännökset Viestintäviraston

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa Muistio 1 (5) Dnro: 2.12.2013 1196/940/2013 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue Muhos 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1702/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 5.7.2004 374/532/2004 ACN Communications Finland Oy PL 117 02100 ESPOO VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN ACN:N NUMERONSIIRTOTILAUKSEN SITOVUUTTA ASIANOSAINEN ACN

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 18.1.2013 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1736/9520/2012 Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.5.2012 Taltionumero 1115 Diaarinumero 1386/3/10 1 (78) Asia Valittajat Televisiolähetyspalvelujen hinnoittelua koskeva valitus MTV Oy, Sanoma Television

Lisätiedot

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala 1 (5) Määräys METALLIJOHTIMISTEN TILAAJAYHTEYKSIEN JA NIIHIN KYTKETTYJEN VIESTINTÄVERKKOLAITTEIDEN TEKNISISTÄ OMINAISUUKSISTA Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt

Lisätiedot

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin

DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin LAKIASIAT JA REGULAATIO 1 (6) HMV - Viestintävirasto dnro 18/961/2015 DNA OY:n lausunto mobiiliterminoinnin HMV-päätösluonnokseen ja markkinaanalyysiin 1 Yhteenveto 2 Päätösluonnos DNA Oy (DNA) kiittää

Lisätiedot

Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä internetyhteyspalvelujen

Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä internetyhteyspalvelujen Päätös 1 (5) Dnro: 5.10.2016 1029/921/2016 Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä internetyhteyspalvelujen tarjontaan 1. Teleyritykset, joita päätös koskee 2. Viestintäviraston päätös

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO LAPINLAHTI (18) HANKEALUEEN TUKIKELPOI- SUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO LAPINLAHTI (18) HANKEALUEEN TUKIKELPOI- SUUDESTA Analyysi 673/9520/2010 1 (6) 12.2.2016 Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 17.6.2010 päivätyn markkina-analyysin MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO LAPINLAHTI (18) HANKEALUEEN TUKIKELPOI- SUUDESTA 1. Hankealueen

Lisätiedot

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Sääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti

Sääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti Sääntelyelimen painopisteet 2016 Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti 25.11.2015 Aiheet Verkkoselostus Palvelupaikat ja niiden hinnoittelu Rataverkon hinnoittelu Kirjanpidollinen eriyttäminen Lisää

Lisätiedot

Määräys PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYDESTÄ. Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006

Määräys PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYDESTÄ. Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006 1 (6) Määräys PUHELINNUMERON SIIRRETTÄVYYDESTÄ Annettu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 52 ja 129

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 5 (RAASE- PORI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 5 (RAASE- PORI) 1223/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 5 (RAASE- PORI) Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Raasepori IIIb -hanke.

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KANTA-HÄME HANKEALUE 2 (HAU- HO)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KANTA-HÄME HANKEALUE 2 (HAU- HO) 1066/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KANTA-HÄME HANKEALUE 2 (HAU- HO) Markkina-analyysi koskee Kanta-Hämeen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Hauho -hanke.

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 689/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Bromarv-Tenhola -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY ("puitedirektiivi") EYVL 108, 24.4.2002, s. 33.

parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (puitedirektiivi) EYVL 108, 24.4.2002, s. 33. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 17.12.2003 SG (2003) D/233786 Viestintävirasto Itämerenkatu 3 A FIN-00180 Helsinki Finland Rauni Hagman Ylijohtaja Fax: +358 96966760 Arvoisa Rauni Hagman, Asia: Tapaukset FI/2003/0028

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

HMV-sääntelyä ja yhteenliittämistä koskevien säännösten tarkistaminen

HMV-sääntelyä ja yhteenliittämistä koskevien säännösten tarkistaminen Elisa Oyj Lausunto 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo Kirjaamo@mintc.fi LVM/248/05/2012 HMV-sääntelyä ja yhteenliittämistä koskevien säännösten tarkistaminen Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

Päätös 1 (5) DNA Oy (Y-tunnus: ) PL DNA. Elisa Oyj (Y-tunnus: ) PL ELISA

Päätös 1 (5) DNA Oy (Y-tunnus: ) PL DNA. Elisa Oyj (Y-tunnus: ) PL ELISA Päätös 1 (5) Dnro: 5.10.2016 1029/921/2016 Viestintäviraston päätös yleispalveluyritysten nimeämisestä kuulo- ja puhevammaisille (512/512 kbit/s) tarjontaan 1. Teleyritys, jota päätös koskee 2. Viestintäviraston

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Analyysi 27.2.2015 Dnro: 1202/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta

HMV-sääntelyn tiekartta HMV-sääntelyn tiekartta Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Taustaa... 4 2.1 Huomattavan markkinavoiman sääntelyyn vaikuttava lainsäädäntö ja ohjeistus 5 2.2 Yhteenveto HMV-sääntelystä ja hinnoittelumenetelmistä

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) 1025/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-POHJANMAA HANKEALUE 10 (KARIJOKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Karijoki

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa /9520/ päivätyn markkina-analyysin

Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa /9520/ päivätyn markkina-analyysin Analyysi 1 (6) Dnro: Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 4.4.2016 1071/9520/2011 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KYMENLAAKSO HANKEALUE 31 (KOUVOLA)

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1749/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 43 (Outokumpu) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004)

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) 1 (5) LIITE 2 SOVELLETTAVAT LAINKOHDAT Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) 38 (1.12.2006/1061) Maksuvelvollisuuden perusteet Ilmoituksenvaraista tai toimiluvanvaraista toimintaa harjoittava

Lisätiedot

LIITE 2: KELPOISUUSEHTOJEN JA TARJOUKSEN RAKENTEEN TARKISTUSLOMAKE

LIITE 2: KELPOISUUSEHTOJEN JA TARJOUKSEN RAKENTEEN TARKISTUSLOMAKE LIITE 2: KELPOISUUSEHTOJEN JA TARJOUKSEN RAKENTEEN TARKISTUSLOMAKE Tarjousten käsittelyn ensimmäisessä vaihe on tarjoajien kelpoisuuden arviointi. Arviointi suoritetaan tämän lomakkeen ja sen liitteiden

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot